Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen"

Transkriptio

1 Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa estäisivät saavuttamasta tavoitteena olevaa terveydellistä hyötyä. Röntgen- ja isotooppitutkimuksissa on kuitenkin syytä seurata potilaiden säteilyannoksia ja verrata niitä kansallisesti määriteltäviin vertailutasoihin. Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen tarkoitus on potilaiden tutkiminen tai hoitaminen. Kliinisten potilastutkimusten ja sädehoidon lisäksi säteilyn lääketieteelliseen käyttöön kuuluu myös seulontoja, työhön liittyviä tarkastuksia, tieteellisiä tutkimuksia ja oikeuslääketieteellisiä toimenpiteitä. Säteilyn käytön edellytetään aina olevan oikeutettua ja optimoitua. Oikeutus edellyttää, että odotettavissa oleva hyöty on suurempi kuin arvioitu terveydellinen haitta tai riski. Optimoinnin tavoitteena on, että samalla vältetään kaikkea tarpeetonta säteilyaltistusta. Lääketieteellisistä tutkimuksista potilaille aiheutuvia säteilyannoksia on uusien säteilyturvallisuussäännösten mukaan säännöllisesti mitattava tai arvioitava laskennallisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Tiedot potilaiden röntgentutkimuksissa saamista säteilyannoksista ja potilaille isotooppitutkimuksissa annetuista aktiivisuuksista on tallennettava, ja niitä on järjestelmällisesti verrattava vastaaviin vertailutasoihin. Annosmittausten tuloksia voidaan käyttää tutkimusten optimointiin ja laadunvarmistukseen sekä kollektiivisen säteilyaltistuksen tilastolliseen arviointiin. Potilasannoksia pyritään määrittämään ensisijaisesti niissä röntgentutkimuksissa, joita tehdään paljon tai joissa potilasannos on suuri. Suomessa tehdään vuosittain yli neljä miljoonaa röntgentutkimusta ja yli isotooppitutkimusta. Luuston ja pehmytosien tutkimukset ovat selvästi yleisin ryhmä sekä röntgen- että isotooppitutkimuksissa. Yksittäisistä tutkimuksista yleisin on keuhkojen röntgenkuvaus ja isotooppitutkimuksista luuston gammakuvaus. Taulukossa 1 on esitetty sellaisten röntgen- ja isotooppitutkimusten lukumääriä ja säteilyannoksia, jotka ovat eniten lisänneet väestön kollektiivista säteilyaltistusta (Olerud ja Saxebøl 1997, Rannikko ym. 1997, Servomaa ym. 1997, 1998, 1999, Korpela 1999). Efektiivinen annos ja säteilyriski Arvio säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä saadaan kertomalla efektiivinen annos vastaavalla riskikertoimella (International Commission on Radiological Protection 1991). Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICRP:n arvio syöpäkuoleman riskikertoimeksi koko väestölle on 0.05/Sv. Se tarkoittaa, että jos keskimääräinen efektiivinen annos olisi 1 Sv, niin siitä aiheutuva syöpäkuoleman keskimääräinen elinikäinen todennäköisyys olisi 5 %. Efektiivistä annosta käytetään yleisesti säteilyaltistuksen mittana, vaikka tarkoituksena ei olisikaan säteilyriskin arviointi. 664 Duodecim 2000; 116: T. Komppa ja H. Korpela

2 Taulukko 1. Tutkimukset, joista on aiheutunut Suomen väestölle suurimmat kollektiiviset efektiiviset annokset. Tutkimuksia Keskimääräinen efektiivinen Osuus röntgen- tai vuodessa annos tutkimusta kohti isotooppitutkimusten (msv) väestöannoksesta (%) Röntgentutkimukset 1 Tietokonetomografia pään keuhkojen vatsan lannerangan Paksusuolen varjoainetutkimus Lanneranka Angiografiatutkimukset Radiologiset toimenpiteet Lonkka Keuhkot Vatsan natiivitutkimus Urografia Lantio Rintaranka Seulontamammografia Raajat Kallo, nenän sivuontelot Isotooppitutkimukset 2 (radioaktiivinen lääkeaine) Luuston gammakuvaus ( 99m Tc-fosfaatti) Sydänlihasperfuusion SPECT ( 20l Tl-ioni) Sydänlihasperfuusion SPECT ( 99m Tc-MIBI) Kilpirauhaskertymän mittaus ( 131 I-NaI) Keuhkoperfuusion gammakuvaus ( 99m Tc-MAA) Luuston SPECT ( 99m Tc-fosfaatti) Kilpirauhasmetastaasien gammakuvaus ( 131 I-NaI) Aivojen SPECT ( 99m Tc-HMPAO) Munuaisten toiminnan gammakuvaus ( 99m Tc-MAG3) Sydämen toiminnan gammakuvaus, ensikierto ( 99m Tc/HSA) Röntgentutkimukset vuonna (Tutkimusmäärät: Servomaa ym. 1997, keskimääräiset annokset: Olerud ja Saxebøl 1997, Rannikko ym. 1997, Servomaa ym. 1998, 1999). 2 Isotooppitutkimukset vuonna 1997 (Korpela 1999). SPECT = yksifotoniemissiotomografia, Tc = teknetium, Tl = tallium, MIBI = metyylioksi-isobutyyli-isonitriili, I = jodi, Nal = natriumjodidi, MAA = makroaggregoitu albumiini, HMPAO = heksametyylipropyleeniamiinioksiini, MAG3 = merkaptoasetyylitriglysiini, HSA = humaani seerumin albumiini Suomessa röntgentutkimuksista aiheutuva keskimääräinen efektiivinen annos tutkimusta kohti on noin 0.6 msv ja keskimääräinen efektiivinen annos asukasta kohti vuodessa noin 0.5 msv (Rannikko ym. 1997). Isotooppitutkimuksille vastaavat luvut ovat 4 ja 0.04 msv (Korpela 1999). Säteilytyötä tekevien terveydenhuollon työntekijöiden säteilyn käytöstä saama efektiivinen annos on keskimäärin 0.4 msv vuodessa (Hyvönen 1999). Säteilyn käytöstä aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksen raja on 20 msv säteilytyötä tekeville ja 1 msv muille kansalaisille, mutta annosrajat eivät koske potilaiden lääketieteellisissä tutkimuksissa tai hoidoissa saamia säteilyannoksia. Luonnonsäteilystä keskimäärin asukasta kohti aiheutuva efektiivinen annos on Suomessa noin 3 msv vuodessa (Paile ym. 1996). Potilasannosten määrittäminen Röntgentutkimuksissa voidaan mitata joko pintaannos potilaan iholla tai annoksen ja pinta-alan tulo säteilykeilassa. Käytettävä mittari ei saisi nä- Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa 665

3 kyä häiritsevästi röntgenkuvissa eikä vaikuttaa merkittävästi säteilyn ominaisuuksiin. Mittauksia voidaan tehdä myös potilasta simuloivan fantomin pinnalla, jos on käytettävissä tarkoitukseen sopiva standardifantomi. Fantomimittauksia käytetään esimerkiksi mammografiatutkimusten yhteydessä. Pinta-annos voidaan myös arvioida laskemalla, jos tunnetaan röntgenputken säteilyntuotto käytetyillä kuvausarvoilla. Mittaustulosten tai laskettujen pinta-annosten perusteella voidaan arvioida eri kudosten ja elinten saamat annokset ja efektiivinen annos käyttämällä tarkoitusta varten suunniteltuja laskentamenetelmiä (Tapiovaara ym. 1997). Isotooppitutkimuksissa mitataan potilaalle annettavan radioaktiivisen lääkevalmisteen aktiivisuus. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden lähettämä säteily absorboituu kudoksiin aiheuttaen annoksen, joka riippuu mm. kyseisen radionuklidin hajoamistavasta sekä potilaalle annetun radioaktiivisen aineen aktiivisuudesta ja biokinetiikasta. Eri elimille aiheutuvat absorboituneet annokset ja efektiivinen annos lasketaan käyttämällä säteilyannosten ja aktiivisuuden välisiä muuntokertoimia. Valmiiksi laskettuja muuntokertoimia radioaktiivisille lääkevalmisteille on esitetty mm. Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan julkaisussa 62 (International Commission on Radiological Protection 1993). Vertailutasot Suomella ja muilla EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus edistää diagnostisten vertailutasojen määrittämistä ja soveltamista säteilyn lääketieteellisessä käytössä (EU:n neuvoston direktiivi 97/43/Euratom 1997, Euroopan komissio 1999, Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Vertailutasoilla tarkoitetaan röntgentutkimuksissa annostasoja ja isotooppitutkimuksissa radioaktiivisen lääkevalmisteen aktiivisuustasoja, jotka on määritetty tyypillisiä tutkimuksia varten normaalikokoisista potilaista koostuville ryhmille tai standardifantomeille. Nämä vertailutasot eivät saisi ylittyä tavanomaisissa hyvän käytännön mukaisesti normaalikokoisille potilaille suoritetuissa tutkimuksissa. Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on antaa ohjeet Suomessa käytettävistä vertailutasoista. Taulukko 2. Eurooppalaisia suosituksia vertailutasoiksi pintaannokselle (ESD) röntgentutkimuksissa (Euroopan komissio 1999) ja suomalaisten potilasmittausten tuloksia (Rannikko ym. 1997). Röntgentutkimus ESD (mgy) (projektio) EU:n suositus Suomessa mitattu vertailutasoksi keskiarvo vaihteluväli Keuhkot (PA) Keuhkot (LAT) Lanneranka (AP) Lanneranka (LAT) Mammografia, hilaa käyttäen Lantio (AP) Kallo (PA) Kallo (LAT) Virtsatiet T. Parviainen, julkaisemattomia mittaustuloksia AP = anteroposteriorinen, LAT = lateraaliprojektio, PA = posteroanteriorinen Taulukko 3. Pohjoismaisia suosituksia vertailutasoiksi annoksen ja pinta-alan tulolle (DAP) röntgentutkimuksissa (Euroopan komissio 1999) ja suomalaisten potilasmittausten tuloksia (Pukkila ym. 1999). Röntgentutkimus DAP (Gy. cm 2 ) (projektio) Pohjoismainen suositus Suomessa mitattu vertailutasoksi keskiarvo vaihteluväli Keuhkot (PA) Keuhkot (LAT) Keuhkot (PA+LAT) Lantio Lanneranka (AP) Lanneranka (LAT) Lanneranka (AP+LAT) Urografia Paksusuolen varjoaine tutkimus 1 A Miettinen, T Parviainen, julkaisemattomia mittaustuloksia Lyhenteet kuten taulukossa 2. Vertailutasot ovat uusi optimointikeino, sillä niiden avulla voidaan todeta tilanteet, joissa aiheutetaan tarpeettoman suuria annoksia. Diagnostisten röntgen- ja isotooppitutkimusten optimoinnilla tarkoitetaan sitä, että säteilyannos pidetään niin pienenä kuin on mahdollista riittävän hyvälaatuisen kuvan ja tarvittavan informaation saamisen kannalta. Potilaille aiheutuvien annosten vertaaminen diagnostisiin vertailutasoihin on osa laadunvarmistusohjelmaa. Jos 666 T. Komppa ja H. Korpela

4 vertailutasot toistuvasti ylittyvät tavanomaisissa tutkimuksissa, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Röntgentutkimusten vertailutasot ilmaistaan suoraan mitattavina suureina, joko pinta-annoksena tai annoksen ja pinta-alan tulona. Eurooppalaisia suosituksia vertailutasoiksi on esitetty taulukossa 2 ja pohjoismaisia suosituksia taulukossa 3 (Euroopan komissio 1999), mutta Suomessa ei toistaiseksi ole annettu vertailutasoja koskevia ohjeita. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty myös Suomessa mitattuja potilasannoksia (Rannikko ym. 1997, Pukkila ym. 1999). Mittaustulosten vertailussa on otettava huomioon, että potilaan koko vaikuttaa voimakkaasti annokseen, ja että vertailutasot soveltuvat vain tietyn kokoisille potilaille. Koon vaikutusta mittaustuloksiin voidaan arvioida, jos potilaiden pituus, paino ja sukupuoli kirjataan annosmittausten yhteydessä. Isotooppitutkimusten vertailutasot ilmoitetaan potilaalle annettavan radioaktiivisen lääkevalmisteen aktiivisuutena. Isotooppitutkimuksille ei ole toistaiseksi annettu vertailutasoja Suomessa eikä myöskään Euroopan tasolla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ARSAC (Administration of Radioactive Substances Advisory Committee) on antanut vertailutasoja isotooppitutkimuksille (NRPB 1998). Kansainvälinen A Kuva 1. A) Röntgenkuvauksissa pinta-annos (ESD) voidaan mitata potilaan iholle kiinnitetyllä termoluminesenssiannosmittarilla. B) Alinna mittari käyttövalmiina suojapakkauksessa ja keskellä ilman pakkausta. Säteilyn ilmaisin näkyy valkoisena. Kuva: Risto Isaksson. B ydinenergiajärjestö on antanut suosituksia isotooppitutkimuksissa käytettäville enimmäisaktiivisuuksille (IAEA 1996). Suomessa eri isotooppitutkimuksissa keskimäärin käytettävät aktiivisuudet (eri tutkimuspaikkojen ilmoittamien keskimääräisten aktiivisuuksien tutkimusten lukumäärän suhteen painotetut keskiarvot) eivät poikkea merkitsevästi ARSAC:n antamista vertailutasoista tai IAEA:n suosittelemista enimmäisaktiivisuuksista. Samassa isotooppitutkimuksessa keskimäärin käytettävä aktiivisuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri tutkimuspaikkojen välillä (Korpela 1999). Pohdinta Suomessa tehtävien röntgentutkimusten määrä on noin 80-kertainen ja niistä väestölle aiheutuva kollektiivinen säteilyannos noin 12-kertainen verrattuna isotooppitutkimuksiin, toisin sanoen keskimääräinen potilasannos on isotooppitutkimuksissa lähes seitsenkertainen verrattuna röntgentutkimuksiin. Keskimääräinen säteilyannos isotooppitutkimuksissa ja tietokonetomografiassa (TT) on suunnilleen sama kuin se, minkä eläminen Suomessa aiheuttaa yhdessä vuodessa. Lapsille (alle 16-vuotiaille) tehtävien tutkimusten osuus röntgentutkimuksista on noin 8.5 % ja isotooppitutkimuksista noin 7 %. Koko väestöstä alle 16-vuotiaita on noin 20 %. Lasten osuus pään ja vatsan TT-tutkimuksista on noin 10 %, mutta keuhkojen ja lannerangan TT-tutkimuksista vain noin 1 % ja paksusuolen varjoainetutkimuksista noin 0.3 %. Useimmissa tutkimuksissa lapset saavat pienempiä säteilyannoksia kuin aikuiset, mutta riskikerroin on lapsilla ja nuorilla suurempi kuin koko väestön keskimääräinen riskikerroin. Tietokonetomografiatutkimukset aiheuttavat noin 20 % kaikkien röntgentutkimusten yhteensä aiheuttamasta kollektiivisesta väestöannoksesta, vaikka niiden lukumääräinen osuus on alle 4 %. TT-laitteiden tekninen kehittyminen ei ole paljon vaikuttanut säteilyannoksiin, varsinkaan pään tutkimuksissa. Uusissa monileikelaitteissa usean leikkeen samanaikainen kuvaaminen nopeuttaa kuvausta mutta ei vaikuta annoksen suuruuteen. Vartalon alueelle aiheutuu Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa 667

5 spiraalikuvauksissa hieman pienempiä annoksia kuin aksiaalikuvauksissa. Tyypillisissä aksiaalisissa TT-kuvauksissa leikkeiden välinen siirtymä on yhtä suuri kuin leikkeen paksuus, ja leikkeiden ohentaminen kasvattaa säteilyannosta kuvattavalla alueella. Keuhkojen alueella käytettävä ohutleiketekniikka, jossa leikkeiden väli on huomattavasti pitempi kuin leikkeen paksuus, vähentää annosta siltä osin kuin se korvaa tavanomaista tekniikkaa. Käytettävissä olevat tiedot eri röntgentutkimusten potilaille aiheuttamista annoksista Suomessa perustuvat monessa tapauksessa suhteellisen harvoihin mittauksiin, ja annosten vaihteluväli on suuri. Siksi annosarvioissa on paljon epävarmuutta, joka vaikuttaa myös väestön kollektiivisen annoksen arviointiin. Annosmittausten keskiarvot taulukoissa 2 ja 3 ovat yleensä pienempiä kuin vastaavat suositukset vertailutasoiksi, mutta tulosten vaihteluvälit kertovat myös vertailutasojen ylityksistä lähes kaikissa tutkimuksissa. Potilasannosten järjestelmällisen mittaamisen toivotaan luovan edellytyksiä paitsi parempilaatuisille röntgentutkimuksille ja pienemmille säteilyannoksille myös annosten tarkemmalle tilastoinnille. 668 T. Komppa ja H. Korpela

6 Kirjallisuutta Hyvönen H. Säteilyaltistuksen seuranta. Raportissa: Rantanen E, toim. Säteilyn käyttö ja muu säteilytoiminta. Vuosiraportti STUK- B-STO 39. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: International Basic Safety Standards for Protection Against Ionizing Radiation and for the Safety of Radiation Sources. Safety Series 115. Wien: IAEA, International Commission on Radiological Protection. Radiological Protection in Biomedical Research and Addendum 1 to Publication 53 Radiation Dose to Patients from Radiopharmaceuticals. ICRP Publication 62. Oxford:Pergamon Press, International Commission on Radiological Protection Recommendations of the International Commission on Radiological Protection. ICRP Publication 60. Oxford: Pergamon Press, Korpela H. Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna STUK-B-STO 37. Helsinki: Oy Edita Ab, Neuvoston direktiivi 97/43/Euratom, annettu 30. päivänä kesäkuuta 1997, henkilöiden terveyden suojelemisesta ionisoivan säteilyn aiheuttamilta vaaroilta lääketieteellisen säteilyaltistuksen yhteydessä ja direktiivin 84/466/Euratom kumoamisesta. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 180, Notes for Guidance on the Clinical Administration of Radiopharmaceuticals and Use of sealed Radioactive Sources. Administration of Radioactive Substances Advisory Committee. NRPB, Ohjeita lääketieteellisessä säteilyaltistuksessa sovellettavista diagnostisista vertailutasoista. Säteilysuojelu 109. Euroopan komissio, Olerud H M, Saxebøl G. Diagnostic radiology in Norway from 1983 to 1993 Examination frequency and collective effective dose to patients. Radiat Prot Dosim 1997;74: Paile W, Mustonen R, Salomaa S, Voutilainen A. Säteily ja terveys. Helsinki: Säteilyturvakeskus ja Oy Edita Ab, Pukkila O, Korpela H, Järvinen H. Säteilyn lääketieteellinen käyttö. Raportissa: Rantanen E, toim. Säteilyn käyttö ja muu säteilytoiminta. Vuosiraportti STUK-B-STO 39. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: Rannikko S, Karila K T K, Toivonen M. Patient and population doses of x-ray examinations in Finland. STUK-A144. Helsinki: Oy Edita Ab, 1997:1 59. Servomaa A, Heikkilä M, Ilus T, Parviainen T. Frequency and practice of paediatric x-ray examinations in Finland Internal Report. CEC IV-Framework Research Project (Julkaisematon raportti). Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, Heikkilä M, Parviainen T. Potilasannos toimenpideradiologiassa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa STUK-A152. Helsinki: Oy Edita Ab, 1998: Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, ym. Potilasannos angiografiatutkimuksissa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa STUK-A163. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, Heikkilä M, Parviainen T. Potilasannos toimenpideradiologiassa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa 1998: STUK-A152. Helsinki: Oy Edita Ab, 1998: Servomaa A, Kiviniitty K, Leinonen S, ym. Potilasannos angiografiatutkimuksissa. Raportissa: Servomaa A, toim. Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiagnostiikassa 1999: STUK-A163. Helsinki: Oy Edita Ab, 1999: Säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä valmistelevan työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1999:16. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tapiovaara M, Lakkisto M, Servomaa A. PCXMC a PC-based Monte Carlo program for calculating patient doses in medical x-ray examinations. STUK-A139. Helsinki: Oy Edita Ab, 1997:1 55. TUOMO KOMPPA, FL, erikoistutkija HELINÄ KORPELA, FL, sairaalakemisti, ylitarkastaja Säteilyturvakeskus Laippatie 4, PL 14, Helsinki Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa 669

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 STUK-B 93 / SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B 93/ SYYSKUU

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

&STUK RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 1997. STU K- B - ST O 3 7 Helmikuu 1999 30-17. Helinä Korpela FI9900084

&STUK RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 1997. STU K- B - ST O 3 7 Helmikuu 1999 30-17. Helinä Korpela FI9900084 &STUK FI990008 STU K- B - ST O 7 Helmikuu 999 RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 997 Helinä Korpela 0-7 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E IMTR A LE N n RADIATION AND NUCLEAR

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA

RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA 1 JOHDANTO 3 2 RÖNTGENTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3 2.1 Turvallisuuslupa 3 2.2 Tutkimuksen oikeutus ja optimointi 3 2.3 Henkilökunnan säteilyturvallisuus 3 2.4 Potilaan

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881

ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

Syventävät auditoinnit - yleistä

Syventävät auditoinnit - yleistä Syventävät auditoinnit - yleistä Kliinisten auditointien kehittäminen KLIARY:n järjestämä seminaari 18.1.2016 Aluehallintavirasto, Pasila, Helsinki Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen

Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen / LOKAKUU 2016 TR Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 / TOUKOKUU 2014 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 Sampsa Kaijaluoto (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / TOUKOKUU 2014 Isotooppitutkimukset

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA OHJE ST 5.3 / 4.5.2007 IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ 3 3.1 Opetuskäyttöön

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

SÄTEILYN KAYTTO JA MUU SATEILYTOIMINTA

SÄTEILYN KAYTTO JA MUU SATEILYTOIMINTA Hill inn inn nm mu mi 100021 STUK-B-STO4 3 Maaliskuu 2001 SÄTEILYN KAYTTO JA MUU SATEILYTOIMINTA Vuosiraportti 2000 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003

RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003 / MAALISKUU 2005 RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003 Helinä Korpela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Hyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa

Hyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa Hyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa TtT, yliopettaja Anja Henner, Oulun ammattikorkeakoulu Lasten ja nuorten herkkyys ionisoivalle säteilylle tiedetään ja tiedostetaan hyvin. Uusimmat

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen

Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Yhteistyössä säteilyturvakeskuksen kanssa Radiografian ja sädehoidon ko, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 27.09.2009 Aarne Mäkinen

Lisätiedot

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm

Lisätiedot

POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA

POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja 2012 Samuli Nieminen POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot päästöille 3 3.1

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS

SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS OHJE ST 1.1 / 23.5.2013 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUS 1 Yleistä 3 2 Yleiset periaatteet 3 2.1 Oikeutus 3 2.2 Optimointi 4 2.3 Yksilönsuoja 4 2.4 Säteilyn käyttöä koskevia kieltoja 4 3 Säädökset ohjaavat

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiag nosti i kassa 1999

Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiag nosti i kassa 1999 FI9900120 STUK-A163 Huhtikuu 1999 Säteilyturvallisuus ja laadunvarmistus röntgendiag nosti i kassa 1999 A. Servomaa (toim.) 30-27 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSAKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 / MAALISKUU 2007 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET

SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET 5 SÄTEILYTOIMINNAN SÄÄNNÖKSET Olavi Pukkila SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Säteilysuojauslainsäädäntö... 298 5.2 ST-ohjeet... 299 5.3 Valvontaviranomaiset... 299 5.4 Kansainväliset säteilysuojaussuositukset... 300

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 26.8.14 8.30 9.00

Lisätiedot

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW

Lisätiedot

Yhteenveto asiakaspalautteista ja asiakaskyselyistä

Yhteenveto asiakaspalautteista ja asiakaskyselyistä 1) ajat myöhässä Röntgenkuvan laadunvarmistus 1 ) terveyskeskuslääkärin palaute 2) radiologin palaute Yhteenveto asiakaspalautteista ja asiakaskyselyistä Asiakastyytyväisyyskyselyt: syksy 1998 Asiakaspalautteiden

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 9.1.2017 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ

SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ OHJE ST 6.3 / 14.1.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Säteilyn käyttö ja turvallisuuslupa 3 3.1 Toiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta 3 3.2 Säteilyn

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001 Toukokuu 2001 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgen- diagnostiikassa 2001 A. Servomaa, T. Parviainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN ETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2002

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2002 STUK-B-STO 50 / TOUKOKUU 2003 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2002 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

ISOTOOPPILÄÄKETIEDE. Helinä Korpela

ISOTOOPPILÄÄKETIEDE. Helinä Korpela 3 ISOTOOPPILÄÄKETIEDE Helinä Korpela SISÄLLYSLUETTELO 3.1 Yleistä... 220 3.2 Isotooppilääketieteen kehitys... 220 3.3 Tutkimuksissa ja hoidoissa käytettävät radionuklidit... 223 3.4 Radionuklidigeneraattori...

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa FI0100059 Toukokuu 2001 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2001 A. Servomaa, T. Parviainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881

ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Anu Sinkkonen Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta vapautettu, ilmoitusta edellyttävä

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET

SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET OHJE ST 1.1 / 23.5.2005 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTOIMINNAN TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 2.1 Säteilytoiminnan hyväksyttävyys 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden käyttörajoitukset

Lisätiedot

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 / TOUKOKUU 2014 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 Sampsa Kaijaluoto (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / TOUKOKUU 2014 Isotooppitutkimukset

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 23.8.16 8.30 9.00

Lisätiedot

Röntgentutkimusten määrät v. 2008

Röntgentutkimusten määrät v. 2008 Röntgentutkimusten määrät v. 2008 Toimistopäällikkö Petra Tenkanen-Rautakoski, STUK Säteilyturvakeskus (STUK) kokosi vuoden 2008 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät erikseen aikuis- ja lapsipotilaiden

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA / KESÄKUU 2005 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2004 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa

Lisätiedot

Tässä kurssissa perehdytään säteilyturvallisuuden perusteisiin tutustumalla ST-ohjeisiin:

Tässä kurssissa perehdytään säteilyturvallisuuden perusteisiin tutustumalla ST-ohjeisiin: Opintojaksosta 761116P Säteilyfysiikka, -biologia ja -turvallisuus osuus Säteilyturvallisuus Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Kevät 2013 Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily ovat aina

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

STUK-A174 4. TILAT 4.1 POHJAPIIRROKSET 4.2 VARASTOTILAT 4.3 KESKUSVARASTO 4.4 ATK-TILAT 4.5 TILOJEN YLLÄPITO 4.6 KULUNVALVONTA

STUK-A174 4. TILAT 4.1 POHJAPIIRROKSET 4.2 VARASTOTILAT 4.3 KESKUSVARASTO 4.4 ATK-TILAT 4.5 TILOJEN YLLÄPITO 4.6 KULUNVALVONTA toiminnan jatkuvalla arvioinnilla ja parantamisella, henkilöstön mukaan ottavalla johtamisella, vuorovaikutustaidoilla ja aktiivisen palautteen hankkimisella koko toiminnasta. Kuvantamisyksikön laatukäsikirja

Lisätiedot

TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI

TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2008

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2008 / KESÄKUU 2010 B Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2008 Petra Tenkanen-Rautakoski (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU

Lisätiedot

SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Susanna Aittokumpu Henna Lamminpää Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 / SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Radioaktiivisten

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Perustelumuistio [Nro] 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (xx/2018) 49 :n 3 momentin ja 85 :n 2 momentin sekä ydinenergialain

Lisätiedot

EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa

EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 20.11.2007 Taija

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017)

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Alla Sairaalafyysikot ry:n kommentit ehdotukseen. Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt: 6.11.2015/hj 1(6) Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY) TOIMINTAKERTOMUS 2013-2015 6.11.2015/hj 1. Jäsenet Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Nimi Arvo

Lisätiedot

5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset

5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset ST-koulutus 17.5.2016, Naistenklinikka Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo.

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BRIDATEC Valmisteyhdistelmä ( 99m Tc) mebrofeniiniliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli)

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

POTILAIDEN SAAMAT SÄTEILYANNOKSET LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

POTILAIDEN SAAMAT SÄTEILYANNOKSET LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA POTILAIDEN SAAMAT SÄTEILYANNOKSET LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Alla Finne Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti.

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät Siikaranta 13-14.4.2015 Pj. Tarkastaja Timo

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5 Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Sädehoidon valvonnan tuloksia

Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Kammiovertailu 2013 Sairaalan annosmittauksen ero

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n

Lisätiedot

SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA

SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA Potilasannokset ja säteilyn käyttötavat endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatikografiassa (ERCP) ja siihen liittyvissä toimenpiteissä

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Janita Posio NATIIVITUTKIMUSTEN VERTAILUTASOT SUOMESSA JA EU- ROOPASSA. Kirjallisuuskatsaus

Janita Posio NATIIVITUTKIMUSTEN VERTAILUTASOT SUOMESSA JA EU- ROOPASSA. Kirjallisuuskatsaus Janita Posio NATIIVITUTKIMUSTEN VERTAILUTASOT SUOMESSA JA EU- ROOPASSA Kirjallisuuskatsaus NATIIVITUTKIMUSTEN VERTAILUTASOT SUOMESSA JA EU- ROOPASSA Kirjallisuuskatsaus Janita Posio Opinnäytetyö Kevät

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot