6/2011 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2011 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 6/2011 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 6/2011 Aliupseeriliitto ry 24.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja: Petteri Leino Toimitussihteeri: Asta Ruuskanen PÄÄKIRJOITUS... 3 Mikä mättää rauhanturvaajien hoidossa?... 4 Suomen turvallisuuden perusta: Alueellinen puolustus... 7 Venäjän sotilaspolitiikka ja Suomi Puolustusvoimat jätti käyttämättä 1.4 miljardia euroa Leino jatkaa puheenjohtajana Pekka Jyähästä Vuoden aliupseeri Edustajakokous kuvakatsaus Uutisia Lukijan kynästä : Pääsotilasmestari Lumiaura: elä juittaa omeja Pääluottamusmiehen kynästä: Muutoksen tuulia Henkivakuutukset arvioitua edullisempia...31 Marskin ritarien muistoja kouluissa...32 Kirja-arvostelut Harry Ferguson: Operaatio Kronstadt - John Lagerbohm (toim.): Sata sotakohtaloa - Antero Uitto: Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 Kirjamessuilta poimittua Lottanen: Tilinpäätös tältä vuodelta Toimisto tiedottaa Toimituskunta: Jukka Klemetti, Mika Tiitinen, Jari Jauni, Liiton toimisto: Pj Petteri Leino Plm Lassi Majamaa Plm Mika Oranen Järjsiht Asta Ruuskanen Tstosiht Jaana Pakarinen Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Vuoden aliupseerille luovutettu Suomi-konepistooli. Kuva Riku Rissanen Pääkirjoitussivun kuva: Petri Asikainen Ammattisotilaan aikataulu 2012 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/ Ammattisotilas 6/2011

3 825 miljoonaa säästöä vai 1.4 miljardia ylijäämää? 825 miljoonasta tuli tänä syksynä virallinen puolustusvoimien säästövelvoite. Se on järjetön summa jopa puolustusvoimien rahoissa, sillä sotilaallisen maanpuolustuksen talousarvio on tänä ja ensi vuonna 2.5 miljardia euroa. Näin 825 miljoonaa euroa on kolmannes vuosittain käytössä olevasta rahasta. Se on lähes sama summa, jonka puolustusvoimat käyttävät asevelvollisten kouluttamiseen kolmen vuoden aikana. Lakkauttamalla asevelvollisten koulutus kokonaan saadaan kasaan 825 miljoonan säästöt. Omituista oli tämän syksyn uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa, että 825 miljoonasta tuli virallinen säästötavoite. Kukaan ei kyseenalaistanut sen muodostumista tai todenperäisyyttä. Kukaan ei kriittisesti raaputtanut pintaa, vaan kaikki kauhistelivat säästöjen suuruutta. Tiedon nielaisi aina niin valpas neljäs valtiomahti media. Siitä tuli poliitikkojen ja kansalaisten yleinen päivittelyn aihe. Ja sotilaille siitä tuli yhdellä kertaa peruste vastustaa kaikkea ihan mitä tahansa mihin kuluu rahaa. Tosiasiassa 825 miljoonaa on luku muiden lukujen joukossa. Se on yhtä oikea tai väärä kuin mikä muu luku tahansa. 825 miljoonaa saadaan laskemalla Kataisen hallituksen lokakuussa julkistama valtiotalouden vuosien kehyspäätöksen säästövelvoitteet ja lisäämällä niihin kustannusten kallistuman kerroin sekä edellisessä selonteossa luvattu kahden prosentin lisäys puolustusbudjettiin vuodesta 2011 alkaen. Todellisen säästövelvoitteeseen on mahdoton päästä kiinni, sillä valtiontaloudessa useita toisistaan poikkeavia lukuarvoja. On talousarvio, kehyspäätös, talousarvio lisättynä siirtomäärärahoilla, tilinpäätös ja lopulta tilinpäätös lisättynä siirtomäärärahoilla. Kaikkien näiden viiden muuttujan lukuarvot poikkeavat toisistaan. Vuosi 2010 on ainoa, josta meillä on olemassa kaikki viisi tietoa. Vuonna 2010 sotilaallisen maanpuolustuksen talousarvio oli 2.21 miljardia, kehyspäätös kolme vuotta aiemmin 2.16 miljardia, talousarvio lisättynä siirtomäärärahoilla 2.48 miljardia, tilinpäätös 1.98 miljardia ja lopulta tilinpäätös lisättynä siirtomäärärahoilla 2.21 miljardia euroa. Näiden viiden luvun välys on peräti puoli miljardia euroa! Vuonna 2010 jäi käyttämättä noin kymmenen prosenttia käytössä olleista rahoista. Kaikkiaan viimeisen viiden vuoden aikana puolustusvoimilla oli käytettävissään merkittävästi enemmän rahaa kuin se kykeni käyttämään. Vuosien aikana puolustusvoimat jätti käyttämättä 1.4 miljardia euroa budjetoitua rahaa. Valtaosin nämä rahat jäivät käyttämättä materiaalihankintoihin varatuista hankkeista. 1.4 miljardin euron ylijäämä 825 miljoonan euron säästöihin tarkoittaa kääntäen sitä, että puolustusvoimilla on käytettävissään seuraavina vuosina 600 miljoonaa enemmän kuin on varattu tämän ja ensi vuoden rahoitukseen. Täten jemmassa pitäisi olla rahaa vuosille parisataa miljoonaa ylimääräistä vuotta kohden, eikä mitään nykyisiä kuluja tarvitse leikata. Puolustusvoimia pitää uudistaa. Sitä tuskin kukaan vastustaa. Puolustusvoimienkin uudistamisessa kansalaisilla ja puolustusvoimien henkilökunnalla on oikeus vaatia viisaita ja hyvin perusteltuja päätöksiä. Niiden pitää perustua faktoihin eikä epämääräisiin mielikuviin. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että puolustusvoimien rakennemuutosten päätökset ei enää jatkossa voi perustua Työmies askin kanteen perustuviin laskelmiin. Aiemmista virheistä on otettava opiksi. Puolustusvoimien rauhanajan rakenteiden muutokset on tehtävä parlamentaariseen valmisteluun ja laajan poliittisen konsensukseen perustuen. Klassinen temppu on kiinnittää suuren yleisön huomio epäolennaisuuksiin ja toteuttaa muutokset salaisuuden verhon suojassa ja nopeasti. Vaikuttaa siltä, että puolustusvoimien uudistamisen osalta kaikkien mielenkiinto on suunnattu historiallisiin säästötavoitteisiin, jotta kulisseissa voidaan ajaa läpi halutut päätökset. Ammattisotilas 6/2011 3

4 Lokakuussa 2009 miinaan ajaneessa autossa haavoittui pahasti kaksi rauhanturvaajaa. Kuva: Petteri Leino Mikä mättää rauhanturvaajien hoidossa? Rauhanturvaajien vammojen hoitamattomuus on ollut viime aikoina laajasti esillä. Mistä pohjimmiltaan on kyse? Kaikki juontaa kriisinhallintatehtävien muuttumiseen ja toimintaan sodanomaisissa olosuhteissa. Näissä tehtävissä syntyneiden vammojen hoitamista ohjaava lainsäädäntö ei ole pysynyt ajan tasalla. Kaikkien tahto ja tarkoitus on, että suomalainen rauhanturvaaja haa- voittuessaan ja loukatessaan itsensä rauhanturvaamistehtävissä saa parhaan mahdollisen hoidon. Vaikka kaikki tätä tahtovat, niin jokin asiassa mättää. Ongelman perussyyt kumpuavat lainsäädännöstä, sillä asiaa säädellään monella eri lailla. Sotilaallisen kriisinhallinnan laki vuodelta 2006 on peruslaki. Siinä todetaan hyvin selvästi, että kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan ja siihen tarkoitetussa koulutuksessa olevan henkilön sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta maksettavasta korvauksesta säädetään sotilastapaturmalaissa vuodelta Viimeksi mainitussa laissa taas todetaan, ettei puolustusvoimien henkilöstöön sovelleta sotilastapaturmalakia, vaan valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annettua lakia vuodelta 1990, tapaturmavakuutuslakia vuodelta 1948 ja ammattitautilakia vuodelta Lainsäädäntö on keskenään hyvin ristiriitaista ja jättää sen soveltajalle mahdollisuuden tulkita lakia niin, ettei valtiolla ole näissä tapauksissa korvausvelvollisuutta. Tilanne on sinänsä ristiriitainen, ettei ongelmaa ole sinä aikana, kun henkilö on kriisinhallintapalvelussuhteessa. Ne alkavat heti kriisinhallintapalvelussuhteen päätyttyä. 4 Ammattisotilas 6/2011

5 Kriisihallintapalvelussuhteen aikana puolustusvoimat maksaa kaikki hoitokulut. Porin Prikaati hoitaa asiaa erittäin ammattitaitoisesti ja suurella sydämellä. Hoitojen saamisessa ja niiden korvauksissa ei ole ilmennyt ongelmia. Byrokratian ratas ja kasvoton laintulkinta Ongelmat alkavat sinä päivänä, kun kriisinhallintapalvelus päättyy. Sotilastapaturmalain suoja vanhenee sillä siunaamalla hetkellä. Sen jälkeen jokaiseen hoitotoimenpiteeseen tarvitaan Valtiokonttorin maksusitoumus. Maksusitoumuksen hoitoihin voi saada vain erillisestä hakemuksesta. Valtiokonttori käsittelee hakemuksen ja jos heidän mielestään vamma on sellainen, että he mahdollisesti korvaavat hoitokulut, niin he edellyttävät vamman tutkimuksia. Sillä ei ole merkitystä, että vamman syntymisen syy-seuraussuhde olisi päivänselvä eikä myöskään sillä, että kaikki tutkimukset olisi jo kertaalleen tehty. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että potilasta hoitaneet lääkärit olisivat antaneet lähetteen hoitoihin. Valtiokonttorin saatua tutkimusten tulokset, he päättävät lopulta korvaamisesta. Jos korvauspäätös on kielteinen, on vammautuneella 40 vuorokautta aikaa valittaa päätöksestä. Mikäli hän tyytyy päätökseen eikä valita, jää Valtiokonttorin päätös voimaan. Jos vammautunut ei tyydy Valtiokonttorin päätökseen ja valittaa siitä, niin Valtiokonttori käsittelee asian uudelleen. Mikäli päätös on tämän jälkeen edelleen kielteinen, niin vammautunut voi hakea päätökseen muutosta muutoksenhakulautakunnalta. Sen päätöksestä voi edelleen hakea muutosta vakuutusoikeudesta. Lähtökohtaisesti Vakuutusoikeuden päätöksistä ei enää voi valittaa, koska se on ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Kuitenkin eräissä tapaturma-asioissa voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä Valtiokonttorin päätökset jäävät voimaan, vaikka koko valitusprosessi käydään viimeiseen tappiin saakka. Valtiokonttori ei sovella sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä palveleviin mitään erityistä positiivista lähestymistapaa, vaan se käsittelee vammautumisia kuten mitä tahansa työtapaturmaa. Mitä on tapahtunut? Valtiokonttorin korvauskäytäntöjen ongelmat tulivat Aliupseeriliiton tietoon alkuvuodesta 2010, jolloin Afganistanin vaalien vahvennusosastoon vuonna 2009 kuuluneet jäsenet ottivat yhteyttä liittoon. Heillä oli kolme erillistä armeijan lääkärin lähetettä hoitoihin, mutta Valtiokonttori ei suostunut korvaamaan hoitoja. He, joilla hoidot olivat alkaneet ja niistä oli syntynyt kuluja, saivat rahansa Aliupseeriliitolta. Liiton toimistossa todettiin lainsäädännön ongelmat, jolloin liitto lähestyi asiassa puolustusministeri Häkämiestä ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Puheloista. Ministeri Häkämies otti asian hoitaakseen. Puolustusvoimien ja puolustusministerien juristien vastustuksesta Käytännössä Valtiokonttorin päätökset jäävät voimaan, vaikka koko valitusprosessi käydään viimeiseen tappiin saakka. Pääesikunta ei noudata puolustusmiisterin päätöstä. huolimatta ministeri Häkämies päätti , että puolustusvoimat korvaavat niiden vammojen hoitokulut, jotka Valtiokonttori kieltäytyy maksamasta. Ministerin esikunnan kanssa sovittiin, että Aliupseeriliitto laskuttaa Pääesikunnalta maksetut hoitokulut. Asian piti olla tuolla selvä, mutta toisin kävi. Pääesikunta ei suostu noudattamaan ministeri Häkämiehen päätöstä. Yksikään vammautunut rauhanturvaaja ei ole saanut hoitokuluja ministerin päätöksestä huolimatta. Pääesikunta ei ole myöskään maksanut Aliupseeriliiton laskua, eikä sen kahta muistutuslaskua. Pääesikunta perustelee kielteistä suhtautumistaan ministerin päätökseen sillä, että he odottavat koko valitusprosessin lopullista päätöstä. Näin ollen mahdollisen korvauspäätöksen saamiseen kuluu useita vuosia. Edes uhkarohkea haavoittunut rauhanturvaaja ei voi jättää muutosprosessia väliin sillä oletuksella, että puolustusvoimat korvaisi kustannukset. Sillä jättäessään valittamatta kielteiseen päätökseen, samalla hyväksyy sen. Kaikesta välittyy se käsitys, että puolustusvoimien juristit olivat tyytymättömiä ministeri Häkämiehen päätökseen. He pitivät ministerin päätöstä lainvastaisena, jonka täytäntöönpanoa on helppo Ammattisotilas 6/2011 5

6 vastustaa. Muodollisesti asia on kunnossa, mutta varsinainen asia on retuperällä. Miten ongelmat voidaan ratkaista? On selvää, että lainsäädäntöä on uudistettava. Puolustusministeriö on tehnyt maaliskuussa 2011 esityksen sotilastapaturmalain uudistamisesta. Vastuu lain uudistamisen valmistelusta on Sosiaali- ja terveysministeriöllä. Lain uudistaminen vie oman aikansa, eikä se auta välittömästi hoitoa tarvitsevia. Näin tarvitaan nopeita ja poikkeuksellisia toimia. Ensimmäinen ja selvin vaihtoehto on, että Pääesikunta noudattaa ministeri Häkämiehen päätöstä ja maksaa kaikki aiheutuneet hoitokulut, kunnes henkilö on parantunut ja kuntoutettu työkykyiseksi. Porin Prikaati kykenee hoitamaan asian ja HUS:iin kuuluvasta Töölön sairaalasta löytyy ammattitaitoa. Toinen vaihtoehto vaatisi sotilaallisen kriisinhallintalain laveaa tulkintaa. Siinä kriisinhallintatehtävissä vammautuneet pidettäisiin kriisinhallintapalvelussuhteessa kuntoutumiseen saakka. Tässä vaihtoehdossa turvattaisiin vammautuneiden ansiotason säilyminen kohtuullisena. Nythän sairasajan ansiot putoavat nopeasti alle ansiosidonnaisen työttömyys- ja jopa perusturvan. Afganistanissa maasto on hyvin vaihtelevaa ja suurimmat tappiot tulevat tienvarsipommeista ja telamiinoista. Kuva: Anu Köngäs Jälkimmäinen vaihtoehto olisi lähempänä niin sanottua Saksan mallia. Saksassa kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet saavat maksuttoman ja parhaan hoidon. He pääsevät hoitoihin kaikkien jonojen ohitse. Heidät pidetään Bundeswehrin palveluksessa, kunnes he ovat kuntoutuneet ja valmiita työllistymään uudelleen taikka siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle. Oli malli mikä tahansa, sen tulee olla sellainen, ettei haavoittuneen rauhanturvaajan tarvitse käyttää viimeisiä voimiaan perustellessaan vammojen syntymistä ja hoitojen tarpeellisuutta. Hoidot on turvattava alusta loppuun ja viipeettä. Petteri Leino Valtiokonttorin omituinen linja Maallikon on mahdoton ymmärtää Valtiokonttorin perusteluita. Taistelutehtävissä aiheutuneiden käden vammojen osalta Valtiokonttori totesi, että kyseiset vammat syntyvät tyypillisesti liukuhihnamaisessa toimistotyössä ja koska palvelustehtävät ovat olleet vaihtelevia, niin ei korvata. Päätös ei naurata useamman päivän yhtäjaksoisista taisteluista kapinallisten kanssa hengissä selvinnyttä rauhanturvaajaa. Valtiokonttorin päätöksen mukaan ei ollut osoitettavissa syy-seuraussuhdetta telamiinan räjähdyksestä auton alla ja syntyneellä selän vammalla. Valituksen jälkeen Valtiokonttori totesi, että syy-seuraussuhde on olemassa. Syyseuraussuhteella ei ollut enää merkitystä, koska heille selvisi kyseisen sotilaan olleen varusmiesaikana hoidettavana selkävammasta Tilkassa. Sillä ei ollut väliä, että aikaa edellisestä hoidosta oli kulunut lähes 30 vuotta. Näin telamiinan räjähdyksestä aiheutunut vamma oli vanhan vamman pahenema. Sellaisesta korvataan vakuutusalan vakiintuneen käytännön mukaan korkeintaan puoli vuotta vamman aiheutumisesta. Koska byrokratiaan oli kulunut juuri tuo puoli vuotta, niin mitään ei korvattu. Rauhanturvaajalta murtui selkä miinaan ajossa. Hän sai tarvitsemansa hoidon ja kuntoutui työkykyiseksi. Puolitoista vuotta vamman aiheutumisesta Valtiokonttori päätti, ettei tapahtuneesta jäänyt pysyvää haittaa. Haittaa ei ollut pysyvät selkäkivut, jotka jatkuvat edelleen. Haitta ei myöskään ollut, että henkilö on loppuikänsä 3,5 cm lyhyempi. Valtiokonttori on valitsemallaan linjalla osoittanut, ettei suomalaisilla sotilailla ole aukotonta vakuutusturvaa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Petteri Leino 6 Ammattisotilas 6/2011

7 Suomen puolustuksen uskottavuus syntyy vahvasta maanpuolustustahdosta ja tehokkaasta alueellisesta puolustuksesta. Kuva: Petteri Leino Suomen turvallisuuden perusta: Alueellinen puolustus VTT, eversti Pekka Visuri luo seuraavassa katsauksen Suomen puolustuspolitiikan perusteisiin sekä heijastelee sitä käynnissä olevaan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Valtiontalouden säästötarpeet ovat kaikkien tiedossa, mutta niihin vedoten ei saisi tehdä hätäisiä turvallisuus- tai puolustuspoliittisia ratkaisuja. On syytä pitää mielessä Suomen turvallisuuspolitiikan peruslinja ja sopeuttaa puolustusvoimia koskevat uudistukset sen puitteisiin. Kaiken puolustussuunnittelun perustana on arvio Suomen turvallisuusympäristön kehityksestä. Siihen nykyisin vaikuttaa merkittävästi maailmanlaajuinen voimasuhteiden muutos, kun Aasian maiden voima kasvaa ja myös vakavimmat konfliktialueet ovat siellä. Tätä kehitystä olen kuvannut lähemmin kirjassa Maailman muutos ja Suomi (WSOYpro, 2011) ja Kadettikunnan tuottamassa multimediassa, joka löytyy internetistä (www.maailmanmuutos.fi). Puolustusperiaate on määritetty selkeästi Eduskunnan vuonna 2009 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa sanotaan: Suomen puolustus perustuu alueellisen puolustuksen periaatteeseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin sekä vahvaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Alueellisiin joukkoihin ja valtakunnallisiin liikkuviin joukkoihin perustuva puolustusjärjestelmä kattaa koko maan alueen. Siinä on kuvattu hyvin puolustusperi- Ammattisotilas 6/2011 7

8 aatteen ydinajatus, ja tarkennuksena todettiin vielä: Suomen puolustuskyky mitoitetaan valtakunnan itsenäisyyden takaamisen, kansalaisten elinmahdollisuuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaamisen asettamien vaatimusten mukaisesti. Suomen alueellinen koskemattomuus turvataan kaikissa tilanteissa. Puolustusjärjestelmän valmiutta säädellään turvallisuusympäristön tilannekehityksen mukaisesti. Noissa määrityksissä kannattaa kiinnittää huomiota alueellisen puolustuksen korostamiseen. Siinä maavoimien merkitys on keskeinen, koska viime kädessä on kysymys tärkeiden alueiden pitämisestä hallussa kaikissa tilanteissa. Ilma- ja merivoimat osallistuvat erityisesti alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja tukevat maavoimien taistelua monin tavoin. Keskustelu puolustusvoimien kehittämisnäkymistä on keskittynyt lähinnä maavoimien supistamiseen ja erityisesti varuskuntien lakkauttamiseen. Niiden mukanaan tuomat reaaliset säästövaikutukset ja vaikutukset alueelliseen puolustukseen ovat kuitenkin jääneet kertomatta. Itsenäinen puolustus Alueellisen puolustuksen ensisijainen tarkoitus on estää maahamme kohdistuva hyökkäys osoittamalla se kannattamattomaksi. Tähän liittyy luonnollisesti turvallisuuspoliittinen pyrkimys pitää Suomi erossa mahdollisista suurvaltaselkkauksista, joiden syyt voivat olla vaikkapa Keski-Aasiassa tai Lähi-idässä mutta jotka voivat levittää vaikutuksena myös Pohjolaan. Siksi on turvallisuuspoliittiseksi peruslinjaksi määritetty sotilaallinen liittoutumattomuus, vaikka toisaalta Suomi osallistuukin poliittiseen ja sotilaalliseen yhteistyöhön erityisesti EU:n puitteissa. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että suomalaisten on itse huolehdittava puolustuksestaan mahdollisimman pitkään. Jos nojaisimme jonkin suurvallan tai sotilasliiton voimavaroihin, niiden vastapuoli joutuisi kriisitilanteessa pitämään Suomea vihollismaana, jolloin uhka ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä kasvaisi selvästi. Noista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjoista on vallinnut harvinaisen suuri yksimielisyys sekä kansalaisten että puolueiden keskuudessa. Joten kysymys on nyt siitä, miten tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja parhaiten käytetään maanpuolustukselle annettujen tehtävien täyttämiseen. Tästä on syytä käydä avointa keskustelua, jonka perusteella poliittiset päätökset sitten muotoutuvat. Pohjois-Eurooppa on vakaata aluetta Maailman voimasuhteiden muutos vahvistaa erityisesti aasialaisten suurvaltojen asemaa ja heikentää länsimaiden mahdollisuuksia ylläpitää entisenlaisia valtarakenteita. Myös Yhdysvaltojen ja Venäjän strategiset intressit kohdentuvat entistä enemmän eteläiseen Aasiaan ja Tyynen meren rannikoille. Euroopan unionin alue ja erityisesti Pohjois-Eurooppa muodostavat nykyisin turvallisuuspoliittisesti vakaan vyöhykkeen, eikä tähän tilanteeseen ole odotettavissa nopeita negatiivisia muutoksia. Muualta alkava kriisikehitys voi kuitenkin heijastua myös Suomen lähialueille, joten Suomen on ylläpidettävä jatkuvasti valmiuttaan reagoida kriiseihin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Suomen maantieteellisenä erityispiirteenä verrattuna useimpiin muihin EUmaihin on syrjäinen sijainti unionin koillisrajalla ja suurvalta-venäjän naapuruudessa, mistä seuraa tarve tehdä turvallisuusratkaisut omista lähtökohdista. Siksi on myös ymmärrettävää, että Suomen tulee säilyttää mahdollisimman itsenäisen maanpuolustuksen valmius kohdata tulevaisuudessa mahdollisesti sattuvia vakavia kriisitilanteita, sotilaallisen hyökkäyksen uhka mukaan luettuna. Euroopan unionin maiden vuotuiset sotilasmenot ovat olleet suhteellisen suuret, yhteensä yli 200 miljardia euroa, mikä vastaa noin neljäsosa koko maailman sotilasmenoista. Kun läntisessä Euroopassa ei koeta sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa, on asevoimiin kohdistettu nyt tuntuvia säästötoimia sekä EU:n että Naton jäsenmaissa. Niiden kyky maataistelujen käymiseen ja asevoimien joustavaan käyttöön eri suunnilla on heikentymässä. Tähän liittyy Yhdysvaltojen sotilaallisten voimavarojen suuntautuminen Aasiaan ja Tyynelle merelle. On entistä epätodennäköisempää, että Yhdysvallat tai eurooppalaiset suurvallat olisivat valmiit käyttämään merkittäviä sotilaallisia voimia Itämeren alueella. Suomi ja Venäjä Suomen sotilaspoliittiseen asemaan vaikuttavat erityisesti Ruotsin ja Saksan asevoimissaan tekemät supistukset. Toisaalta myös Venäjä on kylmän sodan jälkeen vähentänyt voimakkaasti tavanomaisia asevoimiaan Suomen lähialueilla. Venäjä on kuitenkin uudistamassa supistettuja joukkojaan entistä parempaan toimintavalmiuteen ja käytettäväksi maan eri osissa. Niiden toiminnallinen painopiste on etelässä, erityisesti Kaukasian ja Keski-Aasian alueilla, mutta toimintakykyä tehostetaan myös Pohjois-Euroopan suunnalle. Tilannekehityksen vaatimuksia vastaava Suomen puolustuskyky on myös tulevaisuudessa tärkeä tekijä pohjoisen Euroopan vakauden ylläpidossa. 8 Ammattisotilas 6/2011

9 Kun maailman konfliktien painopiste on Lähi-idässä ja eteläisessä Aasiassa, ei tänne sivusuunnalle ole odotettavissa merkittäviä sotilaallisia keskityksiä. Pohjoisen jäämeren alue on kuitenkin nousemassa kiinnostuksen kohteeksi lähinnä energiavarojensa vuoksi. Suomi sijaitsee edelleen geopoliittisesti ja geostrategisesti verraten aralla vyöhykkeellä Venäjän naapurissa, jolloin tulevaisuudessa ehkä kaukanakin alkavat suurvaltakriisit saattavat heijastua tänne. Suomi ei ole erityisen uhanalaista aluetta tai suoranaisesti Venäjän hyökkäyksen kohdealue, vaan kysymys on lähinnä mahdollisuudesta joutua epäsuorasti suurvaltaselkkausten vaikutuksien piiriin. Alueellinen puolustus turvattava! Puolustusvoimien jatkuvat organisaatiomuutokset sekä uutiset voimakkaista sodan varalle ylläpidettävien reservijoukkojen vahvuuksien supistamistarpeista ovat antaneet sekavan kuvan puolustussuunnittelun johdonmukaisuudesta. Tätä käsitystä hämmentävät myös tiedot laajamittaisesta maavoimien sotakaluston romuttamisesta. Kansalaisten on ollut vaikea päästä selville, mihin näillä toimilla pyritään ja millaista puolustusperiaatetta on tarkoitus ylläpitää. Julkisuuteen saatetut tiedot puolustusvoimien kehittämisnäkymistä ovat keskittyneet paljolti maavoimien supistamiseen. Siihen liittyy arvuuttelu varuskuntien lakkauttamisilla kertomatta kuitenkaan, millaisiin reaalisiin säästövaikutuksiin niillä päästäisiin ja mitä ongelmia varuskuntaverkon harventamisesta seuraisi alueelliselle puolustukselle. Vertailukohdaksi ei ole esitetty laskelmia siitä, mitä vaihtoehtoja on maavoimien supistamistoimille, esimerkiksi säästämismahdollisuuksia ilma- ja merivoimien organisaatiossa ja varustehankinnoissa. Perusteluksi maavoimien vahvuuksien voimakkaalle supistamiselle on lähinnä esitetty tarve kohdistaa varoja kustannuksiltaan nopeasti kasvaneisiin materiaalihankintoihin. Tällöin ei ole riittävästi perusteltu, millaisesta materiaalista on kysymys ja mihin strategis-operatiiviseen käyttöajatukseen sen hankinta perustuu. Vertailukohdaksi ei ole esitetty laskelmia siitä, mitä vaihtoehtoja on maavoimien supistamistoimille, esimerkiksi säästämismahdollisuuksia ilma- ja merivoimien organisaatiossa ja varustehankinnoissa. EI teknoarmeijalle Alustavia vastauksia noihin kysymyksiin saatiin äskettäin puolustusvoimain komentajan kenraali Ari Puheloisen puheessa maanpuolustuskurssin avajaisissa Hän korosti poliittisten päätösten ensisijaisuutta ja puolustusvoimien roolia yhteiskunnassa todeten muun muassa: Puolustusvoimia koskevat isot päätökset ovat osa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Puolustusvoimissa tiedostetaan, että myös aluepoliittiset näkökohdat kuuluvat siihen tärkeänä osana. Aluepolitiikkaa ja puolustusvoimien tarpeita ei kuitenkaan pidä nähdä toisilleen vastakkaisina. Pikemminkin päinvastoin; onnistuneilla päätöksillä voidaan eri näkökohdat saada vahvistamaan toisiaan ja turvata laajassa mittakaavassa yhteiskunnan kokonaisedut. Puolustusvoimien kannalta tässä harkinnassa on tärkeää, että siinä huolehditaan puolustuskyvyn pitkäjänteisestä ylläpidosta. Sen eräs ajankohtainen edellytys on puolustusvoimien nykyisen organisaation kaventaminen. Joukko-osastoja ja esikuntia joudutaan karsimaan, koska raha ei riitä nykyisen kokoisten puolustusvoimien ylläpitoon. Mutta miten tämä toteutetaan, siinä puolustusvoimat on valmis rakentavaan yhteistyöhön. Verrattuna eräisiin heittoihin tyyppiä ei maata varuskunnilla puolusteta tai viittauksiin vanhalla kalustolla aseistetusta resupekka-armeijasta komentajan puhe oli tasapainoinen ja perusteltu näkemys uudistuksien perusteista. Hän myös totesi, että puolustusvoimat ei tule ehdottamaan huippuunsa varustettua pientä teknoarmeijaa - sellaiseen ei todellakaan ole varaa - eikä toistakaan ääripäätä, massa-armeijaa, jonka suuruuden seurauksena sen yksiköt väistämättä jäisivät hyvin puutteellisesti varustetuiksi ja siten vaarallisen tehottomiksi. Todellisuus tulee olemaan näiden ääripäiden välissä. Se on rakenne, jossa optimaalisesti hyödynnetään eri-ikäinen reservin henkilöstö sekä eri-ikäinen materiaali, tavoitteena kustannustehokas, tasapainoinen kokonaisuus, joka on olosuhteisiimme ja voimavaroihimme sopeutettu ja kykenevä maan sotilaalliseen puolustukseen turvallisuusympäristöön suhteutetulla uskottavalla tavalla. Noissa ajatuksissa kuvastuu alueellisen puolustuksen erityispiirre, että voidaan tukeutua nopeasti perustettaviin reserviläisjoukkoihin, kunhan vain on olemassa riittävän suuri ja ammattitaitoinen vakinaisen henkilökunnan runko. Alueellisen puolustuksen joukkojen ylläpito on huomattavasti halvempaa kuin suurvaltatyyppisten asevoimien, joita pidetään suuressa valmiudessa lähtemään tehtäviinsä pitkienkin matkojen päähän ja yleensä lentoteitse. Omaa maataan puolustava joukko on aina paremmin motivoitunut sekä kykenee täyttämään tehtävänsä suhteellisen halvalla ja pitkäikäisellä aseistuksella verrattuna suurvaltojen kalliisti varustettuihin pika-iskujoukkoihin. Kaiken takana kansan maanpuolustustahto Loppujen lopuksi Suomen ja samalla alueellisen puolustuksen tärkein voimavara on maanpuolustustahtoinen ja hyvin koulutettu henkilöstö. Modernia materiaalia luonnollisesti tarvitaan sekä vakinaisille joukoille että myös varastoon, mutta ei mitä tahansa tavaraa kannata varastoida. Taitavalla suunnittelulla ja tehtävien määrityksellä voidaan valmistella perustarvikkeiden hankintoja ja valmistusta siten, että kriisitilanteen kärjistyessä varustuksen puutteita voidaan riittävän nopeasti täydentää. Koulutettua henkilöstöä sen sijaan ei saada joukkojen tarpeita vastaavasti, jos sillä alalla on ryhdytty voimakkaisiin säästöihin. Teksti: Pekka Visuri Kirjoittaja on ye-eversti evp ja valtiotieteen tohtori Ammattisotilas 6/2011 9

10 Venäjän sotilaspolitiikka ja Suomi Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen raportti Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä aiheutti pienoisen mediamylläkän alkusyksystä. Vaikka raportti kuitattiin poliittisen johdon toimesta paperiksi muiden joukossa, niin kyseessä on loistava kiteytys Venäjän sotilasvoimasta ja sen kehityksestä Suomen suunnalla. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisessä tilassa Venäjän sotilaallinen suurvalta-asema romuttui. Se nähtiin myös Suomessa. Mutta Vladimir Putinin yli kymmenen vuotta jatkuneella valtakaudella Venäjä on palauttanut suurvallan sotilaallisen potentiaalin. Tällä hetkellä Venäjä käyttää sotilaallisiin menoihin noin 40 miljardia euroa vuosittain ja muiden turvallisuusviranomaisten menoihin noin 30 miljardia. Se on kaikkiaan neljännes koko Venäjän vuosittaisesta budjetista. Venäjän strategisessa suunnittelussa tavoitteena on jatkaa sotilaallisen voiman lisäämistä. Seuraavien kolmen vuoden aikana Venäjän tavoitteena on kaksinkertaistaa puolustusmenot. Se mahdollistaa Venäjän asevoimien uudelleenvarustamisen, jonka on tarkoitus jatkua koko tämän vuosikymmenen. Noin vuosi sitten presidentti Medvedev hyväksyi Venäjän asevoimien kehittämissuunnitelman. Sen mukaisesti 10 % kaikista varoista suunnataan maasijoitteisiin ydinaseisiin. Ydiniskukykyä parannetaan mm. uudella strategisella ohjustyypillä sekä sukellusveneestä ammuttavalla Bulava ohjuksella. Toinen tärkeä ulottuvuus on avaruuspuolustus ja ennakkovaroitusjärjestelmän kehittäminen. Suurvallalla on suurvallan resurssit. Näin ohjelma sisältää uusia ydin- ja monitoimisukellusveneitä, pinta-aluksia, hävittäjiä, taisteluhelikoptereita ja ohjusjärjestelmiä. Puolustushaarojen kehittämistä viedään eteenpäin omien kehittämisohjelmien puitteissa. Maavoimien osalta se tarkoittaa tiedustelu-, valvonta- ja johtamiskyvyn parantamista sekä kauaskantoisten täsmäaseiden käyttöönottoa. Venäjän ilmavoimien kalusto on tarkoitus uusia kokonaan. Vaikka viidennen sukupolven häiveominaisuuksilla 10 Ammattisotilas 6/2011

11 varustettu Suhoi T-50 PAK FA hävittäjä ja Ansat-U taisteluhelikopteri ovat vielä kehitysvaiheessa, niin Suhoi ja MiG perheisiin kuuluvia hävittäjiä valmistuu koko ajan, samoin kuin Mil- ja Kamov helikoptereita. Koillisväylän avautumisella meriliikenteelle on Venäjälle strateginen merkitys. Näin uusi laivasto-ohjelma on laaja. Se sisältää mm. kuusi lentotukialusta ja noin sata taistelualusta. Tähän mennessä osa aluksista on ostettu ulkomailta mm. Ranskasta neljä Mistral luokan helikopteritukialusta. Seuraavien kolmen vuoden aikana Venäjän tarkoituksena on kaksinkertaistaa puolustusmenot. Se mahdollistaa Venäjän asevoimien uudelleenvarustamisen, jonka on tarkoitus jatkua koko tämän vuosikymmenen. Mitä tapahtuu Suomen lähistöllä? Merkittävin muutos tapahtui vuonna 2010, jolloin entiset Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistettiin Läntiseksi johtoportaaksi. Siihen yhdistettiin Pohjoinen laivasto (Muurmanskissa), Itämeren laivasto, Kalingradin erityisalue sekä 1.Ilmavoima- ja ilmapuolustusalue. Johtoportaan esikunta on Pietarissa, vanhassa keisarillisen armeijan yleisesikunnassa. Uusi Läntinen johtoporras kykenee itsenäisiin operaatioihin. Vanhaan Leningradin sotilaspiiriin verrattuna sen sotilaspotentiaali on lähes kaksinkertainen. Johtoportaan alla on kaksi armeijaa 6.Armeija Karjalan Kannaksella ja 20.Kaartin Armeija Moskovan itäpuolella. Läntisen johtoportaan rauhanajan joukko-osastot ovat jatkuvassa valmiudessa. Ne ovat taistelukykyisiä yhtymiä, jotka kykenevät lähtemään sotilasoperaatioon suoraan rauhanajan ryhmityksestä. Niiden vasteaikana on olla tunnissa käskystä väistöalueella. Läntisen johtoportaan alueella on mm. seitsemän moottoroitua jalkaväkiprikaatia, joista yksi Viipurin itäpuolella Kamenkassa ja toinen Kuolan alueella Petsamossa. Kyseisten prikaatien vahvuus on noin sotilasta. Niiden kalustona on noin sata taistelupanssarivaunua, parisataa taisteluajoneuvoa ja teloilla liikkuva tykistö. Kamenkan jalkaväkiprikaatia tukee Koivistolle sijoitettu helikopteriyksikkö. Välittömästi Suomen läheisyydessä on lisäksi kaksi reservin moottoroitua jalkaväkiprikaatia, toinen Alakurtissa ja toinen Karjalan Kannaksella Sertolovossa. Sallan korkeudelle Alakurttiin on uudelleen perustettu jo kerran lakkautettu helikopterirykmentti. Uusina joukkoina Venäjä on jo päättänyt perustaa kaksi pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettua arktista prikaatia. Ne korostavat pohjoisen alueen merkitystä. Strategisen iskun edellytykset Läntisen johtoportaan yksi iskevimmistä osista on Lugaan, Pietarin eteläpuolelle sijoitettu ohjusprikaati. Sen joukon kalustona on Iskander M ohjukset, joiden kantama on viidestäsadasta tuhanteen kilometriin. Nykyisillä taistelukärjillä Lugasta yltää puolen Suomen alueelle aina Oulun Kajaanin tasalle saakka. Iskander M ohjukset ovat tärkeässä roolissa strategisessa iskussa. Niillä voidaan kuljettaa maaliinsa sekä tavanomaisia että ydinkärkiä. Ohjustukikohdan sijoittaminen juuri Lugaan kertoo Itämeren alueen strategisesta merkityksestä. Sieltä voi hallita Baltian maita, Itämeren aluetta ja puolta Suomea. Lugan lähettyvillä Pihkovassa sijaitsee sekä ilmarynnäkködivisioona että spetsnaz prikaati. Pietarin pohjoispuolelle valmistui jokin aika sitten uusi tehokas tutka-asema ja Suursaaren tutka-asema on saamassa uutta vauhtia. Näiden molempien merkitys tilannekuvan luomisessa on ratkaiseva. Venäjän uusi kyky perustuu nopeuteen siirtyä rauhanajan toiminnasta strategisiin iskuihin. Tätä kokeiltiin Georgian sodassa kesällä Kokemukset eivät olleet kaikin puolin mairittelevia, mutta niiden kokemusten perusteella joukkojen koulutusta on kehitetty ja testattu suurissa sotaharjoituksissa. Merkitys Suomelle Strategian laitoksen raporttia ei voi ohittaa olan kohautuksella, sillä kirjoittajakaarti on erittäin nimekäs ja kaikki Venäjän asiantuntijoita. Yksi prikaatikenraali, kaksi everstiä ja kaiken kruunaa filosofian tohtori Stefan Forss, jonka maine turvallisuuspolitiikan tutkija on laajalti tunnustettu. Vaikka kirjoittajakunnasta vain Stefan Forss on enää aktiivipalveluksessa, niin he eivät suoraan kerro millaiset puolustusvoimat Suomi tarvitsee. Ei vaikka tätä varten on yksi erillinen luku. Kirjoittajat toteavat, ettei Suomi voi rakentaa puolustustaan muiden maiden solidaarisuustuen varaan. Etenkään kun Suomi ei ole Naton jäsen. EU:n ja Pohjoismaiden tuki on kokonaan koeponnistamatta. Suomen sotilaallinen puolustusjärjestelmä on heidän mielestään oltava ennustamattoman kehityksen varalle. Suomen puolustusta käsittelevän luvun viimeinen kappale on siteeraamisen arvoinen: Kyse on voimavarojen jakamisesta nykyaikaisen yhä kallistuvan terävän kärjen ja toisaalta välttämättömän alueellisesti kattavan järjestelmän kesken. Tietty huippunykyaikainen kärki tarvitaan hyökkääjän lyömiseksi. Silti on kyseenalaista, kuinka paljon mahdollinen hyökkääjä kunnioittaa voimavaroillamme aikaansaatavaa pientä kärkeä. Kirjoittajat toteavat, että puolustus on uskottava, kun sen lyöminen käy hyökkääjälle kohtuuttoman kalliiksi. Suomalaisen järjestelmän vahvuus on vankka maanpuolustustahto, jonka ennaltaehkäisevä vaikutus ei ole väheksyttävä. Petteri Leino Ammattisotilas 6/

12 Vuosina Puolustusvoimilla oli käytettävissä miljardia euroa vuodessa. Siitä jäi käyttämättä kaikkiaan 1.4 miljardia euroa. Puolustusvoimat jätti käyttämättä 1.4 miljardia euroa Valtion tilinpäätösluvut ovat karua luettavaa viimeiseltä viideltä tilikaudelta. Niiden mukaan puolustusvoimat jätti käyttämättä kaikkiaan 1.4 miljardia euroa vuosina Käyttämättä jäänyt raha on yksi syy puolustusvoimia kohtaaviin rahoitusongelmiin. Puolustusvoimien tilinpäätös luvut löytyvät verkosta. Tilinpäätöslukuja on kaksi ilman siirtomäärärahoja ja siirtomäärärahoilla huomioituna. Siirtomäärät ovat niitä rahaeriä, jotka ovat siirtyneet aiemmilta vuosilta myöhemmin käytettäväksi. Näin siirtomäärärahoilla lisätyt tilinpäätösluvut ovat kuvaavampia kuin ilman niitä olevat luvut. Siirtomäärärahojen kera olevat tiedot kertovat koko totuuden. Rahaa jää jatkuvasti käyttämättä Vuosina sotilaalliseen maanpuolustukseen oli käytettävissä kaikkiaan miljardia, joista puolustusvoimat käytti miljardia. Näin käyttämättä jäi kaikkiaan 1.41 miljardia euroa. Vuositasolla tarkasteluna rahankäytössä on tapahtunut pientä parannusta. Onhan siihen kiinnitetty huomiota puolustushallinnossa. Vielä 2006 käytettävissä olevasta rahoituksesta jäi käyttämättä 13,6 % eli 300 euroa. Käyttämättä jääneen rahoituksen osuus putosi tarkastelukauden loppua kohti parilla prosentilla, ollen kuitenkin yli kymmenen prosenttia joka vuosi. Valtaosa käyttämättä jääneistä rahoista jäi yli materiaalihankinnoista. Vielä vuonna 2006 materiaalihankintoihin varatusta rahasta jäi käyttämättä kolmannes eli 266 miljoonaa euroa. Pientä parannusta tapahtui tarkastelukauden loppua kohden, sillä vuonna 2010 se oli enää neljännes ja rahassa 200 miljoonaa euroa. Sitä vastoin toiminta- ja henkilöstökulujen osalta käyttämättä jäänyt rahamäärä kolminkertaistui viidessä vuodessa. Vielä 2006 toiminta- ja henkilöstökuluista jäi käyttämättä 25 miljoonaa euroa, mutta viisi vuotta myöhemmin summa oli kasvanut jo 70 miljoonaan euroon. Kaikkiaan materiaalihankkeista jäi käyttämättä miljardia euroa sekä toiminta- ja henkilöstökuluista 226 miljardia viidessä vuodessa. Missä ongelmat? 12 Ammattisotilas 6/2011

13 Yllä olevassa taulukossa on kuvattuna Puolustusvoimien käytössä ollut rahoitus siirtomäärärahoilla lisättynä miljoonina euroina. Puolustusvoimilta jäi käyttämättä vuosittain miljoonaa euroa. Puolustusvoimia uhkaavat 825 miljoonan säästövelvoitteet vuosina joutuvat outoon valoon aiemmin käyttämättömän rahan kanssa. Julkisuudessa ei ole käsitelty, kuinka paljon puolustusvoimien pitää oikeasti säästää. Tulevina vuosina on käytettävissä aiemmilta vuosilta periytyneitä siirtomäärärahoja. Näihin lukuihin verrattuna Kataisen hallituksen säästövelvoitteet eivät näytä enää dramaattisilta. Puolustusvoimien rahoituksen ongelmat eivät ole siinä, kuinka paljon puolustusvoimat saavat vuosittain rahoitusta. Ongelmat ovat siinä, kuinka tehokkaasti puolustusvoimat käyttää sille annetun rahoituksen. Mikäli käyttämättä jäänyttä osuutta ei kyetä pienentämään, niin puolustusvoimat ajautuu todelliseen rahoituskriisiin. Jos puolustusvoimat käyttää rahoituksensa tehokkaammin, niin rauhanajan rakenteita ei tarvitse ajaa alas kauhealla kiireellä. Puolustusbudjetin korottamisella ei ole olennaista merkitystä. Vuosina 2011 ja 2012 puolustusvoimilla on käytettävissään yli kymmenen prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina. Tämä vuosi alkaa olla lopuillaan. Ensi toukokuussa nähdään, paljonko jää käyttämättä tältä vuodelta? Teksti: Petteri Leino Ei säästövelvoitetta ensi vuodelle Puolustusvoimien talouskurimus on ollut otsikoissa koko syksyn. Ensi vuoden talousarvio on hyvin myötämielinen Puolustusvoimille. Ensi vuoden talousarvion käsittely on kesken Eduskunnassa, mutta suurella todennäköisyydellä siihen ei tule merkittäviä muutoksia. Puolustusvoimien osalta ensi vuoden talousarvio ei poikkea oleellisesti kuluvasta vuodesta. Rahaa on tulossa lähes yhtä paljon kuin tällekin vuodelle. Itse asiassa puolustusvoimat saa toiminta- ja henkilöstökuluihin 13,5 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Puolustusministeriön esitykseen verrattuna Valtioneuvosto esittää laskettavaksi sotilaallisen maanpuolustuksen menoja 34,6 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kuluvaan vuoteen verrattuna ero on pieni, vain puolet tästä eli 17,6 miljoonaa euroa. Ero on niin pieni, ettei sillä ole oleellista merkitystä puolustusvoimien kaikkiaan 2.5 miljardin euron budjetissa. Näin vuoden 2012 talousarvioesitystä voidaan pitää puolustusvoimien osalta varsin kohtuullisena. Valtioneuvoston talousarvioesityksestä jää selvästi käsitys, että ensi vuoden kustannussäästöt halutaan suunnata puolustusmateriaalihankintoihin. Sitä vastoin Valtioneuvosto haluaa turvata puolustusvoimien toimintakulut (henkilöstö ja toiminta). Aliupseeriliitto esitti omassa lausunnossaan, että Eduskunta ottaa hallituksen linjauksen huomioon omissa päätöksissään. Puolustushallinnon henkilöstöä ei saa laittaa materiaalihankintojen maksumieheksi. Virkapuku-uudistuksen rahoitus Kaikki virkapukujen hankintakustannukset kuuluvat työnantajan vastuulle vuoden 2012 alusta. Puolustusvoimille uudistus on taloudellisista vaikutuksiltaan merkittävä, koska sen palveluksessa on ammattisotilasta. Puolustusvoimat esitti ensi vuodelle 2 miljoonan euron lisärahaa tämän uudistuksen toteuttamiseksi. Valtiovarainministeriö leikkasi tähän tarkoitukseen tarkoitettua rahaa 90 prosenttia ja pudotti sen euroon. Aliupseeriliitto ja JHL esittivät, että eduskunta korottaa virkapukuavustusten määrän tarkistukseen tarvittavaa määrärahan takaisin kahteen miljoonaan euroon. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 6/

14 Edustajisto kokoontui Helsingissä Leino jatkaa puheenjohtajana Edustajakokous valitsi vuodesta 2003 liiton johdossa toimineen Petteri Leinon jatkamaan puheenjohtajana kaudella Valinta oli yksimielinen. Kokous valitsi hallitukseen kaudelle uusina jäseninä Kimmo Alpirannan (Kotka), Jani Kivelän (Pohjanmaa), Tuomas Miromäen (Kymenlaakso), Harri Nyylan (Mikkeli), Milla Setälän (Lappi) ja Jyrki Surkan (Uusimaa). Uusi hallitus järjestäytyi edustajakokouksen jälkeen. Hallitus valitsi varapuheenjohtajiksi Jukka Klemetin ja Mika Tiitisen kaudelle Liiton työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi Kimmo Alpiranta ja Jyrki Surkka. Esityksiä sopimusneuvotteluihin Yhdistykset tekivät määräaikaan mennessä edustajakokoukselle kolme esitystä. Kotkan, Suomenlahden ja Lounais-Suomen Aliupseerit esittivät, että Puolustusvoimien työaikasopimuksen linnakerahaa koskeva pykälä (23 ) muutetaan siten, että aattopäivien osalta linnakeraha maksetaan 100 %:lla korotettuna. Näitä aattopäiviä ovat pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto. Edustajakokous päätti, että esitys otetaan huomioon seuraavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa. Kuopion Aliupseerit esitti, että Aliupseeriliitto ryhtyy toimiin ilmavoimien pääjohtokeskuksessa palvelevien tilannevalvonta-aliupseerien saattamiseksi lennonvarmistusvastuulisän piiriin. Edustajakokous päätti, että esitys otetaan huomioon seuraavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa. Näiden lisäksi Tampereen Seudun Aliupseerit esitti, että vuoden 2014 edustajakokous pidettäisiin Tampereella. Edustajakokous päätti, että koska esitys on liiton toimintalinjakauden ulkopuolella, se ei vielä päätä vuoden 2014 kokouspaikasta. Petteri Leino aloitti kolmannen kauden Aliupseeriliiton puheenjohtajana. Kuva: Riku Rissanen Aliupseerin vahva puolustaja Edustajakokous hyväksyi liitolle strategian kaudelle Strategian teemana on Aliupseerin vahva puolustaja. Merkittävin ero aikaisemman strategiakauden toimintaan on liiton selkeästi aktiivisempi ja terävämpi ote edunvalvontaan. Strategian taustalla ovat aliupseerien toimintaympäristössä tapahtuvat ja tapahtuneet merkittävät muutokset. Näitä ovat esimerkiksi Puolustusvoimien koventunut työnantajatoiminta sekä suunnitteilla oleva puolustusvoimauudistus. Nämä edellyttivät liitolta suunnan ja toimintamallien tarkastamista. Strategiakauden kolme tärkeintä tavoitetta ovat: aliupseerien vahva ja onnistunut edunvalvonta, aliupseerien ammatti-identiteetin vahvistaminen ja järjestäytymisasteen säilyttäminen korkealla sekä puolustushallinnon suurimman ammattiliiton status. Sopimus- ja neuvottelutoiminnassa tavoitellaan palkkausjärjestelmän kannustavuuden lisäämistä. Liitto haluaa avata keskustelun myös uusista vaativuusluokista. Sopimusten valvonnassa liitto lähtee nollatoleranssin periaatteesta. Kaikkiin työnantajan sopimuksenvastaisiin toimiin puututaan jatkossa välittömästi ja tiukasti. Selkeät sopimusrikkomukset saatetaan pääsopimuksen mukaiseen neuvottelumenettelyyn. Myös luottamusmiesorganisaatiota ja luottamusmies- 14 Ammattisotilas 6/2011

15 ten palvelussuhteiden ehtoja kehitetään. Lisäksi luottamusmiehille määritellään uudelleen osaamis- ja henkilökohtaiset vaatimukset. Myös sotilaallisen kriisinhallinnan edunvalvonta ja erityisesti vammojen hoito ovat korostetusti esillä strategiassa. Lähtökohtana on, että kriisinhallintatehtävät ovat jatkossakin ammattisotilaille vapaaehtoisia. Strategian myötä yhdistysten taloudelliset edellytykset paranevat kun jäsenmaksun palautusosuutta nostetaan. Toiminnan painotukset 2012 Ensi vuoden aikana liitto keskittyy ajamaan aliupseerien etuja puolustusvoimauudistuksessa. Tulevissa virkaehtosopimusneuvotteluissa tavoitellaan hyväksyttävää neuvottelutulosta. Tulevien vuosien tavoitteena on, että jokainen palvelukseen astuva aliupseeri on Aliupseeriliiton jäsen. Jäsenten ja koko liiton työtaisteluvalmiutta parannetaan. Aliupseeriliitto on aloitteellinen kansallisen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman käynnistämisessä. Kansallinen veteraaniohjelma Aliupseeriliitossa käynnistetään veteraaniohjelma toimintavuonna Veteraaniohjelman yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyy heti. Sen tärkeimmät osakokonaisuudet koskevat vakuutusten korvauskäytäntöjä, kriisinhallintatehtävissä vammautuneen palvelussuhdeturvaa ja ryhmätapaturmavakuutuksen korvaustasoja. Aliupseeriliiton tavoitteena on, että vapaaehtoisesti isänmaan puolesta kriisinhallintatehtävissä terveytensä menettäneet tai tapaturmissa loukkaantuneiden vahingot korvataan automaattisesti ja nopeasti, täysimääräisesti ja pysyvästi sekä parhaiden mahdollisten asiantuntijoiden hoitamina. Ryhmätapaturmavakuutuksen korvaustasoihin niin kuolemantapauskor- vauksen kuin haittakorvauksen osalta on saatava tuntuva korotus. Palvelusuhdeturvan kehittäminen on laaja kokonaisuus, johon liittyy muun muassa työnantajan velvollisuus varmistaa vammautuneen palvelusuhteen jatkuminen, työllistämistuki uudelleenkoulutukseen ja tämän jälkeisen työllistymisen varmistaminen, vammautuneen sotilaan irtisanomiskielto, ansionmenetystakuu, jolla varmistetaan ennen vammautumista tapahtuneen elintason säilyminen sekä vammasta aiheutuvien ylimääräisten elinkustannusten korvaaminen. Edellä mainitut periaatteet koskevat soveltuvin osin niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vammautumisia. Mika Oranen Joustoa edunvalvontatyöhön Edustajakokous päätti liiton sääntöihin tehtävistä muutoksista. Ne koskevat yhdistysten ja hallituksen ilmoitusvelvollisuuksiin liittyviä määräaikoja (4, 11 ) edustajiston tehtäviä (14 ), työtaisteluita (17 ) sekä hallituksen kokoonpanoa ja toimintaa (18, 19 ). Sääntömuutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa työtaistelupäätösten tekoa ja lisätä yhdistysten vaikutusmahdollisuuksia liiton hallituksessa. Lisäksi sääntömuutos toi yhdistyksille ja hallitukselle lisäaikaa sääntömääräisten ilmoitusten tekoon. Uudet säännöt astuvat voimaan kun yhdistysrekisteri on vahvistanut ne. Voimaan astumisesta tiedotetaan yhdistyksille erikseen. Asta Ruuskanen Aliupseeriliiton hallitus Puheenjohtaja Petteri Leino Varapuheenjohtaja Jukka Klemetti, Joensuu Seudun Aliupseerit (Tuomo Ruuskanen, Kuopion Aliupseerit) Varapuheenjohtaja Mika Tiitinen, Keski-Suomen Aliupseerit (Marko Rönkkö, Keski-Suomen Aliupseerit) Kimmo Alpiranta, Kotka (Pirjo Räisänen, Suomenlahti) Pekka Jylhä, Kanta-Hämeen Aliupseerit (Ari Poutanen, Kanta-Hämeen Aliupseerit) Jani Kivelä, Pohjanmaa (Petri Kärkkäinen, Ylä-Savo) Tuomas Miromäki, Kymenlaakso (Sami Vaakanainen, Kymenlaakso) Riikka Mäki, Tampereen Seudun Aliupseerit (Juha Eskelinen, Kuopion Aliupseerit) Harri Nyyla, Mikkeli (Mikko Suhonen, Mikkeli) Miia Rauhu, Lounais-Suomen Aliupseerit (Oke Kärkkäinen, Lounais-Suomen Aliupseerit) Milla Setälä, Lappi (Jarkko Taka-aho, Lappi) Jyrki Surkka, Uusimaa (Matti Paajanen, Uusimaa) Vesa Tuovinen, Lappeenrannan Aliupseerit (Vesa Kirvesmies, Lappeenrannan Aliupseerit) Ammattisotilas 6/

16 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh YRJÖ PIRILÄ OY 16 Ammattisotilas 6/2011

17 Pekka Jylhästä Vuoden aliupseeri Ylivääpeli Pekka Jylhä (48) on valittu vuoden aliupseeriksi. Aliupseeriliiton hallitus julkisti nimityksen liiton edustajakokouksessa Helsingissä. Jylhä on työskennellyt Puolustusvoimissa yli 25 vuotta. Hänet tunnetaan laajalti ammattikuntansa, joukko-osastonsa ja koko puolustusvoimien piirissä erittäin ammattitaitoisena ja ahkerana aliupseerina, jolle palvelus puolustusvoimissa on ollut elämäntapa. Jylhä on sotilasurallaan pitänyt itsestään selvänä laajaa ja syvällistä osaamis- ta. Hän on hakeutunut aktiivisesti koulutukseen ja huolehtinut ammattitaitonsa kehittämisestä. Hän on laajentanut osaamistaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Ylivääpeli Jylhä haavoittui vakavasti helmikuussa 2011 Afganistanissa. Tasavallan Presidentti myönsi hänelle kesäkuussa 1. luokan Vapaudenmitalin ansioista kriisinhallintatehtävissä. Pekka Jylhä on toiminut pitkään erilaisissa luottamustehtävissä Aliupseeriliitossa. Hän on toiminut Kanta-Hämeen Aliupseerit ry:n hallituksessa vuodesta 1996 lukien ja on nyt yhdistyksensä varapuheenjohtaja. Hän on tällä hetkellä Aliupseeriliiton hallituksen jäsen. Kuva: Petteri Leino Ansiomitalilla palkitut 2011 Liitto palkitsi ansiomitalilla yhdistysten ja liiton hallituksen tekemien esitysten perusteella ansioituneita jäseniään sekä yhteistyökumppaneita. Kultainen ansiomitali Sotilasmestari Jari Hautamäki, Ilmavoimien Tilannealiupseerit ry Sotilasammattihenkilö Leena Hildén, Tampereen Seudun Aliupseerit ry Ylikersantti Mika Tiitinen, Keski-Suomen Aliupseerit ry Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Sotilasmestari Markku Voutilainen, Joensuun Seudun Aliupseerit ry Hopeinen ansiomitali Sotilasmestari Petri Huovinen, Tervareitin Aliupseerit ry Vääpeli Juha Kortteinen, Keski-Suomen Aliupseerit ry Pursimies Oke Kärkkäinen, Lounais-Suomen Aliupseerit ry Kersantti Kaisa Martikainen, Kuopion Aliupseerit ry Ylikersantti Tero Merikanto, Kuopion Aliupseerit ry Vääpeli Jarkko Siitari, Niinisalon Aliupseerit ry Vääpeli Sami Vaakanainen, Kymenlaakson Aliupseerit ry Ylikersantti Timo Zweygberg, Kanta-Hämeen Aliupseerit ry Ammattisotilas 6/

18 Edustajakokous 2011 Aliupseeriliiton edustajakokous oli Helsingissä 8. ja Kokoukseen ja sen yhteydessä järjestettyihin päiväjuhlaan ja vastaanotolle osallistui yli 150 aliupseeria ja kutsuvierasta. Edustajakokouksen puheenjohtajana toimi Jyrki Surkka (Uusimaa). Kokouksessa ja kokoustauoilla käytiin vilkasta keskustelua ja kokousedustajat pääsivät myös äänestämään. Päiväjuhlan juhlapuhujina olivat puheenjohtaja Petteri Leinon lisäksi puolustusministeri Stefan Wallin ja puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL). Juhlassa esiintyivät Kaartin Soittokunta ja lausuja Kari Koivu. Tilaisuuden juonsi liiton hallituksen jäsen Vesa Tuovinen. Liitto palkitsi päiväjuhlassa ansioituneita jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Edustajakokouksen päätteeksi puheenjohtaja esitteli kokousedustajille paikalla olleet uudet liiton hallituksen jäsenet. Kuvat: Riku Rissanen 18 Ammattisotilas 6/2011

19 Ammattisotilas 6/

20 Uutisia Ruokahuollon työehdot heikentyvät Puolustusvoimien ruokahuollon henkilökunnan työehdot heikkenevät suunnitellun yhtiöittämisen myötä. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan Leijona Catering Oy:n neuvottelukunta on päättänyt, että yhtiössä sovelletaan majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä peruspalkan, lisien ja korvausten heikennyksiä sekä vuosilomien lyhentymistä. JHL järjesti mielenilmauksen työehtojen heikentämistä vastaan neljässä Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen muonituskeskuksessa perjantaina Mielenilmauksen tavoitteena oli herättää asiasta päättävät tahot peruuttamaan päätöksensä työehtojen heikentämisestä ja neuvottelemaan henkilöstöä edustavien liittojen kanssa työehdot turvaavasta, yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Henkilöstoliikuntapalkinto puolustusvoimille Puolustusvoimat on voittanut Suomen Aktiivisin Työpaikka kilpailun. Vuosittain myönnettävällä tunnustuksella Kuntoliikuntaliitto haluaa edistää henkilöstöliikuntaa ja tukea työyhteisöjen hyvinvointia liikunnan keinoin. Kuntoliikuntaliitto perustelee valintaansa sillä, että Puolustusvoimat on pyrkinyt esimerkillään vaikuttamaan kansalliseen liikuntakasvatustyöhön. Puolustusvoimien liikuntastrategiassa sekä toimintatavoissa korostetaan henkilöstön fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden merkitystä työkyvyn ylläpitämisessä. Lisäksi Puolustusvoimilla on koko organisaation kattava liikunta-alan asiantuntijaverkosto, joka vastaa liikuntapalveluiden kehittämisestä sekä käytännön toteutuksesta. Suomen Rauhanturvaajaliitolle uusi puheenjohtaja Suomen Rauhanturvaajaliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Porissa pidetyssä liittokokouksessa kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen. Hän seuraa tehtävässään viisi vuotta Rauhanturvaajaliittoa luotsannutta kenraalimajuri Heikki Holmaa. Kiljusella on omakohtaista rauhanturvakokemusta Libanonista, Makedoniasta ja Kosovosta. Nato-johtoisessa KFOR:ssa hän oli Keskisen Prikaatin komentajana prikaatikenraalin arvolla, mikä on ennenkuulumatonta maalle, joka ei kuulu Natoon. Paavo Kiljunen siirtyi reserviin puolustusvoimien sotatalouspäällikön paikalta vuonna Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on uusien jäsenien saaminen liittoon ja luonnollisesti samalla myös vanhojen jäsenten aktivoiminen, ensi vuoden alussa tehtäväänsä astuva Paavo Kiljunen selvittää. Puheenjohtajan toimikausi on kaksivuotinen. Suomen Rauhanturvaajaliittoon kuuluu noin jäsentä. Liiton tärkeimpiä tehtäviä on veteraanituki, joka kohdistuu niin sotiemme veteraaneihin kuin rauhanturvatehtävissä palvelleisiin. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät jo vuonna 1956 Suezille. Kaikkiaan alhaalla on ollut vuosien mittaan noin eri rauhanturvaajaa. Tällä hetkellä suurin suomalainen rauhanturvakohde on Afganistan. Teksti ja kuva Kimmo Wiren 20 Ammattisotilas 6/2011

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta

Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta Prikaatikenraali (evp) Lauri Kiianlinna MTS:n Venäjä-seminaari Säätytalo, 10.2. Venäjän joukot vetäytyivät Keski-Euroopasta 1000 kilometriä itään 1 Without America

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS

Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani18.4.10), luonnos 14.4.2010 Kajaani 18.4.2010 MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS Ajankohtaiset talousongelmat ja päivittäiset uutiset monilta kriisialueilta antavat

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon

Kriisinhallinnan olosuhteet paremmin huomioon Rauhanturvaajaliitto osallistui kesäkuussa järjestettyyn kuulemistilaisuuteen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevasta uudesta sotilastapaturmalainsäädännöstä. Eduskunnalle tänä syksynä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi. Valtion korvaamat sotilastapaturmat

Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi. Valtion korvaamat sotilastapaturmat Jos loukkaannut tapaturmaisesti tai sairastut palveluaikanasi Valtion korvaamat sotilastapaturmat Hyvä asevelvollinen Sinulla on oikeus korvaukseen valtion varoista, jos loukkaannut palveluaikanasi tapaturmaisesti

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia

Öljyrikas Venäjä a. Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia Öljyrikas Venäjä a Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia Venäjä syytää rahaa rapistuneen armeijansa elvyttämiseen. Uusia 32 Suomen Kuvalehti 9/2007 Teksti Markku Salomaa Kallis

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU STRATEGIAN LAITOS JULKAISUSARJA 2: TUTKIMUSSELOSTEITA No 47 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY DEPARTMENT OF STRATEGIC AND DEFENCE STUDIES SERIES 2: RESEARCH REPORTS No 47 VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö

Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisohjesääntö Aliupseeriliitto ry:n palkitsemisjärjestelmän tarkoituksena on palkita henkilöitä tai yhteisöjä, jotka ovat toiminnallaan edesauttaneet liiton tarkoitusperien

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot