SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA Kuva: L. Laakso ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2012

2

3 SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA Jarkko Hirvonen Herman Böök Jatta Salmi Katja Lovén Konsultointipalvelut ILMATIETEEN LAITOS Helsinki

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PERUSTIETOA TIIVISTYMISJUOVISTA TIIVISTYSMISJUOVIEN SYNTYPERIAATTEET Tiivistymisjuovien syntymisen, säilyvyyden ja haihtumisen fysiikka Tiivistymisjuovien muodostumisen laskentamenetelmä Tiivistymisjuovia synnyttäneiden tilanteiden tarkempi tutkailu YHTEENVETO VIITELUETTELO... 16

6

7 5 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata lentoliikenteen pakokaasupäästöjen aiheuttamaa tiivistymisjuovailmiötä (engl. contrail), sen syntytapaa sekä ilmiön fysikaalisia perusteita. Finavia saa vuosittain lukuisia yhteydenottoja ja tiedusteluita lentoliikenteen päästöjen aiheuttamiin tiivistysjuoviin liittyen. Tarve selvityksen tekemiselle syntyi tästä syystä. Työn tilasi Finavia Oyj ja selvitys tehtiin Ilmatieteen laitoksen Konsultointipalvelut - yksikössä. Selvityksen pääkirjoittaja on lentosääpäivystystyötä tekevä meteorologi, joka on asiantuntija omalla alallaan. 2. PERUSTIETOA TIIVISTYMISJUOVISTA Korkealla ilmakehässä lentävien pääsääntöisesti suihkumoottoreita käyttävien lentokoneiden jälkeensä jättämiä tiivistymisjuovia on usein havaittavissa paljain silmin, kun sääolot lentokoneiden lentokorkeudella yläilmakehässä ovat suotuisat tiivistymisjuovien syntymiselle. Tiivistymisjuovia syntyy säännöllisesti, mutta niitä ei useissa tapauksissa havaita maanpinnalta, koska muut tekijät, kuten alemmat pilvikerrokset, sade, sumu tai huonot valaistusolosuhteet estävät tiivistymisjuovia näkymästä. Toisinaan tiivistymisjuovia ei muodostu lentoliikenteestä huolimatta ilmakehän tiivistymisjuovien synnylle edustamien epäedullisten olosuhteiden johdosta. Tärkeimmät tiivistymisjuovien muodostumiseen ja säilymiseen vaikuttavat tekijät ovat ilman lämpötila ja ilmankosteus. Ilman täytyy olla riittävän kylmää; lämpötilan tulee mieluiten olla alle -40 C, jotta tiivistymisjuovien synty on todennäköistä. Muodostuneet tiivistymisjuovat voivat säilyä pitkään, jos ilma on alhaisen lämpötilan lisäksi riittävän kosteaa. Tällöin tiivistymisjuovat muuttuvat lopulta Cirrus-yläpilviksi (Ci), joita ei enää riittävän ajan kuluttua kyetä ulkomuodon perusteella erottamaan tavallisista Ci-pilvistä. Jos ilmankosteus on pieni, lentokoneen jälkeensä jättämä tiivistysjuova haihtuu ja katoaa näkyvistä nopeasti. Tässä tapauksessa taivaalla näkyvä juova muistuttaa vain lyhyen aikaa sen aiheuttaneen lentokoneen lentoreitistä. Lentoliikenteen aiheuttamat tiivistymisjuovat on ilmiönä tunnettu siitä saakka, kun riittävän tehokkaita ja korkealla lentämään kykeneviä kiinteäsiipisiä ilma-aluksia on ollut olemassa. Ensimmäisiä julkaistuja tutkimuksia tiivistymisjuovista on tehty jo vuonna 1919 (Baschin, 1919). Suuremmassa määrin kiinnostus juovien syntymisen fysiikan ymmärtämiseen ja selittämiseen lisääntyi toisen maailmansodan aikoihin ja sen jälkeen (Appleman, 1953; Brewer, 1946). Kiinnostusta ilmiön fysikaalisten syiden tuntemiselle lisäsi se, että haluttiin kyetä ennustamaan ja analysoimaan millä korkeudella tiivistymisjuovien syntyminen olisi mahdollista. Tällä tiedolla oli ja on edelleen paljon taktista käyttöarvoa lentokoneilla suoritettavissa sotilasoperaatiossa; korkealla lentävän lentokoneen sijainti paljastuu helposti ihmissilmälle useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän, jos se jättää jälkeensä pitkän tiivistymisjuovan, vaikka itse konetta ei yksinään kyet-

8 6 täisikään havaitsemaan (kuva 1). Lentokoneet ovat kuvassa 1 nähtävien tiivistymisjuovien ohuemmassa päässä, sillä juovan sekoittuminen ympäröivän ilman kanssa levittää juovia ajan mittaan. Tiivistymisjuovia jälkeensä jättävä lentokone on huomattavasti alttiimpi esimerkiksi torjuntatoimille kuin lentokone, joka lentää näkymättömämmin tiivistymisjuovia synnyttämättä. Viime vuosikymmeninä tiivistymisjuovien ennustaminen ja analysoiminen on sotilasilmailussa tullut entistä tärkeämmäksi tekijäksi käyttöön tulleen häivetekniikan ansiosta; jos häiveilma-alusta ei havaita valvontatutkassa, ei sen synnyttämien tiivistymisjuoviensa takia sovi paljastua ihmissilmällekään (Schenk). Kuva 1. Lentokoneiden sijainnit on helppo päätellä kolmen suihkuhävittäjän jälkeensä jättämien tiivistymisjuovien perusteella, vaikka itse lentokoneet eivät kuvan tilanteessa ihmissilmin olekaan nähtävissä (kuva: Lapin Lennosto). Ilmiön taustalla olevat fysikaaliset perusteet on tunnettu jo pitkään ja juovien ilmaantuminen tai ilmaantumattomuus on kyetty laskemaan, ennustamaan ja analysoimaan esimerkiksi Applemanin menetelmällä jo 1950-luvulta lähtien (Appleman, 1953). Kyseisen menetelmän soveltaminen ei vaadi muuta tietoa kuin ilmakehän lämpötilan ja kosteuden eri korkeuksilla, sekä tietoa kyseessä olevan ilma-aluksen moottorin ominaisuuksista. Nämä seikat tuntien voidaan laskea ilmakehän kerrokset, joihin syntyy tai jää syntymättä tiivistymisjuovia lentokoneiden lentäessä kerrosten läpi. Applemanin menetelmää on vuosikymmenten saatossa muokattu ja paranneltu useaan otteeseen, jotta se ottaisi paremmin huomioon esimerkiksi suihkumoottoreiden tekniikan kehittymisen vaikutuksen tiivistymisjuovien muodostumiselle (IPCC, 2007). Tiivistymisjuovat ovat viime vuosikymmeninä saaneet uutta huomiota myös juovien aiheuttaman säteilypakotteensa vuoksi; tiivistymisjuovat muuttuvat otollisissa olosuhteissa yläilmakehän pilviksi, jolloin niillä on vaikutusta maanpinnalle saapu-

9 7 vaan auringonsäteilyn määrään, vaikuttaen näin maanpinnan säteilytasapainoon (Burkhardt et al., 2011). 3. TIIVISTYSMISJUOVIEN SYNTYPERIAATTEET Lentoliikenteen aiheuttamien tiivistymisjuovien syntyprosessi muistuttaa hyvin paljon pakkassään uloshengityksen höyryä 1 (kuva 2). Pakkassäällä hengitettäessä kuiva ja kylmä ulkoilma joutuu sisälle keuhkoihin, jossa keuhkokudoksista haihtuu vettä sisäänhengitettyyn ilmaan ilmamassan samanaikaisesti lämmetessä jonkin verran. Ilmankosteus ja lämpöenergia lisääntyvät lopputuloksena. Kun tämä kostunut ja lämmennyt ilma uloshengitetään takaisin pakkasilman joukkoon, alkaa uloshengityksen ilma ja ympäröivä pakkasilma saman tien sekoittua. Joissakin tilanteissa sekoittumisen seurauksena syntyneen ilman suhteellinen kosteus on niin korkea, että sen sisältämä vesihöyry alkaa tiivistyä. Näkymätön vesihöyry muuttuu näkyväksi eli hyvin suureksi joukoksi hyvin pieniä nestemäisiä pisaroita, toisin sanoen pilveksi. Kuva 2. Pakkassäällä uloshengitys näyttää "höyryävän". Todellisuudessa uloshengityksen kostea ja lämmin ilma muodostaa pilven pakkasilmaan sekoittuessaan (kuva: Heikki Pohjola). Samalla tavoin ilma-aluksen moottoriin joutuva ilma kostuu ja lämpenee voimakkaasti moottorissa tapahtuvan polttoprosessin seurauksena. Moottorista ulospurkautuva ilma voi riittävän kylmään ympäristöön sekoittuessaan muodostaa pilven eli tiivistymisjuovan. Samalla tavoin kuin hengityksen höyryäminen, on myös tiivistymisjuovien muodostuminen riippuvainen ulkoilman lämpötilan ja kosteuden määrästä. Tiivistymisjuovien muodostuminen on siis ilmakehän olosuhteista riippuvainen. 1 Arkikielinen ilmaisu hengityksen höyryäminen on fysikaalisesti väärin, koska vesi höyrynä eli kaasumaisessa olomuodossa on näkymätön ja hajuton kaasu. Uloshengityksessä näkyvä höyry onkin pienten nestemäisten pisaroiden muodostama joukko eli pilvi.

10 8 3.1 Tiivistymisjuovien syntymisen, säilyvyyden ja haihtumisen fysiikka Vaikka tiivistymisjuovien syntyminen muistuttaa uloshengityksen höyryämistä, poikkeaa hengityksen höyryäminen ja tiivistymisjuovat toisistaan. Tämä johtuu erisuuruisista muutoksista ilmanpaineen, lämpötilan, suhteellisen kosteuden sekä kosteuden ja lämpöenergian lisäyksien suhteen näiden tilanteiden välillä. Hengityshöyryn nestemäiset pisarat säilyvät nestemäisinä ja haihtuvat aina nopeasti ulkoilmaan sekoittuessaan. Tiivistymisjuovien pisarat jäätyvät sen sijaan nopeasti jääkiteiksi, jolloin haihtumisaika pitenee, sillä jääkiteiden haihtuminen on nestemäisiä pisaroita hitaampaa. Kuvassa 3 on esitetty hieman tarkemmin, kuinka lentokoneen moottorista purkautuva ilma (ajanhetkellä 1) on hyvin kosteaa ja kuumaa eikä se vielä erotu paljain silmin. Kun moottorista tuleva kostea ja kuuma ilma sekoittuu ympäröivän ilman kanssa riittävän kauan, saavuttaa pakokaasun ja ympäröivän ilman seos kyllästystilan vesipinnan suhteen (ajanhetki 2). Lentokoneen jälkeensä jättämä ilma ylikyllästyy sekoittumisen jatkuessa, jolloin tiivistymistä alkaa tapahtua ja havaitaan tiivistymisjuova (ajanhetkien 2-3 välillä). Tiivistymisessä syntyneet pisarat jäätyvät jääkiteiksi tämän aikana. Jos ympäröivä ilma on kuivaa (kuva 3a), niin sekoittumisen edelleen jatkuessa saavutetaan ensin alikyllästystila vesipinnan suhteen (ajanhetken 3 tienoilla), ja lopulta alikyllästystila jääpinnan suhteen (ajanhetken 3 jälkeen). Tässä vaiheessa sekoittuneen ilman sisältämät jääkiteet alkavat sublimoitua (olomuodon muutos, jossa kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi), jonka seurauksena tiivistymisjuova alkaa hälventyä ja häviää lopulta kokonaan näkyvistä. Kuva 3a kuvaa siis lyhytikäisen tiivistymisjuovan syntymistä ja hälventymistä. Jos ympäröivä ilma on riittävän kosteaa (kuva 3b), voi lentokoneen moottoreiden vanaveteen syntyvä sekoittunut ilma pysyä ylikyllästystilassa jääpinnan suhteen (ajanhetki 3). Tällöin tiivistymisjuovan jääkiteiden haihtuminen on joko hidasta, olematonta, tai ne voivat kasvaa lisää. Tässä tapauksessa on syntynyt pitkäikäinen tiivistymisjuova, josta voi ajan kuluessa muodostua Cirrus-yläpilvi. Jotta tiivistymistä tapahtuu, vaaditaan yleisesti ottaen tiivistymisytimiä. Tiivistymisytiminä toimivat erinäiset luontaiset tai ihmisperäiset aerosolit (kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seokset). Esimerkkeinä kasvisplankton, pöly, savi, tulivuoren tuhka, merisuola ja erinäisten polttoprosessien lopputuotteet (EPA, 2012). Tiivistymisytimien määrä vaikuttaa muodostuvien pilvipisaroiden kokojakaumaan: pieni määrä tiivistymisytimiä johtaa suurempiin pilvipisaroihin kuin suuri määrä tiivistymisytimiä (Lyndon State College, 2012). Jotta täysin puhdas vesi jäätyy merenpinnan tasolla, vaaditaan noin -42 C lämpötila (Debenedetti et al., 2003).

11 9 Kuva 3. Tiivistymisjuovien syntyminen lämpötilan (vaaka-akseli) ja höyrynpaineen (pystyakseli) suhteen tarkasteltuna. Höyrynpaine kertoo, kuinka herkästi neste haihtuu tai höyrystyy pinnalta ympäristöön. Kuvassa a) syntyy lyhytikäisiä ja kuvassa b) pitkäikäisiä tiivistymisjuovia. Katkoviiva on kyllästystila jääpinnan suhteen ja pistekatkoviiva on kyllästystila vesipinnan suhteen. Veden ja jään saturaatiokäyrien vasen puoli kuvaa ylikyllästys- ja oikea puoli alikyllästystilaa. Yhtenäisellä viivalla merkityllä aikajanalla ajankohdat 1-4 kuvaavat tiivistymisjuovan syntymisen ja hälvenemisen eri vaiheita (Scharader, 1997). 3.2 Tiivistymisjuovien muodostumisen laskentamenetelmä Kun lasketaan syntyykö näkyviä tiivistymisjuovia vai ei, täytyy ensimmäiseksi määritellä raja-arvo tiivistymisjuovan tiheydelle, jota harvemmat lentokoneiden tyypillisellä lentokorkeudella olevat tiivistymisjuovat eivät ole maanpinnalta paljain silmin nähtävissä. Raja-arvoa tiheämmät tiivistymisjuovat näkyvät siis maahan asti. Appleman on olettanut pilven vesisisällön tiheyden raja-arvoksi 0,004-0,01 g/m 3. Lisäksi tarvitaan tietoa lentokoneen moottorista ja moottorin polttoprosessista vapautuvan vesihöyryn ja lämpöenergian sekä moottorin läpi virtaavan ilman

12 10 määrästä. Kaikki nämä tekijät voidaan laskelmissa ottaa huomioon yhden tekijän, ns. tiivistymisjuovakertoimen avulla (CF, engl. contrail factor). Myös ympäröivän ilman vesihöyryn määrä, eli suhteellinen kosteus (RH) tai suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen (RHw), täytyy määrittää tiivistymisjuovien laskemiseksi. Laskelmia varten täytyy muodostaa seuraavat yhtälöt: Kuva 4. Yhtälöt kriittisen lämpötilan ratkaisemiseksi. e sat on vesihöyryn osapaine, T c on kriittinen lämpötila ja RH on suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen. CF (contrail factor) on moottorista riippuva tiivistymisjuovakerroin (Scharader, 1997). Kun yhtälöt ratkaistaan iteratiivisesti tai geometrisesti (Scharader, 1997), saadaan kriittisen lämpötilan T c arvot laskettua mille tahansa suhteelliselle kosteudelle RH ja ilmanpaineelle p. Kun ilman lämpötila T tunnetaan, voidaan sitä verrata kriittiseen lämpötilaan T c, ja todeta tiivistymisjuovia syntyvän, jos T on pienempi kuin T c. Muussa tapauksessa tiivistymisjuovia ei synny. Kuvassa 5 on esitetty Scharaderin laskemat kriittisen lämpötilan arvot erilaisille moottorityypeille ilmanpaineen ja suhteellisen kosteuden funktiona. Taulukoituja arvoja käyttämällä on mahdollista arvioida tiivistymisjuovien syntymistä esimerkiksi säänennustusmallista saatavaa tai radioluotauksella mitattua lämpötilaa ja suhteellista kosteutta käyttämällä. Taulukon arvoja tutkimalla huomataan, että ohivirtaussuihkumoottori (high bypass) aikaansaa tiivistymisjuovia korkeammissa lämpötiloissa kuin tavallinen suihkumoottori (non-bypass). Esimerkiksi kun suhteellinen kosteus on 80 % 200 mb paineessa, joka vallitsee yli 10 km korkeudessa, täytyy ilman lämpötilan (kriittinen lämpötila, T c ) olla -52,1 C tai kylmempää, jotta tavallinen suihkumoottori aikaansaisi tiivistymisjuovia. Ohivirtaussuihkumoottorin tapauksessa kriittinen lämpötila on -49,6 C. Tiivistymisjuovien muodostuminen ja säilyminen on ilmakehän tilan osalta siis enimmäkseen riippuvainen ilman lämpötilasta sekä ilmankosteudesta. Ilmakehän lämpötila- ja kosteusrakenne on kuitenkin voimakkaasti vuodenajasta, leveyspiiristä, sekä säätilasta riippuvainen, joten tyypillisen tiivistymisjuovien muodostumiskorkeuden antaminen on hankalaa. Suomen ilmasto-olosuhteissa -50 C ilmamassa sijaitsee yleensä noin kymmenen kilometrin korkeudella.

13 11 Kuva 5. Kriittisen lämpötilan arvot neljälle eri suihkumoottorityypille ilmanpaineen (mb, rivi) ja suhteellisen kosteuden (%, sarake) funktiona (Scharader, 1997).

14 Tiivistymisjuovia synnyttäneiden tilanteiden tarkempi tutkailu Hollannissa Schipolin lentoaseman lähellä näkyi klo. 16 aikoihin paikallista aikaa kuvan 6 kaltaisia tiivistymisjuovia. Kuvassa näkyy useampia tiivistymisjuovia eri korkeuksilla. Kuvan keskellä näkyvästä pystysuuntaisesta tiivistymisjuovasta on selkeästi erotettavissa juovan katkonaisuus. Tiivistymisjuova on muodostunut vain osaan lentokoneen läpi lentämistä ilmakerroksista. Kuvassa näkyy myös muita eri-ikäisiä tiivistymisjuovia eri lentokorkeuksilla. Kuvan yläosassa on havaittavissa yläpilviä, jotka kertovat yläilmakehän runsaasta kosteudesta. Kuvassa 6 näkyvän katkonaisen tiivistymisjuovan muodostuminen on johtua esimerkiksi ilmankosteuden, lämpötilan tai ilman pystyvirtausten vaihtelusta lentokoneen lentoreitillä. Myös lentokoneen tehoasetusten muutokset, lentokorkeuden muutokset tai lentokoneen siipien aiheuttamien jättöpyörteiden sekoittuminen tiivistymisjuoviin saattaa aiheuttaa tiivistymisjuovien katkeilemista. Suurella teholla moottorista tulee ulos paljon vesihöyryä ja lämpöenergiaa, jolloin paksuja tiivistymisjuovia voi syntyä helpommin. Pienellä teholla vesihöyryä tulee selvästi vähemmän, vaikka lämpöenergiaa tuotetaankin vielä reilusti. Vesihöyryn vähyys voi kuitenkin saada tiivistymisjuovien synnyn loppumaan. Katkonaiset tiivistymisjuovat eivät edellä mainituista tekijöistä johtuen ole kovinkaan poikkeuksellisia. Kuva 6. Katkonainen tiivistymisjuova Hollannissa Schipolin lentoaseman läheisyydessä klo. 16 paikallista aikaa. Tiivistymisjuovien seassa näkyy hieman yläpilviä yläilmakehän runsaasta kosteudesta kertoen (kuva: Ilmatieteen laitos).

15 13 Seuraavassa tarkastellaan esimerkkinä erästä säätilannetta Keski-Suomesta Tarkastelussa hyödynnetään Jyväskylässä klo. 9 tehtyä radioluotausta (kuva 8). Säätilanne tuona päivänä oli otollinen tiivistymisjuovien syntymiselle ja tiivistymisjuovia havaittiinkin reilunpuoleisesti. Noin kilometrin korkeudella oli kylmää ( C) ja melko kosteaa. Ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakaumaa voi tarkemmin tarkastella kuvan 8 luotauksen avulla. Kuvassa 8 on esitetty oransseilla samanarvonviivoilla kriittisen lämpötilan arvot neljälle suhteellisen kosteuden arvolle (RH = 0, 40, 70 ja 100 %). Ilman todellinen suhteellinen kosteus 8,5-12 kilometrin korkeudella on merkitty oransseilla luvuilla. Tiivistymisjuovien esiintymiskorkeudet voidaan päätellä vertaamalla mitattua lämpötilaa kriittisen lämpötilan viivoihin. Nähdään, että vaikka ilma olisi alussa täysin kuivaa (RH = 0 %), niin ilmakehä on silti riittävän kylmä, jotta tiivistymisjuovia voi syntyä 10,0-12,2 km korkeudelle. Tämän mahdollistaa ilmakerroksen lämpötila, joka on suhteellista kosteutta (RH = 0 %) vastaavaa kriittistä lämpötilaa alhaisempi. Kyseisellä korkeudella tiivistymisjuovien syntyminen on siis väistämätöntä. Ilmakehän todellinen ilmankosteus vesipinnan suhteen (RHw) on kuitenkin noin 40 %. Tästä seuraa, että käyttämällä RHw = 40 % vastaavaa kriittisen lämpötilan viivaa nähdään, että ilman lämpötila on tätä kylmempi ilmakerroksessa 9,5 km yläpuolella. Tässä tapauksessa tiivistymisjuovia on siis voinut syntyä noin 2,7 km paksuun kerrokseen 9,5-12,2 km korkeusvälille. Kun tarkastellaan lisäksi kyseisen tilanteen suhteellisia kosteuksia vesi- ja jääpinnan suhteen, voidaan todeta, että ilma on melko lähellä kyllästystilaa jääpinnan suhteen (RHi, kuva 7). Vaikka RHw on vain noin 40 % tiivistymisjuovien korkeudella, on suhteellinen kosteus jääpinnan suhteen (RHi) noin 80 %. Tiivistymisjuovissa pisaroista jäätymällä muodostuneet jääkiteet haihtuvat tästä johtuen varsin hitaasti. Kuva 7. Radioluotauksesta laskettu suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen (RHw, sininen viiva) ja jääpinnan suhteen (RHi, punainen viiva) klo 9 korkeus välillä 7-13 km. Suhteellinen kosteus jääpinnan suhteen (RHi) on huomattavasti suhteellista kosteutta vesipinnan suhteen (RHw) suurempaa korkeusvälillä noin km.

16 14 Kuva 8. Radioluotaus Jyväskylästä klo 6 UTC (klo 9 Suomen aikaa). Yhtenänen musta viiva on mitattu lämpötila T. Musta pisteviiva on mitattu kastepiste T d vesipinnan suhteen. Lämpötila on vaaka-akselilla ja korkeus (km; oikealla) sekä paine (mb; vasemmalla) pystyakselilla. Kriittisen lämpötilan viivat arvoille RHw = 0 %, RHw = 40 %, RHw = 70 % ja RHw = 100 % on merkitty oransseilla viivoilla. Ilman todellinen suhteellinen kosteus 8,5-12 kilometrin korkeudella on merkitty oransseilla luvuilla. Kuvan oikeassa laidassa olevaan taulukkoon on merkitty lämpötila (T), kastepiste (T d ), korkeus maanpinnasta (Z), tuulen nopeus (WS) sekä suunta (WD) kullakin painepinnalla P (mbar).

17 15 4. YHTEENVETO Pitkään mielenkiinnon kohteena ollut tiivistymisjuovien muodostuminen on prosessi, johon vaikuttaa ilmakehän olosuhteet, lentokoneen ominaisuudet sekä moottorin käyttöteho. Ilmakehän olosuhteiden osalta oleellisimmat tekijät tiivistymisjuovien muodostumiselle on riittävä kylmyys. Korkea ilmankosteus on sen sijaan tiivistymisjuovien säilymistä pitkittävä tekijä. Tiivistymisjuovien havaitsemista maan pinnalta voi hankaloittaa esimerkiksi suuri pilvisyys sekä huonot valaistus- ja sääolosuhteet. Kuvassa 9 on valokuva Frankfurtista kesäajalta. Kuvasta havaitaan jälleen tiivistymisjuovan katkonaisuus. Ilmiön epäjatkuvuuden taustalla vaikuttaa vahvasti ilmakehän olosuhteet, jotka ovat lentokoneesta riippumaton tiivistymisjuovien syntyyn ja muotoon sekä näkymiseen vaikuttava tekijä. Ilmakehän rakenne ja sen muuttuvat olosuhteet ovat epähomogeenisia, joka aikaansaa sen, että myös tiivistymisjuovailmiö on epähomogeeninen ja ympäristön olosuhteita mukaileva ilmiö. Kuva 9. Kesällä Frankfurtissa Saksassa kuvattu tiivistymisjuova, joka päättyy äkkinäisesti (kuva: Ilmatieteen laitos).

18 16 VIITELUETTELO Appleman, H, 1953: The Formation of Exhaust Condensation Trails by Jet Aircrafts. Bull. Am. Meteorol. Soc., 34(1), s Baschin, O, 1919: Flugzeuge als Wolkenbildner und Wolkenfresser. Deutsche Luftfahrer-Z 6, H ,6. Brewer, A. W., 1946: Condensation trails. Weather, 1(2), s Burkhardt, U. ja Kärcher, B., 2011: Global radiative forcing from contrail cirrus. Nature Climate Change, 1, s Debenedetti, P. G. ja Stanley H. E., 2003: Supercooled and Glassy Water. Physics Today, 56(6), s EPA, 2012: Fine Particle Designations, Basic Information. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: <http://www.epa.gov/pmdesignations/basicinfo.htm> IPCC, 2007: Ilmastonmuutos v. 2007: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: <http://www.fmi.fi/kuvat/ipcc_ar4_spm_suomennos.pdf> Lyndon State College, Atmospheric Sciences, 2012: Formation of Haze, Fog and Clouds: Condensation Nuclei. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: <http://apollo.lsc.vsc.edu/classes/met130/notes/chapter5/ccn.html> Scharader, M. L., 1997: Calculations of Aircraft Contrail Formation Critical Temperatures. J. Appl. Meteor. 36(12), s Schenk, F. M.: An Introduction to Forecasting Contrails (julkaisematon opinnäyte). Naval Postgraduate School, MR Cloud Physics, Tark. Prof. P. Durkee.

19

20 Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1 PL 503, Helsinki Puh ilmatieteenlaitos.fi

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003 I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa MATINE hanke 800 Suorituspaikka: Ilmatieteen laitos Rahoitus: 56 0000 eur Tutkimuksenjohtaja: Dos. Heikki Lihavainen AEROSOLIEN VAIKUTUS

Lisätiedot

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta ILMAN KOSTEUS Ilma sisältää aina jonkin verran vesihöyryä. Ilman vesihöyrypitoisuudella eli kosteudella on huomattava merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle, erilaisten materiaalien ja esineiden

Lisätiedot

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Meteorologian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Janne Kotro Ohjaaja:

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

10B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS

10B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 1B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS A. LÄMPÖLAAJENEMINEN Pituuden lämpötilakertoimen määrittäminen vesihauteen avulla 1. Työn tavoite Tutkitaan aineen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009)

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Mistä lentolaskurissa on kyse? Lentolaskuri on tamperelainen internetlaskuri, jonka avulla kukin

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 8, ratkaisut syyslukukausi 2014 1. 1 kg nestemäistä vettä muuttuu höyryksi lämpötilassa T 100 373,15 K ja paineessa P 1 atm 101325 Pa. Veden tiheys ρ 958 kg/m 3 ja moolimassa

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

7.4 Alustan lämpötilaerot

7.4 Alustan lämpötilaerot 7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö 1. Selitä fysikaalisesti, miksi: a) sateessa kastuneet vaatteet tuntuvat kylmältä, b) pyykit kuivuvat myös pakkasessa, c) uunista pudonneen hehkuvan hiilenpalan

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos TUULENSILMÄ 1/22 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos Osana laajaa julkisuudessa käytyä ydinvoimakeskustelua on jostakin syystä ollut tuulivoiman toimimattomuus

Lisätiedot

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten Näytesivut Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten ISBN 978-951-37-5398-6 Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Reason for Major Climate Changes

Reason for Major Climate Changes Future Infinite Academic, June 12, 2014 Reason for Major Climate Changes Jyrki Kauppinen Department of Physics and Astronomy University of Turku, Finland Climate sensitivity R = dt/dq and temperature

Lisätiedot

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/ Kartoitusraportti Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/3920 5.5.2015 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA...

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

Tehokasta pölynsidontaa

Tehokasta pölynsidontaa Tehokasta pölynsidontaa Pöliseekö tie? Pölyävät kadut ja soratiet puhuttavat erityisesti keväällä ja kuivana kesänä. Tutulla ilmiöllä on paljon ikäviä vaikutuksia: pöly heikentää asumisviihtyvyyttä, ärsyttää

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2 Mb8 Koe 0.11.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/ Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.

Lisätiedot