Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset

Transkriptio

1 Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset Tuloksia VÄHÄHIKU-hankkeesta Hannu Savolainen

2 Esityksen sisältö Vaikutusarvion tausta ja tavoite Uusiutuvan energian potentiaalien kartoitus Tarkasteltavat skenaariot Alueellinen päästölaajennettu panos-tuotosmalli Tulokset Yhteenveto 2 Etunimi Sukunimi

3 Vaikutusarvion tausta ja tavoite Vähähiilisyydestä kilpailukykyä kunnille (VähäHiku) -hanke Toteuttajina Iin Micropolis Oy ja Suomen ympäristökeskus Mukana kahdeksan kuntaa Pohjois-Pohjanmaalta kolmesta eri seutukunnasta (Oulunkaaren sk: Ii; Oulun sk: Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä; Nivala-Haapajärven sk: Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi) Rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto, kunnat ja toteuttajat Meneillään jatkohanke Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla (VÄRE) Tavoitteena oli arvioida hankkeessa identifioitujen hajautetun uusiutuvan energiapotentiaalin välittömät ja välillisiä aluetaloudellisia vaikutuksia (tuotos, arvonlisäys, työllisyys) ja päästövaikutuksia

4 Ii Kempele Kärsämäki Liminka Muhos Nivala Pyhäjärvi Tyrnävä 2000 GWh Potentiaalien kartoitus Toteutettiin kuntakohtaisesti osana uusiutuvan energian kuntakatselmuksia Tuulivoima Lämpöpumput Aurinkoenergia Jätepolttoaineet Peltobiomassat Puupolttoaineet 0

5 Skenaariot ja tarkastelunäkökulmat (1) Viisi erilaista hajautetun energiantuotannon skenaariota Aikajänne vuoteen 2030 asti Entä jos? -tarkastelu; millaisia vaikutuksia uusiutuvan energian investoinneilla ja jatkuvalla käytöllä olisi aluetalouteen ja kasvihuonekaasupäästöihin toteutuessaan Arvioitiin investointikustannukset sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset (ei oteta kantaa, kuinka rahoitettaisiin; etukäteissäästöillä vai lainalla) Peltobiomassat jätettiin tarkastelusta pois (ruokohelven asema, pikemminkin keskitetty kuin hajautettu ratkaisu, laitosten teknologia) Oletus, että tarvittavat investoinnit voidaan hankkia alueelta sataprosenttisesti ellei toisin mainita Potentiaalit ja investoinnit analysoitiin kunnittain Kustannukset kirjallisuudesta tai referenssiyrityksistä Tulokset raportoitiin Maakunnan tasolla (investointien vaikutukset ml. tulovaikutukset, jatkuvan toiminnan vaikutukset, päästöt investoinneista ja jatkuvasta toiminnasta) Seutukunnittain (investointien vaikutukset pl. tulovaikutukset, päästöt investoinneista ja jatkuvasta toiminnasta)

6 Skenaariot ja tarkastelunäkökulmat (2) Tuulivoimaskenaario 728 MW:n kapasiteetin asennus kuntiin 16 % hankinnoista kohdistuu alueelle (Puhuri Oy:n arvio tuulivoimahankkeesta PP:lla), pääosin rakentaminen ja kuljetus Käyttö- ja ylläpito kohdistuu omalle toimialalle (35 Energianhuolto) Aurinkoenergiaskenaario Aurinkopaneelit 20 %:iin asuin- ja liikerakennuksissa 2030 mennessä Asennus ja paneelien kate kohdistuu alueelle 70 % tuotannosta kulutetaan itse, loput myydään Lämmitysskenaario Ilmalämpöpumppu 25 %:iin öljylämmitteisistä ja 47 %:iin sähkölämmitteisistä okt:ista ja rivitaloista Maalämpöpumppu 50 %:iin öljylämmitteisistä asuinrakennuksista (okt, rivitalo, kerrostalo) Turpeen ja kevyen polttoöljyn korvaaminen kaukolämmön tuotannossa metsähakkeella; öljylämmitteisissä omakotitaloissa 10 %:n lisäys pienpuun käytössä (investointeja ei oletettu)

7 Alueellinen päästölaajennettu panos-tuotosmalli Panos-tuotosmalli kuvaa talouden rakenteen ja toimialojen keskinäisriippuvuuden Mitä taloudessa tuotetaan, millä panoksilla ja minne se myydään (talouden sisällä, tuonti ja vienti) Kuinka paljon työllistää, tuottaa arvonlisäystä, maksetaan palkkoja ja veroja Pohjautuu kansantalouden tilinpitoon ja aluetilinpitoon (Tilastokeskus) Staattinen, yhden ajankohdan (yleensä vuosi) pysäytyskuva Toteutettiin maakunnan (55 toimialaa) ja seutukunnan (24 toimialaa) tasolla (yksittäinen kunta liian pieni tarkasteluun; datan saatavuus, yritystoiminnan suppeus) Investointien välittömät, välilliset, tulovaikutukset ja tuotannon päästöt (kertaluonteinen) Päästöjen laskennassa käytettiin keskimääräisiä kansallisia päästöintensiteettikertoimia Jatkuvan toiminnan vaikutukset (vuosittainen) Päästöt arvioitiin polttoainekäytön pohjalta Euromääräiset muutokset aluetalouden loppukysyntään tai välituotekäyttöön

8 Keskeiset tulokset Erilaisten hajautettujen ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen investointien välittömät, välilliset ja tulovaikutukset alueen Työllisyyteen, arvonlisäykseen ja tuotokseen Jatkuvan toiminnan vaikutukset (maakuntataso) Investointien aiheuttamat KHK-päästöt (kokonaispäästöt) Vuosittaiset KHK-päästövähennykset Teknologioiden vertailu Kyseessä ovat alustavat tulokset (lopulliset tulokset julkaistaan SYKEn raporttisarjassa vuoden 2018 loppuun mennessä)

9 Työllisyysvaikutukset yhteensä investoinneista (henkilötyövuotta) Pohjois-Pohj. Oulu Oulunkaari Nivala-Haapaj. Tuulivoima 1544,94 76, ,30 403,11 Aurinkovoima 199,73 88,69 38,81 65,00 Maalämpö 254,96 133,94 25,70 80,69 Ilmalämpö, öljy 10,80 5,88 1,23 3,09 Ilmalämpö, sähkö 62,90 31,95 13,74 14,55 Luku kuvaa työllisten tarvetta, mikäli investoinnit toteutettaisiin yhden vuoden aikana Eri suuruiset potentiaalit ja investoinnit johtavat erilaisiin työllisyysvaikutuksiin

10 Esimerkki: maalämpöinvestointien työllisyysvaikutus Pohjois-Pohjanmaalla (toimialat, jotka sisältävät 80 % htv-vaikutuksesta) 16 Puuteollisuus 25 Metallituotteiden valmistus 41_43 Rakentaminen 46 Tukkukauppa (pl. autot ym.) 47 Vähittäiskauppa (pl. autot ym.) 49 Maaliikenne 71 Tekniset palvelut 80_82 Muut tukipalvelut henkilötyövuotta välitön välillinen tulovaikutus

11 Teknologioiden vertailu maakuntatasolla Kokonaistyöllisyy s investoinneista (htv) Työllisyys jatkuvasta toiminnasta (vuosittainen, htv) Kokonaispäästöt investoinneista (tonnia, CO2e) Vuosittaiset päästövähenemät (tonnia, CO2e) Tuulivoima 1544,94 87, Aurinkovoima 199,73 1, Maalämpö 254,96 3, Ilmalämpö, öljy 10,80 0, Ilmalämpö, sähkö 62,90 3, Puupolttoaineet

12 työllistä/m Tulokset suhteessa investointikustannuksiin 10 9 Maalämpö Aurinkovoima Ilmalämpö (sähkö) Ilmalämpö (öljy) Tuulivoima Mkg CO2e/M Pohjois-Pohjanmaa Oulu Oulunkaari Nivala-Haapajärvi

13 työllistä/mw Tulokset suhteessa asennettuun tehoon Maalämpö Aurinkovoima 5 Ilmalämpö (sähkö) Ilmalämpö (öljy) Tuulivoima t CO2e/MW Pohjois-Pohjanmaa Oulu Oulunkaari Nivala-Haapajärvi

14 Puupolttoaineiden lisääminen Arvioinnissa oletettiin, että turpeen ja kevyen polttoaineen korvaaminen metsähakkeella ja pienpuun polton lisääminen eivät edellytä investointeja -> jos investointeja kuitenkin tehtäisiin, niistä seuraisi positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia Maakunnan ja seutukuntien tasolla välittömät työllisyysvaikutukset positiivisia ja välilliset negatiivisia -> kokonaisuutena työllisyysneutraali Lisääntyvä metsähakkeen tuotanto korvaa turpeennoston lopettamisesta aiheutuvat työllisyysmenetykset Ei tarkastella yksittäisen yrityksen tasolla, vaan seutu-/maakunnan tasolla Puupolttoaineiden päästöt laskennallisesti nolla; puun lisäkäyttö ei kuitenkaan ilmastoneutraalia, koska hakkuilla vaikutuksia hiilinieluun

15 Yhteenveto Uusiutuvan energian potentiaalit ja niiden hyödyntämisen teknologiat aikaansaavat erisuuruisia aluetaloudellisia vaikutuksia Syynä ovat potentiaalin suuruus ja investointikustannukset Kaikki vaihtoehdot lisäävät nettotyöllisyyttä ja vähentävät päästöjä Teknologioita voidaan vertailla työllisyysvaikutusten ja päästövähennysten osalta suhteessa investointikustannuksiin tai asennettuun tehoon -> mahdollistaa valinnan teknologioiden välillä Turpeen ja kevyen polttoöljyn korvaaminen puupolttoaineilla on työllisyysneutraalia