Jääkiekon vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jääkiekon vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen"

Transkriptio

1 Jääkiekon vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen Huhtikuu 2015 kpmg.com/fi/sport

2 SISÄLLYS Alkusanat 3 Johdon yhteenveto 4 Lähestymistapa ja metodologia 5 Jääkiekko Suomessa 8 Vaikutusten arviointi klustereittain 12 Liitteet 24 2 / KPMG Oy Ab

3 ALKUSANAT Jääkiekko on Suomelle tärkeä, kaikista näkökulmista tarkasteluna ja kaikilla mittareilla mitattuna. Jääkiekon yhteisöllinen merkitys on kiistaton. Sen taloudellinen merkitys on myös suuri, mutta tarkempaa tietoa lajin taloudellisista kokonaisvaikutuksista ei tähän mennessä ole ollut käytettävissä. KPMG:n jääkiekon taloudellisten vaikutusten arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa jääkiekon talous-, työllisyys- ja verovaikutuksista Suomessa. Haluamme edelleen vahvistaa lajin asemaa Suomessa ja varmistaa sen vetovoimaisuuden myös tulevaisuudessa. Jääkiekolla on kaikki edellytykset kasvattaa suosiotaan kotimaassa ja vahvistaa positiivista mielikuvaa Suomen urheilukansasta maailmalla. Jääkiekon eteen tehtävän työn tulee kuitenkin perustua tietoon ja tosiasioihin. Läpinäkyvä tieto suomalaisen jääkiekon taloudellisista vaikutuksista palvelee kaikkia jääkiekon parissa työskenteleviä. Selvityksessä on tarkasteltu erikseen ammattilaisjääkiekon, harrastejääkiekon, varusteiden myynnin ja valmistuksen sekä jääkiekkoon liittyvien investointien vaikutuksia. KPMG on arvioinut vaikutuksia varovaisesti käytettävissä olevaan tietoon perustuen, mitään liioittelematta. Nyt esitettävät luvut kuvastavat perusvuotta, eikä esimerkiksi kansainvälisten suurkisojen taloudellisia vaikutuksia ole sisällytetty laskelmiin. Myöskään jääkiekkoon liittyvälle vapaaehtoistoiminnalle ei ole selvityksessä määritelty taloudellista arvoa, vaikka sen arvoa voidaan pitää erittäin merkittävänä. Selvityksen tulos osoittaa, että jääkiekon taloudellinen vaikutus Suomelle on merkittävä. Harva toimija työllistää ja tuottaa verotuloja yhteiskunnalle yhtä paljon kuin suomalainen jääkiekko. Matti Nurminen Toimitusjohtaja Suomen Jääkiekkoliitto ry Kimmo Rannisto Toimitusjohtaja SM-Liiga Oy Minna Tuominen-Thuesen KPMG Advisory Turkka Heinonen KPMG Advisory Mikko Hostikka KPMG Advisory KPMG Oy Ab / 3

4 JOHDON YHTEENVETO Tässä raportissa esitetään KPMG:n laatiman selvityksen tulokset jääkiekon vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen. Jääkiekon vaikutukset on arvioitu erikseen neljässä klusterissa, jotka ovat ammattijääkiekko, juniori- ja muu seuratoiminta, varusteet ja investoinnit. Arviossa on huomioitu jääkiekon välittömät ja välilliset vaikutukset sekä tulovaikutukset. Selvitys perustuu vuoden 2013 tietoihin. Jääkiekon keskeiset toimijat, erityisesti Suomen Jääkiekkoliitto ry ja SM-Liiga Oy sekä yksittäiset jääkiekkoseurat ja näiden sidosryhmät, ovat vahvasti tukeneet selvityksen toteutusta sekä tuottamalla ja keräämällä keskeistä tietoa vaikutusten arvioinnin tueksi että kommentoimalla arvioinnin lopputuloksia. Tulovirtojen jakauma klustereittain Tulovirtojen jakauma klustereittain 10% 11% 35% Ammattijääkiekko 750 Yhteensä meur 44% Varusteet Keskeiset tulokset Jääkiekon ja siihen läheisesti kytköksissä olevan toiminnan on arvioitu muodostavan Suomeen yhteensä yli 750 miljoonan euron tulovirran. Tämän muodostama arvonlisä Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 340 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,2% Suomen tuotannon arvosta vuonna Urheilu sisältyy taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialaluokkaan, jonka osuus oli noin 1,3% Suomen bruttokansantuotteesta. Arvion mukaan jääkiekko työllistää Suomessa välittömästi noin henkilöä henkilötyövuosina laskettuna. Työllistämisen kokonaisvaikutus on noin henkilötyövuotta, minkä lisäksi jääkiekolla on merkittävä vaikutus vapaaehtoistyöhön. Jääkiekon muodostaman verokertymän (sis. arvonlisä-, palkka-, polttoaine- ja arpajaisverot) on arvioitu olevan yhteensä noin 105 miljoonaa euroa. Arviot sisältävät ammattijääkiekon, juniorija muun seuratoiminnan, varustetuotannon ja myynnin sekä halli-investointien välittömät, välilliset ja niiden muodostamat tulovaikutukset. Jääkiekon kokonaisvaikutuksista merkittävä osa (noin 45%) muodostuu ammattijääkiekosta, johon on selvityksessä sisällytetty Suomen pääsarjojen ja maajoukkueiden varsinaisen joukkue- ja sarjatoiminnan lisäksi jääkiekkotapahtumiin liittyvä ravintola-, televisiointi- ja vedonlyöntitoiminta. Ammattijääkiekon on arvioitu muodostavan kokonaisuudessaan noin 330 miljoonan euron tulovirran Suomessa. SM-Liigassa, Mestiksessä, Suomisarjassa, Nuorten SM-liigassa ja Suomen maajoukkueissa on arvioitu olevan yhteensä noin pelaajaa. Suomen Jääkiekkoliiton tietojen mukaan Suomessa toimii juniori- ja muussa seuratoiminnassa yhteensä noin lisensoitua pelaajaa ja toimihenkilöä. Tämän lisäksi aktiivisia mm. villeissä sarjoissa pelaavia lisensoimattomia jääkiekkopelaajia on arviolta useita tuhansia, joiden vaikutuksia ei ole tässä selvityksessä huomioitu. Kokonaisuudessaan jääkiekon harrastajia on arvioitu olevan Suomessa noin Juniori- ja muun seuratoiminnan lisensoitujen pelaajien on arvioitu muodostavan kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron rahavirran Suomessa, mikä muodostaa noin 35% jääkiekon arvioiduista kokonaisvaikutuksista. Jääkiekkovarusteiden myynnin ja siihen liittyvän tuotannon kokonaisvaikutukset muodostavat noin 10% jääkiekon arvioiduista kokonaisvaikutuksista. Jääkiekkovarusteisiin liittyvä tuotanto on nykyisin vähäistä Suomessa. Noin puolet jääkiekkovarusteiden myynnistä kertyy luistimista ja mailoista. Juniori- ja muu seuratoiminta Investoinnit Jääkiekkoon liittyvät investoinnit, lähinnä uusien jäähallien rakentaminen sekä olemassa olevien hallien peruskorjaukset ja laajennukset sekä tähän liittyvä vientitoiminta muodostavat noin 10% jääkiekon kokonaisvaikutuksista. 4 / KPMG Oy Ab

5 LÄHESTYMISTAPA JA METODOLOGIA Vaikutusten arvioinnin näkökulmat Jääkiekon toimiala koostuu useista alasektoreista, joihin liittyy taloudellista toimintaa. Tämän lisäksi jääkiekko vaikuttaa moneen muuhun toimialaan joko suoraan tai välillisesti. Jääkiekon vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen on arvioitu erikseen neljässä klusterissa: Ammattijääkiekko Juniori- ja muu seuratoiminta Varusteet Investoinnit Klustereiden vaikutuksien arvioinnissa käytetyt keskeiset muuttujat on esitetty alla olevassa kuvassa. Klusteri 1: Ammattijääkiekko Klusteri 2: Juniori- ja muu seuratoiminta SM-liiga ja SM-liiga ja Nuorten A-juniorit SM-liiga Mestis Suomisarja Juniorit Maajoukkueet Harrasteseurat Jääkiekkoliitto Vakuutustoiminta Liikenne Lipunmyynti Yritysyhteistyö Muut Ruoka ja juoma Televisiointi Veikkaus Vakuutusmaksut Pelaajamaksut Yritysyhteistyö Muut Yksityinen liikenne Mainostulot yms. Pelimaksut Klusteri 3: Varusteet Klusteri 4: Investoinnit Tuotanto Uudet hallit Vähittäiskauppa Peruskorjaukset ja laajennukset Vienti KPMG Oy Ab / 5

6 Menetelmä Toimeksianto on toteutettu KPMG:n taloudellisten vaikutusten arvioinnin viitekehyksen mukaisesti, jonka keskeiset rakenteet on kuvattu alla olevassa kuvassa. Arvioon on sisällytetty jääkiekon välittömät, välilliset ja tulovaikutukset. Laskemisessa on hyödynnetty panos-tuotosmallia ja Tilastokeskuksen tuottamaa panos-tuotos -aineistoa vuodelta Lopputuloksena on raportoitu tulovirta, arvonlisäys, työllisyysvaikutus ja verokertymä. Keskeiset rajaukset Vaikutusten arviointi kohdistuu talouteen ja työllisyyteen, yhteisölliset vaikutukset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Vaikutusten arvioinnin pohjana on käytetty ns. normaalia toimintavuotta, eikä yksittäisten suurtapahtumien, esim. MM-kisat, vaikutuksia ole sisällytetty arvioon. Tarkasteluajanjakson perusvuotena on käytetty vuotta Jääkiekon taloudellisten vaikutusten arvio on rajattu neljään klusteriin: ammattijääkiekko, juniori- ja muu seuratoiminta, varusteet sekä investoinnit. Arvio on rajattu suomalaisiin jääkiekkojoukkueisiin ja Suomessa tapahtuvaan toimintaan. Taloudelliset vaikutukset on arvioitu Suomen talouden näkökulmasta. Arviot pohjautuvat tilinpäätöksistä, tilastoista, kyselyistä ja haastatteluista kerättyyn aineistoon sekä panos-tuotosmallin hyödyntämiseen. Työllisyysvaikutuksissa ei ole huomioitu vapaaehtoistyön määrää. Verovaikutuksien tarkastelu on rajattu arvonlisä-, polttoaine-, arpajais- ja palkkaveroihin. Palkkaverot on käsitelty palkansaajien näkökulmasta. Kokonaisvaikutukset Välittömät vaikutukset + Välilliset + vaikutukset Tulo vaikutukset Lopputulokset: Tulovirta Arvonlisäys (BKT-vaikutus) Työllisyys Verokertymä 6 / KPMG Oy Ab

7 Termit ja keskeiset käsitteet Arvonlisäys (BKT-vaikutus) Arvonlisäys kuvaa jääkiekon klustereihin osallistuvien yksiköiden synnyttämää arvoa eli lopputuotoksien ja tuotannossa käytettyjen välituotteiden erotusta. Verokertymä Verokertymä kuvaa verojen määrää, mikä muodostuu jääkiekon klustereissa tapahtuvasta toiminnasta. Veroina on huomioitu arvonlisä-, polttoaine-, arpajais- ja palkkaverot. Tulovirta Tulovirta kuvaa määritetyissä jääkiekon klustereissa tapahtuvan myynnin ja muiden tulojen (mm. subventiot) verotonta kokonaisarvoa. Tulovaikutukset Tulovaikutukset kuvaavat työllisyysvaikutusten seurauksena kasvaneen yksityisen kulutuksen aiheuttamaa tuotantovaikutusta, kun työntekijät ostavat ansaitsemillaan rahoilla tuotteita ja palveluita. Välilliset vaikutukset Välilliset vaikutukset kuvaavat yritysten välisiä ostoja toimialoittain, hankintaketjut huomioon ottaen. Välillisiä tuotantovaikutuksia syntyy esimerkiksi jääkiekkojoukkueiden palveluiden ja tavaroiden ostoista. Välittömät vaikutukset Välittömät vaikutukset muodostuvat lopputuotteen valmistamisen suorista vaikutuksista. Välittömät vaikutukset sisältävät esimerkiksi jääkiekkojoukkueiden oman toiminnan vaikutukset, kuten lipunmyynnistä saatavat tulot. Työpaikat Työpaikat kuvaavat niiden henkilötyövuosien lukumäärää, jotka sisältyvät jääkiekon klustereiden välittömiin, välillisiin ja tulovaikutuksiin. KPMG Oy Ab / 7

8 JÄÄKIEKKO SUOMESSA Jääkiekon historia Suomessa Jääkiekkoa pelattiin Suomessa ensimmäisen kerran luvun vaihteessa. Ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti Viipurin Reipas vuonna 1928, jolloin pelattiin Suomen Palloliiton alaisuudessa. Suomi osallistui ensimmäisen kerran arvokisoihin Baselissa vuonna Ensimmäiset MMkisat järjestettiin Suomessa vuonna 1965, jolloin valmistui myös ensimmäinen sisäjäärata Tampereen Hakametsään. Jääkiekon pääsarja SM-liiga perustettiin vuonna 1975, joka kasvoi ammattiurheiluksi 1990-luvulla. Suomi voitti ensimmäisen miesten jääkiekon MM-turnauksen vuonna Jääkiekolla on merkittävä asema suomalaisessa urheilussa, ja Suomi on yksi kansainvälisesti menestyvimmistä jääkiekkomaista Suomen Jäähockeyliitto perustetaan, HJK voittaa Suomen mestaruuden 1952 Suomi osallistuu ensimmäisen kerran jääkiekon olympiaturnaukseen 1975 SM-liiga perustetaan 1988 Suomi voittaa ensimmäisen jääkiekon olympiamitalinsa 2011 Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voittaa toisen MM-turnauksensa 1939 Suomi debytoi jääkiekon MMkisoissa Baselissa 1933 Suomi pelaa ensimmäisen jääkiekon maaottelun ulkomailla Jäähockey-peliä Ensimmäinen seurojen välinen ottelu pelataan ensimmäisen Suomessa, Viipurin Reipas voittaa ensimmäisen kerran Suomessa Suomen mestaruuden Palloliiton alaisuudessa 1965 Jääkiekon MM-kilpailut järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa 1962 Suomi saa ensimmäisen arvokisamitalinsa sijoittuen jääkiekon EM-kisoissa hopealle 1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-turnauksen ensimmäisen kerran 1987 Suomi saavuttaa ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruutensa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 1983 Naisten virallinen SM-sarja aloitetaan 8 / KPMG Oy Ab

9 Jääkiekon nykytilanne Kansallisten liikuntatutkimusten mukaan jääkiekkoa harrastaa yhteensä noin 200 tuhatta ihmistä, joka on noin 3,7% koko väestöstä. Lisensoituja pelaajia ja toimihenkilöitä on Suomessa noin 72 tuhatta (1,3%). Suhteessa väestöön, ainoastaan Kanadassa (1,8%) jääkiekko on lisensoitujen henkilöiden määrän perusteella suositumpi laji kuin Suomessa. Muita maita, joissa laji on suosittu ovat Tšekki (1,0%), Ruotsi (0,8%), Sveitsi (0,3%) ja Latvia (0,2%). Pelaajien lisäksi laji tarjoaa harrastuksen lukuisille toimitsijoille, kannustajille ja tukijoille. Jääkiekon jäsenseuroja on Suomessa noin 430 ja joukkueita yli kolme tuhatta. Kolme korkeinta jääkiekon sarjatasoa ovat SM-liiga, Mestis ja Suomi-sarja, joissa on yhteensä noin 1000 pelaajaa. Ammattijääkiekolla on iso merkitys myös muuhun urheiluun liittyvään toimintaan, kuten urheilun televisiointiin ja vedonlyöntiin. Ammattijääkiekon lisäksi Suomessa toimii lukuisia alemman tason jääkiekkosarjoja. Juniori- ja muu seuratoiminta on vilkasta. Jääkiekkovarusteet ja -tarvikkeet muodostavat merkittävän osan Suomen urheiluun liittyvästä vähittäiskaupasta. Osuus vastaa noin kymmenesosaa kaikesta Suomessa tapahtuvasta urheilun vähittäiskaupasta. Jääkiekkoon soveltuvia jäähalleja on rakennettu Suomeen noin 220 kappaletta, joissa on yhteensä noin 260 jäärataa. Jäähallien merkitys kaupungeille on merkittävä, paitsi jääkiekon, myös halleissa järjestettävän muun oheistoiminnan (konsertit ja muut tapahtumat) takia. 200 k jääkiekon harrastajaa Suomessa 220 jäähallia Suomessa 430 jääkiekon jäsenseuraa Suomessa KPMG Oy Ab / 9

10 Jääkiekko ja Suomen talous Bruttokansantuotevaikutusta kuvaavana mittarina on tässä selvityksessä käytetty arvonlisäystä. Talouden arvonlisäyksellä tarkoitetaan kansantalouden tuotannon lopputuotoksien ja tuotannossa käytettyjen välituotteiden erotusta, joka poikkeaa bruttokansantuotteesta tuoteverojen ja tuotetukipalkkioiden erotuksen määrällä (bruttokansantuote = arvonlisäys + tuoteverot - tuotetukipalkkiot). Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen talouden arvonlisäys oli vuonna 2013 käyvin hinnoin noin 174 miljardia euroa. Tästä noin 3% muodostui toimialaluokasta Muut palvelut, johon urheilutoiminta sisältyy. Arvonlisäyksen jakaantuminen toimialaluokittain on esitetty viereisen sivun kuviossa. Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä noin 2,5 miljoonaa työllistä, joista noin 3% toimi taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialaluokassa, johon myös urheilutoiminta kuuluu. Työllisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, joka on tilaston tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Vuoden 2013 Suomen työllisten jakautuminen jääkiekon kannalta oleellisiin toimialoihin on kuvattu viereisen sivun kuviossa. 174 miljardia Suomen talouden arvonlisäys vuonna Suomessa työllisiä 2,5 milj. Suomen talouden arvonlisä ja bruttokansantuote käypiin hintoihin vuosina MEUR Arvonlisäys Bruttokansantuote / KPMG Oy Ab

11 Oheisissa kuvioissa on esitetty ne jääkiekon kannalta oleelliset toimialaluokat, joihin raporttiin mukaan luettujen organisaatioiden toiminta ensisijaisesti sisältyy. Toimialojen arvonlisäykset Suomessa, ,1% 5,2% 6,4% Informaatio ja viestintä ** Rakentaminen 49,4% Yhteensä ,8% Kauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemistoiminta Tehdasteollisuus *** Rahoitus- ja vakuutustoiminta meur Muut toimialat Muut Palvelut * 16,6% Sis. urheilutoiminnan ja rahapelien toimialat * Sis. audiovisuaalisen toiminnan toimialan (mediatoiminta) ** Sis. Öljynjalostuksen ja urheiluvälineiden valmistuksen toimialat *** 2,5% Suomen työllisten jakautuminen toimialoittain, % 4% Taiteet, viihde ja virkistys * 7% 3% Informaatio ja viestintä ** Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Yhteensä 7% Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 70% työllistä 1% 2% 3% Muu valmistus *** Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus *** Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muiden toimialojen työlliset Sis. urheilutoiminnan ja rahapelien toimialat * Sis. audiovisuaalisen toiminnan toimialan (mediatoiminta) ** Sis. Öljynjalostuksen ja urheiluvälineiden valmistuksen toimialat *** Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].issn= , Liitetaulukko 1. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan * Helsinki: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].issn= Helsinki: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus KPMG Oy Ab / 11

12 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KLUSTEREITTAIN Klusteri 1: Ammattijääkiekko Klusterin kuvaus Ammattijääkiekkoon kuuluvat Suomen pääsarjat (SM-liiga, Mestis, Suomisarja ja Nuorten SM-liiga) sekä maajoukkuetoiminta, johon on sisällytetty aikuisten ja nuorten sekä miesten ja naisten maajoukkuetoiminta. Ammattijääkiekon kokonaisuuteen on sisällytetty varsinaisen joukkue- ja sarjatoiminnan lisäksi jääkiekkoon läheisesti kytkeytyvä muu toiminta, joita ovat etenkin ravintola-, televisiointi- ja vedonlyöntitoiminta. Joukkueiden päätulolähteitä ovat lipputulot, yritysyhteistyön tulot, ottelutapahtumissa tapahtuva ruoka- ja juomamyynti sekä muut tulot, joihin kuuluvat mm. fanitavaroiden myynti ja mahdollisten tappioiden kattamiseksi kerätyt varat. Muun jääkiekkoon liittyvän toiminnan keskeisimmät tulot muodostuvat pääosin veikkaustoiminnan pelimaksuista ja televisiointiin kohdistuvista mainostuotoista ja muista korvauksista. SM-liiga ja SM-liiga Nuorten ja A-juniorit SM-liiga Mestis Mestis Muut Suomisarja Suomisarja Ruoka ja juoma Televisiointi Mainostulot yms. Pelimaksut Lipunmyynti Yritysyhteistyö Maajoukkueet Maajoukkueet Veikkaus 12 / KPMG Oy Ab

13 Keskeisiä ammattijääkiekon tunnuslukuja 2013 Seuroja Pelaajia Otteluita* SM-liiga Nuorten SM-liiga Mestis Suomi-sarja Maajoukkueet Yhteensä Vaikutusten arvioinnin menetelmä Raportissa esitetyt ammattijääkiekon arvioidut vaikutukset pohjautuvat: seurakohtaiseen mallinnukseen perustuen tilinpäätöksistä ja haastatteluista kerättyihin tietoihin joukkueiden kokonaisliikevaihdosta ja sen jakautumisesta arvioon sisällytettyihin eriin (lipunmyynti, yritysyhteistyö, ruoka- ja juomamyynti, muut tulot) haastatteluista kerättyihin tietoihin koskien ulkopuolisten toimijoiden ruoka- ja juomamyyntiä jääkiekkotapahtumissa tietoon SM-liigalle maksettavista televisiointikorvauksista ja haastatteluista kerättyihin näkemyksiin televisioinnin kokonaisarvosta tietoon SM-liigalle maksettavista veikkaustoiminnan korvauksista ja haastatteluista kerättyihin tietoihin sen kokonaisarvosta tilastoihin koskien jääkiekkoilijoiden urheilijarahastoa ja palkkoja Taloudellisten vaikutusten mallintamisen näkökulmasta joukkueiden lipunmyynti, ruoka- ja juomamyynti, yritysyhteistyö ja muut tulot on käsitelty lopputuotteiden myyntinä omilla toimialoillaan. Televisiointi- ja veikkaustoiminnan näkökulmasta jääkiekko on käsitelty välituotteena. Jääkiekkojoukkueiden työpaikkavaikutukset on arvioitu tilinpäätöstietoihin, haastatteluihin ja panos-tuotosmalliin perustuen. Ruoka- ja juomamyynnin, televisioinnin ja veikkaustoiminnan työllisyysvaikutukset on arvioitu panos-tuotosmallin avulla. Keskeiset oletukset ja rajaukset Selvitys perustuu vuoteen 2013, eikä sen jälkeisiä muutoksia mm. sarjojen seurarakenteissa ole huomioitu. Tarkastelu on rajattu Suomen pääsarjojen ja maajoukkueen toimintaan, eikä tuloksiin ole sisällytetty esimerkiksi suomalaisten ulkomailla pelaavien ammattikiekkoilijoiden vaikutuksia. Mediatoiminnan osalta tarkastelussa on huomioitu näiden televisioinnista muodostuvat vaikutukset, mutta printtimedia ja ulkomaisiin sarjoihin liittyvä mediatoiminta on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Vedonlyönnin tulovirtavaikutuksena on huomioitu Veikkauksen pelikate, jonka kokonaismäärään on sisällytetty myös ulkomaiset pelisarjat (mm. NHL, KHL). Ammattiseurojen varustehankinnat sisältyvät klusterin kokonaisvaikutusten arvioon. Seurojen varustehankintoja koskevia mahdollisia subventioita ei ole sisällytetty arvioon vaan hankinnat on käsitelty todellisessa arvossaan. Tarkastelun ulkopuolella on rajattu ammattijääkiekkoon liittyvä yksityinen liikenne, jota syntyy mm. katsojien matkustamisesta jääkiekkotapahtumiin. Joukkueiden toimintamalleissa olevien erojen takia välittömien ja välillisten vaikutusten erittely ei ole kaikilta osin yhteneväistä. Tämän seurauksena esimerkiksi hallitoiminnan vaikutukset on esitetty niiltä osin välittöminä vaikutuksina kun ne sisältyvät joukkueiden omaan toimintaan ja välillisinä vaikutuksina niiden joukkueiden osalta, jotka ostavat tähän liittyvät palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä. Jääkiekkoilijoiden urheilijarahastoinnin vero- ja tulovaikutukset on arvioitu perustuen nettomääräiseen rahaston vuosittaiseen muutokseen. KPMG Oy Ab / 13

14 Yhteenveto tuloksista Ammattijääkiekon on arvioitu muodostavan kokonaisuudessaan noin 330 miljoonan euron vuosikohtaisen tulovirran Suomessa. Tämän on arvioitu muodostavan noin 165 miljoonan euron arvonlisäyksen Suomen bruttokansantuotteeseen, edellyttävän noin henkilötyövuoden työpanoksen ja johtavan noin 45 miljoonan euron verokertymään (ml. arvonlisävero ja henkilöiden palkkaverot). Esitetyt kokonaisvaikutukset sisältävät ammattijääkiekon välittömät, välilliset ja tulovaikutukset. Ammattijääkiekon ja siihen välittömästi kytköksissä olevan toiminnan on arvioitu muodostavan välittömästi Suomessa noin 160 miljoonan euron tulovirran, josta valtaosa koostuu SM-liigasta. Tämän aiheuttama välitön arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 85 miljoonaa euroa, edellyttävän noin henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 33 miljoonan euron verokertymän. Ammattijääkiekon välittömästä toiminnasta aiheutuvien tavaroiden ja palveluiden ostojen on arvioitu muodostavan välillisesti noin 110 miljoonan euron tulovirran muilla kotimaisilla toimialoilla. Tämän aiheuttama välillinen arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa, edellyttävän noin 570 henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 5 miljoonan euron verokertymän. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten on arvioitu muodostavan yksityisenä kulutuksena eri toimialoilla noin 60 miljoonan euron tulovirran, jonka arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 30 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus noin 370 henkilötyövuotta ja verokertymä noin 7 miljoonaa euroa Välitön Välillinen Tulovaikutus Yhteensä Tulovirta 161m 109m 62m 333m Arvonlisäys (BKT-vaikutus) 85m 49m 31m 166m Työllisyys htv 567 htv 375 htv htv Verokertymä 33m 5m 7m 45m Ammattijääkiekon kokonaistulovirran jakauma * 2% 6% 8% Maajoukkueet SM-liiga Mestis Suomi-Sarja * Ei sisällä ulkomaisiin sarjoihin liittyvän veikkaustoiminnan tulovirtoja 84% 14 / KPMG Oy Ab

15 Klusteri 2: Juniori- ja muu seuratoiminta Klusterin kuvaus Juniori- ja muun seuratoiminnan vaikutuksina on arvioitu lisensoitujen pelaajien sekä Jääkiekkoliiton toiminta. Tässä toiminnassa tulovirrat perustuvat pääosin pelaajien omarahoitukseen, yritysyhteistyöhön ja erilaisiin avustuksiin, joista merkittävin on jäävuoroihin liittyvät suorat ja epäsuorat tuet. Muita tulonlähteitä ovat yritysyhteistyö ja pienimuotoinen varainkeruu esimerkiksi talkoilla ja pelitapahtumien myynnillä. Juniori- ja muuhun seuratoimintaan liittyy myös vakuutustoimintaa (pelaajien vakuutusmaksut) sekä yksityiseen matkustamiseen liittyvä joukkueiden budjetteihin kuulumaton matkustaminen. Juniorit Harrasteseurat Jääkiekkoliitto Vakuutustoiminta Liikenne Vakuutusmaksut Pelaajamaksut Yritysyhteistyö Muut Yksityinen liikenne KPMG Oy Ab / 15

16 Juniori- ja muun seuratoiminnan keskeisiä tunnuslukuja ikäluokittain Pelipassien lukumäärä * * Tapahtumalisenssit Yhteensä Pojat ja miehet Tytöt ja naiset Yhteensä *luvut pyöristetty lähimpään kymmenykseen Vaikutusten arvioinnin menetelmä Juniori- ja muun seuratoiminnan arvioidut vaikutukset pohjautuvat: kyselyiden, tutkimusten ja haastatteluiden perusteella arvioituihin pelaajakohtaisiin kokonaiskustannuksiin eri ikäluokissa ja alueilla sekä tietoon lisensoitujen pelaajien määristä seuroille lähetettyyn kyselyyn koskien seurojen kokonaisbudjetin rakennetta ja epäsuorien tukien määrää, mikä voi muodostua mm. jäävuoroja koskevasta kaupungin tuesta tietoon myytyjen pelipassien ja vakuutusten arvosta aiemmissa selvityksissä tehtyihin arvioihin yksityisen liikenteen määrästä polttoaineen kulutusta, tuotantoa ja hintaa koskeviin tilastoihin Taloudellisten vaikutusten mallintamisen näkökulmasta pelaajien maksut, pelipassit, yritysyhteistyö, avustukset ja muu tulovirta on käsitelty urheilupalveluiden toimialan lopputuotteena. Pelipasseihin liittyvät vakuutusmaksut on puolestaan käsitelty vakuutustoiminnan lopputuotteena. Yksityisen liikenteen vaikutuksina on arvioitu polttoaineiden vähittäiskaupan ja jalostuksen vaikutukset. Työllisyysvaikutukset on arvioitu perustuen panos-tuotosmalliin ja seuroista kerättyihin tietoihin. Keskeiset oletukset ja rajaukset Lisensoimattomien pelaajien vaikutuksia ei ole sisällytetty arvioon. Lisensoimattomia seuroihin kuuluvia pelaajia toimii mm. Suomen Jääkiekkoliiton ulkopuolisissa ns. villeissä sarjoissa. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan lisensoimattomia seuroihin kuuluvia jääkiekkopelaajia oli kaudella yhteensä lähes Tulokset kattavat suomalaisten juniori- ja muun seuratoiminnan vaikutukset, eikä niihin ole sisällytetty ulkomaisten seurojen Suomen vierailujen vaikutuksia. Suomessa myönnettiin kaudella yli 150 kansainvälistä kotiottelulupaa. Seuratoimintaan liittyvät vaikutukset perustuvat arvioon seurojen pelaajakohtaisista kausikustannuksista, joissa on huomioitu mahdolliset epäsuorat tuet, joita voidaan saada mm. jäävuorojen alennuksina. Pelaajakohtaisiksi kokonaisbudjeteiksi on iästä ja alueesta riippuen arvioitu noin euroa/vuosi. Vakuutustoiminnan vaikutukset on arvioitu perustuen lisensoitujen pelaajien vakuutusmaksujen määrään. Yksityisen liikenteen vaikutukset on arvioitu perustuen Suomen Jääkiekkoliiton ympäristökartoituksessa esitettyihin tietoihin yksityisten liikennekilometrien määrästä harjoitus- ja pelimatkoilla. KPMG Oy Ab / 16

17 Yhteenveto tuloksista Juniori- ja muun seuratoiminnan on arvioitu muodostavan kokonaisuudessaan noin 270 miljoonan euron vuosikohtaisen tulovirran Suomessa. Tämän on arvioitu muodostavan noin 130 miljoonan euron arvonlisäyksen Suomen bruttokansantuotteeseen, edellyttävän noin henkilötyövuoden työpanoksen ja johtavan noin 34 miljoonan euron verokertymään (ml. arvonlisävero ja henkilöiden palkkaverot). Esitetyt kokonaisvaikutukset sisältävät toiminnan välittömät, välilliset ja näistä muodostuvat tulovaikutukset. Juniori- ja muun seuratoiminnan ja siihen välittömästi kytköksissä olevan toiminnan on arvioitu muodostavan välittömästi Suomessa noin 140 miljoonan euron tulovirran. Tämän aiheuttama välitön arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 70 miljoonaa euroa, edellyttävän reilun henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 24 miljoonan euron verokertymän. Juniori- ja muun seuratoiminnan välittömästä toiminnasta aiheutuvien tavaroiden ja palveluiden ostojen on arvioitu muodostavan välillisesti noin 80 miljoonan euron tulovirran muilla kotimaisilla toimialoilla. Tämän aiheuttama välillinen arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 40 miljoonaa euroa, edellyttävän noin 500 henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 5 miljoonan euron verokertymän. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten on arvioitu muodostavan yksityisenä kulutuksena eri toimialoilla noin 50 miljoonan euron tulovirran, jonka arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 25 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus noin 300 henkilötyövuotta ja verokertymä noin 5 miljoonaa euroa Välitön Välillinen Tulovaikutus Yhteensä Tulovirta 138m 80 m 49m 266m Arvonlisäys (BKT-vaikutus) 69m 37m 25m 130m Työllisyys htv 499 htv 294 htv htv Verokertymä 24m 5m 5m 34m Juniori- ja muun seuratoiminnan tulovirtojen jakautuminen pelaajaryhmittäin 8% 18% Alle 11-vuotiaat vuotiaat 17% vuotiaat 11% 21% 10% 15% vuotiaat vuotiaat Yli 21-vuotiaat Tapahtuma-lisenssit 17 / KPMG Oy Ab

18 Klusteri 3: Varusteet Klusterin kuvaus Varusteet-klusteriin kuuluu vähittäiskaupan myynti sekä Suomessa tapahtuva tuotantotoiminta. Tulolähteet perustuvat vähittäiskaupan myyntiin, joka koostuu jääkiekkoon liittyvien varusteiden, asusteiden ja tarvikkeiden myynnistä. Tuotantotoiminnan ja vähittäiskaupan myynti on arvioitu erikseen. Vähittäiskauppa Tuotanto Varustemyynnin ja -tuotannon taustatietoa Varusteet ovat tärkeä osa jääkiekkoa ja edellytys lajin turvalliselle harrastamiselle. Jääkiekkoon liittyvä varusteiden, asusteiden ja tarvikkeiden osuus Suomen urheilukaupasta on merkittävä, noin 9%. Pääosa varusteista myydään urheiluliikkeissä. Hypermarketit ja tavaratalot myyvät pääosin edullisen hintaluokan tuotteita. Suomen suurimpiin jääkiekkovarusteiden vähittäiskauppiaisiin kuuluvat Intersport, SGN Sportia, Budget Sport, Prisma sekä muutama alueellinen urheiluliike. Lisäksi hiljattain Suomeen perustettu XXL-ketju nähdään tulevaisuudessa merkittävänä toimijana jääkiekon varustekaupassa. Jääkiekkoon liittyvä tuotanto Suomessa on nykyisin vähäistä. Tällä hetkellä Suomessa toimii vain muutama yritys, jolla on jääkiekkovarusteiden valmistusta kotimaassa. 18 / KPMG Oy Ab

19 Vaikutusten arvioinnin menetelmä Varustemyynnin ja tuotannon arvioidut vaikutukset pohjautuvat: tutkimuksiin urheilutuotteiden vähittäismyynnin kokonaismarkkinasta ja markkinaosuuksista vähittäiskaupan ja maahantuojien keskeisten toimijoiden haastatteluissa kerättyihin tietoihin jääkiekkovarusteiden kokonaismarkkinan koosta ja rakenteesta valmistajien tilinpäätöksistä ja haastatteluista kerättyihin tietoihin Suomessa tapahtuvan varustetuotannon suuruudesta ja rakenteesta tilastoihin keskimääräisistä pelaajakohtaisista varustehankinnoista vuosittain Keskeiset oletukset ja rajaukset Tulovirta koostuu jääkiekkovarusteiden vähittäiskaupan ja viennin arvosta. Arvonlisään sisältyvät varusteiden vähittäiskaupan ja suomalaisen tuotannon vaikutukset. Ammattijääkiekon seurojen tekemät varustehankinnat ja fanituotemyynti eivät sisälly tämän klusterin kokonaisvaikutusten arvioon; ne on esitetty ammattijääkiekon kokonaisvaikutuksissa. Vähittäiskaupan vaikutukset on arvioitu riippumatta tavaroiden valmistusmaasta. Vähittäiskaupan työllisyysvaikutukset on arvioitu panos-tuotosmallilla. Taloudellisten vaikutusten mallintamisen näkökulmasta varustetuotannon vaikutukset sisältävät Suomessa valmistetut jääkiekkovarusteet niiden lopullisesta myyntimaasta riippumatta. Tuotannon työllisyysvaikutukset on arvioitu panos-tuotosmalliin pohjautuen. KPMG Oy Ab / 19

20 Yhteenveto tuloksista Varusteiden vähittäiskaupan ja tuotannon on arvioitu muodostavan kokonaisuudessaan noin 80 miljoonan euron vuosikohtaisen tulovirran Suomessa. Tämän on arvioitu muodostavan noin 20 miljoonan euron arvonlisäyksen Suomen bruttokansantuotteeseen, edellyttävän noin 360 henkilötyövuoden työpanoksen ja johtavan noin 17 miljoonan euron verokertymään (ml. arvonlisävero ja henkilöiden palkkaverot). Esitetyt kokonaisvaikutukset sisältävät välittömät, välilliset ja näistä muodostuvat tulovaikutukset. Varusteiden vähittäiskaupan ja tuotannon on arvioitu muodostavan välittömästi Suomessa noin 60 miljoonan euron tulovirran. Tämän aiheuttama välitön arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 10 miljoonaa euroa, edellyttävän noin 240 henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 16 miljoonan euron verokertymän. Varusteiden vähittäiskaupan ja tuotannon välittömästä toiminnasta johtuvien tavaroiden ja palveluiden ostojen on arvioitu muodostavan välillisesti noin 10 miljoonan euron tulovirran muilla kotimaisilla toimialoilla. Tämän aiheuttama välillinen arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 6 miljoonaa euroa, edellyttävän noin 70 henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 1 miljoonan euron verokertymän. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten on arvioitu muodostavan yksityisenä kulutuksena eri toimialoilla noin 10 miljoonan euron tulovirran, jonka arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 4 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus noin 50 henkilötyövuotta ja verokertymä noin 1 miljoonaa euroa Välitön Välillinen Tulovaikutus Yhteensä Tulovirta 62m 12m 8m 82m Arvonlisäys (BKT-vaikutus) 11m 6m 4m 20m Työllisyys 244 htv 68 htv 47 htv 359 htv Verokertymä 16m 1m 1m 17m Kokonaistulovirran jakauma, jääkiekkovarusteiden myynnin osalta 15% 15% 30% Mailat Luistimet Muut varusteet Asusteet 15% 25% Tarvikkeet 20 / KPMG Oy Ab

21 Klusteri 4: Investoinnit Klusterin kuvaus Jääkiekkoon liittyvät investoinnit koostuvat pääosin sekä uusien jäähallien rakentamisesta että olemassa olevien hallien peruskorjauksista ja laajennuksista. Arvioihin on sisällytetty suomalaisiin halleihin kohdistuvat investoinnit sekä keskeinen vientitoiminta, joka muodostuu mm. kaukaloista, kylmälaitteista, katsomoista, valaistuksesta, pelikelloista ja mediakuutoista. Uudet hallit Peruskorjaukset ja laajennukset Vienti Uusien hallien rakentaminen koostuu pääosin hallin rakentamisesta, jäärataan ja kaukaloon liittyvistä töistä sekä mittavista LVI-töistä. Peruskorjaus koostuu yleensä mm. kylmä- ja jäänhoitokoneista, pukuhuoneista, ilmanvaihtolaitteistoista ja valaistuksesta. Investointien taustatietoa Suomen ensimmäinen jäähalli rakennettiin Tampereen Hakametsään vuonna Tämän jälkeen halleja on rakennettu yhteensä noin 220, ja näissä on yhteensä noin 260 rataa. Jäähallien keski-ikä on noin 18 vuotta. Halleista 26 on peruskorjattu vuoteen 2014 mennessä. Vanhan hallin täyttäessä noin 30 vuotta, vaihtoehtoina ovat hallin peruskorjaus tai uuden hallin rakentaminen. Sisäinen muuttoliike on suurin syy uusien hallien rakentamiselle. Kpl Jääratojen ikäjakauma, vuotta (n = 263) <10 `10-20 `20-30 > Peruskorjatut Ei peruskorjatut Lähde: Suomen Jäähallien osoitteisto, Suomen Jääkiekkoliitto 21 / KPMG Oy Ab

22 Vaikutusten arvioinnin menetelmä Halli- ja muiden investointien arvioidut vaikutukset pohjautuvat: tilastoihin nykyisten jäähallien lukumäärästä ja peruskorjauksista arvioon jääkiekkohallien peruskorjausten tyypillisestä vuosikohtaisesta määrästä ja kustannuksista arvioon uusien hallien rakentamisen tyypillisestä vuosikohtaisesta määrästä ja kustannuksista keskeisten toimijoiden tilinpäätösten analysointiin ja haastatteluihin Taloudellisten vaikutusten mallintamisen näkökulmasta uusien hallien rakentaminen ja nykyisten hallien peruskorjaukset on käsitelty rakentamisen toimialan lopputuotteina. Halli-investointien työllisyysvaikutukset on arvioitu panos-tuotosmallin avulla. Keskeiset oletukset ja rajaukset Arvion perustana on tyypillinen toimintavuosi, jonka vuoksi yksittäiset suurhalliprojektit on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Uusien jäähallien rakentaminen ja olemassa olevien peruskorjauksen kokonaistulovirroiksi on arvioitu noin miljoonaa euroa. Uusia ratoja on oletettu rakennettavan viisi kappaletta vuodessa (a 3m) ja saneerauksia toteutettavan viisi kappaletta (a 1,5m). Yhteenveto tuloksista Halli-investointien on arvioitu muodostavan kokonaisuudessaan noin 74 miljoonan euron vuosikohtaisen tulovirran Suomessa. Tämän on arvioitu muodostavan noin 29 miljoonan euron arvonlisäyksen Suomen bruttokansantuotteeseen, edellyttävän noin 460 henkilötyövuoden työpanoksen ja johtavan noin 9 miljoonan euron verokertymään (ml. arvonlisävero ja henkilöiden palkkaverot). Esitetyt kokonaisvaikutukset sisältävät sekä välittömät, välilliset ja näistä muodostuvat tulovaikutukset. Halli-investointien on arvioitu muodostavan välittömästi Suomessa noin 34 miljoonan euron tulovirran. Tämän aiheuttama välitön arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 12 miljoonaa euroa, edellyttävän noin 230 henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 7 miljoonan euron verokertymän. Halli-investointien välittömästä toiminnasta johtuvien tavaroiden ja palveluiden ostojen on arvioitu muodostavan välillisesti noin 29 miljoonan euron tulovirran muilla kotimaisilla toimialoilla. Tämän aiheuttama välillinen arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on arvioitu olevan noin 11 miljoonaa euroa, edellyttävän noin 160 henkilötyövuoden työpanoksen ja muodostavan noin 1 miljoonan euron verokertymän. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten on arvioitu muodostavan yksityisenä kulutuksena eri toimialoilla noin 12 miljoonan euron tulovirran, jonka arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 6 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus noin 70 henkilötyövuotta ja verokertymä noin 1 miljoonaa euroa Välitön Välillinen Tulovaikutus Yhteensä Tulovirta 34m 29m 12m 74m Arvonlisäys (BKT-vaikutus) 12m 11m 6m 29m Työllisyys 232 htv 163 htv 69 htv 465 htv Verokertymä 7m 1m 1m 9m KPMG Oy Ab / 22

23 Kokonaistulovirran jakauma halli-investointien osalta Uusien hallien rakennus 33% Hallien saneeraukset Halli-investointien vientitoiminta 45% 22% Uudet jääradat (tiedossa olevat) olevat) Uudet Peruskorjaukset jääradat (tiedossa olevat) Peruskorjaukset (tiedossa olevat) Kpl Kpl Kpl Kpl >30 v. hallit >30 v.hallit Suomessa on 21 yli 30-vuotiasta jäärataa, joita ei ole vielä peruskorjattu. 23 / KPMG Oy Ab

24 LIITTEET Haastatellut ja työhön osallistuneet henkilöt Toimeksiantajat Kummola Kalervo, puheenjohtaja, Suomen Jääkiekkoliitto ry Nurminen Matti, toimitusjohtaja, Suomen Jääkiekkoliitto ry Puttonen Vesa, puheenjohtaja, SM-liiga Oy Rannisto Kimmo, toimitusjohtaja, SM-liiga Oy Klusteri 1 Aarniluhta Ari, liiketoimintaryhmän johtaja, Veikkaus Antila Pirkka, kilpailupäällikkö, Suomen Jääkiekkoliitto ry Autero Markus, urheilupäällikkö, MTV Oy Kallioniemi Riku, toimitusjohtaja, Liiga-Saipa Oy Kalsta Pia, liiketoimintajohtaja, Sanoma Media Finland Oy / Nelonen Media Kutvonen Vesa, puheenjohtaja, Savonlinnan Pallokerho Oy Kohonen Jukka, toimitusjohtaja, Jokerit Hockey Club Oy Lampinen Teemu, toimitusjohtaja, SeiHockey Oy Lehmuskallio Tatu, hankintapäällikkö, MTV Oy Mikkola Jani, manageri, Roki Hockey Oy Mäkinen Stinde, myyntipäällikkö, MTV Oy Nikko Jani, toimitusjohtaja, Obsido Oy Nurminen Pirjo, talouspäällikkö, SM-liiga Oy Parkkonen Timo, ketjujohtaja, Restel Oy Partanen Mikko, puheenjohtaja, Ketterä ry Saarela Jarmo, toiminnanjohtaja, Suomen Jääkiekkoilijat ry Saksman Toni, toimitusjohtaja, Kalpa Hockey Oy Toivakka Jukka, puheenjohtaja, Jukurit HC Oy Tolonen Eija, talouspäällikkö, Suomen Jääkiekkoliitto ry Valtanen Jukka, toimitusjohtaja, Oy HIFK-Hockey Ab Klusteri 2 Bäckman Timo, urheilutoiminnanjohtaja, Suomen Jääkiekkoliitto ry Oikarinen Kimmo, yhteyspäällikkö, Suomen Jääkiekkoliitto ry Tervomaa Turkka, juniori- ja seuratoiminnan johtaja, Suomen Jääkiekkoliitto ry Klusteri 3 Huhtela Pertti, toimitusjohtaja, Urheilu & Kalastus Oy Kölhi Kimmo, tuoteryhmäpäällikkö, Oy Sultrade Ltd (Easton) Nylund Petri, toimitusjohtaja, Tackla Pro Oy Rissanen Tomi, sales manager, Warrior Sports Finland Oy Ruottu Ari-Matti, tuotepäällikkö, SGN Sportia Oy Sihvonen Kauko, toimitusjohtaja, Tac-Stick Oy Wulff Kai, toimitusjohtaja, Bauer Hockey Finland Klusteri 4 Bogomoloff Harry, puheenjohtaja, Helsingin Jäähalli Harju Jarno, Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Heinonen Veli, toimitusjohtaja, ICEPRO Oy Hyvärinen Tuomo, toimitusjohtaja, Rai-Ta Sport Oy Itäpalo Tuomo, tehdaspäälliikkö, Kerko Katsomot Oy Kartio Ilkka, toimitusjohtaja, Easy Led Oy Mansikkaviita Timo, toimitusjohtaja, Suomen Tekojää Oy Orpo Henri, managing director, Oy Darepro Ltd Paavola Pekka, jäähalliasiamies, Suomen Jääkiekkoliitto ry Penttilä Ari, toimitusjohtaja, Prorink International Ab Rajala Osmo, toimitusjohtaja, Jäämestarit Oy Tenhunen Jukka, varatoimitusjohtaja, Helsingin Jäähalli Terkomaa Antti, toimitusjohtaja, Vepe Oy Peltonen Muut asiantuntijat Karhinen Santtu, tutkija, Oulun yliopisto Svento Rauli, professori, Oulun yliopisto 24 / KPMG Oy Ab

25 LÄHDELUETTELO Tietokannat Balance Intelligence -tietokanta Euromonitor-tietokanta IIHF-tietokanta ja internetsivut Kauppalehti Tietopalvelut Suomen Jääkiekkoliiton tietokannat (mm. lisenssit, seurat ja joukkueet, jäähallit) Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].issn= Helsinki: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].issn= Helsinki: Tilastokeskus Julkaisut Drop-out vai throw-out? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu Inflaatio tulee nyt veroista ja EU:n ulkopuolelta, Tilastokeskus Kansallinen liikuntatutkimus : aikuiset Kansallinen liikuntatutkimus : lapset ja nuoret Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys koskien polttonesteiden tukkumyyntiä itsenäisille huoltamoyrittäjille Suomen Jääkiekkoliiton ympäristökartoitus Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].issn= , Liitetaulukko 1. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan * Helsinki: Tilastokeskus Tilinpäätökset VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmän tilastot koskien Suomen henkilöautojen keskimääräisiä päästöjä Öljy- ja biopolttoaineala ry:n tilastot koskien öljytuotteiden kuluttajahintoja Muut Seurojen tilinpäätöstiedot Suomen Jääkiekkoliiton, seurojen, yritysten ja asiantuntijoiden toimittamat materiaalit ja tiedot Kysely juniori- ja harrasteseuroille KPMG Oy Ab / 25

26 Lisätietoja Minna Tuominen-Thuesen KPMG Advisory P: E: Turkka Heinonen KPMG Advisory P: E: Mikko Hostikka KPMG Advisory P: E: KPMG Oy Ab PL 1037 Töölönlahdenkatu 3 A Helsinki P: E: KPMG on yksi maailman johtavista asiantuntijapalveluja tarjoavista organisaatioista, jonka tarkoitus on siirtää osaaminen arvoksi ja hyödyksi asiakkailleen, henkilöstölleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle. KPMG:n palveluihin kuuluvat tilintarkastus, vero- ja neuvontapalvelut. KPMG:n jäsenyritysten verkosto toimii henkilön voimin 155 maassa ympäri maailmaa. Suomessa meitä on yli 850 henkilöä 23 paikkakunnalla KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 MUUTOKSET 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä B-G juniori-ikäisissä seuraavina aikoina: 1.5. 30.6. vapaa siirtoaika

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

KESKIMAAN ALUEPÄIVÄ. Kuortane Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 1

KESKIMAAN ALUEPÄIVÄ. Kuortane Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 1 KESKIMAAN ALUEPÄIVÄ Kuortane 3.9.2016 3.9.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 1 PELIPASSIT JA PELAAJASIIRROT 3.9.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 2 Pelipasseista Nippupelipassitunnukset

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Imatran Ketterä Juniorit D-95 TOIMINTAKERTOMUS 1.6.2008-31.5.2009

Imatran Ketterä Juniorit D-95 TOIMINTAKERTOMUS 1.6.2008-31.5.2009 -95 Imatran Ketterä Juniorit D-95 TOIMINTAKERTOMUS 1.6.2008-31.5.2009 1. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Tehtävä Nimi Aktiivisuus Jatkaa/Ei jatka (lopettamiset) Vastuuvalmentaja Jukka Nykänen 10 J Valmentaja Harri

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Ylialueellinen seurafoorumi.

Ylialueellinen seurafoorumi. Ylialueellinen seurafoorumi www.floorball.fi Sähköinen tulospalvelu turnausmuotoisissa sarjoissa Nykyinen tulospalvelujärjestelmä on ollut käytössä kaudesta 2013-14 lähtien Järjestelmä on Jääkiekkoliiton

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY SUOMEN JÄÄKIEKKOTUOMARIEN LIITTO SJTL RY

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY SUOMEN JÄÄKIEKKOTUOMARIEN LIITTO SJTL RY SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY SUOMEN JÄÄKIEKKOTUOMARIEN LIITTO SJTL RY PALKKIOTAULUKKO 2008-2009 1. EROTUOMARIPALKKIOT Sarjapelit Harj.ottelut 1.1. Maaottelut 1.1.1. A-maaottelut päätuomari 523.00 linjatuomari

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Hallitus 12.6.2014 LIITE 9a Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2017 Tuotannon suhdannekuvaaja 2016, marraskuu Kausitasoitettu tuotanto laski marraskuussa, työpäiväkorjattuna kasvua vuodentakaiseen Kausitasoitettu tuotanto laski vuoden 2016 marraskuussa

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Joukkue jossa lapsi pelaa

Joukkue jossa lapsi pelaa Seurakysely 2016 / Yhteenveto kaikista vastauksista Vanhemmat Vastaajia yhteensä 129 Joukkue jossa lapsi pelaa Muu, mikä? D-tytöt C-tytöt G6(-10)-nappulat F8-G7 (-08-09)-nappulat F9 (-07)-pojat/musta F9

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

DIF-tilaisuus Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta. KPMG-talo

DIF-tilaisuus Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta. KPMG-talo DIF-tilaisuus Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta KPMG-talo 22.9.2016 Yritysvastuu arvonluonnissa, strategiassa ja sijoittajan näkökulmasta Tilaisuuden avaus hallituksen

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 SB-PRO NURMIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA... 1 KAUDELLE 2012-2013... 1 1. YLEISTÄ... 3 2. VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Östersundomin yleiskaavan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Selvityksen esitysmateriaali. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto 9.10.

Östersundomin yleiskaavan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Selvityksen esitysmateriaali. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto 9.10. Östersundomin yleiskaavan yhteiskuntataloudelliset Selvityksen esitysmateriaali Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto 9.10.2014 Alkusanat Östersundomin yleiskaavan yhteiskuntataloudelliset, Selvitys

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot