3. Vuorovaikutteinen oppimateriaali

Transkriptio

1 3. Vuorovaikutteinen oppimateriaali Aika: Torstai klo Snellmanin kesäyliopisto Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

2 Tavoitteena innostaa, kannustaa ja antaa riittäviä eväitä tekemiseen Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

3 Luentosarjan kulku ja ohjeet 1. Mitä opettajan pitää tietää, kun hän tekee oppimateriaaleja digitaalisessa muodossa? (Intro YouTube) 2. Mitä tietoja tarvitsen aloittaessani digitaalisten oppimateriaalien tekemistä? (29.10., aina klo 15-16:30) 3. Vuorovaikutteisuus ja oppimateriaali oppimisympäristönä (5.11.) 4. Oppimateriaalin rikastuttaminen (12.11.) 5. Toisen tuottaman digimateriaalin käyttö ja oman hinnoittelu (19.11.) 6. Oppimateriaalin laatukriteerit ja käytettävyyden varmistaminen (26.11.) OHJE: Jos haluat 1 op suorituksen, tee omalla tyylilläsi lyhyt tuotos, joka ilmentää tällä kurssilla oppimaasi. Tuotos saa olla mielellään kollaasimainen eli yhdistää useampaa eri sisältömuotoa. Tekstinä korkeintaan yksi A4-sivu, video- tai audiotiedostona enintään 2 minuuttia. Toimita tuotoksesi koulutuksen päätyttyä viimeistään mennessä sähköpostilla asiakaspalvelu (a) snellmankesayliopisto.fi, joka on otsikoitu Digiopus 1 op ja nimesi.

4 Kurssisuorituksesta Millainen kurssisuoritus voi olla? riittää, että kurssisuorituksen MUOTO on digitaalinen ei pitkä, tekstinä n. 1 A4, mediatiedostona pari minuuttia jos olet tehnyt pidemmän aineiston, tee siitä lyhyt esittely kurssisuorituksen aiheena voi olla myös kurssi itsessään, mutta silloinkin suoritusmuotona jokin digitaalinen toteutus 1 op suorittaneet saavat käyttöönsä badgen eli osaamismerkin (ks. lisätietoja osaamismerkeistä). Voit sijoittaa osaamismerkin blogiisi, digitaaliseen CV: hen tai muulle verkkosivulle. Voit myös kerätä saavuttamasi OpenBadge-osaamismerkit Backpackkokoelmaksi (tässä esimerkiksi Annen osaamismerkkisivu).

5 Verkkojatkot ja aineistot Facebook: Digiopus-ryhmä com/groups/digiopus/ Twitter #digiopus Purot-wiki luentokertojen chat + taustakeskustelu yhdistettynä pohja-aineistoon. Avoin editointi, mahdollisuus kommentoida. Syksyn 2015 kurssiesite Luentotallenteiden linkit on lähetetty osallistujille sähköpostilla. Syksyn 2015 luentotallenteet ovat katsottavissa saakka. Aineistowiki aina avoin.

6 Jakson sisältö Digitaaliset oppimateriaalit lähestyvät tai toimivat usein myös oppimisympäristönä. Niiden avulla on mahdollisuus tuottaa uudenlaista vuorovaikutusta ja osallisuutta osaksi oppimisprosessia. Oppimateriaalin ulottuvuudet oppimisympäristönä Vuorovaikutuksellisuuden ulottuvuuksien ja interaktiivisuuden mahdollistaminen Osallisuus oppimissisältöihin Erilaisten oppimispolkujen mahdollistaminen

7 Vuorovaikutus on oppimisen ydintä

8 Vuorovaikutus on todellakin oppimisen ydintä! Lisätietoja: Alkuportaat tutkimus ja tuorein uutisointi (ks. Itä-Suomen yliopiston tiedote ).

9 Osallisuus ja oppijalähtöisyys? Pedagogin rooli muuttuu, mutta ei poistu. Suunnittelun rooli kasvaa. Oppijaa ei jätetä yksin: mahdollisuuksia, tukea, ohjausta. Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin. Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana. (Lähde: Jelli-järjestöpalvelu) Wattpad: yhteisöllinen lukeminen ja kirjoittaminen (ks. Annen kokeilu). Osallisuus Lähde: Flöjt / JyU

10 Vuorovaikutteisuudesta ja oppimissisällöistä Vuorovaikutteisuus rinnastetaan tarinaan ja juoneen, johon osallistutaan. Kirjassa tarina ja juoni etenevät lineaarisesti alusta loppuun, mutta kirjakin voi sisältää kohtia, joissa paneudutaan yksittäisiin tilanteisiin ja sivuhahmoihin. Kirjassa voi olla keskustelunomaisia hyppäyksiä pääjuonesta menneisyyden takautumiin ja tulevaisuuteen (infolaatikot, tehtävät). Historia leirinuotio-tarinoissa, joissa kuuntelijat saavat kysyä taustoja tai hänelle kerrotaan tarina kuulijan omista lähtökohdista. Työmäärä on suoraan suhteessa valintamahdollisuuksien määrään: aloita perinteisen oppimateriaalin tuottamisesta. Laaja ja syvä vuorovaikutteisuus edellyttää laajaa testausta. Wiki-tekniikat mahdollistavat hypertekstimäisen etenemisen kohtuullisen vähällä vaivalla. Taustaksi: Metropolia: Vuorovaikutteisen tarinan käsikirjoittaminen ja konseptointi

11 Vuorovaikutteisuuden muotoja ja toteutustapoja Navigointi ja rakenne oppimateriaalissa, kuten linkit Oma oppimispolku Rikastuttavat materiaalit ( luennolla), kuten videon käynnistys Harjoitustehtävät (minipelit yms. interaktiiviset tehtävät) Keskustelu ja vertaisarviointi Roolipelimäisyys ja pelillistäminen (gamification ja badget) Automatisoitu oppimateriaalin täydentäminen ja ajantasaistaminen, esim. kartat Oppimateriaali oppimisympäristönä eli tehdään kokonaan itse (ks. Opettaja 26/2015 Pomona pedagogia)

12 Vuorovaikutteisuus käyttöympäristön suoman teknologian mukaan: tekstipohjainen keskustelu Kuva: Tabletkoulu

13 Digitaalisessa oppikirjassa mahdollistuu myös palautteen antaminen aineiston tekijälle Kuva: Tabletkoulu

14 Opintoverkon Digioppikirjassa voidaan vuorovaikutusta toteuttaa myös kuvien avulla.

15 OnEdu:n sähköisissä oppikirjoissa voi avata kurssikohtaisia keskustelualueita. Sisältöön voi liittää monissa digikirjoissa keskustelutehtäviä.

16 Purot.net-wikissä yhdistyvät sisällön tuottaminen ja sisältöön (tai sen tuottamiseen) liittyvä keskustelu

17 Vuorovaikutteisuuden suunnittelu, yleisesti 1. Vuorovaikutteisuus, pääjuoni ja tarina kannattaa ensin piirtää itselleen ainakin jollain tasolla Saako oppija valita aivan mitä huvittaa, mikä on pakollista, mikä toivottavaa, miten palkitaan etenemisestä Esimerkkejä: 16 kerronnallisesti monitasoisen elokuvan tarinavisualisointia: 2. Tämän jälkeen valitaan sopiva rakenne (seuraavat diat) 3. Lopuksi aletaan suunnitella yksityiskohtaisesti vuorovaikutteisuuden toteutusta Metropolia: Lineaarinen ja epälineaarinen rakenne

18 Laajan vuorovaikutuksen suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheita Hieman kuin (mobiili)sovelluksen teko tai it-projekti Idea: mitä ratkaistaan (Jakso: Käytettävyys) Konsepti: miten ratkaistaan (Jakso: Käytettävyys) Synopsis tai nk. treatment: 1-2 sivun tekstikuvaus Tiivistelmäkaavio rakenteesta Yksityiskohtainen kaavio rakenteesta ja sisällöstä Tuotantokäsikirjoitus: yksityiskohtainen kuvaus Proof of concept: minidemo missä toteutettu keskeisimmät toiminnot a. Esimerkki: Pieni matematiikkalaskuri Demo: edellistä laajempi toimiva lopputulos, sisältää navigointimahdollisuuden yms Proto: Pitkälle viety lopputulos, testaamisen aloittaminen

19 Huolellisen valmistelun merkitys Tavallisen PDF-muotoisen oppimateriaalin tuottamisessa ei tarvita kaikkia edellisen dian vaiheita tai tuotoksia Laajoissa ja monitahoisissa tuotannoissa tarkat ja eri tuotokset Vähentävät virheitä Hahmottavat kokonaisuutta Kaikki tuotantotiimissä tietävät mitä tehdään Uudet tiimiläiset hahmottavat helposti mitä tehdään Tuotosten avulla on helpompi lähestyä rahoittajaa sekä käyttöönottajia, kuten opettajat

20 Vuorovaikutteisuus ja rakennemalleja: Haarautuvat polut (Helpoimmasta työläämpään) Nämä rakennemallit ovat ensisijaisesti hahmotustapoja 1. Lineaarinen, harjoitustehtävät ja rikastaminen (vrt. Jakso 4) Lineaaristakin tarinaa saadaan vuorovaikutteiseksi helpoin keinoin Esimerkiksi New York Timesin palkittu Snow Fall -artikkeli 2. Hierarkkinen, puu Perinteinen sisällysluettelo, josta voi valita selattavat pääosiot ja perehtyä myös alaosioihin tehtävineen 3. Kalanruoto Kuten Puu, mutta edetään lineaarisesti ja matkalla poiketaan (pakollisiin) pikku ruotoihin, usein tehtäviä tai tausta-aineistoa 4. Kärrynpyörä Aloitetaan keskuspisteestä, eteneminen vapaata kuten kirpputorilla Esimerkiksi Prezi-presentaatiosovellus

21 Haarautuvat polut Lineaarinen, kuten yhden kurssin jakso Kalanruoto Puumainen, kuten sisällysluettelo ja kirja Kärrynpyörä

22 Haarautuvat polut Lineaarinen perinteinen oppikirjan luku Puumainen, kuten sisällysluettelo ja kirja Kannattaa aloittaa perinteisesti ja kokemuksen myötä rikkoa runkoa Kokonaisuudesta opiskellaan esim. jaksot 1,2 ja 5 tai valitaan itse Vaihtoehtoisia tehtäviä tai lisämateriaalia Syvennetään kohti yksityiskohtia Kalanruoto Kärrynpyörä Etenee lineaarisesti Ruodot sisältävät (pakollisia) tehtäviä ja taustatietoja Materiaalilla aloituspiste Kuin kirpputori, alue on jaettu vapaasti kierreltäviin teemoihin ja osakokonaisuuksiin, jotka ovat linkitetty toisiinsa

23 Vuorovaikutteisuus ja rakennemalleja: Asiakaspalvelu eli personointi 5. Kioski, mitä käyttäjä haluaa seuraavaksi Käyttäjältä kysytään: Kahvia vai teetä vai kaakao? Maidon kanssa vai ilman vai luomukermaa? Pullaa, leivosta tai muuta lisuketta vai vaan kahvi? Valintojen perusteella tarjotaan oppisisältö 6. Räätälöinti ja personointi, hieman kuin 5. Kioski Personoinnissa käyttäjä valitsee heti alussa erilaisista vaihtoehdoista ja muuttujista ja sisältö palvelu skaalautuu valintoihin, miniopas tai kirjasarja Yksinkertaisimmillaan oppisisältö skaalautuu käytettävään päätelaitteeseen sopivaksi läppäristä kännykkään Parhaimmillaan koko oppimateriaali personoidaan, vaikeusastetta ja tehtäviä yms myöten (kts. edelliset diat) Personoinnin jälkeen voidaan lisäksi käyttää edellisen sliden rakenteita Personointi on työlästä, mutta isoissa oppilasmäärissä myös mittakaavaetu

24 Vuorovaikutteisuus ja rakennemalleja: Asiakaspalvelu eli personointi Nettilukion aloituskysely 2013 Otavan Opisto Ohjaustiimi Muljaattori 2011 Otavan Opisto

25 Hierarkkisen rakenteen jäsennystyökalu: miellekartat Mindmeister

26 Muut rakenteet: Google Piirros, Lucidchart Google Piirros Lucidchart

27 Vuorovaikutteisuus ja rakennemallit: Hyperlinkitys ja vapaa navigointi Oppilas saa vapaasti navigoida oppimateriaalissa Suoritus rakennetaan edellisten diojen tapaan esimerkiksi piipahtamalla tehtävissä tai pakollisilla tehtävillä edetessä Tuotantotyökalulla voi periaatteessa tuottaa automaattisesti sisältörakenteen 7. Avoin hyperteksti, vrt. Wikipedia 8. Avoin hypermedia, vrt. Museoviraston Suomen museot online Tausta 1990-luvun alussa, Suomessakin suosittua 9. Dynaamisesti muuttuva ja vapaavalintainen kartta, esim. Inforapid (10. Simulaatiot ja pelimaailmat, kuten Second Life ja Minecraft)

28 Vuorovaikutteisuus ja rakennemallit: Hyperlinkit kuvat Inforapid

29 Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutus Kolme päämallia: Verkostokaavio: keskitetty, hajautettu, rihmasto Opettaja ja pedagogi johtaa Ryhmät yhteistyössä, pedagogi kuraattorina Avoin internet, periaatteessa kuka vain voi osallistua

30 Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutus Pedagogijohtoinen Pedagogi kuraattorina Itseorganisoituminen

31 Ihmisten ja oppimateriaalien vuorovaikutuksen eri tasoja Edellä kuvatut vuorovaikutteisuuden toteutustapoja Muistiinpanot oppimateriaaliin tai oppimisympäristöön Ohjaajan ja oppilaan vuorovaikutus Yhteinen oppimispäiväkirja Esimerkiksi chatti-hahmo jota ylläpitävät ohjaajat Kela-Kerttu Suomi24:ssa ja Facebookissa Oppimisanalytiikka eli oppilaan digitaalisten jalanjälkien hyödyntäminen Varsinaisen oppisisällön muokkaus, kuten wikit Täysin itse tuotettu materiaali, oppimateriaali oppimisympäristönä, opettaja kuratoi

32 Sovellusten ja oppimateriaalien vuorovaikutus Erilaiset nettisovellukset tekevät helposti hallittavasti yhä isomman määrän toimenpiteitä, joita aiemmin piti ihmisen tehdä käsin Avoin data: julkishallinnon tai muun toimijan tuottamaa dataa, joka on lisensoitu avoimesti kaikkien käytettäväksi ja myös muokattavaksi uusiin muotoihin Vrt. Jakso 4: Rikastuttaminen Yksinkertaisimmillaan oppimateriaaliin upotetaan ja haetaan reaaliaikaista dataa, kuten sää, liikennetiedot, paikkatiedot, planeetan ihmismäärä esimerkiksi karttaan Sosiaalisen median päivitykset Otsikkosyötteet Sovellukset voivat kuitenkin suorittaa myös monimutkaisia yhdistelyjä usean palvelun välillä

33 Kiitos! Seuraava jakso: klo 15-16:30: 4. Oppimateriaalin rikastuttaminen Kysyttävää, kommentteja tai palautetta? Jatketaan Facebookissa ja Purot-wikissä Aineistopaketti rakentuu luentojen edetessä. Anne Rongas, rongas.anne (a) gmail.com Kari A. Hintikka, kari.hintikka (a) gmail.com