Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<"

Transkriptio

1 Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja verotuloihin

2 Lähtökoh<a taloudellisille vaikutuksille Tero Saarinen Company edistää ja kehifää korkeatasoisen nykytanssin harrastusta. Sen taiteellisena strategiana on luoda elämyksellisiä ja aikaa kestäviä kokonaistaideteoksia. Tanssiryhmän työ on myös taloudellista toimintaa, joka saa aikaan välifömiä ja välillisiä vaikutuksia Helsingin ja laajemman alueen talouteen. Taloudelliset vaikutukset Tanssiryhmä Työllistää taiteellista, teknistä ja hallinnollista henkilöstöä Maksetut palkat välifyvät kulutukseen ja niistä maksetaan veroja Tavaroiden ja palveluiden ostot muilta yrityksiltä välifyvät laajas< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Tanssiesitysten katsojat Ryhmän esitykset vetävät ulkomailta ja muualta Suomesta tanssitaiteen harrastajia, jotka majoifuvat ja kulufavat Helsingissä Seudun asukkaat sekä Helsingissä vierailevat matkailijat käyvät esityksissä ja kulufavat silloin myös muita palveluita Tanssiesitysten aikaansaama lisäkulutus välifyy laajal< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Ryhmän järjestämä kurssitoiminta Helsingissä Muualta Suomesta ja ulkomailta tulevat kurssilaiset asuvat ja kulufavat Helsingissä

3 Laskelmat Tero Saarinen Companyn taloudellisista vaikutuksista Indikaa9orit Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Palkkasumma Verotulot Helsingille, muille kunnille ja val<olle Aluetasot Helsinki Muut kunnat Koko maa Taloudellisia vaikutuksia aikaansaavat toiminnot Tanssiryhmän toiminta (Suomeen kohdistuvat vaikutukset) Vuodet keskimäärin Vuosi 2015 Vuoden 2025 vision mukaisella toiminnan volyymillä, katsojamäärillä ja kurssitoiminnalla Tanssiesitysten kävijöiden lisäkulutus Vuoden 2015 katsojamäärällä Helsingissä (noin ) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden katsojamäärillä (20 000, , , ) Kurssitoiminta Viime vuosien keskimääräinen osallistujamäärä (noin 50) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden osallistujamäärille (100, 150, 200)

4 Menetelmät, <etolähteet ja tulokset Panos-tuotos-malli Mallilla voidaan selvifää <etyn toiminnan taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena Kokonaistuotos syntyy toiminnan aikaisista suorista vaikutuksista sekä kerrannaisvaikutuksista Suorat vaikutukset, kuten oman henkilöstön aikaansaama tuotos tai matkailijoiden lisäkulutus Kerrannaisvaikutukset yritysten hankintaketjusta, kuten alihankinnasta ja tavaroiden tuotantoketjuista Kerrannaisvaikutukset työllistyvien palkkasumman välifymisestä kulutukseen Arvonlisäys saadaan kun kokonaistuotoksesta vähennetään välituotekäyfö Arvonlisäyksen käyfö Palkansaajakorvaukset, joka synnyfää kulutuksen kaufa kerrannaisvaikutuksia ja joista maksetaan veroja Yritysten toimintaylijäämä (voifo), josta maksetaan mm. yhteisöverot Poistot ym. suhteellisen pieniä eriä Työllisyysvaikutus Suorat ja kerrannaisvaikutukset lisäävät työllisyyfä ketjun eri vaiheissa Kokonaisvaikutus on useimmilla toimialoilla henkilötyövuofa milj. kokonaistuotosta koh< EsiFävän taiteen aloilla mm. tanssi työllisyysvaikutukset ovat keskimääräistä suuremmat, koska toiminta on työvoimavaltaista ja palkkataso on melko alhainen Tietolähteet TSC:n talous- ja toiminta<edot: vuosikertomukset TSC & Tanssin talo,yleisötutkimus. Mustonen, 2015 Tilastokeskus: Panos-tuotos-tutkimus 2012 Helsingin osuus valtakunnallisista tuloksista arvioitu eri tutkimusten perusteella

5 Yhteenveto Tero Saarinen Companyn toiminnasta Indikaa9ori v v Toiminnan kokonaisvolyymi, Katsojamäärä Helsingissä vuodessa Kursseille osallistujat vuodessa Palkkasumma, Henkilöstö, Htv 18 35

6 Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2015 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 1,24 milj. Helsingin kaupungin toiminta-avustus: Katsojamäärä Helsingissä: Kurssilaisia: 50 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä Tulo- ja yhteisöverot Arvonlisävero

7 Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2025 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 2,3 milj. Katsojamäärä Helsingissä: Kurssilaisia: 200 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Arvonlisäys, Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä Tulo- ja yhteisöverot Arvonlisävero

8 Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta v TSC:n toiminnan volyymi, joka kohdistui Suomeen, oli noin 1,2 M vuonna 2015, jolloin se oli reaalises< suurin v alkaen Työllisyysvaikutus noin 24 Htv Josta 18 Htv on palkatun henkilöstön suoraa vaikutusta Välillinen työllisyysvaikutus (ostopalveluksista ja kulutuksesta) 6 Htv Noin 18 Htv (3/4) kohdistuu Helsinkiin Henkilöstöstä 2/3 asuu Helsingissä Palkkasumma noin Josta TSC:n henkilöstön palkkoja Lisäksi toiminta generoi palkkasumman muualla talouteen Palkkasumma välifyy pääosin kulutukseen (kerrannaisvaikutus) Verotulot Josta Helsinki , joka kertyy lähes kokonaan kunnallisverosta Val<on osuus , josta suurin osa kertyy arvonlisäverosta Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus vähäinen viime vuosien osallistujamäärillä (noin 50 / vuosi)

9 Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta ssa v ( katsojaa, 200 mestarikursseille osallistujaa) ssa v TSC:n toiminnan volyymi 2,3 M /vuosi (1,2 M v. 2015) Työllisyysvaikutus noin 45 Htv (24 v. 2015) Palkkasumma ( v. 2015) Verotulot ( v. 2015) Josta Helsinki ( v. 2015) Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus 7-kertaistuu, jos osallistujamäärä kasvaa 50 à 200 /vuosi Palkkasumma (200 osallistujaa) v.s (50 osallistujaa) Sil< taloudellinen vaikutus on vähäinen varsinaiseen toimintaan verrafuna

10 Vaikutus katsojien lisäkulutukseen TSC:n Helsingin esitysten yhteenlaskefu katsojamäärä oli v Arvio katsojien asuinpaikan jakaumasta ja kulutuksesta v % pääkaupunkiseudulta Osa kulufaa enemmän esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 20 % muualta Suomesta 14 % päiväkävijöitä tai muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 7 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus Helsingissä (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) 10 % ulkomailta 8 % muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 2 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus PKseudulla (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) Erityises< tanssiesityksen vuoksi tulevat ja Helsingissä yöpyvät ulkomaiset ja ko<maiset asiakkaat saavat aikaan suuren lisäkulutusvaikutuksen Vaikutuslaskelmat tehty vaihtoehtoisille tulevaisuuden visioille katsojamääristä / / / katsojaa Oletus: mitä suurempi katsojamäärä, sitä suurempi osuus ulkomaalaisia kävijöitä

11 Tulosten avausta Katsojien lisäkulutuksen taloudelliset vaikutukset Katsojien vaikutus v. 2015: katsojia Helsingissä , joista noin 9 % ulkomailta Katsojien lisäkulutus Työllisyysvaikutus 9 henkilötyövuofa Palkkasumma Verotulot Helsinki Val<o , josta 2/3 arvonlisäverosta Katsojien vaikutus ssa katsojaa vuodessa, joista lähes puolet ulkomailta Lisäkulutus Työllisyysvaikutus 33 henkilötyövuofa Palkkasumma Verotulot Helsinki Val<o

12 TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset v Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, Kunnallisvero, Yhteisövero, Arvonlisävero, Verotulot yht.,

13 TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset ssa 2025 ( katsojaa, 200 kursseille osallistujaa vuodessa) Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, Kunnallisvero, Yhteisövero, Arvonlisävero, Verotulot yht.,

14 TSC:n toiminnan suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri vuosina sekä ssa 2025 Indikaa9ori TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta keskim.** Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta keskim.** Helsinki, Muut kunnat, Val<o, Yhteensä, *ilman katsojien ja mestarikurssien kulutusvaikutusta **v hintatasossa

15 Esitysten katsojien lisäkulutuksen* suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri katsojamäärillä** Indikaa9ori V toteutunut kats katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v. Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot V toteutunut kats katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v katsojaa/v. Helsinki, Muut kunnat, Val<o, Yhteensä, * Esityksiin osallistumisen generoima lisäkulutus arvioitu eri katsojaryhmille matkailijoiden kulutusta koskevien tutkimusten perusteella. **Oletus: suurempi katsojamäärä à suurempi osuus ulkomaisia katsojia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.

16 Kursseille osallistuvien lisäkulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri osallistujamäärillä* Indikaa9ori V toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Toiminta / kulutus, Kokonaistuotos, Arvonlisäys, Palkkasumma, Työllisyys, Htv Verot V toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Helsinki, ,3 1,1 1,8 2,6 Muut kunnat, ,2 0,7 1,2 1,8 Val<o, ,4 4,2 7,0 10,3 Yhteensä, ,8 6,0 10,0 14,7 *Oletus: suurempi osallistujamäärä à suurempi osuus ulkomaisia kurssilaisia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.

17 TSC:n toiminta v ja ssa v V toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,6 Kokonaistuotos, ,0 Arvonlisäys, , ,9 Palkkasumma, ,2 504,9 Toimintaylijäämä, ,8 48,5 Työllisyys, työvuosia 24,0 18,0 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,5 70,7 Yhteisövero-osuus, ,0 3,0 Verotulot yhteensä, ,5 73,7 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,1 Yhteisövero, ,6 Arvonlisävero, ,0 Verotulot yhteensä, ,8 v Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,6 Kokonaistuotos, ,5 Arvonlisäys, , ,6 Palkkasumma, ,2 959,1 Toimintaylijäämä, ,3 86,6 Työllisyys, työvuosia 45,4 34,2 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,7 134,3 Yhteisövero-osuus, ,1 5,4 Verotulot yhteensä, ,8 139,6 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,9 Yhteisövero, ,0 Arvonlisävero, ,6 Verotulot yhteensä, ,4

18 TSC:n toiminta v ja v keskimäärin v hinnoin V toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,4 Kokonaistuotos, ,0 Arvonlisäys, , ,2 Palkkasumma, ,8 468,6 Toimintaylijäämä, ,0 35,4 Työllisyys, työvuosia Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,2 65,6 Yhteisövero-osuus, ,9 2,2 Verotulot yhteensä, ,1 67,8 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,2 Yhteisövero, ,8 Arvonlisävero, ,8 Verotulot yhteensä, ,7 V keskim./v. Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, ,1 Kokonaistuotos, ,6 Arvonlisäys, ,4 969,2 Palkkasumma, ,4 426,8 Toimintaylijäämä, ,9 37,7 Työllisyys, työvuosia Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, ,1 59,8 Yhteisövero-osuus, ,1 2,3 Verotulot yhteensä, ,2 62,1 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, ,6 Yhteisövero, ,3 Arvonlisävero, ,4 Verotulot yhteensä, ,2

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

Panimoteollisuuden verotus Suomessa verotus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry 21.5.2013 1 1 Tutkimuksen taustat, tavoitteet ja toteuttaminen Suomen veroratkaisut ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti panimo- ja

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus

Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset... 2 1.1 Työllistävä vaikutus...

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11.

TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11. Vastaanottaja Terrafame Group Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.11.2016 TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus 1.11.2016 Päivämäärä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa

Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa 24.5.2012 Helsinki the Venue Osaava Osaavia ja innostavia ammattilaisia. Vankka kokemuksemme ja tiivis yhteistyöverkostomme takaavat ripeän ja luotettavan

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous. 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin.

Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Jorma Auvinen Yliopiston merkitys Savonlinnalle Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Tähän ilmiöön on liittynyt myös voimakas väestön keskittyminen muutamiin keskuksiin.

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä?

Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Keski-Suomen talouseväät Onko teollisuudella vielä merkitystä? Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Esa Storhammar, Jyväskylän yliopisto Timo Tohmo, Jyväskylän yliopisto Indeksi (2005=100) Onko teollisuudella

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti. Syyskuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti. Syyskuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti Syyskuu 2015 Sisältö Tiivistelmä 3 Johdanto 6 Taloudellinen toimintaympäristö 11 Hankkeen vaikutukset 14 Hankkeen vaikutukset

Lisätiedot