Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä"

Transkriptio

1 Katsaus Ani Englund ja Timo Partonen Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä Olosuhteet ympärillämme muuttuvat jatkuvasti. Päivä vaihtuu yöksi ja kesä syksyksi. Sisäisten kellojen avulla sopeutuminen ympäristöön on mahdollista. Nisäkkäillä uni ja valve, lämmöntuotanto, ruokailun ajankohdat sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta noudattavat vuorokausirytmiä. Sisäisten kellojen toiminnan ja elimistön aineenvaihdunnan yhdistäminen on ollut evoluutiossa elintärkeää yksilön selviytymisen kannalta. Sisäisten kellojen rytmihäiriöt saattavat olla ovat yleisten sairauksien kuten masennuksen tai alkoholiriippuvuuden taustalla. Niillä voi myös olla merkitystä elintasosairauksissa, kuten lihavuudessa, metabolisessa oireyhtymässä ja aikuistyypin diabeteksessa. Tumareseptorit saattavat toimia siltana sisäisten kellojen ja aineenvaihdunnan välillä. K aikki elolliset olivat syanobakteereista ihmiseen mittaavat aikaa. Tämä ominaisuus auttaa selviytymään alati vaihtelevissa elinolosuhteissa. Sisäiset biologiset kellot toimivat nisäkkäillä laajalti eri soluissa ja kudoksissa (Reppert ja Weaver 2002, Partonen 2004). Sisäisten kellojen hierarkiassa ylimpänä on hypotalamuksen etuosassa näköhermoristin yläpuolella sijaitseva suprakiasmaattinen tumake. Tähän keskuskelloksi kutsuttuun parilliseen hermosolujen tiivistymään johtaa verkkokalvolta näköhermoista eriytynyt suora hermorata (kuva 1). Valo on näiden elimistön sisäisten kellojen kapellimestarina toimivien solujen tärkein tahdistaja (Schibler 2006). Valosignaali kulkee verkkokalvon melanopsiinia sisältävien ganglionsolujen välityksellä silmästä aivoihin. Suprakiasmaattisessa tumakkeessa valo saa aikaan Per-geenien (period) kopioinnin ytimen soluissa. Sieltä signaali siirtyy tumakkeen kuorikerroksen soluihin, joissa vuorostaan käynnistyy kellogeenien kopioiminen. Keskuskello ohjaa signaalin eteenpäin muualle elimistöön, missä se voi tahdistaa Duodecim 2007;123: eri elimissä toimivia laitakelloja (Antle ja Silver 2005). Luonto tarjoaa monia erilaisia ärsykkeitä sisäisten kellojemme tahdistamiseen. Yhteiskunta kuitenkin erkaannuttaa meitä luonnon aikamerkeistä. Työn ja nukkumisen epäsäännölliset rytmit, jotka liittyvät kiireeseen ja kaupungistumiseen, voivat saada aikaan rytmihäiriötä sisäisessä kellossa. Laitakellot Suprakiasmaattisten tumakkeiden poisto tekee eläimistä näennäisesti rytmittömiä. Vuorokausirytmi voidaan palauttaa kudossiirrolla, jolloin tumakkeen vastaanottaja saa luovuttajan vuorokausirytmin (Ralph ym. 1990). Aivojen ohella myös maksasta, munuaisista, aivolisäkkeestä, rasvakudoksesta ja keuhkoista on löydetty sisäisiä kelloja (Yoo ym. 2004, Zvonic ym. 2006). Ne pystyvät synnyttämään vuorokausirytmin ilman aivoissa sijaitsevaa keskuskelloa (Reppert ja Weaver 2002). 1301

2 Silmä Keskuskello (Suprakiasmaattinen tumake) Laitakellot (Kudokset) Valo RHT Glutamaatti PACAP Glukokortikoidirytmi Laitakellojen tahti RHT Ganglionsolut camp cgmp Ca ++ CREB CREB P Valoreseptorisolut (sauvat, tapit) Periodi 1 ja 2 Neuronaaliset ja humoraaliset signaalit Ruokailupaastosyklit Verkkokalvo Suprakiasmaattisen tumakkeen tahti Neuronaaliset ja humoraaliset signaalit Lepoaktiivisuusrytmit Kuva 1. Sisäisten kellojen tahdistus (Schibler 2006). Valosignaali siirtyy silmästä suoraan ns. retinohypotalaamista rataa (RHT) pitkin keskuskelloon, jossa se aktivoi hermovälittäjäaineet. Välittäjäaineiden sitoutuminen vastaanottimiinsa johtaa kalsiumin sisäänvirtaukseen. Se aktivoi useita solunsisäisen viestinsiirron väyliä; muun muassa proteiinikinaasit aktivoituvat ja transkriptiotekijä CREB fosforyloituu (P). Tämä johtaa edelleen CRE-osan (camp response element-binding protein) sisältävien geenien kopiointiin, mukaan luettuina Per-geenit. Keskuskellon synnyttämät liikunnan ja syömisen rytmit sekä erilaiset sisäiset ärsykkeet voivat tahdistaa laitakelloja muissa kudoksissa. Liikkeen ja levon vaihtelut synnyttävät syömis-paastoamissyklejä. Ruokailun ja paaston vuorottelu tahdistaa monia laitakelloja. Glukokortikoidit, joille ei ole vastaanotinta keskuskellossa mutta joiden pitoisuutta säädellään välillisesti hypotalamuksesta käsin, vaikuttavat laitakellojen toimintaan myös suoraan (Balsalobre ym. 2000, Ishida ym. 2005). Myös ääreishermoston signaalit ja ruumiinlämmön vaihtelut antavat rytmin laitakelloille (Brown ym. 2002, Kalsbeek ym. 2006). Elimistössä on todennäköisesti monia väyliä rytmien välittämiseen. Soluviljelmissä kasvatettujen sidekudossolujen kello on voitu tahdistaa monilla erilaisilla ärsykkeillä (Schibler ym. 2003, Izumo ym. 2006). Per-geenit ovat tällöin eturintamassa indusoituvien geenien joukossa. Kello solun sisällä Ihmiseltä on löydetty parikymmentä kellogeeniä (Internet-oheisaineiston taulukko 1 ja 2). Useat toisiinsa lomittuneet omavaraiset palautejärjestelmät säätelevät niiden kopiointia. Kellogeenien ajastunut ilmentyminen mahdollistaa 24 tunnin vuorokausirytmin (Internet-oheisaineiston kuva). Bmal1- (brain and muscle ARNT-like protein 1) ja Clock- (circadian locomoter output cycles) tai Npas2-geenin (neuronal PER-ARNT- SIM domain protein 2) tuotteet pariutuvat muodostaen säätelytekijän kellon positiiviselle silmukalle. BMAL1-CLOCK-pari vaikuttaa yli sataan geeniin. Se indusoi kellon negatiivisen silmukan geenien Per1 ja Per2, Cry1 ja Cry2 (kryptokromi), Rev-erb alpha eli Nr1d1 (nuclear receptor 1302 A. Englund ja T. Partonen

3 subfamily 1, group D, member 1) ja Nr1f1 eli Rora (retinoic acid receptor-related orphan receptor alpha) sekä Bhlhb2 ja Bhlhb3 (basic helix-loop-helix domain containing, class B) ohella muun muassa laktaattidehydrogenaasia ja antidiureettista hormonia koodaavien geenien kopioinnin (Oishi ym. 2003, Young 2006). BMAL1- NPAS2-pari puolestaan aktivoi noin 90 geenin ja repressoi noin 50 geenin kopioinnin (Reick ym. 2001). PER- ja CRY-proteiineja kertyy solulimaan, josta ne noin kuuden tunnin kuluttua palaavat toisiinsa liittyneinä tumaan ja jarruttavat BMAL1-CLOCK-parin aktiivisuutta (Internetoheisaineiston kuva). BMAL1-proteiinin määrää säätelevät tumareseptorit RORA ja REV-ERBA (Internet-oheisaineiston taulukko 1, Internetoheisaineiston kuva). Ne kilpailevat sitoutumisesta Bmal1-geenin promoottorialueelle ja siten vauhdittavat tai hidastavat kopiointia (Guillaumond ym. 2005). CLOCK-proteiini vuorostaan sisältää histoniasetyylitransferaasia (Doi ym. 2006) ja siten myös muokkaa kromatiinin rakennetta. Kopioinnin jälkeinen säätely tarkentaa sisäisen kellon toimintoja (Lee ym. 2001). Kellogeenimutaatioilla on erilaisia ilmiasuja (taulukko). Tämä viittaa niiden tärkeään, monitasoiseen rooliin elimistössä (Partonen 2004). Kello on erilainen eri kudoksissa Taulukko. Kellogeenimutaatioiden vaikutuksia (Ko ja Takahashi 2006). Kellogeeni BMAL1 CLOCK CRY1, CRY2 PER1 PER2 PER3 NPAS2 CKI-epsilon, CKI-delta ROR-alfa Mutaation vaikutukset Hedelmättömyys Epänormaali glukoosin uudismuodostus Epänormaali lipogeneesi Häiriintynyt unirytmi Metabolinen oireyhtymä Epänormaali glukoosin uudismuodostus lihaksiston ja maksan rytmittömyys Epänormaali herkkyys keskushermostoa stimuloiville lääkkeille Häiriintynyt unirytmi Epänormaali glukokortikoidirytmi Häiriintynyt apoptoosi / syövän synty Epänormaali herkkyys keskushermostoa stimuloiville lääkkeille Häiriintynyt solunjakautuminen / syövän synty Suvuittain esiintyvä aikaistunut unijakso Alkoholismi hiirillä Epänormaali herkkyys keskushermostoa stimuloiviin lääkkeisiin Myöhäisen unijakson syndrooma Häiriintynyt unirytmi Heikentynyt muisti Suvuittain esiintyvä aikaistunut unijakso Pikkuaivoataksia Epänormaali luuaineenvaihdunta Noin 10 % eri kudoksien geeneistä on sisäisestä kellosta juontuvan säätelyn alaisia, mutta aineenvaihdunnallisissa kudoksissa jopa suurin osa geenien kopioinnista noudattaa vuorokausirytmiä (Ptitsyn ym. 2006). Vain pieni osa oskilloivista geeneistä on yhteisiä kaikille elimille, ja näistäkin enemmistö koodaa keskeisimpiä kelloproteiineja (Duffield 2003). Bmal1-geeni on sisäiselle kellolle korvaamaton (Bunger ym. 2000). Sitä vastoin Clock-poistogeeniset hiiret ilmentävät lähes normaalia vuorokausirytmiä (DeBruyne ym. 2006). Ainakin lihaksissa ja maksassa sijaitsevissa laitakelloissa myös CLOCK-proteiini on välttämätön rytmien säilymiselle (Kennaway ym. 2006), mutta muualla BMAL1-proteiinin parina voi toimia NPAS2 (Internet-oheisaineiston kuva). Esimerkiksi rasvakudoksessa NPAS2 ja BMAL1 oskilloivat, kun taas CLOCK-proteiinilla ei ole selkeää tahtia (Zvonic ym. 2006). BMAL1 saattaakin valita parikseen sellaisen proteiinin, jonka kanssa se pystyy aktivoimaan kudoksille ominaisia kohteita (DeBruyne ym. 2006). Eri kelloproteiiniparit voivat antaa kudoksille keinon ilmentää niille ominaisia geenejä oikeassa tahdissa. Säätelyn monimutkaisuutta kudostasolla lisäävät kelloproteiinien translaationjälkeiset mekanismit, jotka vaikuttavat proteiinien tuotantonopeuteen, palautumiseen tumaan ja pilkkoutumiseen. Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä aikaa etsimässä 1303

4 Sokeriaineenvaihdunnan sisäiset kellot Yksilön selviämisen kannalta on tärkeää, että veren glukoosipitoisuus pysyy suhteellisen pienellä vaihteluvälillä. Siten glukoosin ja sen määrää vähentävän insuliinin pitää olla sopivassa tasapainossa. Normaalisti molempien On mahdollista, että osalla tyypin 2 diabetesta sairastavista on sisäivat vuorokaudenajan pitoisuudet vaihtelesen kellon ryhmihäiriö mukaan. Bmal1- ja Clockgeenien toimimattomuus johti Rudicin ym. (2004) tutkimuksessa glukoosin ja triglyseridien pitoisuuksien vuorokausirytmin häviämiseen hiirillä. Insuliiniannoksen jälkeen verenglukoosipitoisuus palautui etenkin Clock-mutanteilla hitaasti normaaliksi, vaikka vastareaktiot glukagonin ja kortikosteroidien pitoisuuksien perusteella toimivatkin normaalisti. Glukoosin uudismuodostus oli poikkeavaa ilman Clock-geeniä, ja Bmal1-mutanteilta se puuttui lähes kokonaan. Runsasrasvainen ruokavalio korosti aluksi glukoosin ja insuliinin pitoisuuksien vuorokausirytmiä terveillä hiirillä muttei mutanteilla. Glukoosin uudismuodostuksen välityksellä veren glukoosipitoisuutta suurentavien glukokortikoidien pitoisuus vaihtelee vuorokausirytmin mukaan. Dallmannin ym. (2006) tutkimuksessa glukokortikoidipitoisuudet todettiin jatkuvasti suuriksi hiirillä, joilla oli toimimaton Per1-geeni. Vaikka mutantit ovat liki puolet terveitä hiiriä kevyempiä, ne juovat suhteessa painoonsa enemmän vettä ja syövät enemmän ruokaa. Per2-geenin toimimattomuus ei puolestaan vaikuta glukokortikoidien vuorokausirytmiin. Mutantit ovat samankokoisia kuin terveet hiiret mutta kuluttavat enemmän vettä ja ruokaa. Sokeriannoksen jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy normaalia enemmän sekä Per1- että Per2-mutanteilla. Rasvasolut ovat paitsi energiavarastoja myös energiatasapainoa säätelevien hormonien ja sytokiinien erittäjiä. Lihavilla ja diabeteshiirillä muun muassa adiponektiinin, resistiinin, visfatiinin ja leptiinin ilmentyminen on epätahtista, mikä viittaa sisäisen kellon rytmihäiriöön (Zvonic ym. 2006). Turekin ym. (2005) tutkimuksessa hiiret, joilla oli toimimaton Clock-geeni, söivät tavallista enemmän päivällä, mikä johti normaalia suurempaan energian saantiin ja edelleen ylipainoon sekä triglyseridien, kokonaiskolesterolin, glukoosin ja leptiinin pitoisuuksien kasvuun veressä. Nämä Clock-mutantit lihoivat sekä tavallisella että rasvaisella ruokavaliolla terveitä hiiriä enemmän. Niiden ilmiasu oli pitkälti samanlainen kuin metabolisessa oireyhtymässä. Toisessa tutkimuksessa Clock-geenin puutos sai aikaan sen, että hiiret lihoivat rasvaisella ruokavaliolla terveitä hiiriä vähemmän (Oishi ym. 2006). Näillä eri kannasta peräisin olevilla mutanteilla rasvojen imeytyminen oli heikkoa ja triglyseridien, leptiinin ja vapaiden rasvahappojen pitoisuudet veressä olivat normaalia pienemmät. Näiden kahden tutkimuksen tulokset eivät kumoa toisiaan. Ne kertovat siitä, että CLOCKproteiinin ja molekyylikellon toiminnassa on eroja eläinkantojen välillä sen mukaan, mitkä eri tekijät (valo, ravinto, aktiivisuus jne.) tahdistavat aineenvaihduntaa ja siihen liittyvää käyttäytymisrytmiä. Veren glukoosipitoisuuden ja lipidien säätelyyn tarvitsemme toimivat kellogeenit. On mahy d i n a s i a t Elimistössä on useita eri tavoin toimivia sisäisiä kelloja, jotka ovat elintärkeitä yksilön hyvinvoinnin kannalta. Kellogeenien virheet saattavat altistaa useille erilaisille häiriöille, muun muassa lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtymälle. Rasva-aineenvaihdunnan kellot Tumareseptorit voivat toimia siltana sisäisten kellojen ja aineenvaihdunnan välillä A. Englund ja T. Partonen

5 PERs CRYs Valo BMAL1 CLOCK Keskuskello Ruokailun ja paaston sekä hormonien rytmit (mm. insuliini, glukokortikoidit) PER CRY Output-säätelijät mm. TEF, DBP, HLF Glukokortikoidit PPARa PPARg REV-ERBa BMAL1 CLOCK Laitakellot ROR-a Metaboliset kohdegeenit Aineenvaihduntaan vaikuttavat transkriptiotekijät Glukoosimetabolia (mm. glukogeenimetabolia, glukoosin uudismuodostus) Kolesterolimetabolia (mm. HMG-CoAsyntaasi, CYP7A1, ApoA-IV) Triglyseridimetabolia (mm. vapaiden rasvahappojen synteesi, Asetyyli-CoAkarboksylaasi) Metabolinen oireyhtymä Vapaat rasvahapot Kolesterolisulfaatti Insuliiniresistenssi Sisäelinten rasvoittuminen Dyslipidemia Kohonnut verenpaine Sydän- ja verisuonitaudit Kuva 2. Kellogeenien ja aineenvaihdunnan vuorovaikutus. Keskuskellossa BMAL1-CLOCK- ja PER-CRY-kelloproteiinikompleksit säätelevät elimistön rytmejä sekä output-proteiinien ilmentymistä. Laitakelloissa kellogeenien tuotteet ohjaavat eri kudosten aineenvaihdunnalle tärkeitä säätelytekijöitä. PPAR-proteiinit (peroxisome proliferator activated receptor), REV-ERBa, RORa ja BMAL1-CLOCK- tai BMAL1-NPAS2-kelloproteiinikompleksi säätelevät suoraan tai aktivoimalla säätelytekijöitä glukoosiaineenvaihduntaa, kolesterolisynteesiä, lipidien tuotantoa, rasvakudoksen muodostumista ja rasvamolekyylien hajotusta. Vapaat rasvahapot voivat aktivoida PPARg- ja PPARa-tumareseptoreita, ja lisäksi glukokortikoidit saattavat aktivoida jälkimmäisiä. Kolestesterolisulfaatti voi toimia RORA-ligandina. Häiriöt näissä reiteissä saattavat altistaa erilaisille sairauksille. Lyhenteitä: DBP = albumiinin D-elementteihin sitoutuva proteiini, HLF = maksan leukemiatekijä, TEF = kilpirauhasta stimuloiva alkiokautinen tekijä. HMG-CoA = hydroksimetyyliglutenyyli-coa. dollista, että osalla tyypin 2 diabetesta tai sepelvaltimotautia sairastavista on sisäisen kellon rytmihäiriö (kuva 2) (Staels 2006). Tätä on tarkoitus tutkia Kansanterveyslaitoksen aineistoista. Tumareseptorit sisäisessä kellossa Bmal1-geeni säätelee rasvakudoksen erilaistumista ja kypsien rasvasolujen aineenvaihduntaa aktivoimalla tumareseptoreita (Shimba ym. 2005). Nämä reseptorit voivat toimia siltana sisäisten kellojen ja aineenvaihdunnan välillä (Yang ym. 2006). Osa tumareseptoreista ilmentyy sisäisen kellon määräämässä tahdissa, osa itsenäisesti kudoskohtaisella tavalla. Tumareseptorit ovat säätelytekijöitä, joita aktivoivat monet aineet, kuten rasvaliukoiset hormonit, vitamiinit ja ravinnon rasva-aineet. PPAR-proteiinit (peroxisome proliferator activated receptor) muodostavat oman tumareseptoriperheensä (NR1C). Ne ovat tärkeitä rasvaja glukoosiaineenvaihdunnan säätelylle, ja niillä saattaa olla merkitystä myös sydän- ja verisuonitaudeissa (Gilde ym. 2006). BMAL1-CLOCK-pari vaikuttaa suoraan PPAR-säätelytekijöiden kohdegeenien ilmentymiseen. Se aktivoi PPAR-tumareseptoreille yhteisen aktiivisen osan (Inoue ym. 2005). Rev-erba on vuorostaan PPARa- ja PPARg-proteiinien kohdegeeni (Fontaine ym. 2003) ja vaikuttaa verisuonten sileissä lihaksissa ilmenevään tulehdusreaktioon (Migita ym. 2004). CLOCK-proteiini säätelee suoraan PPARatumareseptoria, joka kontrolloi maksan ja lihaksiston lipidiaineenvaihduntaa sekä glukoositasapainoa (Oishi ym. 2005). PPARa-agonisteja käytetään dyslipidemian hoidossa (Fruchart ym. 2001). PPARa-proteiinilla arvellaan olevan myös tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia (Lefebvre ym. 2006). Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä aikaa etsimässä 1305

6 PPARg-tumareseptoria pidetään rasvakudoksen muodostumisen pääsäätelijänä ja sen normaalin toiminnan mahdollistajana (Evans ym. 2004). Kun tämä geeni poistetaan hiiriltä, rasvakudosta ei muodostu lainkaan, ja samoin käy Bmal1-poistogeenisillä hiirillä. PPARg vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaan, sillä rasvan varastoituessa herkkyys insuliinille kasvaa. Pparggeenin pistemutaatio voi altistaa diabetekselle, ja 80 % suomalaisista kantaa tätä riskialleelia (Lyssenko ym. 2005). PPARg onkin diabetekseen hoitoon käytettävien glitatsonien kohdegeeni (Niskanen 2004). RORa aktivoi veren triglyseridipitoisuuteen vaikuttavien ApoCIII- ja ApoAV-proteiinien koodauksen (Lind ym. 2005). Näin se olisi osaltaan suojaamassa rasva-aineenvaihdunnan häiriöiltä ja siten ateroskleroosilta. Lopuksi Perustutkimuksen tulokset kellogeenien merkityksestä ovat tuoreita, ja kuva sisäisten kellojen monimuotoisesta vaikutuksesta yksilöön alkaa kirkastua. Jyrsijöiden aineenvaihdunnan tasapainolle sisäiset kellot vaikuttavat keskeisen tärkeiltä, mutta ihmisen osalta aiheesta tarvitaan vielä tuntuvasti lisää tietoa. Tumareseptorien merkitys ansaitsee lisää tutkimusta. Sisäisiin kelloihin kohdistuvat suorat interventiot voivat tarjota uusia näkökulmia yllättävän moniin sairauksiin ja niiden hoitoon. Kirjallisuutta Antle MC, Silver R. Orchestrating time: arrangements of the brain circadian clock. Trends Neurosci 2005;28: Balsalobre A, Brown SA, Marcacci L, ym. Resetting of circadian time in peripheral tissues by glucocorticoid signaling. Science 2000;289: Brown SA, Zumbrunn G, Fleury-Olela F, Preitner N, Schibler U. Rhythms of mammalian body temperature can sustain peripheral circadian clocks. Curr Biol 2002;12: Bunger MK, Wilsbacher L D, Moran SM, ym. Mop3 (Bmal1) is an essential component of the master circadian pacemaker in mammals. Cell 2000;103: Dallmann R, Touma C, Palme R, Albrecht U, Steinlechner S. Impaired daily glucocorticoid rhythm in Per1Brd mice. J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol 2006;192: DeBruyne JP, Noton E, Lambert CM, Maywood ES, Weawer DR, Reppert SM. A Clock shock: mouse CLOCK is not required for circadian oscillator function. Neuron 2006;50: Doi M, Hirayama J, Sassone-Corsi P. Circadian regulator CLOCK is a histone acetyltransferase. Cell 2006;125: Duffield GE. DNA microarray analyses of circadian timing: the genomic basis of biological time. J Neuroendocrinol 2003;15: Evans RM, Barish GD, Wang YX. PPARs and the complex journey to obesity. Nat Med 2004;10: Fontaine C, Dubois G, Duguay Y, ym. The orphan nuclear receptor Rev-Erba is a peroxisome proliferator activated receptor (PPAR) gamma target gene and promotes PPARgamma-induced adiposyte differentiation. J Biol Chem 2003;278: Fruchart J-C, Staels B, Duriez P. PPARS, metabolic disease and atherosclerosis. Pharmacol Res 2001;4: Gilde AJ, Fruchart JC, Staels B. Peroxisome proliferator-activated receptors at the crossroads of obesity, diabetes, and cardiovascular disease. J Am Coll Cardiol. 2006;48: Guillaumond F, Dardente H, Giguere V, Cermakian N. Differential control of Bmal1 circadian transcription by REV-ERB and ROR nuclear receptors. J Biol Rhythms 2005;20: Hirayama J, Sassone-Corsi P. Structural and functional features of transcription factors controlling the circadian clock. Curr Opin Genet Dev 2005;15: Inoue I, Shinoda Y, Ikeda M, ym. CLOCK/BMAL1 is involved in lipid metabolism via transactivation of the peroxisome proliferatoractivated receptor (PPAR) response element. J Atheroscler Thromb 2005;12: Ishida A, Mutoh T, Ueyama T, ym. Light activates the adrenal gland: timing of gene expression and glucocorticoid release. Cell Metab 2005;2: Izumo M, Sato T, Straume M, Johnson CH. Quantitative analyses of circadian gene ekspression in mammalian cell cultures. PLoS Comput Biol 2006;2:e136. Kalsbeek A, Palm IF, La Fleur SE, ym. SCN outputs and the hypothalamic balance of life. J Biol Rhythms. 2006;21: Kennaway D J, Owans J A, Vaultsios A, Varcoe TJ. Functional central rhytmicity and light entrainment, but not liver and muscle rhytmicity, are clock independent. Am J Physiol Regul Integr Compr Physiol 2006;291:R Ko CH, Takahashi JS. Molecular components of the mammalian circadian clock. Hum Mol Genet 2006;15:R Lee C, Etchegaray JP, Cagampang FR, Loudon AS, Reppert SM. Posttranslational mechanisms regulate the mammalian circadian clock. Cell 2001;107: Lefebvre P, Chinetti G, Fruchart JC, Staels B. Sorting out the roles of PPARalpha in energy metabolism and vascular homeostasis. J Clin Invest 2006;116: Lind U, Nilsson T, McPheat J, ym. Identification of the human ApoAV gene as a novel RORalpha target gene. Biochem Biophys Res Commun 2005;330: Lowrey PL, Shimomura K, Antoch MP, ym. Positional syntenic cloning and functional characterization of the mammalian circadian mutation tau. Science 2000;288: Lyssenko V, Almgren P, Anevski D, ym. Genetic prediction of future type 2 diabetes. PLoS Med 2005;2:e345. Migita H, Morser J, Kawai K. Rev-erba upregulates NF-kb-responsive genes in vascular smooth muscle cells. FEBS Lett 2004;561: Niskanen L. Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? Duodecim 2004;120: Oishi K, Miyazaki K, Kadota K, ym. Genome-wide expression analysis of mouse liver reveals CLOCK-regulated circadian output genes. J Biol Chem 2003;278: Oishi K, Shirai H, Ishida N. CLOCK is involved in the circadian transactivation of peroxisome-profiferator-activated receptor alpha (PPARalpha) in mice. Biochem J 2005;386: Partonen T. Sisäiset kellot. Duodecim 2004;120: Ptitsyn AA, Zvonic S, Condrad SA, Scott LK, Mynatt RL, Kimble JM. Circadian clocks are resounding in peripheral tissues. PLoS Comput Biol 2006;2:e16. Ralph MR, Foster RG, Davis FC, Menaker M. Transplanted suprachiasmatic nucleus determines circadian period. Science 1990;247: Reick M, Garcia J A, Dudley C, McKnight SL. NPAS2: an analog of clock operative in the mammalian forebrain. Science 2001;293: Reppert SM, Weaver DR. Coordinatiom of circadian timing in mammals. Nature 2002;418: Rudic RD, McNamara P, Curtis AM, ym. BMAL1 and CLOCK, two essential components of the circadian clock, are involved in glucose homeostasis. PLoS Biol 2004;2:e377. Schibler U. Circadian time keeping: the daily ups and downs of genes, cells, and organisms. Prog Brain Res 2006;153: Schibler U, Ripperger J, Brown SA. Peripheral circadian oscillators in 1306

7 mammals: time and food. J Biol Rhythms 2003;18: Shimba S, Ishii N, Ohta Y, ym. Brain and muscle Arnt-like protein-1 (BMAL1), a component of the molecular clock, regulates adipogenesis. Proc Natl Acad Sci USA 2005;102: Staels B. When the Clock stops ticking, metabolic syndrome explodes. Nat Med 2006;12:54 5. Turek FW, Joshu C, Kohsaka A, ym. Obesity and metabolic syndrome in circadian clock mutant mice. Science 2005;308: Yang X, Downes M, Yu RT, ym. Nuclear receptor expression links the circadian clock to metabolism. Cell 2006;126: Yoo SH, Yamazaki S, Lowrey PL, ym. PERIOD2: LUSIFERASE real-time reporting of circadian dynamics reveal persistent circadian oscillation in mouse peripheral tissues. Proc Natl Acad Sci USA 2004;101: Young ME. The circadian clock within the heart: potential influence on myocardial gene ekspression, metabolism, and function. Am J Physiol Heart Circ Physiol 2006;290:H1 16. Zvonic S, Ptitsyn AA, Condrad SA, ym. Characterization of peripheral circadian clocks in adipose tissues. Diabetes 2006;55: ANI ENGLUND, fil. yo., tutkimustyöntekijä TIMO PARTONEN, LT, dosentti, akatemiatutkija Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä

Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä Katsaus TIMO ATONEN äivän ja yön vaihtelu on eliöille toistuva rasitus, sillä luonnonolosuhteet päivällä ja yöllä saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Myös vuodenaikojen vaihtuminen edellyttää

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Biologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008

Biologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008 Biologinen kello Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 Elämän rytmisyyden alku Elävät organismit sopeutuneet yö/päivärytmiin elämän alkuajoista lähtien maapallolla Circadian

Lisätiedot

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin

Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin TIETEESSÄ HANNA M. OLLILA FM, tutkija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, fysiologia hanna.m.ollila@thl.fi ERKKI KRONHOLM psykofysiologian dosentti, erikoistutkija

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Luonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto)

Luonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Luonnonvalo, uni ja painonhallinta Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Valo virkistää ja tahdistaa Valo vaikuttaa silmien

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia

Lisätiedot

Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen

Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Neurobiologia Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Useat elintoimintomme noudattavat vuorokausirytmiä. Muun muassa

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3. Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.2013 Omaa taustaa - Olen tehnyt kliinistä tutkimusta = tutkitaan

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

LIFE2000 rahoitettavat hankkeet

LIFE2000 rahoitettavat hankkeet LIFE2000 rahoitettavat hankkeet Life 2000 tutkimusohjelmaan on valittu kaikkiaan 37 tutkimushanketta: 13 yksittäishanketta ja 24 konsortiota. Tekes tekee rahoituspäätöksensä sille esitetyistä projektiehdotuksista

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ

GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ 20.11.02 GEENIEN ILMENTYMINEN RASVAKUDOKSESSA LIHAVUUDESSA JA INSULIINIRESISTENSSISSÄ tutkimusryhmän johtaja, professori Matti Uusitupa tutkimusjohtaja, FT Leena Pulkkinen tutkija, THM Marjukka Kolehmainen

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö

Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö Äyräpään luento 2007 Markku Laakso Diabetes glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn perinnöllinen häiriö D iabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana kaikkialla maailmassa erityisesti

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN ALKOHOLPOLTKKA 71 PE KKA MAE N PAA ALKOHOLN VAKUTUS MAKSAN AN E ENVAH DUNTAAN Joutuessaan elimistöön vaikuttaa alkoholi kahdella periaatteessa toisistaan eroavalla tavalla. Ensinnäkin sillä on keskushermostoon

Lisätiedot

Stressin ja diabeteksen yhteys

Stressin ja diabeteksen yhteys Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 KÄYTÄNNÖN TIETOA Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 Royal Canin 5000/04/2009. Kuvat: Labat, Rouquette. Koiran ja kissan diabetes KOIRAN

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen

Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme?

Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Molekyyli ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Lääketieteellinenen

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA Mika Silvennoinen Pro Gradu -tutkielma Liikuntafysiologia LFY.312 Kevät

Lisätiedot

Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM

Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Sisältö Liikunnan vaikutus fysiologiaan Liikunta painon pudotusta vai painonhallintaa? Liikunnan psyykkiset vaikutukset

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

KIISTELTY D-VITAMIINI?

KIISTELTY D-VITAMIINI? KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki 10.3.2014 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki,

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot