TERVEYTEEN SÄTEILYN VAIKUTUKSET. Wendla Paile LK STUK 2013
|
|
- Otto Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LK STUK 2013 SÄTEILYN VAIKUTUKSET TERVEYTEEN Wendla Paile
2 α e - DNA molekyyli säteilyvaurion kohteena 2
3 Perusvaurio on DNA:n kaksoisjuosteen katkos (DSB) Yhden fotonin sekundaariset elektronit voivat aiheuttaa lukuisia DSB lähellä toisiaan (Clustered damage) Komplisoitunut vaurio korjaantuu huonosti. Normaali aineenvaihdunta: Reaktiiviset happiradikaalit aiheuttavat myös DSB, mutta ne jakautuvat solussa tasaisesti. Tärkeä ero! 3
4 DNA DSB klustereita ei synny itsestään. Ei ole ollut evoluutiopainetta kehittää hyvää korjausmekanismia. Korjaus: NHEJ, joka on altis virheille. Immuunijärjestelmässä sama korjausmekanismi k ion käytössä, ä ja tässä ä virheet ovat tarkoituksenmukaisia! (Näin syntyy lymfosyyteissa laaja vasta ainekirjo) 4
5 Johtopäätös: Säteilyvaurio i on ainutlaatuinen: t i lukuisat vauriot toistensa lähellä Yksi fotonin jälki riittää aiheuttamaan klusterin Korjaus tai solujen eliminointi ei ole täydellinen Korjaus tai solujen eliminointi ei ole täydellinen Ei ole syytä olettaa annosta jonka alapuolella ei voisi jäädä vauriota Vaurioituneet solut voivat jäädä eloon ja jakautua 5
6 Säteilylähde voi olla luonnollinen tai keinotekoinen Säteilyn vaikutusten kannalta tällä ei ole merkitystä Solu ei tunne eroa luonnollisen ja keinotekoisen säteilyn välillä Eri säteilylajit ll vaikuttavat eri tavalla Raskaat hiukkaset (alfasäteily) ovat haitallisimpia 6
7 Ulkoinen säteilyaltistus: Säteilylähde on kehon ulkopuolella Säteily voi tunkeutua ihmisen sisään Ihminen ei muutu säteileväksi Sisäinen säteilyaltistus: Säteilevä aine on ihmisen sisällä: syöty, juotu tih tai hengitetty tt 7
8 8
9 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot (säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio) Johtuvat laajamittaisesta i solutuhosta Ilmaantuvat yleensä lyhyen ajan sisällä On olemassa säteilyannoksen kynnysarvo, jonka alapuolella haittaa ei esiinny Jos kynnysarvo ylittyy, haitta on varma Hi Haitan vaikeusaste nousee annoksen kasvaessa Liittyvät suuriin äkillisiin altistuksiin Annosnopeus on tärkeä. Jos altistus tapahtuu pitkän ajan kuluessa, kynnysarvo on korkeampi ja haitta pienempi. Yksilön suojaaminen on keskeistä 9
10 Satunnaiset (stokastiset) vaikutukset (syöpä, geneettinen haitta) Syntyvät perimämuutoksesta t yhdessä altistuneessa t solussa Eivät synny kuolleista soluista Ilmenevät useita vuosia altistuksen t jälkeen Syntyvät täysin satunnaisesti Ei ole olemassa kynnysarvoa, jota pienemmällä annoksella haitta ei voi syntyä Todennäköisyys kasvaa kokonaisannoksen kasvaessa Haitta aste ei kasva annoksen mukana Annosnopeus ei vaikuta riskiin kovin paljon Yksilön riski on pieni korkeankin annoksen jälkeen Väestöannos (kollektiiviannos) on tärkeä kokonaishaitan mitta 10
11 Vaste 100% 0 Annos 11
12 Mahdollisetannosvastemallitepidemiologisen annosvastemallit epidemiologisen tiedonperusteella 12
13 Metalliromun sekaan eksynyt Cs 137 lähde pidetty kädessä hetken. Käsi 7 viikkoa myöhemmin. Viro
14 14
15 Teollisuuden gammakuvaukseen käytetty Ir 192 lähde pidetty housujen takataskussa 45 min. Pakara 1 kk onnettomuuden jälkeen. Kalifornia
16 50 päivää altistuksesta. Paksu siirrännäinen reidestä 16
17 6 kuukautta altistuksesta. Uudet haavaumat ilmenneet 17
18 Puolitoistavuottaaltistuksesta altistuksesta. Uusi haavaumaihonsiirron reunassa 18
19 Valkovenäjä 1991, sterilointilaitos. Kokokehoannos 11 Gy. Kuva 32 päivää altistuksesta. Kuoli keuhkojen aspergilloosiin 4 kk jälkeen
20 Polonium 210 Marraskuussa 2006 Alexander Litvinenko kuoli sairaalassa Lontoossa Kuolinsyy : myrkytetty kttt radioaktiivisella poloniumilla ill 20
21 Jasser Arafat 2004? 21
22 40 vuotias amerikkalainen mies, jolle tehtiin läpivalaisussa koronaariangiografia, pallolaajennus, toinen angiografia sekä ohitusleikkaus, kaikki samana päivänä. Kuva 18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. 22
23 Suorien kudosvaikutusten kynnysarvoja Säteilysairaus: pahoinvointia > 1 Gy kuolema > 8 Gy Palovamma (paikallinen annos): punotus, hiusten lähtö > 3 Gy rakkuloita haavauma > 15 Gy Sikiövaurio: vakava jälkeenjääneisyys > 0.5 Gy lievästi alentunut älykkyys, pienipäisyys > 100 mgy muu kehitysvamma > 1 Gy 23
24 Sepelvaltimo 16 vuotiaalla pojalla, joka kuoli sydäninfarktiin vuosi Hodgkinin taudin sädehoidon jälkeen, annos 40 Gy.
25 Silmän mykiö on herkkä säteilylle. Vuosien kuluessa voi kehittyä samentuma (harmaakaihi) Harmaakaihi saattaa yleistyä jonkin verran jo 500 mgy:n jälkeen, ehkämyös kroonisen altistuksen seurauksena. Korkeampi annos lyhyempi latenssiaika 25
26 SÄTEILYANNOS Absorboitunut annos: 1 J/kg = 1 Gy (gray) Tärkeä ä paikallisen kudosvamman kannalta! Ekvivalenttiannos: Punnittu säteilyn laadun mukaan sovitulla tekijällä. Yksikkö: sievert (Sv) Rtg, gamma, beeta: 1 Gy = 1 Sv (paikallinen annos!) Efektiivinen annos: Punnittu elinkohtaisella tekijällä. Yksikkö: sievert (Sv). Kuvaa satunnaishaitan riskiä väestötasolla keskimäärin. Ei kuvaa kudosvaurion vaaraa! 26
27 Efektiivisen annoksen painotekijät: Elin Painotekijä w T Σw T Keuhkot, luuydin, mahalaukku, hl paksusuoli, rintarauhanen, muut 0,12 x 6 = 0,72 Sukurauhaset 0,08 x 1 = 0,08 Kilpirauhanen, maksa, ruokatorvi, virtsarakko 004 0,04 x 4 = 016 0,16 Luun pinta, aivot, sylkirauhaset, iho 0,01 x 4 = 0,04 Yhteensä 1,00
28 kaikki muut syöpätyypit yhteensä leukemia Säteilyaltistuksesta kulunut aika, vuosia 28 Säteilyn aiheuttamaa syöpäriski (kuolemantapauksiaa vuodessa)
29 A pommitus Japanissa 1945 Syöpäkuolleisuus , kiinteät kasvaimet Annos (Sv) Ihmisiä Syöpäkuolemia Ylimäärä < > Yhteensä
30 30
31 Kollektiivinen annos ja syöpäriski LNT malli: Syöpäriski nousee lineaarisesti annoksen mukana ilman kynnysarvoa y Syöpäkuoleman riski väestössä 5 10% per Sv Jos kollektiiviannos on mansv syöpäkuolemaa Syöpäkuolemia ilman säteilyä x 1 Sv x 100 msv x 10 msv
32 Taustasäteily: 0,1 0,2 mikrosv / h Jos 100 mikrosv / h 1 millisv / 10 h Jos ihmistä 1000 mansv 50 syöpäkuolemaa Kehotus suojautua sisätiloihin vältetään 90% annoksesta Oireita (pahoinvointia) vasta tuhatkertaisella annoksella! (Suojaa kuitenkin myös hengitysilman radioaktiivisilta aineilta) 32
33 Rtg tutkimusten vaikutus väestön syöpäriskiin Suomalaisten keskimääräinen annos rtg tutkimuksista: 0,5 msv vuodessa Kollektiiviannos 2500 Sv vuodessa Laskennallisesti satakunta ylimääräistä syöpäkuolemaa vuodessa Suomessa vuosittain syöpäkuolemaa Noin 1% saattaa johtua rtg kuvauksista Yksilön riski pieni; vaihtelee iän mukana 33
34 Kuvausten syöpäriski Keuhkokuvaus, k efektiivinen fktiii annos 01 0,1 msv syöpäkuoleman riski 1 : Kolografia, efektiivinen fktiii annos 10 msv syöpäkuoleman riski 1 : Väestön elinikäinen syöpäkuoleman riski 1 : 5 34
35 Eri iässä altistuneiden syöpäriski
36 Pienten lasten elinikäinen riski saada säteilystä syöpä on kymmenkertainen verrattuna vanhempiin ihmisiin Koko väestön keskimääräiseen k riskiin verrattuna lasten riski on kolminkertainen Suurin osa syöpätapauksista ilmenee vasta vanhalla iällä Nuoren tytön abdominaalinen TT kuvaus 1:1000 elinikäinen syöpäkuoleman riski Yksilön riski pieni, mutta kollektiivinen haitta merkittävä, jos kuvataan paljon 36
37 Lasten TT tutkimusten riskistä suora näyttö Lancet 2012 (Pearce ym): kuvattua lasta ja nuorta, ikä alle 22. Seuranta aikana 74 leukemiaa ja 135 aivokasvainta. Merkitsevä annosvaste. aste Jos luuytimen annos 50 mgy kolminkertainen leukemiariski. Vastaa 5 10 pään TT kuvausta Jos aivojen annos 60 mgy kolminkertainen aivokasvainriski. Vastaa 2 3 pään TT kuvausta Alle 10 vuotiaiden pään TT: tutkimuksesta aiheutuu 10 vuoden sisällä 1 ylimääräinen leukemia ja 1 aivokasvain Tulos sopusoinnussa A pommitulosten kanssa 37
38 Säteilysuojelutähtää tähtää syöpäriskin vähentämiseen Yksilön riski saada altistuksesta syöpä on pieni 1/3 meistä saa syövän, 1/5 kuolee siihen Hyvin yleinen tauti, etenkin vanhalla iällä Jos on työssään tai laskeumatilanteessa altistunut säteilylle, ja sitten sairastuukin syöpään, helposti luulee että on syy yhteys Kuitenkin melko suurella varmuudella näin ei ole 38
39 Probability of causation eli syy osuus: Millätodennäköisyydellämäärätty syöpä, johonon on määrätyssä iässä sairastunut, johtuu määrätystä säteilyaltistuksesta? Yleensä tämä on hyvin pieni. Poikkeus: Jos 20 vuoden iässä altistuu 100 msv annokselle ja sairastuukin 5 vuoden kuluttua leukemiaan 70 % todennäköisyydellä syy yhteys Jos sama henkilö sairastuu vasta 60 vuotiaana enää 5 % todennäköisyys 39
40 Säteilyaltistus kohdussa Säteily voi aiheuttaa sikiön kuoleman, kehityshäiriöitä, vakavaa jälkeenjääneisyyttä, älykkyyden alenemista ja kasvuhäiriöitä. Nämä ovat suoria kudosvaurioita. On olemassa säteilyannoksen kynnysarvo, jonka alapuolellavaikutustaeiole ei ole. Kynnys riippuu raskauden vaiheesta. Säteily voi myös lisätä sikiön syöpäriskiä tai aiheuttaa geneettistä haittaa Nämä ovat satunnaisia vaikutuksia eikä säteilyannoksen kynnysarvoa ole 40
41 Varhainen alkio Organogeneesi 1 mm 3 - noin 10 6 solua 1 : 10 6 solua 1 mm solua (1000 g)
42 Kehityshäiriöt organogeneesin aikana: Eläinkokeidenperusteella kynnysarvo mgy Ihmisillä keskushermosto vaurioituu herkimmin Henkinen jälkeenjääneisyys, pienipäisyys ja yleinen kasvuhäiriö ovat säteilyn merkkivauriot. Sädehoidon jälkeen on kuvattu näiden yhteydessä myös silmämuutoksia, luustomuutoksia ja genitaali elinten muutoksia Pienet annokset eivät voi aiheuttaa ttaakehit kehitysvammoja satunnaisesti organogeneesin aikana 42
43 Raskausviikkoina on keskushermoston säteilyherkkyys suurimmillaan Vakava jälkeenjääneisyys yleinen, josannos on ollut yli 500 mgy Alhaisemmilla annoksilla voi olla lievempi vaikutus älykkyyteen Jopa alle 100 mgy saattaa ehkä vaikuttaa marginaalisesti lapsen älykkyyteen Viikkoina herkkyys on alhaisempi. Vakava jälkeenjääneisyys, josannos yli 1000 mgy. 43
44 Altistunut atomipommituksessa kohdussa 8 9 viikkoa hedelmöityksestä (11. raskausviikko) Säteilyannos 860 mgy. Pienipäinen, jälkeenjäänyt. Aivojen magneettikuvaus 41 vuotiaana: runsaasti ektooppista, harmaata aivosubstanssia i aivokammioiden seinämässä 44
45 Herkimmässä vaiheessa (raskausviikot 10 17) laajalla lantion kuvauksella voisi olla lievä vaikutus älykkyyteen yy Muuten ei kehitysvammoja odottavan äidin röntgentutkimuksista Herkimmässä vaiheessa raskaus on jo tiedossa Tahaton altistus ei mahdollinen (?) Radiologiset toimenpiteet tai sädehoito: Huomattavasti korkeampia annoksia, jotka voivat vaurioittaa sikiötä. 45
46 Koko raskauden aikana säteily lisää sikiön syöpäriskiä. Lapsuudenaikaisen syövän yleisyys ilman altistusta on noin 1 : 400 eli 25 : Äidin alavatsankuvaus: Jos 10 mgy sikiölle 6 : eli 25% lisää 46
47 Laaja lantion tutkimus, esim. TT kuvaus: 40 mgy sikiölle kaksinkertainen riski Jos tällainen lapsi sairastuu lapsena syöpään probability of causation (syy osuus) 50% Syöpäriski jatkuuaikuisikään aikuisikään. Suuruudesta ei tarkkaa tietoa Syöpäriskin vuoksi laajat röntgentutkimukset vältettävä läpi raskauden Vaihtoehtoiset menetelmät ensisijaisia Kuvauksesta voi olla hyötyä hötä myös lapselle ll 47
48 Oikeutettu raskauden aikainen TT kuvaus Liikenneonnettomuudessa vammautunut tnainen Sikiön kallo kylkiluita Verta kohdun ulkopuolella Sikiön annos 20 mgy48
49 3 minuutin TT tutkimus, jonka jälkeen päivystysleikkaus. Nainen ja lapsi jäiväthenkiin. Vapaata verta Munuainen irti aortasta t (ilman kontrastia) Pernassa repeämiä 49
50 Mahdollisuus saada terve lapsi säteilyaltistuksen jälkeen Sikiön säteilyannos yli luonnon taustan ( G ) Mahdollisuus ettei ole kehityshäiriötä (%) Mahdollisuus ettei sairastu syöpään 0 19 d iä ä (%) (mgy) (%) vuoden iässä (%) , , , , ,1 > 100 Mahdollisesti Korkeampi riski 50
51 Jos lantion kuvaus on tehty ja jälkeenpäin paljastuu, että potilas olikin raskaana, tämä ä ei anna aihetta raskauden keskeytykseen. Epämuodostuman vaara ei ole tavanomaista suurempi. Lisääntynyt syöpäriski ei ole mikään syy keskeytykseen. yy Altistus ei lisää epämuodostumien määrää satunnaisesti ICRP: keskeytys k ei ole oikeutettu säteilyaltistuksen vuoksi, jos sikiön annos on alle 100 mgy 51
52 Perinnöllinen riski Säteilyn aiheuttama perimävaurio on etupäässä suuria deleetioita (perimäaineksen häviötä), voi käsittää useita geenejä Vain pieni osa näistä voi johtaa elinkelpoisen lapsen syntymään Jos lapsi syntyy, sen lisääntymiskyky huono Monet muutokset valikoituvat pois ensimmäisen sukupolven aikana. Tilastollisesti merkitsevää perinnöllisten haittojen lisäystä ei ole toistaiseksi ti iosoitettu tt ihmisillä. i illä Riskinarvio i perustuu eläinkokeisiin. Arvioitu i riski iki väestötasolla on 02% 0,2 / mansievert 52
53
SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
LisätiedotSäteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö
Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat
LisätiedotS Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
LisätiedotSÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile
9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen
LisätiedotSädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa
Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS
LisätiedotSäteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky
Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotTshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta
Tshernobyl ja Fukushima ATS 26.4.2011 Säätytalo Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Wendla Paile Tshernobylin onnettomuuden suorat (deterministiset) vaikutukset: 134 vahvistettua
Lisätiedot12/18/2013. Unohtuneita asioita. Vastekäyrä. Sisältö. L26-27 Säteilyn biologiset vaikutukset. Ekvivalentti annos H T [Sv] Säteilyn laatukerroin w R
Annosvaste ~ Vaikutuksen todennäköisyys 12/18/2013 Unohtuneita asioita L26-27 Säteilyn biologiset vaikutukset Radiolääkkeistä: Uusia PET-radiolääkkeitä on kehitetty runsaasti viime vuosina Syöpä: apoptoosi,
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotSäteilyn biologiset vaikutukset. FT, Sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen. Ke , LS1
Säteilyn biologiset vaikutukset FT, Sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen. Ke 30.4.2018, LS1 Miks säteily pelottaa? Miksi sitä on vaikea ymmärtää? Säteilyä ei näe eikä tunne. Luonnontaustasäteilyn ja ihmisentuottaman
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotJussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky
z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla
LisätiedotICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA
11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotA Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
Lisätiedot- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
LisätiedotANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos
LisätiedotRadioaktiivisen säteilyn vaikutus
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo
LisätiedotSäteilyn biologiset vaikutukset
Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen
Lisätiedotyl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen
yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen Säteilyn biologiset haittavaikutukset sikiölle Sädetutkimuksista aiheutuvat riskit Raskaus ja magneettikuvaus Raskaus ja kontrastiaineet
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla:
MÄÄRÄYS S/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalle sekä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamien aikana ja niiden jälkeen Annettu Helsingissä 14.12.2018
LisätiedotNaisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa
Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa GP 12.12.2014 Fysikaalinen säteily eli absorboitunut D (Gy = J/kg) = energiamäärä (J) jonka säteilyn vuorovaikutuksen kautta jää kohdeaineelle per massayksikkö
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö
LisätiedotMikä on säteilyannos ja miten se syntyy
Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Sairaalafyysikko Minna Husso, KYS Kuvantamiskeskus Säteilyannoksen fysiikkaa Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotNaisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa
Säteilyannoksen johtoketju Aktiivisuudesta tai röntgensäteilytyksestä säteilybiologiseen riskiarvioon Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa HLSINGIN YLIOPISTO FYSIIAN LAITOS Hyvinkää, 22.4.2015 Mika
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta
MÄÄRÄYS S/1/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta Annettu Helsingissä 14.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain
LisätiedotLäpivalaisututkimukset
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotSäteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä
Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä Mika Markkanen Säteilytoiminnan turvallisuusarvio (26 ) Tehtävä turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta Laadittava kirjallisesti Pidettävä ajan
Lisätiedot1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA
1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;
LisätiedotSuhteellisuusperiaate säteilyturvallisuudessa Säteilyturvallisuuspäivät Tommi Toivonen
Suhteellisuusperiaate säteilyturvallisuudessa 24.5.2018 Säteilyturvallisuuspäivät Tommi Toivonen Esityksen sisältö STUKin strategia Säteilylain uudistus Suhteellisuusperiaate lainsäädännössä STUKin strategia
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotVastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti.
Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät Siikaranta 13-14.4.2015 Pj. Tarkastaja Timo
LisätiedotSÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden
Lisätiedot6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD
6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW
Lisätiedot55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
LisätiedotSÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA
OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan
LisätiedotMitä säteily on? Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta. Suomalaisen säteilyannos. Atomi, molekyyli ja ionisaatio
Mitä säteily on? Ionisoiva säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä (esim. röntgensäteily) tai hiukkassäteilyä Toni Ihalainen 28.9.2013 Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta Atomi, molekyyli
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotOikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly
Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa 24.-25.5.2018 STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Oikeutusarvioinnin kolme tasoa ICRP 103, Säteilysuojelun perussuositus 1. taso:
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotSeitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista
Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista 1 Nämä asiat muuttuvat, kun uusi säteilylaki on astunut voimaan. 1. Turvallisuusarvio ja toiminnan sekä lähteiden
LisätiedotISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881
STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-307-8 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Indium ( 111 In) chloride kantaliuos radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yhden millilitran koostumus referenssiajankohtana:
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotErivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma
Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge
LisätiedotSädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi
Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia
LisätiedotSäteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY
Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY Riitta Pilviö Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja MAP Medical
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotTyöntekijöiden säteilyannokset
Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti
LisätiedotPOIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku
POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa
LisätiedotSäteilysuojelun historiaa
Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotNaisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa
Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sodium Chromate 51 Cr 37 MBq/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sodium Chromate 51 Cr 37 MBq/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Natrium [ 51 Cr] kromaatti 37-185 MBq/pullo (37 MBq/ml) pakkaukseen merkittynä referenssipäivänä
LisätiedotSÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET
8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...
LisätiedotOhje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Säteilyturvakeskus Päätös 1(4) Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali-
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotSKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)
SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotTyöllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotRadiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,
LisätiedotValmisteyhteenveto. MEDIGEN -Tc generaattori
Valmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MEDIGEN -Tc generaattori MEDIGEN -Tc generaattori ( 99 Mo/ 99m Tc generaattori) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttava aine: 99 Mo/ 99m Tc generaattorista
LisätiedotValmisteyhteenveto. Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
Valmisteyhteenveto Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
LisätiedotPotilas kysyy, osaanko vastata?
Potilas kysyy, osaanko vastata? Vuodeosastojen hoitohenkilökunnan käsityksiä röntgensäteilystä Jenni Remes & Elina Riekkinen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA
TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n
LisätiedotTSHERNOBYLIN ONNETTOMUUDEN AIKAAN KIOVASSA OLLEIDEN SUOMALAISTEN SÄTEILYALTISTUMINEN JA SYÖPÄILMAANTUVUUS
/ LOKAKUU 2002 TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUDEN AIKAAN KIOVASSA OLLEIDEN SUOMALAISTEN SÄTEILYALTISTUMINEN JA SYÖPÄILMAANTUVUUS Anna Lahkola STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR
LisätiedotMuutokset ST-ohjeissa 2013-2014
Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,
LisätiedotSäteilyn historia ja tulevaisuus
Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright
LisätiedotAktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotSäteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa
Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com
LisätiedotTerveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio
Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotSÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET
SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotTSHERNOBYLIN TURMAN TERVEYSVAIKUTUKSET - opetuksia tulevaisuudelle
12 TSHERNOBYLIN TURMAN TERVEYSVAIKUTUKSET - opetuksia tulevaisuudelle Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 12.1 Deterministiset vaikutukset... 166 12.2 Stokastiset vaikutukset... 166 12.3 Muut vaikutukset...
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
Lisätiedot