Oppimisverkosto toiminnan, oppimisen ja yhteiskehittämisen foorumina. Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.
|
|
- Olivia Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppimisverkosto toiminnan, oppimisen ja yhteiskehittämisen foorumina Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi
2 Perinteinen lineaarinen malli innovaatioiden luomisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä Perinteinen malli perustuu yhdessä tai useammassa, toimintatavaltaan edistyksellisessä kohteessa toteutettavaan demonstraatioprojektiin. Sen tarkoituksena on toimia empiirisenä näyttönä jonkin periaatteen, käytännön tai ratkaisun puolesta. Pilotteina toimivat demonstraatioprojektit onnistuvat yleensä hyvin tai vähintäänkin kohtuullisesti. Niiden kokemusten perusteella luodaan hyviä käytäntöjä, joita pyritään sen jälkeen levittämään muihin, vähemmän edistyksellisiin kohteisiin.
3 Demonstraatioprojektit ovat usein liian onnistuneita. Miksi? Ne saavat käyttöönsä tavallisesti poikkeuksellisen hyvät taloudelliset ja asiantuntijaresurssit. Niissä voidaan harjoittaa pitkälle menevää kohdespesifiä räätälöintiä. Ne toteutetaan edistyksellisissä kohteissa, joilla on usein jo ennestään kokemusta sekä omaehtoisesta kehittämistoiminnasta että yhteistyöstä erilaisten ulkoisten asiantuntijoiden (kuten tutkijoiden, tutkija-kehittäjien tai konsulttien) kanssa. Huomion kohteena oleminen lisää projektin legitiimisyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä tätä kautta osallisten sitoutumista sen toteuttamiseksi mahdollisimman hyvin. Huomion kohteena oleminen synnyttää ns. Hawthorne-efektin eli osalliset parantavat suoritustaan tai antavat kokeilun tuloksista myönteisiä arviointeja siksi, että ovat saaneet osakseen erityistä huomiota.
4 Innovaatioiden leviämistä edistäviä piirteitä (Rogers 2003) Innovaatiosta koituva suhteellinen hyöty. Innovaation yhteensopivuus potentiaalisen omaksujan nykyisen toimintatavan ja sosiaalisten normien kanssa. Innovaation yksinkertaisuus. Potentiaalisen omaksujan mahdollisuus testata innovaatiota. Potentiaalisen omaksujan mahdollisuus arvioida innovaation hyödyllisyyttä testauksen perusteella.
5 Paikallisen oppimisen ja uudelleen luomisen merkitys korostuu ei-teknologisissa innovaatioissa On helppo nähdä, että sosiaalisten innovaatioiden leviäminen on kyseisten kriteerien valossa teknologisten innovaatioiden leviämistä haasteellisempaa. Jonkin ilmiön tai idean mekaaninen levittäminen on sitä vaikeampaa, mitä abstraktimmasta ja systeemisesti monimutkaisemmasta ilmiöstä tai ideasta on kyse (helpoimpia yksittäiset yksinkertaiset tekniikat ja työvälineet, vaikeimpia systeemiset monimutkaiset kokonaisuudet). Mitä enemmän potentiaalisilla omaksujilla on mahdollisuus muokata alkuperäistä innovaatiota, sitä paremmat edellytykset tämä luo innovaation juurtumiselle ko. kohteessa (Rogers 2003).
6 Innovaation leviämisen kolmivaiheinen malli LUOMINEN (NÄYTTÖ): jossain organisaatiossa luodaan siellä käyttökelpoisiksi osoittautuvia käytäntöjä. Näitä voidaan kutsua paikallisiksi innovaatioiksi. SIIRTO: näitä, tai osia näistä, pyritään siirtämään joihinkin toisiin organisaatioihin esimerkiksi konsultoinnin, koulutuksen, seminaarien, julkaisujen tai tietopankkien avulla. UUDELLEENLUOMINEN (VASTAANOTTO): joissakin näistä organisaatioista omaksutaan levittämisen kohteena olleita käytäntöjä niitä paikallisesti uudelleen luoden (vastaanotto on tyypillisesti luova oppimisprosessi).
7 Miten parantaa ohjelmien ja projektien kykyä tuottaa levittää hyviä käytäntöjä? Käytetään perinteisiä levittämismekanismeja tehokkaammin, kuten koulutusta, konsultointia, seminaareja, julkaisuja ja tietopankkeja. Siirretään resurssien painopistettä demonstraatiovaiheesta selvästi tulosten levittämisen vaiheeseen. Jalostetaan demonstraatioprojektien tuottamaa tietoa etsimällä yksityiskohtaisempia vaikutusmekanismeja erilaisten ilmiöiden kesken. Tuotetaan demonstraatioprojekteista tietoa helpommin omaksuttavalla, interaktiivisemmalla ja kiinnostavammalla tavalla. Hämärretään erillisen demonstraatio- ja levittämisvaiheen välistä rajaa oppimisverkostojen avulla.
8 Hyvien käytäntöjen erilaisia levittämisstrategioita Strategia Levittämiskanavien tehokkaampi käyttö Vastaanottovaiheen parempi resursointi Näyttövaiheen kausaalisten mekanismien elaborointi Näyttövaiheen sisältämän tietoaineksen rikastaminen Oppimisverkostojen käyttö Innovaatioprosessin vaiheet Näyttövaiheen parantaminen Siirto- ja vastaanottovaiheen parantaminen Peräkkäisyys Ei muutosta Kanavien selektiivisempi käyttö tarkennetulle kohderyhmälle Peräkkäisyys Peräkkäisyys Osittainen päällekkäisyys Päällekkäisyys Fokusoidumpi lähestymistapa Suurempi tutkimuspanostus Laajempi perusta validoinnille Lisätuki toisen vaiheen kehittämiselle Vakuuttavampi evidenssiperustainen argumentaatio Näyttö- ja vastaanottovaiheen välisen sosiaalisen ja kulttuurisen kuilun kaventaminen Verkostossa tapahtuva vuorovaikutukseen ja yhteiskehittelyyn perustuva oppiminen parantaa näyttöä sekä luo laajemman ja validimman perustan siirrolle
9 Strategia: vastaanottovaiheen parempi resursointi Edellyttää jo etukäteen pitkälle menevää näkemystä tavoiteltavasta tulevaisuuden tilasta ja sen saavuttamisen vaatimista muutoksista käytännöissä. Edellyttää myös demonstraatioprojektien tarkkaa valintaa ja niiden tulosten perusteellista validointia. Voi edellyttää varsin suurta taloudellista resursointia. Perustuu lineaariseen malliin.
10 Strategia: näyttövaiheen kausaalisten mekanismien elaborointi Jalostetaan demonstraatioprojektien tuottamaa tietoa sellaiseen muotoon, jonka omaksuminen on Rogersin mainitsemien innovaatioiden leviämisen kannalta kriittisten tekijöiden nojalla yksinkertaisempaa (esim. testattavuus ja hyödyn osoittaminen). Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksityiskohtaisempien vaikutusmekanismien etsimistä erilaisten ilmiöiden kesken. Vaikutusmekanismit voivat koskea tällöin erilaisten käytäntöjen keskinäisiä suhteita, niiden suhdetta joihinkin ehdollistaviin ympäristötekijöihin tai niiden suhdetta tuloksellisuustekijöihin (= parempi tutkimukseen perustuva näyttö). Perustuu lineaariseen malliin.
11 Strategia: näyttövaiheen sisältämän tietoaineksen rikastaminen Edellisiä konstruktivistisempi tapa, jolla pyritään tuottamaan helpommin omaksuttavissa olevaa tietoa demonstraatioprojekteista vaikuttamalla siihen, kuinka vuorovaikutteisella ja kiinnostavalla tavalla kokeiluista, niiden kokemuksista ja niissä luoduista käytännöistä pystytään kertomaan potentiaalisille omaksujille. Huomion kohteena ovat enemmän hyvät käytännöt ideoiden tasolla kuin varsinaisina käytäntöinä. Edellyttää perinteisempiin strategioihin nähden selvästi enemmän investointeja hyvien käytäntöjen validointiin, vuorovaikutusfoorumien luomiseen eri toimijoiden kesken sekä ylipäätään ohjelmien ja projektien elinkaarien yli ulottuviin pysyviin kehittämisrakenteisiin.
12 Strategia: oppimisverkostojen käyttö Kyseenalaistaa jo lähtökohtaisesti ajatuksen erillisistä piloteista ja niiden tulosten potentiaalisista omaksujista tai erillisestä kokeilu- ja levittämisvaiheesta. Pyrkii saamaan kokeilujen piiriin jo alusta lähtien useita kiinnostuneita kohteita ajatuksena kannustaa kokeiluja hyvinkin erilaisia lähestymistapoja tai menetelmiä soveltaen. Kokeilujen keskinäistä vertailua tai toisilta oppimista varten luodaan tiedon- ja kokemustenvaihdon areenoita tai suoranaisesti edistetään usean organisaation keskinäistä yhteiskehittelyä projektien sisällä tai erilaisissa muissa verkostoissa.
13 Oppimisverkoston käsite Oppimisverkoston käsite viittaa verkostoon, joka on perustettu nimenomaan oppimista varten. Oppiminen ei ole kokemusten jakamisesta syntyvä sivutuote kuten missä tahansa verkostossa vaan verkoston eksplisiittisenä ja ensisijaisena tehtävänä on tuottaa oppimistapahtumia. Oppijana voivat olla tilanteesta riippuen niin verkoston toimintaan osallistuvat yksilöt, ryhmät tai tiimit tai kokonaiset organisaatiot tai yhteisöt, verkoston sisäiset yhteenliittymät kuin koko verkosto sekä joissain tapauksissa myös verkoston ulkopuoliset toimijat.
14 Vuorovaikutusfoorumit ja yhteiskehittely ydintoimintoina Ydintoimintona on verkoston osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen ja siihen parhaimmillaan perustuvan yhteisen kehittämistyön yhteiskehittelyn edellytysten edistäminen. Yhteiskehittely ei tarkoita, että eri osapuolten kehittämistavoitteet olisivat sellaisenaan yhtenevät. Yhteiskehittely edellyttää kuitenkin, että eri osapuolet pystyvät verkostossa vuorovaikutuksen myötä löytämään yhteisiä kehittämisen kohteita. Yhteisten kehittämisen kohteiden identifioiminen edellyttää kehittyneiden menettelytapojen ja välineiden soveltamista verkoston vuorovaikutusfoorumeilla.
15 Toisiaan täydentävyys motiivina Oppimisverkostosta puhuminen edellyttää, että eri osapuolilla on toisiaan täydentävää tietoa ja osaamista, sekä, että kukin osapuoli voi tilanteesta riippuen olla verkostossa myös oppijan asemassa. Oppimismahdollisuudet ovat eri osapuolille ylipäätään motiivi osallistua verkoston toimintaan. Yksikään osapuoli ei voi olla mukana vapaamatkustajana vaan jokaisen on kyettävä ja oltava valmis antamaan osaamistaan ja ideoitaan myös muiden käyttöön ja hyödyksi. Aidossa oppimisverkostossa kukaan ei voi olla vain joko oppimestarin tai kisällin roolissa.
16 Oppimisverkostojen vuorovaikutusfoorumien asetelmia Osallisten asema Tiedon jakautuminen Tyypillinen oppimistapahtuma Opettaja ja oppijoita Verkoston yhdellä jäsenellä on käsiteltävässä teemassa muihin nähden ylivertaista osaamista. Muut jäsenet saavat ideoita ja rohkaisua tähän teemaan kohdistuvaan kehittämistyöhönsä. Kaikki opettajia ja oppijoita Kaikki oppijoita Verkoston usealla jäsenellä on jo valmiiksi kokemusta käsiteltävästä teemasta. Verkosto käsittelee teemaa, joka on kaikille jäsenille vielä suhteellisen uusi. Benchmarking-tyyppinen kokemusten vaihto jäsenten kesken luo kaikille jäsenille oppimisen edellytyksiä. Yhteisesti käynnistettävä selvitystyö auttaa kaikkia jäseniä lisäämään tietoaan ja osaamistaan kyseisestä teemasta.
17 Asetelmista tarkemmin Opettaja ja oppijoita: perinteinen asiantuntijalähtöinen asetelma, jossa jollain verkoston jäsenellä on ylivertaista osaamista (exploitation). Kaikki opettajia ja oppijoita: benchmarking-asetelma. Kaikki oppijoita: käynnistettävät selvityshankkeet pyrkivät syventämään osaamista joltain alueelta, jakamaan sitä koskevia kokemuksia ja löytämään uudenlaisia käyttökelpoisiksi osoittautuvia paikallisia sovellutuksia verkostossa (exploration).
18 Refleksiivinen benchmarking (1/2) Kontekstiriippuvuus: organisaation toimintaympäristön ominaisuuksilla on vaikutusta siihen, kuinka soveltamiskelpoisia jotkut käytännöt kyseisessä organisaatiossa ovat (kontingenssioletus). Systeemiriippuvuus: organisaation jo aiemmin omaksumille käytännöillä on vaikutusta uusien käytäntöjen soveltamiskelpoisuuteen kyseisessä organisaatiossa (konfiguraatiooletus). Oppiminen ja innovaatiot perustuvat erilaisuuteen ja moninaisuuteen. Joidenkin valittujen standardien mekaaninen käyttäminen kehittämistyön ohjenuorana voi pitkällä aikavälillä pikemminkin kaventaa kuin laventaa eri toimijoiden oppimismahdollisuuksia ja innovatiivisuutta.
19 Refleksiivinen benchmarking (2/2) Erilaisuudesta ja moninaisuudesta oppiminen edellyttää, että eri toimijat kykenevät identifioimaan sellaisia organisaatioilleen yhteisiä toiminnallisia vastaavuuksia, joiden kesken vertailuasetelmat ovat järkeviä. Vertailun kohteena oleva toinen organisaatio ei ole toiselle tällöin standardi vaan pikemminkin peili, joka heijastaa erilaisuuksia ja samanlaisuuksia auttaen paikantamaan organisaation omia käytäntöjä ja ratkaisuja laajemmassa kontekstissa. Keskeistä on dialogisten menetelmien käyttö ja kehittely eikä niinkään mahdollisimman kehittyneiden indikaattorijärjestelmien tai mittaamismenetelmien rakentaminen (kuten mekaanisemmissa benchmarking-asetelmissa).
20 Refleksiivinen benchmarking prosessina (1/3) Osalliset valitsevat jonkin käsiteltävän teeman ja jakavat sen joukoksi alateemoja käyttäen tarvittaessa apuna erilaisia malleja ja muita käsitteellisiä apuvälineitä. Verkoston koordinaattorit tai vastaavat kokoavat osallisilta tietoa näiden omista kyseiseen teemaan liittyvistä ratkaisuista ja niitä koskevista kokemuksista. Tiedonkeruun pohjalta luodaan ensimmäisen asteen tietopankki, joka mahdollistaa osallisten ratkaisujen ja kokemusten keskinäisen vertailun alateemoittain.
21 Refleksiivinen benchmarking prosessina (2/3) Osalliset kokoontuvat yhteiseen foorumiin, jossa kukin alateema käydään läpi sovitulla tavalla ja sovitussa järjestyksessä. Kunkin alateeman käsittely käynnistyy jonkin osallisen ratkaisujen ja kokemusten tarkastelulla. Valinnan perusteena on se, kenen ratkaisut ja kokemukset voisivat tarjota kirkkaimman peilin osallisille. Käsittelyssä on yleensä hedelmällisempää hyödyntää dialogisia kuin luentomaisia (monologisia) menetelmiä. Kun dialogi alkaa tyrehtyä, voidaan alateeman käsittelyä jatkaa vielä toisen ja kolmannenkin peilin avulla. Kun kukin alateema on käyty läpi, keskustellaan tehtyjen muistiinpanojen pohjalta ja kootaan näkemyksiä menetelmän toimivuudesta ja tilaisuuden onnistumisesta.
22 Refleksiivinen benchmarking prosessina (3/3) Foorumin jälkeen koordinaattorit tai vastaavat tekevät täydellisemmän yhteenvedon ja luovat sitä hyväksi käyttäen toisen asteen tietopankin. Yhden benchmarking-kierroksen kokemukset palvelevat seuraavan kierroksen suunnittelua ja toteutusta. Kutakin alateemaa koskevaa tietopankkia voidaan halutulla tavalla täydentää jälkeenpäin kokoamalla sinne tietoa niistä ratkaisuista ja kokemuksista, joita benchmarking-kierroksen myötä käynnistyvistä kehittämistoimista on osallisten keskuudessa syntynyt.
23 Luottamussuhteiden merkitys Verkostojen rakentamisen ja verkostomaisen toiminnan edellyttämän luottamuksellisen vuorovaikutuksen aikaan saamiseen tarvitaan yleensä runsaasti aikaa. Helpointa lähteä liikkeelle, mikäli verkostoon osallistuvien kesken on jo ennestään ollut jonkinlaista vuorovaikutusta tai suoranaista yhteistyötä ja tätä kautta syntynyttä keskinäistä luottamusta. Verkosto tarvitsee yleensä koordinaattorin, jolla on riittävän neutraali asema suhteessa verkoston ydinjäseniin ja joka pystyy sitoutumaan riittävän vahvasti ja pitkäjänteisesti verkostoon ja sen toiminnan kehittämiseen.
24 Verkoston koostumuksen merkitys Verkoston koostumus ratkaisee, millaisia peilejä kokemusten vaihtoa varten verkoston sisälle muodostuu. Koostumukseen liittyviä huomioon otettavia seikkoja ovat mm. verkoston koko, rakenne ja osallisten asiantuntemuksen samanlaisuus vs. erilaisuus. Verkoston koko ja rakenne voivat elää. Osallisten asiantuntemuksen samanlaisuus voi kaventaa verkoston tieto- ja osaamispohjaa. Erilaisuus voi puolestaan olla esteenä toisten osallisten lähtökohtien, tavoitteiden, kielen sekä koko käsite- ja arvomaailman ymmärtämiselle. Vuorovaikutusfoorumien ja oppimisverkoston muun toiminnan kautta on todennäköisesti helpompaa lievittää jälkimmäistä kuin edellistä ongelmaa.
25 Osapuolten motiivien ja odotusten merkitys Millaisin motiivein ja odotuksin osalliset ovat valmiita toimimaan verkostoissa ja kuinka paljon nämä motiivit ja odotukset poikkeavat toisistaan? Koska oppimisverkostot ovat uudentyyppinen ja joiltain osin myös monimutkaisen tuntuinen projektimuoto, voi osallistumiseen liittyvän hyöty-kustannus-suhteen arvioiminen olla vaikeampaa kuin perinteisemmissä projektimuodoissa. Vuorovaikutusfoorumien tärkeimpänä odotettavissa olevana hyötynä osallisten kannalta ei ole välttämättä niinkään valmiiden ratkaisujen löytäminen osallisten itsensä mieltämiin ongelmiin kuin näiden ongelmien uudelleen määrittely ja näkeminen uudessa valossa.
26 Keiden pitäisi osallistua? Oppimista voi tapahtua oppimisverkostoissa monella tasolla. Oppimisverkostojen toiminnan avulla on helpompi saada aikaan yksilötasoista oppimista kuin ryhmä- tai tiimitasoista oppimista puhumattakaan organisaatiotasoisesta oppimisesta. Oppimisen monitasoisuus riippuu monesta eri tekijästä. Tällaisia ovat mm. millaisia ja millaisessa asemassa olevia henkilöistä organisaatiosta osallistuu verkoston toimintaan, kuinka vahvasti organisaation johto tukee heidän osallistumistaan ja kuinka läheisesti verkoston toiminta on integroitunut osaksi organisaation omaa kehittämisjärjestelmää.
27 Oppimisverkostoja soveltavan projektitoiminnan muita kriittisiä kysymyksiä Toimivien vuorovaikutusfoorumien suunnittelu vaatii paljon etukäteissuunnittelua verkoston koordinaattoreilta. Organisaatioita voi olla vaikeaa saada sitoutumaan foorumeihin, ja oppimisverkoston idea jää varsinkin siihen löyhimmin kiinnittyneiltä osallistujilta helposti hämäräksi. Koordinaattorien on varauduttava viemään kehittämistyötä tarvittaessa eteenpäin myös perinteisemmin menetelmin.
28 Perustietoja Tykes-ohjelman ( ) oppimisverkostoprojekteista Oli yksi ohjelman neljästä projektitoiminnan muodosta. Oppimisverkostoprojekteja tuettiin 6,7 miljoonalla eurolla vuosina rahoitettua projektia, joiden kesto vaihteli kolmesta kuuteen vuoteen. Projekteihin osallistui aktiivisesti noin 30 t&k-yksikköä, joista noin 110 asiantuntijaa. 35 tutkijaa valmisteli tohtorinväitöskirjaa projekteihin perustuvia materiaaleja hyödyntäen. Projekteihin osallistui noin 350 työpaikkaa.
29 Tykes-ohjelman oppimisverkostoprojektien tarkoitus Lisätä osallistujien kehittämisosaamista. Luoda ja kokeilla uudenlaisia kehittämisyhteistyön muotoja t&kyksiköiden ja työpaikkojen kesken. Synnyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja suomalaiseen työelämään.
30 Oppimisverkostoprojekteilta edellytettävät ominaisuudet Tykes-ohjelmassa Etusijalla olivat verkostot, jotka tähtäsivät sellaisen uuden ja laajasti hyödynnettävissä olevan tiedon ja osaamisen syntymiseen, joka tuki työn tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista. Etusijalla olivat verkostot, jotka tähtäsivät oppimiseen ja uudenlaisten yhteistyömuotojen luomiseen ja kokeiluun usealla eri tasolla. Etusijalla olivat verkostot, joissa aktiivisina osapuolina oli monia ja monenlaisia asiantuntijaorganisaatioita ja työpaikkoja. Etusijalla olivat verkostot, joilla oli selvästi osoitettavissa olevaa kehityspotentiaalia.
31 Luettelo Tykes-ohjelman oppimisverkostoista Strategiakäytännöt-ov STRADA Palkitsemisen ov POPPI Toimintakonseptien osallistavan kehittämisen ov Muutoksen tekijät Osaamisen johtamisen ov TOIVO COBTEC Collaborative Business Networks and Technology Platforms Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Oppimiskumppanuus oppimisverkostossa Matkailualan ov OVE Itä-Uudellamaalla Hiiden klusteri Oppiva verkosto Strategisen johtamisen yhteys käytäntöön SAKEA Combinno, Innovatiivisten työelämän kehittämiskombinaatioiden ov Työhyvinvoinnin ja työympäristöjohtamisen ov TYHJÖ Etelä-Savon työelämän kehittämisen ov Tuoteväylä Voimaantuva työkulttuuri Avoimen innovoinnin ov Openinno Vertaisoppiva KuntaSuomi Vertaiset wewill wework&innovate Living Lab -ov
32 Kirjoja Tykes-ohjelman oppimisverkostoista Alasoini, Tuomo, Korhonen, Satu-Mari, Lahtonen, Maarit, Ramstad, Elise, Rouhiainen, Nuppu & Suominen, Kimmo (toim.) Tuntosarvia ja tulkkeja: oppimisverkostot työelämän kehittämistoiminnan uutena muotona. Työelämän kehittämisohjelman raportteja 50. Helsinki: Työministeriö. Alasoini, Tuomo, Lahtonen, Maarit, Rouhiainen, Nuppu, Sweins, Christina, Hulkko-Nyman, Kiisa & Spangar, Timo (toim.) Linking theory and practice: learning networks at the service of workplace innovation. Reports of the Finnish Workplace Development Programme 75. Helsinki: Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekes. Lisäksi useita julkaistuja raportteja yksittäisistä oppimisverkostoista.
33 Joitain kriittisiä näkökohtia (1/2) OV-konsepti oli avoin, joustava ja kokeileva, mutta samalla osittain epäselvä, tavoiteasetteluiltaan osittain ristiriitainen ja osittain vaikeasti ymmärrettävä. OV-projektit eivät olleet riittävästi kytköksissä Tykes-ohjelman muihin toimintoihin, ml. kehittämisprojekteihin ja menetelmäkehitysprojekteihin. OV-projektien välinen vuorovaikutus, yhteistyö ja oppiminen oli suhteellisen vähäistä ja satunnaista lukuun ottamatta yhdeksää ohjelman järjestämää työpajaa.
34 Joitain kriittisiä näkökohtia (2/2) OV-konseptin kehittämiseen käytettiin ohjelman aikana liian vähän voimavaroja (projektitiimin hallinnollinen taakka oli erittäin suuri johtuen ohjelman projektien suuresta kokonaismäärästä). Ohjelmassa ei pohdittu etukäteen riittävästi sitä, onko OV vain kertaluonteinen projekti vai tulisiko sen johtaa jonkinlaisen pidempiaikaisen kehittämisrakenteen syntymiseen. Työpaikkojen osallistuminen OV-toimintaan ja sitoutuminen niiden tavoitteisiin jäi joissain tapauksessa liian ohueksi.
Luovuus, innovaatiot ja verkostot uutta työotetta tutkijan ja kehittäjän työhön. Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.
Luovuus, innovaatiot ja verkostot uutta työotetta tutkijan ja kehittäjän työhön Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Erilaisia sääntelymuotoja kehittämisessä Kova epäsuora
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotMITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT
MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Palveluiden pitkän tähtäimen tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta ei turvata
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotOppiminen verkostoissa - yhteistoiminnallisia tiedon luomisen interventioita
Oppiminen verkostoissa - yhteistoiminnallisia tiedon luomisen interventioita Nordisk Innovationskonferens 2012 4. 5. kesäkuuta, Oslo Hanna Toiviainen CRADLE, Käyttäytymistieteiden laitos Yrityksen ja verkoston
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotInno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi
Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotVertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:
Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä: RASEKO Perustettu 1958 Henkilökuntaa 194 Opiskelijoita oppilaitoksissa päivittäin
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotArviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki
Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä 13.6.2018 Jaana Ilomäki Ideoidaan yhdessä! Learning cafe tai toiselta nimeltään oppimiskahvila on tapa ideoida ja oppia. Se on keskusteluun, tiedon
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotToimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?
Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotPorinatuokio: millaisen verkoston haluamme? Kuntekon oppimisverkoston avausseminaari Kuntatalolla
Porinatuokio: millaisen verkoston haluamme? Kuntekon oppimisverkoston avausseminaari 10.5.2016 Kuntatalolla Ohjeet Vastaa seuraaviin kysymyksiin a) Etäosallistujat Eksaitissa (työtilan etusivulla) b) Seminaariosallistujat
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotKehittämisprojektien tavoitteita 2004-07
Työel elämän n kehittämisohjelma Tykes Ohjelman kesto on 6 vuotta (2004-2009). Vuosittainen budjetti ollut noin 11,5 milj. euroa. Tavoitteena on käynnistää noin 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu
LisätiedotKUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA
KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
Lisätiedotpäiväsi kuluvat osallisuuden, sidosryhmäyhteistyön tai palvelukehittämisen parissa ja/tai haluat vaikuttaa rahoittamisen tai kehittämisen suuntaan
Jos on ratkaisemattomia ongelmia, on tulevaisuuskin vielä tekemättä. Sitra Lab on paikka jokaiselle, joka haluaa ratkaista ilkeitä ongelmia ja tulla yhteiskunnallisen muutoksen rakentajaksi. Laboratoriossa
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMiten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotYhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta
Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta Yhteiskehittämö -seminaari 25.3.2019 Katja Sankalahti 2.4.2019 1 LUO LUOTTAMUSTA suojele lasta Mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä Lasketut
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus
1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.
LisätiedotMIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi
LisätiedotOsaaminen ja innovaatiot
Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotKäytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu
Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,
LisätiedotKriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa
Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Veronika Honkasalo & Antti Kivijärvi & Tomi Kiilakoski 28.1.2011 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1 Näkökulma 1 pilottihankkeen
LisätiedotArvioinnista kehittämiseen
Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto
Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto Loisto-verkosto Opetushallituksen koordinoima varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Mukana 131 kuntaa ja 6 yksityistä varhaiskasvatuksen järjestäjää Loisto
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotYhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!
Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotDigitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä
Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä Ohjelmapäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupunki 23.3.2018 Sisältö Digitaalinen Helsinki -ohjelma 1. Yhteenveto 2. Esimerkkejä tehdystä työstä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen
Lisätiedot10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ
10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita
LisätiedotMissä mennään ELO-toiminnassa?
Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotAvoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
LisätiedotKUTSU. Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä Päivä
KUTSU Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä 2017 2. Päivä YHTEISEN PÄIVÄN AVAUS: TAVOITTEET 1. Yhtenäisen kehittämisketjun luominen ja yhteistoiminnan
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotYhteistä kehittämistä
Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,
LisätiedotTehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja
LisätiedotVerkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen
Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen
Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotTyöelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin
LisätiedotTuomo Alasoini, Työelämän kehittämisohjelma Tykes
Alkusanat Tämä kirja on katsaus Työelämän kehittämisohjelman (Tykesohjelman) uuteen projektimuotoon, työelämän oppimisverkostoihin. Oppimisverkostot ovat työpaikkojen, tutkijoiden, kehittäjien ja muiden
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotSelvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa
Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotValtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon
LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena
LisätiedotPaapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi
Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotKuntekon oppimisverkoston avausseminaari Kuntatalolla Anniina Tuomi, projektipäällikkö #tujuverkosto
Kuntekon oppimisverkoston avausseminaari 10.5.2016 Kuntatalolla Anniina Tuomi, projektipäällikkö #tujuverkosto Päivän ohjelma 13.00 Tervetuloa Mistä oppimisverkostossa on kyse? Anniina Tuomi, projektipäällikkö,
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotYritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit
Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi
LisätiedotMiltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?
Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotCxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka
CxO Webinaari 31.3.2017 Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka Mitä tarkoittaa mentoroiva johtaja? Toni Hinkka: Mentorin Käsikirja (201X) Mentorointi on menetelmä,
LisätiedotYrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,
Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
Lisätiedot