Raskaana olevan potilaan kuvantaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaana olevan potilaan kuvantaminen"

Transkriptio

1 Irina Rinta-Kiikka LT, hallinnollinen apulaisylilääkäri TAYS, Kuvantamiskeskus Reita Nyberg LL, erikoislääkäri TAYS, naistentautien ja synnytysten vastuualue Päivi Laarne TkT, sairaalafyysikko TAYS, Kuvantamiskeskus Raskaana olevan potilaan kuvantaminen Raskauden aikana on vältettävä turhaa altistumista säteilylle. Jos mahdollista, kuvantamistutkimus siirretään tehtäväksi synnytyksen jälkeen. Muut kuin vatsan tai lantion alueen kuvaukset voidaan suorittaa tavalliseen tapaan hyvää sädehygieniaa ja vatsan alueen suojausta käyttäen. Vatsan ja lantion alueen oireiden selvittelyssä ensisijainen tutkimusmenetelmä on kaikukuvaus. Jos diagnoosi ei sillä selviä, suositeltavin jatkokuvantamismenetelmä on magneettikuvaus. Varjoaineita ei suositella käytettäväksi kaiku- ja magneettikuvauksissa raskauden aikana. Jos kyseessä on mahdollisesti hengenvaarallinen tila, myös vatsan alueen tietokonetomografia on perusteltu. Diagnostisesta tutkimuksesta johtuva säteilyaltistus ei käytännössä yleensä ole aihe harkita raskauden keskeytystä. Vertaisarvioitu VV Lääkärin työssä kohtaa usein kysymyksiä säteilyn vaikutuksista kehittyvään sikiöön. On totta, että kehittyvä sikiö on herkkä säteilylle, koska sikiön solujen jakautuminen on vilkasta. Raskaus ei suojaa odottavaa äitiä sairastumiselta tai tapaturmilta. Esimerkiksi syövän ilmaantuvuuden on todettu nykyään jopa jonkin verran lisääntyneen raskaana olevilla naisilla, samaan aikaan kun lastenhankintaikä on noussut (1). Käytännön työssä on osattava arvioida sikiölle ja äidille säteilystä aiheutuva riski suhteessa tutkimuksesta saatavaan hyötyyn ja pystyttävä kertomaan tästä ymmärrettävästi myös raskaana olevalle. Ainahan raskaus ei edes ole tutkimusta tehtäessä tiedossa, vaan se voi selvitä tutkimuksen aikana tai vasta tutkimuksen jälkeen. Tämä asettaa omat haasteensa hedelmällisessä iässä olevien naisten diagnostiikalle laajemminkin: jos raskaudesta ei ole varmuutta, potilaaseen on suhtauduttava kuin raskaana olevaan. Diagnostisessa kuvantamisessa haittavaikutusten todennäköisyys on pieni, mutta raskaana olevan kuvantamisessa ja erityisesti kuvantamista hyödyntävissä toimenpiteissä tulee soveltaa tarkasti säteilyn käytön ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable) eli säteilyaltistus pidetään niin vähäisenä kuin käytännössä on mahdollista. Säteilyn haittavaikutukset ja annossuureet Säteilyn aiheuttamat haittavaikutukset jaetaan kahteen ryhmään, deterministisiin eli vääjäämättä ilmeneviin ja stokastisiin eli satunnaisiin haittavaikutuksiin. Deterministiset haittavaikutukset liittyvät suuriin kerta-annoksiin, jotka aiheuttavat laajamittaista solujen tuhoutumista. Tavallisimmin kyseessä ei ole sädediagnostinen tutkimus, vaan säteilyonnettomuus tai odottavan äidin pahanlaatuiseen perussairauteen saama sädehoito. Determinististä vaikutusta arvioitaessa käsitteellä kynnysarvo on tärkeä merkitys. Sädealtistuksen ylittäessä kynnysarvon haitta on varma (esim. säteilypalovamma tai sikiövaurio) ja annoksen kasvaessa haitta-aste (vamman vakavuus) kasvaa jyrkästi. Myös annosnopeus vaikuttaa merkittävästi sekä kynnysarvoon että haitta-asteeseen. Jos suurikin sädeannos saadaan pitkän ajan kuluessa, kynnysarvo haitan kehittymiselle on korkeampi ja haitta jää pienemmäksi (2,3). Stokastisilla haittavaikutuksilla ei ole kynnysarvoa. Tällöin vaikutus voi tulla miten pienestä altistuksesta tahansa yksittäisessä solussa tapahtuvan satunnaisen geneettisen muutoksen pohjalta, ja se ilmenee myöhemmin syöpänä tai seuraavan sukupolven perinnöllisenä haittana. Haitallisen vaikutuksen todennäköisyys kasvaa säteilyannoksen kasvaessa, ja niinpä ihmisen koko elinajan aikana kertynyt kumulatiivinen annos on yhteydessä kokonaisriskiin. Periaatteessa jokainen uusi röntgenkuvaus lisää osaltaan hieman kokonaisriskiä, vaikkakin yksittäisenä tapahtumana mitättömän pienellä todennäköisyydellä. Omana kokonaisuutenaan 782

2 tieteessä TAULUKKO 1. Tavanomaisten röntgentutkimusten aiheuttamat sikiön säteilyannokset. Lähde: Sharp C, Shrimpton JA, Bury RF. Diagnostic medical exposures: Advice on exposure to ionizing radiation during pregnancy. Joint guidance from National Radiological Protection Board, College of radiographers and Royal College of Radiologists Kirjallisuutta 1 Hoellen F, Reibke R, Hornemann K ym. Cancer in pregnancy. Part I: Basic diagnostic and therapeutic principles and treatment of gynaecological malignancies. Arch Gynecol Obstet 2011;20: Paile W. Säteily ja raskaus. Kirjassa: Paile W, toim. Säteilyn terveysvaikutukset. Säteily- ja ydinturvallisuus -sarja, osa 4. Hämeenlinna: Karisto 2002: Wieseler KM, Bhargava P, Kanal KM, Vaidya S, Stewart BK, Dighe MK. Imaging in pregnant patients: examination appropriateness. Radiographics 2010;30: , Mäyränpää M, toim. Naistentaudit, raskaus ja synnytys. Therapia Fennica Helsinki: Kandidaattikustannus Oy Romo A, Carceller R, Tobajas J. Intrauterine growth reatrdation (IUGR); epidemiology and etiology. Pediatr Endocrinol Rev 2009; 6 suppl 3: Greskovich Jr JF, Macklis RM. Radiation therapy in pregnancy: risk calculation and risk minimization. Semin Oncol 2000;27: Voulgaris E, Pentheroudakis G, Pavlidis N. Cancer and pregnancy: A comprehensive review. Surg Oncol 2011;20: Epub 2011 Jul 5. 8 DiSaia PJ, Creasman WT. Cancer in pregnancy. Kirjassa Clinical Gynecologic oncology, 7. painos. Elsevier Sikiön säteilyannos keskimääräinen, mgy suurin mahdollinen, mgy NATIIVITUTKIMUKSET Kallo 0,01 0,01 Keuhkot 0,01 0,01 Rintaranka 0,01 0,01 Lanneranka 1,7 10 Lantio 1,1 4 Raajat 0,001 0,001 VARJOAINETUTKIMUKSET Paksusuoli 6,8 24 Mahalaukku ja ohutsuoli 1,1 5,8 Laskimonsisäinen urografia 1,7 10 TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSET Kallo 0,005 0,005 Keuhkot 0,06 0,96 Lanneranka 2,4 8,6 Lantio Lantion mittaus 0,2 0,4 Vatsa 8 49 on hyvä muistaa se tosiasia, että etenkin alkuraskaudessa monet muutkin tekijät kuin säteilyaltistus voivat johtaa mm. raskauden päättymiseen. Ilman säteilyaltistusta spontaanin abortin riskiksi on arvioitu yli 15 % (4) ja sikiön kasvun hidastuman riskiksi 3 7 % (5). Lääketieteessä dosimetrian ja säteilysuojelun näkökulmasta käytetyimmät suureet ovat absorboitunut annos, ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos. Absorboitunut annos on keskimääräinen ionisoivasta säteilystä kohteeseen siirtyvä energia massayksikköä kohden (J/kg) ja sen yksikkö on gray (Gy). Ekvivalenttiannoksessa otetaan huomioidaan absorboituneen annoksen aiheuttama biologinen vaikutus kudokseen kertomalla absorboitunut annos säteilyn laatutekijällä. Tämä kerroin on arvoltaan 1 röntgensäteilylle ja yksikkö suureelle on sievert (Sv). Ekvivalenttiannos lasketaan eri elimille, ja esimerkiksi sikiön annoksen arviona käytetään tyypillisesti kohdun ekvivalenttiannosta. Efektiivinen annos kuvaa säteilyaltistuksen aiheuttamaa kokonaishaittaa. Sen laskemisessa huomioidaan eri elinten ekvivalenttiannokset ja niiden säteilyherkkyys. Efektiivisen annoksen yksikkö on sievert kuten ekvivalenttiannoksenkin, joten kirjallisuutta lukiessa suureiden kanssa saa olla tarkkana. Taulukossa 1 on joitakin esimerkkejä sikiölle röntgentutkimuksista aiheutuvista säteilyannoksista. Säteilyn vaikutukset raskauden aikana Ionisoivan säteilyn vaikutus sikiöön on riippuvainen säteilyn annoksesta ja annosnopeudesta, mutta vahvasti myös raskauden vaiheesta. Tyypillisiä raskaudenaikaisen säteilyn deterministisiä sikiöhaittoja ovat mm. epämuodostumat, keskenmeno, kohtukuolema, sikiön kasvun hidastuma ja ennenaikainen synnytys. Deterministisen haitan vaikeusasteella on tyypillisesti korrelaatio säteilyannokseen ja käänteinen korrelaatio raskauden vaiheeseen. Säteilyaltistus missä tahansa sikiönkehityksen vaiheessa saattaa aiheuttaa myös satunnaisen geneettisen muutoksen yhdessä solussa eli stokastisen haitan. Tällainen solumuutos saattaa johtaa myöhemmin mm. sekundaaristen kasvainten tai myelodysplastisten sairauksien kehittymiseen (1). Kolmannen ja neljännen raskausviikon aikana, kun hedelmöitynyt munasolu kulkeutuu kohtuun ja kiinnittyy, alkiossa on vielä hyvin erilaistumattomia soluja, jotka korvaavat helposti toisiaan. Toisaalta alkion kehittyminen saattaa helposti keskeytyä kokonaan esimerkiksi sädealtistuksen vuoksi, eikä alkio pystykään kiinnittymään kohdun seinämään ja raskaus päättyy. Eläinkokeet ovat vahvistaneet ajatusta siitä, että säteilyn vaikutuksesta alkio joko menehtyy tai säteilyaltistuksesta huolimatta kehittyy normaaliksi jälkeläiseksi (6). Etenkin determinististä haittaa ajatellen herkintä sikiön kehityksen aikaa on varhainen organogeneesin vaihe raskausviikoilla 4 8 (7). Herkin kehittyvistä elinjärjestelmistä on keskushermosto, mutta organogeneesin aikana kehittyvät kaikki muutkin elinjärjestelmät pääpiirteittäin. Organogeneesin jälkeistä raskauden vaihetta nimitetään sikiökaudeksi. Sikiökaudelle ominaista on nimenomaan sikiön koon kasvu ja elinjärjestelmien kypsyminen. Raskausviikoilla 8 15 keskushermoston kypsyminen on herkimmillään ja altis vaurioitumaan pienemmistä sädeannoksista kuin myöhemmässä raskauden vaiheessa. Vaikka seurauksena ei olisikaan epämuodostuma, lapsella voi esiintyä 783

3 9 Kennedy EV, Iball GR, Brettle DS. Investigation into the effects of lead shielding for fetal dose reduction in CT pulmonary angiography. Br J Radiol 2007;80: Duck FA. Is it safe to use diagnostic ultrasound during the first trimester? Ultrasound Obstet Gynecol 1999;13: Edwards MJ, Walsh DA, Webster WS, Lipson AH. Hyperthermia: is it a direct embryonic teratogen? Teratology 1986;33: Miller MW, Nyborg WL, Dewey WC, Edwards MJ, Abramowicz S, Brayman AA. Hyperthermic teratogenicity, thermal dose and diagnostic ultrasound during pregnancy: implications of new standards on tissue heating. Int J Hyperthermia 2002;18: Salvesen K, Lees C, Abramowicz J, Brezinka C, Ter Haar G, Marsal K. ISUOG-WFUMB statement on the non-medical use of ultrasound, Ultrasound Obstet Gynecol 2011;38: Levine D, Zuo C, Faro CB, Chen Q. Potential heating effect in the gravid uterus during MR HASTE imaging. J Magn Reson Imaging 2001;13: Long SS, Long C, Lai H, Macura KJ. Imaging strategies for right lower quadrant pain. AJR 2011;196: Kanal E, Barkovich AJ, Bell C ym. ACR guidance document for safe MR practises: AJR 2007;188: Andersen B, Nielsen TF. Appendicitis in pregnancy: diagnosis, management and complications. Acta Obstet Gynecol Scand 1999;78: Israel GM, Malguria N, McCarthy S, Copel J, Weinreb J. MRI vs ultrasound for suspected appendicitis during pregnancy. J Magn Reson Imaging 2008;28: Taulukko 2. mm. pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä (8). Sikiölle kriittiseksi säteilyaltistuksen rajaksi katsotaan usein 100 mgy. Tämä arvio pohjautuu eläinkokeisiin, joissa todettiin, että epämuodostumien synty noudattaa kynnysarvoa, joka on noin 100 mgy. Tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia julkaiseva riippumaton asiantuntijaelin, kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta ICRP (International Commission on Radiological Protection) on todennut, ettei selvästi alle 100 mgy:n altistus raskauden aikana lisää epämuodostumien riskiä. Alle 100 mgy:n annoksilla ei ole todettu olevan yhteyttä myöskään älykkyysosamäärän laskuun tai muihin yksittäisiin tekijöihin. Toisaalta myös raskauden keston mukaan on esitetty erilaisia kynnysarvoja, joilla voi syntyä vakavia sikiöhaittoja (taulukko 2) (3). Lapsuusiän syövän riski raskaudenaikaisen säteilyaltistuksen seurauksena on arvioitu noin 6 %:ksi sievertiä kohti (2). Karsinogeneesin riski on kääntäen verrannollinen raskausviikkojen määrään, eli ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana riski on suurin. Raskaudenaikaisesta säteilyaltistuksesta on käytettävissä tapausverrokkitutkimuksia, joiden pohjalta ICRP on todennut, että lääketieteellinen säteilyaltistus raskauden aikana lisää kaikkia lapsuuden syöpätyyppejä. Kun ilman säteilyä noin yksi lapsi Säteilyn mahdolliset vaikutukset raskauden keston ja sädealtistuksen määrän mukaan. Lähde: ACR practice guideline for imaging pregnant or potentially pregnant adolescents and women with ionizing radiation. Reston, Va: American College of Radiology Raskausviikot Annos < 50 mgy mgy > 100 mgy 0 2 ei vaikutuksia ei vaikutuksia ei vaikutuksia 3 4 ei vaikutuksia todennöisesti ei mahdollisesti spontaani keskenmenovaikutuksia 5 10 ei vaikutuksia epäselvä mahdollisesti epämuodostumia ei vaikutuksia epäselvä mahdollisia puutteita älykkyysosamäärässä tai henkinen jälkeenjääneisyys ei vaikutuksia ei vaikutuksia älykkyysosamäärän muutoksia ei todettavissa diagnostisilla annoksilla >27 ei vaikutuksia ei vaikutuksia ei vaikutuksia diagnostisessa lääketieteessä neljästäsadasta sairastuu syöpään lapsuuden aikana, sairastumisriski 10 mgy:n annoksen jälkeen on neljänneksen suurempi ja 40 mgy:n annos kaksinkertaistaa lapsuudenaikaisen syövän riskin (2). Elinikäisen riskin on arvioitu olevan sama kuin lapsuudessa altistuneiden riski eli ylimääräinen syöpäkuolleisuus koko elämän aikana olisi 15 %/Gy. Jos yksittäinen säteilylle altistunut ihminen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa, ei voida sanoa, aiheutuuko syöpä säteilystä. Säteilyn aiheuttamaa syöpää ei voi erottaa muulla tavoin syntyneestä syövästä. Syöpä saattaa ilmaantua vasta vuosia altistuksen jälkeen, mutta ylimääräinen riski säilyy koko loppuelämän. Säteilyn aiheuttamat syövät lisääntyvät sitä mukaa, kun altistunut ryhmä vanhenee ja muistakin syistä aiheutuva syöpä yleistyy (2). Kuvantamisen periaatteet raskauden aikana Raskauden aikana on vältettävä turhaa altistumista säteilylle. Erityisen tarkasti on mietittävä kaikki lantion ja alavatsan alueelle kohdistetut kuvaukset, erityisen pitkää läpivalaisuaikaa vaativat alavartalon alueen läpivalaisututkimukset sekä radiologiset toimenpiteet, joissa sikiö joutuu suoraan säteilykeilaan. Jos röntgenkuvaus on kuitenkin tarpeellinen, sen tekemättä jättämisestä voi olla sikiön terveydelle enemmän haittaa kuin kuvauksesta aiheutuvasta säteilyannoksesta. Sinänsä röntgentutkimuksista aiheutuva säteilyaltistus ei käytännössä anna aihetta harkita raskauden keskeytystä. ICRP on antanut suositukset naisten röntgentutkimuksista. Suositusten perusajatuksena on, että sikiötä ei turhaan (ALARA) altisteta säteilylle. Suosituksen suuntaviivat ovat seuraavanlaiset: 1) Kun hedelmällisessä iässä olevalle naiselle suunnitellaan tai tehdään alavatsan tai lantion röntgentutkimusta, on selvitettävä, onko nainen raskaana. Tutkimusta pyytävän lääkärin on lähetettä laatiessaan tiedusteltava asiaa. Samoin tutkimuksen suorittajan on vielä varmistettava asia naiselta ennen tutkimuksen aloittamista. 2) Jos ei voida esimerkiksi kuukautisten myöhästymisen vuoksi olla varmoja, että nainen ei ole raskaana, häneen tulee suhtautua niin kuin raskaana olevaan ja tehdä tarvittaessa raskaustesti ennen tutkimusta. 784

4 tieteessä 19 Cobben LP, Groot I, Haans L, Blickman JG, Puylaert J. MRI for clinically suspected appendicitis during pregnancy. AJR 2004;183: Pedrosa I, Levine D, Eyvazzadeh AD, Sievert B, Ngo L, Rofsky NM. MR imaging evaluation of acute appendicitis in pregnancy. Radiology 2006;238: Andersson RE, Lambe M. Incidence of appendicitis during pregnancy. Int J Epidemiol 2001;30: Mourad J, Elliott JP, Erickson L, Lisboa L. Appendicitis in pregnancy: new information that contradicts long-held clinical benefits. Am J Obstet Gynecol 2000;182: Silvestri MT, Pettker CM, Brousseau EC, Dick MA, Ciarleglio M, Erekson EA. Morbidity of appendectomy and cholecystectomy in pregnant and nonpregnant women. Obstet Gynecol 2011;118: SAGES Guidelines Committee. Guidelines for diagnosis, treatment and use of laparoscopy for surgical problems during pregnance. Surg Endosc 2008;22: Lopez Carrl JM, Esen UJ, Chandrashekar MV, Rogers IM, Olajide F. Volvulus of right colon in pregnancy. Int J Clin Pract 1998;52: Kiviniemi H, Tikkakoski T, Myllylä V, Mäkelä J. Umpisuolen kiertymän hoitotulokset Oyksissa Suom Lääkäril 1996;51: Hinshaw DB, Carter R, Joergensson ER. Volvulus of the caecum and the right colon. Am J Surg 1959;98: Amant F, Deckers S, Van Calsteren K ym. Breast cancer in pregnancy: Recommendations of an international consensus meeting. Eur J Cancer 2010;46: Van Calsteren, Heyns L, De Smet F ym. Cancer during pregnancy: an analysis of 215 patients emphasizing the obstetrical and the neonatal outcomes. J Clin Oncol 2010;28: Devine CE, Mawlawi O. Radiation safety with positron emission tomography and computed tomography. Semin ultrasound CT MR 2010;31: Gentilini O, Cremonesi M, Toesca A ym. Sentinel lymph node biopsy in pregnant patients with breast cancer. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2010;37: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake). Irina Rinta-Kiikka, Päivi Laarne: Ei sidonnaisuuksia. Reita Nyberg: Matka-, majoitus- ja kokouskuluja (MSD, Schering-Plough) 3) Jos nainen on raskaana, alavatsaan tai lantioon kohdistuvia röntgentutkimuksia lukuun ottamatta kaikki muut röntgentutkimukset voidaan yleensä tehdä tavalliseen tapaan, kunhan normaalit suojaustoimet tehdään erityisen huolellisesti. 4) Jos lääketieteellinen aiheen mukaan on mahdollista, tutkimus siirretään tehtäväksi synnytyksen jälkeen tai raskauden loppupuoliskolla. 5) Röntgentutkimusten sijasta harkitaan muita kuvausmenetelmiä, kuten kaiku- tai magneettikuvausta. 6) Jos röntgentutkimuksen siirtäminen tai korvaaminen ei ole mahdollista, käytännössä yleensä akuuttitilanteissa, tutkimus tehdään niin, että sikiön säteilyannos jää mahdollisimman pieneksi. Annosta vähennetään mm. rajoittamalla kuvien määrää ja läpivalaisuaikaa. Jos siis raskaus on mahdollinen, potilaaseen suhtaudutaan kuin raskaana olevaan. Kuvauksen aiheet harkitaan perusteellisesti ja sekä kuvausarvot että -alue optimoidaan hyvän sädehygienian periaatetta noudattaen. Natiiviröntgentutkimuksissa rajoituksia ei ole käytännössä juuri lainkaan, etenkin kun kuvaus kohdistuu muualle kuin vatsan alueelle. Esimerkiksi thoraxkuvaus voidaan suorittaa tarpeen niin vaatiessa, eikä ionisoivan säteilyn mahdollisia haittavaikutuksia pidä pitää vasta-aiheena, jos selvittelyssä on äidin ja sikiön tilalle mahdollisesti vaarallinen ja kokonaistilanteen perusteella todennäköinen sairaus, kuten maahanmuuttajien tulotarkastuksessa tai tuberkuloosille altistuneen raskaana olevan kuvantamisessa. Jos potilaan kokonaistilanne niin vaatii, myös esimerkiksi pään, kaularangan, raajojen tai rintakehän tietokonetomografia voidaan tehdä, kunhan riittävästä suojauksesta on huolehdittu (7). Kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että suojaimetkaan eivät poista äidin kehon sisäistä hajasäteilyä (9). Raskaana olevan naisen vatsan ja lantion alueen ensisijainen tutkimusmenetelmä on kaikukuvaus. Sillä on kuitenkin rajoituksensa, ja joissakin tilanteissa on ratkaistava, millä menetelmällä diagnostiikkaa varmennetaan. Nämä menetelmät voivat olla esimerkiksi kliinisiä tai laboratoriotutkimuksia, mutta on tarpeen tarkastella muitakin kuvantamismenetelmiä ja niiden soveltuvuutta raskaudenaikaiseen diagnostiikkaan. Muuta kuin ionisoivaa säteilyä käyttävät kuvantamismenetelmät Kaikukuvaus Suomessa tehdään raskauden tavanomaisen seurannan aikana usein ainakin kolme kaikukuvausta, ja lähes 40 % kaikista kaikukuvauksista tehdäänkin raskauden aikana (10). Sekä tavanomaisen B-näyttökaikukuvauksen että dopplerkaikukuvauksen mahdollista lämpövaikutusta raskauden aikana on selvitelty paljon. Aikaisemmat eläintutkimukset osoittivat hypertermialla olevan teratogeenisia vaikutuksia (11). Toisaalta Miller ym. (12) osoitti, ettei sikiövaikutuksia esiintynyt, jos äidin kehon lämpö oli alle 39 astetta. Sikiön kaikukuvaus tehdään usein aikana, jolloin neuraalinen kudos kehittyy. Tästä syystä on tutkittu lasten neurologista kehitystä, mm. syntymäpainoa, dysleksiaa ja viivästyneen puheenkehityksen esiintymistä. Tavanomaisesta diagnostisesta kaikukuvauksesta ei ole todettu seuranneen haitallisia vaikutuksia sikiölle. Dopplerkaikukuvauksessa mitataan palaavan kaiun voimakkuuden lisäksi ne taajuuden muutokset, jotka aiheutuvat heijastavan pinnan liikkeestä. Intensiteetti on suurempi kuin tavanomaisen kaikukuvauksen ja lämpövaikutuskin on intensiivisempi. Lämpövaikutuksen teoreettisen riskin vuoksi etenkin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana suositellaan lyhyttä tutkimusaikaa. Lämpövaikutuksen lisäksi dopplerultraäänellä on mekaaninen vaikutus; se aiheuttaa molekyylien liikettä ultraäänipaineaallon edetessä etenkin kaasussa tai sen läheisyydessä. Tämä on kuitenkin sikiöllä hyvin epätodennäköistä, koska sikiön keuhkot tai suolisto eivät sisällä kaasua. Kaikukuvaus on korvaamaton sikiön kehityksen seurannassa, mutta mahdollisia vaikutuksia silmällä pitäen suositellaan noudattamaan seuraavia perusperiaatteita: 1) Tavaomaista kaikukuvausta (B-näyttö) voi käyttää ilman aikarajoitusta koko raskauden ajan. 2) Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana dopplerkaikukuvauksissa käytetään vain lyhyttä tutkimusaikaa. 3) Varjoaineiden käyttöä kaikukuvauksissa ei suositella missään raskauden vaiheessa. Kansainvälinen synnytys- ja naistentautien lääkärien ultraääniseura (ISUOG) ja maailman 785

5 Säteilyaltistus pidetään niin vähäisenä kuin käytännössä on mahdollista. lääketieteellis-biologinen ultraääniseura (WFUMB) ovat myös ottaneet kantaa kaikukuvauksiin, joita tehdään ilman lääketieteellistä perustetta. Vaikka yli 40 vuoden kokemukset ultraäänen käytöstä sikiön tutkimisessa eivät osoita siitä koituvan haittaa sikiölle, on kyseessä kuitenkin yhtä energialajia hyväksi käyttävä menetelmä, ja tämä pitää sisällään mahdollisuuden biologisiin vaikutuksiin. Tästä syystä kontrolloimatonta kaikukuvausten käyttöä ilman lääketieteellistä tarvetta tulee välttää (13). Magneettikuvaus Varhaisissa eläinkokeissa heräsi epäilys, että pitkäkestoinen oleskelu voimakkaassa magneettikentässä voisi aiheuttaa sikiövaurioita. Mekanismin hypoteesina on pidetty vaihtuvan magneettikentän aiheuttamaa kudosten kuumenemista tai elektromagneettisen energian suoraa kudosvaikutusta. Magneettikuvaus voi periaatteessa aiheuttaa kudosten lämpiämistä, mutta myöhemmissä eläinkokeissa esimerkiksi sioissa lämpötilan muutosta ei voitu osoittaa (14). Lisäksi huolenaiheena on ollut laitteen melu, jonka on arveltu voivan aiheuttaa sikiölle korkeiden taajuuksien kuulonmenetystä, raskauden keston lyhenemistä ja pienempää syntymäpainoa. Tällaisia tuloksia ei kuitenkaan ole voitu vahvistaa (15). Ääni vaimenee äidin kudoksissa merkittävästi, eikä melun ole todettu vaurioittavan sikiön kuuloa. Aikaisemmin suositeltiin välttämään myös magneettikuvausta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Vaikutuksissa ei ole kuitenkaan todettu eroja sen mukaan, onko kuvaus tehty raskauden ensimmäinen tai viimeisen kolmanneksen aikana (16). American College of Radiationin (ACR) suosituksen mukaan magneettikuvauksen voi tehdä raskaana olevalle, jos ei-ionisoivaa säteilyä (ultraääni) käyttäen ei saada riittävää informaatiota tai jos kuvauksella voidaan saada tärkeää tietoa, joka muuten vaatisi ionisoivan säteilyn käyttöä (röntgenkuvaus, tietokonetomografia) (16). Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuvantamista vaativien aivo- ja selkäoireiden selvittely, syöpäepäilyn diagnostiset ja levinneisyystutkimukset sekä myös akuuttitilanteen diagnostiset selvittelyt (esim. mahakipu). Magneettikuvaus voidaan raskauden aikana joutua tekemään joko äidin tai sikiön tilan vuoksi. Sikiön kuvantamisen aiheita ovat yleensä erilaiset rakennehäiriöt ja kasvaindiagnostiikka. Raskaana olevien kuvaus on sallittu myös 3 teslan korkeakenttälaitteilla, mutta suurin osa käytännön kokemuksista on saatu 1,5 teslan laitteista. Korkeakenttälaitetta käytettäessä ongelmia tuottavat myös tekniset häiriöt, sillä laite on herkempi sikiön liikkeiden tai lapsiveden aiheuttamille artefakteille. Magneettikuvauksen tehosteainetta, gadoliniumia, ei suositella käytettäväksi raskauden aikana. Loppuraskauden pelvimetriakuvauksiin ei tarvita varjoainetta, ja ne suositellaan nykyään tekemään magneettikuvauksella perinteisen natiiviröntgenkuvauksen sijaan. Röntgenvarjoaineiden käyttö Suun kautta otettavat varjoaineet imeytyvät hyvin niukasti äidin verenkiertoon, eikä niillä ole merkittäviä sikiövaikutuksia. Myös laskimoon annettavaa jodivarjoainetta voidaan käyttää raskauden aikana, mutta tällöin lapsen kilpirauhastoiminta on suositeltavaa kontrolloida heti syntymän jälkeen. Laskimoon annettavaa magneettivarjoainetta ei suositella käytettäväksi raskauden aikana ollenkaan. Varjoaine läpäisee istukan ja kulkeutuu sikiön verenkiertoon. Sikiön munuaisten kautta se erittyy lapsiveteen, josta sikiö nielee sen edelleen, ja on epäselvää, miten kauan gadoliniumpitoinen aine säilyy lapsivedessä. Mitä pitempään se säilyy, sitä todennäköisempää on, että varjoaineen rakenne hajoaa ja vapaana potentiaalisesti toksinen ja pahimmillaan jopa systeemistä nefrogeenista fibroosia aiheuttava gadolinium vapautuu kelaatistaan. Myöskään kaikukuvauksessa ei suositella käytettäväksi varjoainetta raskauden aikana. Käytännön tilanteita Ranteensa tai nilkkansa loukannut Ei ole näyttöä siitä, että satunnainen pieni sädeannos voisi aiheuttaa sikiölle huomattavaa haittaa. Muun alueen kuin alavatsan tai lantion natiivikuvaukset voidaan laskea kuuluviksi tähän ryhmään. Kuvattavan keho suojataan lyijyliivillä, ja kuvausalue rajataan mahdollisimman tarkkaan. Suojauksen lisäksi yleinen ammattitaitoinen sädehygienia, kuvantamisen huolellisuus ja edustavat projektiot riittävät. 786

6 tieteessä Akuutti vatsakipu Vatsan alueen akuutit kiputilat pyritään selvittämään mahdollisuuksien mukaan kaikututkimuksella. Siitä on apua etenkin useissa gynekologisissa tiloissa, kuten munasarjan kiertymän tai hemorragisen munasarjakystan diagnostiikassa. Urologisissa tiloissa kaikututkimus auttaa yleensä hydronefroosin selvittelyssä. Tavallisin syy raskaana olevan naisen äkilliseen vatsakipuun on akuutti umpilisäketulehdus; sen ilmaantuvuus eri lähteissä on yksi tapaus raskautta kohden (17). Umpilisäketulehduksen kuvantamisdiagnostiikassa käytetään ensisijaisesti kaikukuvausta, mutta tutkimuksen tulkinta ei ole helppoa etenkään, jos kohtu on kookas, ja löydös jää kiusallisen usein epäselväksi, eri lähteiden mukaan jopa %:ssa tapauksista (18,19,20). Epidemiologisten tutkimusten mukaan umpilisäketulehdusta esiintyy viimeisellä raskauskolmanneksella harvemmin kuin kahdella ensimmäisellä (21), mutta jos raskaana oleva sairastuu umpilisäketulehdukseen loppuraskauden aikana, on diagnostiikka hankalampaa kuin varhaisemmassa raskauden vaiheessa kohdun suuren koon ja äidin muiden anatomisten ja fysiologisten muutosten vuoksi. Jos akuutin vatsakivun syy jää kaikukuvauksen jälkeen epäselväksi, tehdään jatkoselvittelynä sädehygienian kannalta mieluiten vatsan alueen magneettikuvaus. On muistettava, että umpilisäkkeen tulehdukseen liittyy ennenaikaisen synnytyksen riski noin 13 %:lla (22) ja morbiditeettia keskimäärin 4 %:lla, joskaan morbiditeetissa ei ole todettu merkittävää eroa sen mukaan, oliko potilas raskaana vai ei (23). Jatkoselvittelynä voidaan mm. tutkimusten saatavuus ja potilaan tilanne huomioon ottaen tehdä myös tietokonetomografia, mutta mahdollisimman pienellä sädeannoksella. Lisäksi allergisten reaktioiden mahdollisuuden minimoimiseksi osa suosittaa välttämään laskimoon annettavan jodivarjoaineten käyttöä (15), vaikka muutoin jodivarjoaineen käyttö ei olekaan kiellettyä. Umpilisäketulehdusta raskaana olevalla vahvasti epäiltäessä voidaan myös harkita suoraan diagnostista laparoskopiaa, jos saatavilla on sekä kokenut laparoskopisti että anestesiatiimi. Siinä on noudatettava turvallisia toimintatapoja, mm. potilaan asettelussa, vatsaonteloon sisäänmenossa, kaasutäytössä, porttien asettelussa ja leikkaustekniikassa (24). Diagnostinen laparoskopia voidaan myös muuttaa hoidolliseksi, jos tarve niin vaatii. On kuitenkin huomioitava, että diagnostisenakin laparoskopia on teknisesti vaativa raskauden loppuvaiheessa. Umpilisäketulehduksen jälkeen toiseksi yleisin hengenvaarallinen (25), akuutti kiireellistä kirurgista hoitoa vaativa tila raskaana olevalla on umpisuolen kiertymä. Se johtaa suolen kuolioon ja puhkeamiseen %:lla potilaista (26,27). Vahva kliininen epäily umpisuolen kiertymästä onkin ainoita tilanteita, joissa mahan natiivikuvaus on perusteltu, jollei kipu helpota seurannassa eikä kaikukuvaus anna selvyyttä etiologiasta. Kliininen epäily virtsatiekivestä Virtsatiekivien diagnostiikassa muissa potilasryhmissä käytetään tietokonetomografiaa, mutta siinä sädeannos on suuri, etenkin kun kohtu on aivan sädekeilassa. Suositeltavampaa on tehdä ensin huolellinen kaikututkimus. Fysiologinen hydronefroosi sekoittaa usein löydöksen tulkintaa. Se näkyy tavallisimmin oikealla puolella, eikä virtsarakkoa ultraäänianturilla seurattaessa tule esiin virtsanjohtimen peristalttisesta tyhjenemisestä johtuvaa dopplersuihkua. Jos kaikukuvauksen jälkeen tarvitaan lisätutkimuksia, tehdään saatavuuden mukaan magneettiurografia ilman suoneen ruiskutettavaa varjoainetta tai, jollei mitään muuta vaihtoehtoa ole, perinteinen urografia ottaen pelkästään ns. päästökuva ilman puristusta, 10 minuutin kuluttua jodivarjoaineen annosta laskimoon, jolloin mahdollinen kulkueste virtsanjohtimessa tulee esiin. Putoaminen, kaatuminen, auto-onnettomuus Tapaturmia sattuu raskaana oleville naisille todennäköisimmin viimeisen raskauskolmanneksen aikana, jolloin sikiö ei ole enää yhtä herkkä säteilyn vaikutuksille kuin raskauden alkuvaiheessa. Toisaalta viimeisen raskauskolmanneksen aikana kaikukuvaus ei ole enää niin herkkä äidin vatsan alueen traumamuutosten selvittämisessä kuin alkuvaiheessa, jolloin tavallisin löydös vakavassa sisäelinvammassa oli neste vapaassa vatsaontelossa. Suositeltava lähtökohta on tehdä lievemmin loukkaantuneelle äidille thoraxin etuprojektion ja kaularangan sivuprojektion lisäksi vatsan alueen kaikukuvaus. Jos traumamekanismi on suurienergiainen, kuten auto-onnettomuudessa, säteilysuojelu väistyy 787

7 Kaikukuvaustenkin käyttöä ilman lääketieteellistä tarvetta tulee välttää. äidin ja sitä kautta sikiön hengenvaaran vuoksi. Kun traumaprotokollan mukainen tietokonetomografia on kliinisesti perusteltu, se tehdään. Keuhkoemboliaepäily Samoin kuin trauma, muidenkin vitaalitoimintoja uhkaavien tilojen, kuten keuhkoembolian, selvittely on aihe tietokonetomografialle. Kuvausalue rajataan mahdollisimman tarkasti keuhkovaltimoiden alueelle, ja potilaan vatsan alue suojataan lyijysuojin. Sädeannokseltaan tietokonetomografia on pitkään ollut suurempi kuin ventilaatio-perfuusiotutkimus, mutta nykytekniikalla annokset ovat lähentyneet merkittävästi. Hengenvaarallisen tilan selvittelyssä myös tutkimuksen saatavuudella on huomattava merkitys, ja tietokonetomografiaa voidaan pitää ensisijaisena tutkimusmenetelmänä. Säteilysuojelun lisäksi raskaana olevan embolian selvittämiseksi tehtävässä tietokonetomografiassa on kiinnitettävä huomiota laskimoon annettavan varjoaineen ruiskutusnopeuteen. Se on hyvä pitää hieman tavanomaistakin suurempana, luokkaa 5 6 ml/s. Etenkin loppuvaiheessa raskaana oleva kärsii helposti ns. supiinioireyhtymästä, jolloin kuvaustilanteessa potilaan ollessa selinmakuulla kohtu painaa lantion alueen suuria laskimoita ja laskimopaluu sydämeen vähenee merkittävästi. Syöpäepäily Raskaudenaikaisen syövän ilmaantuvuudeksi on arveltu 1 tapaus tuhatta raskaana olevaa kohden. Yleisimpiä raskauden aikana tai heti sen jälkeen esiintyviä syövät ovat rintasyöpä, hematologiset maligniteetit ja ihosyövät, lisäksi esiintyy mm. kohdunkaulan, munasarjan ja paksusuolen syöpää (1,28,29) ja muita kiinteitä kasvaimia. Nykytietämyksen mukaan raskaus ei sinänsä vaikuta syövän kulkuun, mutta sen aiheuttamat fysiologiset muutokset ja oireet voivat peittää syövän oireita. Raskaana olevan syöpä onkin usein toteamishetkellä pidemmälle edennyt kuin muiden, mikä taas toisaalta huonontaa syövän ennustetta. Raskaana olevan syöpäepäilyä pyritään selvittämään kuten muidenkin, mutta ottaen huomioon eri kuvantamismuotojen vaikutukset sikiöön raskauden eri vaiheissa, vaihtoehtoiset kuvantamistavat sekä suojaukset, kun diagnostiikassa tai levinneisyysselvittelyssä joudutaan käyttämään ionisoivaa säteilyä. Muitakin diagnostisia ja levinneisyyden kartoittamisessa käytettyjä menetelmiä voidaan raskauden aikana tietyissä tilanteissa käyttää. Positroniemissiotomografia-tietokonetomografiaa (PET-TT) suositetaan välttämään kaikissa raskauden vaiheissa (30). Esimerkiksi vartijaimusolmukemenetelmä rintasyövän leikkaushoidossa vaikuttaa varsin haitattomalta raskauden aikana. Sikiön saaman säteilyannoksen on arvioitu jäävän useimmiten alle 20 µgy:n, kun menetelmä optimoidaan. Optimointi perustuu mm. radioisotoopin injektion oikeaan ajoitukseen. Koska pääosa sikiön saamasta säteilyannoksesta tulee radioisotoopin kertymisestä virtsan mukana rakkoon, huolehditaan sen nopeasta poistumisesta rakkokatetrin ja hyvän nesteytyksen avulla (31). Raskauden aikana syöpäepäily tulisi aina tutkia ja hoitaa moniammatillisena tiimityönä. Lopuksi Jokainen raskauden aikana vakavasti sairastunut äiti on diagnostinen haaste, ja selvittelyissä tarvitaan moniammatillista osaamista. Yleisenä ohjenuorana eri kuvantamismenetelmien hyötyjä ja haittoja arvioitaessa on hyvä muistaa, että sikiön vointi on täysin riippuvainen äidistä. Jos äidin vointi heikkenee kriittisesti, on toimittava kuten kenen tahansa vastaavassa tilassa olevan potilaan kanssa. Joka tapauksessa on kokonaisuudessaan positiivista ja raskaana olevan äidinkin terveyttä edistävää käyttää jopa sädetutkimusta silloin, kun tilanne niin vaatii. Lisäksi ionisoivaa säteilyä käyttävien diagnostisten tutkimusmenetelmien sädeannokset ovat pienentyneet teknisen kehityksen myötä. n English summary > in english Radiological imaging of pregnant women 788

8 tieteessä ENGLISH SUMMARY Irina Rinta-Kiikka Tampere University Hospital, Reita Nyberg Päivi Laarne Radiological imaging of pregnant women In medical practice, it is important for the doctors to be aware of the queries and their possible solutions concerning radiation safety in case with a pregnant patient. Pregnant women may get sick even without knowledge of the pregnancy. Then it is important to know the radiation doses of different imaging modalities, their possible side effects on the developing fetus, so that the doctor can prescibe the right imaging modality to accomplish a radiation-safe diagnostics. In general, if possible, imaging of the pregnant mother should be postponed to the time after the delivery of the child. If that is not possible, then one should follow the below recommended principles: 1) For the anatomic areas other than the lower abdomen or pelvis, the imaging can be performed using normal judgement of radiation principles and abdominal shielding. 2) For disorders of the pelvic and abdominal region, the recommended imaging modality is ultrasound. If the results with ultrasound remain equivocal or unclear, then magnetic resonance imaging is recommended. The use of contrast enhancement is strongly contraindicated with both imaging modalities. 3) Sometimes, if the clinical situation of the pregnant mother so demands, one can even consider imaging with computed tomography. 4) In clinical practise, the radiation doses from diagnostic imaging do not implicate medical termination of pregnancy 788a

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile 9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus GEK 22.9.2005 Jutta Sikkinen TAYS 42-v. G3P2 ICSI-raskaus, H8 verinen vuoto, H15 LVP : norm. 3-4 v. aiemmin mahakipujen takia gastroskopia ja helikobakteerihäätöhoito

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5 Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881

ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Indium ( 111 In) chloride kantaliuos radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yhden millilitran koostumus referenssiajankohtana:

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit sisältävät vaikuttavana aineena isotretinoiinia,

Lisätiedot

Vatsa vaivaa - Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen?

Vatsa vaivaa - Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen? Vatsa vaivaa - Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen? Radiologi, LT Tiina E Lehtimäki HUS-Kuvantaminen, Meilahti Sidonnaisuudet: Bracco (kongressimaksu) Suomen röntgenhoitajaliitto ry, Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011. KKTT-laitteen käyttö. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011. KKTT-laitteen käyttö. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011 KKTT-laitteen käyttö Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisältö Johdanto...3 Viranomaisvaatimukset KKTT-laitteen käytölle...4

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Munasarjakystat Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Sidonnaisuudet Dos., synnytys- ja naistentau0en erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus Päätoimi

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko

Lisätiedot

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen?

Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen? Katsaus tieteessä Eija Pääkkö dosentti, osastonylilääkäri OYS, kuvantaminen eija.paakko@ppshp.fi Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen? Kaikukuvaus on hyvä ensilinjan

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Kliininen auditoinnin

Kliininen auditoinnin Kliininen auditoinnin kansainväliset näkökulmat Seminaari 12.12.2006 Hannu Järvinen STUK hannu.jarvinen@stuk.fi 1 LEGAL ASPECTS Council Directives are addressed to Member States and are binding as regards

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 / MAALISKUU 2007 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot