Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos. Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Valmistelija: Terhi Lylyjärvi,

Transkriptio

1 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 1 Asianro: IIS/605/0913/ Uudistettujen kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Valmistelija: Terhi Lylyjärvi, Jätehuoltomääräykset ja kunnan jätehuoltoviranomaisen määräysvalta Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, joilla täydennetään ja tarkennetaan jätelainsäädäntöä paikallisesti. Jätehuoltomääräyksillä varmistetaan alueella toimiva jätehuolto niin kuntalaisten, jätehuollon toteuttajien kuin viranomaistenkin kannalta. Määräysten tavoitteena on, ettei jätteistä ja jätehuollosta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Lisäksi määräyksillä edistetään jätehuollon etusijajärjestyksen huomioon ottamista ja huomioidaan eri kiinteistöjen erilaiset palvelutarpeet. Jätehuoltomääräyksistä päättää kunnallinen jätehuoltoviranomainen, Ylä-Savon jätehuoltolautakunta. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain myötä kunnan jätehuoltoviranomaisen määräysvalta jätehuoltomääräyksissä on rajattu pääosin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa syntyviin jätteisiin sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyviin yhdyskuntajätteisiin. Näin ollen määräykset koskevat vain osin elinkeinotoiminnan jätettä. Siltä osin kuin elinkeinotoiminnan jäte kuuluu kunnan vastuulle esimerkiksi jätelain 33 :n mukaisen toissijaisen vastuun perusteella, jätehuoltomääräyksiä sovelletaan näihin toimijoihin siltä osin kuin ne liittyvät tarvittaviin palveluihin. Jätehuoltomääräysten rakenne Jätehuoltomääräysten rakenteen pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia, koska on tärkeää, että koko Suomessa jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelainsäädännön tarkennuksina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti. Määräysten sisällössä on otettu huomioon paikalliset olosuhteet. Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset eli vain tämä osa hyväksytään velvoittaviksi kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi. Jätehuoltomääräyksistä on lisäksi laadittu Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

2 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 2 perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Perustelumuistio toimii jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena. Jätehuoltomääräysten sisältö ja keskeisimmät muutokset Jätehuoltomääräykset sisältävät säännöksiä mm. kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymisestä, jätteiden lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja muusta käsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Omat säännöksensä on kiinteistöllä tapahtuvasta pienimuotoisesta omatoimisen jätteenkäsittelyn edellytyksistä ja vaatimuksista. Määräyksiä annetaan myös muutoin jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymiseen koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 :n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Sääntely on pääosin ennallaan: liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia ja lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa). Kimppajäteastioihin liittyen uutta ovat kimppailmoitus ja keräyskapasiteetille asetetut vähimmäisvaatimukset, joilla pyritään varmistamaan kimpan jäteastiatilavuuden riittävyys ja estämään jätteiden epäasianmukainen käsittely. Määräyksissä tarkennetaan entiseen nähden sitä, miten liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään käytännössä hoidetaan. Uutena säädellään liittyminen kunnalliseen jätehuoltoon putkikeräysjärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän kautta, jos tällaisia järjestelmiä jollekin alueille rakennetaan. Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Jätteiden keräämistä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on kerättävä. Määräyksissä asetetaan siirtymäaikojen jälkeen voimaan tulevia uusia hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, minkä lisäksi aikaisempaa velvoitetta tiukennetaan. Muutoksilla pyritään siihen, että kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus kasvaa etusijajärjestyksen mukaisesti ja sekajätteeseen ohjautuu mahdollisimman vähän kierrätyskelpoista jätettä. Kaikki erilliskerätyt hyötyjätteet kierrätetään materiaalina. Jäteasetuksessa (179/2012) on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä kierrätetään 50 %. Erilliskeräysvelvoitteet edesauttavat tavoitteeseen pääsemistä. Hyötyjätteitä ovat biojäte, kartonki, lasi ja metalli. Muut hyötyjätteet kuin biojäte ovat lähinnä pakkauksia, jotka kuuluvat tuottajavastuulle. Koska Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

3 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 3 tuottajat eivät kuitenkaan järjestä pakkausjätteiden keräystä kiinteistöittäisesti, jätehuoltolautakunta on jo aikaisemmin päättänyt, että jätelain mukaisesti kunta huolehtii erilliskerättävän pakkausjätteen kiinteistöittäisen keräyksen järjestämisestä. Näin ollen jätehuoltomääräyksissä voidaan edelleen antaa erilliskeräysvelvoitteita. Kerätyt pakkaukset toimitetaan tuottajien vastaanottoon ja käsittelyyn. Koska hyötyjätteet ohjautuvat tuottajille, on huomattava, että lajittelussa on noudatettava tuottajien lajitteluohjeita. Kartongin ja lasin keräykseen ei saa laittaa pakkausten lisäksi muita samaa materiaalia olevia jätteitä. Vain metallin keräykseen voidaan laittaa muutakin pienmetallia kuin pakkauksia. Näin varmistetaan se, että tuottajat saavat jätteen ongelmitta kierrätettyä. Biojätteen ja kartongin erilliskeräysvelvoitteet asetetaan määräyksissä kiinteistöille, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Biojäte ja kartonki ovat hyötyjätteitä, joita syntyy kiinteistöillä eniten. Lasin ja metallin erilliskeräysvelvoitteet asetetaan kiinteistöille, joilla on vähintään 20 asuinhuoneistoa. Asuinkiinteistöjen lisäksi hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet asetetaan määräyksissä muillekin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluville kiinteistöille, kuten julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöille (esim. virastot, koulut, päiväkodit, sairaalat ja terveysasemat). Keräysvelvoitteita tiukennetaan, jotta tällaisetkin kiinteistöt olisivat kattavammin hyötyjätteiden erilliskeräyksen piirissä. Kaikilla kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvilla kiinteistöillä on oltava määräysluonnoksen mukaan sekajäteastia sellaista jätettä varten, jota ei erilliskerätä kiinteistöllä. Määräyksissä on huomioitu tuleva sekajätteen kattava energiahyötykäyttö, ja kielletty laittamasta sekajätteeseen muun muassa palamatonta jätettä vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Materiaalina kierrätettävien hyötyjätteiden ja energiahyödynnettävän sekajätteen lisäksi ei kiinteistöittäisesti kerätä muita jätteitä. Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskeva sääntely on pääosin ennallaan. Kiinteistöllä voidaan kompostoida biojätteitä määräysten mukaisesti. Elintarvikejätteiden kompostointiin vaaditaan entiseen tapaan tarkoitukseen sopiva kompostori. Lähikiinteistöjen yhteinen kompostointi mahdollistetaan määräyksissä. Jätteiden polttaminen ja maahan hautaaminen kielletään. Omassa maarakentamisessa mahdollistetaan määräyksissä rajoitetusti puhtaan betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen, asiassa vaaditaan ilmoitusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

4 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 4 Jäteastioita koskevassa luvussa säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Pääsääntöisesti kiinteistöillä käytetään käsin siirrettäviä jäteastioita, mitkä kiinteistön haltija itse hankkii. Entisestä poiketen määräyksissä kielletään suurien pikakonttien käyttö sekajätteen keräyksessä, sillä nämä jäteastiat eivät ole jätteen kuormauksessa toimivia ja turvallisia. Tarve näiden jäteastioiden kieltämiseen on tullut esille kuljetusyrittäjien taholta. Kielto tulee voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, jotta jäteastioiden vaihto ei muodostu millekään toimijalle kohtuuttomaksi. Jäteastioiden tyhjennysvälejä koskeva sääntely on pääosin ennallaan. Asiasta on käyty keskustelua erityisesti valvovien viranomaisten, kunnallisen jäteyhtiön ja jätteenkuljetusyrittäjien kanssa. Enemmistö on katsonut nykyisen tyhjennysvälejä koskevan sääntelyn toimivaksi. Määräyksissä huomioidaan eri talouksien tuottamat erisuuruiset jätemäärät ja kannustetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn. Palvelun joustavuuden varmistamiseksi jätehuoltomääräyksissä mahdollistetaan jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen. Jo aikaisemmin on käytäntönä ollut, että kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennykset on voinut keskeyttää, kun ympärivuotisessa käytössä ollut kiinteistö on ollut määräajan käyttämättä. Jätehuoltoviranomainen ratkaisee yli 16 viikkoa kestävät keskeytykset. Jätehuoltoviranomainen voi myös puuttua perusteetta tehtäviin keskeytyspyyntöihin. Jätteen keräyspaikat Jätteiden keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä määritellään, millaiseen paikkaan jäteastiat on kiinteistöllä sijoitettava, millainen keräyspaikan on oltava ja miten sen kunnossapito on hoidettava. Määräysten mukaan keräyspaikka on järjestettävä sellaiseksi, että jätteen keräys on mahdollista tehdä toimivasti ja turvallisesti. Sääntelyä tarkennetaan entisestä. Jätteen kuljetus Jätteiden kuljetuksiin liittyen säännellään määräyksissä kuljetusten toteuttamista siten, ettei jätteitä pääse ympäristöön. Määräyksissä myös asetetaan velvoite jätteiden kuljettajille toimittaa kunnan vastuulle kuuluva jäte kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkaan, jotta voidaan varmistaa jäteyhtiön oikeus ja mahdollisuus hoitaa jätelain 35 :n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely. Tällaista jätettä ei voi ohjata määräyksin muihin ympäristöluvan saaneisiin vastaanottopaikkoihin ilman kunnan hankintalain (348/2007) mukaisesti tekemää hankintaa. Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

5 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 5 Määräyksissä annetaan jätelakiin pohjautuvat velvoitteet toimittaa jätteiden kuljetuksista tiedot pyydettäessä jätehuoltoviranomaiselle. Sähköisesti toteutuva tietojen toimitus on sujunut hyvin alueella. Erotuskaivojätteet ja lietteet Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojätteille annetaan määräyksissä vähimmäistyhjennysvelvoitteet ja kirjanpitovelvoitteet. Myös saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille asetetaan vähimmäistyhjennysväli, joka on yhtenäinen ns. haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) vaatimusten kanssa. Lietteet saa antaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyn kuljettajan kuljetettavaksi jätelain mukaisesti. Määräyksissä tarkennetaan sitä, että kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat lietteet on toimitettava kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksissä mahdollistetaan vähäisten lietemäärien kompostointi kiinteistöllä. Lisäksi mahdollistetaan lietteiden omatoiminen käsittely Eviran hyväksymillä menetelmillä ja lietteen levittäminen omassa hallinnassa oleville viljelyksille. Entisestä poiketen omatoimisen käsittelyn aloittamisesta vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jotta käsittelyn asianmukaisuudesta voidaan varmistua. Samalla jätehuoltoviranomainen saa tiedon siitä, ettei kiinteistöllä tarvita jätehuoltorekisteriin hyväksytyn ulkopuolisen jätteenkuljettajan tekemiä tyhjennyksiä. Määräyksissä mahdollistetaan jatkossa myös lähikiinteistöjen yhteinen pienimuotoinen lietteiden käsittely. Myös tästä yhteiskäsittelystä vaaditaan ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Roskaantumisen ehkäiseminen Roskaantumisen ehkäisemiseksi annetaan määräyksiä yleisötilaisuuksien jätehuollosta ja yleisten alueiden jätehuollosta. Yleisötilaisuuksien jätehuoltoa koskevaa sääntelyä tarkennetaan, jotta vastuut ja velvoitteet jätehuollon järjestämisestä olisivat selkeät. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet Vaarallisia jätteitä koskien annetaan erityistä sääntelyä nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti, koska ominaisuuksiensa vuoksi vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa erityisen helposti haittoja ympäristölle tai terveydelle. Velvoitteena on pitää vaaralliset jätteet erossa muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottoon. Asumisen ja maatalouden vaaralliset jätteet (kohtuullisissa määrin) toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkoihin, muiden toimijoiden jätteet ympäristöluvallisiin vastaanottopaikkoihin. Jos vaaralliselle jätteelle on kiinteistöllä keräyspaikkoja, niitä koskien on annettu määräyksissä vaatimuksia. Jätehuoltomääräysten valmistelu Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

6 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 6 Jätehuoltomääräykset on valmisteltu jätelautakunnan viranhaltijan toimesta. Suomen Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti valmistelussa on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä sekä määräyksiä valvovien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa että jätehuoltomääräysten mukaisesti käytännön jätehuoltoa toteuttavan kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Valmistelussa on huomioitu myös muut sidosryhmät. Valmistelun tueksi perustettu työryhmä on kokoontunut keskustelemaan määräyksistä ensimmäisen kerran vuonna Tämän jälkeen keskustelua on käyty työryhmässä useaan otteeseen. Työryhmän sisään muodostettiin pienempi johtoryhmä, missä määräyksiä on käsitelty pykäläkohtaisesti. Työryhmä on muodostunut seuraavista toiminta-alueen toimijoista: - Kuntien rakennusvalvojat ja tekniset toimijat - Kuntien ympäristönsuojelutarkastajat - Yksityiset jätteenkuljetusyritykset - Kuntien jäteyhtiö Lisäksi vuosien 2014 ja 2015 aikana määräyksiä valmisteltaessa on käyty keskusteluja alueen ympäristönvalvojista kootun ympäristöryhmän kesken, ELY-keskuksen kanssa, Itä-Suomen jätehuoltoviranomaisten kesken sekä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa Jätehuoltoviranomainen tulee pyytämään jätehuoltomääräysten luonnoksesta tarpeelliset lausunnot. Jätehuoltoviranomainen varaa jätelain 92 :n mukaisesti alueen ELY-keskuksille, toimialueen kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen määräysluonnoksesta. Lisäksi lausunto pyydetään Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:ltä ja pakkausten tuottajayhteisöiltä. Hallintolain 41 :n mukaisesti asioista, joilla voi olla huomattava vaikutus henkilöiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, tulee varata mahdollisuus saada tietoja asiasta ja lausua mielipiteensä siitä. Tämän vuoksi jätehuoltomääräysten luonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä kuulutetaan lehti-ilmoituksin ja internetissä. Yhteenveto vaikutuksista Yleisesti jätehuoltomääräysten vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska määräykset varmistavat toimivan jätehuollon. Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita osalle kiinteistöistä hyötyjätteiden keräykseen. Näillä kiinteistöillä jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Jätteiden omatoimiseen käsittelyyn liittyen mahdollistetaan saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoiminen pienimuotoinen käsittely myös Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

7 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 7 yhteistyössä naapurikiinteistöjen kanssa, mikä antaa asukkaille aiempaa enempää valinnanvapautta. Kokonaisuudessaan jätehuoltomääräysten antaminen vaikuttaa ympäristöön positiivisesti, sillä jätehuoltomääräysten sääntely ehkäisee jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Määräysten tarkoituksena on, ettei jätteitä päädy ympäristöön ja jätteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään asianmukaisesti siten, ettei ympäristöhaittoja aiheudu. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti ympäristöön. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöiltä erilliskerätyt hyötyjätteet ohjautuvat aina materiaalihyötykäyttöön. Kierrätysmateriaalin käytöllä voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita ja vähentää valmistusprosessin energiantarvetta. Metallipakkausten kierrättäminen on selvimmin hyödyllistä ilmaston kannalta, mutta myös lasi- ja kartonkipakkauksien kierrättäminen on ilmaston kannalta kannattavaa. Metallipakkausten kierrättäminen myös vähentää eniten fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Muiden pakkausjätelajien osalta myönteiset luonnonvaravaikutukset syntyvät fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä välttämällä. Jätteiden materiaalihyötykäytön lisääntymisen rinnalla lajitteluvelvoitteiden laajentuminen vaikuttanee jätteiden energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun positiivisesti. Sekajätteestä on tarve saada pois sekä polttoaineen lämpöarvoa heikentävä biojäte että polttolaitosta kuormittava palamaton materiaali, kuten metalli ja lasi. Hyötyjätteiden keräysvelvoitteen laajentuminen lisää vähäisessä määrin tarvittavia kuljetuksia. Kuljetusten päästöt ovat vähäiset ottaen huomioon erilliskeräyksestä saatavat ympäristöhyödyt. Biojäte ohjautuu jatkossa biokaasulaitoskäsittelyyn, missä jätteestä saadaan tuotettua biokaasua, sähköä ja lämpöä. Lisäksi biokaasulaitos tuottaa lannoitevalmisteita, jotka korvaavat muita lannoitteita. Jätehuoltomääräyksissä on pyritty huomioimaan entistä paremmin jätteenkuljetusten toimivuus ja kuljettajien työturvallisuus esimerkiksi jäteastioita ja jätteen keräyspaikkoja koskevissa säännöksissä. Muutosten vaikutusten jätteenkuljetusyrittäjiin arvioidaan olevan positiiviset. Lisätietona jaetaan: - Kunnallisten jätehuoltomääräysten luonnos - Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelujen luonnos Jäteasiantuntijan päätösehdotus: Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

8 Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Ote pöytäkirjasta 8 Jätehuoltolautakunta päättää asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen ja perustelumuistion yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa hallintolain 41 :n mukaisesti kuntalaisille ja niille joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta mennessä. Jätehuoltomääräysten luonnos perustelumuistioineen sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäviksi kaikkiin jätehuoltolautakunnan toiminta-alueen kuntiin ja siitä kuulutetaan lehti-ilmoituksin jätehuoltolautakunnan käyttämissä ilmoituslehdissä. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätehuoltolautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla välisen ajan. Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:ltä, alueen ELY-keskuksilta, Suomen Omakotiliitolta, MTK ry:lta sekä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:ltä. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse alueella toimivia jätehuoltorekisteriin merkittyjä jätteenkuljetusyrityksiä luonnosten nähtävillä olosta ja mielipiteen ilmaisun mahdollisuudesta. Päätös: Jätehuoltolautakunta päätti hyväksyä jäteasiantuntijan ehdotuksen. Toimenpiteet: Kuulutus Pyydetään lausunnot Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Kouvalainen etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

9 Ylä-Savon jätehuoltomääräykset Ylä-Savon jätehuoltolautakunta LUONNOS pp.kk.vvvv

10 1 Kunnalliset jätehuoltomääräykset Yleinenosa...4 Yleistäjätehuoltomääräyksistäjaniidenmerkityksestä... Etusijajärjestys... Kunnallinenjätehuoltojärjestelmä Kunnanvastuullekuuluvatjätteet Jätehuollonviranomaistehtävät,käytännöntoteuttaminenjavalvontatehtävät Kunnalliseenjätehuoltojärjestelmäänliittyminen... Jätteidenkeräysjakuljetus... Tuottajavastuu...11 Elinkeinotoiminnanjätehuolto...12 Roskaantumisenehkäisy...13 Merkittävimmätjätehuoltomääräyksissätapahtuneetmuutokset...14 Lisätietoa Kunnallisetjätehuoltomääräykset Luku Soveltamisalajayleisetvelvoitteet...18 Soveltamisala...18 Määritelmät...20 Jätehuollontavoitteet Luku Kunnanjätehuoltojärjestelmäänliittyminen...24 Velvollisuusliittyäkunnanjätehuoltojärjestelmään...24 Liittyminenkiinteistöittäiseenjätteenkuljetukseen...25 Liittyminenkiinteistönhaltijanjärjestämäänjätteenkuljetukseen...25 Elinkeinotoiminnanjätehuoltokunnantoissijaisenjätehuollonjärjestämisvelvolli- suudenperusteella...26 Kiinteistökohtainenjäteastia...26 Kiinteistöjenyhteinenjäteastia(kimppa) Korttelikohtaisetjamuutvastaavatjärjestelmät Kiinteistöittäiseenjätteenkuljetukseensoveltumattomienjätteidenkuljettaminen Jätteidenvastaanottopaikat Luku Jätteidenkerääminenkiinteistöllä Erikseenlajiteltavatjätelajit Asumisessasyntyvienhyötyjätteidenlajittelu-jaerilliskeräysvelvoitteet...29

11 2 15 Muillakunnallisenyhdyskuntajätehuollonpiirissäolevillakiinteistöilläsyntyvien hyötyjätteidenlajittelu-jaerilliskeräysvelvoitteet Muuterikseenkerättävätjätteet Sekajäte Energiajäte Luku Omatoiminenkäsittelyjahyödyntäminen Kompostointi Jätteenpolttaminen Jätteenhautaaminen Jätteenhyödyntäminenomassamaanrakentamisessa Luku Jäteastiatjaniidentyhjentäminen Jäteastiatyypit Jäteastianmerkitseminen Jäteastioidentäyttäminen Tyhjennysvälit Jäteastiantyhjennystenkeskeyttäminen Kunnossapitojapesu Luku Jätteenkeräyspaikat Jätteenkeräyspaikkakiinteistöllä Keräyspaikantaijäteastianlukitseminen Keräyspaikansuojaaminen Alueellisetjätteidenkeräyspisteet Luku Jätteenkuljetus Kuormaaminen Kuljettaminen Kuljetusrekisterijatietojentoimittaminen Jätteenvastaanotto-jakäsittelypaikat Luku Erotuskaivojätteetjalietteet Erotuskaivojätteetjaniidentoimittaminenkäsiteltäväksi Lietteidentyhjennysvälitjalietteentoimittaminenkäsiteltäväksi Lietteidenomatoiminenkäsittely Käymäläjäte Luku Roskaantumisenehkäiseminen Yleisötilaisuuksienjätehuolto Roskaantumisenehkäiseminenyleisilläalueilla Luku Vaarallisetjätteetjaerityisjätteet Vaarallistenjätteidenjätehuolto Vaarallistenjätteidenkerääminenkiinteistöllä...50

12 3 45 Erityisjätteet Luku Muutmääräykset Tiedottamisvelvoite Jätehuoltomääräystenvalvonta Poikkeaminenjätehuoltomääräyksistä Voimaantulo Siirtymäsäännökset...52

13 4 1. Yleinen osa 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) nojalla. Nämä jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Sitovat määräykset sisältyvät varsinaiseen määräysosaan. Jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sen sijaan sisällä sitovia määräyksiä, vaan siinä kerrotaan jätelaista ja muualta lainsäädännöstä tulevista velvoitteista ja kuvataan muihin päätöksiin perustuvaa jätehuoltojärjestelmää. Lisäksi annetaan tietoa jätehuollosta. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräykset hyväksyy jätelain 91 :n nojalla kunnan jätehuoltoviranomainen, jona alueella toimii Ylä-Savon jätehuoltolautakunta. Jätehuoltomääräyksillä on tärkeä asema jätehuollon käytännön toimeenpanossa kunnassa. Jätehuoltomääräyksissä muodostetaan normi siitä, miten kiinteistöt toimivat ja miten jätteet kuljetetaan. Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta, tarkentavia määräyksiä. Ne ovat nimensä mukaan velvoittavia, eivät suosituksia. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, kuten asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä, julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöjä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutustoiminnan kiinteistöjä. Siten kaikkien kunnan asukkaiden, asumiseen ja julkiseen toimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä.

14 5 Elinkeinotoiminnan jätteiden osalta jätehuoltomääräyksiä sovelletaan silloin, jos elinkeinotoiminnan jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä elinkeinotoiminnan harjoittajan pyynnöstä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla. Muilta osin määräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätteisiin vain rajoitetusti. Riippumatta siitä, koskevatko jätehuoltomääräykset jätteen haltijaa, jätelain 13 ja 15 :n mukaisesti jätehuolto on järjestettävä joka tapauksessa aina asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Lisäksi jätteitä tulee lajitella erilleen tarvittavissa määrin. 1.2 Etusijajärjestys Jätelain 8 :ssä velvoitetaan noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Sen mukaan on toimittava seuraavasti: 1) Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankintoja tehtäessä ostetaan vain tarpeellista ja sen verran kuin on tarvetta. Käytetyt tavarat, joille ei ole enää tarvetta, ohjataan uudelleen käyttöön. 2) Syntynyt jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rikkoutunut esine korjataan tai esineen osia puretaan, jotta ne voidaan käyttää uudelleen. 3) Syntynyt jäte on toissijaisesti kierrätettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että jäte hyödynnetään materiaalina ja kierrätetystä uusiomateriaalista tehdään uusia tuotteita 4) Jos kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin. Tämä tarkoittaa sitä, että jäte hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa.

15 6 5) Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely. Jätteen loppukäsittelyä on esimerkiksi sijoittaminen kaatopaikalle. Etusijajärjestys ei ole ehdoton eli sitä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden jätelain tarkoituksen kannalta paras lopputulos. Vaihtoehtojen, kuten käsittelyjärjestelmien, vertailu elinkaaritarkastelun avulla on tärkeää, jotta etusijajärjestyksen toteutumisen hyödyt voidaan saavuttaa. Elinkaaritarkastelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristönäkökulmat sekä tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jätehuoltomääräyksissä etusijajärjestyksen toteutumista edistetään esimerkiksi antamalle lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita erilaatuisille jätteille. 1.3 Kunnallinen jätehuoltojärjestelmä Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat jätelain 32 :n nojalla seuraavat jätteet: 1) asumisessa (vakituisessa ja vapaa-ajan asumisessa) syntyvät jätteet, 2) julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet, 3) yksityisessä koulutus- sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvät yhdyskuntajätteet, 4) liikehuoneistossa syntyvät yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiinteistöllä yhdessä em. jätteiden kanssa sekä 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä em. jätteiden kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä. Kunnan vastuulle kuuluu siis kaikki asumisessa syntyvä jäte ja osin siihen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettava, lähinnä julkisessa toiminnassa syntyvä jäte. Esimerkiksi valtion ja kuntien virastoissa, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä kouluissa ja päiväkodeissa syntyvät yhdyskuntajätteet kuuluvat kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään. Jos näissä toiminnoissa syntyy muuta kuin yhdyskuntajätettä (esim. terveyskeskuksien ja sairaaloiden erityisjätettä), kuuluu jätehuollon järjestämisvastuu tämän jätteen osalta jätteen haltijalle.

16 7 Vaarallisen jätteen osalta kunnan jätehuollon järjestämisvastuu koskee vain asumista. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu lisäksi kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunnalla on velvollisuus ja näin ollen myös oikeus järjestää kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden jätehuolto. Kunta järjestää tällaisten jätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Muiden jätteiden, kuten elinkeinotoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollon järjestämisestä vastaa jätteen haltija jätelain 28 :n mukaisesti Jätehuollon viranomaistehtävät, käytännön toteuttaminen ja valvontatehtävät Kunnallisen jätehuollon tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) jätehuollon viranomaistehtäviin, 2) jätehuollon palvelutehtäviin eli käytännön toteuttamiseen ja 3) jätehuollon valvontatehtäviin. Jätehuollon viranomaistehtäviä näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella hoitaa kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, Ylä-Savon jätehuoltolautakunta. Jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluu mm.: jätehuoltomääräysten antaminen poikkeamispäätökset jätehuoltomääräyksistä jätetaksan hyväksyminen jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien kiinteistöjen liittymisvelvoitteen ja jätehuollon järjestämisen seuranta jätteenkuljetuksen seuranta viranomaisrekisterin (jätteenkuljetusrekisterin) pitäminen poikkeamispäätökset yhdyskuntajätehuollosta (JL 42 )

17 8 Jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät tehtävät on annettu kunnalliselle jäteyhtiölle, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:lle. Jäteyhtiön tehtävinä ovat mm.: biojätteiden kiinteistöittäinen keräys (Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Keitele ja Lapinlahti) jätteenkuljetusten kilpailuttaminen alueellisten keräyspisteiden osalta vaarallisten jätteiden vastaanotto jätteenkäsittelyn järjestäminen: käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalveluiden hankkiminen jäteneuvonta ja tiedotus Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset. Valvontaviranomaisen tehtäviä ovat: jätelain noudattamisen valvominen tarvittaessa valvontamääräysten antaminen laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi sekä tehosteen kuten uhkasakon liittäminen valvontamääräykseen päätökset valvonta-asioissa sille kuuluvien ilmoitus- ja lupa-asioiden käsittely sekä päätösten noudattamisen valvonta Kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen sekä muiden sellaisten kiinteistöjen, joilla syntyy kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa yhdyskuntajätettä, on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on jätelain 41 :n mukaan luovutettava aina joko kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Näissä jätehuoltomääräyksissä on säädetty tarkemmin, kuinka liittyminen hoidetaan. Liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia ja lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa).

18 9 Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekajäteastia. Jätehuoltomääräyksissä määritellyillä taajamien kiinteistöillä on oltava lisäksi erikseen jäteastiat hyötyjätteille, kuten biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille. Muutoin kierrätyskelpoiset jätelajit ja sellaiset jätteet, joita ei kerätä kiinteistöittäisesti, lajitellaan erikseen ja toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön tai tuottajan järjestämiin keräyspisteisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että vaaralliset jätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toimitetaan kunnallisen jäteyhtiön tai tuottajan vastaanottopaikkoihin Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Asumisessa syntyvät lietteet kuuluvat kunnan jätehuoltojärjestelmään. Näillä lietteillä tarkoitetaan saostussäiliöihin ja erilaisten kiinteistökohtaisten pienpuhdistamoiden lietetiloihin kertyviä lietteitä sekä umpisäiliöihin kerättäviä jätevesiä niiden määrästä ja ominaisuuksista riippumatta. Kuten asumisessa syntyvät lietteet, myös julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa, kuten kunnan ja seurakunnan leirikeskuksissa ja hoitokodeissa syntyvät lietteet, kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toiminnasta ja puhdistustehosta säädetään valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, ns. haja-asutuksen jätevesiasetus). Asetuksessa annetaan lietteenpoistolle erityyppisistä laitteistoista vähimmäistyhjennysvälit, joihin näissä jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset lietteenpoistosta perustuvat. On tärkeää noudattaa laitteiston valmistajan antamia ohjeita esimerkiksi näissä jätehuoltomääräyksissä annettuja velvoitteita useammin tapahtuvasta lietteen poistosta. 1.4 Jätteiden keräys ja kuljetus Jätteiden keräys kiinteistöllä Kiinteistön haltijan on jätelain mukaan järjestettävä kiinteistölle keräyspaikka jätteiden keräämistä varten kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Keräyspaikalle sijoitetaan tarvittavat jäteastiat. Lähtökohtaisesti jäteastioiden sijoituspaikka on kiinteistökohtainen. Kiinteistöt voivat sopia myös yhteisen keräyspaikan käyttämisestä.

19 10 Jäteasetuksessa (179/2012, 10 ) annetaan määräyksiä jäteastioiden sijoittamiseen, käyttämiseen ja merkitsemiseen liittyen. Jäteastioiden sijoittamisesta päätettäessä on otettava huomioon jäteasetuksen ja jätehuoltomääräysten lisäksi rakentamismääräyskokoelma, kunnan rakennusjärjestys sekä paloturvallisuusnäkökohdat. Paloturvallisuuden vuoksi jätteiden keräyspaikat on sijoitettava riittävälle suojaetäisyydelle rakennuksista tai estettävä palon leviäminen rakennukseen rakenteellisin keinoin. Jäteasetuksen mukaan kiinteistön keräyspaikkaan eli jäteastioiden sijoituspaikkaan tulee olla esteetön pääsy. Jäte tulee aina pystyä kuormaaman turvallisesti eikä jäteastioiden käytöstä tai tyhjentämisestä saa aiheutua loukkaantumisen vaaraa tyhjentäjälle tai astian käyttäjälle. Keräyspaikassa tulee olla riittävä määrä jäteastioita, ja niiden tulee soveltua niihin kerättävälle jätelajille. Jäteastiat pitää pystyä aina sulkemaan, ne on pidettävä puhtaana, eikä niiden käytöstä saa aiheutua ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hygieenistä haittaa. Keräyspaikalle on asetettu jätehuoltomääräyksissä tarkempia vaatimuksia Jätteiden kuljetus Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on käytössä (poislukien biojäte) kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön haltija ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyihin jätteenkuljettajiin ja tekee sopimuksen jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä. Tyhjennykset tulee sopia jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistökohtaisessa jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden eli saostus- ja umpisäiliölietteiden osalta käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tältä osin kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen tilaamisesta kiinteistölle jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltorekisteriin merkityltä kuljettajalta. Jäte kuljetetaan kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan paikkaan, jonka jälkeen se siirretään käsittelyyn. Tuottajavastuunalaiset jätteet, kuten keräyspaperi ja pakkaukset, toimitetaan tuottajien osoittamiin paikkoihin.

20 11 Vain jätehuoltorekisteriin hyväksytty kuljettaja voi toimia jätteenkuljettajana. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijan on varmistettava, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kuljettajan on pyynnöstä esitettävä jätteenkuljetuksen tilaajalle voimassa ole ote jätehuoltorekisteristä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnallinen jäteyhtiö vastaa siitä, että jätteenkuljettaja kuuluu jätehuoltorekisteriin. Vaarallista jätettä, kiinteistökohtaisissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä syntyvää lietettä, rakennus- ja purkujätettä tai pilaantuneita maa-aineita kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteenkuljetuksen aikana ja se luovutetaan jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja voi olla sähköisesti tallennettuna, jos se on luettavissa kuljetuksen aikana. Jätteen kuljettaja vastaa siirtoasiakirjan laatimisesta, jos jäte noudetaan kotitaloudesta. Muussa tapauksessa siirtoasiakirjan laatiminen on jätteen haltijan vastuulla. Sisältövaatimukset siirtoasiakirjalle on annettu jäteasetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjaa ei vaadita siinä tapauksessa, että asuinkiinteistön haltija kuljettaa kotitalouden rakennus- ja purkujätteitä omatoimisesti vastaanottopaikkaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. 1.5 Tuottajavastuu Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että tuotteen ammattimaisella valmistajalla ja maahantuojalla sekä pakkausten osalta tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamansa käytöstä poistetun tuotteen jätehuolto sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja on velvollinen järjestämään kyseisten jätteiden keräyksen, kuljettamisen, kierrättämisen, hyödyntämisen ja muun käsittelyn. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat sähkö- ja elektroniikkaromu, keräyspaperi, romuajoneuvot, ajoneuvojen renkaat, akut ja paristot sekä pakkaukset. Tuottajat ovat järjestäneet näille jätteille vastaanottopaikat.

21 12 Pakkausjätteiden osittainen tuottajavastuu laajenee täydeksi Pakkausjätteet käsitellään tuottajan järjestämässä jätehuollossa. Tuottajalla on velvollisuus järjestää käytöstä poistetuille pakkauksille alueellisia keräyspaikkoja (ekopisteitä). Halutessaan tuottajalla on lisäksi oikeus järjestää kiinteistöittäistä kuljetusta, mitä tuottajat eivät kuitenkaan ainakaan toistaiseksi järjestä. Kunnalla on kuitenkin oikeus järjestää sekä täydentävää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta että alueellisia keräyspaikkoja pakkausjätteelle jätelain 35 ja 47 :n mukaisesti. Jätehuoltomääräyksissä annetaan edelleen pakkausjätettä koskevia lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita täydentämään tuottajan järjestämää jätehuoltoa ja tehostamaan käytöstä poistettujen pakkausten kierrättämistä. Vaikka kunta huolehtii pakkausjätteiden täydentävästä keräyksestä, toimitetaan kerätyt pakkausjätteet käsiteltäväksi tuottajan järjestelmiin. Keräyspaperin osalta tuottajan tulee jätelain 49 :n mukaisesti järjestää käytöstä poistetun keräyspaperin maksuton kuljettaminen pois kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kerrostalo- ja rivitaloalueilla. Tällaisella alueella sijaitseva kiinteistö hankkii yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen kanssa jäteastiat paperinkeräystä varten ja järjestää niille sijoituspaikan. Velvoite ei koske kerros- ja rivitaloalueella sijaitsevia pientaloja, mutta nämä voivat halutessaan liittyä tuottajan järjestämään paperinkeräykseen järjestämällä kiinteistölle keräyspaperin keräyspaikan. Pientalo- ja haja-asutusalueilla paperinkeräys järjestetään alueellisissa keräyspisteissä. 1.6 Elinkeinotoiminnan jätehuolto Elinkeinotoiminnan jätehuollosta ei enää määrätä uuden jätelain voimaantulon myötä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä yhtä kattavasti kuin ennen. Jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoimintaa siltä osin kuin niissä määrätään ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisestä sekä jätehuollon teknisistä vaatimuksista, kuten jäteastioiden sijoittamisesta ja ajankohdista, jolloin jäteastioita voi tyhjentää. Mikäli elinkeinotoiminnan harjoittajan liikehuoneistossa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, koskevat näissä jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset elinkeinotoiminnan harjoittajaa täysimääräisesti.

22 13 Elinkeinotoiminnan harjoittaja voi pyytää kunnalta jätteidensä käsittelemistä kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Tällöin jätehuoltomääräykset koskevat elinkeinotoiminnan harjoittajaa niiltä osin kuin ne koskevat palvelua, josta on sovittu elinkeinotoiminnan harjoittajan ja kunnallisen jäteyhtiön välillä. Vaikka kaikki jätehuoltomääräysten vaatimukset eivät koske elinkeinotoiminnan jätehuoltoa, on huomionarvoista, että osin vastaavia velvoitteita tulee suoraan jäteasetuksesta. Näin ollen esimerkiksi jätteiden erilliskeräys- ja kierrätysvelvoitteet sekä rakennus ja purkujätteiden keräys- ja hyödyntämisvelvoitteet on hoidettava jäteasetuksen :n mukaisesti. 1.7 Roskaantumisen ehkäisy Jätelaissa säädetään roskaamiskielto eli kielto jättää ympäristöön jätettä, hylätä esinettä tai päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai loukkaantumisen vaaraa. Ympäristöön ei saa jättää sinne kuulumattomia tavaroita. Siivoamisvelvollinen on ensisijaisesti roskaaja. Mikäli roskaaja laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa, siivoamisvelvollinen riippuu toiminnasta, jonka johdosta roskaantuminen on tapahtunut. Tarkemmat määräykset toissijaisesta siivoamisvelvollisuudesta ovat jätelain 74 :ssä. Siivoamisvelvollisuus on esimerkiksi tien pitäjällä, jos roskaantuminen on aiheutunut tien käyttämisestä. Asemakaava-alueella toissijainen siivoamisvelvollisuus on alueen haltijalla, mikäli se ei jätelain mukaan kuulu muulle taholle. Roskaantumisen ehkäisemiseksi eri toimintojen yhteyteen on varattava tarpeeksi jätteiden jäteastioita sekä muita jätehuollon palveluita. Esimerkiksi virkistykseen käytettävän alueen haltijan on järjestettävä riittävät jätehuollon palvelut kyseiselle alueelle. On huomattava, että roskaantumisen ehkäisemiseen liittyviä velvoitteita annetaan myös muussa lainsäädännössä, esimerkiksi yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa (669/1978).

23 Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Jätehuoltomääräysten käsitteistö on jätehuoltomääräysten uudistamisen yhteydessä muutettu vastaamaan uuden jätelainsäädännön käsitteitä. Jätehuoltomääräyksissä on uuden jätelain mukaisesti tarkennettu sitä, miltä osin ne koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, ja miltä osin määräykset koskevat myös muita kiinteistöjä ja jätteitä. Määräysten rakenne on muuttunut aikaisemmasta ja ne on rakennettu nyt jätehuoltoketjun etenemisen mukaisesti. Ensin määräyksissä käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä. Sitä seuraavat jätteiden keräämiseen ja omatoimiseen käsittelyyn liittyvät määräykset, jäteastioita koskevat määräykset ja jätteen kuljettamista koskevat määräykset. Ne määräykset, jotka koskevat erityisesti käsiteltäviä jätteitä tai vain osaa kuntalaisista, ovat määräysten loppuosassa. Sisällöllisesti keskeisimmät määräysten muutokset ja niiden perusteet ovat seuraavat: Määräyksissä on täsmennetty sitä, miten kiinteistöjen liittyminen kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään hoidetaan. Kiinteistöjen yhteiselle jäteastialle eli kimpalle on asetettu vähimmäisastiatilavuus kutakin vakituista asuinkiinteistöä ja vapaa-ajan asuntoa varten. Näin varmistetaan, että jätehuolto on todellisuudessa mahdollista järjestää kimppa-astian kautta ilman, että aiheutuu roskaantumista tai jätteiden epäasianmukaista käsittelyä liian vähäisen kapasiteetin vuoksi. Kimpoista tehdään kimppailmoitus jätehuoltolautakunnalle. Kimpasta laaditaan kimppa-ilmoitus jätehuoltolautakunnalle. Määräyksissä on mahdollistettu liittyminen jätehuoltojärjestelmään putkikeräysjärjestelmän tai muun vastaavan korttelikohtaisen keräysjärjestelmän kautta, jos tällainen järjestelmä jollekin alueelle järjestetään. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteissa on huomioitu pakkausjätteiden tuottajavastuu ja kunnan täydentävä kiinteistöittäinen keräys. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita on tiukennettu, jotta kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus etusijajärjestyksen mukaisesti kasvaisi ja sekajätteeseen ohjautuisi mahdollisimman vähän sellaista jätettä, joka voidaan hyödyntää materiaalina. Erilliskeräysvelvoitteita on asetettu seuraavasti:

24 15 o Biojätteen ja kartongin erilliskeräysvelvoite koskee kiinteistöjä, joilla on vähintään 5 asuinhuoneistoa (aikaisemmin rajana on ollut 10 asuinhuoneistoa biojätteen osalta, kartongin keräys on uutta toimintaa). o Lasin ja metallin erilliskeräysvelvoite on laajennettu koskemaan kiinteistöjä, joilla on vähintään 20 asuinhuoneistoa (aikaisemmin lasin ja metallin erilliskeräykselle ei ole ollut lainkaan velvoitetta). o Muita kuin asuinkiinteistöjä koskien erilliskeräysvelvoitteita on tiukennettu. o Energiajätteen erilliskeräys päättyy , sillä materiaalina hyödynnettävä jäte on erilliskerättävä ja toimitettava etusijajärjestyksen mukaisesti materiaalina hyödynnettäväksi. (Jäljelle jäävä sekajäte ohjautuu energiahyötykäyttöön.) Määräyksissä on mahdollistettu 2-5 naapurikiinteistön kompostointi yhteisessä kompostorissa. Kompostoinnista tulee tehdä kompostointi-ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Määräyksissä on mahdollistettu pienimuotoinen puhtaan tiili- ja betonimurskeen käyttö omassa maanrakentamisessa tietyin ehdoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen suostumuksella. Jäteastian merkitsemisvaatimuksia on täydennetty siten, että jäteastia on yksilöitävä, jos se ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Näin varmistetaan, ettei jäteastioita tyhjennettäessä tule sekaannuksia astioiden välillä. Sekajätteen joukkoon on kielletty laittamasta muun muassa, vaarallista jätettä, erityisjätettä ja energiahyötykäyttöön soveltumattomia jätteitä (pienin poikkeuksin). Jäteastioiden tyhjennysvälien sääntelyä on osin muutettu. Vähän jätettä tuottaville pienille talouksille, joissa biojätteet lajitellaan, on mahdollistettu normaalia pidempi tyhjennysväli sekajäteastialle (taajamissa neljä viikkoa kesällä ja kahdeksan viikkoa talvella, taajamien ulkopuolella 8 viikkoa kesällä ja 16 viikkoa talvella). Muutoksilla pyritään kannustamaan jätteiden synnyn ehkäisyyn ja jätteiden lajitteluun. Samalla kuitenkin varmistetaan, että tyhjennysvälit ovat riittävän tiheät siten, ettei jätettä ohjaudu epäasianmukaiseen käsittelyyn, eikä jätteistä aiheudu haittaa. Määräyksissä on mahdollistettu tietyin edellytyksin jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen määräajan poissa käytössä olevilta vakituisilta asuinkiinteistöiltä jätehuoltopalvelun joustavuuden turvaamiseksi.

25 16 Määräyksiin on otettu säännös jätelain mukaisten kuljetustietojen toimittamisesta jätehuollon viranomaisrekisteriin, jotta varmistetaan jätehuoltoviranomaisen asianmukainen tiedonsaanti. Määräyksissä on mahdollistettu saostus- ja umpikaivolietteiden omatoiminen käsittely ja peltolevitys omalla kiinteistöllä syntyvien lietteiden lisäksi muutamien lähikiinteistöjen kesken, jotta lietteiden ravinteet voidaan tarvittaessa hyödyntää pienimuotoisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Omatoimisesta käsittelystä vaaditaan ilmoitus, jotta voidaan varmistua järjestelyn säännösten mukaisuudesta. 1.9 Lisätietoa Jätehuoltoa säätelevä lainsäädäntö Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa Keskeisimmät jätehuoltoa ja jätehuoltomääräysten alaa koskevat lait ja asetukset ovat jätelaki (646/2011) ja jäteasetus (179/2012). Lisätietoa jätehuollosta Jätehuoltoviranomainen Ylä-Savon jätehuoltolautakunta PL 10, Iisalmi (Pohjolankatu 14)

26 17 Kunnallinen jäteyhtiö Ylä-Savon Jätehuolto Oy Kierrätyskatu Iisalmi puh Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä ja Sonkajärvi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Riistakatu Iisalmi Keitele ja Pielavesi Ympäristönsuojelusihteeri Pielaveden kunta PL 27 (Puustellintie 18) Pielavesi Lapinlahti Ympäristösihteeri Lapinlahden kunta Asematie Lapinlahti

27 18 2. Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1. Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisestä, roskaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisestä sekä jätehuollon valvonnasta noudatetaan näitä sitovia jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan (jätehuoltoviranomaisen) toimialueella. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen. Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit: 7 (Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella) 19 (Kompostointi) 1, 2, 5 ja 6 momentit 20 (Jätteen polttaminen) 21 (Jätteen hautaaminen) 23 (Jäteastiatyypit) 1 ja 2 momentit 25 (Jäteastioiden täyttäminen) 26 (Tyhjennysvälit) 1, 2, 3, 5, 6 ja 7 momentit 28 (Kunnossapito ja pesu)