SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA Kuva: L. Laakso ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2012

2

3 SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA Jarkko Hirvonen Herman Böök Jatta Salmi Katja Lovén Konsultointipalvelut ILMATIETEEN LAITOS Helsinki

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PERUSTIETOA TIIVISTYMISJUOVISTA TIIVISTYSMISJUOVIEN SYNTYPERIAATTEET Tiivistymisjuovien syntymisen, säilyvyyden ja haihtumisen fysiikka Tiivistymisjuovien muodostumisen laskentamenetelmä Tiivistymisjuovia synnyttäneiden tilanteiden tarkempi tutkailu YHTEENVETO VIITELUETTELO... 16

6

7 5 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata lentoliikenteen pakokaasupäästöjen aiheuttamaa tiivistymisjuovailmiötä (engl. contrail), sen syntytapaa sekä ilmiön fysikaalisia perusteita. Finavia saa vuosittain lukuisia yhteydenottoja ja tiedusteluita lentoliikenteen päästöjen aiheuttamiin tiivistysjuoviin liittyen. Tarve selvityksen tekemiselle syntyi tästä syystä. Työn tilasi Finavia Oyj ja selvitys tehtiin Ilmatieteen laitoksen Konsultointipalvelut - yksikössä. Selvityksen pääkirjoittaja on lentosääpäivystystyötä tekevä meteorologi, joka on asiantuntija omalla alallaan. 2. PERUSTIETOA TIIVISTYMISJUOVISTA Korkealla ilmakehässä lentävien pääsääntöisesti suihkumoottoreita käyttävien lentokoneiden jälkeensä jättämiä tiivistymisjuovia on usein havaittavissa paljain silmin, kun sääolot lentokoneiden lentokorkeudella yläilmakehässä ovat suotuisat tiivistymisjuovien syntymiselle. Tiivistymisjuovia syntyy säännöllisesti, mutta niitä ei useissa tapauksissa havaita maanpinnalta, koska muut tekijät, kuten alemmat pilvikerrokset, sade, sumu tai huonot valaistusolosuhteet estävät tiivistymisjuovia näkymästä. Toisinaan tiivistymisjuovia ei muodostu lentoliikenteestä huolimatta ilmakehän tiivistymisjuovien synnylle edustamien epäedullisten olosuhteiden johdosta. Tärkeimmät tiivistymisjuovien muodostumiseen ja säilymiseen vaikuttavat tekijät ovat ilman lämpötila ja ilmankosteus. Ilman täytyy olla riittävän kylmää; lämpötilan tulee mieluiten olla alle -40 C, jotta tiivistymisjuovien synty on todennäköistä. Muodostuneet tiivistymisjuovat voivat säilyä pitkään, jos ilma on alhaisen lämpötilan lisäksi riittävän kosteaa. Tällöin tiivistymisjuovat muuttuvat lopulta Cirrus-yläpilviksi (Ci), joita ei enää riittävän ajan kuluttua kyetä ulkomuodon perusteella erottamaan tavallisista Ci-pilvistä. Jos ilmankosteus on pieni, lentokoneen jälkeensä jättämä tiivistysjuova haihtuu ja katoaa näkyvistä nopeasti. Tässä tapauksessa taivaalla näkyvä juova muistuttaa vain lyhyen aikaa sen aiheuttaneen lentokoneen lentoreitistä. Lentoliikenteen aiheuttamat tiivistymisjuovat on ilmiönä tunnettu siitä saakka, kun riittävän tehokkaita ja korkealla lentämään kykeneviä kiinteäsiipisiä ilma-aluksia on ollut olemassa. Ensimmäisiä julkaistuja tutkimuksia tiivistymisjuovista on tehty jo vuonna 1919 (Baschin, 1919). Suuremmassa määrin kiinnostus juovien syntymisen fysiikan ymmärtämiseen ja selittämiseen lisääntyi toisen maailmansodan aikoihin ja sen jälkeen (Appleman, 1953; Brewer, 1946). Kiinnostusta ilmiön fysikaalisten syiden tuntemiselle lisäsi se, että haluttiin kyetä ennustamaan ja analysoimaan millä korkeudella tiivistymisjuovien syntyminen olisi mahdollista. Tällä tiedolla oli ja on edelleen paljon taktista käyttöarvoa lentokoneilla suoritettavissa sotilasoperaatiossa; korkealla lentävän lentokoneen sijainti paljastuu helposti ihmissilmälle useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän, jos se jättää jälkeensä pitkän tiivistymisjuovan, vaikka itse konetta ei yksinään kyet-

8 6 täisikään havaitsemaan (kuva 1). Lentokoneet ovat kuvassa 1 nähtävien tiivistymisjuovien ohuemmassa päässä, sillä juovan sekoittuminen ympäröivän ilman kanssa levittää juovia ajan mittaan. Tiivistymisjuovia jälkeensä jättävä lentokone on huomattavasti alttiimpi esimerkiksi torjuntatoimille kuin lentokone, joka lentää näkymättömämmin tiivistymisjuovia synnyttämättä. Viime vuosikymmeninä tiivistymisjuovien ennustaminen ja analysoiminen on sotilasilmailussa tullut entistä tärkeämmäksi tekijäksi käyttöön tulleen häivetekniikan ansiosta; jos häiveilma-alusta ei havaita valvontatutkassa, ei sen synnyttämien tiivistymisjuoviensa takia sovi paljastua ihmissilmällekään (Schenk). Kuva 1. Lentokoneiden sijainnit on helppo päätellä kolmen suihkuhävittäjän jälkeensä jättämien tiivistymisjuovien perusteella, vaikka itse lentokoneet eivät kuvan tilanteessa ihmissilmin olekaan nähtävissä (kuva: Lapin Lennosto). Ilmiön taustalla olevat fysikaaliset perusteet on tunnettu jo pitkään ja juovien ilmaantuminen tai ilmaantumattomuus on kyetty laskemaan, ennustamaan ja analysoimaan esimerkiksi Applemanin menetelmällä jo 1950-luvulta lähtien (Appleman, 1953). Kyseisen menetelmän soveltaminen ei vaadi muuta tietoa kuin ilmakehän lämpötilan ja kosteuden eri korkeuksilla, sekä tietoa kyseessä olevan ilma-aluksen moottorin ominaisuuksista. Nämä seikat tuntien voidaan laskea ilmakehän kerrokset, joihin syntyy tai jää syntymättä tiivistymisjuovia lentokoneiden lentäessä kerrosten läpi. Applemanin menetelmää on vuosikymmenten saatossa muokattu ja paranneltu useaan otteeseen, jotta se ottaisi paremmin huomioon esimerkiksi suihkumoottoreiden tekniikan kehittymisen vaikutuksen tiivistymisjuovien muodostumiselle (IPCC, 2007). Tiivistymisjuovat ovat viime vuosikymmeninä saaneet uutta huomiota myös juovien aiheuttaman säteilypakotteensa vuoksi; tiivistymisjuovat muuttuvat otollisissa olosuhteissa yläilmakehän pilviksi, jolloin niillä on vaikutusta maanpinnalle saapu-

9 7 vaan auringonsäteilyn määrään, vaikuttaen näin maanpinnan säteilytasapainoon (Burkhardt et al., 2011). 3. TIIVISTYSMISJUOVIEN SYNTYPERIAATTEET Lentoliikenteen aiheuttamien tiivistymisjuovien syntyprosessi muistuttaa hyvin paljon pakkassään uloshengityksen höyryä 1 (kuva 2). Pakkassäällä hengitettäessä kuiva ja kylmä ulkoilma joutuu sisälle keuhkoihin, jossa keuhkokudoksista haihtuu vettä sisäänhengitettyyn ilmaan ilmamassan samanaikaisesti lämmetessä jonkin verran. Ilmankosteus ja lämpöenergia lisääntyvät lopputuloksena. Kun tämä kostunut ja lämmennyt ilma uloshengitetään takaisin pakkasilman joukkoon, alkaa uloshengityksen ilma ja ympäröivä pakkasilma saman tien sekoittua. Joissakin tilanteissa sekoittumisen seurauksena syntyneen ilman suhteellinen kosteus on niin korkea, että sen sisältämä vesihöyry alkaa tiivistyä. Näkymätön vesihöyry muuttuu näkyväksi eli hyvin suureksi joukoksi hyvin pieniä nestemäisiä pisaroita, toisin sanoen pilveksi. Kuva 2. Pakkassäällä uloshengitys näyttää "höyryävän". Todellisuudessa uloshengityksen kostea ja lämmin ilma muodostaa pilven pakkasilmaan sekoittuessaan (kuva: Heikki Pohjola). Samalla tavoin ilma-aluksen moottoriin joutuva ilma kostuu ja lämpenee voimakkaasti moottorissa tapahtuvan polttoprosessin seurauksena. Moottorista ulospurkautuva ilma voi riittävän kylmään ympäristöön sekoittuessaan muodostaa pilven eli tiivistymisjuovan. Samalla tavoin kuin hengityksen höyryäminen, on myös tiivistymisjuovien muodostuminen riippuvainen ulkoilman lämpötilan ja kosteuden määrästä. Tiivistymisjuovien muodostuminen on siis ilmakehän olosuhteista riippuvainen. 1 Arkikielinen ilmaisu hengityksen höyryäminen on fysikaalisesti väärin, koska vesi höyrynä eli kaasumaisessa olomuodossa on näkymätön ja hajuton kaasu. Uloshengityksessä näkyvä höyry onkin pienten nestemäisten pisaroiden muodostama joukko eli pilvi.

10 8 3.1 Tiivistymisjuovien syntymisen, säilyvyyden ja haihtumisen fysiikka Vaikka tiivistymisjuovien syntyminen muistuttaa uloshengityksen höyryämistä, poikkeaa hengityksen höyryäminen ja tiivistymisjuovat toisistaan. Tämä johtuu erisuuruisista muutoksista ilmanpaineen, lämpötilan, suhteellisen kosteuden sekä kosteuden ja lämpöenergian lisäyksien suhteen näiden tilanteiden välillä. Hengityshöyryn nestemäiset pisarat säilyvät nestemäisinä ja haihtuvat aina nopeasti ulkoilmaan sekoittuessaan. Tiivistymisjuovien pisarat jäätyvät sen sijaan nopeasti jääkiteiksi, jolloin haihtumisaika pitenee, sillä jääkiteiden haihtuminen on nestemäisiä pisaroita hitaampaa. Kuvassa 3 on esitetty hieman tarkemmin, kuinka lentokoneen moottorista purkautuva ilma (ajanhetkellä 1) on hyvin kosteaa ja kuumaa eikä se vielä erotu paljain silmin. Kun moottorista tuleva kostea ja kuuma ilma sekoittuu ympäröivän ilman kanssa riittävän kauan, saavuttaa pakokaasun ja ympäröivän ilman seos kyllästystilan vesipinnan suhteen (ajanhetki 2). Lentokoneen jälkeensä jättämä ilma ylikyllästyy sekoittumisen jatkuessa, jolloin tiivistymistä alkaa tapahtua ja havaitaan tiivistymisjuova (ajanhetkien 2-3 välillä). Tiivistymisessä syntyneet pisarat jäätyvät jääkiteiksi tämän aikana. Jos ympäröivä ilma on kuivaa (kuva 3a), niin sekoittumisen edelleen jatkuessa saavutetaan ensin alikyllästystila vesipinnan suhteen (ajanhetken 3 tienoilla), ja lopulta alikyllästystila jääpinnan suhteen (ajanhetken 3 jälkeen). Tässä vaiheessa sekoittuneen ilman sisältämät jääkiteet alkavat sublimoitua (olomuodon muutos, jossa kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi), jonka seurauksena tiivistymisjuova alkaa hälventyä ja häviää lopulta kokonaan näkyvistä. Kuva 3a kuvaa siis lyhytikäisen tiivistymisjuovan syntymistä ja hälventymistä. Jos ympäröivä ilma on riittävän kosteaa (kuva 3b), voi lentokoneen moottoreiden vanaveteen syntyvä sekoittunut ilma pysyä ylikyllästystilassa jääpinnan suhteen (ajanhetki 3). Tällöin tiivistymisjuovan jääkiteiden haihtuminen on joko hidasta, olematonta, tai ne voivat kasvaa lisää. Tässä tapauksessa on syntynyt pitkäikäinen tiivistymisjuova, josta voi ajan kuluessa muodostua Cirrus-yläpilvi. Jotta tiivistymistä tapahtuu, vaaditaan yleisesti ottaen tiivistymisytimiä. Tiivistymisytiminä toimivat erinäiset luontaiset tai ihmisperäiset aerosolit (kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seokset). Esimerkkeinä kasvisplankton, pöly, savi, tulivuoren tuhka, merisuola ja erinäisten polttoprosessien lopputuotteet (EPA, 2012). Tiivistymisytimien määrä vaikuttaa muodostuvien pilvipisaroiden kokojakaumaan: pieni määrä tiivistymisytimiä johtaa suurempiin pilvipisaroihin kuin suuri määrä tiivistymisytimiä (Lyndon State College, 2012). Jotta täysin puhdas vesi jäätyy merenpinnan tasolla, vaaditaan noin -42 C lämpötila (Debenedetti et al., 2003).

11 9 Kuva 3. Tiivistymisjuovien syntyminen lämpötilan (vaaka-akseli) ja höyrynpaineen (pystyakseli) suhteen tarkasteltuna. Höyrynpaine kertoo, kuinka herkästi neste haihtuu tai höyrystyy pinnalta ympäristöön. Kuvassa a) syntyy lyhytikäisiä ja kuvassa b) pitkäikäisiä tiivistymisjuovia. Katkoviiva on kyllästystila jääpinnan suhteen ja pistekatkoviiva on kyllästystila vesipinnan suhteen. Veden ja jään saturaatiokäyrien vasen puoli kuvaa ylikyllästys- ja oikea puoli alikyllästystilaa. Yhtenäisellä viivalla merkityllä aikajanalla ajankohdat 1-4 kuvaavat tiivistymisjuovan syntymisen ja hälvenemisen eri vaiheita (Scharader, 1997). 3.2 Tiivistymisjuovien muodostumisen laskentamenetelmä Kun lasketaan syntyykö näkyviä tiivistymisjuovia vai ei, täytyy ensimmäiseksi määritellä raja-arvo tiivistymisjuovan tiheydelle, jota harvemmat lentokoneiden tyypillisellä lentokorkeudella olevat tiivistymisjuovat eivät ole maanpinnalta paljain silmin nähtävissä. Raja-arvoa tiheämmät tiivistymisjuovat näkyvät siis maahan asti. Appleman on olettanut pilven vesisisällön tiheyden raja-arvoksi 0,004-0,01 g/m 3. Lisäksi tarvitaan tietoa lentokoneen moottorista ja moottorin polttoprosessista vapautuvan vesihöyryn ja lämpöenergian sekä moottorin läpi virtaavan ilman

12 10 määrästä. Kaikki nämä tekijät voidaan laskelmissa ottaa huomioon yhden tekijän, ns. tiivistymisjuovakertoimen avulla (CF, engl. contrail factor). Myös ympäröivän ilman vesihöyryn määrä, eli suhteellinen kosteus (RH) tai suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen (RHw), täytyy määrittää tiivistymisjuovien laskemiseksi. Laskelmia varten täytyy muodostaa seuraavat yhtälöt: Kuva 4. Yhtälöt kriittisen lämpötilan ratkaisemiseksi. e sat on vesihöyryn osapaine, T c on kriittinen lämpötila ja RH on suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen. CF (contrail factor) on moottorista riippuva tiivistymisjuovakerroin (Scharader, 1997). Kun yhtälöt ratkaistaan iteratiivisesti tai geometrisesti (Scharader, 1997), saadaan kriittisen lämpötilan T c arvot laskettua mille tahansa suhteelliselle kosteudelle RH ja ilmanpaineelle p. Kun ilman lämpötila T tunnetaan, voidaan sitä verrata kriittiseen lämpötilaan T c, ja todeta tiivistymisjuovia syntyvän, jos T on pienempi kuin T c. Muussa tapauksessa tiivistymisjuovia ei synny. Kuvassa 5 on esitetty Scharaderin laskemat kriittisen lämpötilan arvot erilaisille moottorityypeille ilmanpaineen ja suhteellisen kosteuden funktiona. Taulukoituja arvoja käyttämällä on mahdollista arvioida tiivistymisjuovien syntymistä esimerkiksi säänennustusmallista saatavaa tai radioluotauksella mitattua lämpötilaa ja suhteellista kosteutta käyttämällä. Taulukon arvoja tutkimalla huomataan, että ohivirtaussuihkumoottori (high bypass) aikaansaa tiivistymisjuovia korkeammissa lämpötiloissa kuin tavallinen suihkumoottori (non-bypass). Esimerkiksi kun suhteellinen kosteus on 80 % 200 mb paineessa, joka vallitsee yli 10 km korkeudessa, täytyy ilman lämpötilan (kriittinen lämpötila, T c ) olla -52,1 C tai kylmempää, jotta tavallinen suihkumoottori aikaansaisi tiivistymisjuovia. Ohivirtaussuihkumoottorin tapauksessa kriittinen lämpötila on -49,6 C. Tiivistymisjuovien muodostuminen ja säilyminen on ilmakehän tilan osalta siis enimmäkseen riippuvainen ilman lämpötilasta sekä ilmankosteudesta. Ilmakehän lämpötila- ja kosteusrakenne on kuitenkin voimakkaasti vuodenajasta, leveyspiiristä, sekä säätilasta riippuvainen, joten tyypillisen tiivistymisjuovien muodostumiskorkeuden antaminen on hankalaa. Suomen ilmasto-olosuhteissa -50 C ilmamassa sijaitsee yleensä noin kymmenen kilometrin korkeudella.

13 11 Kuva 5. Kriittisen lämpötilan arvot neljälle eri suihkumoottorityypille ilmanpaineen (mb, rivi) ja suhteellisen kosteuden (%, sarake) funktiona (Scharader, 1997).

14 Tiivistymisjuovia synnyttäneiden tilanteiden tarkempi tutkailu Hollannissa Schipolin lentoaseman lähellä näkyi klo. 16 aikoihin paikallista aikaa kuvan 6 kaltaisia tiivistymisjuovia. Kuvassa näkyy useampia tiivistymisjuovia eri korkeuksilla. Kuvan keskellä näkyvästä pystysuuntaisesta tiivistymisjuovasta on selkeästi erotettavissa juovan katkonaisuus. Tiivistymisjuova on muodostunut vain osaan lentokoneen läpi lentämistä ilmakerroksista. Kuvassa näkyy myös muita eri-ikäisiä tiivistymisjuovia eri lentokorkeuksilla. Kuvan yläosassa on havaittavissa yläpilviä, jotka kertovat yläilmakehän runsaasta kosteudesta. Kuvassa 6 näkyvän katkonaisen tiivistymisjuovan muodostuminen on johtua esimerkiksi ilmankosteuden, lämpötilan tai ilman pystyvirtausten vaihtelusta lentokoneen lentoreitillä. Myös lentokoneen tehoasetusten muutokset, lentokorkeuden muutokset tai lentokoneen siipien aiheuttamien jättöpyörteiden sekoittuminen tiivistymisjuoviin saattaa aiheuttaa tiivistymisjuovien katkeilemista. Suurella teholla moottorista tulee ulos paljon vesihöyryä ja lämpöenergiaa, jolloin paksuja tiivistymisjuovia voi syntyä helpommin. Pienellä teholla vesihöyryä tulee selvästi vähemmän, vaikka lämpöenergiaa tuotetaankin vielä reilusti. Vesihöyryn vähyys voi kuitenkin saada tiivistymisjuovien synnyn loppumaan. Katkonaiset tiivistymisjuovat eivät edellä mainituista tekijöistä johtuen ole kovinkaan poikkeuksellisia. Kuva 6. Katkonainen tiivistymisjuova Hollannissa Schipolin lentoaseman läheisyydessä klo. 16 paikallista aikaa. Tiivistymisjuovien seassa näkyy hieman yläpilviä yläilmakehän runsaasta kosteudesta kertoen (kuva: Ilmatieteen laitos).

15 13 Seuraavassa tarkastellaan esimerkkinä erästä säätilannetta Keski-Suomesta Tarkastelussa hyödynnetään Jyväskylässä klo. 9 tehtyä radioluotausta (kuva 8). Säätilanne tuona päivänä oli otollinen tiivistymisjuovien syntymiselle ja tiivistymisjuovia havaittiinkin reilunpuoleisesti. Noin kilometrin korkeudella oli kylmää ( C) ja melko kosteaa. Ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakaumaa voi tarkemmin tarkastella kuvan 8 luotauksen avulla. Kuvassa 8 on esitetty oransseilla samanarvonviivoilla kriittisen lämpötilan arvot neljälle suhteellisen kosteuden arvolle (RH = 0, 40, 70 ja 100 %). Ilman todellinen suhteellinen kosteus 8,5-12 kilometrin korkeudella on merkitty oransseilla luvuilla. Tiivistymisjuovien esiintymiskorkeudet voidaan päätellä vertaamalla mitattua lämpötilaa kriittisen lämpötilan viivoihin. Nähdään, että vaikka ilma olisi alussa täysin kuivaa (RH = 0 %), niin ilmakehä on silti riittävän kylmä, jotta tiivistymisjuovia voi syntyä 10,0-12,2 km korkeudelle. Tämän mahdollistaa ilmakerroksen lämpötila, joka on suhteellista kosteutta (RH = 0 %) vastaavaa kriittistä lämpötilaa alhaisempi. Kyseisellä korkeudella tiivistymisjuovien syntyminen on siis väistämätöntä. Ilmakehän todellinen ilmankosteus vesipinnan suhteen (RHw) on kuitenkin noin 40 %. Tästä seuraa, että käyttämällä RHw = 40 % vastaavaa kriittisen lämpötilan viivaa nähdään, että ilman lämpötila on tätä kylmempi ilmakerroksessa 9,5 km yläpuolella. Tässä tapauksessa tiivistymisjuovia on siis voinut syntyä noin 2,7 km paksuun kerrokseen 9,5-12,2 km korkeusvälille. Kun tarkastellaan lisäksi kyseisen tilanteen suhteellisia kosteuksia vesi- ja jääpinnan suhteen, voidaan todeta, että ilma on melko lähellä kyllästystilaa jääpinnan suhteen (RHi, kuva 7). Vaikka RHw on vain noin 40 % tiivistymisjuovien korkeudella, on suhteellinen kosteus jääpinnan suhteen (RHi) noin 80 %. Tiivistymisjuovissa pisaroista jäätymällä muodostuneet jääkiteet haihtuvat tästä johtuen varsin hitaasti. Kuva 7. Radioluotauksesta laskettu suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen (RHw, sininen viiva) ja jääpinnan suhteen (RHi, punainen viiva) klo 9 korkeus välillä 7-13 km. Suhteellinen kosteus jääpinnan suhteen (RHi) on huomattavasti suhteellista kosteutta vesipinnan suhteen (RHw) suurempaa korkeusvälillä noin km.

16 14 Kuva 8. Radioluotaus Jyväskylästä klo 6 UTC (klo 9 Suomen aikaa). Yhtenänen musta viiva on mitattu lämpötila T. Musta pisteviiva on mitattu kastepiste T d vesipinnan suhteen. Lämpötila on vaaka-akselilla ja korkeus (km; oikealla) sekä paine (mb; vasemmalla) pystyakselilla. Kriittisen lämpötilan viivat arvoille RHw = 0 %, RHw = 40 %, RHw = 70 % ja RHw = 100 % on merkitty oransseilla viivoilla. Ilman todellinen suhteellinen kosteus 8,5-12 kilometrin korkeudella on merkitty oransseilla luvuilla. Kuvan oikeassa laidassa olevaan taulukkoon on merkitty lämpötila (T), kastepiste (T d ), korkeus maanpinnasta (Z), tuulen nopeus (WS) sekä suunta (WD) kullakin painepinnalla P (mbar).

17 15 4. YHTEENVETO Pitkään mielenkiinnon kohteena ollut tiivistymisjuovien muodostuminen on prosessi, johon vaikuttaa ilmakehän olosuhteet, lentokoneen ominaisuudet sekä moottorin käyttöteho. Ilmakehän olosuhteiden osalta oleellisimmat tekijät tiivistymisjuovien muodostumiselle on riittävä kylmyys. Korkea ilmankosteus on sen sijaan tiivistymisjuovien säilymistä pitkittävä tekijä. Tiivistymisjuovien havaitsemista maan pinnalta voi hankaloittaa esimerkiksi suuri pilvisyys sekä huonot valaistus- ja sääolosuhteet. Kuvassa 9 on valokuva Frankfurtista kesäajalta. Kuvasta havaitaan jälleen tiivistymisjuovan katkonaisuus. Ilmiön epäjatkuvuuden taustalla vaikuttaa vahvasti ilmakehän olosuhteet, jotka ovat lentokoneesta riippumaton tiivistymisjuovien syntyyn ja muotoon sekä näkymiseen vaikuttava tekijä. Ilmakehän rakenne ja sen muuttuvat olosuhteet ovat epähomogeenisia, joka aikaansaa sen, että myös tiivistymisjuovailmiö on epähomogeeninen ja ympäristön olosuhteita mukaileva ilmiö. Kuva 9. Kesällä Frankfurtissa Saksassa kuvattu tiivistymisjuova, joka päättyy äkkinäisesti (kuva: Ilmatieteen laitos).

18 16 VIITELUETTELO Appleman, H, 1953: The Formation of Exhaust Condensation Trails by Jet Aircrafts. Bull. Am. Meteorol. Soc., 34(1), s Baschin, O, 1919: Flugzeuge als Wolkenbildner und Wolkenfresser. Deutsche Luftfahrer-Z 6, H ,6. Brewer, A. W., 1946: Condensation trails. Weather, 1(2), s Burkhardt, U. ja Kärcher, B., 2011: Global radiative forcing from contrail cirrus. Nature Climate Change, 1, s Debenedetti, P. G. ja Stanley H. E., 2003: Supercooled and Glassy Water. Physics Today, 56(6), s EPA, 2012: Fine Particle Designations, Basic Information. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: <http://www.epa.gov/pmdesignations/basicinfo.htm> IPCC, 2007: Ilmastonmuutos v. 2007: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: <http://www.fmi.fi/kuvat/ipcc_ar4_spm_suomennos.pdf> Lyndon State College, Atmospheric Sciences, 2012: Formation of Haze, Fog and Clouds: Condensation Nuclei. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: <http://apollo.lsc.vsc.edu/classes/met130/notes/chapter5/ccn.html> Scharader, M. L., 1997: Calculations of Aircraft Contrail Formation Critical Temperatures. J. Appl. Meteor. 36(12), s Schenk, F. M.: An Introduction to Forecasting Contrails (julkaisematon opinnäyte). Naval Postgraduate School, MR Cloud Physics, Tark. Prof. P. Durkee.

19

20 Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1 PL 503, Helsinki Puh ilmatieteenlaitos.fi

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003 I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA

HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Meteorologian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Janne Kotro Ohjaaja:

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta ILMAN KOSTEUS Ilma sisältää aina jonkin verran vesihöyryä. Ilman vesihöyrypitoisuudella eli kosteudella on huomattava merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle, erilaisten materiaalien ja esineiden

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009)

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Mistä lentolaskurissa on kyse? Lentolaskuri on tamperelainen internetlaskuri, jonka avulla kukin

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö

VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö 1. Selitä fysikaalisesti, miksi: a) sateessa kastuneet vaatteet tuntuvat kylmältä, b) pyykit kuivuvat myös pakkasessa, c) uunista pudonneen hehkuvan hiilenpalan

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma

Kaasu Neste Kiinteä aine Plasma Olomuodot Kaasu: atomeilla/molekyyleillä suuri nopeus, vuorovaikuttavat vain törmätessään toisiinsa Neste: atomit/molekyylit/ionit liukuvat toistensa lomitse, mutta pysyvät yhtenä nestetilavuutena (molekyylien

Lisätiedot

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos TUULENSILMÄ 1/22 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos Osana laajaa julkisuudessa käytyä ydinvoimakeskustelua on jostakin syystä ollut tuulivoiman toimimattomuus

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Reason for Major Climate Changes

Reason for Major Climate Changes Future Infinite Academic, June 12, 2014 Reason for Major Climate Changes Jyrki Kauppinen Department of Physics and Astronomy University of Turku, Finland Climate sensitivity R = dt/dq and temperature

Lisätiedot

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten

Näytesivut. Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto. Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten Näytesivut Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia ja ympäristötieto, opettajan aineisto Jarkko Haapaniemi, Sirkka Parviainen, Pirjo Wiksten ISBN 978-951-37-5398-6 Merkonomin ja datanomin fysiikka, kemia

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi 21.3.2013 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut Ilmanlaadun arvioinnit; Leviämismallinnukset Ilmanlaadun mittaukset

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot