Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi"

Transkriptio

1 Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi SOOL Marita Neitola Erityispedagogiikan yliopisto-opettaja Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto

2 Esityksen sisältö Sosiaalinen kompetenssi Vertaissuhteet Sosioemotionaalinen hyvinvointi

3 Sosiaalisen kompetenssin ulottuvuudet Salmivallin (2005) mukaan Sosiokognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä tehdä oikeaan osuvia havaintoja, päätelmiä ja tulkintoja sosiaalisista tilanteista. Emootioiden ja käyttäytymisen säätely Tarkoittaa yksilön kykyä vaikuttaa omien tunnetilojen voimakkuuteen ja kestoon. Tunteiden säätelyä harjoitetaan yleensä tilanteessa, jossa tietty tunnetila kuten suuttumus, ilo tai suru viriää. Sosiokognitiiviset taidot Sosiaaliset taidot Sosiaaliset tavoitteet Taitoja, jotka konkreettisissa sosiaalisissa tilanteissa johtavat positiivisiin seuraamuksiin Millainen projekti sosiaalinen vuorovaikutus on lapselle ja mitä hän tavoittelee (läheisyys etäisyys; vaikuttaminen mukautuminen) ollessaan muiden kanssa? Marita Neitola 3

4 Emotionaalinen kompetenssi Tunteiden ilmaisu ja niiden kokeminen -yksilölliset erot -persoonallisuus -temperamentti -tilanne Tunteiden ymmärtäminen -omien -toisten -eri tilanteissa eri ihmiset tuntevat eri tunteita, ilmaisevat niitä eri tavoin koostuu Tunteiden säätely -emootioiden säätely -emootioihin liittyvän käyttäytymisen säätely Marita Neitola 4

5 Table 1 Prevalence and Co-occurrence of Peer Problems in Percentages at the Ages of Five, Six and Seven Children with problems 5 years (n=184) 1 2> All % 6 years (n = 183) 1 2> All % 7 years (n = 179) 1 2> All % p Withdrawn Lonely Rejected Bullies Victims All children with problems # 60.2 # # 61.7 # # 48.6 # No problems

6 Table 2 Three-way Cross-Tabulation between the Number of Peer Problems (=PP) and the Ages of Five, Six and Seven (N = 179) (frequencies and percentages of sample) PP at age 7 PP at age 5 PP at age 6 No problems 1 problem 2> problems No problems No problems problem > problem No problems problem > > No problems problem >

7 Ongelmien kehitystrendi %

8 Päätelmiä Vertaissuhdeongelmia ei ollut 20%:lla lapsista (N=179) 80% lapsista ongelmia ainakin yhtenä mittausvuotena 60% lapsista ongelmia päiväkoti- ja esiopetusvaiheessa 1. luokalla ongelmien määrä väheni tilastollisesti merkitsevästi Yleisimmät vertaissuhdeongelmat: yksinäisyys ja syrjäänvetäytyminen Ongelmien määrää koskevat tulokset samansuuntaisia kuin aiemmat ulkomaiset tutkimukset Ongelmien päällekkäisyys yleistä: vuosittain viidenneksellä kaksi tai useampi ongelma yhtä aikaa Vertaissuhteiden ongelmat ovat tilapäisiä kolmanneksella (30.8 %), vaihtelevia liki viidesosalla (18.4 %) Ongelmat myös siirtyvät ympäristöstä toiseen: log-lineaariset analyysit osoittivat yhteyden 5v.-ja 7v. ja 6v.- ja 7v. ikävuosien välillä - huono ennuste! Heikommat mahdollisuudet päästä hyvään vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa, mikä haittaa sosiaalisten taitojen kehitystä, outsider Ryhmien vaihtuminen kovin runsasta ja yleistä, ryhmäkokojen suuruus Koulumenestys ja sosiaalinen kompetenssi yhteydessä Lumipallo-efekti

9 Opettaja-arvioinnit Sosiaalinen käyttäytyminen: aggressiivisuus, ujous, liittymiskäyttäytyminen, prososiaalisuus, yhteistyökykyisyys, vetäytyvä käyttäytyminen Sosiaalinen asema, persoonallisuus: suosittu, torjuttu, kiusaaja,kiusattu, surullinen, tasapainoinen (1.luokalla myös impulsiivinen, huonotuulinen, koulutehtävien laiminlyönti) Marita Neitola 9

10 Päätelmiä Haasteellisin ryhmä kasvavat ja pysyvät ongelmat (yht %), mutta opettajat tunnistavat heidät paremmin Lievempien ongelmien ja sisäänpäin oireilun tunnistaminen vaikeampaa Opettajat havaitsevat käyttäytymisen hankaluudet (erit.ulospäinsuuntautuvan, kuten aggressiivisuuden, ei vetäytymistä niinkään) Usein havaitaan ääripäiden erot, mutta ei lievempää riskiä, jota edustavat esim. vaihtevat ongelmatryhmään kuuluvat ja vähenevät ongelmat-ryhmä

11 Kiusatuksi joutuminen toveri- ja itsearviointina eri mittausvuosina Kiusatuksi joutumisen yleisyys Kiusatut toveriarvioinnin perusteella Kiusatut itsearvioinnin perusteella Kiusaamisen tiheys itsearvioituna Kiusaamisen tavat itsearvioituna Päiväkoti /5v. lapset (N=184) Esiopetus/ 6v. lapset (N=183) Koulun 1. lk. /7v.lapset (N=179) 37.3 % 37.4 % 32.4 % 79.3 % 75.4% 32.4 % -joskus 32.6 % -usein 25.5 % -Psykologinen kiusaaminen 13.3 % -Fyysinen kiusaaminen 32.6 % -Molemmat 7.1 % -joskus 41 % -usein 25.1 % -Psykologinen kiusaaminen 23 % -Fyysinen kiusaaminen 24.6 % -Molemmat 16.9% -joskus 43.6 % -usein 12.8 % -Psykologinen kiusaaminen 21.2 % -Fyysinen kiusaaminen 22.3 % -Molemmat 12.8 %

12 Kiusaajana toimiminen itse- ja toveriarviointina Kiusaajana toimimisen yleisyys Kiusaajat toveriarvioinnin perusteella Kiusaajat itsearvioinnin perusteella Kiusaamisen tiheys itsearvioituna Omat kiusaamisen tavat Päiväkoti/ 5v. lapset (N=184) Esiopetus/ 6v. lapset (N=183) 26.1 % 27.5% 23.5 % Koulun 1. lk./ 7v.lapset (N=179) 41.8 % 38.3 % 11.7 % -toisinaan 33.5 % - kerran 19 % - muutaman kerran 14.7 % -monta kertaa 7.1 % -Psykologinen kiusaaminen 6 % -Fyysinen kiusaaminen 13 % -Molemmat 2.2 % - kerran 13.1 % - muutaman kerran 21.3 % -monta kertaa 3.8 % -Psykologinen kiusaaminen 12.6 % -Fyysinen kiusaaminen 12.6 % -Molemmat 1.1 % - kerran 17.3 % - muutaman kerran 21.8 % -monta kertaa 5 % -Psykologinen kiusaaminen 19.6 % -Fyysinen kiusaaminen 14.5 % -Molemmat 2.8 % Kiusaamisen tavat yleisesti kuvattuina -Psykologinen kiusaaminen 12.5 % -Fyysinen kiusaaminen 35.3 % -Molemmat 14.1 % -Psykologinen kiusaaminen 4.4 % -Fyysinen kiusaaminen 41.5 % -Molemmat 28.4 % -Psykologinen kiusaaminen 18.4 % -Fyysinen kiusaaminen 35.8 % -Molemmat 15.6 %

13 Taulukko 3. Itsearviointeihin perustuvat kiusaajana toimimisen erot tyttöjen ja poikien välillä vuotiaana Kiusaajaitsearviointien erot Päiväkoti/ 5v. lapset 2 p Esiopetus/6v. lapset 2 p Koulun 1. lk./ 7v. lapset 2 p Kiusaaja-arviot Kiusaajana toimimisen tiheys *** *** Huom. ***Ristiintaulukointia ja khin neliötestiä ei voitu käyttää esiopetus- ja kouluvaiheen kiusaamisen tiheyden ja kiusaamistapojen analyyseissa liian pienien solufrekvenssien vuoksi.

14 Kuka kiusaa ketä? Tässä aineistossa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kiusattu-arvioissa lukuun ottamatta esiopetusvaihetta, jossa tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti kohtalaisen merkitsevä ero kiusatuksi joutumisen tiheydessä ( 2 = 6.17, p=.047) Tytöt arvioivat esiopetus-vaiheessa itseään kiusattavan useammin. Tyttöjä myös kiusattiin enemmän psykologisin tavoin: ilkkumalla, haukkumalla ja jättämällä leikkien ulkopuolelle ( 2 = 6.27, p=.044). Itsearviointeihin perustuvissa kiusaaja-arvioissa oli eroja päiväkotija esiopetusvaiheessa, mutta ei enää kouluvaiheessa Pojat arvioivat itsensä tyttöjä enemmän kiusaajiksi Päiväkotivaiheessa eroa oli myös kiusaamisen tiheydessä ( 2 = 16.2, p=.001) Pojat kiusasivat useammin kuin tytöt.

15 Tytöt ja pojat kiusattuina ja kiusaajina toveriarvioinneissa Päiväkoti/ 5v. lapset (N=184) Esiopetus/6v. lapset (N= 183) Koulun 1.lk. / 7v. lapset (N=179) U-arvo p U-arvo p U-arvo p Toverien arvioima kiusatuksi joutuminen Toverien arvioima kiusaajana toiminen

16 Kumpiakin kiusataan Toveriarviointina koottua tietoa kiusatuksi joutumista tyttöjen ja poikien välillä verrattiin toisiinsa eri mittausvuosina Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, vaan kiusatuksi joutuminen kosketti kumpaakin sukupuolta samalla tavalla iästä ja kontekstista riippumatta

17 Tyttöjen ja poikien kiusaajana toimimisen yhteys eri mittausvuosina toveriarvioinneissa Päiväkoti/ 5v. lapset Ka. Kh. Esiopetus/6v. lapset Ka. Kh. Koulun 1. lk./7v. lapset Ka. Kh. Tytöt Pojat

18 Poikien ongelmallinen tilanne poikien kiusaaja-pisteiden keskiarvo on jokaisena vuotena suurempi kuin tyttöjen, ja keskiarvo poikien ryhmässä myös kasvoi vuosittain Lasten näkemyksien mukaan pojat ovat tyttöjä useammin kiusaajia Poikien kiusaaja-rooli vahvistui lasten käsityksissä lasten kasvaessa.

19 Kiusaajana toimiminen ja kiusatuksi joutuminen opettajien arvioimana Kiusaaminen opettajien arvioimana Päiväkoti/ 5v. lapset Esiopetus/ 6v. lapset Lapsi on kiusattu 2.3% 6.3 % 2.4% Koulun 1.lk/7v. Lapset Lapsi on kiusaaja 13.8% 10.9 % 11.3%

20 Näkevätkö opettajat kiusaamisen Opettaja-arviointien perusteella huomattavasti pienempi määrä lapsista oli kiusaajia ja kiusattuja Kiusatuiksi luokittui opettaja-arviointien mukaan alle 10 prosenttia lapsista. Kiusaajien määrä ylitti 10 prosenttia. Opettajien ja lasten arviointien välillä onkin huomattava ero kiusatuksi joutumisen ja kiusaajana toimimisen arvioissa. Opettajat kuitenkin erottavat selkeästi lasten negatiivisen sosiaalisen käyttäytymisen, joka on tyypillistä vertaissuhdeongelmaisille lapsille Kiusaamisen havaitseminen ja vertaissuhdeongelmaksi mieltäminen näyttävät kuitenkin opettajille olevan vaikeampia todentaa niin varhaiskasvatuksessa kuin koulun alkuopetuksessakin.

21 Resurssit ja rakenteet Vanhemmat Mitä tehtäis? Tunnistaminen, korjaaminen Lapsen näkemysten vakavasti ottaminen Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Opetusmenetelmät Ryhmän/luokan kirjoitetut ja kirjoittamattomat normit Lapsi-/oppilaantuntemus Koulu- ja päiväkotihyvinvointi keskiöön (being, having, loving )

22 Lähteitä Laine, K. & Neitola, M. toim Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmässä. Kasvatusalan tutkimuksia. Suomen Kasvatustieteellinen seura. Turku: Painosalama Laine, K., Salonen, P., Lepola, J. & Neitola, M Pathways to social and academic exclusion: Early development of children at risk. Teoksessa V. Puuronen, A. Häkkinen, A. Pylkkänen, T. Sandlund & R. Toivanen (toim.) New Challenges for the Welfare Society. Joensuu: Yliopistopaino, Laine, K., Neitola, M., Auremaa, J. & Laakkonen, E Longitudinal study on the co-occurrence of peer problems at daycare centre, in preschool and first grade of school. Scandinavian Journal of Educational Research 54 (5), Neitola, M Kiusaaminen päiväkodissa - ilmeneminen ja interventio. Teoksessa Korhonen, R., Rönkkö,M.-L. & Aerila, J-A. (toim.) Pienet oppimassa. Kasvatuksellisia näkökulmia varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Turku: Uniprint,

23 Kirjallisuutta Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaavatko pienetkin lapset? Mannerheimin Lastensuojeluliitto & Folkhälsan Förbund. Fram. Laine K. & Talo, J Interventiomallin kehittelyä päiväkodin vertaisryhmästä syrjäytymiseen. Kasvatus. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 33 (2), Salmivalli, C Kaverien kanssa. PS-Kustannus.

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Laura Kirves 9.2.2012 Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Laura Kirves/ Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Laura Repo Tehy/ Tampere 28.4.2015 29.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Kiusaaminen ja alle 3- vuotiaat 29.4.2015 2 1 Ohjaavat asiakirjat

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010

Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010 20.11.2010 Kiusaavatko pienetkin lapset? 19.11.2010 Oulu MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010 Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kiusaavatko pienetkin lapset? 22.10.2010 Osallisuuspäivä. MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner

Kiusaavatko pienetkin lapset? 22.10.2010 Osallisuuspäivä. MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner Kiusaavatko pienetkin lapset? 22.10.2010 Osallisuuspäivä MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010 Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Varhaiskasvatus suomessa

Varhaiskasvatus suomessa Kiusaavatko pienetkin lapset? KM Laura Kirves Varhaiskasvatus suomessa Varhaiskasvatus: Päivähoitolaki (1973) Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Päiväkodit, kotihoidon

Lisätiedot

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi? Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2059 Lapsesta aikuiseksi: 8-vuotiaiden opettaja-arviointi, toveriarviointi ja persoonallisuustestit

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lasten vertaissuhdetaitojen kehittäminen näkökulmia kiusaamisen ehkäisemiseen

Lasten vertaissuhdetaitojen kehittäminen näkökulmia kiusaamisen ehkäisemiseen Lectio praecursoria Lasten vertaissuhdetaitojen kehittäminen näkökulmia kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen Lectio praecursoria puheviestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Lasten vertaissuhdetaidot

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA 1.Yleistä Lapiokujan lastentarhassa aloitettiin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laadinta prosessinomaisena työskentelynä

Lisätiedot

VEITTIJÄRVEN PÄIVÄKODIN KISU. kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma

VEITTIJÄRVEN PÄIVÄKODIN KISU. kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma VEITTIJÄRVEN PÄIVÄKODIN KISU kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Sisällys 1. Mitä kiusaaminen on? 2. Kiusaamisen ehkäisyn keinot 2.1 Pike - hanke 3. Miten kiusaamiseen puututaan? 4. Ryhmäkohtainen suunnitelma

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LASTEN NÄKÖKULMIA OSALLISUUTEEN PÄIVÄKODIN VERTAISRYHMÄSSÄ

LASTEN NÄKÖKULMIA OSALLISUUTEEN PÄIVÄKODIN VERTAISRYHMÄSSÄ LASTEN NÄKÖKULMIA OSALLISUUTEEN PÄIVÄKODIN VERTAISRYHMÄSSÄ Jos mää kävisin kysyyn kaikilta niin ja kukaan ei haluais olla mun kans niin kyllä se silleen aika murheelliselta tuntuis. Sari Pollari Terhi

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. LAUSUNTO Helsinki 07.04.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 24.2.2015 OKM 15/010/2015 Asia: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisy Haminan varhaiskasvatuksessa

Kiusaamisen ehkäisy Haminan varhaiskasvatuksessa Kiusaamisen ehkäisy Haminan varhaiskasvatuksessa 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKSI KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA LAADITAAN? 2 2.KIUSAAMINEN 3 2.1 Lasten tavat kiusata 3 3.ENNALTAEHKÄISYTOIMET 4 4. KIUSAAMISEEN

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma

kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma meillä ei kiusata! kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma JOENSUUN KAUPUNKI / VARHAISKASVATUS 10.2013 Sisällön koonti Mikko Tiihonen Taitto ja kuvitus Maria Vetola, Petäikkölän päiväkoti

Lisätiedot

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen Lapsen kehitys

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 Miksi kysely? Tämän päivänä lapsen leikin olemus, harrastusten suuri määrä, liika kilpailuhenkisyys

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

KiVa Koulu: kokemuksia, kuulumisia

KiVa Koulu: kokemuksia, kuulumisia KiVa Koulu: kokemuksia, kuulumisia Christina Salmivalli Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki, 29.11.2012 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä perusopetuksessa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Kasv 15.05.2012 24 Oheismateriaali. Vasun liite 6

Kasv 15.05.2012 24 Oheismateriaali. Vasun liite 6 Kasv 15.05.2012 24 Oheismateriaali Vasun liite 6 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Sis ällys luettelo Vasun liite 6 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA... 1 Sisällysluettelo...2

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS Krista Lagus, 2014 KAVEREITA NOLLA LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS Yksinäisyysfoorumi 2015 PhD. Niina Junttila, dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus, Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Yksinäisyys satuttaa Toukokuu 2012, Rovaniemellä

Yksinäisyys satuttaa Toukokuu 2012, Rovaniemellä PhD. Niina Junttila Tutkimusasioiden päällikkö, Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto Collegium tutkija (2012-2014) Ihmistieteiden tutkijacollegium (TIAS), Turun yliopisto niina.junttila@utu.fi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos 10.10.2005 Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25%

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Mustasaaren kunnan esikouluille, päiväkodeille ja ryhmäperhepäiväkodeille 2011 Kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma Perusopetuslain (628/1998 29) mukaan kunnan

Lisätiedot

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma Ylitilantien päiväkodin Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 1. YKSIKKÖ Ylitilantien päiväkoti Ylitilantie 5 01800 Klaukkala Puh. 040 317 4447 2. TOIMINTA-AIKA Ajalla 11.8. 2010-31.5.2011 Esiopetusta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

KIUSAAMINEN PÄIVÄKOTIYMPÄRISTÖSSÄ Lastentarhanopettajien mahdollisuudet puuttujina ja ehkäisijöinä

KIUSAAMINEN PÄIVÄKOTIYMPÄRISTÖSSÄ Lastentarhanopettajien mahdollisuudet puuttujina ja ehkäisijöinä KIUSAAMINEN PÄIVÄKOTIYMPÄRISTÖSSÄ Lastentarhanopettajien mahdollisuudet puuttujina ja ehkäisijöinä Anniina Järvenpää ja Minni Mäkinen KIUSAAMINEN PÄIVÄKOTIYMPÄRISTÖSSÄ Lastentarhanopettajien mahdollisuudet

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kasvatus- ja ohjaustyön at Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen ym. 22.8.2013

Kasvatus- ja ohjaustyön at Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen ym. 22.8.2013 Kasvatus- ja ohjaustyön at Koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen ym. 22.8.2013 E N E M M Ä N O S A A M I S T A 19.8.2013 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan

Lisätiedot

Professorintien päiväkodin esiopetussuunnitelma 2013-2014

Professorintien päiväkodin esiopetussuunnitelma 2013-2014 Professorintien päiväkodin esiopetussuunnitelma 2013-2014 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KIUSAAMISKOKEMUKSET PÄIVÄKODISSA

5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KIUSAAMISKOKEMUKSET PÄIVÄKODISSA Noora Ikola ja Emilia Sandvik 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KIUSAAMISKOKEMUKSET PÄIVÄKODISSA Sosiaali- ja terveysala 2010 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijät Noora Ikola

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset

Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset Korkeakouluopiskelijoiden kiusaamiskokemukset Maili Pörhölä Puheviestinnän professori Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Maili.Porhola@jyu.fi Henkinen väkivalta vuorovaikutussuhteissa -tutkimushanke:

Lisätiedot