KAIKKI PALLOT ILMASSA SOTEN UUDISTUSVALMISTELUSSA

Transkriptio

1 KAIKKI PALLOT ILMASSA SOTEN UUDISTUSVALMISTELUSSA 1. SOTESTA 90 % ON PERUSTERVEYDENHUOLTOA JA SOSIAALIPALVELUJA. RATKAISEVIN KYSYMYS SOTE-UUDISTUKSEN ONNISTUMISEN KANNALTA LAPISSA ONKIN, MITEN PERUSTERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIPALVELUT VOIDAAN PINTA-ALALTAAN LAAJASSA, MUTTA HARVAAN ASUTUSSA MAAKUNNASSAMME JÄRJESTÄÄ LÄHIPALVELUINA KUSTANNUSTEHOKKAASTI? MITEN SOTE-PALVELUJEN INTEGROINTI ON KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTETTAVA JA MISTÄ ON ALOITETTAVA SOTE KUSTANNUSTEN KASVUN HILLINTÄ? MITEN PALVELUT VOIDAAN JÄRJESTÄÄ NIIN, ETTÄ VÄESTÖN TARPEET JA ALUEIDEN OMINAISPIIRTEET HUOMIOIDAAN RIITTÄVÄN HYVIN KOKO LAPISSA? LÄNSI-POHJAN SOTESSA NÄITÄ ASIOITA ON TYÖSTETTY JO PITKÄÄN OMAN ALUEEMME KANNALTA JA RATKAISUMALLEISSAMME VOISI OLLA ESIMERKKIÄ KOKO LAPPIINKIN. 2. MITEN ESH KANNATTAA JAKAA LAPIN JA LÄNSI-POHJAN SAIRAALOIDEN KESKEN NIIN, ETTÄ HUOMIOIDAAN VÄESTÖN TARPEIDEN LISÄKSI, ALUEIDEN ERITYISPIIRTEET SEKÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON LAATU, KUSTANNUSTEHOKKUUS JA OSAAJIEN SAANTI? HYÖDYNNETÄÄN MOLEMPIEN SAIRAALOIDEN OLEMASSA OLEVAT OSAAJAT, TILAT SEKÄ KALLIIT LAITTEET JA VARUSTEET. TEHDÄÄN RATKAISUJA, JOTKA PALVELEVAT KOKO MAAKUNTAAMME. 3. MITÄ VAATIVIA ESH PALVELUJA TULEE KESKITTÄÄ POHJOISELLA ERVA ALUEELLA OULUN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN, JOTTA LAATU JA KUSTANNUSTEHOKKUUS TOTEUTUVAT? 4. MITEN SOTEEN SUUNNATUT RAHAT RIITTÄVÄT LAPIN MAAKUNNASSA, KUN VÄESTÖ VÄHENEE, VANHENEE JA HUOLTOSUHDE KASVAA? SELVÄT TAVOITTEET KUSTANNUSTEN LEIKKAUKSISTA, SOTEPALVELUJEN INTERGROIMISEN AVULLA, ON ASETETTAVA YHDESSÄ KOKO LAPIN MAAKUNNALLE. KAIKISTA LAPIN SOTE INVESTOINNEISTA ON PÄÄTETTÄVÄ YHDESSÄ. 5. SOTE KESKUSTELU ON KESKITTYNYT LIIKAA ESH PÄIVYSTYS- JA LEIKKAUSTOIMINTAAN. VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET PUUTTUVAT MONILTA KESKEISILTÄ ALUEILTA KOKONAAN. VALTAKUNNALLISIA KUULEMISTILAISUUKSIA PIDETÄÄN ERIKSEEN ERI ERIKOISALOILLA, MUTTA KUKAAN EI VEDÄ NIITÄ YHTEEN. 6. VAARANA ON, ETTÄ STM:STÄ TULEE LIIAN TARKKOJA KESKITTÄMISESITYKSIÄ JA MAAKUNNALLE EI JÄÄ MITÄÄN PÄÄTÖS- JA HARKINTAVALTAA. SEN PÄÄLLE TULEE VIELÄ VALTION RAHOITUKSEN TIUKKA OHJAUS. VÄITETYT KESKITTÄMISHYÖDYT EIVÄT OLE PERUSTUNEET MIHINKÄÄN TUTKIMUSTULOKSIIN KUSTANNUSHYÖDYISTÄ, EIKÄ LISÄÄNTYVIÄ MATKAKULUJA JA POTILASHOTELLEISSA YÖPYMISIÄ OLE LASKETTU YHTEISKUNNAN KUSTANNUKSISSA. MIKÄLI MATKOJEN KORVAAMINEN JÄÄ MAAKUNTIEN KUSTANNETTAVAKSI, KUSTANNUSTILANNE MUUTTUU RADIKAALISTI. STM:N EI TULISI LAITTAA SOTE PALVELUJEN JÄRJESTÄMISELLE SELLAISIA RAJOITTEITA, JOTKA EIVÄT PERUSTU TUTKITTUUN TIETOON. 7. TYÖNJAKOA VIIDELLÄ ERVA-ALUEELLA ON OLLUT JO PITKÄÄN JA VASTAAVASTI ERITTÄIN VAATIVAA ESH ON KESKITETTY VIELÄ YLIOPISTOLLISTEN SAIRAALOIDEN VÄLILLÄ. KAIKKI LEIKKAUSTOIMINTA, JOKA VAATII VARSINAISTA ANESTESIAA, TULLAAN KESKITTÄMÄÄN SUOMESSA YHT. 22 SAIRAALAAN ELI 5 YO-SAIRAALAAN, 12 LAAJAN PÄIVYSTYKSEN SAIRAALAAN (Lappi) JA 5 PIENEMPÄÄN KESKUSSAIRAALAAN (Länsi-Pohja). (Leikkaavien sairaaloiden määrää on vähennetty alle puoleen.) LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA ON EDELLEEN PÄIVYSTÄVÄ SAIRAALA!! KUN LEIKATAAN, PITÄÄ OLLA MYÖS PÄIVYSTYS. SELLAISTA KIRURGIA EI MYÖSKÄÄN LÖYDY, JOKA SUOSTUISI TEKEMÄÄN PELKKÄÄ POLIKLINIKKATOIMINTAA. Sivu 1 / 7

2 TAUSTATIETOJA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRISTÄ Länsi-Pohjan shp:n alueella on sote-palvelujen kannalta kompakti väestökeskittymä suhteellisen pienellä alueella, jossa on kohtuullisen monipuolisten sote-palvelujen järjestäminen mahdollista kustannustehokkaasti. THL tilastojen mukaan tuotamme esh palvelut LPSHP:ssä kustannustehokkaammin kuin LSHP:ssä, mutta esh palvelujen käyttö alueellamme on suurta. Onko osittain myös tilastoharhaa, koska palveluja on siirretty paljon jäsenkuntien perusterveydenhuollosta hoidettavaksi yhteisesti Länsi-Pohjan shp:ssä? Ovatko tilastoihin kerätyt tiedot ja toiminta täysin vertailukelpoista? Korkea sairastavuus selittää myös esh runsasta käyttöä Länsi-Pohjan kunnissa. Kuntien maksuosuuksien kasvua erikoissairaanhoidossa on lähdetty suitsimaan selvittämällä ensin, mistä kustannuksia eniten syntyy ja miten palveluja tulisi integroida perusterveydenhuollon kanssa. Miltä osin perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja tulee vahvistaa, jotta kustannukset alenevat siten, että ennaltaehkäisevät, kuntouttavat, kevyemmät ja halvemmat hoitomuodot riittävät ja kalliimman esh käyttöä voidaan vähentää. Viime vuonna tehtyjen toimenpiteiden johdosta, sekä Länsi-Pohjan shp:ssä että kuntien omien palvelujen järjestämisellä, saavutettiin erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksessa keskimäärin 4,2 % säästö edelliseen vuoteen. Sairaanhoitopiirin tulos jää hieman plussalle. Vanhat alijäämät katetaan v loppuun. KEMI-TORNION TEOLLISUUSALUEEN JA LÄNSI-POHJAN SHP JÄSENKUNTIEN OMINAISPIIRTEITÄ Kemi-Tornio alueella on kolme merkittävää, useita tuhansia työntekijöitä työllistävää, suurteollisuusyritystä sekä Elijärven kaivos ja rakenteilla on LNG terminaali Tornioon. Lisäksi alueellamme on 2 merkittävää vientisatamaa, joiden yhteenlaskettu kuljetusten tonnimäärä on selvästi suurempi kuin Oulun satamalla. Alueellamme on erityisen vilkkaasti liikennöity maantiekuljetusten ja rautatieverkoston solmukohta sekä lentoliikennettä. Tehtaille tulee ja niiltä lähtee suuria tavaramääriä. Suunnitteilla on myös Kaidin biopolttoaineita tuottava tehdas Kemiin. Tornio-Haaparanta Rajalle on alkamassa lisätilojen rakentaminen kauppa- ja muille palveluille sekä tornihotellille. Torniossa valtakunnan rajan ylittää miljoona henkilöä/vuosi ja Tornio-Haaparantaan on muodostumassa koko Barentsin alueen kaupan ja perhematkailun elämyskeskus. Meri-Lapin alueen matkailutoiminta on kehittymässä ja kasvamassa vauhdilla, Kemin lumilinnan ja jäänmurtajan sekä erityisesti alueemme kasvavan ostosmatkailun vanavedessä. Riskit onnettomuuksille ovat myös em. alueen erityispiirteistä johtuen korkeat. Väestön sairastavuus Länsi- Pohjan alueella on myös korkea, erityisesti Kemissä. Länsi-Pohjan maaseutukunnissa pitkät etäisyydet, nauhamainen joki- ja tienvarsien asutus ja väestön ikääntyminen tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle, kuten suurimmassa osassa Lapin kuntia. Luontainen asiointi Meri-Lapin väestöllä on suuntautunut omalta alueelta perinteisesti Ouluun. Länsi-Pohjan shp.llä on lisäksi runsaasti yhteistyötä Oulun kanssa, esim. yhteisiä lääkäreitä. Oulu ostaa myös esh palveluja LPSHP:stä, mikä näkyy mm. leikkaustilastoissa. Sivu 2 / 7

3 LAPIN SOTEN YHTEISTYÖN PERUSTUKSIA VALETAAN NYT Lapin maakunnallisen Sote-organisaation onnistunut toteuttaminen edellyttää luottamuksellista ja avointa yhteistyötä, kaikkien osapuolien ja eri alueiden erityispiirteiden huomioonottamista sekä parhaiten väestön tarpeita palvelevaa Sote-palveluverkostoa. Perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon osalta olisi käytävä läpi, mitä palveluja tulisi tuottaa lähipalveluina. Länsi-Pohjassa erikoissairaanhoidon perusytimen muodostavat akuuttilääketiede, kirurgia, sisätaudit, anestesiologia, psykiatria ja radiologia sekä näiden lisäksi muut LPSHP:ssä olemassa olevat erikoisalat, jotka koetaan alueemme väestön palvelujen saannin kannalta välttämättömiksi. Erikoissairaanhoidon ns. ydinpalvelut täytyy turvata Länsi-Pohjan keskussairaalassa kaikissa tilanteissa. Kaikkien erikoisalojen sisällä olevia vaativampia toimenpiteitä ja hoitoa sekä pieniä erikoisaloja voidaan keskittää puolin ja toisin ja niiden sijoituksesta on tärkeää neuvotella asiantuntijoiden toimesta siten, että toimiva työnjako löydetään. Esimerkkinä pienistä erikoisaloista ovat mm. korva-, nenä- ja kurkku- sekä silmätaudit. Länsi-Pohjan shp:ssä on panostettu avohoidon kehittämiseen poliklinikkatoimintaa tehostamalla, vuodeosastojen hoitoaikoja lyhentämällä ja henkilöstön käyttöä yhdistämällä sekä akuuttiklinikan toimintaa kehittämällä. Psykiatriassa on vähennetty vuodeosaston sairaansijoja, koska maailmallakin tunnustusta saanut ns. Keroputaan perhe- ja verkostokeskeinen toimintamalli on tuottanut hyviä tuloksia ja potilaat voidaan hoitaa paljolti avohoidossa hyödyntäen siinä myös vuodeosastolla työskentelevää henkilöstöä. Keroputaan malli tulisi jalkauttaa koko Lappiin. Länsi-Pohjan synnytysosaston toiminta on saanut poikkeusluvan vuoden 2018 loppuun. Synnytystoiminnan jatko ratkaistaan maakunnan sotessa. Synnytyksiä Länsi-Pohjassa on ollut viime vuonna 558. Alueemme väestö ja päättäjät pitävät tiukasti kiinni synnytystoiminnan jatkamisesta, mutta ovat valmiita rakentavaan keskusteluun synnytystoiminnan järjestämisestä, mikäli synnytysten määrä laskee vielä huomattavasti. Synnytystoiminnan lopettaminen Länsi-Pohjan shp:stä heti maakunnan toimesta saa aikaan alueemme väestön hakeutumisen esh palveluihin Ouluun. Kyseessä on sen verran herkkä asia ja se on otettava vakavasti huomioon. Kaikissa tilanteissa kuitenkin naistentautien päivystys tulee säilyttää Länsi-Pohjassa, koska kunnissa toimivien äitiysneuvoloiden toiminta, muu äitiyshuolto ja naistentautien pkl toiminta saavat keskeisesti tukea toimintaan naistentautien päivystystoiminnasta, jolla on suuri merkitys mm. raskaana olevien naisten ja syntymättömien lapsien turvallisuuteen. Lastentautien erikoislääkäreistä eli pediatreista on pulaa koko Lapissa. Lastentautien osastotoimintaa sekä päivystyksen järjestämistä jouduttaneen myös pohtimaan. Lapsipotilaiden, lapsiperheiden ja sairaan lapsen vanhempien työnantajien kannalta tilanne on vaikea, jos palvelut siirtyvät kauemmaksi. Hoidon aloittaminen lapselle viivästyy ja työstä poissaolot lisääntyvät sekä sisarusten hoitaminen vaikeutuu, jos sairaalamatkat pitenevät. Yleensä vähintään toisen lapsen vanhemman on oltava mukana sairaalassa koko lapsen hoidon ajan. Palvelujen keskittämisen haittoja ja kustannusvaikutuksia tulisikin erityisesti lapsiperheiden sairaalapalvelujen osalta tarkastella koko laajuudessaan ja säilyttää lasten osastot molemmissa sairaaloissa. Länsi-Pohjassa kaikkien lapsipotilaiden sairauksien tutkimiset ja hoitamiset on jo keskitetty kokonaan lastenosastolle, erikoisalasta riippumatta ja sillä on pyritty tehostamaan toimintaa. Lastentautien päivystystoiminnassa joudumme turvautumaan ostopalveluihin. Sivu 3 / 7

4 OSAAJISTA PULAA JA KILPAILUA KOKO MAASSA Sote palvelujen keskittäminen aiheuttaa painetta työvoiman liikkuvuuteen myös erikoissairaanhoidossa. Koulutus ei riitä erikoislääkäreiden osalta kattamaan edes eläköityvien määrää, vaikka lääkäreiden koulutuspaikkoja on lisätty. Lisäksi eri erikoisalojen sairaanhoitajista ja muista erityisammattilaisista tulee olemaan pulaa. Erikoislääkärit haluavat riittäviä ammatillisia haasteita, osa ei halua päivystää ja työpisteiden vaihtelut eivät välttämättä lisää työpaikan kiinnostavuutta. Etälääketiede voi tuoda uudenlaisia ratkaisumahdollisuuksia Lappiin. Tulossa oleva kohtuullisen laaja valinnanvapaus muokkaa monilta osin tilannetta. Valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö on kesken ja sen keskeneräisyys vaikeuttaa oleellisesti soten jatkosuunnittelua maakunnissa. Maakunnan oma palveluyhtiö joutuu kilpailemaan osaavasta henkilöstöstä ja asiakkaista suurten soteyritysten kanssa, joita myös rantautuu laajeneville sote-markkinoille ainakin Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon. PÄIVYTYSTOIMINNASTA TULEE LIIAN KALLISTA Päivystysasetuksen muutos on kesken ja se hidastaa maakunnallisia neuvotteluja Lapissakin. Länsi-Pohjassa oltiin tyytyväisiä päivystystasoon, joka oli käytössä ennen 2014 voimaan tullutta kiireellisen hoidon asetusta. Toivottavasti tulevaa päivystysasetuksen sisältöä tarkastellaan vielä kriittisesti uudelleen, sillä päivystyksen ylipaisuneet mittasuhteet ja vaatimustason huima nosto laajan päivystyksen sairaaloihin aiheuttaa erittäin suurta kustannusten nousua. Nykyinenkin voimassa oleva kiireellisen hoidon asetus lisäsi Länsi-Pohjassa kustannuksia arviolta noin 1,5 M /vuosi. Lapin sairaanhoitopiirissä todennäköisesti vielä huomattavasti enemmän. Laajan päivystyksen edellyttämät erittäin vaativat päivystysvalmiudet sairaalatoiminnalle tulevat entisestään lisäämään merkittävästi kustannuksia ja osaajista tulee varmuudella pulaa. Jatkuva raskas päivystystyö voi ajaa osaajia yksityissektorille. Kasvavat päivystyskustannukset ja osaajien rekrytointi ovat suuri haaste koko Lapin Sotelle. Aiheellisia kysymyksiä uusien lakiluonnosten vaikutuksista sote kustannusten hillinnän tavoitteelle on syytä tehdä. Onko kiireellisen hoidon asetuksen ja laajan päivystyksen velvoitteet ylimitoitettuja ja niiden aiheuttamat kustannusnousut estämässä valtakunnallisesti tavoiteltuja sote kustannusten leikkauksia? Siinä olisi vielä suuremman pohdinnan paikka ennen kaikkien sote-lakien lopullista hyväksymistä. Ensihoidon palvelutasolla ja ensihoitoyksikköjen määrällä sekä työaikajärjestelyjen joustoilla on myös merkittävä vaikutus Lapin pitkien etäisyyksien maakunnassa. Positiivista on, että ensihoitoa ei irrotettu pois maakunnan sotesta. Sivu 4 / 7

5 LAPIN SOTEN 10 KÄSKYÄ 1. LAPILLE YKSI SAIRAALA JA KAKSI TOIMIPISTETTÄ. LAPILLA EI OLE VARAA KAHTEEN KILPAILEVAAN SAIRAALAAN. LAPILLA EI OLE VARAA KAHTEEN ERILLISEEN SAIRAALAAN. MUTTA LAPILLA ON VARAA YHTEEN SAIRAALAAN, JOKA TOIMII KAHDELLA ALUEELLA. LAPISSA 1 SAIRAALA JA SEN 2 TOIMIPISTETTÄ OLISI ERINOMAINEN PERIAATELINJAUS JA LÄHTÖKOHTA TIIVIILLE YHTEISTYÖLLE JA YHTEISELLE ORGANISAATIOLLE ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA JA KOKO LAPIN SOTEORGANISAATIOSSA. YHTEISEN SAIRAALAN TOIMIPISTEET OLISIVAT ROVANIEMEN JA KEMI-TORNION ALUEILLA, SIIS KAHDESSA LAPIN MAAKUNTAKESKUKSESSA! 2. LAPIN ERI ALUEIDEN TARPEET HUOMIOITAVA. LAPIN MAAKUNNAN ERI ALUEIDEN ERITYISPIIRTEET, VÄESTÖKESKITTYMÄT, ERILAISET ELINKEINORAKENTEET, TEOLLISUUS, LIIKENNE JA MUUT RISKITEKIJÄT SEKÄ SOTEN LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KAIKISSA KUNNISSA, TULEE OLLA RATKAISUJA OHJAAVINA PERUSTEINA TAUSTALLA KOKO LAPIN SOTEN PALVELUVERKOSTA PÄÄTETTÄESSÄ. 3. LAPIN KAIKKI SOTEINVESTOINNIT YHTEISEEN NEUVOTTELUPÖYTÄÄN. SUUNNITTELUSSA OLEVAT SOTE INVESTOINNIT EIVÄT OLE ENÄÄN VAIN YHDEN KUNNAN TAI YHDEN SAIRAANHOITOPIIRIN ASIA. NE PITÄÄ TUODA YHTEISEEN LAPIN SOTESAVOTAN NEUVOTTELUPÖYTÄÄN POHDITTAVAKSI. ESIMERKKINÄ MM. LÄNSI-POHJAN PSYKIATRISEN SAIRAALAN NOIN 7 M INVESTOINTI JÄTETTIIN ODOTTAMAAN KOKONAISTILANTEEN RATKAISUA LAPISSA. SEN RINNALLA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN 120 M TULEVAISUUDEN SAIRAALAN INVESTOINTISUUNNITELMAT ON VIELÄ SUUREMMALLA SYYLLÄ SUUNNITELTAVA YHDESSÄ! SUURET INVESTOINNIT VAIKUTTAVAT KOKO MAAKUNNAN SOTE PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEEN KAIKISSA KUNNISSA JA KOKO MAAKUNTA ON NIIDEN MAKSAJANA JATKOSSA. YHTEISESTI TAVOITTEEKSI ON OTETTAVA SE, ETTÄ INVESTOINNEISTA TEHDÄÄN TARKEMPIA SUUNNITELMIA JA LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ YHDESSÄ. RIITTÄVÄÄ TIETOA INVESTOINTISUUNNITELMILLE ON VASTA, KUN LAINSÄÄDÄNTÖ VALMISTUU JA KESKEISET TYÖNJAKOASIAT JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ KÄYTÄNNÖN RATKAISUIHIN VAIKUTTAVAT ASIAT OVAT TÄYSIN SELVILLÄ JA SOVITTUINA, NIIN MAAKUNNASSAMME KUIN ERVA ALUEIDEN KESKEN JA VALTAKUNNALLISESTI. PALJON PELKOJA ON ILMASSA JA TOISTEMME KYRÄILYÄ SEKÄ NS. KILPAVARUSTELUSUUNNITELMIA INVESTOINNEISTA LAPISSA MYÖS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA. SEINIEN EI TODELLAKAAN VOI ANTAA YKSIN RATKAISTA KOKO LAPIN SOTEYHTÄLÖÄ. Sivu 5 / 7

6 4. LAPIN ON OLTAVA KILPAILUKYKYINEN. LAPIN TULEE PYSTYÄ KILPAILEMAAN VALINNANVAPAUSTILANTEISSA YKSITYISSEKTORIN KANSSA SEKÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON OSALTA SAATAVA PYSYMÄÄN KEMI-TORNIO ALUEEN VÄESTÖ TYYTYVÄISINÄ PALVELUIHINSA, JOTTA HE EIVÄT LÄHDE SUUNTAUTUMAAN VALINNANVAPAUDEN PUITTEISSA OULUUN. SE EDELLYTTÄÄ YHTENÄISTÄ LAPIN MAAKUNTAA, LUOTTAMUKSELLISTA JA AIDOSTI TOISTEMME TARPEITA HUOMIOIVAA PÄÄTÖKSENTEKOA, JOLLA VOIDAAN PARANTAA LAPIN KILPAILUKYKYÄ MM. OSAAJISTA JA PALVELUN LAADUSTA SEKÄ SAATAVUUDESTA JA SAAVUTETTAVUUDESTA. LAPIN YHTENÄISYYS SAADAAN AIKAAN VAIN SILLÄ, ETTÄ SOTE ORGANISAATION TOIMINTA JÄRJESTETÄÄN SITEN, ETTÄ ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA KATTAVIEN PALVELUJEN SAANTI TURVATAAN MYÖS LAPIN YHTEISEN SAIRAALAN TOISESSA TOIMIPISTEESSÄ LÄNSI-POHJASSA. 5. LAPIN LUOTTAMUSSAVOTAN TULEE OLLA TEKOJA, EIKÄ VAIN SUURIA SANOJA. LUOTTAMUS LAPIN ASUKKAIDEN, SEN POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KUNTIEN SEKÄ KUNTAYHTYMIEN HENKILÖSTÖN, YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN SEKÄ KOKO KANSALAISYHTEISKUNNAN VÄLILLE EI SYNNY SUURISTA SANOISTA JA KATTEETTOMISTA LUPAUKSISTA. LAPISSA LUOTTAMUS SYNTYY TEOISTA! KAIKISTA TEOISTA MAAKUNNAN JA KUNTIEN SISÄLLÄ JA YHTEISTEN KUNTAYHTYMIEN SEKÄ LAPIN LIITON PÄÄTÖKSENTEOSSA. DEMOKRAATTINEN PÄÄTÖKSENTEKO, SITOUTTAMINEN JA PARHAIDEN RATKAISUJEN LÖYTÄMINEN EDELLYTTÄÄ VILKASTA VUOROVAIKUTUSTA, KUULLUKSI TULEMISTA JA AITOA HUOMIOON OTTAMISTA LOPULLISISSA RATKAISUISSA. JALKAUTUMINEN KENTÄLLE SOTEN SUUNNITTELIJOIDEN JA PIKKUPIIRIEN POTEROISTA, KUNTALAISTEN JA KUNTAPÄÄTTÄJIEN, KOLMANNEN SEKTORIN JA YRITYSTEN LAAJEMPIIN KESKUSTELUFOORUMEIHIN TÄYTYY HOITAA KAIKILLA TASOILLA. VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN TULEE OLLA AITOJA JA KESKUSTELUFOORUMIT SEKÄ MUUT VAIKUTUSKANAVAT ON LUOTAVA MONIPUOLISIKSI. 6. LÄNSI-POHJAN SOTEA RAKENNETTAVA OSAKSI KOKO LAPIN SOTEA. NÄIN ON LÄNSI-POHJAN KUNNISSA PÄÄTETTY. LÄNSI-POHJAN SOTEN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VOIDAAN OTTAA SOVELTUVIN OSIN MALLIA ERI PUOLILLE LAPPIA, MM. SUUNNITELTUJEN KUNNISSA SIJAITSEVIEN SOTEKESKUSTEN TOIMINTAAN SEKÄ ERI TOIMIALUEIDEN PALVELUIDEN YHTENÄISTEN HOITOKETJUJEN ORGANISOIMISEEN JA PALJON PALVELUA KÄYTTÄVIEN RYHMIEN ONGELMIIN VASTAAMISEEN. LÄNSI-POHJAN KUNNISSA TEHTÄVÄ KEHITYSTYÖ KOITUU KOKO LAPIN HYVÄKSI. TAVOITTEENA ON NOIN 13 M KUSTANNUSSÄÄSTÖT. Sivu 6 / 7

7 7. LAPIN SOTESSA SÄÄSTÖT HAETTAVA OIKEUDENMUKAISESTI KOKO LAPISTA. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE TULEE ASETTAA, SAMOIN KUIN LÄNSI-POHJAAN ON ASETETTU, SELKEÄT TALOUDELLISET SÄÄSTÖTAVOITTEET SOTELLE, JOTTA LAPIN MAAKUNNASSA PÄÄSTÄÄN ORGANISAATIOUUDISTUKSELLA TAVOITELTUUN KUSTANNUSTEN NOUSUN LEIKKAUKSEEN. SÄÄSTÖTAVOITTEET ON KOHDENNETTAVA OIKEUDENMUKAISINA ERI ALUEILLE. 8. LAPIN VAIKUTETTAVA SOTEN VALTIONOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEISIIN. LAPIN MAAKUNNAN ERITYISPIIRTEET, KUTEN LAAJA PINTA-ALA, HARVA-ASUTUS, PITKÄT ETÄISYYDET, MATKAILUN KASVAVAT TURISTIVIRRAT JA MERKITTÄVÄN SUURTEOLLISUUDEN SEKÄ LIIKENTEELLISTEN SOLMUKOHTIEN RISKIT PITÄISI OTTAA HUOMIOON VALTION SOTE RAHOITUKSEN PERUSTEISSA OLOSUHDETEKIJÖINÄ, JOTKA LISÄÄVÄT SOTE KUSTANNUKSIA. SOTEKUSTANNUKSIA LISÄÄVIÄ TEKIJÖITÄ LAPISSA OVAT LISÄKSI MM. VANHENEVA VÄESTÖ, KORKEA SAIRASTAVUUS JA SOSIOEKONOMINEN ASEMA. LAPIN EDUNVALVONNAN TÄYTYY OLLA TEHOKASTA SOTE RAHOITUKSEN PERUSTEISIIN. 9. LAPIN SOTESTA ON KAIKKIEN HYÖDYTTÄVÄ. LÄNSI-POHJAN KUNNISSA ON VALMIUTTA TIIVIISEEN SOTEYHTEISTYÖHÖN, JOSTA HYÖTYVÄT KOHTUULLISESTI KAIKKI ALUEET JA KAIKKI LAPIN KUNNAT JA ASUKKAAT. HYÖTYJÄ EI VOI OLLA VAIN YKSI KAUPUNKI. TÄMÄ KOSKEE SOTEPALVELUJA JA TYÖPAIKKOJA. SAMA TAVOITE SOPINEE KOKO MUULLE LAPILLE. 10. TEHEMMÄ POIS JA PÄÄTÄMMÄ ITTE. JA SOLEKKO NIIN, ETTÄ PÄÄTÄMMÄ YHESSÄ TEHÄ NÄMÄ HOMMAT VALHMIIKSI IHAN ITTEÄMME VARTEN. HAUKUMMA ETELÄN HERRAT JA VÄHÄN OMIAKI JA TEHEMMÄ LAPISSA NIINKU ITTE PARHAAKSI NÄEMMÄ JA KOEMMA! Sivu 7 / 7