Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Transkriptio

1 Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

2 Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset ominaisuudet -> kasvutekijät

3 Ilmankosteus Kun vesi on sekoittunut ilmaan, puhutaan ilmankosteudesta Ilmassa vesi on kaasumaisena eli vesihöyrynä Ulkoilman kosteuteen vaikuttavat vuodenajat, sää ja lämpötilat Sisäilman kosteus riippuu ulkoilman kosteudesta, sisällä olevista kosteusrasituksista sekä ilmanvaihdosta

4 Ilman absoluuttinen kosteus Kuvaa ilman tietyssä lämpötilassa sisältämää vesimäärää Ilmaistaan yksiköllä kilogrammaa kuutiometriä kohti (kg/m³) Mitä lämpimämpi ilma on sitä enemmän se pystyy sisältämään kosteutta (ilman lämpölaajeneminen)

5 Kyllästymiskosteus Kun ilman suhteellinen kosteus on 100 % Suhteellinen ilmankosteus (relative humidity, RH %) on suhdeluku absoluuttisen kosteuden ja kyllästyskosteuden välillä Suhteellinen ilmankosteus ei voi olla yli 100 %

6 Kyllästysvajaus On se määrä vettä, joka mahtuu ilmaan, ennen kuin se kyllästyy vesihöyrystä On suure, joka osoittaa ilman kykyä sitoa itseensä lisää kosteutta Suure g/m³ saadaan, kun tietynlämpöisen ilman kyllästyskosteudesta vähennetään ilman todellinen kosteus

7 Kyllästysvajaus 0 g/m³ -> vesihöyry tiivistyy (kondensoituu) kasvien pinnoille ja kasvihuoneen katteisiin Liian suuressa kyllästysvajauksessa kasvin haihdutusnopeus kasvaa liian suureksi ja se sulkee ilmaraot haihdutuksen hillitsemiseksi Sopiva kyllästysvajaus esim. tomaatilla on 3-7 g vettä kuutiometriä ilmaa kohti Kertoo, miten helppoa tai vaikeata kasvin on haihduttaa ilmaan vettä ja voivatko ilmaraot olla auki

8 Suhteellinen ilmankosteus Kertoo, kuinka monta % maksimiarvosta ilmassa on kosteutta vallitsevassa lämpötilassa Jos esim. suhteellinen ilmankosteus on 50 % 18 C:ssa ilmassa, on kyseisellä hetkellä puolet siitä vesihöyrymäärästä, mikä tarvitaan ennen kuin ilma kyllästyy vedellä Mitä korkeampi lämpötila, sitä alhaisempi suhteellinen ilmankosteus on

9 Kastepistelämpötila On se lämpötila, jossa ilmassa oleva kosteus saavuttaa kyllästyskosteuden -> vesihöyry tiivistyy vedeksi Ilmankosteus nousee 100 %:iin ja ilma kyllästyy vesihöyrystä -> kasvien pinnalle tiivistyy vettä (=huono juttu) -> tautiongelmat Ilmankosteuden nousua ehkäistään lämmittämällä ja tuulettamalla kasvihuonetta

10 Ilmankosteuden kondensoituminen = tapahtuma, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi joko kappaleen pinnalla tai sisällä, kun ilman suhteellinen kosteus on saavuttanut kyllästymispisteen Vesihöyryn tiivistyminen eli kondensoituminen tapahtuu silloin, kun lämmin ja kostea ilma kohtaa sitä huomattavasti viileämmän pinnan -> vesihöyry tiivistyy pisaroiksi viileälle pinnalle

11 Kasvihuoneiden kondensoitumispinnat Kasvihuoneessa ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy katteiden pinnalle, kun kate on kasvihuoneen ilmaa selvästi kylmempi -> näkyy kylmällä säällä lasilappeisissa katoissa (kuura) Kondensoituva vesi ei saa pudota pisaroina kasvustoon (-> lehdistövioitukset, hometaudit) vaan sen on valuttava katepintaa myöten pois -> katekalvon sisäpintaan anti-drop/anti-drip/antifog-ominaisuus

12 Haihdutus ja ravinteet Haihdutuksen vaikutus ravinteiden ottoon: - kasvit ottavat ravinteita haihdutusvirran mukana -> mitä suurempi haihdutus, sitä enemmän kasvi voi nostaa ravinteita kasvualustasta kasviin - kasvi haihduttaa runsaasti, kun siihen kohdistuu paljon valosäteilyä -> laimea lannoitus - vähävaloisana aikana haihdunta pienempää -> väkevämmät lannoiteliuokset

13 Haihdutus ja yhteyttämisnopeus Korkeassa valotasossa yhteyttämisen nopeus riippuu haihdutusnopeudesta Haihduttaminen pitää lehtien ilmaraot auki -> hiilidioksidia yhteyttämiseen Yhteyttämisnopeus on suoraan verrannollinen sadon määrään -> kasvihuoneen ilmastoolosuhteet säädellään niin, että ilmaraot pysyvät mahdollisimman paljon auki

14 Haihdutus ja yhteyttämisnopeus Ilmaraot pysyvät auki: - kun kasvi saa riittävästi vettä -> tasainen veden saanti - kun ilmankosteus on sopivalla tasolla (70-90 %)

15 Ilmankosteus ja koristekasvien ruukkuviljely Koristekasvien ruukkuviljelyssä ilmankosteuden ohjaus ei ole yhtä ratkaisevaa hyvän kasvatustuloksen saavuttamiseksi kuin vihannesviljelyssä, koska koristekasveilla keskitytään hyvään ulkoiseen laatuun ja viljelyerien tarkkaan ajoittamiseen Ilmankosteuden säätelyllä voidaan kuitenkin vaikuttaa esim. kasvintuhoojien esiintymiseen

16 Muut haihdutukseen vaikuttavat tekijät Jatkuva korkea ilmankosteus -> ilmaraot jäävät auki vaikka kasvi siirretään kuivempaan ilmaan -> nuutuminen Jatkuva korkea ilman CO₂-pitoisuus -> ilmaraot sulkeutuvat osittain -> haihdutus vähenee Korkeassa ilmankosteudessa kasvatetut taimet karaistaan eli totutetaan vähitellen kuivempaan ilmaan.

17 Ilmankosteuden vaikutus kasvintauteihin Vältetään kasvien pinnalle muodostuvaa kosteutta -> tautien itäminen Voimakkaat vaihtelut kostean ja kuivan ilman välillä suosivat härmää

18 Ilmankosteuden vaikutus tuholaisiin ja hyötyeliöihin Biologinen torjunta on kasvihuoneviljelmillä rutiinitorjuntakeino monen tuholaisen torjunnassa Vihannespunkki viihtyy kuivassa ja kuumassa, kun taas petopunkki tarvitsee suurempaa kosteutta viihtyäkseen -> paikallinen ilmankosteus tärkeää (latvusto, lamppujen läheisyys) Sienivalmisteita käytettäessä (esim. Verticillium lecanii-sienivalmiste) ilmankosteus oltava n. 90 %

19 Ilmankosteuden säätö kasvihuoneissa Ilmankosteutta vähennetään lämmittämällä ja tuulettamalla Ilmankosteutta lisätään sumuttamalla Kuiva ilma estää pistokkaiden juurtumisen, hidastaa kasvien silmujen avautumista tai estää sen kokonaan Jos ilmankosteus lähellä 100% -> kasvista ei haihdu tarpeeksi vettä -> juuripaine nostaa vettä -> esim. joulutähden kukista pursuaa tahmeita nesterakkuloita, tomaatin hedelmät halkeilevat