Sámi giellalávdegoddi

Transkriptio

1 Sámi giellalávdegoddi Čoahkkingirjji oassi 1/04 Bredbuktnesveien 50, N-9520 Guovdageaidnu Telefon Telefaks

2 Áigi: dii Báiki: Kárášjohka Áššelistu: Áššenr. Áššenamma 001/04 Gohččuma ja áššelisttu dohkkeheapmi 002/04 Válljet Sámi giellalávdegotti ságadoalli 003/04 Válljet 1.,2. ja 3.várreságadoalli ja ságadolliid sadjásaččaid 004/04 Referáhta áššit 005/04 Sámi giellalávdegotti boahtteáiggeplánat 006/04 SGL bušeahttaárvalus jahkái /04 Sámegielat deakstačoakkáldagaid dárbu ságastallan 2

3 Čoahkkimis: Rolf Olsen, davvisámegiela lahttu, jođiheaddji áššit 1 ja 2 Per Stefan Labba, davvisámegiela lahttu, jođiheaddji áššit 3-7 Nora Bransfjell, lullisámegiela lahttu Sakka Nejne, lullisámegiela lahttu Per Anders Vannar, julevsámegiela lahttu Matti Morottaja, anárašgiela lahttu Jouni Moshnikoff, nuortalašgiela lahttu Nina Afanasjeva, gielddasámegiela lahttu Nina Mironova, darjjegiela lahttu Zoja Nosova, nuortalašgiela lahttu Eret: Irja Seurujärvi-Kari, davvisámegiela lahttu Karen Monika Paulsen, julevsámegiela lahttu Hálddahusas: Laila Palojärvi, hálddahushoavda Guossit: Maaren Palismaa, Norgga Sámediggi Risten Turi, Norgga Sámediggi Nina West, Suoma Sámediggi 3

4 001/04: Gohččuma ja áššelisttu dohkkeheapmi Mearrádus: a) Gohččuma dohkkeheapmi Sámi giellalávdegotti gohččun dohkkehuvvui ovttajienalaččat. b) Gohččumii mielddistuvvon áššelistu dohkkehuvvui ovttajienalaččat. c) Sakka Nejne ja Jouni Moshnikoff válljejuvvuiga beavdegirjji dárkkisteaddjin. 002/04: Válljet Sámi giellalávdegotti ságadoalli Mearrádus: Sámi giellalávdegoddi vállje ságadoallin Per Stefan Labba. 4

5 003/04: Válljet 1.,2. ja 3. várreságadoalli ja ságadolliid sadjásaččaid Mearrádus: Sámi giellalávdegoddi vállje: 1. várreságadoallin Irja Seurujärvi-Kari ja su sadjásažžan Jouni Moshnikoff 2. várreságadoallin Nora Bransfjell ja su sadjásažžan Rolf Olsen 3. várreságadoallin Nina Mironova ja su sadjásažžan Zoja Nosova. 004/04: Referáhtaáššit Nr Dok.ID Beaivi/Dok.dato Geas/Geasa - Avs/Mott Áššenamma/Tittel 1 04/16474 I Sámediggi - Giellaossodat Searvan nuppi máilmmikonferánsii tearpmaid birra 8. konference om Leksikografi i Norden 2 04/16804 I Nordisk Forening for Leksikografi 3 04/10949 I Islensk Málstøđ Innkallelse til Nordterms styregruppemøte /13572 I Sakka Nejne Uttalande om det sydsamiska språket 5 04/11156 I Davvi Girji Gielddasámegiela normeren Mearrádus: Referáhtaáššit 1, 3 ja 5 merkejuvvojit diehtun. Áššit 2 ja 4 mearrida bargolávdegoddi. 5

6 005/04: Sámi giellalávdegotti boahtteáiggeplánat Mearrádus: Sámi giellalávdegotti guhkesáigge plána doaibmaevttohusat dohkkehuvvojit. 1) Tearbmabargu Tearbmabargguid ferte koordineret, nu ahte vátna resurssaid atnit jierpmálaččat. Lea dehalaš vuođđudit tearbmajoavkkuid, mat barget badjel riikkarájiid. Sániid koordineren, čohkken ja dárkkisteapmi lea danin dehálaš, ahte eanet giellamoivi ii boađáše sámegillii danin go iešguđet riikkas soaitá leat sierra tearbma seamma áššái. Doaibmabijut: - oktasaš tearbmabargovuogádaga ráhkadeapmi - álggahit tearbmabargguid koordinerema - guorahallat makkár fágaide leat ráhkaduvvon tearpmat - hálddahusterminologiija prošeakta - vuođđudit tearbmajoavkkuid iešguđege gillii - ordnet skuvlenbeivviid tearbmabargiide - báikenamaid normerengažaldagat ja ovttasbargu norggabeale Sámedikki nammanevvohaga konsuleanttain ja ruovttueatnangielaid sámegiela dutkiin ja ruoŧabeale Sámedikkiin - vuođđudit ráđđeaddi virggi davvisámegiela várás SGL oktavuhtii 2) Sámegiela suodjaleapmi ja ovddideapmi Giellagáhttennjuolggadusat fertejit leat seammáláganat guđege sámegielas riikkarájiin beroškeahttá. Olles Sámi giellalávdegotti dehálaš doaibman lea dáhkidit, ahte sámi giellabargu bissu davviriikkalažžan iige bieđgan iešguđet riikii. Giellalágaid olis galggašii leat vejolaš gáibidit eanet virggiid, vai nagodit bearráigeahččat čuvvojuvvojitgo giellalágat dain riikkain. Sámi giellalávdegoddi ja Sámedikkiid giellaorgánat fertejit oažžut mihá eanet resurssaid buot sámegillii guoski bargguid ollašuhttimii. Doaibmabijut: - doarjut ja fuomášahttit giellaguovddážiid, kulturguovddažiid ja giellabesiid dárbbu sámegiela seailluheami oktavuođas - movttidahttit sámegiela geavaheami iešguđege guovllus - váikkuhit ahte smávit gielladili guorahallanbargguid čađahuvvojit iešguđege guovlluin - sámegielat girjjálašvuođa ovddideapmi - Guoládaga sámegielaid ovddideapmi 6

7 3) Sámi giellalávdegoddi, sámedikkiid ja eará heivvolaš sámegielorgánaid ovttasbargu Sámi giellalávdegotti doaibmaeavttut leat rievdan maŋŋil go giellalágat ja njuolggadusat bohte fápmui Norggas, Suomas ja Ruoŧas. Dás ovddosguvlui gárta Sámi giellalávdegotti bargun deattuhuvvot ovttasbargu Sámedikkiid giellaorgánaid gaskkas. Sámi giellalávdegotti bargoortnegis 37 :s čuočču ná: Sámi giellalávdegotti formála ovttasbargoorgánat leat Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid giellaorgánat. Daid orgánaid giellaáššit, mat gáibidit oktasaš sámegiela orgána dási meannudeami, meannuduvvojit Sámi giellalávdegottis. Namuhuvvon orgánat leat veahkkeášševálmmaštallanorgánat Sámi giellalávdegoddái. Ovttasbargoorgánat Ruošša bealde leat Guoládaga sámi searvi ja Murmánskka guovllu sámi searvi, mat evttoheaba Ruošša beale áirasiid sámi giellalávdegoddái. Eará ovttasbargoorgánat leat universitehtat, allaskuvllat ja eará guovddáš fágaorgánat. Dat sáhttet geavahuvvot veahkkin juo ášševálmmaštallanmuttus. Dát sáhttet maid sáddet dárkojeaddji SGL` čoakkámii. Doaibmabijut: - oktavuođa doallat dárbbu mielde giellaorgánaid virgeolbmuid gaskkas - vuođđudit bissovaš ovttasbargoorgána omd. dárkkistit ja dohkkehit tearpmaid - bidjat dárbbuid mielde iešguđet ovttasbargoáššái bargojoavkku - bargat dan nala ahte hábmet buoremus vuogi ovttasbargui 7

8 006/04: SGL bušeahttaárvalus jahkái 2005 Mearrádus: Sámi giellalávdegotti bušeahttaságastallamis bođii ovdan ahte boahtte doaibmajagi ferte vuoruhit tearbmabargodoaimmaid. Okta vuohki livččii leat ohcat Interreg-prošeavtta man ulbmil lea duođain jođihit davviriikkalaš tearbmabarggu. Norgga Sámediggi lea lasihan juolludeamis Sámi giellalávdegotti doibmii ea.ea. dainna eavttuin ahte bálkáhit sierra áššemeannudeaddji tearbmabargguid várás. Ruhtadanplána árvalusas leat lasseohcamat Suoma- ja Ruoŧa Sámedikkiide čujuhuvvon. Dat ruhtasupmit oktiibuot ,- NOK leat eaktun dasa ahte Sámi giellalávdegoddi sáhttá ruhtadit EU-prošeavtta. Ságastallamiid maŋŋil mearrida Sámi giellalávdegoddi evttohit čuovvovaš bušeahttaárvalusa doaibmajahkái 2005: Hálddahushoavda Oadjodivat 8% Bálkálassáneapmi 2% 8000 Giellalávdegotti lahtuid buhtadusat Bargolávdegotti lahtuid buhtadusat Overhead 30% bálkágoluin Hálddahusa mátkegolut Giellalávdegotti lahtuid mátkegolut Bargolávdegotti lahtuid mátkegolut Iežá čoahkkimat Kurssat ja seminárat Ovddassteapmi/borramuš 3000 Dulkongolut Jorgaleapmi Giellajoavkkuid čoahkkimat Giellajoavkkuid prošeavttat Mášiinnat/girjjit 3000 Golut earret EU-ohcamus Interregprošeakta-Davviriikalaš tearbmabargu Áššemeannudeaddjji Oadjodivat 8% Bálkálassáneapmi 2%

9 Overhead 30% bálkágoluin Sátnebáŋku/tearbmabarggut Tearbmajoavkkuid golut oktiibuot Sámi giellalávdegotti oassálastin Golut oktiibuot Ruhtadanplána árvalus jahkái 2005 Suoma Sámediggi Ruoŧa Sámediggi Norgga Sámidiggi Suoma Sámediggi, lasseohcamuš Interreg Ruoŧa Sámidiggi, lasseohcamuš Interreg Sisaboađut oktiibuot Vuolláibáza(-)/Badjelbáza 0,00 007/04: Sámegielat deakstačoakkáldagaid dárbu - ságastallan Mearrádus: Bargolávdegoddi bargá viidaseapput dainna áššiin. Per Stefan Labba Jođiheaddji Laila Palojärvi čálli Beavdegirjjidárkkisteaddjit: Sakka Nejne Jouni Moshnikoff 9

10 Samisk språknemnd Utskrift av møtebok 1/04 10

11 Tid: kl Sted: Karasjok Saksliste: Saksnr. Saksnavn: 001/04 Godkjenning av innkalling og saksliste 002/04 Valg av leder til Samisk språknemnd 003/04 Valg av 1.,2. ja 3 nestleder med varamedlemmer 004/04 Referatsaker 005/04 Samisk språknemnds langsiktige plan 006/04 Samisk språknemnds budsjettforslag for år /04 Behov for samiske tekstsamlinger diskusjon 11

12 Tilstede: Rolf Olsen, nordsamisk medlem, leder, sakene 1 ja 2 Per Stefan Labba, nordsamisk medlem, leder sakene 3-7 Nora Bransfjell, sørsamisk medlem Sakka Nejne, sørsamisk medlem Per Anders Vannar, lulesamisk medlem Matti Morottaja, enaresamisk medlem Jouni Moshnikoff, skoltsamisk medlem Nina Afanasjeva, kildinsamisk medlem Nina Mironova, tersamisk medlem Zoja Nosova, skoltsamisk medlem Fravær: Irja Seurujärvi-Kari, nordsamisk medlem Karen Monika Paulsen, lulesamisk medlem Fra administrasjonen: Laila Palojärvi, adm. leder Gjester: Maaren Palismaa, Sametinget i Norge Risten Turi, Sametinget i Norge Nina West, Sametinget i Finland 12

13 001/04: Godkjenning av innkalling og saksliste Vedtak: a) Godkjenning av innkalling. Samisk språknemnds innkalling godkjennes enstemmig. b) Sakslisten godkjennes enstemmig c) 2 protokollunderskrivare velges. Sakka Nejne og Jouni Moshnikoff velges til å underskrive protokollen. 002/04: Valg av leder til Samisk språknemnd Vedtak: Samisk språknemnd velger Per Stefan Labba til leder. 13

14 003/04: Valg av 1., 2. og 3. nestleder med varamedlemmer Vedtak: Samisk språknemnd velger følgende: 1. nestleder Irja Seurujärvi-Kari og hennes varamedlem Jouni Moshnikoff 2. nestleder Nora Bransfjell og hennes varamedlem Rolf Olsen 3. nestleder Nina Mironova og hennes varamedlem Zoja Nosova. 004/04: Referatsaker Nr Dok.ID Beaivi/Dok.dato Geas/Geasa - Avs/Mott Áššenamma/Tittel 1 04/16474 I Sámediggi - Giellaossodat Searvan nuppi máilmmikonferánsii tearpmaid birra 8. konference om Leksikografi i Norden 2 04/16804 I Nordisk Forening for Leksikografi 3 04/10949 I Islensk Málstøđ Innkallelse til Nordterms styregruppemøte /13572 I Sakka Nejne Uttalande om det sydsamiska språket 5 04/11156 I Davvi Girji Gielddasámegiela normeren Vedtak: Referatsakene 1, 3 ja 5 tas til etterretting. Arbeidsutvalget vedtar sakene 2 ja 4. 14

15 005/04: Samisk språknemnds langsiktige plan Vedtak: Samisk språknemnds langsiktige plan godkjennes. 1) Terminologi Terminologiprosjekter må koordineres, slik at knappe ressurser blir brukt fornuftig. Det er viktig å opprette terminologigrupper som samarbeider over riksgrensene. Koordinering, innsamling og gransking av ord er viktig for å unngå videre forvirring fordi hvert land har egne ord for samme fenomen. De forskjellige landene kan ha forskjellige termer til de samme begrepene. Tiltak: - lage et felles system for terminologiarbeid - igangsette koordinering av terminologiarbeider - undersøke hvilke fag som allerede har termer - administrasjonsterminologiprosjekt - opprette terminologigrupper til de forskjellige språkene - ordne opplæringsdager til terminologiarbeidere - normeringsspørsmål om stedsnavn og samarbeid med navnekonsulenten i Sametinget i Norge, med forsker ved forskningscentralen för de inhemska språken, og med Sametinget i Sverige - opprette en nordsamisk rådgiverstilling til Samisk språknemnd 2) Bevaring og utvikling av det samiske språket Språkrøktvedtektene må være lik i de samiske språkene uavhengig av landegrensene. For Samisk språknemnd er det en viktig oppgave å garantere at språkarbeidet forblir nordisk og ikke blir spredt til de enkelte land. På grunn av språklovene burde det være mulig å opprette flere stillinger, slik at det er mulig se til at språklovene i de enkelte land etterfølges. Samisk språknemnd og språkorganer i Sametingene må få mye flere ressurser til å fullføre all arbeid knyttet til det samiske språk. Tiltak: - støtte og gjøre oppmerksom på nødvendigheten av språksentre, kultursentre og språkreir for å bevare språket - oppmuntre til bruk av samisk i de ulike områdene - påvirke til at det blir gjort små språkundersøkelser i de ulike områdene - fremming av samisk litteratur - fremme de samiske språkene på Kolahalvøya 15

16 3) Samarbeidet mellom Samisk språknemnd, samiske organer på Sametingene og andre mulige språkorganer. Arbeidsvilkårene til Samisk språknemnd har endret seg siden Norge, Finland og Sverige fikk språklov og vedtekter. Fra nå av har Samisk språknemnd som oppgave å få til et samarbeid mellom de samiske organene på Sametingene. I Samisk språknemnds arbeidsordnings 37 står det slik: Samisk språknemnds formelle samarbeidsorganer er sametingenes språkorganer i Norge, Sverige og Finland. Språksaker hos disse organene som krever behandling på et felles samisk organs nivå, behandles av Samisk språknemnd. De nevnte organer er hjelpesaksbehandlingsorganer for Samisk språknemnd. Samarbeidsorganer på russisk side er Kola samefoening og Murmansk-områdets sameforening, som foreslår representanter fra russisk side til Samisk språknemnd. Andre samarbeidsorganer er universiteter, høgskoler og andre sentrale fagorganer. Disse kan yte bistand allerede på saksforberedelsesnivå. De kan også sende observatører til SSN s møter. Tiltak: - holde kontakten mellom språkorganets ansatte etter behov - opprette et varig samarbeidsorgan f.eks. revidere og godkjenne termer - danne arbeidsgrupper til samarbeidsoppgaver ved behov. - utabeide en best mulig samarbeidsmetode 16

17 006/04: Samisk språknemnds budsjettforslag for år 2005 Vedtak: I Samisk språknemnds budsjettdiskusjon kom det fram at til neste år må termarbeid prioriteres. En måte hadde vært å søke Interreg-prosjektmidler slik at man kan lede et nordisk termarbeid. Sametinget i Norge har økt bevilgningene til SSN:s arbeid med det vilkåret at det ansettes en egen saksbehandler til termarbeidet. I finansieringsplanen er det i tilleggsøknader som er tiltenkt Sametingene i Finland og Sverige. Denne summen på tilsammen NOK er betingelsen for at SSN kan finansiere et EU-projektet. I diskusjonen etterpå vedtok SSN å foreslå følgende budsjettforslag for år 2005: Administrativ leder Trygdeavgift 8% Lønnsøkning 2% 8000 Godtgjørelser for medlemmene av SSN Godtgjørelser for arbeidsutvalgets medlemmer Overhead 30% av lønnskostnadene Reisekostnader administrasjon Reisekostnader for representantene i SSN Reisekostnader for arbeidsutvalgets representanter Andre møter Kurs og seminarer Representasjon/mat 3000 Tolkekostnader Oversetting Språkgruppenes møter Språkgruppenes prosjekter Maskiner, bøker 3000 Utgifter unntatt EU-søknad Interregprojekt-Nordisk termarbeid Saksbehandler Trygdeavgift 8% Lønnsøkning 2% 6300 Overhead 30% av lønnskostnadene Ordbank, terminologiarbeid

18 Utgifter termgrupper Sum Samisk språknemnds del Utgifter sum Finansieringsplan forslag for år 2005 Sametinget i Finland Sametinget i Sverige Sametinget i Norge Sametinget i Finland, tilleggssøknad til Interreg Sametinget i Sverige, tilleggssøknad til Interreg Inntekter sum Underskudd(-)/Overskudd 0,00 007/04: Behov for samiske tekstsamlinger diskusjon Vedtak: Arbeidsutvalget arbeider videre med saken. Per Stefan Labba Leder Laila Palojärvi sekretær Protokollunderskrivare: Sakka Nejne Jouni Moshnikoff 18

19 Saamen kielilautakunta Pöytäkirjan ote 1/04 19

20 Aika: klo Paikka: Kaarasjoki Asialista: Asia nro Asianimi 001/04 Kokouskutsun ja asialistan hyväksyminen 002/04 Saamen kielilautakunnan puheenjohtajan valinta 003/04 1.,2. ja 3 varapuheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 004/04 Ilmoitusasiat 005/04 Saamen kielilautakunnan tulevaisuuden suunnitelmat 006/04 Saamen kielilautakunnan budjettiesitys vuodelle /04 Saamenkielisten tekstikokoelmien tarve - keskustelu 20

21 Läsnä: Rolf Olsen, pohjoissaamen jäsen, puheenjohtaja, asiat 1 ja 2 Per Stefan Labba, pohjoissaamen jäsen, puheenjohtaja, asiat 3-7 Nora Bransfjell, eteläsaamen jäsen Sakka Nejne, eteläsaamen jäsen Per Anders Vannar, luulajansaamen jäsen Matti Morottaja, inarinsaamen jäsen Jouni Moshnikoff, koltansaamen jäsen Nina Afanasjeva, kildininsaamen jäsen Nina Mironova, turjansaamen jäsen Zoja Nosova, koltansaamen jäsen Poissa: Irja Seurujärvi-Kari, pohjoissaamen jäsen Karen Monika Paulsen, luulajansaamen jäsen Hallinnosta: Laila Palojärvi, hallinto johtaja Vieraat: Maaren Palismaa, Norjan saamelaiskäräjät Risten Turi, Norjan saamelaiskäräjät Nina West, Suomen saamelaiskäräjät 21

22 001/04: Kokouskutsun ja asialistan hyväksyminen Päätös: d) Kokouskutsun hyväksyminen Saamen kielilautakunnan kokouskutsu hyväksyttiin yksimielisesti e) Kutsuun liitetty asialista hyväksyttiin yksimielisesti. f) Sakka Nejne ja Jouni Moshnikoff valittiin pöytäkirjantarkistajiksi. 002/04: Saamen kielilautakunnan puheenjohtajan valinta Päätös: Saamen kielilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Per Stefan Labba. 003/04: Valitaan 1.,2. ja 3. varapuheenjohtajat ja puheenjohtajien sijaiset Päätös: Saamen kielilautakunta valitsee: 1. varapuheenjohtajaksi Irja Seurujärvi-Karin ja hänen sijaisekseen Jouni Moshnikoffin 2. varapuheenjohtajaksi Nora Bransfjellin ja hänen sijaisekseen Rolf Olsenin 3. varapuheenjohtajaksi Nina Mironovan ja hänen sijaisekseen Zoja Nosovan. 22

23 004/04: Ilmoitusasiat Nr Dok.ID Beaivi/Dok.dato Geas/Geasa - Avs/Mott Áššenamma/Tittel 1 04/16474 I Sámediggi - Giellaossodat Searvan nuppi máilmmikonferánsii tearpmaid birra 8. konference om Leksikografi i Norden 2 04/16804 I Nordisk Forening for Leksikografi 3 04/10949 I Islensk Málstøđ Innkallelse til Nordterms styregruppemøte /13572 I Sakka Nejne Uttalande om det sydsamiska språket 5 04/11156 I Davvi Girji Gielddasámegiela normeren Päätös: Ilmoitusasiat 1, 3 ja 5 merkitään tiedoksi. Asiat 2 ja 4 päättää työvaliokunta. 23

24 005/04: Saamen kielilautakunnan tulevaisuuden suunnitelmat Päätös: Saamen kielilautakunnan pitkänajansuunnitelmat hyväksytään. 1) Termityöt Termityöt täytyy koordinoida, niin että vähäiset resurssit käytetään järkevästi. On tärkeää perustaa termiryhmät, jotka toimivat valtion rajojen yli. Sanojen koordinointi ja tarkistus on siksi tärkeää, että vältytään eri termien käyttämisestä samaan asiaan. Toimenpiteet: - yhteisen termityöjärjestelmän tekeminen - termitöiden koordinoinnin aloittaminen - selvittää aluksi mille alalle on tehty termejä - hallintoterminologia projekti - termiryhmien perustaminen - järjestää koulutuspäivät termityöntekijöille - paikannimien normituskysymykset ja yhteistyö Norjan Saamelaiskäräjien paikannimikonsulentin ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen saamen kielen tutkijan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa - perustetaan pohjoissaamen kielikonsulentin virka kielilautakuntaan 2) Saamen kielen suojelu ja kehittäminen Saamen kielen huoltosääntöjen tulee olla samanlaiset valtion rajoista välittämättä. Saamen kielilautakunnan työnä on taata, että kielityö pysyy pohjoismaisena eikä hajannu eri maihin. Kielilakien yhteydessä pitäisi olla mahdollisuus vaatia enemmän virkoja, jotta pystyttäisiin seuraamaan kielilain noudattamista näissä maisssa. Saamen kielilautakunnan ja Saamelaiskäräjien kielijaostojen tulisi saada paljon enemmän resursseja kaikkia saamen kieltä koskevien asioiden toteuttamiseen. Toimenpiteet: - tukea ja huomioida kielikeskusten, kulttuurikeskusten ja kielipesien tarvetta saamen kielen säilyttämisen yhteydessä - innostaa saamenkielen käyttöä eri seuduilla - vaikuttaa siihen, että kielentilannetta koskevia selvitystöitä toteutetaan eri seuduilla - saamenkielisen kirjallisuuden edistäminen - Kuolan saamen kielten edistäminen 24

25 3) Saamen kielilautakunnan, saamelaiskäräjien ja muiden saamenkielen laitosten välinen yhteistyö Saamen kielilautakunnan toimintaehdot ovat muuttuneet sen jälkeen kun kielilait ja säännökset astuivat voimaan Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Tästä eteenpäin korostetaan yhteistyötä Saamen kielilautakunnan ja Saamelaiskäräjien saamen kielen toimielinten välillä. Saamen kielilautakunnan työjärjestyksen 37 kuuluu näin: Saamen kielilautakunnan muodolliset yhteistyöelimet ovat Norja, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien kielielimet. Näiden elinten kieliasiat, jotka edellyttävät yhteisen saamen kielielintason käsittelyä, käsitellään Saamen kielilautakunnassa. Mainitut elimet ovat Saamen kielilautakunnan avustavia asianvalmisteluelimiä. Yhteistyöelimiä Venäjän puolella ovat Kuolan saamelaisyhdistys ja Muurmanskin alueen saamelaisyhdistys, jotka ehdottavat Venäjän saamen kielten jäsenet saamen kielilautakuntaan. Muita yhteistyöelimiä ovat yliopistot ja korkeakoulut ja muut keskeiset ammattijärjestöt. Näitä voidaan käyttää apuna jo asianvalmisteluvaiheessa. Nämä voivat myös lähettää tarkkailijan SKL:n kokoukseen. Toimenpiteet: - Yhdeyden pito tarpeen mukaan kielielinten virkamiesten kesken - Perustaa pysyvä yhteistyöelin esim. termien tarkistamista ja hyväksymistä varten - Asettaa tarpeen mukaan eri yhteistyöasiaan työryhmä - Edesauttaa muodostamaan parhain mahdollinen yhteistyömuoto 25

26 006/04: SKL budjettiesitys vuodelle 2005 Päätös: Saamen kielilautakunnan budjettikeskustelussa tuli esille, että seuraavana vuonna täytyy termityöt asettaa ensisijalle. Yksi mahdollisuus olisi hakea Interreg-projektia, jonka tarkoituksena olisi todella tehdä pohjoismaista termityötä. Norjan saamelaiskäräjät on myöntänyt lisävaroja Saamen kielilautakunnalle mm. sillä ehdolla että palkataan asiankäsittelijä termitöitä varten. Rahoitussuunnitelma ehdotuksessa ovat lisähakemukset Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjille suunnatut. Nämä rahasummat yhteensä ,- NOK ovat edellytyksenä sille, että Saamen kielilautakunta voi rahoittaa EU-projektin. Keskustelujen jälkeen päätti Saamen kielilautakunta ehdottaa seuraavaa budjettiehdotusta toimintavuodelle 2005: Hallintojohtaja Sosiaalimaksut 8% Palkankorotus 2% 8000 Kielilautakunnan jäsenten palkkiot Työvaliokunnan jäsenten palkkiot Overhead 30% palkkakuluista Hallinnon matkakulut Kielilautakunnan matkakulut Työvaliokunnan matkakulut Muut kokoukset Kurssit ja seminaarit Edustus 3000 Tulkkaus Kääntäminen Kielijaostojen kokoukset Kielijaostojen projektit Koneet/kirjat 3000 Menot lukuunottamatta EU-projekti Interregprojekti-Pohjoismainen termityö Asiankäsittelijä Sosiaalikulut 8%

27 Palkankorotus 2% 6300 Overhead 30% palkkakuluista Sanastopankki/termityöt Termiryhmien kulut Yhteensä Saamen kielilautakunnan osallistuminen Kulut yhteensä Rahoitussuunnitelmaehdotus vuodelle 2005 Suomen saamelaiskäräjät Ruotsin saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät Suomen saamelaiskäräjien, lisähakemus Interreg Ruotsin saamelaiskäräjien, lisähakemus Interreg Tulot yhteensä Alijäämä (-)/Ylijäämä 0,00 007/04: Saamenkielisten tekstikoelmien tarve keskustelu Päätös: Asia siirretään työvaliokuntaan jatkokäsittelyä varten. Per Stefan Labba Puheenjohtaja Laila Palojärvi sihteeri Pöytäkirjantarkistajat: Sakka Nejne Jouni Moshnikoff 27