SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA
|
|
- Väinö Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA Kuva: L. Laakso ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2012
2
3 SELVITYS LENTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA TIIVISTYMISJUOVISTA Jarkko Hirvonen Herman Böök Jatta Salmi Katja Lovén Konsultointipalvelut ILMATIETEEN LAITOS Helsinki
4
5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PERUSTIETOA TIIVISTYMISJUOVISTA TIIVISTYSMISJUOVIEN SYNTYPERIAATTEET Tiivistymisjuovien syntymisen, säilyvyyden ja haihtumisen fysiikka Tiivistymisjuovien muodostumisen laskentamenetelmä Tiivistymisjuovia synnyttäneiden tilanteiden tarkempi tutkailu YHTEENVETO VIITELUETTELO... 16
6
7 5 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata lentoliikenteen pakokaasupäästöjen aiheuttamaa tiivistymisjuovailmiötä (engl. contrail), sen syntytapaa sekä ilmiön fysikaalisia perusteita. Finavia saa vuosittain lukuisia yhteydenottoja ja tiedusteluita lentoliikenteen päästöjen aiheuttamiin tiivistysjuoviin liittyen. Tarve selvityksen tekemiselle syntyi tästä syystä. Työn tilasi Finavia Oyj ja selvitys tehtiin Ilmatieteen laitoksen Konsultointipalvelut - yksikössä. Selvityksen pääkirjoittaja on lentosääpäivystystyötä tekevä meteorologi, joka on asiantuntija omalla alallaan. 2. PERUSTIETOA TIIVISTYMISJUOVISTA Korkealla ilmakehässä lentävien pääsääntöisesti suihkumoottoreita käyttävien lentokoneiden jälkeensä jättämiä tiivistymisjuovia on usein havaittavissa paljain silmin, kun sääolot lentokoneiden lentokorkeudella yläilmakehässä ovat suotuisat tiivistymisjuovien syntymiselle. Tiivistymisjuovia syntyy säännöllisesti, mutta niitä ei useissa tapauksissa havaita maanpinnalta, koska muut tekijät, kuten alemmat pilvikerrokset, sade, sumu tai huonot valaistusolosuhteet estävät tiivistymisjuovia näkymästä. Toisinaan tiivistymisjuovia ei muodostu lentoliikenteestä huolimatta ilmakehän tiivistymisjuovien synnylle edustamien epäedullisten olosuhteiden johdosta. Tärkeimmät tiivistymisjuovien muodostumiseen ja säilymiseen vaikuttavat tekijät ovat ilman lämpötila ja ilmankosteus. Ilman täytyy olla riittävän kylmää; lämpötilan tulee mieluiten olla alle -40 C, jotta tiivistymisjuovien synty on todennäköistä. Muodostuneet tiivistymisjuovat voivat säilyä pitkään, jos ilma on alhaisen lämpötilan lisäksi riittävän kosteaa. Tällöin tiivistymisjuovat muuttuvat lopulta Cirrus-yläpilviksi (Ci), joita ei enää riittävän ajan kuluttua kyetä ulkomuodon perusteella erottamaan tavallisista Ci-pilvistä. Jos ilmankosteus on pieni, lentokoneen jälkeensä jättämä tiivistysjuova haihtuu ja katoaa näkyvistä nopeasti. Tässä tapauksessa taivaalla näkyvä juova muistuttaa vain lyhyen aikaa sen aiheuttaneen lentokoneen lentoreitistä. Lentoliikenteen aiheuttamat tiivistymisjuovat on ilmiönä tunnettu siitä saakka, kun riittävän tehokkaita ja korkealla lentämään kykeneviä kiinteäsiipisiä ilma-aluksia on ollut olemassa. Ensimmäisiä julkaistuja tutkimuksia tiivistymisjuovista on tehty jo vuonna 1919 (Baschin, 1919). Suuremmassa määrin kiinnostus juovien syntymisen fysiikan ymmärtämiseen ja selittämiseen lisääntyi toisen maailmansodan aikoihin ja sen jälkeen (Appleman, 1953; Brewer, 1946). Kiinnostusta ilmiön fysikaalisten syiden tuntemiselle lisäsi se, että haluttiin kyetä ennustamaan ja analysoimaan millä korkeudella tiivistymisjuovien syntyminen olisi mahdollista. Tällä tiedolla oli ja on edelleen paljon taktista käyttöarvoa lentokoneilla suoritettavissa sotilasoperaatiossa; korkealla lentävän lentokoneen sijainti paljastuu helposti ihmissilmälle useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän, jos se jättää jälkeensä pitkän tiivistymisjuovan, vaikka itse konetta ei yksinään kyet-
8 6 täisikään havaitsemaan (kuva 1). Lentokoneet ovat kuvassa 1 nähtävien tiivistymisjuovien ohuemmassa päässä, sillä juovan sekoittuminen ympäröivän ilman kanssa levittää juovia ajan mittaan. Tiivistymisjuovia jälkeensä jättävä lentokone on huomattavasti alttiimpi esimerkiksi torjuntatoimille kuin lentokone, joka lentää näkymättömämmin tiivistymisjuovia synnyttämättä. Viime vuosikymmeninä tiivistymisjuovien ennustaminen ja analysoiminen on sotilasilmailussa tullut entistä tärkeämmäksi tekijäksi käyttöön tulleen häivetekniikan ansiosta; jos häiveilma-alusta ei havaita valvontatutkassa, ei sen synnyttämien tiivistymisjuoviensa takia sovi paljastua ihmissilmällekään (Schenk). Kuva 1. Lentokoneiden sijainnit on helppo päätellä kolmen suihkuhävittäjän jälkeensä jättämien tiivistymisjuovien perusteella, vaikka itse lentokoneet eivät kuvan tilanteessa ihmissilmin olekaan nähtävissä (kuva: Lapin Lennosto). Ilmiön taustalla olevat fysikaaliset perusteet on tunnettu jo pitkään ja juovien ilmaantuminen tai ilmaantumattomuus on kyetty laskemaan, ennustamaan ja analysoimaan esimerkiksi Applemanin menetelmällä jo 1950-luvulta lähtien (Appleman, 1953). Kyseisen menetelmän soveltaminen ei vaadi muuta tietoa kuin ilmakehän lämpötilan ja kosteuden eri korkeuksilla, sekä tietoa kyseessä olevan ilma-aluksen moottorin ominaisuuksista. Nämä seikat tuntien voidaan laskea ilmakehän kerrokset, joihin syntyy tai jää syntymättä tiivistymisjuovia lentokoneiden lentäessä kerrosten läpi. Applemanin menetelmää on vuosikymmenten saatossa muokattu ja paranneltu useaan otteeseen, jotta se ottaisi paremmin huomioon esimerkiksi suihkumoottoreiden tekniikan kehittymisen vaikutuksen tiivistymisjuovien muodostumiselle (IPCC, 2007). Tiivistymisjuovat ovat viime vuosikymmeninä saaneet uutta huomiota myös juovien aiheuttaman säteilypakotteensa vuoksi; tiivistymisjuovat muuttuvat otollisissa olosuhteissa yläilmakehän pilviksi, jolloin niillä on vaikutusta maanpinnalle saapu-
9 7 vaan auringonsäteilyn määrään, vaikuttaen näin maanpinnan säteilytasapainoon (Burkhardt et al., 2011). 3. TIIVISTYSMISJUOVIEN SYNTYPERIAATTEET Lentoliikenteen aiheuttamien tiivistymisjuovien syntyprosessi muistuttaa hyvin paljon pakkassään uloshengityksen höyryä 1 (kuva 2). Pakkassäällä hengitettäessä kuiva ja kylmä ulkoilma joutuu sisälle keuhkoihin, jossa keuhkokudoksista haihtuu vettä sisäänhengitettyyn ilmaan ilmamassan samanaikaisesti lämmetessä jonkin verran. Ilmankosteus ja lämpöenergia lisääntyvät lopputuloksena. Kun tämä kostunut ja lämmennyt ilma uloshengitetään takaisin pakkasilman joukkoon, alkaa uloshengityksen ilma ja ympäröivä pakkasilma saman tien sekoittua. Joissakin tilanteissa sekoittumisen seurauksena syntyneen ilman suhteellinen kosteus on niin korkea, että sen sisältämä vesihöyry alkaa tiivistyä. Näkymätön vesihöyry muuttuu näkyväksi eli hyvin suureksi joukoksi hyvin pieniä nestemäisiä pisaroita, toisin sanoen pilveksi. Kuva 2. Pakkassäällä uloshengitys näyttää "höyryävän". Todellisuudessa uloshengityksen kostea ja lämmin ilma muodostaa pilven pakkasilmaan sekoittuessaan (kuva: Heikki Pohjola). Samalla tavoin ilma-aluksen moottoriin joutuva ilma kostuu ja lämpenee voimakkaasti moottorissa tapahtuvan polttoprosessin seurauksena. Moottorista ulospurkautuva ilma voi riittävän kylmään ympäristöön sekoittuessaan muodostaa pilven eli tiivistymisjuovan. Samalla tavoin kuin hengityksen höyryäminen, on myös tiivistymisjuovien muodostuminen riippuvainen ulkoilman lämpötilan ja kosteuden määrästä. Tiivistymisjuovien muodostuminen on siis ilmakehän olosuhteista riippuvainen. 1 Arkikielinen ilmaisu hengityksen höyryäminen on fysikaalisesti väärin, koska vesi höyrynä eli kaasumaisessa olomuodossa on näkymätön ja hajuton kaasu. Uloshengityksessä näkyvä höyry onkin pienten nestemäisten pisaroiden muodostama joukko eli pilvi.
10 8 3.1 Tiivistymisjuovien syntymisen, säilyvyyden ja haihtumisen fysiikka Vaikka tiivistymisjuovien syntyminen muistuttaa uloshengityksen höyryämistä, poikkeaa hengityksen höyryäminen ja tiivistymisjuovat toisistaan. Tämä johtuu erisuuruisista muutoksista ilmanpaineen, lämpötilan, suhteellisen kosteuden sekä kosteuden ja lämpöenergian lisäyksien suhteen näiden tilanteiden välillä. Hengityshöyryn nestemäiset pisarat säilyvät nestemäisinä ja haihtuvat aina nopeasti ulkoilmaan sekoittuessaan. Tiivistymisjuovien pisarat jäätyvät sen sijaan nopeasti jääkiteiksi, jolloin haihtumisaika pitenee, sillä jääkiteiden haihtuminen on nestemäisiä pisaroita hitaampaa. Kuvassa 3 on esitetty hieman tarkemmin, kuinka lentokoneen moottorista purkautuva ilma (ajanhetkellä 1) on hyvin kosteaa ja kuumaa eikä se vielä erotu paljain silmin. Kun moottorista tuleva kostea ja kuuma ilma sekoittuu ympäröivän ilman kanssa riittävän kauan, saavuttaa pakokaasun ja ympäröivän ilman seos kyllästystilan vesipinnan suhteen (ajanhetki 2). Lentokoneen jälkeensä jättämä ilma ylikyllästyy sekoittumisen jatkuessa, jolloin tiivistymistä alkaa tapahtua ja havaitaan tiivistymisjuova (ajanhetkien 2-3 välillä). Tiivistymisessä syntyneet pisarat jäätyvät jääkiteiksi tämän aikana. Jos ympäröivä ilma on kuivaa (kuva 3a), niin sekoittumisen edelleen jatkuessa saavutetaan ensin alikyllästystila vesipinnan suhteen (ajanhetken 3 tienoilla), ja lopulta alikyllästystila jääpinnan suhteen (ajanhetken 3 jälkeen). Tässä vaiheessa sekoittuneen ilman sisältämät jääkiteet alkavat sublimoitua (olomuodon muutos, jossa kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi), jonka seurauksena tiivistymisjuova alkaa hälventyä ja häviää lopulta kokonaan näkyvistä. Kuva 3a kuvaa siis lyhytikäisen tiivistymisjuovan syntymistä ja hälventymistä. Jos ympäröivä ilma on riittävän kosteaa (kuva 3b), voi lentokoneen moottoreiden vanaveteen syntyvä sekoittunut ilma pysyä ylikyllästystilassa jääpinnan suhteen (ajanhetki 3). Tällöin tiivistymisjuovan jääkiteiden haihtuminen on joko hidasta, olematonta, tai ne voivat kasvaa lisää. Tässä tapauksessa on syntynyt pitkäikäinen tiivistymisjuova, josta voi ajan kuluessa muodostua Cirrus-yläpilvi. Jotta tiivistymistä tapahtuu, vaaditaan yleisesti ottaen tiivistymisytimiä. Tiivistymisytiminä toimivat erinäiset luontaiset tai ihmisperäiset aerosolit (kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seokset). Esimerkkeinä kasvisplankton, pöly, savi, tulivuoren tuhka, merisuola ja erinäisten polttoprosessien lopputuotteet (EPA, 2012). Tiivistymisytimien määrä vaikuttaa muodostuvien pilvipisaroiden kokojakaumaan: pieni määrä tiivistymisytimiä johtaa suurempiin pilvipisaroihin kuin suuri määrä tiivistymisytimiä (Lyndon State College, 2012). Jotta täysin puhdas vesi jäätyy merenpinnan tasolla, vaaditaan noin -42 C lämpötila (Debenedetti et al., 2003).
11 9 Kuva 3. Tiivistymisjuovien syntyminen lämpötilan (vaaka-akseli) ja höyrynpaineen (pystyakseli) suhteen tarkasteltuna. Höyrynpaine kertoo, kuinka herkästi neste haihtuu tai höyrystyy pinnalta ympäristöön. Kuvassa a) syntyy lyhytikäisiä ja kuvassa b) pitkäikäisiä tiivistymisjuovia. Katkoviiva on kyllästystila jääpinnan suhteen ja pistekatkoviiva on kyllästystila vesipinnan suhteen. Veden ja jään saturaatiokäyrien vasen puoli kuvaa ylikyllästys- ja oikea puoli alikyllästystilaa. Yhtenäisellä viivalla merkityllä aikajanalla ajankohdat 1-4 kuvaavat tiivistymisjuovan syntymisen ja hälvenemisen eri vaiheita (Scharader, 1997). 3.2 Tiivistymisjuovien muodostumisen laskentamenetelmä Kun lasketaan syntyykö näkyviä tiivistymisjuovia vai ei, täytyy ensimmäiseksi määritellä raja-arvo tiivistymisjuovan tiheydelle, jota harvemmat lentokoneiden tyypillisellä lentokorkeudella olevat tiivistymisjuovat eivät ole maanpinnalta paljain silmin nähtävissä. Raja-arvoa tiheämmät tiivistymisjuovat näkyvät siis maahan asti. Appleman on olettanut pilven vesisisällön tiheyden raja-arvoksi 0,004-0,01 g/m 3. Lisäksi tarvitaan tietoa lentokoneen moottorista ja moottorin polttoprosessista vapautuvan vesihöyryn ja lämpöenergian sekä moottorin läpi virtaavan ilman
12 10 määrästä. Kaikki nämä tekijät voidaan laskelmissa ottaa huomioon yhden tekijän, ns. tiivistymisjuovakertoimen avulla (CF, engl. contrail factor). Myös ympäröivän ilman vesihöyryn määrä, eli suhteellinen kosteus (RH) tai suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen (RHw), täytyy määrittää tiivistymisjuovien laskemiseksi. Laskelmia varten täytyy muodostaa seuraavat yhtälöt: Kuva 4. Yhtälöt kriittisen lämpötilan ratkaisemiseksi. e sat on vesihöyryn osapaine, T c on kriittinen lämpötila ja RH on suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen. CF (contrail factor) on moottorista riippuva tiivistymisjuovakerroin (Scharader, 1997). Kun yhtälöt ratkaistaan iteratiivisesti tai geometrisesti (Scharader, 1997), saadaan kriittisen lämpötilan T c arvot laskettua mille tahansa suhteelliselle kosteudelle RH ja ilmanpaineelle p. Kun ilman lämpötila T tunnetaan, voidaan sitä verrata kriittiseen lämpötilaan T c, ja todeta tiivistymisjuovia syntyvän, jos T on pienempi kuin T c. Muussa tapauksessa tiivistymisjuovia ei synny. Kuvassa 5 on esitetty Scharaderin laskemat kriittisen lämpötilan arvot erilaisille moottorityypeille ilmanpaineen ja suhteellisen kosteuden funktiona. Taulukoituja arvoja käyttämällä on mahdollista arvioida tiivistymisjuovien syntymistä esimerkiksi säänennustusmallista saatavaa tai radioluotauksella mitattua lämpötilaa ja suhteellista kosteutta käyttämällä. Taulukon arvoja tutkimalla huomataan, että ohivirtaussuihkumoottori (high bypass) aikaansaa tiivistymisjuovia korkeammissa lämpötiloissa kuin tavallinen suihkumoottori (non-bypass). Esimerkiksi kun suhteellinen kosteus on 80 % 200 mb paineessa, joka vallitsee yli 10 km korkeudessa, täytyy ilman lämpötilan (kriittinen lämpötila, T c ) olla -52,1 C tai kylmempää, jotta tavallinen suihkumoottori aikaansaisi tiivistymisjuovia. Ohivirtaussuihkumoottorin tapauksessa kriittinen lämpötila on -49,6 C. Tiivistymisjuovien muodostuminen ja säilyminen on ilmakehän tilan osalta siis enimmäkseen riippuvainen ilman lämpötilasta sekä ilmankosteudesta. Ilmakehän lämpötila- ja kosteusrakenne on kuitenkin voimakkaasti vuodenajasta, leveyspiiristä, sekä säätilasta riippuvainen, joten tyypillisen tiivistymisjuovien muodostumiskorkeuden antaminen on hankalaa. Suomen ilmasto-olosuhteissa -50 C ilmamassa sijaitsee yleensä noin kymmenen kilometrin korkeudella.
13 11 Kuva 5. Kriittisen lämpötilan arvot neljälle eri suihkumoottorityypille ilmanpaineen (mb, rivi) ja suhteellisen kosteuden (%, sarake) funktiona (Scharader, 1997).
14 Tiivistymisjuovia synnyttäneiden tilanteiden tarkempi tutkailu Hollannissa Schipolin lentoaseman lähellä näkyi klo. 16 aikoihin paikallista aikaa kuvan 6 kaltaisia tiivistymisjuovia. Kuvassa näkyy useampia tiivistymisjuovia eri korkeuksilla. Kuvan keskellä näkyvästä pystysuuntaisesta tiivistymisjuovasta on selkeästi erotettavissa juovan katkonaisuus. Tiivistymisjuova on muodostunut vain osaan lentokoneen läpi lentämistä ilmakerroksista. Kuvassa näkyy myös muita eri-ikäisiä tiivistymisjuovia eri lentokorkeuksilla. Kuvan yläosassa on havaittavissa yläpilviä, jotka kertovat yläilmakehän runsaasta kosteudesta. Kuvassa 6 näkyvän katkonaisen tiivistymisjuovan muodostuminen on johtua esimerkiksi ilmankosteuden, lämpötilan tai ilman pystyvirtausten vaihtelusta lentokoneen lentoreitillä. Myös lentokoneen tehoasetusten muutokset, lentokorkeuden muutokset tai lentokoneen siipien aiheuttamien jättöpyörteiden sekoittuminen tiivistymisjuoviin saattaa aiheuttaa tiivistymisjuovien katkeilemista. Suurella teholla moottorista tulee ulos paljon vesihöyryä ja lämpöenergiaa, jolloin paksuja tiivistymisjuovia voi syntyä helpommin. Pienellä teholla vesihöyryä tulee selvästi vähemmän, vaikka lämpöenergiaa tuotetaankin vielä reilusti. Vesihöyryn vähyys voi kuitenkin saada tiivistymisjuovien synnyn loppumaan. Katkonaiset tiivistymisjuovat eivät edellä mainituista tekijöistä johtuen ole kovinkaan poikkeuksellisia. Kuva 6. Katkonainen tiivistymisjuova Hollannissa Schipolin lentoaseman läheisyydessä klo. 16 paikallista aikaa. Tiivistymisjuovien seassa näkyy hieman yläpilviä yläilmakehän runsaasta kosteudesta kertoen (kuva: Ilmatieteen laitos).
15 13 Seuraavassa tarkastellaan esimerkkinä erästä säätilannetta Keski-Suomesta Tarkastelussa hyödynnetään Jyväskylässä klo. 9 tehtyä radioluotausta (kuva 8). Säätilanne tuona päivänä oli otollinen tiivistymisjuovien syntymiselle ja tiivistymisjuovia havaittiinkin reilunpuoleisesti. Noin kilometrin korkeudella oli kylmää ( C) ja melko kosteaa. Ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakaumaa voi tarkemmin tarkastella kuvan 8 luotauksen avulla. Kuvassa 8 on esitetty oransseilla samanarvonviivoilla kriittisen lämpötilan arvot neljälle suhteellisen kosteuden arvolle (RH = 0, 40, 70 ja 100 %). Ilman todellinen suhteellinen kosteus 8,5-12 kilometrin korkeudella on merkitty oransseilla luvuilla. Tiivistymisjuovien esiintymiskorkeudet voidaan päätellä vertaamalla mitattua lämpötilaa kriittisen lämpötilan viivoihin. Nähdään, että vaikka ilma olisi alussa täysin kuivaa (RH = 0 %), niin ilmakehä on silti riittävän kylmä, jotta tiivistymisjuovia voi syntyä 10,0-12,2 km korkeudelle. Tämän mahdollistaa ilmakerroksen lämpötila, joka on suhteellista kosteutta (RH = 0 %) vastaavaa kriittistä lämpötilaa alhaisempi. Kyseisellä korkeudella tiivistymisjuovien syntyminen on siis väistämätöntä. Ilmakehän todellinen ilmankosteus vesipinnan suhteen (RHw) on kuitenkin noin 40 %. Tästä seuraa, että käyttämällä RHw = 40 % vastaavaa kriittisen lämpötilan viivaa nähdään, että ilman lämpötila on tätä kylmempi ilmakerroksessa 9,5 km yläpuolella. Tässä tapauksessa tiivistymisjuovia on siis voinut syntyä noin 2,7 km paksuun kerrokseen 9,5-12,2 km korkeusvälille. Kun tarkastellaan lisäksi kyseisen tilanteen suhteellisia kosteuksia vesi- ja jääpinnan suhteen, voidaan todeta, että ilma on melko lähellä kyllästystilaa jääpinnan suhteen (RHi, kuva 7). Vaikka RHw on vain noin 40 % tiivistymisjuovien korkeudella, on suhteellinen kosteus jääpinnan suhteen (RHi) noin 80 %. Tiivistymisjuovissa pisaroista jäätymällä muodostuneet jääkiteet haihtuvat tästä johtuen varsin hitaasti. Kuva 7. Radioluotauksesta laskettu suhteellinen kosteus vesipinnan suhteen (RHw, sininen viiva) ja jääpinnan suhteen (RHi, punainen viiva) klo 9 korkeus välillä 7-13 km. Suhteellinen kosteus jääpinnan suhteen (RHi) on huomattavasti suhteellista kosteutta vesipinnan suhteen (RHw) suurempaa korkeusvälillä noin km.
16 14 Kuva 8. Radioluotaus Jyväskylästä klo 6 UTC (klo 9 Suomen aikaa). Yhtenänen musta viiva on mitattu lämpötila T. Musta pisteviiva on mitattu kastepiste T d vesipinnan suhteen. Lämpötila on vaaka-akselilla ja korkeus (km; oikealla) sekä paine (mb; vasemmalla) pystyakselilla. Kriittisen lämpötilan viivat arvoille RHw = 0 %, RHw = 40 %, RHw = 70 % ja RHw = 100 % on merkitty oransseilla viivoilla. Ilman todellinen suhteellinen kosteus 8,5-12 kilometrin korkeudella on merkitty oransseilla luvuilla. Kuvan oikeassa laidassa olevaan taulukkoon on merkitty lämpötila (T), kastepiste (T d ), korkeus maanpinnasta (Z), tuulen nopeus (WS) sekä suunta (WD) kullakin painepinnalla P (mbar).
17 15 4. YHTEENVETO Pitkään mielenkiinnon kohteena ollut tiivistymisjuovien muodostuminen on prosessi, johon vaikuttaa ilmakehän olosuhteet, lentokoneen ominaisuudet sekä moottorin käyttöteho. Ilmakehän olosuhteiden osalta oleellisimmat tekijät tiivistymisjuovien muodostumiselle on riittävä kylmyys. Korkea ilmankosteus on sen sijaan tiivistymisjuovien säilymistä pitkittävä tekijä. Tiivistymisjuovien havaitsemista maan pinnalta voi hankaloittaa esimerkiksi suuri pilvisyys sekä huonot valaistus- ja sääolosuhteet. Kuvassa 9 on valokuva Frankfurtista kesäajalta. Kuvasta havaitaan jälleen tiivistymisjuovan katkonaisuus. Ilmiön epäjatkuvuuden taustalla vaikuttaa vahvasti ilmakehän olosuhteet, jotka ovat lentokoneesta riippumaton tiivistymisjuovien syntyyn ja muotoon sekä näkymiseen vaikuttava tekijä. Ilmakehän rakenne ja sen muuttuvat olosuhteet ovat epähomogeenisia, joka aikaansaa sen, että myös tiivistymisjuovailmiö on epähomogeeninen ja ympäristön olosuhteita mukaileva ilmiö. Kuva 9. Kesällä Frankfurtissa Saksassa kuvattu tiivistymisjuova, joka päättyy äkkinäisesti (kuva: Ilmatieteen laitos).
18 16 VIITELUETTELO Appleman, H, 1953: The Formation of Exhaust Condensation Trails by Jet Aircrafts. Bull. Am. Meteorol. Soc., 34(1), s Baschin, O, 1919: Flugzeuge als Wolkenbildner und Wolkenfresser. Deutsche Luftfahrer-Z 6, H ,6. Brewer, A. W., 1946: Condensation trails. Weather, 1(2), s Burkhardt, U. ja Kärcher, B., 2011: Global radiative forcing from contrail cirrus. Nature Climate Change, 1, s Debenedetti, P. G. ja Stanley H. E., 2003: Supercooled and Glassy Water. Physics Today, 56(6), s EPA, 2012: Fine Particle Designations, Basic Information. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: < IPCC, 2007: Ilmastonmuutos v. 2007: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: < Lyndon State College, Atmospheric Sciences, 2012: Formation of Haze, Fog and Clouds: Condensation Nuclei. [Viitattu ]. Saatavilla html-muodossa: < Scharader, M. L., 1997: Calculations of Aircraft Contrail Formation Critical Temperatures. J. Appl. Meteor. 36(12), s Schenk, F. M.: An Introduction to Forecasting Contrails (julkaisematon opinnäyte). Naval Postgraduate School, MR Cloud Physics, Tark. Prof. P. Durkee.
19
20 Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1 PL 503, Helsinki Puh ilmatieteenlaitos.fi
Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
Lisätiedot4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI
4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän
LisätiedotLuotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018
Luotaukset Jari Ylioja SYYSTAPAAMINEN 2018 Ilmäkehä Lähde: ilmatieteenlaitos Luotauksista. Suomessa luotauksia tehdään päivittäin Jokioisissa ja Sodankylässä. Luotaimen anturit mittaavat seuraavia suureita:
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat
Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotAerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa
Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa MATINE hanke 800 Suorituspaikka: Ilmatieteen laitos Rahoitus: 56 0000 eur Tutkimuksenjohtaja: Dos. Heikki Lihavainen AEROSOLIEN VAIKUTUS
LisätiedotVinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin
LASKUREISSUN SÄÄ Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin Mikko Routala Ex -meteorologi, nykyinen harrastaja Vapaalaskuiltamat 2018 You don't need a weatherman to know which way the
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003
I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
Lisätiedot, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta
ILMAN KOSTEUS Ilma sisältää aina jonkin verran vesihöyryä. Ilman vesihöyrypitoisuudella eli kosteudella on huomattava merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle, erilaisten materiaalien ja esineiden
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotHERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA
Meteorologian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos HERKKYYSKOKEITA KOLMIULOTTEISELLA SÄÄNENNUSTUSMALLILLA ALAPILVEN JA SUMUN PEITTÄMÄSSÄ RAJAKERROKSESSA Janne Kotro Ohjaaja:
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotIlmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM
LisätiedotAineen olomuodot ja olomuodon muutokset
Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo
Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotLAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus
LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotPuu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotLentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009)
Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Mistä lentolaskurissa on kyse? Lentolaskuri on tamperelainen internetlaskuri, jonka avulla kukin
LisätiedotVaarallisia sääilmiöitä Suomessa
Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi
LisätiedotSynoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20
Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
Lisätiedot10B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 1B16A. LÄMPÖLAAJENEMINEN JA ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS A. LÄMPÖLAAJENEMINEN Pituuden lämpötilakertoimen määrittäminen vesihauteen avulla 1. Työn tavoite Tutkitaan aineen
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotYleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotKuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa
Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka
LisätiedotSWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.
Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti
Lisätiedot050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt
050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
Lisätiedot= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 8, ratkaisut syyslukukausi 2014 1. 1 kg nestemäistä vettä muuttuu höyryksi lämpötilassa T 100 373,15 K ja paineessa P 1 atm 101325 Pa. Veden tiheys ρ 958 kg/m 3 ja moolimassa
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotTestbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät
Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi
Lisätiedot7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
Lisätiedot192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä
1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotNSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Muutokset SSWC -> NSWC Kartan formaatti muuttuu, landscape -> portrait
LisätiedotVELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/
Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotMistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus
Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotTyppeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia
Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotPERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /
PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotKeski-Suomen fysiikkakilpailu
Keski-Suomen fysiikkakilpailu 28.1.2016 Kilpailussa on kolme kirjallista tehtävää ja yksi kokeellinen tehtävä. Kokeellisen tehtävän ohjeistus on laatikossa mittausvälineiden kanssa. Jokainen tehtävä tulee
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotKehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä
Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla
LisätiedotIlmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla
Ilmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla Mika Komppula Ilmatieteen laitos Itä-Suomen Ilmatieteellinen tutkimuskeskus (Kuopio) Muu työryhmä: Ari Leskinen,
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Lisätiedot