Lapin suhdanteet - 1/ 2004 SISÄLTÖ

Transkriptio

1

2 Lapin suhdanteet - 1/ 2004 SISÄLTÖ 1 Johdanto Esipuhe ja menetelmäkuvaus Tiivistelmä keskeisistä tuloksista Lapin yleinen kehitys Väkiluku ja väestömuutokset Aluetalous ja työllisyys Kuntatalous Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa Rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus Teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Tietojenkäsittelypalvelut Muu liike-elämää palveleva toiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä Yhteenveto ja PK-yritysbarometrin tulokset Yhteenveto Väestö, työpaikat ja aluetalous Toimialojen suhdannekehitys PK-yritysbarometrin tulokset kevät

3 1 Johdanto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet - 1/ 2004 Lapin suhdannekatsaus toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien sekä Länsipohjan yrittäjien välisenä yhteistyönä 1. Katsauksessa tarkastellaan liikevaihdon ja n kehitystä 21 Lapille tärkeän toimialan osalta. Tarkasteltavien toimialojen liikevaihto on 91 % Lapin kaikilla toimialoilla operoivien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Raportti sisältää toimialakohtaiset trendit sekä liikevaihdon neljännesvuosimuutokset graafeina sekä analyysin kultakin toimialalta. Lisäksi katsaus sisältää koko maan tasoiset liikevaihdon vertailutiedot niiltä toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen säännöllisen julkaisutoiminnan piiriin. Valtakunnallisena vertailutietona on käytetty lappitason tarkastelun rinnalla joko samaa tai lähintä saatavilla olevaa tarkoituksenmukaista toimialaa. Kaikilta toimialoilta käyttökelpoista valtakunnantason vertailutietoa ei ole saatavilla. Tarkasteltavat toimialat perustuvat tilastokeskuksen julkaisemaan toimialaluokitukseen vuodelta Toimialaluokituksen ja siihen liittyvän hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa lisätietoja käytössä olevasta toimialaluokituksesta, esimerkiksi tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi raportin tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa sekä väestö- ja työpaikkatilastoja. Raportin keskeinen termistö selityksineen on liitteenä (Liite 1). Toimialafaktat ovat kauppa- ja teollisuusministeriön toimiala onlinen yritys- ja toimipaikkarekisteristä, joka sisältää toimialoittain yritystoimininnan, ei julkista sektoria. Toimialakohtaiset trendigraafit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason liikevaihdon ja n indekseihin aikavälillä Henkilöstön osalta indeksit on saatavissa vuodesta 1997 lähtien. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Indeksin muutos kertoo kuinka monta prosenttia suurempi tai pienempi liikevaihto tai on perusvuoden tilanteeseen verrattuna. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset on huomioitu. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan. Käsillä olevan suhdannekatsauksen trenditiedot ovat lopulliset vuoden 2002 loppuun saakka ja vuotta 2003 koskevat tiedot tarkentuvat maaliskuun 2005 toimitukseen saakka. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen kehityksen muutoksen suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2000 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmi- ja maaliskuun kehityksen ja neljännesvuosimuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 1999 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. On hyvä muistaa, että vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden vuosineljänneksenä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämisjohtaja Ossi Repo sekä ohjelmapäällikkö Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Tapio Tuomilaakso Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta. Kansien graafinen ilme on Lapin liiton erikoissuunnittelija Minna Kurttilan käsialaa. Jatkossa suhdannekatsaus toimitetaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Alkuvuodesta tukeudutaan sähköiseen versioon, mutta syksyisin tuotetaan myös printtijulkaisu. 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa kaikkien julkaisemiseen osallistuvien tahojen internetsivuilla. Lapin liiton internetosoite on ( 2 Toimialaluokitus TOL Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki Toimialaluokitus TOL Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki

4 1.2 Tiivistelmä keskeisistä tuloksista Lapin suhdanteet - 1/ 2004 Väestön väheneminen on edelleen Lapin aluekehitystyön suuri haaste. Väkiluvun pieneneminen on seurausta sekä negatiivisesta muuttotaseesta että äskettäin alkaneesta luonnollisesta väestön vähenemisestä. Lapin asutus keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueille, joilla asuu noin kaksi kolmasosaa koko Lapin väestöstä. Väestökeskittymissä myös asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on kaikkein korkein. Kemi-Tornion alue profiloituu Lapin sisäisessä työpaikkatarkastelussa suurteollisuuteen, Rovaniemi julkiseen palvelusektoriin ja Tunturi-Lappi matkailuvetoisiin yksityisiin palveluihin. Alkutuotantotyöpaikkojen määrä on vähentynyt Lapissa voimakkaasti. Julkisen palvelusektorin merkitys on vahva koko maakunnassa. Tarkastelluista 21 toimialasta suhdannekehitys on ollut erittäin hyvä tai hyvä 16 toimialalla. Suhdanne on epävarma tai polkee paikallaan kolmella toimialalla. Erittäin heikko tai heikko kehitys on ollut vain kahdella toimialalla. Matkailutoimialat, mekaaninen puunjalostus sekä kauppa ovat esimerkkejä hyvin vetävistä toimialoista. Sen sijaan elintarviketeollisuudessa ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa Lapin suhdannekehitys on ollut heikkoa. Viimeisin kehitys on ollut epävarmaa tai sitten polkenut paikallaan metallituotteiden valmistuksessa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä sekä tietojenkäsittelypalveluissa. Kokonaisuutena ottaen Lapin toimialoilla on mennyt melko hyvin. Alkuvuoden 2004 PK-yritysbarometrin mukaan Lapin yrityksistä 32 % uskoo positiiviseen suhdannekehitykseen seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 65 % toteaa näkymien pysyvän alkuvuoden 2004 tasolla. 3

5 2 Lapin yleinen kehitys 2.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin suhdanteet - 1/ 2004 Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 1960-luvulla ennen suuren muuton alkua, jonka jälkeen väkiluku vakiintui kahdeksi vuosikymmeneksi noin asukkaan tuntumaan. Lähihistorian suurin väestönmuutos alkoi 1990-luvun alun lamavuosista, josta lukien Lapin väestö on pienentynyt sekä heikon muuttotaseen että vuonna 2002 negatiiviseksi kääntyneen luonnollisen väestönmuutoksen vuoksi. Yhdessä nämä kaksi tekijää ovat aiheuttaneet voimakkaan väkiluvun vähenemisen. Vuonna 2003 Lapissa menehtyi 32 ihmistä enemmän kuin mitä syntyi. Samana vuonna kuntien välinen nettomuutto oli Lapissa -847 ihmistä ja nettosiirtolaisuus 17. Vaikka vuoden 2003 muuttotase oli Lapissa edelleen huolestuttavat 830, niin muuttotase on kehittymässä positiivisempaan suuntaan vuosien tilanteesta, jolloin muuttotase osoitti pahimmillaan lähes 3000 henkilön katoa. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä kaksi kolmasosaa koko Lapin väestöstä. Aikavälillä Lapin seutukunnista väestö on lisääntynyt vain Rovaniemellä, noin asukkaalla. Dramaattisimmin väestö on vähentynyt Itä-Lapin seutukunnan alueella, jossa väkiluku on vähentynyt noin 00 asukkaalla. Väkeä menettäneistä seutukunnista kaikkein parhaiten on selvinnyt Pohjois-Lappi, jossa väestö on tarkasteltavalla aikavälillä vähentynyt vain 600 asukkaalla. Lapin väestökehityksessä on siis kokonaisuutena ottaen havaittavissa suuria alueellisia eroja. Yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on tuotannon ja työpaikkojen rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä voittajana on selvinnyt Rovaniemi ja laajemmin tarkasteltuna Rovaniemen seutu. Hieman yllättäen väestö on kuitenkin vähentynyt myös Kemi-Tornion alueella noin asukkaalla vuodesta 19 lukien. Itä-Lappi on ollut rakennemuutoksen häviäjiä, samoin kuin koko Lappi, kun rakennemuutoksen seurauksia tarkastellaan valtakunnan tasolla. Vuodesta 19 tarkasteltuna ajanjakso on ollut Lapin väestökehityksen kannalta synkintä aikaa. Tammi-helmikuussa 2004 Lapin väestö väheni 87 henkilöä. Väestötappiosta 15 selittyy kuolleiden enemmyydellä, loppujen 72 osalta syynä on negatiivinen muuttotase. 2.2 Aluetalous ja työllisyys Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa koko maata alhaisempi. Vuonna 2002 käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden , kun koko maassa päästiin euroon. Maakuntien välisessä vertailussa Lappi sijoittuu sijalle 12. Lapin sisällä bruttokansantuotteen jakautumisessa on väestön tavoin suuret alueelliset erot. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla, jossa väestöön suhteutettu bruttokansantuote on yhtä suuri kuin maassa keskimäärin. Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) on kehittynyt suotuisasti. Vuosien voimakas ja vuonna 2002 alkanut tasainen nousukausi ovat yhdenmukaisia teollisuuden korkeasuhdanteiden kanssa ja viestivät teollisuuden vahvasta roolista Lapin aluetaloudessa. Vuoden 2003 lopulla liikevaihdon koko taloutta koskeva trendi-indeksi oli Lapissa hieman vertailualueita Kainuuta, Pohjois-Pohjanmaata ja Uusimaata korkeampi Koko talouden liikevaihto (A-X) Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 4

6 Lapin suhdanteet - 1/ 2004 Työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia lyhyellä aikavälillä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt Lapissa vajaalla kolmella tuhannella vuodesta 1993 vuoteen Alkutuotannon työpaikkojen määrä on lähes puolittunut työpaikasta noin neljään tuhanteen. Lapin työpaikat ovat lisääntyneet lähinnä yksityisissä ja julkisissa palveluissa, yhteensä laskettuna noin työpaikalla. Suhteellisesti ripeintä työpaikkojen määrän lisääntyminen on ollut majoitus- ja ravitsemissektorilla sekä ohjelmapalveluissa. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla työpaikat ovat lisääntyneet reilulla tuhannella. Lapin seutukuntien välisessä työpaikkavertailussa Kemi-Tornion alue profiloituu teollisuuteen ja Tunturi-Lappi yksityiseen palvelusektoriin, jonka veturina toimii matkailun vahva kasvu. Rovaniemen seudun erityispiirre on julkisen sektorin palvelutyöpaikkojen suuri osuus, mikä aiheutuu kaupungin roolista maakunnan hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena. Alkutuotantosektorin työpaikkojen merkitys on suurin Tornionlaaksossa ja Pohjois-Lapissa. Lapin työttömyysaste on edelleen koko maata korkeampi. Vuonna 2003 työttömien osuus Lapin työvoimasta oli 17,2 %, kun koko maassa työttömyysasteeksi kirjattiin 11,1 %. 4 Työttömyysaste on suurin Itä-Lapissa (22,) ja pienin Kemi-Tornion seudulla (15,6 %). Vuoden 2002 työllisyysaste eli alueella asuvien työllisten osuus vuotiaasta väestöstä oli Lapissa 56,3 %. 5 Työllisyysaste on pienin Itä-Lapissa ja suurin Tunturi-Lapissa. Lappi väestö (2003) väestönmuutos -860 (2003) muutos 0,5 % työttömyysaste 17,2 % (2003) työllisyysaste 56,3 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) Tunturi-Lappi väestö (2003) väestönmuutos 63 (2003) muutos 0,4 % työttömyysaste 19,4 % (2003) työllisyysaste 58,2 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) 8 % 5 % 5 % 4 % 35 % Työpaikat toimialoittain 2002 Julkiset palvelut 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus 33 % Alkutuotanto Rake ntam inen Muut Pohjois-Lappi väestö (2003) väestönmuutos 197 (2003) muutos 1,1 % työttömyysaste 19,7 % (2003) työllisyysaste 54,9 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) 11 % 4 % 5 % 5 % 39 % 43 % Tornionlaakso väestö (2003) väestönmuutos 55 (2003) muutos 0,6 % työttömyysaste 17, (2003) työllisyysaste 53,2 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) 12 % 8 % 6 % 36 % 36 % Itä-Lappi väestö (2003) väestönmuutos 348 (2003), muutos 1,6 % työttömyysaste 22, (2003) työllisyysaste 50,7 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) 8 % 3 13 % 3 % 5 % 37 % Kemi-Tornion seutu väestö (2003) väestönmuutos 240 (2003) muutos 0,4 % työttömyysaste 15,6 % (2003) työllisyysaste 57,2 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) 26 % 3 % 7 % 3 % 29 % 32 % 4 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 5 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 15 % Rovaniemen seutu väestö (2003) väestönmuutos +43 (2003) muutos +0,1 % työttömyysaste 16,8 % (2003) työllisyysaste 57,6 % (2002) arvonlisäys/asukas (2002) 4 % 5 % 4 % 7 % 35 % 45 % 27 % 5

7 Lapin suhdanteet - 1/ Kuntatalous Koko maan tasolla kuntien yhteenlaskettu vuosikate kääntyi viime vuonna laskuun ja velkaantuminen nopeutui. Muutokset ovat suuria suhteessa edelliseen vuoteen, joka verotilitysten rytmihäiriön vuoksi oli poikkeuksellisen hyvä. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteet jäivät vuonna 2003 yhteensä 1,4 miljardiin euroon, kun vastaava luku 2002 tillinpäätöksissä oli 2,2 miljardia euroa. Laskun taustalla on kuntien verotulojen heikko kehitys. Vuonna 2003 veroja tuloutettiin 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna Talouden kiristymistä lievensi kuitenkin valtionosuuksien 0,4 miljardin euron lisäys. Lapin kuntien tilinpäätöksissä vuodelta 2003 ilmenee monien kuntien osalta verotulojen lasku. Hallitusohjelman mukaisesti toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvattaminen on kuitenkin merkittävästi kompensoinut veromenetyksiä. Vuosikatetarkastelu osoittaa taloustilanteen lievää kiristymistä vuoteen 2002 verrattuna. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava se, että vuodet eivät ole verotilitysten ajoittumisen vuoksi täysin vertailukelpoisia. Koko Lapin osalta vuosikatteet olivat 68 prosenttia poistoista, mikä on kohtuullinen, joskaan ei hyvä taso. Positiivinen asia on niin sanottujen kriisikuntien vuosikatteiden selvä kohentuminen Enontekiötä lukuun ottamatta. Pelkosenniemi ja Savukoski nostivat kunnallisveron 2:iin ja Utsjoki 19,5:iin vuodelle Kuntien omien toimien lisäksi vuosikatteiden parantumiseen vaikuttivat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Puolet Lapin kunnista pienensi lainakantaansa vuoden 2003 aikana. Vuoden 2002 lopussa kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta Lapissa oli euroa ja vuoden 2003 lopussa euroa. Koko maassa kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta nousi 863 eurosta 998 euroon Vuosikate Lapin kunnissa 2002 ja 2003 (ennakko) * Vuosikate ( ) / asukas 6

8 Lapin suhdanteet - 1/ Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 3.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2002 TOL F kpl liikevaihto 479 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 11,2 % Rakentamisen (TOL F) suhdannekuva mukailee Lapissa vahvasti valtakunnallista kehitystä. Toimialan liikevaihto kasvoi Lapissa tasaisesti aina vuosien 2001 ja 2002 vaihteeseen saakka. Kaikkein kovinta kasvuvauhti on ollut vuoden 1999 toisella neljänneksellä, jolloin muutos osoitti peräti 22 % kasvua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuoden 2002 aikana liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun, mutta kehitys on vuoden 2003 alusta lukien ollut jälleen nousujohteinen. Vuonna 2003 alan liikevaihto kasvoi 1,5 % edellisvuoteen verrattuna ja vuoden viimeinen neljännes osoittaa 9,5 % kasvua. Rakentamissektorin on vuodesta 1997 lukien kehittynyt Lapissa trendinä suotuisasti, mukaillen toimialan liikevaihdon kehitystä. 130 Rakentaminen (F) Liikevaihto F Lappi Liikevaihto F Suomi Henkilöstö F Lappi 25 % Rakentaminen (F) 2 15 % 1 5 % -5 % -1 I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 7

9 3.2 Kaivostoiminta ja louhinta Lapin suhdanteet - 1/ 2004 KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2002 TOL C 69 kpl liikevaihto 31 milj. 304 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,9 % Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C) liikevaihdon kehitys on Lapissa mukaillut vuodesta 2000 lähtien selkeästi koko maan trendiä. Vuosi 2002 oli Lapissa vahvaa kasvukautta ja kaikki toimialan vuosineljännekset olivat reilusti plussan puolella. Vuonna 2003 toimialan liikevaihdon trendi on jatkanut pienen notkahduksen jälkeen edelleen kasvua, tosin edellisvuotta selkeästi varovaisemmin. Vuoden 2003 liikevaihto jäi vuoden 2002 tasolle. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 6,8 % laskua liikevaihdossa. Kaivostoiminnan ja louhinnan määrässä ei vuodesta 1997 tarkasteltuna ole tapahtunut muutosta. Suurimmillaan määrä on ollut vuonna ,00 Kaivostoiminta ja louhinta (C) 130,00,00 110,00,00 90,00,00 70,00 60,00 Liikevaihto C Lappi Liikevaihto C Suomi Henkilöstö C Lappi 4 Kaivostoiminta ja louhinta (C) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 8

10 3.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Lapin suhdanteet - 1/ 2004 KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2002 TOL C kpl liikevaihto 449 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 13,3 % Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (TOL I) toimialalla liikevaihto on kasvanut vuoteen 2002 saakka. Vuonna 2003 liikevaihdon kehitys on Lapissa pysähtynyt vuoden 2002 tasolle, vaikka koko maassa kyseinen vuosi on ollut vahvasti nousujohteinen. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto väheni 0,8 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 1, liikevaihdon vähenemistä. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen määrä on vuodesta 1997 lukien ollut aavistuksen kasvusuuntainen. Huomioiden toimialan suuren absoluuttisen työllistävyyden, niin suhteessa hyvin pienetkin n trendimuutokset merkitsevät suurta määrää työpaikkoja. 130 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Liikevaihto I Lappi Liikevaihto I Suomi Henkilöstö I Lappi Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) 16 % 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV 9

11 Lapin suhdanteet - 1/ Teollisuus Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2002 TOL D 838 kpl liikevaihto milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 45,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 27,4 % Koko teollisuuden (TOL D) suhdannekuva mukailee Lapissa valtakunnallisen kehityksen 6 ja kansainvälisen markkinatilanteen käänteitä, mutta teollisuuden alatoimialojen välillä Lapissa on merkittäviä eroja. Mekaanisen puunjalostuksen toimialoilla kehitys on ollut suotuisinta, kun taas sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa liikevaihto on supistunut. Teollisuuden liikevaihto on ollut Lapissa hyvässä kasvussa vuoden 2002 alusta lukien. Vuoden 2003 kasvuksi kertyi 15,4 % edellisvuoteen verrattuna ja kehitys oli Lapissa Suomen nopeinta. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 13,6 % kasvua. Teollisuuden on vuodesta 1997 lukien pienentynyt hitaasti ja tasaisesti. Huomioiden sektorin suuren absoluuttisen työllistävyyden pienetkin trendimuutokset merkitsevät suurta määrää työpaikkoja. Teollisuus (D) Liikevaihto D Lappi Liikevaihto CDE Suomi Henkilöstö D Lappi 4 Teollisuus (D) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV 6 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat C (kaivostoiminta ja louhinta), D (teollisuus) ja E (sähkö-, kaasu- ja vesihuolto). 10

12 Lapin suhdanteet - 1/ Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2002 VALMISTUS TOL DD 153 kpl liikevaihto 202 milj. 882 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 2,6 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL DD) liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista jo pidemmän aikaa. Vuoteen 2001 saakka Lapin kehitys on noudattanut koko maan suhdannekäänteitä 7, mutta tämän jälkeen kehitys on ollut Lapissa koko maassa paikalleen pysähtynyttä kehitystä positiivisempaa. Vuonna 2003 sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi 7,8 % vuoteen 2002 verrattuna ja vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 3 % kasvua. Toimialan on lisääntynyt hieman vuodesta 1997 lukien. Liikevaihdon kasvu on sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa saavutettu tuotantoa tehostamalla, eikä alan työllisyys ole lisääntynyt samassa suhteessa liikevaihdon kehityksen kanssa Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (DD) Liikevaihto DD Lappi Liikevaihto Suomi Henkilöstö DD Lappi 4 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (DD) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I IIV 7 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialan DD lisäksi toimialan 21 (massan, paperin ja paperituotteiden valmistus). 11

13 3.4.3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Lapin suhdanteet - 1/ 2004 PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 131 milj. 388 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2, osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,1 % Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalla (TOL 201) liikevaihto on kehittynyt positiivisesti jo useiden vuosien ajan. Vuoteen 2001 saakka Lapin kehitys on noudattanut koko maan suhdannekäänteitä 8, mutta tämän jälkeen kehitys on ollut Lapissa koko maassa paikalleen pysähtynyttä kehitystä positiivisempaa. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto kasvoi 3,4 % vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoitti kuitenkin -3,8 % pudotusta liikevaihdon kehityksessä. Edellisen kerran vuosineljännes oli toimialalla miinusmerkkinen vuoden 2002 alussa. Toimialan on vähentynyt selvästi vuodesta 1997, mutta määrä näyttää nyt vakiintuneen. Laskun selittävänä tekijänä on tuotannon voimakas tehostuminen ja automaatio. 140 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201) Liikevaihto 201 Lappi Liikevaihto Suomi Henkilöstö 201 Lappi 4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 8 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 12

14 3.4.4 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Lapin suhdanteet - 1/ 2004 RAKENNUSPUUSEPÄN TUOTTEIDEN Toimialafaktat 2002 VALMISTUS TOL kpl liikevaihto 60 milj. 402 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,2 % Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen (TOL 203) liikevaihto on kehittynyt Lapissa erittäin vahvasti ja vuodesta 2001 lukien Lapin kehitys on ollut koko maan tilanteeseen verrattuna erinomaista 9. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto kasvoi peräti 21,3 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoitti 25,9 % kasvua vuoden 2002 vastaavaan neljännekseen verrattuna, mikä sekin oli vahvasti positiivinen. Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen on lisääntynyt selvästi noudattaen pääpiirteissään liikevaihdon kasvua. Perinteiseen sahatoimintaan verrattuna rakennuspuuseppätuotannon työllistämiskyky on merkittävästi ensiksi mainittua parempi. 160 Rakennuspuusepän tuotteet (203) Liikevaihto 203 Lappi Liikevaihto Suomi Henkilöstö 203 Lappi 8 Rakennuspuusepän tuotteet (203) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 9 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 13

15 Lapin suhdanteet - 1/ Huonekalujen valmistus HUONEKALUJEN VALMISTUS Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 5 milj. 57 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,2 % Huonekalujen valmistuksen (TOL 361) liikevaihto on kehittynyt Lapissa erittäin vahvasti vuoden 2003 aikana ja kasvu on ollut viimeisen vuoden aikana huomattavasti koko maata ripeämpää 10. Toimialan myynti laski voimakkaasti vuoden 1998 tuotantolaitospalon seurauksena eikä kehitystä ole ennen vuotta 2003 juuri tapahtunut vuosien pientä nousua lukuun ottamatta. Vuonna 2003 huonekalujen valmistuksen liikevaihto kasvoi 19,8 % ja viimeinen neljännes osoitti peräti 49,9 % kasvua vuoteen 2002 verrattuna. Huonekalujen valmistuksen määrä romahti liikevaihdon tavoin vuoden 1998 tuotantolaitospalon vuoksi. Selkeää kasvua ssä on tapahtunut vuodesta 2001 lukien, mutta vuonna 2003 n kasvu osoitti tasaantumisen ja jopa laskun merkkejä. 1 Huonekalujen valmistus (361) Liikevaihto 361 Lappi Liikevaihto Suomi Henkilöstö 361 Lappi Huonekalujen valmistus (361) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 10 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 36 (huonekalujen valmistus; muu valmistus) ja 37 (kierrätys). 14

16 Lapin suhdanteet - 1/ Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus SÄHKÖTEKNISET TUOTTEET JA OPTISTEN Toimialafaktat 2002 LAITTEIDEN VALMISTUS TOL DL 41 kpl liikevaihto 119 milj. 663 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,9 % Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL) liikevaihdon supistuminen alkoi Lapissa vuoden 2001 alusta, samaan aikaan, kun toimialan epäsuotuisa suhdannekäänne käynnistyi maanlaajuisestikin. Lapissa negatiivinen kehitys on ollut koko maata voimakkaampaa. Koko maan kehitystä mukaillen Lapin liikevaihtotrendi on vuonna 2003 lopettanut heikkenemisen. Vuonna 2003 sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksen liikevaihto pieneni Lapissa -22,8 % vuoteen 2002 verrattuna. Koko maassa muutos oli 9,2 %. Toimialan viimeisin vuosineljännes vuodelta 2003 osoittaa Lapissa ensimmäisen kerran positiivista kehitystä kolmeen vuoteen. Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksen työllisyys on heikentynyt Lapissa voimakkaasti vuodesta 1999 lukien. Kehityksen seurauksena toimialan on supistunut kuudessa vuodessa 45 %. Henkilöstömäärän väheneminen on ollut erityisen voimakasta vuoden 2000 puolivälistä vuoden 2001 kolmannelle neljännekselle. Tämän jälkeen vähenemisvauhti hidastui, mutta kiihtyi jälleen vuoden 2002 lopusta lukien siten, että vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä määrä väheni peräti 33 % vuoteen 2002 verrattuna Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus (DL) Liikevaihto DL Lappi Liikevaihto DL Suomi Henkilöstö DL Lappi 8 Sähköteknisten tuotteet ja optisten laitteiden valmistus (DL) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 15

17 3.4.7 Metallituotteiden valmistus Lapin suhdanteet - 1/ 2004 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 49 milj. 526 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,5 % Metallituotteiden valmistuksen (TOL 28) liikevaihto on noudatellut Lapissa pääpiirteissään koko maan suhdannekäänteitä. Vuosi 2000 oli toimialalla vahvaa kasvun aikaa niin Lapissa kuin koko maassakin, mutta tämän jälkeen liikevaihdon trendi on pysytellyt heilahteluista huolimatta kuta kuinkin samalla tasolla. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto supistui Lapissa 9,6 % vuoteen 2002 verrattuna. Erityisesti vuoden kolme enimmäistä neljännestä olivat epäsuotuisia, mutta vuoden viimeisin neljännes osoittaa jo 6,9 % kasvua. Metallituotteiden valmistuksen määrän kehitys on noudattanut Lapissa tiiviisti menekin suhdannekäänteitä ja alan työllisyys on parantunut hieman vuodesta Liikevaihto- ja trendin yhdenmukaisuus kertoo voimakkaasta riippuvuussuhteesta, jolloin määrä toimialalla reagoi nopeasti liikevaihdon kehitykseen. 130 Metallituotteiden valmistus (28) Liikevaihto 28 Lappi Liikevaihto 28 Suomi Henkilöstö 28 Lappi 5 Metallituotteiden valmistus (28) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 16

18 3.4.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Lapin suhdanteet - 1/ 2004 ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALMISTUS Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 125 milj. 633 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,8 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) liikevaihto on Lapissa laskenut aikavälillä sekä uudestaan vuoden 2002 alusta lukien. Vuosille on ajoittunut hieman parempi suhdanne ja erityisesti vuosi 2000 on suotuisan kehityksen aikaa. Vuoden 2002 synkkä suhdanne on jatkunut hieman lievempänä vuonna 2003, jolloin liikevaihto laski 4,6 % vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa ensimmäisen kerran aavistuksen positiivista kehitystä viimeisen kahden vuoden aikana. Lapin kehitys on jäänyt vuosien epäsuotuisan kehityksen vuoksi pahasti jälkeen koko maan suhdanteesta, joka on hitaasti mutta tasaisesti kasvava 11. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen määrä on vähentynyt Lapissa voimakkaasti vuoden 2000 alussa sekä uudestaan Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (15) Liikevaihto 15 Lappi Liikevaihto Suomi Henkilöstö 15 Lappi 2 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (15) 15 % 1 5 % -5 % % -2 I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 11 Valtakunnantason vertailusarja sisältää elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen lisäksi toimialan 16 (tupakkatuotteiden valmistus). 17

19 3.5 Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Lapin suhdanteet - 1/ 2004 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2002 TOL H 708 kpl liikevaihto 225 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 5, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 7,5 % Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL H) liikevaihdon kehitys on ollut koko maassa ja Lapissa vakaassa kasvussa jo vuodesta 1995 lukien ja trendikäyrä on lähes lineaarinen. Lapin matkailuelinkeino kehittyy hyvin ja luo vakaan kasvualustan elinkeinosektorin ytimessä olevalle majoitus- ja ravitsemistoimialalle. Kausivaihtelu on voimakasta jouluun sekä kevääseen painottuvista matkailukausista johtuen. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto kasvoi 1,2 % vuoteen 2002 verrattuna ja vuoden 2003 viimeinen neljännes kertoo 1,4 % kasvusta. Toimialan vuosineljännekset ovat olleet plusmerkkisiä jo puolentoista vuoden ajan. Majoitus- ja ravitsemistoimiala on Lapissa merkittävä työllistäjä ja alan määrä on kasvanut tasaisesti liikevaihdon suotuisan kehityksen mukaisesti Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) Liikevaihto H Lappi Liikevaihto H Suomi Henkilöstö H Lappi Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV 18

20 Lapin suhdanteet - 1/ Hotellit HOTELLIT Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 117 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 10,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 3,6 % Hotellitoimialalla (TOL 551) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa ja koko maassa tasaisesti kasvavaa samoin kuin emotoimialalla majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 12. Erityisen hyvä suhdanne ajoittuu Lapissa vuosille sekä vuoden 2002 kolmannelle ja viimeiselle neljännekselle, jolloin vuosineljännekset ovat olleet vahvasti plussalla. Vuonna 2003 liikevaihto kasvoi Lapissa 2,2 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 2 % kasvua. Hotellitoimialan työllistävyys on kehittynyt myönteisesti liikevaihdon kehitystä mukaillen. Vuosille ajoittuu liikevaihdon tavoin myös suotuisa määrän kehitys.,00 115,00 110,00 105,00,00 95,00 90,00 85,00,00 75,00 70,00 Hotellit (551) Liikevaihto 551 Lappi Liikevaihto H Suomi Henkilöstö 551 Lappi 15 % Hotellit (551) 1 5 % -5 % % I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 12 Valtakunnantason vertailusarja koskee koko toimialaa H (majoitus- ja ravitsemistoimiala). 19

21 3.5.3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta Lapin suhdanteet - 1/ 2004 LEIRINTÄALUEET JA MUU Toimialafaktat 2002 MAJOITUSTOIMINTA TOL kpl liikevaihto 19 milj. 234 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 19,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,7 % Leirintäalueiden ja muun majoitustoiminnan (TOL 552) liikevaihdon kehitys ei pääpiirteiltään eroa emotoimialansa majoitus- ja ravitsemistoiminnan kehityksestä 13. Koko tarkasteltava aikaväli on tasaisen kasvun aikaa. Aikavälin parhaat vuosineljännekset löytyvät vuosituhannen vaihteesta. vuonna 2003 toimialan liikevaihto kasvoi 1,7 % vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 3,7 % kasvua. Leirintäalueiden ja muun majoitustoiminnan määrä on kasvanut vuodesta 1997 lukien, tosin absoluuttiset muutokset ovat pieniä. 130,00 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta (552),00 110,00,00 90,00,00 70,00 60,00 Liikevaihto 552 Lappi Liikevaihto H Suomi Henkilöstö 552 Lappi 3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta (552) 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV 13 Valtakunnantason vertailusarja koskee koko toimialaa H (majoitus- ja ravitsemistoimiala). 20

22 3.5.4 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Lapin suhdanteet - 1/ 2004 OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 40 milj. 3 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 20,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,1 % Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyspalvelujen (TOL ) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa erittäin hyvää 14. Kausivaihtelu alalla on voimakasta. Tarkasteltavalla ajanjaksolla alalle ajoittuu vain neljä negatiivista vuosineljännestä, joista kaksi vuodelle Tästä huolimatta Lapin ohjelma- ja virkistyspalvelujen liikevaihto kasvoi 3,6 % vuonna Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 6,8 % kasvua. Ohjelmapalvelutoimialan kasvulukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että ala on edelleen vielä varsin nuori ja kypsymisen merkkejä on havaittu vasta viime vuosien aikana. Tästä kertoo kaikkein kiivaimman liikevaihdon kasvun taittuminen rauhallisemmaksi kasvuksi sekä toimialalla lisääntyvät yritysostot ja ketjuuntuminen. Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyspalvelujen työllistävyys on lisääntynyt mukaillen toimialan liikevaihdon kehitystä. Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys ( ) Liikevaihto Lappi Henkilöstö Lappi Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (63301 ja 9272) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 14 Valtakunnantasolla tilastokeskus ei tuota tarkoituksenmukaista vertailutietoa. Lapin kehitys ohjelmapalveluissa ja virkistystoimialalla on kuitenkin ollut huomattavasti koko maan kehitystä ripeämpää. 21

23 Lapin suhdanteet - 1/ Tietojenkäsittelypalvelut TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 27 milj. 327 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,9 % Tietojenkäsittelypalveluissa (TOL 72) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa vahvasti kasvavaa vuoden 2002 toiselle neljännekselle saakka. Tästä lukien myös koko maan pitkään positiivisesti kehittynyt suhdanne on jäänyt polkemaan paikalleen. Vuonna 2003 liikevaihto supistui Lapissa 8, vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 4,5 % kasvua. Tietojenkäsittelypalvelujen liikevaihtotrendin loppupäätä nostaa joulukuun 2003 erittäin korkea alkuperäinen indeksiluku, joka johtuu erään suuren yrityksen varmistetusta kuukausihavainnosta. Tietojenkäsittelypalvelujen määrä on kehittynyt Lapissa varsin suotuisasti. Vuodesta 2001 lukien kasvava työllisyyskehitys on kuitenkin pysähtynyt. 1 Tietojenkäsittelypalvelut (72) Liikevaihto 72 Lappi Liikevaihto 72 Suomi Henkilöstö 72 Lappi 6 Tietojenkäsittelypalvelut (72) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 22

24 3.5.6 Muu liike-elämää palveleva toiminta Lapin suhdanteet - 1/ 2004 MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 140 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 5,8 % Muu liike-elämää palveleva toiminta (TOL 74) pitää sisällään esimerkiksi konsultointi- ja suunnittelupalvelut, kirjanpito-, laki-, insinööri- ja mainostoimistot sekä siivoustoimialan. Tällä bisness to bisness -toimialalla liikevaihto on kehittynyt Lapissa ja koko maassa suotuisasti. Toimialan paras suhdanne ajoittuu Lapissa vuodelle 2000, jolloin kaikki vuosineljännekset olivat yli 25 % plussanpuolella. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto kasvoi Lapissa 6,4 % vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 8,3 % kasvua. Toimialan määrä on kasvanut. 130 Muu liike-elämää palveleva toiminta (74) Liikevaihto 74 Lappi Liikevaihto 74 Suomi Henkilöstö 74 Lappi 5 Muu liike-elämää palveleva toiminta (74) I I IIV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV 23

25 3.5.7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Lapin suhdanteet - 1/ 2004 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIPALVELUT Toimialafaktat 2002 TOL 85 yritys 402 kpl liikevaihto yrityksissä 40 milj. yrityksissä 704 htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 2, Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85) sisältää sekä yksityisen elinkeinotoiminnan että julkisen sektorin palvelut. Liikevaihdon trendikäyrä kertoo toimialan yritystoiminnan, esimerkiksi lääkäripalvelujen ja niin sanotun hoivayrittäjyyden liikevaihdon kehityksestä 15. Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti koko tarkastellun aikavälin, jolle ajoittuu vain kolme negatiivista neljännestä. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut vuonna Vuonna 2003 terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten liikevaihto kasvoi 7,9 % vuoteen 2002 verrattuna ja viimeinen vuosineljännes osoittaa 8,6 % kasvua. Kuvion käyrä sisältää sekä julkisen sektorin että yritysten kehityksen. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Huomioitaessa myös julkisen sektorin määrä ( htv), on korostettava terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden merkitystä työllistäjänä. Alan yritystoiminnan voimakkaasta liikevaihdon kehityksestä voidaan päätellä toimialalla operoivien yritysten määrän kasvaneen. 140 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (85) Liikevaihto 85 Lappi Henkilöstö 85 Lappi Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (85) 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 15 Valtakunnantasolla tilastokeskus ei tuota tarkoituksenmukaista vertailutietoa. 24

26 Lapin suhdanteet - 1/ Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Toimialafaktat 2002 TOL G kpl liikevaihto milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 23,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 16,3 % Tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G) liikevaihdon kehitys on ollut jo pitkään tasaista ja kasvuvoittoista 16. Toimialan kaikki vuosineljännekset ovat olleet Lapissa positiivisia vuoden 2001 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Vuonna 2003 tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 2,9 % vuoteen 2002 verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes osoittaa 0,7 % kasvua. Lapissa matkailun tuomalla lisäkysynnällä on suuri merkitys vähittäiskaupalle, jonka kapasiteettia on arvioitu olevan noin 2 enemmän kuin maakunnan väestön oma ostovoima edellyttäisi. Tukku- ja vähittäiskaupan trendi on kasvanut aavistuksen vuodesta 1997 lukien. Huomioiden suuren absoluuttisen työpaikkamäärän pienetkin suhteelliset muutokset merkitsevät huomattavaa työpaikkamäärää Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Liikevaihto G Lappi Liikevaihto G Suomi Henkilöstö G Lappi 1 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV 16 Toimiala G sisältää myös moottoriajoneuvokaupan sekä ajoneuvojen, henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaustoiminnan. 25

27 Lapin suhdanteet - 1/ Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA ERIKOISTUMATTOMISSA Toimialafaktat 2002 MYYMÄLÖISSÄ TOL kpl liikevaihto 458 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7, osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 4,9 % Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) on liikevaihdolla mitattuna kehittynyt Lapissa tasaisesti, mutta sangen vaisusti. Kehitys on jäänyt vuodesta 2001 lukien selvästi jälkeen koko maan liikevaihdon kehityksestä 17. Vuosien vaihteeseen ajoittuu myyntipiikki, jolloin vuoden 2000 ensimmäinen ja toinen vuosineljännes ovat olleet plussalla peräti noin 3. Vuonna 2003 erikoistumattoman vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 1,1 % vuoteen 2002 verrattuna ja viimeinen neljännes osoittaa 0,7 % kasvua. Erikoistumattoman vähittäiskaupan määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt vuodesta Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (521) Liikevaihto 521 Lappi Liikevaihto 52 Suomi Henkilöstö 521 Lappi 4 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (521) I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV I I I IV 17 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko vähittäiskaupan (52), pois lukien moottoriajoneuvokaupan ja kotitalousesineiden korjauksen. 26

28 3.6.3 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä Lapin suhdanteet - 1/ 2004 VÄHITTÄISKAUPPA ERIKOISMYYMÄLÖISSÄ Toimialafaktat 2002 TOL kpl liikevaihto 370 milj htv osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 5,9 % Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (TOL ) on kehittynyt Lapissa ja koko maassa myönteisesti ja yhdenmukaisesti aikavälillä Koko aikavälillä Lapin erikoisvähittäiskaupassa on vain kaksi lievästi negatiivista vuosineljännestä. Vuonna 2003 toimialan liikevaihto kasvoi Lapissa 4,1 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2003 viimeinen neljännes kertoo 5,7 % kasvusta. Erikoisvähittäiskaupan on kasvanut aavistuksen vuoden 1997 tilanteeseen verrattuna. 140 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä ( ) Liikevaihto Lappi Liikevaihto 52 Suomi Henkilöstö Lappi Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä ( ) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % -1 % -2 % I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I I IV I I IIV 18 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko vähittäiskaupan (52), pois lukien moottoriajoneuvokaupan ja kotitalousesineiden korjauksen. 27

29 Lapin suhdanteet - 1/ Yhteenveto ja PK-yritysbarometrin tulokset 4.1 Yhteenveto Väestö, työpaikat ja aluetalous Lapin maakunnan tuleva väestökehitys sekä riittävä osaavan työvoiman saatavuus muodostavat lähivuosikymmenien aluekehitystyön suuren haasteen. Vähenevä väestökehitys merkitsee suppeampia kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikallisesta kysynnästä riippuvaisilla yritystoimialoilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Väestön määrän lisäksi on katsottava rakenteellisia tekijöitä ja pohdittava esimerkiksi teollisuuden mahdollisuuksia palkata tulevina vuosina riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Alueen väestön määrää ja rakennetta koskevat tosiseikat vaikuttavasti välittömästi siis myös vientiin painottuvien toimialojen toimintaedellytyksiin. Tällä hetkellä Lapista etelään suuntautuva muuttoliike osoittaa taantumisen merkkejä, vaikka muuttotase on edelleen vahvasti negatiivinen. Pelkkä muuttotaseen paraneminen ei kuitenkaan ole riittävä tavoite Lapin väestökehityksen suhteen. Vaikka tase saataisiin nollaan, niin väestön väheneminen jatkuu kuitenkin edelleen luonnollisen väestömuutoksen kautta siihen saakka, kunnes syntyvyys saadaan nykytilannetta merkittävästi korkeammalle tasolle. Lapin lähivuosien väestökehityksen kannalta tehokkain realistinen tapa tervehdyttää trendiä on kuitenkin pysäyttää poismuutto ja pyrkiä aktiivisin toimenpitein edistämään tulo- ja paluumuuttoa. Tavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevaa on yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja tarvittaessa rohkeita uusia avauksia sekä yritysten kehittämisen että toimintaympäristön suhteen. Lapin työpaikoista peräti 7 syntyy palvelusektorilla. Yksityisten palvelutoimialojen osuus on palveluammateissa toimivien määrästä noin puolet. Erityisen hyvin Lapissa on vetänyt matkailusektori ja kehitys on ollut ripeintä suurissa matkailukeskuksissa. Tunturi-Lapin seutukunnan alueella matkailutyöpaikkojen osuus työpaikoista on suurin. Teollisuuden osuus Lapin työpaikoista on 14 %. Kemi-Tornion alue toimii Lapin teollisuuden veturina ja täällä teollisuuden osuus kaikista työpaikoista on 26 %. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on Lapissa puolittunut viimeisen vuosikymmenen aikana ja tällä hetkellä työpaikkojen määrä alkutuotannossa on vain 6 % Lapin kaikista työpaikoista. Pitkän aikavälin trendinä Lapin työpaikkarakennetta luonnehtii alkutuotantotoimialojen merkityksen voimakas väheneminen, tosin kaikkein nopeimman laskun aika on varmasti jo koettu. Perinteisen teollisen toiminnan ja liikenteen merkitys työllistäjänä on säilynyt suurin piirtein ennallaan, vaikka pientä kasvua työpaikkojen määrässä onkin kertynyt. Suurin kasvu työpaikkamäärässä on saavutettu yksityisellä palvelusektorilla, matkailussa ja siitä läheisesti riippuvaisilla toimialoilla. Yksityisen palvelusektorin työpaikkojen kasvu on kohdentunut Lapin asutuskeskittymien lisäksi matkailukeskusten sijaintikuntiin. Tarkasteltaessa Lapin aluetalouden rakennetta kokonaisuutena, voidaan perustellusti todeta, että maakunnassa voidaan havaita pääpiirteissään kolme selkeästi toisistaan eroavaa aluetta, vaikkakin palvelutyöpaikkojen merkitys on kaikilla alueilla suuri. Ensimmäisen aluetaloustyypin muodostaa suurteollisuusvaltainen ja kohtuullisen monipuolisen pk-yritysrakenteen Kemi-Tornion alue. Täällä metallinjalostuksen ja metsäteollisuuden toimialat ovat tärkeässä asemassa. Kemi-Tornio alueen kanssa samaan aluetaloustyyppiin kuuluvaksi voidaan lukea myös Kemijärvi. Kemijärvellä viime vuodet ovat olleet vaikeaa rakennemuutoksen aikaa johtuen teollisten työpaikkojen määrän nopeasta vähenemisestä, kun samalla palvelusektorista ei ole ollut kompensoimaan teollisuuden työpaikkojen vähenemistä. Rovaniemi muodostaa Lapin hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena oman aluetaloustyypin, jossa korostuu julkisten palvelujen suuri osuus työpaikoista. Rovaniemellä myös pk-yritysrakenne on melko monipuolinen, mutta Kemi-Tornion alueesta poiketen varsinaisia suurteollisuusyksiköitä ei ole. Rovaniemellä matkailu ja erityisesti joulumatkailu on muodostunut merkittäväksi sesonkiaikojen työllistäjäksi. Kolmatta aluetaloustypologiaa luonnehtii voimakas matkailuriippuvuus ja tähän alueeseen kuuluu käytännöllisesti katsottuna koko muu Lappi edellä mainittuja alueita lukuun ottamatta. Pyhä-Luoston, Saariselän, Levin ja Ylläksen matkailukeskukset toimivat kehityksen vetureina ja varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva yksityisen sektorin elämysklusteri, jonka kasvunäkymät ovat hyvät. Matkailutyöpaikkojen lisäksi tämän kolmannen aluetaloustypologian elinkeinoja ovat metsä- ja porotalous. Asutuskeskittymissä työpaikkoja tarjoavat kunnalliset palvelut sekä paikalliskysynnästä riippuvaiset kaupan ja palvelusektorin toimialat. Muuten yksityisen sektorin työpaikkarakenne on matkailun lisäksi kovin ohut ja yksipuolinen. 28

30 4.1.2 Toimialojen suhdannekehitys Lapin suhdanteet - 1/ 2004 Toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen raportin liitteenä olevassa taulukossa (Liite 2). Toimialat on luokiteltu kehityksen perusteella erittäin hyviin, hyviin, epävarmoihin/paikallaan pysyviin, heikkoihin ja erittäin heikkoihin. Suhdannekehitystä määritettäessä on painotettu kahden edellisen vuoden kehitystä, mutta myös keskipitkän aikavälin suhdannekuva on huomioitu. Kokonaisuutena ottaen suhdannekehitys on ollut useimmilla tarkasteluun sisältyvillä toimialoilla positiivinen. Erityisen hyvää kehitys on ollut teollisuudessa (TOL D) ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203). Kehitys on ollut hyvää rakentamisessa (TOL F), kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C), sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (TOL DD), puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 201), huonekalujen valmistuksessa (TOL 361), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), hotelleissa (TOL 551), leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (TOL 552), ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL ), muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74), terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (TOL 85), tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G), vähittäiskaupassa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) sekä vähittäiskaupassa erikoismyymälöissä (TOL ). Suhdanteiden suhteen epävarmoja tai paikallaan pysyviä toimialoja ovat metallituotteiden valmistus (TOL 28), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I) sekä tietojenkäsittelypalvelu (TOL 72). Kehitys on ollut heikkoa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (TOL 15) sekä erittäin heikkoa sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL). 4.2 PK-yritysbarometrin tulokset kevät 2004 Tammi-helmikuussa 2004 tehdyn pk-yritysbarometrin mukaan Lapin pienet ja keskisuuret yritykset kokevat yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana melko hyviksi 19. Vastanneista 104 yrityksestä 32 % uskoi positiiviseen kehitykseen ja 65 % totesi tilanteen pysyvän ennallaan. Vain 6 % näki seuraavan vuoden kehityksen negatiivisena. Positiivisin suhdanneodotus on teollisuuden toimialalla, jossa 55 % vastanneista uskoi suhdanteiden paranevan. Kaupassa 33 %, palveluissa 3 ja rakentamisessa 2 yrityksistä arvioi yleisten suhdannenäkymien kehityksen suotuisaksi. Kysyttäessä arviota liikevaihdon määrästä seuraavan vuoden kuluttua, 45 % Lapin vastanneista yrityksistä uskoi positiiviseen kehitykseen ja 46 % totesi liikevaihdon säilyvän ennallaan. Vain 9 % arvioi liikevaihdon pienenevän. 21 % Lapin yrityksistä arvioi investointien arvon olevan vuoden kuluttua nykyhetkeä suurempi. 7 uskoi investointien arvon vastaavan vuoden päästä nykytilannetta ja 9 % totesi investointien pienenevän. Kysyttäessä henkilökunnan määrän kehityksestä Lapin pk-yritysten arviot olivat melko varovaisia. Vain 14 % vastanneista arvioi henkilökunnan kasvavan seuraavan vuoden aikana. Toisaalta merkittävään n vähentämiseenkään ei nähdä olevan tarvetta, sillä 83 % yrityksistä uskoi henkilökunnan määrän säilyvän ennallaan. Liikevaihdon ja n määrän kehityksen suhteen positiivisin suhdanneodotus vallitsee teollisuuden toimialoilla. Investointien kehityksen osalta myönteisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat Lapissa teollisuus ja palvelutoimialat. Lapin pk-yrityksistä 12 % arvioi viennin arvon kehittyvän seuraavan vuoden aikana myönteisesti. Vain 1 % arvioi viennin vähenevän ja selkeä enemmistö uskoi viennin määrän säilyvän ennallaan. Kysyttäessä odotuksista yrityksen kannattavuuden suhteen, 59 % totesi kannattavuuden säilyvän samalla tasolla. Kannattavuuden paranemiseen uskoi 27 % vastanneista ja heikkenemiseen 13 %. Vastanneista yrityksistä 41 % totesi lähitulevaisuudessa lähinnä pyrkivänsä säilyttämään markkina-aseman. 51 % vastanneista totesi olevansa valmiita kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ja vain 3 % yrityksistä arvioi tavoitteensa voimakkaasti kasvuhakuiseksi. 19 PK-yritysbarometri 1/2004. Suomen yrittäjät ja Finnvera

31 LIITE 1: Keskeinen termistö selityksineen Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusajankohdan suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusajankohdan arvosta tai määrästä. Perusajankohdassa indeksipisteluku on. Perusvuosi on vuosi, jonka laskennassa tarkasteltavan muuttujan vuoden keskimääräistä arvoa merkitään sadalla. Tässä suhdannekatsauksessa perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksipisteluvun arvo on. Trendi tarkoittaa aikasarjasta ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Trendisarjasta on poistettu sekä kausivaihtelukomponentti että epäsäännöllisen vaihtelun komponentti. Toimialaluokituksen avulla luokitellaan yrityksiä ja eri toimialoille. Nykyisin käytössä olevassa toimialaluokituksessa (TOL 2002) on kuusi tasoa. Taso valitaan sen perusteella, kuinka tarkkaa tai karkeaa toimialajakoa halutaan käyttää. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita ja palveluja tuottava tuotantoyksikkö. Maksuvalvonta-aineisto on verohallinnosta kerran kuukaudessa saatava aineisto. Aineisto perustuu arvonlisävelvollisten ja säännöllisten työnantajien verottajalle kuukausittain antamiin valvontailmoituksiin. Aineisto sisältää tietoja yritysten liikevaihdosta, palkkasummasta, kotimaan myynnistä, EU-alueen sisäisestä viennistä, kotimaan myynneistä maksettavasta arvonlisäverosta sekä ostoihin sisältyvästä vähennettävästä verosta. Yritys- ja toimipaikkarekisteri on tilastokeskuksen ylläpitämä tilastotoimen perusrekisteri Suomen yrityksistä ja niiden toimipaikoista. Rekisteri sisältää kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisävelvollisia, työnantajia tai kuuluvat ennakkoperintärekisteriin. Rekisteriä päivitetään jatkuvasti ja sen tiedot kerätään tilastokeskuksen omin tiedusteluin ja useista hallinnollisista lähteistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja hyödynnetään myös alueellisten suhdanneindeksien laskennassa.

32 LIITE 2: Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Toimiala Teollisuus TOL D (keskipitkä aikaväli) Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja voimakkain suhdannevaihtelu ajoittuu vuosille niin Lapissa kuin koko maassakin. Toimialan määrä on hivenen laskenut (lähivuodet) Vuoden 2002 lopusta lukien teollisuuden liikevaihto on kehittynyt erittäin myönteisesti, kun koko maassa liikevaihdon kehitys on sen sijaan jäänyt polkemaan paikalleen. Henkilöstön määrä on säilynyt ennallaan. suhdannekehitys 1 Rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 203 Liikevaihto on kehittynyt keskipitkällä aikavälillä vahvasti. Vuodesta 2001 lukien Lapin kehitys on ollut edelleen nousujohteista, vaikka koko maassa kasvu emotoimialalla on pysähtynyt. Toimialan määrä on lisääntynyt selvästi. Vuodesta 2002 lukien Lapin liikevaihto on kasvanut vastoin koko maan kehitystä. Myös n määrä on jatkanut kasvua. Rakentaminen TOL F Keskipitkän aikavälin kehitys on ollut myönteistä ja kehitys mukailee koko maan suhdannekuvaa. Toimialan n määrä on merkittävästi lisääntynyt. Vuoden 2002 aikana liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun, mutta on vuoden 2003 lopulla ollut jälleen nousujohteinen koko maan kehitystä mukaillen. Henkilöstömäärän kehitys noudattaa liikevaihdon kehitystä. Kaivostoiminta ja louhinta TOL C Keskipitkän aikavälin kehitystä luonnehtii varsin voimakas liikevaihdon vaihtelu. Koko maassa kehitys on ollut kasvusuuntaista ja tasaista. Henkilöstön määrä ei ole toimialalla lisääntynyt. Liikevaihdon kehitys on ollut voimakkaassa kasvussa vuodesta 2001 lukien ja suhdanne on yhteneväinen koko maan kehityksen kanssa. Henkilöstön määrä on hieman lisääntynyt. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus TOL DD Liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista ja mukaillut vuoteen 2001 saakka koko maan kehitystä. Henkilöstön määrä toimialalla on hieman lisääntynyt. Vuodesta 2001 lukien Lapin liikevaihdon kehitys on jatkanut kasvua, kun taas koko maassa kasvu on pysähtynyt. Henkilöstön määrä on kasvanut aavistuksen. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 201 Liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista ja mukaillut vuoteen 2001 saakka koko maan kehitystä. Henkilöstön määrä on vähentynyt huomattavasti. Vuodesta 2001 lukien Lapin liikevaihto on edelleen kasvusuuntaista, kun koko maan kasvu on pysähtynyt. Henkilöstömäärän supistuminen on pysähtynyt ja vakiintunut vuoden 2001 tasolle. Huonekalujen valmistus TOL 361 Liikevaihto on vuotta 1995 alhaisemmalla tasolla. Aikavälille ajoittunut toimialan veturiyrityksen palo romahdutti liikevaihdon ja määrän vuonna Kehitys on kuitenkin ollut myönteistä vuodesta 1999 eteenpäin. Vuonna 2003 toimialan myynti on kasvanut erittäin voimakkaasti, kun samalla kehitys koko maassa on polkenut paikallaan. Henkilöstön määrä lisääntyi vuodesta 2001 lukien, mutta on kääntynyt jälleen laskuun. 1 Suhdannekehitystä määritettäessä painoarvo on aikavälin kehityssuunnalla, mutta myös keskipitkän aikavälin trendi on huomioitu. Toimialan kehitys on siis voinut olla keskipitkällä aikavälillä selvästi kasvusuuntainen, mutta mikäli kehitys on kahtena viime vuotena ollut selvästi laskeva tai pysähtynyt paikalleen, niin tällöin suhdannekehitystä ei ole määritetty hyväksi. Merkkien selitys: (erittäin hyvä), (hyvä), (epävarma / paikallaan pysyvä), (heikko), (erittäin heikko).

33 Majoitus- ja ravitsemistoiminta TOL H Liikevaihdon trendi on kasvanut tasaisesti Lapissa ja koko maassa. Henkilöstömäärä on lisääntynyt liikevaihdon kehitystä mukaillen. Toimialan liikevaihto on kasvanut muutaman prosentin vuosivauhtia Lapissa ja koko maassa.vuodelle 2003 ajoittuu määrän notkahdus, mikä on kuitenkin korjautunut loppuvuodesta. Hotellit TOL 551 Liikevaihdon trendi on kasvanut tasaisesti Lapissa ja koko maassa. Henkilöstömäärä on lisääntynyt liikevaihdon kehitystä mukaillen. Toimialan liikevaihto on kasvanut muutaman prosentin vuosivauhtia Lapissa ja koko maassa. Henkilöstömäärän kasvu on pysähtynyt vuoden 2001 tasolle. Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta TOL 552 Liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja vuodesta 2001 lähtien koko maata myönteisemmin. Henkilöstömäärä on lisääntynyt, mutta ei ole enää vuoden 2000 jälkeen. Vuodet olivat hyvän kasvun aikaa ja liikevaihdon indeksi on tämän jälkeen pysytellyt Lapissa koko maata korkeampana. Henkilöstön määrä on vakiintunut. Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys TOL Keskipitkällä aikavälillä liikevaihdon kehitys on ollut erittäin vahvaa. Henkilöstö on kasvanut liikevaihdon tahdissa. Koko maan tasolla ei tuoteta vertailutietoa, mutta kehitys on ollut Lapissa huomattavasti koko maata ripeämpää. Vuodesta 2002 lukien liikevaihto on edelleen kasvanut, tosin vuodelle 2003 sijoittuu kaksi negatiivista vuosineljännestä. Henkilöstömäärän voimakas kasvu on tasaantunut. Muu liike-elämää palveleva toiminta TOL 74 Toimialan liikevaihto on kasvanut hyvin niin Lapissa kuin koko maassakin. Erityisen hyvä suhdanne ajoittuu vuodelle Henkilöstömäärä on kasvanut. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2001 pienen laskun jälkeen ja Lappi on kirinyt muun Suomen etumatkan kiinni. Henkilöstön määrä on vakiintunut vuoden 2001 tasolle. Terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut TOL 85 Toimialalla operoivien yritysten liikevaihto on kasvanut hyvin. Yritystoimipaikkojen työllisyyden kehityksestä ei ole tilastotietoa, mutta määrä on mitä ilmeisimmin lisääntynyt. Liikevaihdon kehitys on vuodesta 2002 lukien ollut selvässä kasvussa. Tukku- ja vähittäiskauppa TOL G Liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Lapin indeksi oli vuoteen 2000 saakka koko maata korkeammalla tasolla. Toimialan on hieman lisääntynyt. Liikevaihto kasvoi vuonna 2002 hyvin ja vuonna 2003 muutaman prosentin. Henkilöstön määrä on pysynyt samana. Vähittäiskauppa erikoistumattomis sa myymälöissä TOL 521 Toimialan liikevaihto on kasvanut. Vuosituhannen vaihteen noususuhdanteen jälkeen Lapin indeksi on jäänyt koko maata heikommalle tasolle. Toimialan ei ole merkittävästi lisääntynyt. Liikevaihto kasvaa muutaman prosentin vuosivauhtia. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä TOL Metallituotteiden valmistus TOL 28 Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti Lapissa ja koko maassa. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen. Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti ja vuosi 2000 oli vahvan kasvun aikaa. Kehitys on noudattanut koko maan suhdannekäänteitä. Henkilöstömäärä on vaihdellut suhdanteiden mukaan, mutta työllisyys ei ole juuri kasvanut. Liikevaihto kasvaa tasaisesti ja Lapissa hieman erikoistumatonta vähittäiskauppaa nopeammin. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Liikevaihto ja vähenivät vuonna Viimeisin neljännes osoittaa positiivista liikevaihdon kehitystä, vaikka koko maan suhdanne polkee paikallaan.

34 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne TOL I Tietojenkäsittelypalvelut TOL 72 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus TOL DL Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL 15 Keskipitkällä aikavälillä toimiala on kehittynyt myönteisesti. Lapin kehitys on mukaillut koko maan suhdannekehitystä. Henkilöstön määrä on hieman lisääntynyt. Liikevaihto on kehittynyt vahvasti ja Lapin kehitys on noudattanut pääpiirteissään koko maan kehityskulkua. Henkilöstömäärä on kasvanut mukaillen liikevaihdon kehitystä. Keskipitkän aikavälin suhdannekuvasta näkyy selvästi informaatioteknologian vahva nousu ja vuonna 2001 alkanut matalasuhdanne. Kehitys on ollut Lapissa ja koko maassa yhtenevää, tosin lasku on ollut Lapissa koko maata jyrkempää. Henkilöstömäärä on laskenut liikevaihdon kehitystä mukaillen. Keskipitkällä aikavälillä liikevaihdon kehitys on trendinä laskeva. Valtakunnallisesti toimiala on kasvanut. Myös n määrä on laskenut Lapissa selvästi. Vuodesta 2002 lukien liikevaihdon kasvu on pysähtynyt, vaikka koko maassa vuosi 2003 oli vahvasti nousujohteinen. Henkilöstön määrä on vakiintunut vuoden 2001 tasolle. Vuodesta 2002 lukien liikevaihdon kehitys on tasaantunut Lapissa ja koko maassa. Vuoden 2003 liikevaihto väheni edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön määrä on pysytellyt vuodesta 2001 lukien samalla tasolla. Toimialan liikevaihto on jatkanut laskua, mutta vuoden 2003 viimeisin neljännes osittaa positiivista kehitystä ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Lapin kehitys on ollut koko maata heikompaa ja määrä on edelleen voimakkaasti laskenut. Vuodesta 2002 lukien toimialan suhdanne on ollut synkkä, mutta liikevaihto osoittaa vuoden 2003 puolella tasaantumisen merkkejä. Koko maassa liikevaihto on pysynyt ennallaan. Henkilöstön määrä on laskenut liikevaihtoa mukaillen.

35 Lapin suhdanteet on katsaus Lapin maakunnan kehitykseen, aluetalouteen ja keskeisten toimialojen suhdanteisiin. Katsaus on tarkoitettu lähinnä yritysten ja elinkeinojärjestöjen sekä aluekehitysviranomaisten, kuntien ja seutukuntien käyttöön toiminnan ennakointia, analyysia ja seurantaa varten. Raportin toivotaan olevan käytössä mahdollisimman laajasti ja materiaali on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien ja Länsipohjan yrittäjien yhdessä tuottama katsaus julkaistaan ensimmäisen kerran kesäkuussa Jatkossa katsauksen tiedot päivitetään kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa, jolloin tuotetaan ajantasainen raportti. Keskeisimmän aineiston muodostavat tilastokeskuksen toimittamat suhdannetiedot. Suhdannekatsauksen edelleen kehittämiseksi käyttäjiltä toivotaan palautetta raportin rakenteesta ja sisällöstä. Tavoitteena on kehittää katsauksesta laajasti käytettävä ja hyödyllinen työkalu Lapin maakunnan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Suhdannekatsaus ja tilastografiikka on saatavissa sähköisesti julkaisijoiden wwwsivuilla. Lisätietotarpeissa pyydetään ottamaan yhteyttä ensisijaisesti Lapin liittoon.