Lapin suhdanteet 1 / 2007

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet 1 / 2007

2 LAPIN SUHDANTEET 1/2007 Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 marraskuu 2006 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 joulukuu 2006

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto ja yhteenveto Esipuhe ja menetelmäkuvaus Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Erityisteema kasvuyrityskatsaus Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat Kansainvälinen suhdannekehitys Suomen talousnäkymät Maakuntien suhdannekehitys Lapin keskeiset muuttujat Väkiluku ja väestömuutokset Aluetalous ja työllisyys Kuntatalous Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa Rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Tietojenkäsittelypalvelut Muu liike-elämää palveleva toiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kauppa

4 1 Johdanto ja yhteenveto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan vuoden 2007 aikana kahdesti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä 1. Lapin suhdanteet sisältää toimialakohtaisen liikevaihdon ja henkilöstön kehityksen ja koko maan vertailutiedon niiltä tarkoitukseen sopivilta toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen julkaisutoiminnan piiriin. Tarkastelu perustuu toimialaluokitukseen 2, johon liittyvä hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa sekä väestö- ja työssäkäyntitilastoja. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit alkavat vuodesta Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2006 marraskuulta ja henkilöstömäärän osalta joulukuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan, sillä maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen muutoksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2006 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmija maaliskuun kehityksen ja neljännesmuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2005 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden neljänneksellä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet kehittämisjohtaja Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä, toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista sekä ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitosta. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut Maakunnallisen ennakointihankkeen projektipäällikkö Tomi Timonen Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä. Suhdannekatsauksen jakelu toteutetaan sähköisesti. Raportin keskeinen termistö on selitteineen katsauksen liitteenä (Liite 1). Siinä missä Lapin suhdanteet kertoo yritysten toteutuneesta kehityksestä, niin pkyritysbarometri kuvaa elinkeinoelämän odotuksia tulevaisuuden suhteen. Barometri ja suhdannekatsaus täydentävätkin sopivasti toisiaan luoden sillan toteutuneen kehityksen ja tulevaisuuden odotusten välille 4. 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla ( 2 Toimialaluokitus TOL Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki Toimialaluokitus TOL Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki PK-yritysbarometri on Suomen yrittäjien ja Finnveran kahdesti vuodessa tuotettava yhteisjulkaisu. 2

5 1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset SUHDANTEET NYT TOUKOKUU 2007 MAAILMANTALOUS JA SUOMI Maailmantaloudella on takanaan poikkeuksellisen vahva kasvujakso, sillä viimeisen viiden vuoden aikana maailman kokonaistuotanto on lisääntynyt 4-5 prosentin vuosivauhtia. Kallis öljy, Yhdysvaltojen vajeongelmat sekä korkojen nousuun liittyvät riskit ovat edelleen uhkana taloudelle. Euroalueen kasvu jatkuu tasaisena ja Aasian kasvu erittäin vahvana. Suomi elää korkeasuhdannetta ja talous kasvoi vuonna 2006 yli 5 prosenttia. Kasvuluvussa on huomioitava edellisvuoden metsäteollisuuden työtaistelun aiheuttamana alhainen vertailuluku. Vuosille 2007 ja 2008 kasvun ennustetaan hidastuvan noin kolmen prosentin tuntumaan. LAPPI Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) kasvoi + 16,2 % tammi-marraskuun 2006 edellisvuoden vastinjaksoon verrattuna. Paperialan työnseisaus vuonna 2005 kasvattaa vertailuvuoden 2006 muutosprosentteja suuremmiksi kuin ne todellisuudessa olisivat. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2006 aikana 1,4 % edellisvuoteen verrattuna. Lapin teollisuudessa (TOL D) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti, mutta henkilöstömäärän kasvu on jäänyt pieneksi. Paperialan työseisaus näkyy vielä selvästi vuoden 2005 vertailuluvuissa. Suhdannetilanne on hyvä. PK-teollisuuden liikevaihto kasvoi liki 20 prosenttia vuoden 2006 alkupuolella. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kasvu tasaantui. Henkilöstömäärä kasvoi hieman muutaman vuoden tauon jälkeen. Teollisuuden ja pk-teollisuuden ohella myös rakentamisen (TOL F), kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL C) sekä sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL) liikevaihdon kehitys on ollut erittäin myönteistä. Lapin kasvuyritysjoukon kehitys on jatkunut vahvana. Sekä yritysjoukon liikevaihto että henkilöstömäärä kasvoivat 8 prosenttia vuonna 2006 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verratuna. Työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa ylivoimaisesti eniten yksityisissä palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet vahvasta suhdannekehityksestä huolimatta. Työttömyys on vähentynyt Lapissa miltei ennätystahtia. Alkuvuoden 2007 aikana työttömiä on ollut yli vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Vuonna 2006 Lapin muuttotappio oli 849 ja syntyneiden enemmyys -62 henkeä, väestönmuutokseksi summautuu 911 henkeä. Väestötappio on siis kasvanut parin vuoden myönteisen kehityksen jälkeen. Vuoden 2007 puolella muuttotappio on edelleen hieman kiihtynyt ja luonnollinen väestönmuutos pysynyt selkeästi negatiivisena. Lapin kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna Negatiivisten vuosikatekuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen vuosikate asukasta kohden painui pakkasen puolelle. Myös lainakanta lisääntyi. Lapin toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen taulukkoliitteessä (Liite 2). Erityisen hyvää kehitys on ollut teollisuudessa (TOL D), rakentamisessa (TOL F), ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL ), teollisuudessa pl. suuryksiköt (TOL D), muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74) sekä sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL). Kehitys on ollut hyvää sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksessa (TOL DD+361), rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), hotelleissa (TOL 551), terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (TOL 85), vähittäiskaupassa (TOL 52), kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C), kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (TOL I) sekä metallituotteiden valmistuksessa (TOL 28). Suhdanteeltaan epävarmoja tai paikallaan pysyviä toimialoja ovat tietojenkäsittelypalvelut (TOL 72) ja puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Kehitys on ollut heikointa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) toimialalla. 3

6 1.3 Erityisteema kasvuyrityskatsaus Kasvuyritysten yritysryhmän henkilöstömäärä on ollut koko tarkasteluajanjakson kasvava 5. Liikevaihto on kasvanut muilla neljänneksillä paitsi vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä, jolloin se supistui aavistuksen. Vienti on puolestaan kasvanut muilla neljänneksillä pois lukien vuoden 2005 ensimmäisen ja vuoden 2006 kolmannen neljänneksen. Liikevaihto kasvoi vuoden 2005 ja alkuvuoden 2006 aikana suotuisesti, mutta kasvuvauhti on rauhoittunut vuoden 2006 loppupuolella. Vuoden 2006 alkupuoliskon aikana liikevaihto lisääntyi yli 15 prosenttia, joka muodostuu ensimmäisen neljänneksen 14,7 prosentin ja toisen neljänneksen 15,9 prosentin kasvuista. Vuoden 2006 kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihto kääntyi aavistuksen laskuun supistuen 0,2 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2006 tammi-marraskuun liikevaihdon kasvuksi summautuu 8,0 prosenttia. Kasvuyritysten vienti kasvoi etenkin vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuun aikana vienti lisääntyi 36,5 prosenttia vuoden takaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Toisella neljänneksellä kasvuvauhti hiukan rauhoittui, saavuttaen kuitenkin vielä 6,0 prosentin lisäyksen edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kolmannella neljänneksellä vienti sukelsi pakkasen puolelle, sillä vuoden 2006 heinä-syyskuun aikana vientiä kertyi 27,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Myös loka-marraskuun vientitiedot ovat edellisvuotta pienemmät, joten tammimarraskuun kokonaiskehitykseksi viennin osalta summautuu -5,5 prosenttia vuoden 2005 tammimarraskuuhun verrattuna. Kasvuyritysten henkilöstömäärä on jatkanut muutaman vuoden kestänyttä tasaista kasvuaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 11,4 prosenttia, joka kohottaa vuoden alkupuoliskon kasvun 8,4 prosenttiin. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi 8,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 5,8 prosenttia vuodentakaisesta vastinneljänneksestä. Koko vuodelle kasvuksi summautuu 7,8 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. 2 Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 1 Henkilöstömäärän kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä /199501/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/200501/ / / / / / / / / / / % Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä Viennin kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 3 25 % 2 15 % 1 5 % % /199501/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/200501/ Kasvuyritykset, noin 250 lappilaista yritystä, on tunnistettu Lapin TE-keskuksen, Finnveran, Lapin ja Länsi-Pohjan yrittäjien sekä Lapin kauppakamarin asiantuntemukseen perustuen. Yritysjoukko koostuu pääosin pk-teollisuuden, matkailun ja yrityspalvelualan yrityksistä, jotka eivät tukeudu vain Lapin omiin markkinoihin. Teollisuuden suuryksiköt eivät kuulu tarkastelun joukkoon. 4

7 2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Maailmantalous on kasvanut viimeiset viisi vuotta ja kasvun ennustetaan jatkuvan, joskin jonkin verran hidastuen. Vuonna 2006 kasvuvauhti oli aiemmin ennustettua nopeampaa ja vakaampaa lähinnä Euroopan ja Aasian talouksien aktiviteettien voimistumisen myötä. Myös vuodelle 2007 ennustetaan vakaan kasvun näkymiä, kasvuprosentin ennustetaan asettuvan kuitenkin alle neljän prosentin. Vauhdikkaimmin tuotanto on kohonnut Aasian kehittyvillä markkinoilla, Venäjällä, Baltian maissa sekä eräissä Latinalaisen Amerikan maissa. Näiden kehittyvien markkinoiden kasvuvauhtiin ei Yhdysvalloissa, EU-maissa ja Japanissa ole päästy, mutta talouden kehittyminen on ollut jopa ennustettuakin vakaampaa. Maailmantalouteen tuovat epävarmuutta pitkälle entiset tekijät. Kalliina pysyvä raakaöljy ja sen hinnan voimakkaat vaihtelut uhkaavat vakaata suhdannekehitystä. Ennustejaksolla maailmantalouden kasvun odotetaan jatkuvan vahvana siitä huolimatta, että Yhdysvaltain talous näyttää ajautuneen lievään laskuun. Muutama vuosi sitten ajatus maailmantalouden vakaasta kasvusta Yhdysvaltain talouden laskiessa olisi ollut mahdoton, mutta asetelmia on muuttanut globalisaation eteneminen ja Aasian painoarvon kasvaminen. Kuitenkin talouden suhdannevaihtelut eivät ole kadonneet mihinkään ja niinpä pitkään jatkunut kasvu jossain vaiheessa väistämättä hidastuu. Kehittyvien talouksien huima kasvuvauhti johtanee ennen pitkää talouden vakausongelmiin ylikuumenemisen, resurssipulan, osake- ja asuntomarkkinoiden hintakuplien tai pankkien liiallisen luotonannon vuoksi (toteutunut) Bruttokansantuotteen määrän muutokset (ennakko) 2007 (ennuste) 2006>2011 (ennuste keskimäärin vuodessa) Yhdysvallat 3,2 % 3,3 % 2,8 % 2,6 % Euroalue 1,4 % 2,6 % 2,6 % 2,3 % EU 25 1,9 % 2,9 % 2,8 % 2,5 % Japani 1,9 % 2,2 % 2,2 % 2,3 % Maailma 4,6 % 5,1 % 4,7 % 4,5 % Venäjä 6,4 % 6,8 % 6,5 % 6, Aasia 6,9 % 7,1 % 6,6 % 6,6 % Kiina 10,2 % 10,5 % 9,5 % 9,1 % 2.2 Suomen talousnäkymät Suomen talouskasvu oli vuonna 2006 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia. Suomessa tuotanto on kasvanut jo pitkään nopeammin kuin euromaissa keskimäärin. Vuosille 2007 ja 2008 ennustetaan kasvun jatkuvan, tosin hidastuen noin kolmen prosentin vauhtiin. Suomen talouden mittarit ovat olleet kaikilta osin positiivisia. Tavaroiden ja palveluiden vienti on kasvanut lähes kymmenen prosentin vauhtia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tosin viennin ostovoimavaikutusta on kaventanut vaihtosuhteen heikkeneminen, kun tuontihinnat ovat nousseet selkeästi vientihintoja enemmän. Tuotantomäärät ovat alkutuotantoa lukuun ottamatta lisääntyneet kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti tuotanto on kasvanut teollisuudessa ja rakentamisessa. Inflaatiovauhti on hieman kasvanut, ollen kuluvan vuoden alkupuoliskolla yli 2 prosenttia. Vuoden 2006 kuluttajahinnat kohosivat 1,6 prosenttia ja vuonna 2005 alle prosentin. Työllisten määrä lisääntyi vuoden 2006 aikana noin henkilöllä, edellisen vuoden nousun ollessa hieman pienempi. Kuluvana vuonna työllisten määrä lisääntyy ennusteiden mukaan jälleen noin työntekijällä. Eniten työpaikkoja on tullut rakentamiseen, kauppaan, liikenteeseen ja muihin palveluihin. Avoimia työpaikkoja oli tarjolla ennätysmäärä. Työnvälitystilastojen mukaan avoimia 6 Suhdanne 1. Numero 1/2006. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 5

8 työpaikkoja oli vuoden 2006 aikana työvoimatoimistoissa työpaikkaa ja kuukauden aikana uusia avoimia paikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin keskimäärin 38 0/kk. Työttömyys väheni edelleen viime vuoden aikana, mutta työttömyysaste on laskenut vähemmän kuin avoimien työpaikkojen määrän perusteella voisi odottaa. Työn kysynnän ja tarjonnan alueellisessa ja ammatillisessa kohtaamisessa on ongelmia, jotka rajoittavat työttömyyden alenemista. 2.3 Maakuntien suhdannekehitys Suomen kansantalouden kehitystä vuosina voidaan kuvata muuttuvien suhdannejaksojen avulla: 1) syöksy lamaan ( ), 2) nousu lamasta ( ), 3) kasvun vuodet ( ) ja 4) kasvun taittuminen ( ) 7. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan alueiden taloudessa ja työpaikkakehityksessä tapahtunut muutos noudattaa kehityskuvaa siten, että vahvoilla kasvualueilla nousu lamasta tapahtui aikaisemmin ja oli muita alueita voimakkaampaa. Nopea talouden kasvu vuosina lisäsi alueiden eroja tuotannon ja työpaikkojen kasvun suhteen, mutta hidastuneen kasvun myötä erot hieman tasoittuivat. Vuonna 2004 kansantalouden kehitys kääntyi taas kasvu-uralle ja yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi lähes kaikissa maakunnissa vuosia enemmän. Vuoden 2004 kasvu oli nopeinta Itä-Uudellamaalla, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan tuotannon kasvun maakuntakohtaiset erot tulevat pysymään vuosina varsin vähäisinä. Tuotannon 2-3 prosentin vuotuinen kasvuvauhti lisäisi työllisten määrää noin 000 hengellä vuoteen 2009 mennessä, eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kohtuullisen talouskasvun uskotaan helpottavan työttömyyteen kohdistuvia paineita maamme kaikilla alueilla. Työllisen työvoiman määrän kasvun lisäksi ikääntymisen aiheuttama työvoimapoistuma selittää työllisyystilanteen kohentumista. Työttömyysaste on edelleen maamme korkein Kainuussa ja Lapissa. Kun maakuntia vertaillaan sekä liikevaihdon, työllisyyden että väestökehityksen suhteen, niin tuoreen rakennemuutoskatsauksen mukaan maakunnista parhaiten ovat menestyneet Etelä-Suomen kasvumaakunnat ja Pohjois-Pohjanmaa. Kehitys on ollut heikointa Itä-Suomessa ja Lapin maakunnan alueella. Seututyypeittäin tarkasteltuna kehityksen kärkeä hallitsevat hyvin menestyneiden maakuntien keskusseudut. Keskikokoisten ja teollisten kaupunkiseutujen kehitys on jäänyt edellä mainittujen vauhdista. Harvaan asutuilla maaseutumaisilla alueilla kehitys on ollut kaikkein heikointa 8. 7 Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen 28/2005. Sisäasiainministeriö. Helsinki, Kappale 2.3 on pääosin edellä mainitun katsauksen referointia. 8 Rakennemuutoskatsaus Suomen kuntaliitto

9 3 Lapin keskeiset muuttujat 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 19-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 19-luvun laman yhteydessä, josta lukien Lapin väestö on vähentynyt heikon muuttotaseen seurauksena. Vuosina Lapin väkiluku pieneni peräti 4,4 prosenttia. Vuosina Lapin väki väheni myös negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi 116 asukkaalla 9. Vuosina 2004 ja 2005 Lapin luonnollinen väestönlisäys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi, mutta edellisvuonna syntyneiden enemmyys oli taas negatiivinen noin hlöä. Vuoden 2006 muuttotaseeksi on Lapissa summautunut 849 henkilöä 10. Muuttotase on siis edelleen voimakkaasti negatiivinen ja paria edellisvuotta heikompi. Muuttotase on ollut heikoin vuonna 1998, jolloin Lapista pois muuttaneiden enemmyys oli peräti 2766 asukasta. Kun vuoden 2006 muuttotaseeseen summataan luonnollinen väestönlisäys, saadaan Lapin väkiluvuksi vuoden 2006 lopulla asukasta, mikä merkitsee 911 asukkaan menetystä vuoteen 2005 verrattuna. Tammihuhtikuussa 2007 Lapin väkiluku on pienentynyt edelleen 324 hengellä, mikä on hieman edellisvuoden vastaavan ajanjakson väestön vähenemistä enemmän. 0 Lapin väestönmuutos Lapin väkiluku seutukunnittain Inhabitants Väkiluku Syntyneiden enemmyys Muuttotase Väestönmuutos Kemi-Tornio Itä-Lappi Tornionlaakso Pohjois-Lappi Rovaniemen seutu Tunturi-Lappi Vaikka Lapin muuttotase onkin parantunut huomattavasti takavuosien erittäin synkistä luvuista niin aihetta tyytyväisyyteen ei ole väen edelleen vähetessä. Asukasmäärä on aluekehityksen perustekijöitä ja heijastuu ostovoiman ja työvoiman saatavuuden kautta laajasti kehitysnäkymiin. Supistuva väestökehitys merkitsee pienempää ostovoimaa ja kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikalliskysynnästä riippuvaisilla toimialoilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Väkimäärän vähenemisen taittaminen on Lapissa välttämätöntä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi varsinkin niillä alueilla, joilla matkailun tuoma lisäkysyntä ei riitä kompensoimaan paikallisen ostovoiman heikkenemistä. Yritykset puolestaan eivät hakeudu aluille, joilla osaavan ja riittävän työvoiman saatavuudesta ei ole takeita. Väkimäärä heijastuu välittömästi myös kuntatalouteen. Syntyvyyteen ei Lapin omilla toimenpiteillä voida juurikaan vaikuttaa. Lapin lähivuosien väestökehityksen ratkaisee se, kuinka hyvin poismuutto kyetään katkaisemaan ja kuinka samalla aktiivisin toimenpitein edistetään tulo- ja paluumuuttoa, erityisten nuorten ikäluokkien osalta. Julkisen sektorin työpaikat Lapissa tuskin tulevat merkittävissä määrin lisääntymään ilman voimakkaita alueellistamistoimenpiteitä. Väestötavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevaa on yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja rohkeita uusia avauksia yritystoiminnan kehittämisen ja toimintaympäristön suhteen. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä kaksi kolmasosaa Lapin väestöstä. Aikavälillä väestö on lisääntynyt vain Rovaniemen seudulla, yli asukkaalla. Jyrkimmin väki on vähentynyt Itä-Lapissa, joka on menettänyt väestä yli kolmanneksen. Kemi-Tornion seudulla 19- ja -luvut olivat suotuisan väestönkehityksen aikaa, mutta tämän jälkeen saavutettu väestönlisäys on menetetty. Lapin 9 Luonnollinen väestönlisäys = syntyneet kuolleet. 10 Muuttotase = Lappiin muuttaneet Lapista pois muuttaneet 7

10 väestökehityksessä on huomattavia alueellisia eroja ja yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on talouden rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä voittajana on selvinnyt Rovaniemen seutu. Itä-Lappi on ollut Lapin sisäisessä tarkastelussa rakennemuutoksen häviäjä. Toisaalta teollisten kaupunkiseutujen rakennemuutos on heijastunut negatiivisena väestökehityksenä myös Kemi-Tornion alueella. 3.2 Aluetalous ja työllisyys KOKO TALOUS Toimialafaktat 2005 TOL A-X toimipaikkoja kpl liikevaihto milj. henkilöstö htv Lapin maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu (tol A-X) liikevaihto kasvoi vuoden 2006 tammi-marraskuun aikana suotuisat 16,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi 2,6 prosenttia vuoden takaisesta. Sen sijaan toisella ja kolmannella neljänneksellä liikevaihdon kasvu saavutti erittäin suotuisan vauhdin. Toisen neljänneksen aikana liikevaihto lisääntyi 14,7 prosenttia vuodentakaisesta vastinajanjaksosta ja kolmannella neljänneksellä kasvuvauhti kiihtyi 20,1 prosenttiin. Kehityksen tarkastelussa kannattaa kuitenkin muistaa vuoden 2005 aikana ollut paperialan työnseisaus, joka osaltaan vaikuttaa vuoden 2006 positiiviseen muutokseen. Henkilöstömäärän puolella kaikkien toimialojen yhteenlaskettu kasvu ei näy niin voimakkaasti kuin liikevaihdossa. Vuoden 2006 aikana henkilöstömäärä kasvoi 1,4 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Henkilöstömäärä lisääntyi vuoden loppupuoliskolla nopeammin kuin tammi-kesäkuussa. Vuoden 2006 viimeinen neljännes oli suotuisin kasvukausi, jolloin henkilöstömäärä lisääntyi vuoden 2005 vastaavaan neljännekseen verrattuna 2,2 prosenttia. Liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/ / / / / / / / / / /2006 Liikevaihdon kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Lapin maakunta Liikevaihdon trendien vertailu kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) % 2 15 % 1 5 % -5 % % 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta A-X: Koko maa 8

11 Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden euroa. Koko maassa arvonlisäykseksi summautui tuolloin euroa. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on Lapissa teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla ja pienin Tornionlaaksossa. Lapin työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt 5,8 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2005, lähes 30 työpaikan verran 11. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt peräti 34 prosenttia, yli 2000 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikat ovat likipitäen pysyneet samalla tasolla. Rakentamisen toimialalla työpaikat ovat vuosina lisääntyneet 17 prosenttia, mikä merkitsee 0 työpaikkaa. Kaupan, majoituksen- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla työpaikkojen määrä on aikavälillä kasvanut yli 10 työpaikka eli liki 20 prosentin verran. Lapin työpaikat toimialoittain * (* ennakkotieto) Vuosi e Työpaikkojen toimiala Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Lapin työttömyys väheni reilusti vuoden 2006 aikana ja oli keskimäärin 15,6 prosenttia 12. Työttömiä työnhakijoita vuonna 2006 oli keskimäärin 13 0 henkilöä ja työttömien määrä aleni edellisvuoteen verrattuna kaikissa seutukunnissa. Työttömyysaste oli korkein Itä- Lapissa ja matalin Rovaniemen seudulla. Tammihuhtikuussa 2007 työttömyys on vähentynyt edelleen ja huhtikuun lopussa oli työtöntä, mikä on noin 2000 työtöntä vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Työttömyyden laskuvauhti on näin ollen ollut vuoden aikana nopeinta sitten -luvun laskusuhdanteen, jolloin työttömien määrä moninkertaistui. Huhtikuun lopusta 2006 huhtikuun loppuun 2007 työttömyys väheni Lapissa 15 %, eniten Itä-Lapissa (-18,9 %), Pohjois-Lapissa (-16,9 %) ja Rovaniemen seudulla (-16,7 %). työttömiä työnhakijoita Lapin työmarkkinatilanne Työttömiä työnhakijoita Työttömien osuus työvoimasta työttömien osuus työvoimasta (%) Työllisyyskehitys notkahti tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen mukaan Lapissa vuonna 2005, mutta kääntyi jälleen myönteiseksi vuoden 2006 aikana. Myönteinen työllisyyskehitys näkyi sekä työllisten määrän että työllisyysasteen nousuna etenkin vuoden toisesta neljänneksestä alkaen. Työllisyysaste nousi pienen notkahduksen jälkeen jälleen liki % tasolle, mutta silti Lapissa ollaan lähemmäs kymmenen prosenttiyksikköä koko maan työllisyysastetta jäljessä Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 12 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 13 Lähde: Lapin TE-keskuksen työmarkkinakatsaus, Huhtikuu

12 Lappi väestö (2006) väestönmuutos -865 ( ) muutos 0,5 % väestönmuutos ( ) muutos 1,9 % työttömyysaste 15,6 % (2006) työllisyysaste 58,1 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) Työpaikat toimialoittain 2003 Julkiset palvelut 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus Alkutuotanto Tunturi-Lappi väestö (2006) väestönmuutos 7 ( ) muutos 0,05 % väestönmuutos 232 ( ) muutos 1,5 % työttömyysaste 16,4 % (2006) työllisyysaste, (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) 5 % 8 % 3 % 5 % 34 % 33 % Rakentaminen Muut Pohjois-Lappi väestö (2006) väestönmuutos 194 ( ) muutos 1,1 % väestönmuutos 722 ( ) muutos 3,9 % työttömyysaste 16,4 % (2006) työllisyysaste 56,5 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) 11 % 4 % 5 % 4 % 4 45 % 36 % Tornionlaakso väestö (2006) väestönmuutos 205 ( ) muutos 2,12 % väestönmuutos 398 ( ) muutos 4, työttömyysaste 15,2 % (2006) työllisyysaste 51,9 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) 12 % 8 % 7 % 36 % Itä-Lappi väestö (2006) väestönmuutos 441 ( ) muutos 2,15 % väestönmuutos 1763 ( *) muutos 7,9 % työttömyysaste 19,6 % (2006) työllisyysaste 50,4 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) 8 % 14 % 3 % 5 % 36 % 29 % 15 % 27 % Kemi-Tornion seutu väestö (2006) väestönmuutos -244 ( ) muutos -0,4 % väestönmuutos 1039 ( ) muutos 1,7 % työttömyysaste 14,5 % (2006) työllisyysaste 57,1% (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) 3 % 7 % 3 % 32 % Rovaniemen seutu väestö (2006) väestönmuutos +181 ( ) muutos +0,3 % väestönmuutos +646 ( ) muutos +1, työttömyysaste 14,4 % (2006) työllisyysaste 58,4 % (2005e) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2005) 4 % 4 % 6 % 6 % 44 % 27 % 28 % 36 % 10

13 Tarkasteltaessa Lapin aluetalouden rakennetta kokonaisuutena havaitaan pääpiirteissään kolme selkeästi toisistaan eroavaa aluetta, vaikkakin palvelutyöpaikkojen merkitys on kaikkialla suuri. Ensimmäisen aluetaloustyypin muodostaa suurteollisuusvaltainen ja kohtuullisen monipuolisen pkyritysrakenteen Kemi-Tornion alue, jossa metallinjalostuksen ja metsäteollisuuden toimialat ovat tärkeässä asemassa. Kemi-Tornion kanssa samaan aluetaloustyyppiin kuuluu myös Kemijärvi, jossa eletään vaikeaa rakennemuutoksen aikaa teollisuustyöpaikkojen määrän nopeasta ja voimakkaasta vähenemisestä johtuen. Rovaniemi muodostaa Lapin hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena oman aluetaloustyypin, jossa korostuu julkisten palvelujen suuri osuus työpaikoista. Rovaniemellä myös pkyritysrakenne on kohtuullisen monipuolinen, mutta Kemi-Tornion alueesta poiketen varsinaisia suurteollisuusyksiköitä ei ole. Rovaniemellä myös kansainvälinen matkailu, erityisesti joulumatkailu, on muodostunut merkittäväksi sesonkiaikojen työllistäjäksi. Kolmatta aluetaloustypologiaa luonnehtii voimakas matkailuriippuvuus ja tähän alueeseen kuuluu käytännöllisesti katsottuna koko muu Lappi edellä mainittuja alueita lukuun ottamatta. Pyhä- Luosto, Saariselkä ja Levi-Ylläs-Olos-Pallas alue toimivat matkailukehityksen vetureina. Varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva yksityisen sektorin elämysklusteri. Matkailutyöpaikkojen lisäksi kolmannen aluetaloustypologian elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous. Asutuskeskittymissä työpaikkoja tarjoavat kunnalliset palvelut sekä paikalliskysynnästä riippuvaiset kaupan ja palvelusektorin toimialat. Muuten yksityisen sektorin työpaikkarakenne on matkailun lisäksi yksipuolinen. Kaivannaisteollisuuden osalta on suuria odotuksia eri puolilla Lappia ja kaivoksen avauspäätöksiäkin on jo saatu, mm. Kittilän suurikuusikon kultakaivoksella aloitetaan tuotanto vuoden 2008 aikana. 3.3 Kuntatalous Tilastokeskuksen tilinpäätösarvioiden mukaan Suomen kuntien taloustilanne oli tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna 2006 jonkin verran edellisiä vuosia parempi. Kuitenkin tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi kuntien velkaantuminen jatkui edelleen nopeaa tahtia. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä vuonna 2006 jäi 78 kuntaan, kun se edellisenä vuonna oli vielä 139 kuntaa. Vuonna 2004 vastaava luku oli maassamme 133. Vuosikatteen jääminen negatiiviseksi merkitsee sitä, että kunta joutuu ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta- ja rahoitusmenoista. Vuosi 2006 oli Lapissakin edelleen kuntien taloustilanteen osalta synkkä ja vajaalla puolella kunnista oli negatiivinen vuosikate. Alijäämää kertyi vuoden aikana noin 22 miljoonaa euroa, kun sitä aikaisempina vuosina oli kertynyt yhteensä 13 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 talousarvioiden mukaan enää vain muutamalla Lapin kunnista olisi negatiivinen vuosikate ja kertyneitä alijäämiäkin huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Lainakanta kasvaa edelleen lähes kaikissa kunnissa. Näin siitäkin huolimatta, että valtionosuusuudistus jonkin verran lisää valtionosuuksien määrää monessa kunnassa. Kiinteistöverolain muutoksella on positiivinen vaikutus voimalaitoskuntien talouteen. Seuraavassa on esitetty kuntien keskeisempiä talouslukuja vuosilta Lapin kuntatalouden tunnuslukuja Vuosikate keskimäärin euroa / asukas Negatiivisten vuosikatteiden määrä Lainakanta keskimäärin euroa / asukas Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätösarvio Valtiontalouden kehysten mukaan Suomen kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvavat 0 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Rahoitustilanteen kireys erityisesti vuosina edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa. 14 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto. *Toimintakate = Toimintatuotoista vähennetään toimintakulut. **Vuosikate = Kunnan tulojen ja menojen erotus, eli se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. 11

14 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 4.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2005 TOL F toimipaikkoja kpl liikevaihto 557 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11,4 % Rakentamisessa (tol F) vuoden 2006 aikana ovat sekä liikevaihto että henkilöstömäärä olleet vahvassa kasvussa. Erityisesti vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä sekä liikevaihto että henkilöstömäärä kasvoivat muita neljänneksiä nopeammin. Liikevaihto kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 16,1 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toisella neljänneksellä kasvua kertyi 8,8 prosenttia. Näin ollen vuoden 2006 alkupuoliskolla liikevaihto lisääntyi 12,0 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Kolmannella neljänneksellä liikevaihdon kasvuvauhti saavutti 14,7 prosenttia. Vuoden 2006 tammi-marraskuun aikana liikevaihto kasvoi yhteensä 12,2 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäinen neljännes oli henkilöstömäärällä mitattuna suotuisin kasvukausi vuonna Tuolloin henkilöstömäärä lisääntyi 10,7 prosenttia edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 5,9 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 7,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 8,4 prosenttia vastinneljänneksiin nähden. Koko vuoden 2006 kasvuksi summautuu 8,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rakentamisen toimialan tiedot ovat päivittyneet jonkin verran edellisen toimituksen jälkeen mm. siitä syystä, että Skanska Asfaltti Oy:n, Savaterra Oy:n ja YIT konsernin tytäryhtiöiden toimipaikkatiedot ovat päivittyneet Yritys- ja toimipaikkarekisteriin vuoden 2005 osalta. Lisäksi laskentaan on tullut uusina yrityksinä mm. Kemin Prisma työyhteenliittymä, Kilpisjärven grynderit Oy, Tornion raudoitustyö Oy ja Rakennus Lapptek työryhmä. 1 1 Liikevaihdon kehitys rakentamisessa (tol F) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys rakentamisessa (tol F) Lapin maakunnassa /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Liikevaihdon kehitys rakentaminen (tol F) Lapin maakunta 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 12

15 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2005 TOL C toimipaikkoja kpl liikevaihto 46 milj. henkilöstö 330 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1, Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) liikevaihto on vuoden 2006 aikana ollut suotuisassa kasvussa sekä Lapin maakunnassa että koko maassa. Lapissa erityisesti kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi huomattavasti saavuttaen 56,8 prosentin kasvun. Koko maan vastaavan toimialan kasvu kolmannella neljänneksellä oli 24 prosenttia. Tammi-marraskuussa toimialan liikevaihto kasvoi Lapin maakunnassa 26,0 prosenttia vuoden 2005 tammi-marraskuuhun verrattuna. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä lähes prosenttia kaikista Lapin maakunnan kaivostoiminnan ja louhinnan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan. Voimakkaasti, eli yli 15 prosenttia, liikevaihtoa kasvattaneita yrityksiä oli kaikista yrityksistä kaksi kolmasosaa. Erityisesti yksitoimintaisten yritysten, eli yritysten jotka toimivat vain Lapin maakunnassa kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla, vaikutus liikevaihdon kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä oli huomattavaa. Kyseisen neljänneksen kokonaiskasvusta jopa 36,7 prosenttiyksikköä tuli yksitoimintaisista yrityksistä. Kaivostoiminnan ja louhinnan henkilöstömäärä sen sijaan supistui vuoden 2006 alkupuoliskolla 5,3 prosenttia. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla henkilöstömäärä kuitenkin lisääntyi 2,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Vuoden 2006 kokonaiskehitykseksi summautuu henkilöstömäärä puolella -1,6 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna Liikevaihdon kehitys kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Lapin maakunnassa 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/ Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Liikevaihdon trendien kehitys kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta C: Koko maa % % Liikevaihdon kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Lapin maakunta 13

16 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2005 TOL I toimipaikkoja kpl liikevaihto 471 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 13, Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (tol I) liikevaihto on ollut nyt parin vuoden ajan kasvava. Vuoden 2006 alkupuoliskolla liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia vuoden 2005 tammikesäkuuhun verrattuna. Heinä-marraskuun aikana liikevaihdon kasvu ennestään nopeutui saavuttaen 7,1 prosentin vauhdin. Kuukausitasolla tarkasteltuna vuoden 2006 paras kasvu näyttäisi osuvan lokakuulle, jolloin liikevaihto lisääntyi vuoden 2005 lokakuuhun verrattuna 13,1 prosenttia. Myös kesä- ja heinäkuun kasvut yltävät yli 10 prosenttiin. Näiden tietojen valossa tammi-marraskuun liikevaihdon kasvuksi toimialalla summautuu 6,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Henkilöstömäärä ei aivan yllä liikevaihdon kaltaisiin kasvulukemiin. Vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä supistui. Kolmannen neljänneksen aikana henkilöstömäärä kasvoi vajaan prosentin, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi 4,0 prosenttia vuodentakaisesta vastinajanjaksosta. Koko vuoden 2006 aikana henkilöstömäärä lisääntyi 0,4 prosenttia vuoden 2005 henkilöstömäärään verrattuna. 50 Liikevaihdon kehitys kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) Lapin maakunnassa 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Henkilöstömäärän kehitys kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) 2 Liikevaihdon kehitys kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (tol I) Lapin maakunta 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta I: Koko maa 15 % 1 5 % -5 % -1 14

17 4.4 Teollisuus Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2005 TOL D toimipaikkoja 840 kpl liikevaihto milj. henkilöstö 8 1 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 51,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 25,4 % Tehdasteollisuudessa (tol D) vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä liikevaihdossa että henkilöstömäärässä oli muita vuoden neljänneksiä vaisumpi kasvukausi. Ensimmäisen neljänneksen aikana liikevaihto kasvoi vain 0,2 prosenttia ja henkilöstömäärä jopa supistui 0,1 prosenttia vuodentakaiseen vastinajanjaksoon nähden. Toisesta neljänneksestä eteenpäin toimialan kasvuvauhti kuitenkin kiihtyi molempien muuttujien osalta. Liikevaihto lisääntyi toisella neljänneksellä 22,8 prosenttia ja henkilöstömäärä kasvoi 3,6 prosenttia vertailuajankohdasta. Toisen neljänneksen vertailuja tehtäessä on kuitenkin hyvä muistaa edellisvuoden paperialan työnseisaus, joka alkoi toukokuussa. Paperialan työnseisauksen vaikutukset näkyvät teollisuustoimialoilla vuoden 2006 muutosprosentteja kasvattavana tekijänä.vuoden loppupuoliskolla henkilöstömäärä jatkoi edelleen kasvuaan 1,3 prosentin vauhdilla. Liikevaihdon puolella heinä-marraskuun kasvuksi sen sijaan summautuu huimat 44,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Liikevaihto kasvoi vuoden 2006 tammi-marraskuun aikana 25 prosenttia vuoden 2005 tammi-marraskuusta. Teollisuuden tiedot ovat vuoden 2005 osalta tarkentuneet hieman edellisen toimituksen jälkeen. Tarkentumisen taustalla ovat mm. Stora Enso Oyj:n ja Hartwall Oy:n toimipaikkarakenteiden päivittyminen sekä muutamien yritysten maksuvalvonta-aineistoon päivittyneet tiedot. 230 Liikevaihdon kehitys teollisuudessa (tol D) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys teollisuudessa (tol D) Lapin maakunnassa /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Indeksi 2000= Liikevaihdon trendien vertailu teollisuudessa (tol D) /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta CDE: Koko maa Liikevaihdon kehitys teollisuus (tol D) Lapin maakunta

18 4.4.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus TEOLLISUUS pl. suuryksiköt Toimialafaktat 2004 TOL D toimipaikkoja 819 kpl liikevaihto 1 6 milj. henkilöstö htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 18,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 15,5 % Kun teollisuuden toimialaa (TOL D) tarkastellaan ilman suuryksiköitä 15, huomataan pkteollisuuden liikevaihdon viimeisen reilun vuoden aikana kehittyneen huomattavasti henkilöstömäärää nopeammin. Teollisuus pl. yritysryhmän sekä liikevaihto että henkilöstömäärä kasvoivat vuoden 2006 aikana. Liikevaihdon kasvuvauhti on tosin ollut henkilöstömäärää huomattavasti joutuisampi. Etenkin vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu oli ripeää sillä tammi-maaliskuun aikana kasvua kertyi 23,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Toisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 15,2 prosenttia, joten vuoden 2006 alkupuoliskon aikana liikevaihtoa kertyi 19,1 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuta enemmän. Kolmannella neljänneksellä liikevaihdon kasvuvauhti rauhoittui 4,6 prosenttiin. Toimialaryhmän henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2006 aikana muutaman vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä lisääntyi 5,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 2,6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2006 alkupuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna 3,9 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 5,6 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 3,2 prosenttia. Vuoden loppupuoliskon kasvuksi summautuu 4,5 prosenttia ja koko vuoden kasvuksi 4,2 prosenttia. 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % Henkilöstömäärän kehitys Teollisuus pl yritysryhmä Lapin maakunta -8 % I/1998 I/1999 I/2000 I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/ Teollisuus pl. yritysryhmä liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendien vertailu Henkilöstömäärä Liikevaihto Liikevaihdon kehitys Teollisuus pl yritysryhmä Lapin maakunta 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % % Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 15 Käytännössä suuryksiköt tarkoittavat kemiallisen metsäteollisuuden ja terästeollisuuden tuotantoyksiköitä. 16

19 4.4.3 Sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus SAHATAVARAN, PUUTUOTTEIDEN SEKÄ HUONEKALUJEN VALMISTUS Toimialafaktat 2005 TOL DD toimipaikkoja 186 kpl liikevaihto 203 milj. henkilöstö 9 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,7 % ( Huonekalujen valmistuksen Tol 361 sekä sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen tol DD liikevaihdon ja henkilöstömäärän sarjoja ei enää toimiteta erikseen, vaan toimialojen tiedot on yhdistetty. ) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä huonekalujen valmistuksessa (tol DD+361) sekä liikevaihto että henkilöstömäärä kasvoivat vuoden 2006 aikana. Vuoden alkupuoliskon aikana liikevaihto kasvoi 9,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Heinä-marraskuun aikana liikevaihdon kasvuvauhti hiukan rauhoittui, yltäen kuitenkin 3,0 prosenttiin. Henkilöstömäärä puolestaan kasvoi vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla alkuvuotta nopeammin. Tammi-kesäkuun aikana henkilöstömäärä pysytteli edellisvuoden vastaavana ajanjakson kanssa lähes samalla tasolla kasvaen vain 0,1 prosenttia, mutta vuoden jälkipuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi 3,3 prosenttia. Koko vuoden 2006 henkilöstömäärän kasvuksi summautui 1,8 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. 1 Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä huonekalujen valmistuksessa (tol DD+361) Lapin maakunnassa 40 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/ /1997 Henkilöstömäärän kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä huonekalujen valmistuksessa (tol DD+361) Lapin maakunnassa 01/ / / / / / / / /2006 Liikevaihdon trendien vertailu sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD+361) 50 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 20-21: Koko maa Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä huonekalujen valmistus (tol DD+361) Lapin maakunta -3 17

20 4.4.4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2005 TOL 201 toimipaikkoja 64 kpl liikevaihto 98 milj. henkilöstö 315 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,9 % Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen (tol 201) vuotta 2006 tarkasteltaessa on havaittavissa sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän kasvua. Varsinkin vuoden 2006 loppupuoliskolla kasvu on nopeutunut alkuvuoteen verrattuna. Liikevaihto lisääntyi heinä-marraskuussa 7,3 prosenttia ja henkilöstömäärä puolestaan heinä-joulukuussa 9,2 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Erityisesti vuoden kolmannella neljänneksellä sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän kehitys ylsi parempiin kasvulukuihin kuin useampana edellisvuotena. Heinä-syyskuussa liikevaihto kasvoi 8,1 prosenttia ja henkilöstömäärä 11,3 prosenttia vuoden 2005 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen tiedot ovat muutamien kuukausien osalta tarkentuneet edellisen tietojen toimituksen jälkeen. Tietojaan ovat päivittäneet useamman kuukauden osalta mm. VK Timber Oy ja Vapo Timber Oy Liikevaihdon kehitys puun sahauksessa, höyläyksessa ja kyllästyksessä (tol 201) Lapin maakunnassa 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Henkilöstömäärän kehitys puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (tol 201) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu puun sahauksessa, höyläyksessa ja kyllästyksessa (tol 201) Liikevaihdon kehitys puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 201) Lapin maakunta Ind eksi 2 000= 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 20-21: Koko maa

21 4.4.5 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus RAKENNUSPUUSEPÄN TUOTTEIDEN Toimialafaktat 2005 VALMISTUS TOL 203 toimipaikkoja 53 kpl liikevaihto 84 milj. henkilöstö 473 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1, osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,4 % Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) liikevaihto kasvoi vuoden 2006 alkupuoliskolla sangen suotuisasti. Tammi-kesäkuussa liikevaihto lisääntyi 22,2 prosenttia vuoden 2005 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto puolestaan väheni 17,3 prosenttia edellisen vuoden vastinneljännekseen nähden. Heinä-marraskuussa liikevaihto oli 9,0 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen henkilöstömäärä oli vuoden 2006 aikana laskussa. Vuoden alkupuoliskolla henkilöstömäärä väheni 0,8 prosenttia ja jälkimmäisellä puoliskolla 0,4 prosenttia. Koko vuoden summaksi henkilöstömäärässä kertyi 0,6 prosenttia laskua vuoteen 2005 verrattuna. Lapponia House Oy:n ja Keminmaan Puurakenne Oy:n päivittämät kuukausitiedot ovat vaikuttaneet muutamien kuukausien osalta tietojen tarkentumiseen rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen toimialalla Liikevaihdon kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) Lapin maakunnassa 20 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/ /1997 Henkilöstömäärän kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) Lapin maakunnassa 01/ / / / / / / / /2006 Liikevaihdon trendien vertailu rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 20-21: Koko maa % % Liikevaihdon kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (tol 203) Lapin maakunta -4 19

22 4.4.6 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus SÄHKÖTEKNISET TUOTTEET JA OPTISTEN Toimialafaktat 2005 LAITTEIDEN VALMISTUS TOL DL toimipaikkoja 36 kpl liikevaihto 135 milj. henkilöstö 187 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,5 % Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus (tol DL) liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2006 aikana Lapissa huikeaa. Vuoden 2006 alkupuoliskolla liikevaihto lisääntyi huimat 58,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä-marraskuussa liikevaihdolle kertyi kasvua 41,7 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun ovat vuoden 2006 aikana vaikuttaneet lähes yksin suuret yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä sekä monitoimintaiset yritykset, jotka toimivat myös kyseisen toimialan ja/tai Lapin maakunnan ulkopuolella. Prosentuaalisesti näitä suuria työllistäjiä ja monitoimintaisia yrityksiä on koko toimialan yrityksistä vain noin prosenttia. Tämän toimialaryhmän valmistuksen henkilöstömäärän supistumisen syöksykierre on katkennut vuoden 2006 aikana. Vuoden 2006 alkupuoliskolla henkilöstömäärä lisääntyi vaatimattomasti 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta vuoden loppupuoliskolla henkilöstömäärän kasvu ylsi jo 8,5 prosenttiin. Koko vuoden henkilöstömäärän kasvuksi summautuu näin ollen 4,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kehitys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (tol DL) Lapin maakunnassa 1 Henkilöstömäärän kehitys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (tol DL) Lapin maakunnassa /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/ = Indeksi Liikevaihdon trendien vertailu elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (tol DL) 30 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta DL: Koko maa % % % Liikevaihdon kehitys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (tol DL) Lapin maakunta 20

23 4.4.7 Metallituotteiden valmistus METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Toimialafaktat 2005 TOL 28 toimipaikkoja 104 kpl liikevaihto milj. henkilöstö 512 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,5 % Metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) liikevaihto kasvoi vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta supistui kolmannella neljänneksellä 9,4 prosenttia vuoden 2005 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Vuoden 2006 tammi-marraskuun aikana metallituotteiden valmistuksen liikevaihto pysytteli täsmälleen edellisvuoden kanssa samalla tasolla. Henkilöstömäärä on puolestaan kasvanut reilun parin prosentin vauhdilla vuoden 2006 aikana. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi muita neljänneksiä ripeämmin, vajaan viiden prosentin vauhdilla. Vuoden 2006 alkupuoliskon aikana henkilöstömäärä kasvoi 2,5 prosenttia ja jälkimmäisellä puoliskolla puolestaan 2,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Metallituotteiden valmistuksen tietojen tarkentumisen syinä ovat lähinnä uusien yritysten syntyminen toimialalle. Näitä uusia yrityksiä ovat mm. Renemet Oy, Propari Oy ja MHK-Service Ky Liikevaihdon kehitys metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) Lapin maakunnassa 40 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Henkilöstömäärän kehitys metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) Liikevaihdon kehitys metallituotteiden valmistus (tol 28) Lapin maakunta 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 28: Koko maa

24 4.4.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALMISTUS Toimialafaktat 2005 TOL 15 toimipaikkoja 95 kpl liikevaihto 92 milj. henkilöstö 538 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,5 % Elintarvikkeiden valmistuksen (tol 15) liikevaihto piristyi vuoden 2006 alussa useamman vuoden hiipumisen jälkeen, mutta henkilöstömäärä jatkoi edelleen laskuaan. Vuoden 2006 alkupuoliskolla liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia edellisvuoden vastinajanjaksoon verrattuna. Heinä-marraskuun aikana kasvuksi summautui 6,7 prosenttia. Näin ollen tammi-marraskuussa elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia edellisvuoden vastinajanjaksoon nähden. Elintarvikkeiden valmistuksessa henkilöstömäärä jatkoi edelleen useamman vuoden kestänyttä supistumistaan. Vuoden 2006 alkupuoliskolla henkilöstömäärä väheni 4,2 prosenttia edellisen vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Vuoden loppupuoliskon aikana henkilöstömäärän supistuminen kiihtyi 6,7 prosenttiin. Erityisesti vuoden 2006 kolmas neljännes oli heikon kehityksen aikaa, jolloin henkilöstömäärä supistui 8,3 prosenttia vastinajanjaksoon verrattuna. 50 Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (tol 15) Lapin maakunnassa 30 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/ /1997 Henkilöstömäärän kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (tol 15) Lapin maakunnassa 01/ / / / / / / / /2006 Liikevaihdon trendien vertailu elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (tol 15) 3 Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistus (tol 15) Lapin maakunta 50 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 15-16: Koko maa

25 4.5 Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2005 TOL H toimipaikkoja 713 kpl liikevaihto 245 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3, osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 7,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) liikevaihto on jatkanut kasvuaan edelleen myös vuoden 2006 puolella. Vuoden 2006 toisella neljänneksellä liikevaihto lisääntyi Lapissa vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna 7,4 prosenttia, joka on voimakkain neljänneskasvu kolmeen vuoteen. Tammi-kesäkuun kasvuksi summautuu 4,1 prosenttia edellisen vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Vuoden kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,1 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärä on edelleen jatkanut vuonna 2004 alkanutta supistumistaan. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärä supistui 1,6 prosenttia ja toisella neljänneksellä 4,5 prosenttia vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoden henkilöstömäärän vähennykseksi summautuu 3,1 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 3,6 prosenttia ja viimeisellä vuosineljänneksellä 0,9 prosenttia. Vuoden 2006 aikana henkilöstömäärä supistui yhteensä 2,7 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tietojen tarkentumisen taustalla ovat pääosin toimipaikkaosuuksien päivittyminen vuoden 2005 osalta. Merkittävimmät toimipaikkaosuuden tarkentumiset ovat Pikoil Oy:llä ja Fazer Amica Oy:llä Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) Lapin maakunnassa 50 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Henkilöstömäärän kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) Lapin maakunnassa 01/ / / / / / / / / /2006 Liikevaihdon trendien vertailu majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H) Lapin maakunta 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta H: Koko maa 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % 23

26 4.5.2 Hotellit HOTELLIT Toimialafaktat 2005 TOL 551 toimipaikkoja 87 kpl liikevaihto 121 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 10,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 3,5 % Hotellien (tol 551) liikevaihto on edelleen kasvanut vuoden 2006 aikana. Ensimmäisellä vuoden 2006 neljänneksellä liikevaihto lisääntyi prosentin verran ja toisella neljänneksellä kasvua kertyi 4,8 prosenttia vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Vuoden alkupuoliskolla liikevaihto näin ollen lisääntyi 2,5 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Kolmannella neljänneksellä liikevaihtoa kertyi vastinajanjaksoon nähden 2,1 prosenttia enemmän. Loka-marraskuussa liikevaihdon kasvu näyttäisi kiihtyvän, sillä kyseisille kuukausille tulee yhteenlaskettuna kasvua 7,6 prosenttia. Lokamarraskuun henkilöstömäärän lisääntyminen nopeuttaa myös vuoden loppupuoliskon kasvuvauhtia, sillä heinä-marraskuulle liikevaihdon kasvuksi summautuu 4,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2006 tammi-marraskuun liikevaihdon kasvuprosentti oli 3,1. Kasvukatsauksen avulla voidaan pilkkoa vuoden 2006 neljänneksien kasvua tarkempiin osiin. Vuoden 2006 kolmella tarkastelulla neljänneksellä liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli noin prosenttia kaikista toimialan yrityksistä. Ensimmäisellä neljänneksellä enintään 15 prosenttia kasvaneita yrityksiä oli suhteessa enemmän kuin muina neljänneksinä. Ensimmäisellä neljänneksellä 0-15 prosenttia kasvaneita yrityksiä oli reilu kolmannes kaikista toimialan yrityksistä, kun muilla vuoden 2006 neljänneksillä näitä yrityksiä oli noin 26 prosenttia. Voimakkaasti kasvaneita, eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan lisänneitä yrityksiä oli eniten toisella neljänneksellä, 32 prosenttia kaikista toimialan yrityksistä. Lukumääräisesti liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli kappaletta, kun taas liikevaihdoltaan supistuneita kappaletta. Vuoden 2006 toisella ja kolmannella neljänneksellä voimakkain vaikutus toimialan liikevaihdon kehitykseen oli yli 15 prosenttia liikevaihtoa kasvattaneilla yrityksillä. Tämän yritysryhmän vaikutus toimialan kehitykseen vaihteli noin 9-12 prosenttiyksikön välillä. Toisaalta kyseisillä neljänneksillä myös yli 15 prosenttia supistuneiden yritysten vaikutus kehitykseen oli edellisiä neljänneksiä huomattavampaa, sillä voimakkaasti supistuneet yritykset vaikuttivat kehitykseen noin 7-8 prosenttiyksikköä liikevaihtoa pienentävästi. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä eniten toimialan kehitykseen vaikuttivat 0-15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset, joiden kasvuvaikutus oli 4,0 prosenttiyksikköä. Alle 5 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus liikevaihdon kehitykseen on ollut kaikilla tarkastelluilla neljänneksillä varsin vähäistä (alle prosenttiyksikön jokaisella neljänneksellä), joskin aina liikevaihtoa vähentävä. Näitä alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä on toimialalla noin 36 prosenttia kaikista toimialan yrityksistä. Suuria yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä, on toimialalla noin 26 prosenttia. Suuret yritykset ovat olleet ainoa yrityskokoluokittainen ryhmä, joka on kasvattanut toimialan liikevaihtoa vuonna Erityisesti toisella ja kolmannella neljänneksellä suurten yritysten kasvuvaikutus on ollut huomattavaa, reilut 6 prosenttiyksikköä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat vuoden 2006 tarkastelluilla neljänneksillä vaikuttaneet toimialan liikevaihdon kehitykseen negatiivisesti. Keskisuurten yritysten vaikutus korostuu vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä, jolloin keskisuurten yritysten liikevaihto on vähentynyt ja tämän vaikutus on ollut -3,7 prosenttia. Hiukan vajaat prosenttia Lapin maakunnan hotelleista on yksitoimintaisia, eli niillä on liiketoimintaa ainoastaan kyseisellä toimialalla ja alueella. Yksitoimintaisten yritysten ryhmä on jokaisella tarkastellulla neljänneksellä kasvattanut liikevaihtoa, vuonna 2006 parhaimmillaan kolmannella neljänneksellä lähes 4 prosenttiyksikköä. Yksitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus on myös ollut monitoimintaisia voimakkaampaa kaikilla muilla neljänneksillä, paitsi vuoden 2006 toisella neljänneksellä, jolloin monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus olikin muista neljänneksistä poiketen liikevaihtoa kasvattava. Vuoden 2006 toisella neljänneksellä monitoimintaiset yritykset kasvattivat toimialan liikevaihtoa 3,3 24

27 prosenttiyksikköä, kun muilla vuoden 2006 tarkastelluilla neljänneksillä ryhmä on vaikuttanut liikevaihdon kehitykseen sitä pienentävästi. Hotellien henkilöstömäärä jatkaa edelleen pienenemistään. Erityisesti vuoden 2006 toinen ja kolmas neljännes ovat olleet henkilöstömäärän kannalta heikkoja kausia. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 10,2 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 6,8 prosenttia vastinajanjaksoon verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä henkilöstömäärä väheni 1,3 prosenttia. Vuoden alkupuoliskon aikana henkilöstömäärä pieneni edellisvuoden vastinajanjaksoon verrattuna 5,4 prosenttia ja vuoden jälkipuoliskolla 4,2 prosenttia. Koko vuoden henkilöstömäärän vähennykseksi summautuu 4,9 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Hotellitoimialan hienoisen tietojen tarkentumisen taustalta löytyy useita syitä. Yksi merkittävä tekijä on se, että Hullu Poro Oy on eriyttänyt ravintola- ja hotellitoiminnan omiksi toimipaikoikseen, joten nyt myös hotellien toimialalle kohdistuu osa kyseisen yrityksen liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä. Tarkentumista on aiheuttanut myös Olostunturi Oy:n toimipaikkatietojen tarkentuminen siltä osin, että yrityksen ravintolatoimialan toimipaikka on lopetettu ja koko yrityksen tiedot kohdistuvat hotellitoimialalle. Myös Sokotel Oy:n ja Holiday Club Finland Oy:n fuusion tiedot ovat tarkentuneet Yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Liikevaihdon kehitys hotelleissa (tol 551) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys hotelleissa (tol 551) Lapin maakunnassa /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Liikevaihdon trendien vertailu hotelleissa (tol 551) 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta H: Koko maa Liikevaihdon kehitys hotellit (tol 551) Lapin maakunta 15 % 1 5 % -5 % % 25

28 4.5.3 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2005 TOL toimipaikkoja 240 kpl liikevaihto 59 milj. henkilöstö 481 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 23,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,4 % Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyspalvelujen (tol ) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa erittäin vahvaa 16. Vuoden 2006 ensimmäinen vuosineljännes oli muita vuoden tarkasteltuja neljänneksiä hitaampi liikevaihdon kasvulla mitattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 5,4 prosenttia, kun toisella neljänneksellä kasvu oli 13,7 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 15,4 prosenttia. Tammi-marraskuussa liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia. Henkilöstömäärä kasvoi 1,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kuitenkin aavistuksen pieneni (-0,1 %), joten vuoden 2006 alkupuoliskon aikana henkilöstömäärä kasvoi 0,7 prosenttia vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Vuoden loppupuoliskoa siivitti kuitenkin mukavammat kasvulukemat, sillä kolmannella neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 8,2 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 12,1 prosenttia. Vuoden loppupuoliskon aikana henkilöstömäärä kasvoi 10,4 prosenttia. Koko vuoden 2006 henkilöstömäärän kasvuksi summautuu 4,8 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Toimialaryhmän tiedot ovat päivittyneet jonkin verran edellisen toimituksen jälkeen. Tämän taustalla on useiden yritysten päivittyneet kuukausitiedot. Lisäksi toimialaryhmään on syntynyt jonkin verran uusia yrityksiä, jotka tulevat tässä laskennassa ensimmäistä kertaa mukaan. Uusia yrityksiä ovat mm. Scandinavian Adventures Ky, Polar Action Oy, Pyhän Ohjelmapalvelut Oy, Met Knit Oy ja Lapland Vip Tour Oy Liikevaihdon kehitys muuta matkailua palvelevassa toiminnassa ja virkistyksessä (tol ) Lapin maakunnassa 01/199501/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/200501/ Henkilöstömäärän kehitys muuta matkailua palvelevassa toiminnassa ja virkistyksessä (tol ) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu muuta matkailua palvelevassa toiminnassa ja virkistyksessä (tol ) /199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 63: Koko maa % Liikevaihdon kehitys muu matkailua palveleva toiminta ja virkistys (tol ) Lapin maakunta 16 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko toimialan 63 (liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot), jolloin tarkasteluun sisältyvät matkatoimistojen lisäksi myös esimerkiksi linja-autoasemat. 26

29 4.5.4 Tietojenkäsittelypalvelut TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT Toimialafaktat 2005 TOL 72 toimipaikkoja kpl liikevaihto 33 milj. henkilöstö 283 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,8 % Tietojenkäsittelypalvelun (tol 72) liikevaihto on jatkanut parin viime vuoden ajan kasvuaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 12,0 prosenttia vuodentakaisesta vastinajanjaksosta. Toisella ja kolmannella neljänneksellä liikevaihto kasvoi reilut 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Myös lokakuun aikana liikevaihto otti melkoisen kasvupyrähdyksen saavuttaen yli 20 prosentin kasvun vuoden 2005 lokakuuhun verrattuna. Tammimarraskuun liikevaihdon kasvuksi toimialalla summautuu 9,0 prosenttia. Henkilöstömäärän puolella vuoden 2006 alkupuoliskon aikana kasvua kertyi 4,4 prosenttia. Vuoden alkupuoliskon kehitystä kasvattaa erityisesti ensimmäinen vuosineljännes, jolloin toimialan henkilöstömäärä lisääntyi 7,3 prosenttia vuodentakaiseen vastinneljännekseen nähden. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla henkilöstömäärä kuitenkin väheni 1,8 prosenttia vuoden 2005 heinäjoulukuuhun verrattuna. Koko vuoden kehitykseksi henkilöstömäärässä summautuu 1,3 prosenttia kasvua. Tietojenkäsittelypalvelussa on tiedot tarkentuneet edellisestä toimituksesta. Merkittävimpänä tietojen tarkentajana voidaan mainita Suomen 3C konsernin tytäryhtiöiden väliset yritysjärjestelyt. Toisaalta myös toimipaikkaosuus on tarkentunut mm. Solinum Oy:llä, Tieto-X Oyj:llä ja Tietotalo Infocenter Oy:llä. Lisäksi toimialalle on syntynyt muutamia uusia yrityksiä, jotka ovat tulleet nyt ensimmäistä kertaa laskentaan mukaan, mm. Cradeon Oy, ATK-Net Tuki SA Oy ja Fotonetti Oy. 320 Liikevaihdon kehitys tietojenkäsittelypalvelussa (tol 72) Lapin maakunnassa 1 Henkilöstömäärän kehitys tietojenkäsittelypalvelussa (tol 72) Lapin maakunnassa /199501/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/200501/ / / / / / / / / / /2006 Indek si 2000 = Liikevaihdon trendien vertailu tietojenkäsittelypalvelussa (tol 72) 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 72: Koko maa % Liikevaihdon kehitys tietojenkäsittelypalvelu (tol 72) Lapin maakunta 27

30 4.5.5 Muu liike-elämää palveleva toiminta MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA Toimialafaktat 2005 TOL 74 toimipaikkoja 826 kpl liikevaihto 205 milj. henkilöstö 2 7 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 7,5 % Muu liike-elämää palveleva toiminta (TOL 74) pitää sisällään esimerkiksi konsultointi- ja suunnittelupalvelut, kirjanpito-, laki-, insinööri- ja mainostoimistot sekä siivoustoimialan. Tällä bisness to bisness -toimialalla liikevaihto on kehittynyt suotuisasti koko tarkastellun aikavälin. Muuta liike-elämää palvelevan toiminnan sekä liikevaihto että henkilöstömäärä kasvoivat vuoden 2006 aikana. Henkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana liikevaihtoa nopeammin. Liikevaihdon loppuvuosi oli alkuvuotta parempaa kasvuaikaa, sillä tammi-kesäkuussa liikevaihto kasvoi vain 0,6 prosenttia, kun taas heinä-marraskuussa kasvua kertyi 6,3 prosenttia. Erityisesti vuoden 2006 kolmas neljännes erottuu kahdesta edellisestä neljänneksestä huomattavasti paremmalla kasvuprosentilla (I/2006: 1,3 %, II/2006: - 0,1 %, III/2006: 5,5 %). Myös loka-marraskuun aikana liikevaihto on ollut mukavassa kasvussa, joten vuoden 2006 tammi-marraskuun kasvuprosentiksi saadaan 3,2 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Muuta liike-elämää palvelevan toiminnan henkilöstömäärä on pysytellyt mukavissa kasvulukemissa vuoden 2006 ajan. Vuoden 2006 alkupuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi 10,4 prosenttia edellisen vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä lisääntyi 7,8 prosenttia. Koko vuoden henkilöstömäärän kasvuksi summautuu 9,1 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna Liikevaihdon kehitys muuta liike-elämää palvelevassa toiminnassa (tol 74) Lapin maakunnassa 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Henkilöstömäärän kehitys muuta liike-elämää palvelevassa toiminnassa (tol 74) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu muuta liike-elämää palvelevassa toiminnassa (tol 74) 01/199501/1991/1991/1991/1991/200 01/200101/200201/200301/200401/200501/2006 Lapin maakunta 74: Koko maa Liikevaihdon kehitys muu liike-elämää palveleva toiminta (tol 74) Lapin maakunta 28

31 4.5.6 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIPALVELUT Toimialafaktat 2005 TOL 85 yritystoimipaikkoja 412 kpl liikevaihto yrityksissä 50 milj. henkilöstö yrityksissä 7 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,2 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol 85) kertoo esimerkiksi lääkäripalvelujen ja niin sanotun hoivayrittäjyyden liikevaihdon kehityksestä 17. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityisen sektorin (tol 85) liikevaihdon vuosimuutosprosentteja tarkasteltaessa huomataan liikevaihdon supistuneen vuosina 1997, 2000 ja 2004, mutta olleen muutoin positiivisesti kasvava. Vuonna 2006 liikevaihdon kehitys on ollut maltillista. Tammi-marraskuussa kasvua kertyi 1,7 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 12,8 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä supistui 9,5 prosenttia vuoden 2005 vastaavista neljänneksistä. Kolmannen neljänneksen 1,5 prosentin kasvu vuoden 2005 vastaavasta neljänneksestä on kutakuinkin tammi-marraskuun 2006 vauhdissa. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityisen sektorin henkilöstömäärä on kasvanut trendikuvaajan mukaan vuodesta 1997 asti. Vuonna 2006 henkilöstömäärä kasvoi 3,3 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Neljännesvuosittainen tarkastelu osoittaa, että henkilöstömäärä on kasvanut jokaisella tarkasteltavalla vuosineljänneksellä lukuun ottamatta vuoden 2005 ensimmäistä neljännestä, jolloin henkilöstömäärä supistui 1,8 prosenttia vuoden 2004 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Vuoden 2006 vuosineljännesten kehitystä tarkasteltaessa huomataan kasvun olleen suurinta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kasvua vuoden 2005 vastaavasta neljänneksestä kertyi 7,1 prosenttia. Liikevaihdon kehitys yksityisen sektorin terveydenhuollossa (tol 85) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys yksityisen sektorin terveydenhuollossa (tol 85) Lapin maakunnassa Liikevaihdon kehitys yksityisen sektorin terveydenhuolto (tol 85) Lapin maakunta 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % % Valtakunnantasolla tilastokeskus ei tuota tarkoituksenmukaista vertailutietoa. 29

32 4.6 Kauppa VÄHITTÄISKAUPPA Toimialafaktat 2005 TOL 52 toimipaikkoja kpl liikevaihto 3 milj. henkilöstö htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 11 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11 % Vähittäiskaupan (tol 52) liikevaihdon trendikuvaaja osoittaa, että vuoden 2000 alkupuolella liikevaihdon kasvu oli erityisen voimakasta. Tilanne tasoittui vuoden 2000 lopulla ja vuoden 2001 alussa siten, että liikevaihdon kehitys palautui normaalille kasvu-uralleen. Vuositasolla vuoden 2000 liikevaihto oli 8,1 prosenttia vuotta 1999 suurempi. Ainoa liikevaihdon supistumisen vuosi oli vuonna 2001, jolloin juuri palattiin normaalitilanteeseen vuoden 2000 voimakkaan kasvun jälkeen. Neljännesvuosittaisia kasvuprosentteja tarkasteltaessa huomataan, että erityisesti vuoden 2000 ensimmäisen ja toisen neljänneksen liikevaihdon kasvu oli suurta. Toisella neljänneksellä yllettiin jopa 20,1 prosentin kasvuun vuoden 1999 vastinneljännekseen verrattuna. Vuoden 2006 tammi-marraskuussa kasvua on kertynyt 5,2 prosenttia vuoden 2005 tammi-marraskuuhun verrattuna. Vuonna 2006 toimialan liikevaihto lisääntyi eniten vuoden toisella neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi 7,1 prosenttia vuoden takaiseen vastinneljännekseen verrattuna. Vähittäiskaupan toimialalla henkilöstömäärän trendikuvaaja näyttää kehittyneen suotuisasti vuosina vuoden 1999 alkupuolella tapahtunutta pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Vuodesta 2003 alkaen henkilöstömäärän trendikuvaaja on puolestaan ollut pienoisessa laskusuhdanteessa vuoden 2005 alkupuolelle asti. Tämä näkyy myös kaupan henkilöstömäärän vuosimuutoksissa. Vuoden 1999 notkahdus näkyy henkilöstömäärän 1,5 prosentin supistumisena vuoteen 1998 verrattuna. Suurinta positiivinen kehitys on ollut vuonna 2000, jolloin henkilöstömäärä kasvoi 3,8 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna. Vuodesta 2003 alkaen henkilöstömäärä on vuosi vuodelta hieman supistunut, kunnes vuonna 2006 kehitys siirtyi taas positiiviselle kasvu-uralle: vuositasolla kasvua kertyi 1,3 prosenttia vuodesta Suurinta henkilöstömäärän nousu on ollut vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi 2,0 prosenttia vuoden 2005 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Liikevaihdon kehitys vähittäiskaupassa (tol 52) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu vähittäiskaupassa (tol 52) Lapin maakunta 52: Koko maa Henkilöstömäärän kehitys vähittäiskaupassa (tol 52) Lapin maakunnassa % 2 15 % 1 5 % -5 % % Liikevaihdon kehitys vähittäiskauppa (tol 52) Lapin maakunta -2 30

33 LIITE 1: Keskeinen termistö selityksineen Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusajankohdan suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusajankohdan arvosta tai määrästä. Perusajankohdassa indeksipisteluku on. Perusvuosi on vuosi, jonka laskennassa tarkasteltavan muuttujan vuoden keskimääräistä arvoa merkitään sadalla. Tässä suhdannekatsauksessa perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksipisteluvun arvo on. Alkuperäinen sarja sisältää kaiken informaation toimialan kehityksestä. Näin ollen sitä käytetään kun esimerkiksi vertaillaan muutosta edellisvuoteen tai kun halutaan päätellä, onko toimialan liikevaihto ollut jonain kuukautena poikkeuksellisen korkea tai matala. Siinä näkyvät myös toimialan sesonkikuukaudet. Esimerkiksi lomarahojen maksun ajoituksen vuoksi palkkasumman alkuperäinen sarja on usein korkealla kesäkuukausina. Kausitasoitetussa sarjassa peräkkäisten kuukausien indeksipisteluvut ovat alkuperäistä sarjaa vertailukelpoisempia, sillä sarjasta on puhdistettu vuoden sisäisestä vaihtelusta, kuten sesongeista, lomista ja vuodenajoista, aiheutuva vaihtelu. Trendi tarkoittaa aikasarjasta ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Trendisarjasta on poistettu sekä kausivaihtelukomponentti että epäsäännöllisen vaihtelun komponentti. Trendisarja antaa kuvan tarkasteltavan muuttujan kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Trendisarja on havainnollinen väline suhdannevaihteluiden seuraamiseen ja eri toimialojen tai alueiden keskinäiseen vertaamiseen. Toimialaluokituksen avulla luokitellaan yrityksiä ja toimipaikkoja eri toimialoille. Nykyisin käytössä olevassa toimialaluokituksessa (TOL 2002) on kuusi tasoa. Taso valitaan sen perusteella, kuinka tarkkaa tai karkeaa toimialajakoa halutaan käyttää. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita ja palveluja tuottava tuotantoyksikkö. Maksuvalvonta-aineisto on verohallinnosta kerran kuukaudessa saatava aineisto. Aineisto perustuu arvonlisävelvollisten ja säännöllisten työnantajien verottajalle kuukausittain antamiin valvontailmoituksiin. Aineisto sisältää tietoja yritysten liikevaihdosta, palkkasummasta, kotimaan myynnistä, EU-alueen sisäisestä viennistä, kotimaan myynneistä maksettavasta arvonlisäverosta sekä ostoihin sisältyvästä vähennettävästä verosta. Yritys- ja toimipaikkarekisteri on tilastokeskuksen ylläpitämä tilastotoimen perusrekisteri Suomen yrityksistä ja niiden toimipaikoista. Rekisteri sisältää kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisävelvollisia, työnantajia tai kuuluvat ennakkoperintärekisteriin. Rekisteriä päivitetään jatkuvasti ja sen tiedot kerätään tilastokeskuksen omin tiedusteluin ja useista hallinnollisista lähteistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja hyödynnetään myös alueellisten suhdanneindeksien laskennassa. Liikevaihto tarkoittaa kirjanpitolain mukaan yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden myyntituottoa, josta on vähennetty annetut alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Henkilöstö toimialalla tarkoittaa ympärivuotisiksi ja kokopäiväisiksi työpaikoiksi muutettua työmäärää. Esimerkiksi työnantajan ilmoittamat neljä kolmen kuukauden mittaista työsuhdetta on muutettu laskennassa yhdeksi henkilötyövuodeksi eli henkilöksi. Vienti on osa koko liikevaihtoa. Vienti lasketaan koko liikevaihdon ja kotimaan myynnin erotuksena. Vienti koostuu tällöin verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Vienti ei sisällä arvonlisäveroa.

34 LIITE 2: Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Toimiala Teollisuus TOL D (pitkä aikaväli) Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja suhdannevaihtelut suuret. Toimialan henkilöstömäärä on laskenut (lyhyt aikaväli) Paperialan työnseisaus vaikutti voimakkaasti ja liikevaihdossa oli notkahdus vuonna Liikevaihto on kasvanut varsinkin 2006 loppupuolella. Henkilöstön määrä laski vuonna 2005, mutta on 2006 kääntynyt nousuun. suhdannekehitys 1 Rakentaminen TOL F Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja mukailee koko maan suhdannekuvaa. Toimialan henkilöstömäärä on hieman lisääntynyt. Liikevaihto jatkanut vahvaa kasvua vuonna Myös henkilöstömäärä kasvanut selkeästi. Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys TOL Liikevaihdon kehitys on ollut vahvaa, sesonkivaihtelut suuret. Kasvu rauhoittunut toimialan kypsyessä. Henkilöstö on kasvanut. Liikevaihdon kasvu jatkunut hyvänä. Henkilöstömäärä myös lisääntynyt. Teollisuus pl. suuryksiköt TOL D Liikevaihto kasvanut. Vuoden 2000 hyvän kasvun jälkeen poljettu paikallaan, kunnes 2005 jälleen kasvuuralle. Henkilöstömäärä on laskenut selvästi alusta erittäin vahvaa liikevaihdon kasvua. Henkilöstön määrän lasku pysähtynyt. Muu liike-elämää palveleva toiminta TOL 74 Toimialan liikevaihto on kasvanut hyvin. Erityisen hyvä suhdanne ajoittuu vuodelle Henkilöstömäärä on kasvanut. Liikevaihto on edelleen vahvassa kasvussa, samoin henkilöstö. Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus TOL DL Liikevaihdossa näkyy selvästi vahva nousu ja 2001 alkanut matalasuhdanne. Vuonna 2004 liikevaihto jälleen kasvu-uralle. Henkilöstömäärä on laskenut dramaattisesti. Vahvaa liikevaihdon kasvua varsinkin vuoden 2006 loppupuolella. Henkilöstömäärän raju supistuminen on pysähtynyt ja kääntynyt kasvuun. Sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus TOL DD+361 Liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista. Notkahdus Henkilöstön määrä pysynyt lähes samalla tasolla. Liikevaihto kehittynyt myönteisesti vuoden 2005 alusta. Henkilöstömäärä kasvanut vuoden 2006 lopulla. Rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 203 Liikevaihto kasvanut vahvasti. Samoin henkilöstömäärä on lisääntynyt liikevaihtoa mukaillen. Liikevaihto kasvanut jonkin verran vuoden 2006 aikana. Henkilöstön määrä ennallaan. 1 Suhdannekehitystä määritettäessä painoarvo on lyhyen aikavälin liikevaihdon kehityssuunnalla, mutta myös pitkän aikavälin trendi ja henkilöstön kehitys on huomioitu. Toimialan kehitys on siis voinut olla pitkällä aikavälillä selvästi kasvusuuntainen, mutta mikäli kehitys on aikavälillä ollut laskeva tai pysähtynyt paikalleen, niin tällöin kehitystä ei ole määritetty hyväksi. Merkkien selitys: (erittäin hyvä), (hyvä), (epävarma / paikallaan pysyvä), (heikko), (erittäin heikko).

35 Majoitus- ja ravitsemistoiminta TOL H Liikevaihdon trendi on kasvanut tasaisesti. Henkilöstössä pientä kasvua. Vuokratyövoiman osuus on alalla huomattava ja lisääntynyt koko ajan. Liikevaihdon maltillista kasvua. Henkilöstömäärä vähentynyt. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Hotellit TOL 551 Liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Henkilöstömäärässä ei oleellista muutosta. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Toimialan liikevaihto on kasvanut. Henkilöstö supistunut. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut TOL 85 Liikevaihto on kasvanut. Henkilöstömäärässä ei muutosta. Vuoden 2005 alusta liikevaihdon hyvää kasvua, tosin 2006 tasaantuen. Henkilöstön määrässä kasvua 2006 alkaen. Vähittäiskauppa TOL 52 Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Liikevaihto kasvanut tasaisesti. Henkilöstön määrä hieman kasvussa. Kaivostoiminta ja louhinta TOL C Kehitystä luonnehtii voimakas liikevaihdon vaihtelu. Henkilöstön määrässä ei suurta muutosta. Liikevaihdon voimakasta kasvua 2006 lopulla. Henkilöstön määrä vähentynyt hieman. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne TOL I Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti, mutta jäänyt polkemaan paikalleen vuodesta 2003 lukien. Henkilöstön määrässä ei muutosta. Liikevaihdon voimakasta kasvua 2006 lopulla. Henkilöstön määrä pysynyt ennallaan. Metallituotteiden valmistus TOL 28 Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti, vuosituhannen vaihde ja 2004 vahvaa kasvua. Henkilöstömäärä on vaihdellut suhdanteiden mukaan. Liikevaihto pysynyt samalla tasolla. Henkilöstön määrä kääntynyt kasvuun Tietojenkäsittelypalvelut TOL 72 Liikevaihto on kehittynyt hyvin, mutta jäänyt polkemaan paikalleen vuosina Henkilöstömäärä on kasvanut. Liikevaihto kääntynyt jälleen kasvuun. Henkilöstömäärä hieman supistunut. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 201 Liikevaihdon kehitys pitkään kasvusuuntaista, 2005 raju pudotus. Henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi. Liikevaihdon supistuminen vuonna 2005 on kääntynyt kasvuksi Sama kehitys henkilöstömäärässä, jakson lopulla jo kasvua. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL 15 Liikevaihdon kehitys on vahvasti laskeva. Myös henkilöstömäärä on laskenut liikevaihtoa mukaillen. Voimakasta liikevaihdon laskua Vuonna 2006 liikevaihto kääntynyt nousuun. Henkilöstömäärä laskenut edelleen selvästi.

36 LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, 4 krs, 96 Rovaniemi Puh. (016) 330 0, fax (016) Lapin suhdanteet on kattava tietopaketti Lapin aluetaloudesta ja toimialojen suhdanteista. Julkaisu on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyön tulos. Suhdannekatsaus ja tilastografiikka ovat saatavilla sähköisesti Lapin liiton www-sivuilta. Lapin suhdanteet on tarkoitettu sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön. Materiaali on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.