Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä"

Transkriptio

1 Katsaus TIMO ATONEN äivän ja yön vaihtelu on eliöille toistuva rasitus, sillä luonnonolosuhteet päivällä ja yöllä saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Myös vuodenaikojen vaihtuminen edellyttää sopeutumista joskus ankariinkin olosuhteisiin. Kaikkeen tähän on valmistauduttava ajoissa, ja jotta sen voisi tehdä, on seurattava tarkasti ajan kulkua. paitsi mittaavat aikaa myös osallistuvat solukierron säätelyyn, ohjelmoituneeseen solukuolemaan ja suonensisäisten hyytymien liukenemiseen. Häiriöt sisäisten kellojen toiminnassa vaikuttavat myös uni-valverytmiin ja mielialaan. Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä on keinonsa mitata aikaa. Toisin kuin mekaaninen kello biologinen kello auttaa sopeutumaan luonnon vaihteleviin olosuhteisiin ja ennakoimaan mahdollisesti vaaraa aiheuttavia tilanteita. Ei riitä, että käytössä on vain yksi kello: jos se lakkaisi toimimasta, vaarantuisi koko yksilön selviytyminen. Tämän takia on kaiken varalta oltava monta eri tavoin toimivaa sisäistä kelloa (eppert ja Weaver 2002). Osa kelloista laskee tietystä hetkestä kulunutta aikaa, jotta tarpeellinen toiminto voitaisiin aloittaa sopivalla hetkellä. Osa niistä mittaa säännöllisesti toistuvia jaksoja. Monet eliöt pysyvät selvillä ajan kulusta vuorokauden valoisan ajan pituuden muutoksen perusteella. Ulkoilman lämpötilan muutokset ovat sitä vastoin usein varsin paikallisia ja melko nopeasti ja joskus yllättäenkin vaihtuvia, minkä vuoksi ne eivät ole otollisin toiminnan kiintopiste paikasta toiseen liikkuvien eläinten sisäisille kelloille. Keskuskello Duodecim 2004;120: Ihmisen sisäinen keskuskello sijaitsee näköhermoristeyksen yläpuolella noin solun muodostamissa tiivistymissä (nuclei suprachiasmatici). Nämä solut ovat eriytyneet mittaamaan aikaa. Silmän verkkokalvosta on näihin kellosoluihin suora hermoratayhteys (radix retino hypothalamica). Keskuskello toimii jo sikiöaikana äidin välittämien aikamerkkien varassa, ja syntymän jälkeen sen itsenäinen toiminta vakiintuu parin kuukauden ikään mennessä. Keskuskellon solujen toiminta synnyttää elimistön toimintaan lukuisia eripituisia jaksoja (kuva 1). Monet kehon elintoiminnot, esimerkiksi lämpötila ja verenpaine sekä uni-valverytmi, vaihtelevat säännöllisesti näiden jaksojen mukaisesti. Eräs keskeisimmistä on vuorokausirytmi, jonka jakson pituus on ihmisellä keskimäärin 24 tuntia 11 minuuttia (Czeisler ym. 1999). Aikamerkit Jotta sisäinen keskuskello toimisi täsmällisesti, sen on saatava säännöllisesti aikamerkki. Luonto tarjoaa monenlaisia signaaleja, joita keskuskello voi hyödyntää käyntinsä tahdistamiseen. Ympäristötekijöistä erityisesti valo vaikuttaa keskuskellon muodostaviin soluihin ja edelleen yksilön käyttäytymiseen. äivän ja yön vuorottelu on ihmiselle luonteva aikamerkki ja sisäisen 2663

2 Ulkoinen ärsyke Sisäinen ärsyke Signaali Kellosolu ytmi Jakso Muisti, mieliala Amplitudi Akrofaasi (maksimi) Nadiiri (minimi) Uni-valverytmi ilkeuni Valo/pimeys Silmä 3 Melatoniinin tuotanto KUVA 1. Ihmisen sisäinen keskuskello sijaitsee suprakiasmaattisissa tumakkeissa (kuvassa punaisella) näköhermoristeyksen yläpuolella. Silmien verkkokalvosta kulkee näköhermoista erillinen hermoratayhteys (radix retinohypothalamica) suoraan sisäiseen keskuskelloon. Verkkokalvon ne hermosolut, jotka välittävät silmän hermoimpulssit eteenpäin kohti sisäistä keskuskelloa, sisältävät väriainetta nimeltä melanopsiini. Tämä väriaine sitoo herkästi näkyvää valoa, jonka aallonpituus on nanometriä. Tällainen valo näyttää sinivihreältä. Hermorata kuljettaa tiedon valon ja pimeän vaihtelusta sisäiselle keskuskellolle. Sisäisestä keskuskellosta lähtee edelleen lukuisia yhteyksiä läheisille aivoalueille, esimerkiksi kolmannen aivokammion vieressä sijaitseviin eli paraventrikulaarisiin tumakkeisiin (1), niiden alapuolella sijaitsevalle alueelle (2) ja käpylisäkkeeseen (3). Niissä sijaitsevat solut ohjaavat muun muassa hippokampuksen, mantelitumakkeen, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen toimintoja. kellon voimakas tahdistin. Aamun valo tahdistaa keskuskellon, joka välittää tiedon vuorokaudenajasta edelleen, ja illan hämärä vuorostaan antaa signaalin vuorokauden valoisan ajan kestosta. Kun luonnon aikamerkit hiipuvat tai puuttuvat tai elimistö lukee niitä epätäsmällisesti, sisäisen kellon toiminta kärsii. Se, miten herkästi valo herättää elimistössä erilaisia reaktioita, lienee vahvasti periytyvä ja etenkin sisäisten kellojen toimintaan kytkeytyvä ominaisuus. Kiireisen elämäntapansa, kaupungistumisen ja vuorotyön yleistymisen takia ihminen on menettämässä kosketuksensa luonnon aikamerkkeihin. Keskuskellon rytmihäiriöt lienevätkin yleistymässä (ajaratnam ja Arendt 2001). Laitakellot erintötekijöiden koodittamista proteiineista noin 10 % lienee molekyylejä, joiden tuotanto noudattaa tarkasti sisäistä aikaa ja tapahtuu pelkästään tietyissä elimissä (Hastings ym. 2003). Aivojen keskuskellolle alisteisia mutta aikaa myös itsenäisesti mittaavia laitakelloja on löydetty muun muassa maksasta, haimasta ja suolesta. Myös luurankolihaksissa, keuhkoissa ja sydämessä on sisäisiä kelloja. Suurin osa jaksollisesti ilmentyvistä geeneistä säätelee elimistöön kertyneiden haitallisten aineiden puhdistusta (anda ym. 2002). Esimerkiksi hiirillä kellogeenien ilmentyminen maksassa aktivoituu pääosin kuusi ja 14 tuntia heräämisen 2664 T. artonen

3 TAULUKKO 1. Kellogeenit, poistogeenisten hiirien ilmiasu ja mahdollinen tautiassosiaatio ihmisillä. Geeni 1 Ilmiasu Tauti Clock pitkä jakso, lopuksi arytmia Npas2 (Mop4) lyhyt, epäsäännöllinen jakso SAD Arntl (Bmal1, Mop3) arytmia B, SAD Arntl2 (Bmal2, Mop9, Clif)? er1 (igui) lyhyt jakso, lopuksi arytmia er2 lyhyt jakso, lopuksi arytmia ASS, SAD er3 lyhyt jakso DSS Timeless arytmia Cry1 lyhyt jakso Cry2 pitkä jakso Csnk1ε lyhyt jakso DSS Nr1d1 (ev-erbα) lyhyt jakso Bhlhb2 (Dec1)? Bhlhb3 (Dec2)? 1 Geenien nimet (suluissa tunnetuimmat synonyymit) HUGOn (The Human Genome Organisation) nimistökomitean mukaan. SAD = vuodenaikamasennus, B = kaksisuuntainen mielialahäiriö, ASS = aikaistunut unijakso, DSS = viivästynyt unijakso. jälkeen, mikä ihmisellä vastaisi likimain lounasja illallisaikaa. Aamiaisaikaan nämä geenit vielä uinuvat, koska hiiret joutuvat etsimään ruokansa: valmista ateriaa ei luonnossa ole tarjolla. Tuoreet löydöt ovat korostaneet aivojen keskuskellosta riippumattomien laitakellojen merkitystä yksilön hyvinvoinnille. Tosin sopusointu eri kellojen kesken lienee olennaista yksilön pitkäikäisyydelle. Kun hamstereiden sisäisten kellojen toiminta häiriintyi, niiden elinikä lyheni (Hurd ja alph 1998). Kun ikääntyneille eläimille tehtiin keskuskellon kudossiirto, joka vahvisti sisäisten kellojen jaksollista toimintaa, niiden elinikä piteni. Kellogeenit Aikaa mittaavissa soluissa tietyt proteiinit ohjaavat sisäisen kellon toimintaa: sen jakson pituutta tai muita ominaisuuksia. Nämä proteiinit ovat niin kutsuttujen kellogeenien tuotteita. Kellogeenit osallistuvat myös yksilön elämänpiiristä tulevien signaalien käsittelyyn, vakauttavat sisäisten kellojen toimintaa ja turvaavat niiden toiminnan vaihtelevien olosuhteiden varalta. Ne auttavat elimistöä seuraamaan luonnon antamia aikamerkkejä ja elintoimintoja sopeutumaan kulloistenkin vaatimusten mukaisesti. Suurin osa jaksollisesti ilmentyvistä geeneistä säätelee kertyneiden haitallisten aineiden puhdistusta. Ihmiseltä on löydetty useita kellogeenejä (taulukko 1). Niiden virheet usein joko lyhentävät tai pidentävät vuorokausirytmin jaksoa. Ne voivat vaikuttaa myös vuorokausirytmien vaihtelulaajuuteen eli siihen, kuinka joustava sisäinen kello on. Näiden geenivirheiden seurauksena sisäisen kellon käynti muuttuu usein epätäsmälliseksi tai laiskaksi. Kellogeenit eivät suinkaan ole tasa-arvoisia, vaan eräät ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Clock-geenin (circadian locomoter output cycles kaput) toiminta on edellytys valoisan ja pi meän vuorokausivaihtelun tunnistamiselle. Clock-geeni oli ensimmäinen nisäkkäiltä tunnistettu kellogeeni (Vitaterna ym. 1994). Sen mutaatio pidensi aluksi hiirillä vuorokausirytmin jaksoa mutta johti lopulta rytmin särkymiseen. Näiden hiirten vuorokausirytmi palautui normaaliksi yksittäisen valoaltistuksen jälkeen tilapäisesti ja geeninsiirron jälkeen pysyvästi. Clock-geenin toiminnan kypsymisen jälkeen er2-geenin (period 2) toiminta ja säätely ovat avaintekijöitä, kun keskuskello seuraa päivän pituuden muutoksia ja yksilö muuttaa tämän 2665

4 Solulima 5 Tuma A C Arntl Clock + 4a E E 2b 2a 1 4b Cry1 2 er 1 3 A C E-laatikko E Nr1d1 Bhlhb2 3 B N 4c 3 KUVA 2. Nisäkkäiden sisäisen kellon malli. Sisäisten kellojen säätelyssä toimii sekä positiivinen että negatiivinen palaute. Clock- ja Arntl-geenien transkriptio alkaa. CLOCK- ja ANTL-proteiinit muodostavat heterodimeerejä, jotka sitoutuvat DNA:ssa etenkin CACGTG-nukleotidijakson sisältäviin säätelykohtiin: E-laatikoihin eli bhlh-sitoutumispaikkoihin (basic helix-loophelix) ja AS-alueille (E-ANT-SIM) (Vallone ym. 2004). Heterodimeerit aktivoivat er-, Cry-, Nr1d1- (nuclear receptor subfamily 1 group D member 1) ja Bhlhb-geenien transkription (vaihe 1). Kun E-proteiinin määrä kasvaa, ne muodostavat kompleksin CY-proteiinin ja CSNK-kinaasin (kaseiinikinaasi 1 epsilon tai delta) kanssa sekä fosforyloituvat (vaiheet 2a b). Kun N1D1-pro- teiinin määrä kasvaa, se sammuttaa Arntl-geenin transkription sitoutumalla tämän geenin promoottorissa oleviin orporeseptoreihin, mikä toimii kellokoneistolle positiivisena palautteena (vaihe 3). E-CY-CSNK-kompleksit sitoutuvat CLOCK-ANTLheterodimeereihin ja sammuttavat CLOCK-ANTL-heterodimeerivälitteisen transkription, mikä toimii kellokoneistolle negatiivisena palautteena. Heterodimeerit pysyvät kiinni DNA:ssa, ja Arntl-geenin transkriptio elpyy (vaiheet 4a c). E2- ja CYproteiinit myös aktivoivat suoraan Arntl-geenin transkriptiota (vaihe 5). Kirjainkoodit: A = ANTL; C = CLOCK; = CY; = E; E = CSNK; N = N1D1; B = BHLHB. mukaan käyttäytymistään (ando ym. 2001). Kellogeenit ilmentyvät yksilönkehityksen aikana kehon laitakelloissa hieman eri järjestyksessä kuin aivojen keskuskellossa (Sládek ym. 2004). Kelloproteiinit Sisäisen keskuskellon koneisto palautejärjestelmineen on monimutkainen (kuva 2). Sisäisen keskuskellon ohella aivoissa toimii muitakin sisäisiä kelloja, joiden toiminta on sidoksissa toisiinsa (Schibler ja Sassone-Corsi 2002). Sisäisten kellojen toiminta muistuttaakin enemmän jäsentensä tahdittaman jazz-yhtyeen kuin kapellimestarin käskyttämän sinfoniaorkesterin soittoa. Aivojen sisäiset kellot poimivat tietoa sekä luonnosta että kehon sisältä tulevista ärsykkeistä. Keskuskellossa ANTL-proteiini (aryl hydrocarbon receptor nuclear translocator-like) muodostaa heterodimeerin CLOCK-proteiinin kanssa mutta muualla sensorisessa aivokuoressa, tyvitumakkeissa ja limbisessä järjestelmässä NAS2-proteiinin (neuronal AS domain protein 2) kanssa. Keskuskello mittaa etenkin vuorokauden valoisaa aikaa; muut kellot muun muassa ennakoivat ruokailun ajankohtaa ja seuraavat aineenvaihdunnan tapahtumia. Sisäisten kellojen toiminnassa CLOCK-proteiini lienee tärkeä nimenomaan vuorokaudenajan osoittimena ja NAS2-proteiini pelkistys-hapetustilanteen mittarina (Merrow ja oenneberg 2001) T. artonen

5 Valomuisti Myös Crem-geeni (cyclic adenosine monophosphate responsive element modulator) on sisäisten kellojen säätelyn kannalta kiinnostava, sillä tämän geenin ilmentymistä ohjaa muistitieto vuorokauden valoisan ajan kestosta (Stehle ym. 1993). äivän pituus määrää sen, miten sympaattisen hermorungon ylimmästä kaulahermosolmusta käpylisäkkeen soluihin öisin virtaava noradrenaliini vaikuttaa paitsi Cremgeenin ilmentymiseen myös geenin sekä positiivisen (cam response element binding protein, CEB) että negatiivisen (inducible cam early repressor, ICE) säätelytekijän tuotantoon. Silmän kautta aivojen keskuskelloon tuleva valo johtaa CEB-proteiinin fosforylaation joko histoniasetyylitransferaasina toimivan CEBB:n (CEB binding protein) tai CAMK2A-kinaasin (calcium/calmodulin-dependent protein kinase II alpha) välityksellä (Gau ym. 2002). Valon vaikutukset välittyvät keskuskellosta edelleen käpylisäkkeen melatoniinia tuottaviin soluihin paraventrikulaarisissa tumakkeissa syntyvän E2- proteiinin ohjaamana (Isobe ja Nishino 2004). CEB-proteiini vaikuttaa myös muun muassa geenien er1 (period 1), Bhlhb2 (basic helixloop-helix domain containing class B 2), Npy (neuropeptidi Y) sekä Bdnf (aivoperäinen neurotrofinen tekijä) ilmentymiseen. CEBB vuorostaan osallistuu pitkäkestoisten muisti kuvien syntymiseen (Korzus ym. 2004). ICE-proteiini vaikuttaa käpylisäkkeessä melatoniinin tuotantoa ohjaavan Aanat-geenin (aryylialkyyliaminiini-n-asetyylitransferaasi) ilmentymiseen (Koch ym. 2003). Lisäksi ICE osallistuu ohjelmoituneen solukuoleman säätelyyn sympaattisen hermorungon ylimmässä kaulahermosolmussa ja tietyillä alueilla keskushermostossa, muun muassa pykäläpoimussa (gyrus dentatus) ja isoaivokuoressa (Mioduszewska ym. 2003). Aivot er2-geenin toiminta määrää pitkälti meille luontaisen uni-valverytmin. Tietty CSNK1Ekinaasin (kaseiinikinaasi 1 epsilon) fosforylaatiopaikan mutaatio E2-proteiinissa vähentää tämän entsyymin aktiivisuutta, häiritsee er2- geenin toimintaa ja altistaa suvuittain esiintyvälle aikaistuneen unijakson muodolle (Toh ym. 2001). CSNK1E-kinaasin poikkeava aktiivisuus ja er3- (period 3) geenin monimuotoisuus liittyvät lisäksi yleisemmin myös muiden uni-valverytmin häiriöiden syntyyn. Vaikka Clock-geenin monimuotoisuus ei ihmisellä vaikuta suoraan uni-valverytmin häiriöiden ilmiasuun, sen vastineella eli Npas2-geenillä voi sitä vastoin olla merkittävä vaikutus (Dudley ym. 2003). oistogeenisillä hiirillä nimittäin on normaalia lyhyempi vuorokausirytmi ja niillä esiintyy niukemmin etenkin hidasaaltounta. Npas2- geeni on lisäksi kiinnostava sen takia, että se saattaa altistaa epätyypillisin masennusoirein ilmeneville tai toistuville mielialahäiriön jaksoille, kuten kaamosmasennukselle (Johansson ym. 2003). Myös Arntl- ja er2-geenit liittyvät kaamosmasennuksen syntyyn, ja edellinen altistaa lisäksi kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle. Kasvaimet Keskuskellon solujen toiminta synnyttää elimistön toimintaan lukuisia eripituisia jaksoja. Sisäisten kellojen toimintaan voi kytkeytyä solun kannalta elintärkeitä toimintoja, kuten rasvojen aineenvaihdunnan säätely tai soluhengitys. Sisäisillä kelloilla saattaa olla merkitystä jopa solun koko toiminnan kannalta. Sisäisten kellojen toiminta liittyy myös suoraan solukierron säätelyyn. CLOCK-ANTLheterodimeerit sitoutuvat Wee1-geenin (small cell or wee) promoottoriin ja aktivoivat tämän geenin transkription (Matsuo ym. 2003). CYproteiinit vuorostaan sammuttavat tämän geenin transkription. WEE1-kinaasi fosforyloi CDC2- kinaasin (cell division cycle 2) ja säätelee CDC2- sykliini B -kompleksin välityksellä solukiertoa vaiheesta G 2 vaiheeseen M. Kellogeenien säätelyssä ilmenevät häiriöt vaikuttavat paitsi solujen elinkaareen myös kasvainsolujen kehitykseen (Filipski ym. 2002). Erityisesti er2-geenin toiminta estää kasvain- 2667

6 TAULUKKO 2. Aikabiologisen tutkimuksen kohteet, mahdolliset sovellukset ja niiden nykytila lääketieteessä. Ala Sovellus Nykytila sykiatria valohoito näyttö (uni- ja mielialahäiriöt) lääkehoito hypoteesi (depressio- ja manialääkkeet) Syöpätaudit lääkehoito hoitokäytäntö (solunsalpaajat) Sisätaudit lääkehoito hypoteesi (antitromboottiset lääkkeet) rytminsiirto utopia (sydänsairaudet) Solukierron säätely näyttäisi kuuluvan olennaisena osana sisäisten kellojen toimintaan. soluja jakautumasta. Hiirille, joilla er2-geeni on mutatoitunut, syntyy lukuisia pahanlaatuisia imukudoskasvaimia (Fu ym. 2002). Toimivan E2-proteiinin menetys johtaa T53-välitteisen (tuumoriproteiini p53) ohjelmoituneen solukuoleman vähentymiseen, vaurioituneiden solujen kertymiseen, Arntl-geenin transkription vähenemiseen ja Myc-geenin (v-myc avian myelocytomatosis viral oncogene homolog) transkription voimistumisen seurauksena DNA:n vaurioitumiseen. Lisäksi Bhlhb2-geenin voimistunut transkriptio häiritsee ohjelmoitunutta solukuolemaa siten, että se vaimentaa valikoivasti eräiden prokaspaasien aktivoitumista ja liittyy paksusuolen syövän syntyyn (Li ym. 2002). Käytännön työssä on pitkään tiedetty, että vuorokaudenaika voi vaikuttaa lääkeannoksen tehoon tai haittavaikutuksiin. Myös syöpätautien lääkehoitojen vaikuttavuus on erilainen eri vuorokaudenaikoina (Levi 2001). Näitä havaintoja on nyt voitu hyödyntää pyrittäessä sekä vähentämään haittavaikutuksia että lisäämään lääkehoidon tehoa, esimerkiksi angiogeneesin estäjien vaikutusta (Koyanagi ym. 2003). Verisuonet Kelloproteiinit vaikuttavat paitsi solukiertoon myös suonensisäisten hyytymien syntyyn. Sekä CLOCK-ANTL- että CLOCK-ANTL2-heterodimeerit (aryl hydrocarbon receptor nuclear translocator-like 2) sitoutuvat Serpine 1 -geenin (serine [or cysteine] proteinase inhibitor clade E [nexin, plasminogen activator inhibitor type 1] member 1) promoottoriin ja aktivoivat tämän geenin transkription verisuonien sisäpinnan soluissa aamun tunteina (Maemura ym. 2000). Tämä estää plasminogeenin pilkkoutumista plasmiiniksi ja lopulta fibriinin muuttumista liukoisiksi osiksi. Verisuonien seinämien sileissä lihaksissa ANTL-proteiini sitä vastoin voi muodostaa heterodimeerin joko NAS2- tai CLOCK-proteiinin kanssa (McNamara ym. 2001). Näissä soluissa Npas2-geeni ilmentyy vahvasti vuorokausirytmin mukaisesti, mutta Clock-geenin ilmentyminen sen sijaan on tasaista. Npas2-geenillä lienee siten keskeinen vaikutus sisäisen kellon toimintaan verisuonissa. Aamulla sydäninfarktin riski on tunnetusti suurin, ja samaan aikaan liuotushoidon teho on heikoimmillaan (Schoenhard ym. 2003). Johtaako tieto sisäisten kellojen toiminnasta joskus jopa siihen, että tietyille potilaille tehdään ennusteen kohentamiseksi suonensisäisten hyytymien hoidon ohella myös sisäisten kellojen rytminsiirto? Lopuksi Ensimmäinen nisäkkäiden kellogeeni paikannettiin kymmenen vuotta sitten. Juuri nyt aikabiologisen tutkimuksen eteneminen on hengästyttävän nopeaa ja tuottanee pian sovelluksia myös lääketieteeseen (taulukko 2). Kehonsisäiset kellot paitsi mittaavat aikaa myös osallistuvat solukierron säätelyyn, ohjelmoituneeseen solukuolemaan ja verihyytymien liukenemiseen. Häiriöt sisäisten kellojen toiminnassa tai säätelyssä heijastuvat myös uni-valverytmiin ja mieli alaan T. artonen

7 Kirjallisuutta Czeisler CA, Duffy JF, Shanahan TL, ym. Stability, precision, and near- 24-hour period of the human circadian pacemaker. Science 1999;284: Dudley CA, Erbel-Sieler C, Estill SJ, ym. Altered patterns of sleep and behavioral adaptability in NAS2-deficient mice. Science 2003;301: Filipski E, King VM, Li X, ym. Host circadian clock as a control point in tumor progression. J Natl Cancer Inst 2002;94: Fu L, elicano H, Liu J, Huang, Lee CC. The circadian gene eriod2 plays an important role in tumor suppression and DNA damage response in vivo. Cell 2002;111: Gau D, Lemberger T, von Gall C, ym. hosphorylation of CEB Ser142 regulates light-induced phase shifts of the circadian clock. Neuron 2002;34: Hastings MH, eddy AB, Maywood ES. A clockwork web: circadian timing in brain and periphery, in health and disease. Nat ev Neurosci 2003;4: Hurd MW, alph M. The significance of circadian organization for longevity in the golden hamster. J Biol hythms 1998;13: Isobe Y, Nishino H. Signal transmission from the suprachiasmatic nucleus to the pineal gland via the paraventricular nucleus: analysed from arg-vasopressin peptide, rer2 mna and AV mna changes and pineal AA-NAT mna after the melatonin injection during light and dark periods. Brain es 2004;1013: Johansson C, Willeit M, Smedh C, ym. Circadian clock-related polymorphisms in seasonal affective disorder and their relevance to diurnal preference. Neuropsychopharmacology 2003;28: Koch M, Mauhin V, Stehle JH, Schomerus C, Korf HW. Dephosphorylation of pceb by protein serine/threonine phosphatases is involved in inactivation of Aanat gene transcription in rat pineal gland. J Neurochem 2003;85: Korzus E, osenfeld MG, Mayford M. CB histone acetyltransferase activity is a critical component of memory consolidation. Neuron 2004;42: Koyanagi S, Kuramoto Y, Nakagawa H, ym. A molecular mechanism regulating circadian expression of vascular endothelial growth factor in tumor cells. Cancer es 2003;63: Levi F. Circadian chronotherapy for human cancers. Lancet Oncol 2001; 2: Li Y, Zhang H, Xie M, ym. Abundant expression of Dec1/stra13/sharp2 in colon carcinoma: its antagonizing role in serum deprivation - induced apoptosis and selective inhibition of procaspase activation. Biochem J 2002;367: Maemura K, de la Monte SM, Chin MT, ym. CLIF, a novel cycle-like factor, regulates the circadian oscillation of plasminogen activator inhibitor-1 gene expression. J Biol Chem 2000;275: Matsuo T, Yamaguchi S, Mitsui S, Emi A, Shimoda F, Okamura H. Control mechanism of the circadian clock for timing of cell division in vivo. Science 2003;302: McNamara, Seo S, udic D, Sehgal A, Chakravarti D, FitzGerald GA. egulation of CLOCK and MO4 by nuclear hormone receptors in the vasculature: a humoral mechanism to reset a peripheral clock. Cell 2001;105: Merrow M, oenneberg T. Circadian clocks: running on redox. Cell 2001; 106: Mioduszewska B, Jaworski J, Kaczmarek L. Inducible cam early repressor (ICE) in the nervous system a transcriptional regulator of neuronal plasticity and programmed cell death. J Neurochem 2003; 87: anda S, Antoch M, Miller BH, ym. Coordinated transcription of key pathways in the mouse by the circadian clock. Cell 2002;109: ando M, inchak AB, Cermakian N, Sassone-Corsi. A cell-based system that recapitulates the dynamic light-dependent regulation of the vertebrate clock. roc Natl Acad Sci U S A 2001;98: ajaratnam SMW, Arendt J. Health in a 24-h society. Lancet 2001;358: eppert SM, Weaver D. Coordination of circadian timing in mammals. Nature 2002;418: Schibler U, Sassone-Corsi. A web of circadian pacemakers. Cell 2002; 111: Schoenhard JA, Smith LH, ainter CA, Eren M, Johnson CH, Vaughan DE. egulation of the AI-1 promoter by circadian clock components: differential activation by BMAL1 and BMAL2. J Mol Cell Cardiol 2003;35: Sládek M, Sumová A, Kováčiková Z, Bendová Z, Laurinová K, Illnerová H. Insight into molecular core clock mechanism of embryonic and early postnatal rat suprachiasmatic nucleus. roc Natl Acad Sci USA 2004;101: Stehle JH, Foulkes NS, Molina CA, Simonneaux V, evet, Sassone-Corsi. Adrenergic signals direct rhythmic expression of transcriptional repressor CEM in the pineal gland. Nature 1993;365: Toh KL, Jones C, He Y, ym. An her2 phosphorylation site mutation in familial advanced sleep phase syndrome. Science 2001;291: Vallone D, Gondi SB, Whitmore D, Foulkes NS. E-box function in a period gene repressed by light. roc Natl Acad Sci U S A 2004;101: Vitaterna MH, King D, Chang AM, ym. Mutagenesis and mapping of a mouse gene, Clock, essential for circadian behavior. Science 1994;264: TIMO ATONEN, LT, dosentti, akatemiatutkija timo.partonen@ktl.fi Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie Helsinki Mitä opin -kysymykset 1. Ihmisen sisäinen keskuskello sijaitsee a) näköaivokuoressa b) suprakiasmaattisissa tumakkeissa c) verkkokalvoissa 2. er2-geenin toiminta a) estää hyytymistä verisuonissa b) estää kasvainsoluja jakautumasta c) estää muistin konsolidaatiota 3. Laitakellot a) seuraavat aineenvaihdunnan tapahtumia b) mittaavat päivän valoisan ajan pituutta c) lakkaavat toimimasta pakkasella Vastaukset sivulla

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä

Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä Katsaus Ani Englund ja Timo Partonen Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä Olosuhteet ympärillämme muuttuvat jatkuvasti. Päivä vaihtuu yöksi ja kesä syksyksi. Sisäisten kellojen

Lisätiedot

Vuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Vuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

Biologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008

Biologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008 Biologinen kello Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 Elämän rytmisyyden alku Elävät organismit sopeutuneet yö/päivärytmiin elämän alkuajoista lähtien maapallolla Circadian

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen

Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Neurobiologia Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Useat elintoimintomme noudattavat vuorokausirytmiä. Muun muassa

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla

Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla 750376A LuK-tutkielma Sonja Pikkupeura Oulun yliopisto 2017 Asiasanat: vuorokausirytmi suprakiasmaattinen tumake ajastus retinohypotalaminen reitti

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Miten käytän oikein melatoniinia?

Miten käytän oikein melatoniinia? Miten käytän oikein melatoniinia? Timo Partonen tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto (HY) Melatoniini on yöhormoni. C 13 H 16 N 2 O 2 Melatoniini

Lisätiedot

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro 65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen

Lisätiedot

Luonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto)

Luonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Luonnonvalo, uni ja painonhallinta Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Valo virkistää ja tahdistaa Valo vaikuttaa silmien

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Designing switchable nanosystems for medical applica6on

Designing switchable nanosystems for medical applica6on Designing switchable nanosystems for medical applica6on Lehner Roman, Wang Xueya, Wolf Marc, Hunziker Patrick Journal of controlled release 161:307-316, 2012 Emilia Karhunen 25.10.2017 22.11.2017 Emilia

Lisätiedot

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

DNA > RNA > Proteiinit

DNA > RNA > Proteiinit Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA

Lisätiedot

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Normaalimikrobiston uusi tuleminen

Normaalimikrobiston uusi tuleminen PEOPLE ARE NOT JUST PEOPLE. THEY ARE AN AWFUL LOT MICROBES, TOO (The Economist 2012) Normaalimikrobiston uusi tuleminen FM Eveliina Munukka Projektitutkija 3.10.2014 Lee & Mazmanian, Science 2010 NORMAALIMIKROBISTON

Lisätiedot

Voiko valo tehdä hulluksi?

Voiko valo tehdä hulluksi? Timo Partonen TEEMA: KESÄNUMERO 2013 Tieteellisin tutkimuksin on vähitellen voitu valottaa niitä mekanismeja, joilla silmiin tuleva valo vaikuttaa elimistön toimintaan. Tutkimukset ovat myös antaneet tietoa

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin

Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin TIETEESSÄ HANNA M. OLLILA FM, tutkija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, fysiologia hanna.m.ollila@thl.fi ERKKI KRONHOLM psykofysiologian dosentti, erikoistutkija

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot