1 Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Luonnos 08.12.2004 2 0 0 5"

Transkriptio

1 1 Luonnos

2 2 SISÄLLYS 1. ESIPUHE TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko Väestö Työssäkäynti, elinkeinoelämä LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET Liikkumiskäyttäytyminen Autoliikenne Yleiset tiet Kadut Yksityistiet Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Junaliikenne ja rataverkko Liikenneturvallisuus Ympäristö LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Rahoitus Kehittämistavoitteet Kehittämisen painopisteet Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Suuret liikenneväyläinvestoinnit Turku Toijala-radan ja junaliikenteen kehittämispolku Toteutus Aiesopimus Organisaatio ja seuranta Vaikutukset ISBN Julkaisun karttaotteet, pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/243/2004 Valokuvat: Linea Konsultit Oy, Ilmakuva: SLF Finland

3 3 1. ESIPUHE Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejä rjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Liikennestrategian laadinnan ja seurannan avulla kytketään eri sidosryhmien päätöksentekojärjestelmät yhteen siten, että jatkossa kunnat ja muut sidosryhmät tekevät seudun liikennejärjestelmän kehittämistä koskevia päätöksiä yhdessä. Samalla liikennejärjestelmäsuunnitelma luo vankan tietopohjan, jonka varaan päätöksenteko Loimaan seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä voi tukeutua. Suunnitelma luo taustaa myös alkavalle maakuntakaavoitukselle. Liikennestrategian taustaksi on erikseen raportoitu liikennejärjestelmän nykytilan ja tulevaisuudennäkymien analyysi, tavoitteet ja toimintalinjat. Lisäksi osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu seuraavat laajemmat osaselvitykset: 1. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen: Loimaan seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmän ohjauksessa laaditussa selvityksessä on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet. 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma: Raportissa on kuvattu Loimaan seutukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä kehittämistarpeita. 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu: Osaraportissa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on ohjannut projektiryhmä: Aimo Suikkanen, Kosken kunta (pj.) Jorma Kopu, Loimaan kunta ja kaupunki Tapio Mikkola, Loimaan kaupunki Seija Niskala, Loimaan kaupunki Kari Jokela, Pöytyän kunta Sami Suikkanen, Seutu-hanke ( saakka) Pasi Oksanen, Seutu-hanke ( alkaen) Eero Löytönen, Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto Toivo Javanainen, Turun tiepiiri Hanna Kari, Turun tiepiiri Pertti Postinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus Arja Aalto, Ratahallintokeskus Peter Ulmanen, Linja-autoliitto Työn johtoryhmänä on toiminut seutuhankkeen yhteydessä toimiva kuntajohtajakokous. Työtä on esitelty myös seutuneuvostolle. Projektin kuluessa on järjestetty kaksi sidosryhmäseminaaria, joihin on kutsuttu tilaajatahojen lisäksi laajasti seudun poliittisia päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta on vastannut Linea Konsultit Oy projektipäällikkönä Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä Annu Korhonen. Joukkoliikennettä käsittelevän osaselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä Pekka Vähätörmä. Maankäyttöselvitys on tehty Maa ja Vesi Oy:ssä, projektipäällikkönä Tuomo Peltola. Yksityistieselvityksen on laatinut Linea Konsultit Oy, jossa työstä ovat vastanneet Mikko Seila ja Sakari Somerpalo. Asiantuntijana yksityistieselvityksessä on toiminut Esko Hämäläinen Suomen Tieyhdistyksestä. Loimaalla 28. helmikuuta 2005

4 4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne, Loimaan kunta sekä seutukunnan keskus Loimaan kaupunki. Loimaan kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimi on Pöytyä. Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan. Loimaa, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna 1876 valmistuneen Turku Toijala Tampere radan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin vt 9:n rakentamisen myötä siitä muodostui myös tieliikenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin. Nykyisin tämän tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu kantatie 41. Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä toimii Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat perustuvat historiallisiin Yläne Säkylä ja Turku Paattinen tieyhteyksiin, mutta niiden välinen keskiosa Paattisilta Yläneelle rakennettiin vasta 1940-luvulla. Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alueen tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle rakennettu, Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen johtava valtatie 10. Loimaan seudun poikittaisyhteydet rakentuvat suurelta osin hyvin vanhasta tieverkosta tai puuttuvat kokonaan. Uusia teitä ovat Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava maantie 213 sekä Salosta Auraan johtava maantie 224 (ns. Hakutie). Hakutien jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on toivottu jo vuosikymmeniä. Toteuttamatta on myös Pyhäjärven eteläpuolisen poikittaisyhteyden Rauma/Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa parantaminen seututietasoon.

5 Väestö Loimaan seutukunnassa asui vuoden 2003 lopussa asukasta. Väestökehitys on ollut seudun eri osissa hyvin erilaista. Kokonaisuutena seudun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva kuitenkin niin, että kuntakeskusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan, kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten väkimäärä on pienentynyt. Seudun eteläosissa, alle 50 kilometrin työmatkaetäisyydellä Turusta sijaitsevissa kunnissa väestönkehitys on ollut positiivisempaa. Selvimmin kasvavia Turun pendelikuntia ovat olleet Aura, Tarvasjoki ja Karinainen. Loimaalla kaupungin asukasmäärä on kasvanut, mutta kunnan vastaavasti vähentynyt. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan jatkossa Loimaan seudun asukasmäärä kasvaa hieman. Suurinta kasvu on lähellä Turkua sijaitsevissa kunnissa. Useiden Loimaan seudun kuntien väestö on keskimääräistä iäkkäämpää. Toisaalta näissä kunnissa eläkeikäisten osuus ei enää kasva yhtä paljon kuin maassa keskimäärin. Nuorten osuus on suurempi seudun eteläosan kasvavissa kunnissa.

6 Työssäkäynti, elinkeinoelämä Loimaan seudulla alkutuotannon osuus on muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suuri. Aura on seudun teollisuusvaltaisin kunta, Loimaan kaupungissa taas painottuvat palvelualat. Seudun länsiosan erityispiirteenä on virkistyspalvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Varsinais-Suomen liiton arvion mukaan työpaikkojen määrä seudulla kasvaa hieman, eniten seudun eteläisimmissä kunnissa. Työpaikkaomavaraisuus vaihtelee Loimaan seudun kunnissa voimakkaasti. Oman kunnan ulkopuolella työssäkäynti on kuitenkin lisääntynyt koko seudulla ja työmatkat siten pidentyneet. Seudun pohjoisosassa merkittävimmät työssäkäyntivirrat suuntautuvat Loimaan kaupunkiin. Loimaalla käydään töissä myös Ypäjältä ja Humppilasta, Loimaalta puolestaan Forssassa. Seudun eteläosan kunnista käydään paljon töissä Turussa; Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta myös Salossa. Lisäksi Auranmaa muodostaa oman pienen työssäkäyntialueensa, jossa työssäkäynti naapurikunnassa on yleistä. Suurimmat työssäkäyntivirrat Loimaan seudulla v ( , poislukien työmatkavirrat Turkuun)

7 7 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1. Liikkumiskäyttäytyminen Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan suomalaiset tekevät keskimäärin 54 % matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettajana ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään yhteensä yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista on 7 %. Lyhyillä matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. Kuitenkin jo yli kilometrin pituisista matkoista yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkoliikennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ympäristössä. Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa. Vaikka suurimmalla osalla asukkaista onkin henkilöauto käytettävissään, seutukunnassa on myös paljon autottomia asuntokuntia. Heidän kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen elämän edellyttämät toiminnot on mahdollista saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Autottomia talouksia on laajasti myös haja-asutusalueella, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen järjestämiselle. Luonnollisesti ympäristö- ja terveyssyistä on toivottavaa, että myös auton omistavat liikkuisivat mahdollisimman paljon jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyksille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Pinta-alaltaan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väestöstä asuu alle kahden kilometrin kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustasta. Päivittäistavarakaupan saavutettavuuden suhteen tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot pienempiä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa. Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta

8 Autoliikenne Yleiset tiet Loimaan seudun yleinen tieverkko Loimaan seutukunnan alueella on noin km yleisiä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät ovat Loimaan kaupungin keskustassa Pikatiellä vt 9:n ja radan välisellä katujaksolla jopa autoa vuorokaudessa. Vt 9:n liikennemäärät vaihtelevat Auran runsaasta autosta vuorokaudessa Loimaan pohjoispuolen runsaaseen autoon vuorokaudessa. Vt 10:n liikennemäärä on suunnittelualueella noin Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedoista autoa/vrk. Kantatien 41 liikennemäärät ovat tien eteläpäässä noin autoa/vrk ja laskevat siitä noin autoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 2 liikennemäärät Loimaan kohdalla ovat noin autoa/vrk. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät alle auton keskivuorokausiliikenteen.

9 9 Tiehallinnon liikenne-ennusteen mukaan Varsinais- Suomen pääteiden liikenne kasvaa keskimäärin 40 % ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny. Tiekohtaisten ennusteiden mukaan valtatien 9 liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4 1,6-kertaiseksi, valtatien 10 liikenne 1,3 1,4-kertaiseksi ja kantatien 41 liikenteen 1,2 1,3-kertaiseksi. Suomen maatalousmuseon, Sarka, avaaminen aiheuttaa liikennemäärien muutosta vt 9:llä Karhulan liittymässä. Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valtatiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella, runsaat autoa/vrk. Auran pohjoispuolella samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on noin 650 autoa/vrk. Myös kantatien 41 eteläpäässä raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan. Liikenteen toimivuus Valtatie 10:n ruuhkautuminen Turun ja Liedon välillä on keskeinen ongelma Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kunnille. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt Turun seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä vähentää kuntien houkuttelevuutta asuinpaikkana. Liedon ohittavasta tielinjauksesta on laadittu yleissuunnitelma. Nykyisellä tienpidon rahoitustasolla hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mittava kehittämishanke edellyttää eduskunnan päätöstä. Etelä-Suomen maakuntien liittouman visiotyössä on nostettu esiin myös mahdollisuus yhdistää vt 9:n ja vt 10:n eteläpäät kääntämällä vt 10 Forssan länsipuolelta vt 9:lle. Ajatuksena on rakentaa korkeatasoisempi päätieverkko kohdistamalla valtatieverkon isot kehittämisinvestoinnit nykyistä rajatummalle tieverkolle. Vuonna 2004 Liedossa on parannettu valtatien 10 pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta rakentamalla kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen alikulkuja sekä varustamalla Loukinaistentien liittymä liikennevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat pääsuunnan liikenteen sujuvuutta. Valo-ohjaus puolestaan turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla katkoo pääsuunnan liikennettä. Loimaan seudun sisällä liikenteen toimivuusongelmia on nykyisin Pikatien liittymissä Loimaalla. Pikatien parantamisesta ja muuttamisesta yleiseksi tieksi laadittiin vuonna 1998 yleissuunnitelma, jossa esitetään mm. Pikatien leventämistä nelikaistaiseksi, kiertoliittymää tai liikennevaloja Puistokadun liittymään, kevyen liikenteen alikulkuja ja melusuojauksia. Hankkeen toteuttaminen kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena ei kuitenkaan ole etenemässä, sillä kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna. Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös rakentamalla valtatiellä 9 sijaitsevan Kartanonportin tilapäisen tasoliittymän korvaavasta, vuonna 2007 valmistuvasta eritasoliittymästä sujuvat katuyhteydet molempiin suuntiin. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös taajaman eteläosassa. Pikatien ja valtatien liittymän kuormitusta tasaa myös lähivuosina valmistuva Aleksis Kivenkadun jokisilta, joka ohjaa pohjoisesta keskustaan suuntautuvaa liikennettä uudelle reitille. Valtatie 9:n toimivuus on nykytilanteessa hyvä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja toimivuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa varaudutaan Lieto Aura-välin parantamiseen ensin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi ja pitkällä tähtäimellä toisen ajoradan rakentamiseen. Aurasta pohjoiseen tietä varaudutaan kehittämään ohituskaistoilla varustettuna kaksikaistaisena päätienä, jonka tärkeimmät liittymät rakennetaan eri tasoon.

10 10 Puuttuvat ja standardiltaan heikot tie- ja katuyhteydet Loimaan seudun tieverkollisista ongelmista merkittävin on itä länsisuuntaisten yhteyksien puute tai heikko taso. Salon ja Kustavintien välisen ns. Hakutien (mt 224) jatkaminen Aurasta Mietoisiin ja siihen liittyvät tiejärjestelyt Aurassa ovat olleet esillä jo kauan, mutta nykyisillä tienpidon rahoitusnäkymillä tämän eduskunnan päätöstä edellyttävän kehittämishankkeen toteutus on kaukana. Myös Loimaa Oripää Yläne-tien (mt 210) parantaminen näyttää viivästyvän. Suunniteltu hanke on selvästi liian suuri toteutettavaksi tiepiirin nykyisellä perustienpidon rahoituksella eikä sillä toisaalta ole edellytyksiä nousta valtakunnallisten kehittämishankkeiden joukkoon. Siksi hankkeen toteuttamisedellytyksiä voi olla tarpeen parantaa tarkistamalla suunnitelmia kevyemmiksi. Maantien 210 parantamiseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuolelle sijoittuva hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta Lappiin, mikä parantaisi erityisesti raskaan liikenteen yhteyksiä Rauman suuntaan. Karinaisten ja Pöytyän kuntien yhdistyminen lisää nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, välistä liikennetarvetta, mutta niiden väliltä puuttuu kokoojaluokkainen tie. Pääosa taajamien välisestä liikenteestä kulkee valtatien sekä kapean Jalkalan paikallistien ja edelleen maantien 2255 kautta. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta tiestä on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1995, mutta hankkeen toteuttamiseen ei ole löytynyt rahoitusta. Ensiavuksi kuntien yhdistymisavustusta on suunniteltu käytettäväksi Jalkalan paikallistien kevyeen parantamiseen sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle. Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto edellyttää rakenteen parantamistoimia lähitulevaisuudessa. Tien päällystäminen ja parantaminen myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki Yläne Virttaa Alastaro vt2/loimaa. Tasoltaan heikko seututiejakso on myös Tarvasjoelta etelään johtavan maantien 181 pohjoispää. Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää sekä tieosan suuntauksen että liittymän parantamisen. Loimaan yleiskaavassa on taajaman eteläpuolella maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Käynnistymässä olevassa yleiskaavan tarkistuksessa tutkitaan kuitenkin Loimaan itä-länsisuuntaisen ohikulkutievarauksen siirtäminen taajaman pohjoispuolelle, jossa se palvelisi paremmin itä länsisuuntaista pääyhteyttä, seututietä 213. Taajaman eteläosan poikittaisyhteyksiä on perusteltua suunnitella palvelemaan Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä yhteystarpeita. Perusteltu ratkaisu voi olla jo aikaisemmin mainittu katuyhteyksien rakentaminen Kartanonportin tulevasta eritasoliittymästä Hirvikosken ja kaupunkikeskustan suuntiin. Seudun ulkopuolisista kehittämishankkeista on Liedon ohitustien ohella merkittävä nykyisin selkeästi päätietiestandardia heikomman kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus Somerolla ja Ypäjällä. Tämä parantaisi yhteyksiä Loimaalta pääkaupunkiseudulle.

11 11 Talvihoito Yleisten teiden talvihoitoluokkien määrittäminen perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen luokitukseen. Lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset tiejaksot, suolauksen vaikutukset pohjavesiin ja tietenkin liikenneturvallisuus. Talvihoidon merkitys liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle on jatkuvasti korostunut. Kuntarajat ylittävän työmatkaliikenteen jatkuvasti kasvaessa hyvällä talvihoidolla luodaan ihmisille edellytykset suoriutua turvallisesti päivittäisistä työmatkoista. Teollisuuden, kaupan ja perustuotannon tavaravirtojen siirtyminen yhä enemmän ympärivuorokautisiin, tiukasti aikataulutettuihin kuljetuksiin lisää puolestaan tarvetta pääteiden korkeaan hoitotasoon myös yöaikaan. Valtateiden talvihoidon yöajan laatutasoa parannettiin vuoden 2004 syksystä alkaen. Lisäksi valtatie 9 nostettiin kokonaan korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is, jossa ovat myös valtatie 10 välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Lisäksi joidenkin vilkkaimpien yhdysteiden hoitoluokkaa korotettiin. Hoidon tasoa voidaan parantaa jossain määrin myös paikallisesti aikaan, paikkaan tai hoitotapaan kohdistuvalla täsmähoidolla. Perusteena voivat olla tieolosuhteet (esim. jyrkkä mäki), tien erityiskäyttö (esim. turvekuljetukset), tietyn ajanjakso liikennetarve (esim. syksyn juurikaskuljetukset) tai tietyn aikataulun mukaan toistuva liikenne (esim. linja-autoliikenne). Päällysteet Loimaan seutukunnan yleisistä teistä 26 % on kestopäällysteisiä, 38 % kevytpäällysteisiä, 4 % SOP-teitä (soratien pintaus) ja 32 % sorateitä. Päällysteen valintaa ohjaa liikennemäärä. Tienkäyttäjät toivovat yleisesti sorateiden päällystämistä. Tiepiiri osallistuu nykyisen toimintalinjan mukaan sorateiden päällystämiseen summalla, joka säästyy 10 vuoden kunnossapitokustannuksista. Edellytyksenä on vähintään auton keskimääräinen vuorokausiliikenne ja jokin erityisperuste. Toimintalinjan mukaan huonokuntoisia päällystettyjä teitä voidaan myös muuttaa takaisin sorateiksi, jos liikennemäärät ovat hyvin pieniä ja päällystettä ei kohtuullisin kustannuksin voida pitää liikenteen edellyttämässä kunnossa. Osa Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistymisen tuomista valtion avustusrahoista on tarkoitus käyttää alemman tieverkon parantamiseen, esimerkiksi päällystämiseen. Tieverkon kunto ja parantamistarve Olemassa olevan tieverkon kunnosta huolehtiminen on tienpidon keskeisimpiä painopistealueita. Loimaan seudulla rakenteeltaan huonokuntoisia päällystettyjä teitä on lähinnä yhdys- ja seututieverkolla, sen sijaan pääteiden kunto on hyvä. Kelirikko ja painorajoitukset ovat alemman soratieverkon ongelmia. Tilanne Loimaan seudun yleisillä teillä on kuitenkin melko hyvä lukuun ottamatta seutukunnan luoteisosaa, jossa on useita kelirikosta kärsiviä sorateitä. Sorateiden parantamistarvetta arvioitaessa otetaan huomioon sekä tien kunto että tien liikenteellinen merkitys. Tien heikon kunnon aiheuttamaan haittaan vaikuttavat mm. tietä käyttävän liikenteen määrä ja koostumus sekä kiertotiemahdollisuus kelirikkoaikana. Kelirikosta kärsivistä sorateistä on aiheellista korostaa Yläneen Keihäskoskelta Alastaron Virttaalle johtavaa Niittykulman paikallistietä 12573, joka palvelee myös läpikulkevaa liikennettä. Ennen parantamishanketta on tutkittava tarve ja mahdollisuudet tien perusteellisempaan parantamiseen osaksi kuntakeskusten välistä pääyhteyttä. Liikenteellisesti merkittävä, paikoin routiva soratie on myös Otsolan paikallistie 12542, joka on pääyhteys Heinijoen kyläkeskuksesta Yläneen kuntakeskukseen.

12 12 Taajamatiet ja vanha tienvarsiasutus Kuntakeskusten läpi kulkevat yleiset tiet ovat useissa kunnissa samalla keskustan pääkauppakatuja, jolla on paljon asiointiliikennettä ja tietä ylittävää kevyttä liikennettä. Taajamateiden ongelmina ovat yleisesti kevyen liikenteen turvattomuus sekä keskustojen ankea ilme, kun tietila, pihat ja pysäköintialueet ovat monin paikoin aukeata ja jäsentymätöntä asfalttikenttää. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa selkeyttämällä liittymä- ja pysäköintijärjestelyjä sekä rauhoittamalla autojen nopeudet turvalliselle, keskustan muihin toimintoihin sopivalle tasolle. Useimmiten se edellyttää nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä. Taajamateiden saneeraushankkeiden yhteydessä pyritään samalla kannustamaan kuntaa ja yksityisiä tontinomistajia kohentamaan keskustaympäristön ilmettä. Kyrön taajamatien parantaminen on ohjelmoitu tiepiirin TTS-suunnitelmaan vuodelle Myös Koskelle on laadittu ideasuunnitelma taajamateiden parantamisesta, mutta suunnitelman mukaisista toimenpiteistä on toteutettu vasta joitakin liiken neturvallisuutta eniten parantavia toimenpiteistä. Aurassa keskustan liikennejärjestelyt uusittiin rata-alikulun rakentamisen yhteydessä. Hyvien kokemusten houkuttelemana on suunniteltu toisen kiertoliittymän rakentamista Yhdystien ja Sillankorventien liittymään. Pienempiä keskustatoimenpiteitä on esitetty mm. vuonna 2002 laadituissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa kaikkiin seudun kuntakeskuksiin. Oman erityiskysymyksensä muodostavat seudun historialliset maantiet, joiden varsilla on paljon vanhaa ja uutta tienvarsiasutusta aivan tiessä kiinni. Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat Aurajokea seuraava vanha Turun Tampereentien Aurassa ja Pöytyällä sekä Hämeen Härkätie Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoella. Liikenteen kasvaessa on syntynyt liikenneturvallisuusogelmia, koska kevyen liikenteen väyliä ei kuntakeskusten ulkopuolella ole ja nopeus- rajoitukset on asetettu autoliikenteen sujuvuutta suosien korkeiksi, km/h tasolle, eivätkä ne aina vastaa tienvarsien maankäyttöä. Toisaalta nopeusrajoitusten alentaminen voi haitata joukkoliikennettä. Niinikään kevyen liikenteen väylän sovittaminen historialliseen tiemaisemaan on haasteellista. Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa kantaa siihen, miten pitkälle taajamakeskustojen ulkopuolelle tienvarsia kehitetään asumisen alueina. Asukkaiden näkökulmasta tämän tulisi merkitä mm. kannanottoa nopeusrajoitustasoon ja kevyen liikenteen olosuhteisiin. Historiallisten teiden, erityisesti Härkätien, matkailullinen merkitys on kasvanut nopeasti, mikä tuleekin ottaa huomioon tienvarsien maankäytön ja tienparannustoimenpiteiden suunnittelussa. Härkätien ja samalla Kosken keskustan turvallisuutta parantaisi myös suoran tieyhteyden rakentaminen Raunion sahalta valtatie 10:lle, mikä ohjaisi vilkkaan tukkirekkaliikenteen pois Härkätieltä. Kyrön sahan liikennejärjestelyjä on suunniteltu parannettavan niin, että raskas liikenne ei enää kulkisi taajamatielle koulun vieressä olevan liittymän kautta. Tienvarsipalvelut Loimaan seudun halki kulkevat päätiet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää ohikulkevan liikennevirran palvelutarpeita ja ostovoimaa tienvarsipalveluja tarjoamalla. Luontevia tienvarsipalveluja ovat huoltoasema- ja kahvilapalvelut sekä liikennemyymä lätyyppiset kaupalliset palvelut. Sen sijaan alueen kuntien palvelutason kannalta on ehdottomasti syytä välttää tilannetta, jossa kuntakeskusten päivittäis- tai erikoistavaraliikkeet siirtyvät pois keskustasta ohikulkevan tien varteen. Kuitenkin silloin, jos kuntakeskus sijaitsee aivan tien vieressä, keskusta- ja tienvarsisijainti voidaan yhdistää ja hyödyntää ohikulkevan liikenteen ostovoimaa myös kuntakeskuksen palvelujen kehittämiseen.

13 Kadut Katuverkkoa Loimaan seudulla on eniten Loimaan kaupungissa, noin 66 km ja vähiten Marttilan ja Mellilän kunnissa, noin 6 km kummassakin. Taajamissa on tavoitteena, että tie- ja katuverkko yhdistää uudet maankäyttöalueet luontevasti muuhun taajamaan eikä lisäliikenne kohtuuttomasti ruuhkauta nykyisiä liittymiä. Uusille kaavaalueille kunnat luonnollisesti rakentavat niiden edellyttämän katu- ja kevyen liikenteen verkon. Myös nykyistä katuverkkoa on tarpeen parantaa mm. liikenneturvallisuutta lisäävillä järjestelyillä. Tämän lisäksi Loimaalla ja Aurassa on kolme erillistä, kustannuksiltaan merkittävää katuhanketta: Loimaalla tilapäisen tasoliittymän korvaava Kartanonportin eritasoliittymä valtatiellä 9 ja siihen liittyvät katuyhteydet, jotka luovat uuden poikittaisen yhteyden Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Loimaalla Aleksis Kivenkadun autosilta Loimijoen yli, joka ohjaa joen pohjoispuolen asuntoalueiden liikennettä pois ydinkeskustasta ja valtatien kautta kulkevalta reitiltä. Aurassa silta keskustasta joen yli Harakkamäen tulevalle asuntoalueelle. Nyt kaikki liikenne Harakkamäkeen kulkee valtatien kautta, mutta uuden sillan myötä valtatieliittymän luonnetta voidaan tarkastella uudestaan. Loimaalla ydinkeskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa pyritään edelleen lisäämään kohentamalla katuympäristön ilmettä, parantamalla pysäköintijärjestelyjä ja luomalla jalankulkijalle miellyttäviä katutiloja.

14 Yksityistiet Maakuntaliiton maastotietokannan mukaan Loimaan seudulla on kaikkiaan noin km eritasoisia yksityisiä teitä. Näistä noin km on tiekuntien hoitamia. Noin km yksityisteistä saa kuntien kunnossapitoavustusta. Valtionapukelpoisia yksityisteitä on runsaat km eli yhtä paljon kuin yleisiä teitä. Yksityistieverkolla on suuri merkitys paitsi asukkaille myös alkutuotannolle. Maa- ja metsätalouden tuotteiden ja tuotantopanosten kuljetukset käyttävät lähes aina myös yksityisteitä. Yleensä merkittävimmät ongelmat yksityisteiden pidossa liittyvät rahoitukseen samoin kuin tieosakkaiden kiinnostuksen ja maksuvalmiuden puutteeseen varsinkin, kun valtion ja kunnan avustus koetaan usein vähäiseksi. Yksityistien päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehditaan, mutta kalliimmista tien rakenteen parantamisista tingitään. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa tien kunnon heikentymiseen. Näihin ongelmiin pyritään vastaamaan lisäämällä tiekuntien yhteistyötä ja kokoamalla yksityistienpitoa suurempiin kokonaisuuksiin yhdistämällä tiekuntia tai perustamalla tiekuntien yhteisiä tieosuuskuntia, tieosakaskuntia tai tieyhtymiä hoitamaan yhteisiä hallinto- ja isännöintitehtäviä. Näin hankinnat sekä kunnossapito- ja korjausurakat saadaan suuremmiksi ja sitä kautta urakoitsijoille kiinnostavammiksi ja tiekunnille edullisemmiksi. Yksityisiä tieisäntiä, joilla on vastuullaan useampia tiekuntia, löytyy eri puolilta maata jo lukuisia. Tieisännöitsijä hoitaa teiden hallinnolliset tehtävät, tilaa ja valvoo työt, seuraa teiden kuntoa jne. toimien joko hoitokuntien apuna tai teiden toimitsijamiehenä. Myös kunnat voivat käyttää tieisännöitsijän palveluita mm. toimitusten ja avustuspäätösten valmistelussa. Samalla tieisännöinti tarjoaa hajaasutusalueelle uuden elinkeinon. Enimmäkseen kysymys on pienimuotoisesta lisäansion hankkimisesta, mutta toimintaa voidaan kehittää kohti laajempia kokonaisuuksia ja päätoimisuutta. Suomen tieyhdistys järjestää tieisännöitsijäkoulutusta Loimaan seudulla syksyllä Tiehallinto on määritellyt ohjeelliset kriteerit, joiden perusteella yksityistien ottamista yleiseksi tieksi arvioidaan asutuksen, tien pituuden ja liikennemäärän mukaan. Tiepiirin yksityistierekisterin perusteella arvioituna kriteerien täyttyminen on lähellä radanvartta pitkin Kyröstä Auraan kulkevalla Hirvisuon yksityistiellä. Suuren läpikulkuliikenteen vuoksi yleisen tien kriteerit täyttäisi Vanhankirkon yksityistie Hirvikoskella, joka kuitenkin alueen asemakaavoituksen ja rakentamisen myötä muutetaan kaduksi. Kevyen liikenteen yhteystarpeita on Loimaan seudullakin enemmän kuin mihin Tiehallinnon tai kuntien rahoituskehykset riittävät. Eräs uuden kevyen liikenteen väylän rakentamista edullisempi ratkaisu voi olla jalankulun ja pyöräilyn ohjaaminen yksityistielle. Näin saatetaan lisäksi tarjota suorempi tai viihtyisämpi reitti ja vältytään päällekkäisen infrastruktuurin rakentamiselta. Tämä edellyttää sopimusta yksityistien pitäjän, tiepiirin ja kunnan kesken. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittu seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma sisältää mm. edellä mainittuja toimenpideehdotuksia. Suunnitelmassa myös kannustetaan kuntia tukemaan tiekuntia yksityisteiden ylläpidon ja hallinnoinnin kehittämisessä sekä seudullisesti merkittävien parantamishankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen hankkimisessa. Lisäksi seudun kuntien tulisi neuvotella keskenään kunnanavustusjärjestelmien yhteensovittamistarpeesta sekä tutkia mahdollisuuksia perustaa seudullisen tielautakunta ja seudullinen paikkatietoon pohjautuva yksityistierekisteri. Kunnissa voidaan tarpeen mukaan laatia myös kuntakohtaisia yksityistieverkkosuunnitelmia.

15 Kävely ja pyöräily Yhdyskuntarakenteen kehitys määrää pitkälle eri kulkutapojen toimintaedellytykset. Jotta palvelut, työpaikat ja muut yhdyskuntien toiminnot olisivat myös autottomien asukkaiden saavutettavissa ja jotta kävely ja pyöräily tarjoaisivat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle, matkanpituuksien kasvua on hillittävä suuntaamalla taajamien kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai tiiviisti siihen liittyen. Jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lähipalvelujen säilymistä ja kehittymistä on tuettava. Kaupallisten palvelujen ohella asia koskee myös julkisia palveluja. Esimerkiksi kouluverkkoratkaisuissa on perusteltua ottaa huomioon, että lasten mahdollisuus kävellä ja pyöräillä koulumatkat on sinällään arvokas asia. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen huolestuttavaa on, että myös lapset liikkuvat nykyisin liian vähän. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat taajamakeskustojen jalankulkuympäristöjen viihtyisyyttä lisäävät parantamistoimet, kuten Kyrön ja Kosken taajamateiden saneeraushankkeet. Seudun keskeisin jalankulkuympäristö on Loimaan keskusta, jossa tulisi jatkaa torin parantamisella aloitettua ympäristön kehittämistyötä. Keskustan kehittämisen ohella Loimaalla on tarpeen panostaa erityisesti Hirvikosken ja kaupungin keskustan välisiin hyviin pyöräilyolosuhteisiin. Pyöräpysäköintiä on helppo parantaa. Kuntien rakennusjärjestykseen ja kaavoihin tarvitaan määräys rakennuksissa ja pihoilla vaadittavista pyöräpaikoista, mikä varmistaa asian huomioon ottamisen jo rakentamisvaiheessa. Kauppaliikkeiden pyöräpysäköinnin tasoa voidaan parantaa esimerkiksi yhteisillä telinehankinnoilla. Keskustoissa tarvitaan lisäksi yleisiä pyöräpysäköintipaikkoja. Pyörän käyttöä joukkoliikenteen liityntäliikenteessä edistetään tarjoamalla pysäköintipaikkoja asemien ja linja-autopysäkkien yhteydessä. Suurin osa kevyen liikenteen onnettomuuksista tapahtuu ajorataa ylitettäessä. Siksi turvallisuuden näkökulmasta kevyen liikenteen väylien rakentamistakin tärkeämpää on tienylitysten turvaaminen rajoittamalla ajonopeuksia sekä parantamalla suojatiejärjestelyjä ja rakentamalla alikulkuja kohteissa, joissa on paljon kevyen liikenteen tienylityksiä. Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan tehostaminen vähentää liukastumistapaturmia, jotka ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja kustannus. Pienillä lisäkustannuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollossa. Jalankulkuympäristön esteettömyyttä on monin paikoin tarpeen parantaa mm. madaltamalla korkeita reunakiviä, rakentamalla riittävän loivia luiskia sisäänkäyntien ja portaiden yhteyteen sekä lisäämällä jalankulkuväylien ja tienylitysten johdattavuutta ja turvallisuutta näkövammaisille ja heikkonäköisille henkilöille. Tulevaisuudessa esteettömyyden merkitys korostuu entisestään vanhusväestön kasvaessa. Turun tiepiirin hankelistoilla, liikenneturvallisuussuunnitelmissa ja kuntien omilla listoilla on yhteensä yli 90 kevyen liikenteen väylä- tai alikulkuhanketta Loimaan seudulle; väylätarpeita on yhteensä yli 90 km. Tarpeiden kustannukset ylittävät moninkertaisesti lähivuosien rahoitusmahdollisuudet.

16 Joukkoliikenne Joukkoliikennepalvelun taso Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne. Seudun ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä myös juna tarjoaa yhteydet Loimaalta Turkuun ja Tampereelle sekä Toijalan kautta Helsingin suuntaan. Seudun eteläosista Helsingin suuntaan matkustettaessa käytetään myös Salon rautatie- ja linja-autoasemia. Pikavuoroliikenteessä Loimaan seutua palvelee Turun ja Porin välinen liikenne maantiellä 204, Turku Forssa Hämeenlinna/Riihimäki Lahti liikenne valtatiellä 10 sekä Turun ja Tampereen välinen pikavuoroliikenne, jota liikennöidään eniten kantatietä 41 pitkin, mutta osin myös valtatiellä 9. Seudun pohjoisosista voidaan hyödyntää valtatien 2 tiheää Porin/Rauman ja Helsingin välistä pikavuoroliikennettä. Vakiovuoroliikenteen palvelutaso on hyvä Turun ja Auran sekä Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Molemmilla väleillä voidaan puhua kaupunkimaisen paikallisliikenteen tyyppisestä liikennetarjonnasta. Kohtuullisen palvelutason yhteys jatkuu Aurasta Riihikoskelle ja vt 9:ää pitkin Loimaalle. Loimaalla kohtuullinen yhteystarjonta ulottuu idässä Alastarolle ja lännessä Ypäjän kautta Forssaan. Tarvasjokea, Marttilaa ja Koskea palvelee Vanhan Härkätien kohtuullisen tiheä vakiovuoroliikenne. Marttilasta ja Koskelta on kohtuulliset yhteydet myös Saloon. Erillisessä joukkoliikenneselvityksessä on kuvattu kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet, jotka toimivat lähtökohtana mm. lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteen hankinnassa. Loimaan seudulla on keskimäärin yksi taksi 600 asukasta kohti. Maaseutumaisissa kunnissa taksitiheys on keskiarvoa suurempi, koska taksikuljetuksilla osin korvataan aiempia linja-autopalveluja. Taksitiheys on pienin Auran, Karinaisten ja Loimaan kunnissa, joissa taksien vähäisyys on aiheuttanut ongelmia koulukuljetuksissa. Junaliikennettä on käsitelty luvussa 3.5. Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmän rakenne

17 17 Joukkoliikenteen terminaaliverkosto ja laatukäytävähankkeet Loimaan rautatie- ja linja-autoasemat sijaitsevat samassa rakennuksessa, mikä on luonut hyvät edellytykset toimivien matkaketjujen järjestämiseen. Myös asemapalvelujen kehittämisessä on saatavissa synergiaetuja. Kehittämistarpeina asemalla on sisäänkäyntien esteettömyys, autojen liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen sekä kunnollisen pyöräpysäköinnin järjestäminen. Loimaan aseman lisäksi Alastaron, Auran, Karinaisten, Kosken, Oripään ja Tarvasjoen kunnissa sijaitsee Matkahuollon asiamiespiste. Pikavuoropysäkkejä seudulla on 23, joista 16 katettuja. Auran pikavuoropysäkki, jossa yhdistyvät sekä kt 41:n että vt 9:n liikenteet, on suunniteltu parannettavaksi tasokkaaksi terminaalityyppiseksi vaihtopysäkiksi. Myös muut keskeisimmät pikavuoropysäkit tulisi parantaa. Ensimmäisessä vaiheessa tasokkaampi katos, pysäkki-informaatio, pyöräpysäköintipaikat ja liityntäpysäköinnin vaatima tila on tarpeen järjestää eniten käytetyille Kyrön ja Pöytyän pysäkeille. Myös useimpien kuntien keskustapysäkit on tarpeen uusia nykypäivän tasolle. Edullisinta on, jos pysäkkiparannukset on mahdollista tehdä liittymäparannuksen yhteydessä. Samalla olisi tärkeää huolehtia kevyen liikenteen turvallisuudesta ja rakentaa alikulku jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Joukkoliikenteen laatukäytävähankkeilla parannetaan joukkoliikenteen palvelua kokonaisvaltaisesti liikenteen tarjontaa, kalustoa ja pysäkkien tasoa kehittämällä. Näin lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kohdennetaan käytettävissä olevia määrärahoja tarkoituksenmukaisesti. Tällaisia laatukäytävinä kehitettäviä yhteysvälejä ovat Loimaan seudulla Pikavuoro- ja junaliikenteen yhteyskäytävä Loimaa Turku (vt 9, rata) kaupunkimaisen paikalllisliikenteen laatukäytävä Aura Lieto as. Turku (mt 222) Loimaan joukkoliikenteen runkokäytävä Alastaro Hirvikoski Loimaa Ypäjä (mt 213, pt 12605, pt 12608) Härkätien laatukäytävä Koski Marttila Tarvasjoki Lieto Turku Palveluliikenne ja matkojenyhdistely Useimmissa Loimaan seudun kunnissa haja-asutusalueilla asuville ikääntyneille henkilöille järjestetään viikoittaista asiointiliikennettä kuntakeskukseen. Palveluliikenteen tarve kasvaa edelleen väestön ikääntyessä. Kutsujoukkoliikenne voi etenkin haja-asutusalueilla olla toimiva ja kustannustehokas välimuoto kiinteäreittisen joukkoliikenteen ja taksikuljetuksen välillä. Loimaan seudulla tulisikin selvittää palveluliikenteen kehittämistä ja kutsujoukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Kutsuliikenteellä voitaisiin järjestää myös syöttöyhteyksiä pikavuoropysäkeille. Matkojenyhdistely on noussut yhdeksi keskeisimmistä keinoista kehittää joukkoliikennettä ja hillitä kuntien kuljetuskustannuksien nousua. Suomeen on tarkoitus perustaa toimintatavoiltaan yhtenäisten yhdistelykeskuksien verkosto. Varsinais-Suomeen on alustavasti suunniteltu kahta keskusta. Kunnat päättävät itse, liittyvätkö ne keskuksen tarjoamien palveluiden käyttäjäksi.

18 18 Lippujärjestelmä Loimaan seudulla on liikennöitsijöiden ja Matkahuollon yleisten lippujen lisäksi tarjolla seutulippu, johon kaikki alueen kunnat kuuluvat. Aura kuuluu lisäksi Turun sekä Marttila ja Koski Salon seutulippualueeseen. Seutulipun lisäksi on tarjolla työmatkalippu, joka sisältää seudun sisäisten matkojen lisäksi matkustusoikeuden myös Turkuun. Sekä seutu- että työmatkalippu on linja-autoliikenteen 30 vrk:n kausilippu ja sen hinta määräytyy asuinkunnan mukaan. Lippujärjestelmän keskeisimpänä kehittämistarpeena on Turun sisäisen liikenteen matkustusoikeuden lisääminen työmatkalippuun. Lisäksi on esitetty otettavaksi käyttöön uusi lipputuote työmatkalaisille: 2-3 kk voimassa oleva 44 matkan lippu. Tällainen lippu olisi houkutteleva vaihtoehto niille, jotka eivät matkusta päivittäin tai käyttävät sekä junaa että linja-autoa työmatkoillaan. Myös pikavuorolisän sisällyttämistä työmatkalippuun tulisi selvittää. Pidemmän aikavälin kehittämiskohde on juna- ja linja-autoliikenteen yhteiskäyttöisen lipputuotteen kehittäminen sekä maakuntalipun kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu Loimaan seudulla toimii joukkoliikennetyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu mm. seutulippujärjestelmän ylläpito sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Ryhmään kuuluu kuntien, Lääninhallituksen, tiepiirin, VR:n, Linja-autoliiton, Matkahuollon sekä alueella toimivien linja-autoyritysten edustajia. Useassa Loimaan seudun kunnassa on nimetty joukkoliikenteen vastuuhenkilö, mutta virallista kuljetustyöryhmää ei kunnissa ole. Kunnissa on yleisesti käytössä toimintatapa, jossa koulu- ja sosiaalitoimi ostavat omat kuljetuksensa ja tekninen toimi mahdollisesti ostaa linjaliikennettä täydentävää liikennettä hiljaisina aikoina. Useamman kunnan kuljetusten tarkasteleminen ja suunnitteleminen kokonaisuutena toisi selviä tehostamis- ja säästömahdollisuuksia. Loimaan seudulla onkin tarpeen selvittää seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen edellytykset. Lääninhallitus voi alkuvaiheessa osallistua logistikon palkkakustannuksiin. Matkustajainformaatio Matkahuollon internet-sivuilla on nykyisin koko linja-autoliikenteen kattava aikataulupalvelu. Joukkoliikenteen käyttäjälle olisi myös tärkeää saada kaikki Loimaan seudun joukkoliikenteen aikataulut yhteen aikataulujulkaisuun. Aikaisemmin tällainen aikatauluyhteenveto on ollut, mutta tällä hetkellä saatavissa on vain linja-autoyrittäjien omia aikataulukirjoja. Myös pysäkkiaikatauluja tarvitaan. Juna-aikataulut ovat hyvin matkustajien saatavissa sekä julkaisuina että internet-palveluna. Kehittämistarpeena on reaaliaikaisten näyttötaulujen toteuttaminen Loimaan asemalle ja laitureille.

19 Junaliikenne ja rataverkko Loimaan seutukunnan poikki kulkee Turku Toijalarata, joka rakennettiin alun perin jo vuonna 1876 yhdistämään Varsinais-Suomi Hämeeseen. Nykyisin Turun ja Toijalan välillä on yksiraiteinen kohtauspaikoilla varustettu rata, jonka suurin sallittu nopeus on 140 km/h. Tavaraliikenteessä suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosan sähköistys, suojastus, kauko-ohjaus ja kulunvalvonta valmistuivat vuonna Vuonna 2003 rataosalla tehtiin matkaa ja kuljetettiin 1,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Radan päällysrakenne Turun ja Loimaan välillä on yli-ikäinen ja radan kunto paikoin heikko. Huonokuntoisille rataosille joudutaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi asettamaan nopeusrajoituksia. Tavaraliikenteessä kustannustehokkuus edellyttää myös riittäviä akselipainoja, jolloin junissa voidaan kuljettaa raskaampia kuormia ja liikennöidä riittävällä nopeudella. Turku Toijala-rataosan merkitys koko tavaraliikenteen päärataverkossa on suuri, ja Varsinais-Suomen elinkeinoelämälle satamineen ja suuryrityksineen se on elintärkeä. Koko Varsinais-Suomen tavarajunaliikenne kulkee Toijalan radan kautta, sillä rantarata palvelee lähes täysin henkilöliikennettä. Vuoden 2004 alussa mietintönsä jättäneen liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän vuosien ns. teemapaketeista yksi on rataverkon yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen, joka sisältää Turku Toijala-radan parantamisen nykyiselle 22,5 tonnin akselipainolle. Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmassa Turku Toijala-radan akselipaino on esitetty nostettavaksi 25 tonniin. Junaliikenteen turvallisuuden merkittävin ongelma on Turku Toijala-radan lukuisat tasoristeykset, etenkin kun radalla kuljetetaan runsaasti myös vaarallisia aineita. Vaikka tasoristeyksiä on poistettu, Turun ja Toijalan välillä niitä on edelleen jäljellä kymmeniä. Suurin osa on yksityisteillä, mutta myös yleisten teiden tasoliittymiä on edelleen mm. aivan Kyrön ja Mellilän ydinkeskustoissa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on kaikkien tasoristeysten poistaminen. Sitä ennen tasoristeysten turvallisuutta on tarpeen parantaa esimerkiksi varoituslaitteiden, näkemien parantamisen ja odotustasanteiden rakentamisen avulla. Tasoristeysten poistaminen ja radan rakenteen parantaminen mahdollistaisivat henkilöliikenteen junien nopeuttamisen. Keskeisenä tavoitteena on lyhentää olennaisesti Turun ja Tampereen matka-aikaa, mutta osin nopeutuminen voidaan käyttää hyväksi myös pysähdyspaikkoja lisäämällä. Turun ja Loimaan 66 kilometrin asemaväli on maan rataverkon pisimpiä, vaikka alue on tiheästi asuttua. Auran ja Kyrön asemien lakkauttamisen takia junaliikenne ei palvele eikä myöskään pysty hyödyntämään Turkua ympäröivien kasvukuntien lisääntyvää työmatkaliikennettä. Lyhyellä tähtäimellä junatarjontaa tulisi täydentää niin, että Loimaalta ja Loimaalle olisi toimivat työmatka- ja asiointiyhteydet niin Turkuun, Tampereelle kuin Helsinkiinkin. Tärkein tavoite on saada yhteys aamuyhdeksäksi Turkuun. Myös yhteydet Turusta yhdeksäksi Loimaalle, viiden jälkeen Turusta Loimaalle sekä yhteys Toijalan kautta Helsinkiin aamuyhdeksäksi lisäisivät selvästi liikenteen palvelutasoa. Seudun eteläosaa palvelevat Helsinkiin suuntautuvassa liikenteessä myös Turun ja ennen kaikkea Salon asemat. Parempien liityntäyhteyksien järjestämistä Salon rautatie- ja linja-autoasemille onkin toivottu laajasti.

20 Liikenneturvallisuus Onnettomuustilanne Loimaan seudulla on viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtunut keskimäärin 82 poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta vuodessa. Niissä on loukkaantunut keskimäärin 118 henkeä ja kuollut keskimäärin 8 henkeä vuodessa. Onnettomuuksista valtaosa on tapahtunut yleisillä teillä. Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet keskittyvät valta- ja kantateille sekä vilkkaimmille seututeille. Ajonopeudet Koska autojen nopeus on tärkein liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä, on alueen tieverkon nopeusrajoitukset, niiden loogisuus ja yhteensopivuus ympäröivän maankäytön ja tiestön kanssa tarpeen käydä kokonaisuudessaan läpi. Nyt 80 km/h yleisrajoitus on varsin laajasti käytössä seudun alemmalla tieverkolla. Yleisrajoituksen piirissä olevalla geometrialtaan pienipiirteisellä tiestöllä tulisikin harkita nopeusrajoituksen alentamista erityisesti paikoissa, joissa tien varrella on runsaasti asutusta. Erityisesti Hämeen Härkätien, vanhan Tampereen Turuntien ja muiden tiheästi asuttujen jokivarsiteiden nopeusrajoitukset on aiheellista tarkistaa kattavasti. Myös taajamien reuna-alueet tulisi käydä läpi ja tarkistaa tarvittaessa taajamarajoituksien alkamispaikat. Taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla tavoitteena on liikenteen nopeuden rauhoittaminen turvalliselle, muihin toimintoihin sopivalle tasolle. Sopiva nopeustaso on korkeintaan 40 km/h, mikä useimmiten edellyttää nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä. Taajamien nopeusrajoitusalueiden laajuutta on tarpeen aika-ajoin tarkistaa maankäytön kehityksen mukaiseksi. Liikenneympäristön parantaminen Kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen on noussut seudulla tärkeimmäksi liikenneturvallisuu tta parantavaksi aihepiiriksi. Väylätarpeita on paljon niin Tiehallinnon kuin kuntienkin vastuualueilla. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on nostettu esiin erityisesti väylätarpeet taajamissa ja niiden reunaalueilla sekä kyläkoulujen kohdilla. Suojatieparan nukset ovat usein edullisia ja paikallisesti erittäin tehokkaita liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Siellä, missä seututie kulkee taajaman läpi ydinkeskustan ulkopuolella, tulee erityisesti huolehtia turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä tien eri puolilla ole-

21 21 vien alueiden välillä joko eritasojärjestelyin tai hidastamalla läpikulkevan liikenteen vauhtia nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Liikenneturvallisuutta parannettaessa tulee muistaa huolehtia myös liikenneympäristön esteettömyydestä. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on listattu paljon myös liittymien parantamistarpeita, erityisesti valtateillä 9 ja 10. Hankkeet sisältävät liittymien kanavointia, liittymien porrastamisia (nelihaaraliittymien muuttamista kahdeksi erilliseksi T-liittymäksi), kiertoliittymiä ja väistötilojen rakentamisia. Näkemien parantaminen on tarpeen useissa liittymissä, mutta myös liittymäväleillä eläinonnettomuuksien vuoksi. Loimaan seudulla hirvi- ja erityisesti peuraonnettomuuksien määrä on suuri. Turun tiepiirissä riista-aitoja rakennetaan vain tieosuuksille, joilla on enemmän kuin kaksi kaistaa. Näin ollen nopeusrajoituksia tulisi tarkistaa kohteissa, joissa eläinonnettomuuksien riski on suuri. Taajamakeskustojen liikennejärjestelyjen turvallisuuden ja samalla viihtyisyyden merkittävä parantaminen oli nostettu useassa kunnassa painopisteeksi, toimenpiteinä mm. suojatie- ja liittymäjärjestelyt, ajoradan kaventaminen, pysäköinnin jäsentely ja kevyen liikenteen reittien selkeyttäminen. Turvallisen päivittäisen liikkumisen varmistamiseksi tärkeimpien työmatkayhteyksien samoin kuin tiiviin tienvarsiasutuksen teiden tulisi olla valaistuja. Loimaan seudulla tievalaistuksen kehittäminen olisi tästä näkökulmasta tärkeää erityisesti vanhalla Turuntiellä Aurasta Turun suuntaan. Muutoin tievalaistuksen laajentaminen on tarpeen lähinnä taajamien reunaalueilla sekä valtateiden liittymissä. Valtateiden 9 ja 10 kehittämisselvityksissä on ehdotettu useita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä myös Loimaan seudun alueelle: reunaympäristön pehmentämistä (kaiteita, törmäyssuojia, myötääviä valaisinpylväitä) liittymäparannuksia (kääntymiskaistoja, turvasaarekkeita, liittymien porrastamisia) yksityistieliittymien vähentämistä yksityistiejärjestelyin tievalaistuksen rakentamisia maanteiden ja paikallisteiden liittymiin keskikaiteellisia ohituskaistoja (vt 9) automaattisen nopeudenvalvonnan rakentamista (vt 9) vt 9 Lieto Aura-osuuden muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi pitemmällä tähtäimellä vt 9:llä varaudutaan eritasoliittymiin sekä toiseen ajorataan välillä Lieto Aura Muu liikenneturvallisuustyö Tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien seurannasta ja liikenneturvallisuussuunnitelmiin listattujen toimenpiteiden toteuttamisesta sekä poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyön toteutumisesta.

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET...

TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET... SISÄLLYS 1. TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET... 4 2. SEUDUN RAKENNE JA KEHITYS... 5 2.1. LIIKENNEVERKON JA ALUERAKENTEEN KEHITYS... 5 2.2. VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE... 7 2.3. TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE...

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008

LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008 12.5.2005 LOIMAAN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS VUOSILLE 2005 2008 1. Sopijaosapuolet Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Loimaan kaupunki Alastaron

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET PÄIVITETTY RAPORTTI 20.12.2012 HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite 82121867 Ramboll SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Johdanto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos 9.12.2008 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS

15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS 15.8.2014 LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA, LIIKENNESELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi 2 Tarkastus 04 Päivämäärä 15/8/2014

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet:

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: ALKUSANAT Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon

Lisätiedot

Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavan muutoksen liikenneselvitys

Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavan muutoksen liikenneselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA Kirkonkylän keskustakorttelin 8 asemakaavan muutoksen liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26846 Raportti 1 (10) Saara Aavajoki

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B FCG Planeko Oy LIITE 4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Liikenneselvitys 25.3.2009 0545-D1019 FCG Planeko Oy Liikenne LIITE 4 1(5) Pelkosenniemi Pyhätunturin asemakaava, Osa-alue

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Marraskuu 2010. Kangasalan kunta

Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Marraskuu 2010. Kangasalan kunta Ruutanan osayleiskaava, Kangasala LIIKENTEELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Marraskuu 2010 Kangasalan kunta Ruutanan osayleiskaava, Kangasala 2 (9) ALKUSANAT Liikenteellinen vaikutusten arviointi palvelee

Lisätiedot

VALTATEIDEN 2 JA 9 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA

VALTATEIDEN 2 JA 9 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA LIITE 5 1 (13) HUMPPILAN KUNTA VALTATEIDEN 2 JA 9 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA Liikenteellinen tarkastelu AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot internet-sivuiltamme osoitteesta

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot