Sähköisen kyselyn Internet-osoite: c1f5828f.par.

Transkriptio

1 1(6) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytäpainiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh , (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh , (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh , (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh , (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh , (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh ,

2 2(6) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Toholammin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Hillukkala Jukka 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot o Etunimi Jukka o Sukunimi Hillukkala o Sähköposti jukka.hillukkala@toholampi.fi 4. Onko vastaaja* o Kunta X o Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue o Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin o Valtion viranomainen o Järjestö o Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toholammin kunta edellyttää lähipalveluiden turvaamista. Lähipalveluita ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ja perheneuvonta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltopalvelut, perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (terveyden- /sairaanhoitajan, lääkärin, hammaslääkärin vastaanotot), eräiden erityispalveluiden (kuten mielenterveys- ja päihdetyön ja apuvälinekartoitusten) kotikäynnit, laboratorionäytteenottopalvelut, kotisairaalatoiminta, terveyskeskussairaalan toiminta, ellei sitä sovita seudullisesti hoidettavaksi, päihde- ja mielenterveystyön piiriin kuuluvat avohoidon palvelut (kuten psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tai vastaavan työntekijän toiminta), huumevieroitus- ja korvaushoito, alkoholiongelmaisten katkaisuhoito. Tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja tarkastelussa on huomioitava asukastiheyden lisäksi myös maantieteelliset etäisyydet. Lisäksi sairaala- ja päivystysverkon tiivistäminen esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on tavoiteltavaa, mutta lainsäädännön uudistuksessa on huomioitava alueelliset erot maantieteellisten etäisyyksien ja mm. sairaanhoitopiirien/maakuntien väestöpohjista poikkeavien erikoissairaanhoidon toimintavolyymien osalta. Synnytystoiminnan ja kirurgisen päivystysleikkausvalmiuden yhteyttä ei ole huomioitu lakiluonnoksessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Keski-Pohjanmaan keskussairaala on sairaanhoitopiirin pienestä väestöpohjasta huolimatta omaa aluettaan huomattavasti laajemman alueen päivystävä sairaala ja n synnytyksen vuotuisella määrällä sairaala on Suomen 10 suurimman synnytyssairaalan joukossa. Turvallinen nykylainsäädännön mukainen synnytysvalmiuden ylläpitäminen edellyttää myös pehmytkirurgisen päivystysvalmiuden ylläpitämistä. Vastaavasti pitkät etäisyydet lähimpiin laajan

3 3(6) päivystyksen sairaaloihin edellyttävät traumakirurgisen päivystyksen ylläpitämistä. Kirurgisen päivystysvalmiuden ylläpitäminen turvallisen synnytystoiminnan ja traumakirurgisen päivystysvalmiuden ylläpitämiseksi ei ole mahdollista, mikäli elektiivisiä leikkauksia (esim. syöpäleikkaukset, tekonivelleikkaukset) keskitetään laajan päivystyksen sairaaloihin. Kaavamainen laaja kirurgisten elektiivisten ja päivystyksellisten hoitojen keskittäminen 12 laajan päivystyksen sairaalaan ei ole potilasturvallisuuden kannalta mahdollista eikä yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta järkevää Pohjois-Suomessa. Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että koko väestön näkökulmasta 12 sairaalan järjestelmässä matka vaativiin palveluihin olisi keskimäärin 26 km (ajoaika 25 min, 80% väestöstä alle 50 minuuttia). Vain 10 % asukkaista ajomatka olisi 110 km tai pidempi (ajoaika 1 tunti 27 min). Ehdotetussa mallissa lähes koko väestö saavuttaa 24/7 yhteispäivystävän sairaalan alle 2 tunnissa. Keski-Pohjanmaan maakuntakeskuksesta Kokkolasta etäisyys lähimpiin laajan päivystyksen sairaaloihin esitetyssä mallissa on n. 200 km (Oulu) ja n. 150 km (Seinäjoki) ajoaikojen ollessa 2-2,5 h. Vastaavasti Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maakuntakeskusta etäimmällä olevasta kunnasta Perhosta vastaavat etäisyydet laajan päivystyksen sairaaloihin olisivat n. 270 km (Oulu), n. 120 km (Seinäjoki). Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta mistään maakunnan jäsenkunnasta ei laajan päivystyksen sairaala ole tavoitettavissa alle 1,5 h kuluessa. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toholammin kunta katsoo, että ensihoitoyksikköjen (= hoitotason yksiköt) toiminnan laadullinen kehittämien kohteessa tapahtuvan hoidon suuntaan tukee taloudellisten resurssien riittävyyttä harvaanasutulla maaseudulla. Lisäksi 39 :ssä mainittu ensihoitopalveluiden järjestämisvastuun määrittäminen sairaanhoitopiireille on tarkoituksenmukainen. Ensihoitopalvelun ja alueen päivystysyksiköiden tiivis yhteistyö samoin kuin integraatio kotiin annettaviin palveluihin on välttämätöntä. Nämä lain 39 :n tavoitteet ovat yhdenmukaiset Keski-Pohjanmaalla aloittavan, maakunnan sote-palvelut yhteen integroivan kuntayhtymän toimintastrategian kanssa. 46 :ssä ensihoitokeskukselle määritelty tehtävä valmistella ensihoidon palvelutasopäätökseen kuuluvat väestön tavoittamisajat erityisvastuualueellaan voivat pitkien etäisyyksien maantieteellisesti laajassa ja toimintaympäristöltään heterogeenisellä Pohjois-Suomen erityisvastuualueella johtaa mahdollisesti epätarkoituksenmukaisiin ja ensihoitopalveluiden kustannuksia kasvattaviin ratkaisuihin. Lisäksi ensihoidon palvelutasopäätös vaikuttaa merkittävästi ensihoito-järjestelmän mahdollisuuksiin tukea muuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, jolloin mahdollinen tavoittamisaikojen määrittämisen myötä syntyvä palvelutason lasku ensihoidossa voi jopa lisätä epätarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia synergiahyötyjen hyödyntämisen vaikeutuessa. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) o Kyllä X

4 4(6) o Ei kantaa 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toholammin kunta katsoo, että perusterveydenhuollon palveluiden eli lähipalvelut (kohta 6.) saatavuudella voidaan ennaltaehkäistä kalliiden erikoissairaushoitoa vaativien hoitojaksojen kestoa. Lähipalveluiden hyvä laatu vähentää erikoissairaanhoidon palveluihin kohdistuvaa kuormitusta. Lisäksi 12 laajan päivystyksen sairaalan mallissa velvoite vähintään noin 10 erikoisalan päivystyksen järjestämiseen on epätarkoituksenmukainen ja tulee johtamaan suuressa osassa keskussairaala-tasoisia laajan päivystyksen sairaaloita sote-kustannusten kasvuun ja palveluvarustuksen lisäämiseen ilman välttämätöntä tarvetta. Käytännössä Suomessa ei ole lääkäriresurssia pitää yllä 12 sairaalassa vähintään 10 erikoisalan ympärivuorokautista päivystystä. Lakiluonnoksen 45 :ssä ei selkeästi tuoda esille muiden kuin laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon kuuluvien keskussairaaloiden asemaa ja palveluvalikoimaa. Kuitenkin lakiluonnoksen perusteluosassa tuodaan selkeästi esille pyrkimys kirurgisen hoidon keskittämiseen 12 laajan päivystyksen sairaalaan, jota ei voida pitää Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osalta tarkoituksenmukaisena ja mahdollisena pitkien etäisyyksien ja synnytyssairaala-valmiuden ja traumakirurgisen päivystysvalmiuden ylläpitämisen kannalta. Lakiluonnoksen 45 4 momentin linjaus leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativan leikkaustoiminnan keskittämisestä sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, on tarkoituksenmukainen. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 ) o Kyllä X 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toholammin kunta toteaa, että tärkeää on varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja kokonaistaloudellisuus, huomioiden kuntalaisten lähipalvelut (= kohta 6, lähipalveluiden sisältö ja saatavuuden varmistaminen). Kaikilla itsehallintoalueilla pitäisi olla järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon terveydenhuoltolaissa tarkoittamasta kiireellisestä hoidosta palveluista yhtäläisesti ja yhteistyövelvoitteen pitäisi koskea kaikkia itsehallintoalueita. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöpohja on asukasta ja sairaanhoitopiirin väestöpohja on asukasta. Käytännössä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita asukkaan väestöpohjalle ja 25% palvelutuotannosta menee jäsenkuntien ulkopuolelle. Maantieteelliset etäisyydet puoltavat vahvasti päivystävän sairaalan säilymistä ja myös sairaalan infrastruktuuri on kunnossa ja kyky toimia päivystysasetuksen mukaisella tasolla perustuu omaan osaamispääomaan. Erikoissairaanhoidon palveluiden kustannusvertailussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asema on parantunut kaiken aikaa. Lisäksi sairaala on Suomessa korkeimman syntyvyyden alueella ja merkitys synnytyssairaalana on ehdottoman tärkeä ja korostunee entisestään jatkossa synnytyssairaaloiden määrän vähentyessä. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestömäärän kehitys on positiivinen. Em. seikkojen valossa tulevan Keski-Pohjanmaan itsehallintoalueen asema ja kyky tuottaa myös terveydenhuoltolain kiireellisen hoidon sote -palveluita itsenäisesti näyttäytyy aivan eri valossa kuin pelkkiä väestöpohjia tarkasteltaessa.

5 5(6) Lisäksi lakiluonnoksen 50 viimeisessä momentissa todetaan ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön tehtävistä ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä ja päivystysyksiköiden alueellisesta yhteistyöstä voitavan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Esitetty asetuksenantovaltuus on ylimitoitettu ja epätarkoituksenmukainen. Pohjois-Suomessa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella pitäisi jatkossakin olla pitkien välimatkojen vuoksi oikeus määritellä erikoissairaanhoidon työnjako erikoissairaanhoidon keskittämistä koskevasta asetuksesta poikkeavalla tavalla, kunhan erityisvastuualueella tehtävällä työnjako-ratkaisulla edistetään hallitusohjelman linjausten mukaisia tavoitteita (asiakas- ja potilasturvallisuus, yhtenäinen palveluiden saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa yksikössä sekä kustannusten kasvun hillintä). 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toholammin kunta edellyttää, että lähipalveluiden (kohta 6) turvaaminen myös sosiaalihuollon tarpeen arvioinnissa huomioidaan terveydenhuoltolaissa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen ja hallitusohjelmassa soteuudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aitoa, toiminnallista sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Lakiluonnoksen 53a edistää tätä tavoitetta. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Yhteydensaannin helpottamista sosiaalipäivystykseen sekä velvoitetta toimia yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen kanssa pidetään tarkoituksenmukaisena. 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toholammin kunta toteaa, mikäli kuntia ei taloudellisesti kannusteta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja mikäli tämän velvoitteen toteutumista ei kyetä seuraamaan, on riskinä hyvinvointi- ja terveyserojen sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvu. Riskinä on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ja peruskunnan muiden hallinnonalojen rajapinnassa olevien tehtävien siirtyminen epätarkoituksenmukaisesti ellei lähipalveluita ole saatavilla. Lisäksi lakiluonnoksen 33a muotoilu antaa mahdollisuuden keskittää sosiaalipalveluita valtakunnallisesti tai alueellisesti. Lainsäädännön linjaus on tarkoituksenmukainen, mikäli

6 6(6) sosiaalihuollon toimialueella keskitettävissä palveluissa kyse on harvinaisista, erityistä osaamista edellyttävistä palveluista, jolloin keskittämisellä turvataan asiakkaan palvelun laatu ja saatavuus. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. Esitys on vielä keskeneräinen. Toholammin kunta edellyttää, että esitystä myöhemmin täydennettäessä mahdollistetaan myös lähipalveluiden turvaaminen harvaan asutulla maaseudulla. Samoin yksityisten palveluiden palvelutuotannolle ja kolmannen sektorin palvelutuotannolle on mahdollistettava toimintaedellytykset. Tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja tarkastelussa on huomioitava asukastiheyden lisäksi myös maantieteelliset etäisyydet. Tärkeää on jatka ja mahdollista ensihoitoyksikköjen toiminnan laadullista kehittämistä kohteessa tapahtuvan hoidon suuntaan, joka tukee taloudellisten resurssien riittävyyttä harvaanasutulla maaseudulla. Lisäksi lausuttavana olevan laki- ja asetusluonnospaketin ohella toukokuussa julkaistu luonnos VNA erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä on myös hyvin keskeneräinen. Ko. asetuksen 4 ja 5 (yliopistosairaaloihin ja laajan päivystyksen sairaaloihin keskitettävä erikoissairaanhoito) ovat sisällöllisesti hyvin vajaita. Tämä vaikeuttaa kokonaiskäsityksen muodostamista nyt lausuttavana olevasta laki- ja asetusluonnoskokonaisuudesta. Kaikkiaan voimakas pyrkimys erikoissairaanhoidon keskittämiseen kirurgian erikoisalan osalta nähdään pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa epätarkoituksenmukaiseksi. Mikäli esimerkiksi keinonivelleikkaukset keskitettäisiin Pohjois-Suomessa laajan päivystyksen sairaaloiksi määriteltyihin Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja Lapin keskussairaalaan Rovaniemellä, eivät erikoislääkäriresurssit ja ko. sairaaloiden leikkaussalikapasiteetti ja muu infrastruktuuri välttämättä mahdollistaisi hoitotakuun toteutumista ja traumakirurgisen päivystysvalmiuden ylläpitäminen Keski-Pohjanmaalla voisi vaarantua. Myöskään synnytystoiminnan ja kirurgisen leikkausvalmiuden ylläpitämisen yhteys ei tule tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiduksi tässä kirurgian vahvaan keskittämiseen tähtäävässä toimintamallissa. Ainakin Pohjois-Suomen erityisvastuualueen tapauksessa keskittämisestä syntyvä kansantaloudellinen hyöty jää kyseenalaiseksi ja traumakirurgisen päivystysvalmiuden vaarantuminen voi vaikuttaa potilasturvallisuuteen. 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Periaatelinjaus ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä pääsääntöisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä on kannatettava. Samoin menettely poikkeusluvan hakemiseen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteisestä hakemuksesta on kannatettava ja johtaa tarkoituksenmukaiseen päivystyspisteiden ja resurssien kokonaistarkasteluun yksittäistä sairaanhoitopiiriä laajemmalla alueella. Asetusluonnoksen 4 kriteerit laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikölle voivat olla osalle keskussairaalatasoisista sairaanhoitopiireistä vaikea täyttää ja riski tarpeettomiin kustannuksiin on olemassa. Asetusluonnoksen 5 muiden kuin laajaan ympärivuorokautiseen päivystykseen velvoitettujen sairaanhoitopiirien osalta velvoite järjestää ympärivuorokautinen päivystys keskussairaalan yhteydessä tulee johtamaan monen sairaanhoitopiirin alueella päivystystoiminnan lakkaamiseen sairaanhoitopiirin alueen aluesairaaloissa ja siten merkittäviin palveluverkon muutoksiin. Asetusluonnoksen 18 synnytyksien osalta edellyttää, että synnytyssairaalassa on nopeasti saatavilla kirurgisen erikoisalan lääkäri. Mikäli elektiivistä kirurgiaa keskitetään voimakkaasti ja mikäli päivystysleikkausten tekeminen ei ole mahdollista ympärivuorokautisesti yhteispäivystävissä keskussairaaloissa, on vaarana kirurgian erikoisalan osaamispääoman menettäminen ja tuolloin asetuksen 18 vaatimusten täyttäminen synnytyssairaaloissa voi osoittautua mahdottomaksi.