Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1011/2009 vp Saamen kielen tulevaisuuden turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EUalueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Saamelaisalueella asuu noin saamelaista, ja alueen kokonaisväestömäärä on noin Saamelaisia asuu siis saamelaisalueella reilu kolmannes alueen kokonaispopulaatiosta. Saamelaiskäräjien mukaan Suomessa on noin saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Helsingin alueella asuu noin saamelaista, Rovaniemen alueella noin 550 ja Oulun alueella noin 600 saamelaista. Noin 70 % alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, ja heistä valtaosa Helsingin seudulla, Oulussa ja Rovaniemellä. Alle 10-vuotiaista saamelaisista 450 ja vuotiaista 400 asuu saamelaisalueella. Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä eli inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaiskäräjien tilastojen (2007) mukaan pohjoissaamen kieltä äidinkielenään puhuu noin 1 770, inarinsaamea 300 ja koltansaamea 360 henkilöä. Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieliä. Niitä on useita, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset välttämättä ymmärrä toisiaan. Saamelaisten kulttuurissa keskeistä on saamen kielten säilyminen. Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa (1086/2003) ja peruspalvelujen osalta myös muualla lainsäädännössä. Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa sekä asetetaan julkiselle vallalle velvollisuus toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamelaisen oikeus käyttää omaa saamen kieltään viranomaisissa on laajempi saamelaisten kotiseutualueella kuin kotiseutualueen ulkopuolella. Kotiseutualueella on oikeus käyttää saamen kieltä kaikessa viranomaisasioinnissa. Kotiseutualueen ulkopuolella on oikeus käyttää saamen kieltä omassa asiassa tai kuultavana oltaessa. Erityislainsäädännössä on turvattu saamelaisten oikeus saada peruskoulu- ja muuta opetusta sekä päivähoitoa saamen kielellä. Saamen kielestä opetuskielenä, oppiaineena ja tutkintokielenä säädetään myös erikseen samoin kuin saamenkielisistä sosiaali- ja terveyshuollon palveluista. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta on laadittu Saamelaiskäräjille vuoden 2007 lopussa kertomus, josta käy ilmi, että oikeuksien toteutumisessa on monessa kohdin ongelmia. Saamenkielisen henkilöstön ja palvelujen määrä ei ole riittävää kotiseutualueella eikä myöskään sen ulkopuolella. Kaikki saamen kielet kuuluvat saamen kielestä tehtyjen tutkimusten ja selvitysten sekä kansainvälisten luokitusten mukaan uhanalaisten kielten joukkoon, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisiin kieliin. Nykyisin enemmistö saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, mikä asettaa myös suuria haasteita kielellisten oikeuksien turvaamiselle. Tältä osin ongelmana on pitkälti se, ettei- Versio 2.1

2 vät kuntaviranomaiset ole tietoisia kuntansa alueella asuvista saamelaisista. Erittäin huolestuttavaa kertomuksen mukaan on, että saamelaisten kotiseutualeen ulkopuolella asuvat lapset (noin 70 % saamelaislapsista) jäävät kokonaan oman kielen ja omakielisen perusopetuksen ulkopuolelle. Myös vähemmistövaltuutettu, syrjintälautakunta ja lapsiasiainvaltuutettu ovat puuttuneet saamelaislasten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Syrjintälautakunta on vuonna 2008 antamissaan päätöksissä katsonut, että saamelaisilla lapsilla oli laissa säädetty oikeus päivähoitoon omalla äidinkielellään yhtäläisesti suomenkielisten lasten kanssa ja saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus saamenkielisiin terveyspalveluihin, vanhustenpalveluihin ja perusopetukseen. Saamenkielisillä lapsilla olisi siten siis lain mukaan oikeus päivähoitoon saamen kielellä koko maan alueella. Kuitenkaan esimerkiksi Helsingissä saamenkielistä päivähoitoa ei ole. Hallitus asettaa selonteossaan Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (VNS 7/2009 vp) tavoitteeksi saamen kielen elvyttämisohjelman laatimisen. Ohjelmatyössä kartoitettaisiin jo toteutettavat toimet ja hankkeet sekä asetettaisiin tavoitteeksi nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielten säilymisen ja kehittymisen varmistamiseksi. Erityishuomiota selonteon mukaan tulisi kiinnittää pienten vähemmistökielten, inarin- ja koltansaamen, säilymiseen. Selonteossa mainitaan kielellisten oikeuksien turvaamisen kannalta keskeisiksi varhaiskasvatus, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri ja media sekä elinkeinopolitiikka. Näiden osalta on tarkoitus selvittää nykyinen tilanne ja asettaa tarvittavat tavoitteet. Perusopetuslain (628/1998) mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Saamelaisalueella opetetaan lähinnä pohjoissaamea. Inarin kunnan kouluilla opetetaan myös inarin- ja koltansaamea lähes sadalle oppilaalle. Saamenkielisessä opetuksessa olevien oppilaiden määrä on lisääntynyt viime lukuvuoteen saakka. Opetusministeriön Saamelaiskäräjille osoittama vuosittainen määräraha on euroa, jonka Saamelaiskäräjät käyttää pohjoissaamen-, inarinsaamen- ja koltansaamenkielisten oppimateriaalien valmistamiseen. Eniten kustannetaan pohjoissaamenkielistä oppimateriaalia. Määrärahalla tuotetaan vuosittain materiaalinimikettä, joista oppikirjoja noin viisi. Tukea tarvitaan, koska saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa toisin kuin suomenkielisen. Opetusministeriön rahoitus saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseksi on pysynyt vuodesta 1993 lähtien samana, vaikka tarpeet ovat lisääntyneet. Inarinsaamelaisille tullut vuotuinen raha ei ole riittänyt välttämättä edes yhden oppikirjan tekemiseen. Oppimateriaalipula koskee kaikkia kolmea saamen kieltä, mutta heikoin tilanne on inarin- ja koltansaamen kielissä. Inarinsaamen kielen yhdistys ja inarinsaamelaisaktivistit havahtuivat kielen kriittiseen tilanteeseen 1990-luvulla. Havahtumista seurasi kahden kielipesän perustaminen, toinen Inariin ja toinen Ivaloon vuonna 1997, jotka ovat viime vuosina toimineet inarinsaamen kielen tärkeimpinä elvyttäjinä. Kielipesä on päivähoitopaikka, jossa puhutaan vain saamen kieltä. Kielipesätoiminta on ollut menestys, ja tähän mennessä noin viisikymmentä lasta on kaksikielistynyt onnistuneesti kielipesien ansiosta. Tällä hetkellä Inarissa sijaitsevaan kielipesään olisi enemmän tulijoita kuin pystytään ottamaan vastaan. Jatkumona kielipesätoiminnalle perustettiin vuonna 2000 ensimmäinen inarinsaamenkielinen yhdysluokka, jossa kaikki opetus tapahtui inarinsaameksi. Tällä hetkellä äidinkielen opetuksen inarinsaameksi saavat alakoululaiset. Yläkoululaiset voivat opiskella vain äidinkieltä, biologiaa, maantietoa ja uskontoa inarinsaameksi. Vaikka kielipesien ansiosta inarinsaamenkielisiä koululaisia on tänä vuonna ollut paikoin jopa enemmän kuin pohjoissaamenkielisiä oppilaita, on inarinsaamenkielisten oppilaiden kirjatilanne heikko. Opettajat joutuvat käyttämään kohtuuttoman paljon aikaa materiaalien kääntämiseen, ja oppilaita on vaikeaa kannustaa inarinsaamen 2

3 käyttämiseen, koska läksyjen tekeminen vaatii myös heiltä ylimääräisiä ponnisteluja. Pelkona on, että kielipesien kautta onnistuneesti toteutettava kielenelvytystyö valuu tätä menoa hukkaan. Inarinsaamen lisäksi kielipesätoimintaa on harjoitettu myös koltansaamen osalta. Sevettijärvellä aloitettiin syksyllä 1993 puolivuotinen kielipesäkokeilu, joka vuonna 1997 Kulttuurirahaston rahoituksella vakiintui viisivuotiseksi. Rahoitus kuitenkin loppui vuonna 2001, ja samalla loppui myös kielipesätoiminta. Koltansaamen kielipesä aloitti Ivalossa viime vuonna toimintansa uudelleen kunnan ja opetusministeriön tuella. Tällä hetkellä koltansaamen kielipesässä käy 6 7 alle kouluikäistä sekä iltakerhotyyppisesti 1 2 kouluikäistä lasta. Sevettijärven koulu on perusopetusta vuosiluokille 1 9 antava aktiivinen, kulttuuripainotteinen koulu. Sevettijärven koulun vajaasta 15 oppilaasta suurin osa on kolttasaamelaisia, minkä vuoksi koulussa tuetaan erityisesti myönteisen ja vahvan saamelaisen kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Sevettijärven koulun lisäksi Ivalon ala-asteella opiskelee seitsemän oppilasta koltansaamea ja yksi oppilas Inarista etäopetuksena. Sevettijärven koulussa annetaan koltansaamen opetusta äidinkielenä ja vieraana kielenä. Koltansaamea käytetään mahdollisuuksien mukaan myös muilla oppitunneilla. Käytännössä kaikkea opetusta ei kuitenkaan pystytä antamaan koltansaameksi, koska ei ole olemassa riittävästi koltansaameksi käännettyä oppimateriaalia. Ivalon lukiossa koltansaamea pystyy opiskelemaan vieraana kielenä. Koltansaamen kielellä on myös mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnon vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe. Kielipesätoiminnan ansiosta ensimmäinen koltankielinen nuori aloitti tänä syksynä lukion äidinkielellään, ja toiveissa on, että hän pystyisi suorittamaan myöhemmin myös ylioppilastutkinnon koltansaameksi. Euroopan neuvoston ministerikomitea on jo kaksi kertaa huomauttanut Suomea inarin- ja koltansaamenkielisten lasten kehnosta oppimateriaalitilanteesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten valtioneuvoston Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevässä selonteossa mainittu kielenelvyttämisohjelma tullaan toteuttamaan ja rahoittamaan, miten taataan toiminnan pitkäjänteisyys ja jatkuvuus ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saamenkielisen oppimateriaalituotannon määrärahatason nostamiseksi sekä inarin- ja koltansaamen kielipesätoiminnan rahoituksen turvaamiseksi tulevaisuudessa? Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009 Janne Seurujärvi /kesk Hannes Manninen /kesk Ulla Karvo /kok Markus Mustajärvi /vas Esko-Juhani Tennilä /vas 3

4 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janne Seurujärven /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1011/2009 vp: Miten valtioneuvoston Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevässä selonteossa mainittu kielenelvyttämisohjelma tullaan toteuttamaan ja rahoittamaan, miten taataan toiminnan pitkäjänteisyys ja jatkuvuus ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saamenkielisen oppimateriaalituotannon määrärahatason nostamiseksi sekä inarin- ja koltansaamen kielipesätoiminnan rahoituksen turvaamiseksi tulevaisuudessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Saamen kielilain mukaan saamelaisten kotiseutualueella toimivien sekä valtion että kunnallisten viranomaisten velvollisuus on huolehtia siitä, että saamenkieliset palvelut turvataan. Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Laki pyrkii kielellisten oikeuksien lisäksi laajemminkin saamelaisten kotiseutualueella toteuttamaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon tavoitteita tukemalla saamen kieltä ja kulttuuria, vahvistamalla sen virallista asemaa ja madaltamalla kynnystä käyttää kieltä virallisissa yhteyksissä. Saamen kielilain toteuttamisesta vastaa oikeusministeriö. Hallitus on asettanut tavoitteeksi saamen kielen elvyttämisohjelman laatimisen, johon myös opetus yhtenä tekijänä liittyy. Hallitus ei ole vielä päättänyt miten asiassa edetään. Opetuksen osalta opetusministeriön toimialaan liittyen rahoituslain 43 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Opetusministeriö on säätänyt asetuksella myös vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista (392/2007). Jos oppilaitoksessa ei järjestetä perusopetuslain mukaista äidinkielen opetusta saamenkielisille, voidaan erillistä avustusta myöntää oman äidinkielen opetuksen järjestämistä varten koko maassa. Määrärahaa on viime vuosina nostettu merkittävästi. Saamelaisen oppimateriaalin tuottamiseen tarkoitettu määräraha sisältyy Opetushallituksen määrärahoihin. Sitä saa käyttää myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista varten on osoitettu saamelaiskäräjille mk vuonna 2000, mk vuonna 2001 sekä euroa vuonna 2002 ja Vuodesta 2004 lähtien talousarvioesityksen määräraha ko. oppimateriaalin valmistamiseen on ollut euroa. Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ( ) mukaan saamenkielisen kielipesätoiminnan rahoitus vakiinnute- 4

5 Ministerin vastaus KK 1011/2009 vp Janne Seurujärvi /kesk ym. taan. Kielipesät ovat osa toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään pelastamaan Suomessa puhuttuja saamenkieliä häviämiseltä. Opetusministeriö myönsi maaliskuussa 2009 saamelaiskäräjille euron erityisavustuksen kielipesätoimintaan sen varmistamiseksi, että toiminta ei loppuisi rahoituksen puuttumiseen. Avustus myönnettiin hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon tarkoitetusta määrärahasta. Tärkeätä on ratkaista, mille taholle kielipesien pitkäjänteinen rahoitusvastuu keskitetysti osoitetaan. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1011/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Janne Seurujärvi /cent m.fl.: Hur kommer statsrådet att genomföra och finansiera det språkstimulerande program som nämns i statsrådets redogörelse för Finlands politik för de mänskliga rättigheterna, hur vill man garantera en långsiktig och kontinuerlig verksamhet och vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att höja anslagen till produktion av läromedel på samiska och för att säkerställa finansieringen av språkboverksamheten på enaresamiska och skoltsamiska i framtiden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt samisk språklag är de statliga och kommunala myndigheter som är verksamma på samernas hembygdsområde skyldiga att trygga servicen på samiska. Med samiska avses alla samiska språk som talas i Finland, det vill säga enaresamiska, skoltsamiska och nordsamiska. Lagen avser inte bara att trygga de språkliga rättigheterna, utan också att i ett vidare perspektiv på samernas hembygdsområde uppfylla målen för kulturell autonomi för samerna genom att stödja samiska och samisk kultur, stärka samiskans officiella ställning och främja möjligheterna att använda språket i officiella sammanhang. Det är justitieministeriet som svarar för att samisk språklag genomförs. Regeringen har satt som mål att upprätta ett program för att stimulera samiskan och där ska undervisning vara en av faktorerna. Än så länge har regeringen inte beslutat hur man ska gå vidare med frågan. Beträffande undervisningen och undervisningsministeriets ansvarsområde föreskriver 43 i lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet att kommunerna på samernas hembygdsområde och andra utbildningsanordnare som är verksamma där årligen enligt grunder som fastställs av statsrådet beviljas statsunderstöd för de kostnader som föranleds av undervisning på samiska och i samiska i den grundläggande utbildningen, gymnasierna och yrkesutbildningen. Genom förordning (392/2007) har undervisningsministeriet också föreskrivit om grunderna för statsunderstöd som beviljas för kompletterande undervisning i den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen för elever med främmande språk, samiska och romani som modersmål. Om en läroanstalt inte ordnar modersmålsundervisning enligt lagen om grundläggande utbildning för personer med samiska som modersmål, kan särskilt stöd beviljas för undervisning i modersmålet i hela landet. På senare år har anslaget höjts betydligt. Ett anslag för samiska läromedel ingår i budgeten under anslagen till Utbildningsstyrelsen. Det får också användas till att utveckla läromedel och till att producera läromedel på svenska och andra läromedel med liten spridning. Sametinget fick mark i anslag 2000 för att ta fram läromedel på samiska. År 2001 var anslaget mark och 2002 och 2003 uppgick det till euro. Sedan 2004 har anslaget i budgetpropositionen varit euro. Enligt regeringens barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogram ( ) kommer anslagen till språkboverksamheten på samiska att 6

7 Ministerns svar KK 1011/2009 vp Janne Seurujärvi /kesk ym. permanentas. Språkbona ingår i åtgärderna för att rädda de samiska språk som talas i Finland. I mars 2009 beviljade undervisningsministeriet sametinget euro i särskilt stöd till språkboverksamheten för att garantera att verksamheten inte ska upphöra på grund av bristande resurser. Pengarna kom från anslaget till genomförandet av regeringens barn- och ungdomspolitiska utvecklingsprogram. Det är viktigt att det avgörs vem som centralt ska ha det långsiktiga finansiella ansvaret för språkbona. Helsingfors den 22 december 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 7