Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen"

Transkriptio

1 Neurobiologia Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Useat elintoimintomme noudattavat vuorokausirytmiä. Muun muassa vireystilassa, kehon lämpötilassa ja useiden hormonien erityksessä on havaittavissa vuorokausivaihtelu. Vuorokausirytmi on biologisen kellon tuottama sisäsyntyinen rytmi. Nisäkkäiden tärkein vuorokausirytmiä ohjaava kello sijaitsee hypotalamuksen suprakiasmaattisissa tumakkeissa, mutta itsenäistä rytmiä tikittävä kello on paikannettu myös mm. silmän verkkokalvoon. Käydäkseen ajassa 24-tuntisen aurinkovuorokauden kanssa kello tarvitsee päivittäisen tahdistuksen. Tärkeimpänä tahdistajana toimii ympäristön valo, jonka viesti välittyy verkkokalvosta hypotalamukseen. Nopeaa aikavyöhykkeiden ylitystä seuraa aikaerorasitus, koska sisäinen kello käy eri aikaa ympäristön kanssa. Epätahdistumista voivat aiheuttaa myös vuorotyö tai sokeus. Oikea-aikaisella valoaltistuksella tai melatoniinin annolla kelloa voidaan tarvittaessa siirtää. Jatkuvaa epätahdistumista pidetään sairauksien riskitekijänä. Kaikkien eliöiden elintoiminnoissa ilmenee tietty rytmisyys. Selvimmin tämä on havaittavissa vuorokausirytmin osalta. Eräät kasvit avaavat lehtensä säännöllisesti aina päivän koittaessa ja sulkevat ne jälleen yöksi. Rytmisyys on sisäsyntyistä, sillä se on todettavissa myös oloissa, joissa ympäristön valoisuuden vaihtelu on poistettu. Yöeläimet ovat aktiivisia pimeän aikaan ja nukkuvat pääasiassa päivisin. Päiväeläimillä, ihminen mukaan luettuna, useimpien vuorokausirytmien ajoitus on päinvastainen yöeläimiin verrattuna: näille lajeille yö on levon aikaa tosin homo sapiens nocturnus näyttäisi valtaavan yhä enemmän alaa urbanisoituvassa kulttuurissamme. Luonnossa jakautuminen yö- ja päiväeläimiin lisännee osaltaan ekologisten lokeroiden tarjontaa ja siten elämän monimuotoisuutta. Kronobiologia on biologisia rytmejä tutkiva tieteenala. Vuorokausirytmi tunnetaan rytmintutkijoiden keskuudessa paremmin sirkadiaanisena rytminä, sillä sen jakso on noin 24 tuntia (latinan circa = noin ja dies = päivä). Vuorokautta lyhyempiä rytmisiä jaksoja kutsutaan ultradiaanisiksi. Esimerkiksi kasvuhormonin yöllinen eritys noudattaa ultradiaanista rytmiä. Kuukautiskierron periodi on puolestaan infradiaaninen (kesto > 24 h). Eläinmaailmassa on havaittavissa myös selvä vuodenaikaisrytmi, jonka tarkoituksena on sopeuttaa elintoiminnot vuodenaikaisesti muuttuvien ympäristöolojen kannalta optimaalisiksi. Tässä katsauksessa käsitellään lähemmin ainoastaan vuorokausirytmiä. Vuorokausirytmi on sisäsyntyinen Koe-eläimillä aktiivisuuden vuorokausirytmiä voidaan tutkia noninvasiivisesti rekisteröimällä esimerkiksi rotan yölliset käynnit juomapullolla tai mittaamalla matka, jonka hamsteri tai hiiri juoksee öisin häkkinsä juoksupyörässä. Oloissa, joissa eläinhuoneen valorytmi mukailee ympäristön valorytmiä (12 tuntia valoa, 12 tuntia pimeyttä eli 12L : 12D), havaitaan juomis- tai juoksupyöräaktiivisuuden ajoittuvan lähes tarkalleen samaan vuorokaudenaikaan päivästä Duodecim 1999; 115:

2 toiseen (kuva 1A). Siten aktiivisuusrytmi noudattaa näissä olosuhteissa tarkalleen ympäristön 24-tuntista jaksoa. Jos eläimet pidetään jatkuvassa pimeydessä (0L : 24D), aktiivisuuden rytmisyys on edelleen nähtävissä, mutta ympäristön valorytmin puuttuessa aktiivisuuden alkamisaika siirtyy hiukan edellispäiväisestä. Lajin ja yksilön mukaan rytmi voi joko jätättää (kuva 1B) tai edistää (kuva 2A). Sama havaitaan kokeissa, joissa estetään valoinformaation kulku silmän verkkokalvosta keskuhermostoon (orbitaalinen denukleaatio). Siten ulkoisen valorytmin puuttuessa tai siitä viestittävän hermoradan vaurioituessa eläin noudattaa uskollisesti biologisen kellonsa määräämää sisäsyntyistä rytmiä, joka poikkeaa hieman ulkoisesta 24 tunnin aurinkovuorokaudesta. Tällaista ulkoisista tahdistimista irrallista rytmiä kutsutaan»freerunning» -rytmiksi. Myös ihmisen vuorokausirytmi on sisäsyntyinen ja tarvitsee päivittäisen tahdistuksen. Luolakokeissa, joissa vapaaehtoiset henkilöt eristettiin ympäristön valorytmistä täydellisesti useiksi kuukausiksi, uni-valverytmi noudatti 24-tuntista jaksoa, mutta ainoastaan niin kauan kuin valokytkintä ohjattiin luolan ulkopuolelta. Annettaessa koehenkilön itse säädellä valoa, rytmi alkoi jätättää heijastaen sisäisen kellon määräämää jaksoa (Winfree 1987). Mutta missä vuorokausirytmi syntyy? Poistettaessa rotan hypotalamus ja erityisesti näköhermoristin yläpuolella olevat suprakiasmaattiset tumakkeet (SCN) aktiivisuusrytmin säännöllisyys häviää ja eläin juo satunnaisesti vuorokaudenajasta riippumatta (kuva 1C). Tämäntyyppiset kokeet saivat tutkijat 1970-luvulla vahvasti epäilemään, että fyysisen aktiivisuuden vuorokausirytmiä säätelevä biologinen kello sijaitsee SCN:ssä. Leesiokokeiden perusteella on kuitenkin vaikea saada lopullista näyttöä tumakkeen roolista. Kymmenisen vuotta sitten sattuma puuttui ratkaisevasti peliin. Tällöin nimittäin paljastui, että erään uroshamsterin juoksurytmin jakso oli noin 22 tuntia normaalin noin 24 tunnin sijasta. Risteytyskokeissa onnistuttiin jäljittämään autosomissa periytyvä mutaatio, joka tunnetaan nimellä tau (Ralph ja Menaker 1988). Tau-mutaation suhteen heterotsygoottiset jälkeläiset juoksivat noin 22-tuntista rytmiä; homotsygooteilla rytmin jakso oli ainoastaan noin 20 tuntia. Poikkeavia vuorokausirytmejä aiheuttavia mutaatioita oli aiemmin löydetty Tau-mutaatio paikantaa tärkeimmän kellon aivoihin; clock-mutaatio kohdentuu kellokoneiston rattaisiin Kuva 1. Kaavio rotan fyysisen aktiivisuuden (AAA...) vuorokausirytmin ajoittumisesta erilaisissa koeoloissa. A) Rytmi toistuu säännöllisesti vuorokaudesta toiseen, kun ympäristön valorytmi pidetään vakiona. B) Sisäisen kellon jakson määräämä tahdistukseton rytmi saadaan esille tilanteessa, jossa ympäristön valovaihtelu on eliminoitu pitämällä eläimet jatkuvassa pimeydessä. C) Vuorokausirytmin häviäminen hypotalamuksen suprakiasmaattisten tumakkeiden (SCN) leesion seurauksena. Mukailtu Hobsonin (1989) teoksesta. 566 J. T. Laitinen ja T. Porkka-Heiskanen

3 mm. banaanikärpäseltä, mutta tau oli ensimmäinen selkärankaisilta kuvattu kellomutaatio ja siten merkittävä läpimurto. Mutanttihamstereilla suoritetut SCN-siirtokokeet ovat sittemmin vakuuttavasti osoittaneet, että fyysisen aktiivisuuden vuorokausirytmin tuottava»master»-kello sijaitsee todellakin SCN:ssä (Ralph ym. 1990). Tau-geeniä tai sen tuotetta ei toistaiseksi kuitenkaan ole onnistuttu karakterisoimaan, mutta mitä ilmeisimmin mutaatio kohdentuu vuorokausirytmin tuottavan kellon toimintaan. Tutkijat onnistuivat laboratorio-oloissa tuottamaan toisen nisäkkäiden vuorokausirytmiin vaikuttavan mutaation, jolle annettin nimeksi clock. Hiirille kemiallisesti aiheutettujen mutaatioiden joukosta paljastui yksi, jossa juoksurytmin jakso piteni noin 25-tuntiseksi heterotsygoottisella mutantilla ja tuntiseksi tämän homotsygoottisilla jälkeläisillä; homotsygooteilla rytmisyys hävisi vähitellen osoituksena siitä, että mutaatio oli kohdentunut itse kellokoneistoon (Vitaterna ym. 1994). Clock osoittautui yksittäisen geenin mutaatioksi hiiren kromosomissa 5 (Vitaterna ym. 1994). Eleganteissa jatkotutkimuksissa (Antoch ym. 1997, King ym. 1997) osoitettiin, että clock koodaa transkriptiotekijää (Clock), joka sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan muistuttaa läheisesti banaanikärpäseltä aiemmin karakterisoitua Per-proteiinia; Per on vuorokausirytmin synnyn kannalta keskeinen tekijä. Viimeaikainen tutkimus on paljastanut, että kellon molekulaariset rattaat ovat ilmeisen samankaltaiset yksisoluisista eliöistä nisäkkäisiin. Rattaiston ajatellaan muodostuvan itsesäätyvistä geenitranskriptioon perustuvista palautesilmukoista (Dunlap 1998, Reppert 1998, Sassone-Corsi 1998). Esimerkiksi banaanikärpäsen Kellon molekulaariset rattaat Rotan SCN on parillinen, noin hermo- ja gliasolun muodostama soluyhteisö. Mitattaessa in vitro naapureistaan eristetyn SCNneuronin sähköistä aktiivisuutta on havaittu, että yksittäinen neuroni kykenee tuottamaan vuorokausirytmin ja siten toimimaan autonomisena kellona mutta että yksittäisen kellosolun rytmin jakso vaihtelee huomattavasti ja on noin tuntia (Welsh ym. 1995, Liu ym. 1997). In vivo SCN-neuronit muodostavat kuitenkin keskinäiseen kommunikointiin kykenevän soluyhteisön, jonka yksilöt tahdistuvat tikittämään»virallista» noin 24 tunnin sirkadiaanista jaksoa. Mutta mikä saa kellon tikittämään? Kuva 2. Biologisen kellon rytmin siirto lyhytkestoisella valoaltistuksella sekä siirtymää osoittava vaihevastekuvaaja (phaseresponse curve, PRC) (Takahashi ja Zatz 1982). A) Hamsterin juoksupyöräaktiivisuus (tummana erottuvat alueet) noudattaa tahdistuksettomissa oloissa hiukan alle 24-tuntista jaksoa. Lyhytkestoinen valoaltistus (15 min, ajankohta osoitettu nuolella ja tähdellä) saa kellon joko jätättämään tai edistämään, altistuksen ajankohdan mukaan. B) Kellon siirtoa vasteena valopulssiin (60 min) havainnollistava kuvaaja eli PRC. Sirkadiaaninen aika 12 = motorisen aktiivisuuden alkuajankohta (hamsterilla pimeän jakson alku). Kello saadaan jätättämään, kun valopulssi ajoitetaan aktiivisuusjakson alkuun, ja edistämään, kun valoa annetaan aktiivisuusjakson lopulla. Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin 567

4 kellogeenit period (per) ja timeless (tim) koodaavat tiettyyn bhlh-pas-perheeseen kuuluvia transkriptiotekijöitä Per ja Tim. Molempien pitoisuus vaihtelee sytoplasmassa syklisesti noin 24 tunnin jaksoissa. Proteiinituotanto käynnistyy geenitranskription aktivaation ja translaation seurauksena. Per ja Tim kertyvät vähitellen solulimaan muodostaen (mahdollisesti fosforylaation seurauksena) heterodimeerin, joka siirtyy tumaan estämään omaa transkriptiotaan. Periaatteessa tällainen takaisinkytkentäkoneisto mahdollistaa ajan mittaamisen, mutta kellon tahdistus ja etenkin siirto edellyttävät erillisten transkriptioaktivaattoreiden olemassaoloa. Tästä onkin aivan äskettäin saatu vahvaa näyttöä: hiiren Clock-proteiini ja sen homologi banaanikärpäsellä (dclock) näyttäisivät toimivan per-geeniperheen transkription aktivaattoreina (Reppert 1998). Sirkadiaanista jaksoa itsenäisesti tikittäviä kelloja on paikannettu myös mm. nisäkkäillä silmän verkkokalvoon sekä esimerkiksi lintujen ja matelijoiden käpyrauhasen pinealosyytteihin. Nämä kellot huolehtivat mm. kyseisten kudosten rytmisestä melatoniinituotannosta. Varsin yllättäen monet potentiaalisina kellogeeneinä pidettävät geenit (mm. nisäkkäiden per-homologit) näyttäisivät ilmentyvän rytmisesti myös useissa ei-klassisissa kellokudoksissa, joten autonomisia kelloja mitä ilmeisemmin tikittää kehossamme myös keskushermoston ulkopuolella. Näiden tehtävää voidaan tässä vaiheessa vain arvailla. Miten ihmisen vuorokausirytmiä voidaan mitata? Ihmisen vuorokausirytmi ilmenee selvimmin uni-valverytmin vaihtelussa, vireystilassa, kehon lämpötilassa sekä eräiden hormonien kuten käpyrauhasen melatoniinin- ja lisämunuaiskuoren kortisolinerityksessä. Yksinkertaisin keino on lämpötilan mittaus: lämpötila on alimmillaan aamuyöstä, lähtee nousuun ennen heräämistä, kohoaa maksimiinsa iltapäivällä ja alkaa laskea illalla ennen nukkumaan menoa. SCN ohjaa lämpötilan vuorokausirytmiä toisaalta hermoyhteyksillään preoptisen alueen lämpötilaa sääteleviin neuroneihin (Refinetti ja Menaker 1992) ja toisaalta hormonaalisesti säätelemällä melatoniinin eritystä. Melatoniini on nykykäsityksen mukaan tärkein yksittäinen lämpötilarytmiin vaikuttava ihmisen hormoni (Cagnaggi ym. 1992). Lämpötilan mittausta häiritsee fyysinen aktiivisuus, joka kohottaa kehon lämpöä, samoin tukeva ruokailu. Melatoniinin eritystä ei häiritse muu kuin valo: jos valo sytytetään keskellä yötä, kun melatoniinin eritys on runsasta, eritys pysähtyy (McIntyre ym. 1989). Jos valaistusolosuhteita ei muuteta, eritys on vakaata päivästä toiseen: se alkaa illalla kohta valaistuksen vähennyttyä ja jatkuu aamutunneille. Melatoniinipitoisuus voidaan mitata noninvasiivisesti sylkinäytteistä, joita kerätään vuorokausikäyrää varten läpi vuorokauden (Laakso ym. 1990). Rytmin vaiheen määrityksessä käytetään usein mittausta, jossa hämärän aikaan kerätyistä sylkinäytteistä mitataan melatoniini ja lasketaan erityksen alkamisajankohta (dim light salivary melatonin onset, DLSMO) (Carskadon ym. 1997). Keinot kellon siirtoon Valo. Kellon tärkein tahdistaja on valo. Valoviesti välittyy nisäkkäillä silmästä SCN:ään retinohypotalaamista monosynaptista rataa myöten. Sekä eläimillä että ihmisillä on todettu, että kelloa voidaan siirtää valon avulla sekä eteenettä taaksepäin (Boivin ym. 1996, Takahashi ja Zatz 1982). Ajoitus ratkaisee, mihin suuntaan rytmi siirtyy: aamulla annettu valo saa rytmin»edistämään», kun taas illalla annettu valo»jätättää» kelloa (kuva 2). Varsin yllättävä tulos saatiin äskettäin kokeessa: ihmisen vuorokausirytmejä voitiin siirtää myös polvitaipeeseen kohdennetulla valolla (Cambell ja Murphy 1998). Kuinka valoviesti välittyy jalasta hypotalamuksen kelloon, ei vielä tässä tutkimuksessa selvinnyt. Valon vaikutusta vuorokausirytmiin voidaan kuvata ns. vaihevastekuvaajalla (phase-response curve, PRC) (kuva 2B). Kuvaajasta nähdään, että yöeläimillä rytmiä voidaan siirtää vain tiettyinä aikoina päivästä: joko aamuvarhaisella tai illalla. Sen sijaan keskipäivällä tai yöllä annetul- 568 J. T. Laitinen ja T. Porkka-Heiskanen

5 la valolla ei yleensä ole rytmiä siirtävää vaikutusta (Takahashi ja Zatz 1982). Toisaalta valolla näyttäisi olevan rytmiä siirtävää vaikutusta ihmiseen (ja ilmeisesti myös muihin päiväeläimiin) myös päivällä (Jewett ym. 1997). Tuoreiden tutkimusten perusteella ihmisen vuorokausirytmiä voidaan siirtää jo suhteellisen pienellä valointensiteetillä (180 lx, joka vastaa normaalia valaistustehoa kotioloissa) (Boivin ym. 1994, Shanahan ym. 1997). Kelloa ei kuitenkaan ole mahdollista siirtää mielin määrin: kohtuullisia valomääriä käytettäessä rytmin siirron normaali tahdistusraja on pari tuntia (Wever 1985). Ainakin teoriassa maamme pohjoinen sijainti saattaa altistaa meidät tilanteelle, jossa valon määrä ei aina riitä vuorokausirytmin tahdistukseen ja rytmi voi jätättää. Erityisen alttiita saattavat olla vanhukset. Valon rytmejä tahdistava vaikutus heikkenee iän myötä. Eläinkokeissa on osoitettu, että vanha hamsteri tarvitsee noin 20 kertaa enemmän valoa kuin nuori, jotta sen vuorokausirytmi siirtyisi (Zhang ym. 1996). Selitystä ilmiölle ei tiedetä. Toisaalta tiedetään, että runsas valo vaurioittaa verkkokalvoa (Leino 1987), ja näitä vaurioita silmän fysiologiset mekanismit pyrkivät öisin korjaamaan. Iän myötä vähenevää valoherkkyyttä saattaisi hyvin selittää myös se, että eksitatorinen välittäjäaine glutamaatti välittää kemiallisesti valoinformaatiota SCN-neuroneille (Ding ym. 1994). Voidaan ajatella, että liiallinen tai vääräaikainen valoaltistus saattaisi ajan mittaan vaurioittaa kellosoluja glutamaatista riippuvalla eksitotoksisella mekanismilla. Melatoniinin vaikutuksista on parhaiten kuvattu vuodenajan mukaan lisääntyvien eläinten lisääntymissyklin säätely. Myös niillä lajeilla ihminen mukaan luettuna jotka lisääntyvät ympäri vuoden, melatoniinin eritys ajoittuu vuorokauden pimeän aikaan riippumatta eläimen elintavoista (päivä- vai yöaktiivinen) (Reiter 1991). Nisäkkäillä SCN säätelee melatoniinin eritystä, ja melatoniinirytmiä pidetäänkin eräänä luotettavimmista vuorokausirytmin indikaattoreista. Melatoniini toimii kellon hormonaalisena viestinviejänä muualle elimistöön; melatoniinisignaali välittyy spesifisten reseptoreiden kautta (Kokkola ja Laitinen 1998). Melatoniini voi vaikuttaa reseptorivälitteisesti myös biologiseen kelloon, ja melatoniinin annolla on mahdollista siirtää vuorokausirytmiä tietyissä rajoissa (Lewy ym. 1992, 1996). Melatoniinin avulla on tahdistettu mm. sokeiden vuorokausirytmejä (Sack ja Lewy 1997). Melatoniinilla on ainakin suurina annoksina myös sedatiivisia vaikutuksia, minkä johdosta sitä on kokeiltu unen laadun parantamiseen (Mishima ym. 1997, Partonen, 1997). Vuorokausirytmiin väärin ajoitetun valon tavoin myös väärin ajoitettu melatoniinin anto saattaa aiheuttaa rytmin epätahdistumisen (Arendt ja Deacon 1997). Vaikka melatoniini yksittäisinä suurinakin annoksina on suhteellisen turvallinen, sen pitkäaikaiskäytöstä ei ole olemassa luotettavia tutkimuksia (Avery ym. 1998). Erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa annettaessa melatoniinia hedelmällisessä iässä oleville sekä luonnollisesti raskauden aikana. Tahtia valotta. Valoviesti tulee SCN:ään sekä suoraan retinohypotalaamista rataa myöten että kiertotietä talamuksen»intrageniculate leaftletin» (IGL) kautta. Jälkimmäisellä radalla näyttää olevan tärkeä osuus ilman valoa tapahtuvan tahdistuksen välittäjänä. Nykykäsityksen mukaan vireystilan äkillinen lisääntyminen (arousal) on yhteinen tekijä ilman valoa tapahtuvassa rytmin siirtymisessä (Challet ym. 1998). Motorinen aktiivisuus (liikunta) ja ruokailu (Mistlberger ym. 1990) kuuluvat tahdistajina tähän ryhmään. Ilman valoa tapahtuva tahdistus on siis mahdollista, mutta sopivilla valon annoilla sen vaikutus voidaan kumota valo on tahdistajista tärkein ja voimakkain (Duffy ym. 1996). Entä kun sisäinen ja ulkoinen kello käyvät eri tahdissa? Biologiset rytmit ovat kehittyneet sopeuttamaan eliötä mahdollisimman hyvin ulkoisiin olosuhteisiin ja ennakoimaan rytmisesti tapahtuvia elinolosuhteiden muutoksia. Ihminen on kuitenkin ottanut käyttöönsä elintapoja ja tekniikkaa, joka tekee mahdolliseksi irrottautumisen valon ja pimeän rytmittämästä aktiivisuusjaksosta. Sisäinen kellomme kulkee kuitenkin historiallista aikaansa, ja sen tahdistus noudattaa niitä sääntöjä, jotka olivat tarkoituksenmu- Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin 569

6 kaisia aurinkovuorokauteen sopeuduttaessa. Näin moderni kehitys asettaa meidät joissakin tapauksissa ristiriitaan oman ajastuksemme kanssa. Johtuipa ristiriita mistä tahansa, oireet ovat yleensä samat: ylenmääräinen väsymys, nukahtelu kesken päivää, ärtyisyys, keskittymis- ja suorituskyvyn heikkeneminen sekä epämääräinen huonovointisuuden tunne. Joissakin tapauksissa myös mielialahäiriöt (masennus, mania) voivat liittyä sisäisen ajan irtautumiseen ympäristön ajasta (Wehr 1991, Duffy ym. 1996). Mistä väsymys johtuu? Unta edeltävän valvejakson pituus määrää sen, kuinka pitkään on nukuttava, jotta univelka nollautuisi. Väsymys syntyy, kun uni jää velan edellyttämää lyhyemmäksi. Vuorokaudenaika puolestaan määrää, milloin voidaan nukahtaa ja milloin valvoa. Ihmisen unen alkamista valmistelee kehon lämpötilan kääntyminen laskuun myöhään iltapäivällä. Toisaalta lämmön nousu aamulla tekee nukahtamisen vaikeaksi ja useilla henkilöillä mahdottomaksi, vaikka univelkaa olisi kertynyt paljonkin esimerkiksi yövuoron aikana (Borbély 1982). Väsymys syntyy paitsi siitä, että väärin ajoitettu uni jää pakosta velan edellyttämää lyhyemmäksi, myös siitä, että väärin ajoitettu uni on normaalia huonolaatuisempaa syvän unen osuus on vähäinen ja uni katkeilee helposti. Aikaerorasitus Matkustaminen aikavyöhykkeeltä toiselle on altistanut yhä suurempia ihmisjoukkoja aikaerorasitukselle (jet lag), joka syntyy ylitettäessä useita aikavyöhykkeitä lyhyen ajan kuluessa. Siirtyminen uusiin valaistusolosuhteisiin vaatii kellon tahdistamista, mutta tahdistus on mahdollista vain asteittain, tahdistusrajan puitteissa. Tästä johtuu, että ihmisen sisäinen, endogeeninen rytmi jää eri aikaan ympäristön valaistusrytmin kanssa. Mitä suurempi ero on, sitä kauemmin kestää rytmin palautuminen normaaliksi. Tyypillisesti esimerkiksi lento Euroopasta Yhdysvaltojen länsirannikolle sekoittaa vuorokausirytmin noin viikoksi (Deacon ja Arendt 1996). Sopeutumista uuteen ympäristöön voidaan edistää oikein ajoitetulla»valohoidolla»: perille saavuttua ulos aurinkoon tai vaikka pilvisempäänkin säähän valaistus ulkona riittää mitä todennäköisimmin kellon siirtoon. Entä ajoitus? Heti perille tultua kello on vanhassa ajassa, ja sen siirtely on suoritettava tämä huomioon ottaen. Länteen siirryttäessä kellon halutaan jätättävän, minkä se pyrkii luonnostaankin tekemään. Eli valoa illalla. Päinvastoin itään mentäessä. Tunti riittää hyvin, ja lyhyemmästäkin ajasta on apua. Melatoniinia on kokeiltu rytmin siirron nopeuttajana, ja monet koehenkilöt ovat kokeneet hyötyneensä sen käytöstä (Arendt ja Deacon 1997). Lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja on myös käytetty aikaerorasituksen haittojen minimointiin, etenkin helpottamaan nukahtamista silloin, kun sisäisen kellon rytmi pyrkii pitämään hereillä. Käytön haittapuolena ovat dokumentoidut muistihäiriöt normaaleilla, terveillä aikuisilla (Vgontzas ym. 1995). Muistihäiriö on ohimenevä mutta harvinaisen kiusallinen sivuvaikutus juuri uusiin oloihin matkaavilla, mikä on rajoittanut bentsodiatsepiinien käyttöä tähän tarkoitukseen. Vuorotyö Vuorotyöläiset altistuvat jatkuvalle sisäisen ja ulkoisen vuorokausirytmin epätahdistumiselle sekä elimistön yritykselle korjata sisäinen rytmi ulkoista vastaavaksi. Yksilölliset erot haittojen määrässä ovat suuret (Härmä 1993). Vanhemman väen on vaikeampi sopeutua rytmien epäsäännöllisyyteen (Härmä ym. 1994). Vuorotyön aiheuttamia terveyshaittoja ovat mm. väsymys, unihäiriöt, lisääntynyt onnettomuusriski ja ruoansulatuselimistön oireet. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös varmistunut, että sydän- ja verisuonitautien riski on kasvanut vuorotyöläisillä (Knutsson ym. 1988). Vuorotyöhön usein liittyvä krooninen väsymys kasvattaa onnettomuusriskiä niin työpaikoilla kuin työmatkaliikenteessäkin. Vaikka vuorotyön tekemiseen liittyykin stressiä, ei se yksinään selitä sairastavuuden lisääntymistä, vaan suurena syynä on juuri vuorokausirytmin epätahdistus: vatsahaavan riskiä kasvattaa ruoansulatusentsyymien vähentynyt eritys ja suolen liikkuvuuden vähentyminen yövuoron aikana (Vener ym. 1989), kun taas sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöinä voi- 570 J. T. Laitinen ja T. Porkka-Heiskanen

7 daan pitää aamuyön vähentynyttä fibrinolyysiä sekä muutoksia glukoosin ja lipidien metaboliassa (Hampton ym. 1996). Seurauksena on, että ravinnonoton, aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen säätelyn tasapaino häiriintyy, minkä arvioidaan olevan lisääntyneen sairastavuuden merkittävä taustatekijä (Härmä 1998). Vuorotyön haittoja koetetaan torjua mm. erilaisilla työvuoro- ja valaistusjärjestelyillä ja joissakin kokeiluissa myös melatoniinilla. Koululaiset Koululaisia nukuttaa aamulla. Olemme tottuneet pitämään sitä liian myöhäisen nukumaanmenon seurauksena, mutta voisiko ilmiön takana olla sisäisen kellomme ominaisuuksia, jotka liittyvät lapsen kasvuun ja kypsymiseen? Juuri valmistuneen tutkimuksen (Carskadon ym. 1998) mukaan murrosikäisen (tutkimuksessa vuotiaat) sisäinen kello ei sopeudu aikaiseen ylösnousuun siten, että illan nukkumaanmeno aikaistuisi. Tutkimuksessa seurattiin puolen vuoden välein, miten nuorten vuorokausirytmi ja uni sopeutuvat koulun alun aikaistumiseen tunnilla. Vuorokausirytmin vaiheen merkkinä käytettiin melatoniinirytmiä, tarkemmin sanottuna DLMSO:ta. Nukahtamisalttius mitattiin käyttäen multiple sleep latence testiä (MSLT), jossa koehenkilö lepää sängyssä ja EEG:n avulla seurataan, kuinka kauan nukahtamiseen kuluu aikaa. Mitä enemmän univelkaa on kertynyt, sitä lyhyempi on nukahtamisviive. Rytmien suhteen merkittävin ja merkillisin löydös oli, että tuntia aikaisempi ylösnousu ei siirtänyt kelloa aikaisemmaksi, vaan melatoniinin eritys alkoi päinvastoin noin 40 minuuttia myöhemmin. Nukkumaanmenoaika ei muuttunut, joten nukkuminen ajoittui nyt uuteen kohtaan vuorokausirytmiä, jolloin nukahtaminen voi olla vaikeutunut, ja unen laatu heikompi kuin normaalisti. Herääminen siirtyi tuntia aikaisemmaksi, koska kouluun oli kerittävä, ja näin ollen kokonaisuniaika lyheni. Seuraukset näkyivät nukahtamisalttiustestissä: nukahtamisviive lyheni puoleen ja oli keskimäärin vain 10 minuuttia. Lyhyin viive oli 1.8 minuuttia. Melkein puolella koehenkilöistä esiintyi REM-unijaksoja MSLT-testissä. Aikuisella tätä pidettäisiin merkkinä hyvin vakavasta unihäiriöstä (narkolepsia) tai poikkeuksellisen suuresta univelasta. Ei ihme, että opettajilla on aamutunneilla työlästä. Jos näitä tuloksia voitaisiin yleistää normaaliin koulutyöhön, ensimmäisellä aamutunnilla koko luokka olisi unessa alle kahdessakymmenessä minuutissa opetuksen alkamisesta! Vakavaa ajattelemisen aihetta antaa myös se, että siirtyminen aikaisempaan heräämiseen vähensi syvän unen osuutta kokonaisunimäärästä. Tämä on ristiriidassa unen normaalin säätelyn kanssa: aikuisilla koehenkilöillä suuri univelka lisää syvän unen osuutta korvausunen aikana (Borbély 1982). Nuorilla näyttää siis olevan selviä biologisperäisiä vaikeuksia sekä sopeutumisessa rytmin siirtoon että univelkaan. On mahdollista, että nämä mekanismit eivät vielä murrosiässä ole saavuttaneet lopullista kypsyysastettaan. Yritykset sopeuttaa nuoret aikuisten mallin mukaiseen rytmiin johtivat siis krooniseen, erittäin merkittävään univelkaan, unen laadun huononemiseen ja unen ajoittumiseen aamupäivään, päällekkäin koulutyön kanssa. Kaamosmasennus Eräs masennuksen alatyypeistä on kaamosmasennus, jota tavataan noin prosentilla väestöstä (Partonen ja Lönnqvist 1998). Sille tyypillisiä oireita ovat masennuksen alkaminen syksyllä päivänvalon vähentyessä, ruokahalun kasvu, unen tarpeen lisääntyminen ja painon nousu (Partonen ja Lönnqvist 1998). On esitetty, että ainakin eräänä häiriön syynä voisi olla sisäisen ja ulkoisen rytmin epätahdistuminen: päivän lyhetessä valomäärä ei riitä tahdistamaan vuorokausirytmiä, joka alkaa kulkea sisäisen kellon mukaan eli jätättää. Tutkimuksilla on saatu vain osittaista vahvistusta tälle teorialle: Kaamosmasennuspotilailla on todettu rytmien ajoituksen vaihtelevan enemmän kuin terveillä (Teicher ym. 1997). Kaamosmasennuksen hoitoon käytetään kirkasvalohoitoa: noin lx heti aamusta tunnin ajan pitää oireet kurissa (Partonen ja Lönnqvist 1998). Kannattaa muistaa, että valohoito tehoaa kaamosmasennukseen mutta ei yleensä muuntyyppiseen masennukseen. Va- Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin 571

8 lohoito on hyvin siedettyä, eikä siihen ole todettu liittyvän merkittäviä sivuvaikutuksia, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta. Teoriassa haitat saattaisivat ilmetä liiallisen tai vääräaikaisen valon aikaansaamina verkkokalvovaurioina tai SCN-neuronien degeneraationa, kuten edellä selostettiin. Lopuksi Sisäisen kellomme epätahdistus aurinkovuorokauden suhteen aiheutuu pääosin yhteiskuntamme vaatimuksista (esim. vuorotyö) tai itse aiheuttamistamme olosuhteista (aikaerorasitus), ja joissakin tapauksissa syynä on sairaus (esim. sokeus). Vielä ei tiedetä, voiko epätahdistus aiheuttaa sairauksia, mutta sairastumisen riskitekijänä sitä voidaan kuitenkin pitää. Saattaapa osoittautua, että vuorokausirytmien jatkuvalla epätahdistumisella on vakavampiakin seurauksia: tau-mutanttihamstereiden keskimääräinen elinikä lyhentyi 40 %, mutta normaalistui, kun mutanteille siirrettiin normaalirytmisten hamstereiden SCN, joka myös palautti mutanttien rytmin normaaliksi. Miksi rytmin häiriintyminen aiheutti eliniän lyhenemisen, on vielä selvittämättä (Hurd ja Ralph 1998). Kirjallisuutta Antoch M P, Song E J, Chang A M, ym. Functional identification of the mouse circadian Clock gene by transgenic BAC rescue. Cell 1997; 89: Arendt J, Deacon S. Treatment of circadian rhythm disorders melatonin. Chronobiol Int 1997; 14: Avery D, Lenz M, Landis C A. Guidelines for prescribing melatonin. Ann Med 1998; 30: Boivin D B, Duffy J F, Kronauer R E, Czeisler C A. Sensitivity of the human circadian pacemaker to moderately bright light. J Biol Rhythms 1994; 9: Boivin D B, Duffy J F, Kronauer R E, Czeisler C A. Dose-response relationships for resetting of human circadian clock by light. Nature 1996; 379: Borbely A A. A two process model of sleep regulation. Human Neurobiol 1982; 1: Cagnaggi A, Elliott J A, Yen S S C. Melatonin: a major regulator of the circadian rhythm of core temperature in humans. J Clin Endocrinol Metab 1992; 75: Campbell S S, Murphy P J. Extraocular circadian phototransduction in humans. Science 1998; 279: Carskadon M A, Acebo C, Richardson G S, Tate B A, Seifer R. An approach to studying circadian rhythms of adolescent humans. J Biol Rhythms 1997; 12: Carskadon M A, Wolfson A R, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adoscelent sleep patterns, circadian timing and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998; 21: Challet E, Scarbrough K, Penev P D, Turek F W. Roles of suprachiasmatic nuclei and intergeniculate leaflets in mediating phase-shift effects of a serotonergic agonist and their photic modulation during subjective day. J Biol Rhythms 1998; 13: Deacon S, Arendt J. Adapting to phase shifts, I. an experimental model for jet lag and shift work. Physiol Behav 1996; 59: Ding J M, Chen D, Weber E T, Faiman L E, Rea M A, Gillette M U. Resetting the biological clock: mediation of nocturnal circadian shifts by glutamate and NO. Science 1994; 266: Dunlap J. An end in the beginning. Science 1998; 280: Duffy J F, Kronauer R E, Czeisler C A. Phase-shifting human circadian rhythms: influence of sleep timing, social contact and light exposure. J Physiol 1996; 495: Hampton S, Morgan L, Lawrence N, ym. Postprandial hormone and metabolic responses in simulated shift work. J Endocrinol 1996; 151: Hobson J A. Sleep. Scientific American Library. New York: W H Freeman and Company, 1989, s. 38. Hurd M W, Ralph M R. The significance of circadian organization for longevity in the golden hamster. J Biol Rhythms 1998; 13: Härmä M. Individual differences in tolerance to shiftwork: a review. Ergonomics 1993; 36: Härmä M I, Hakola T, Åkerstedt T, Laitinen J T. Age and adjustment to night work. Occup Environ Med 1994; 51: Härmä M. New work times are here are we ready? Scand J Work Environ Health 1998 (painossa). Jewett M E, Rimmer D W, Duffy J F, Klerman E B, Kronauer R E, Czeisler C A. Human circadian pacemaker is sensitive to light throughout subjective day without evidence of transients. Am J Physiol 1997; 273: R King D P, Zhao Y, Sangoram A M, ym. Positional cloning of the mouse circadian clock gene. Cell 1997; 89: Kokkola T, Laitinen J T. Melatonin receptor genes. Ann Med 1998; 30; Knutsson A, Åkerstedt T, Jonsson B G. Prevalence of risk factors for coronary artery disease among day and shift workers. Scand J Work Environ Health 1988; 14: Laakso M, Porkka-Heiskanen T, Alila A, Stenberg D, Johansson G. Correlation between salivary and serum melatonin: dependence on serum melatonin levels. J Pineal Res 1990; 9: Leino M. Valon aiheuttamat verkkokalvovauriot. Duodecim 1987; 193: Lewy A J, Ahmed S, Jackson J M L, Sack R L. Melatonin shifts human circadian rhythms according to a phase-response curve. Chronobiol Int 1992; 9: Lewy A J, Ahmed S, Sack R L. Phase shifting the human circadian clock using melatonin. Behav Brain Res 1996; 73: Liu C, Weaver D R, Strogatz S H, Reppert S M. Cellular construction of a circadian clock: period determination in the suprachiasmatic nuclei. Cell 1997; 91: McIntyre I M, Norman T R, Burrows G D, Armstrong S M. Human melatonin response to light at different times of the night. Psychoneuroendocrinology 1989; 14: Mishima K, Satoh K, Shimizu T, Hishikawa Y. Hypnotic and hypothermic action of daytime-administered melatonin. Psychopharmacology 1997; 133: Mistlberger R E, Houpt T A, Mooreede M C. Characteristics of foodentrained circadian rhythms in rats during long-term exposure to constant light. Chronobiol Int 1990; 7: Partonen T. Melatoniini unettomuuden hoidossa. Suom Lääkäril 1997; 52: Partonen T, Lönnqvist J. Seasonal affective disorder a guide to diagnosis and treatment. CNS Drugs 1998; 9: Ralph M R, Menaker M. A mutation of the circadian system in golden hamsters. Science 1988; 241: Ralph M R, Foster R G, Davis F C, Menaker M. Transplanted suprachiasmatic nucleus determines circadian period. Science 1990; 247: Refinetti R, Menaker M. The circadian rhythm of body temperature. Physiol Behavior 1992; 51: Reiter R J. Melatonin: the chemical expression of darkness. Mol Cell Endocrinol 1991; 79: C Reppert S M. A clockwork explosion! Neuron 1998; 21: 1 4. Sack R L, Lewy A J. Melatonin as a chronobiotic: treatment of circadian 572 J. T. Laitinen ja T. Porkka-Heiskanen

9 desynchrony in night workers and the blind. J Biol Rhythms 1997; 12: Sassone-Corsi P. Molecular clocks: mastering time by gene regulation. Nature 1998; 392: Shanahan T L, Zeitzer J M, Czeisler C A. Resetting the melatonin rhythm with light in humans. J Biol Rhythms 1997; 12: Takahashi J S, Zatz M. Regulation of circadian rhythmicity. Science 1982; 217: Teicher M H, Glod C A, Magnus E. Circadian rest-activity disturbances in seasonal affective disorder. Arch Gen Psych 1997; 54: Vener K, Szabo S, Moore J. The effect of shift work on gastrointestinal function: a review. Chronobiologia 1989; 16: Vgontzas A N, Kales A, Bixler E O. Benzodiazepine side effects: role of pharmacokinetics and pharmacodynamics. Pharmacology 1995; 51: Vitaterna M H, King D P, Chang A-M, ym. Mutagenesis and mapping of a mouse gene, Clock, essential for circadian behavior. Science 1994; 264: Wehr T A. Sleep-loss as a possible mediator of diverse causes of mania. Br J Psychiatry 1991; 159: Welsh D K, Logothetis D E, Meister M, Reppert S M. Individual neurons dissociated from rat supra-chiasmatic nucleus express independently phased circadian firing rhythms. Neuron 1995; 14: Wever R A. Use of light to treat jet lag: differential effects of normal and artificial light on human circadian rhythms. Kirjassa: Wurtman R J, Baum M J, Potts J T J, toim. The medical and biological effects of light. New York: Ann NY Acad Sci, 1985, Vol 453, s Winfree A T. The timing of biological clocks. Scientific American Library. New York: WH Freeman and Company, Zhang Y, Kornhauser J M, Zee P C, Mayo K E, Takahashi J S, Turek F W. Effects of aging on light-induced pahse-shifting of circadian behavioral rhythms, fos expression and CREB phosphorylation in the hamster suprachiasmatic nucleus. Neuroscience 1996; 70: JARMO T. LAITINEN, FT, dosentti, yliassistentti Kuopion yliopiston fysiologian laitos PL 1627, Kuopio TARJA PORKKA-HEISKANEN (Stenberg), dosentti Suomen Akatemian vanhempi tutkija Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, fysiologian osasto PL 9, Helsingin yliopisto Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin 573

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat

Lisätiedot

Biologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008

Biologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008 Biologinen kello Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 Elämän rytmisyyden alku Elävät organismit sopeutuneet yö/päivärytmiin elämän alkuajoista lähtien maapallolla Circadian

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Opiskelijan unipäiväkirja

Opiskelijan unipäiväkirja LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla

Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla 750376A LuK-tutkielma Sonja Pikkupeura Oulun yliopisto 2017 Asiasanat: vuorokausirytmi suprakiasmaattinen tumake ajastus retinohypotalaminen reitti

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Kuormituksen ehkäisy työajoilla Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 1 Vireänä ajossa 2 Taustatekijät Toissijaiset tekijät Ensisijaiset tekijät Muokkaavat tekijät 1 Muokkaavat tekijät 2 Pääsy terveydenhuoltoon Istumatyö Terveys Vähäinen uni Henkilökoht.

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja

Magnus Lönnqvist. Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja Magnus Lönnqvist Kauppatieteiden maisteri, Ammattivalmentaja, Työhyvinvointivalmentaja, Ravintovalmentaja, Univalmentaja Valmentanut vuodesta 1975 Yrittänyt vuodesta 1983 Elänyt vuodesta 1960 magnus@clover.fi

Lisätiedot

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - - PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Tunable White. Henkilökohtainen valaistus

Tunable White. Henkilökohtainen valaistus Tunable White Henkilökohtainen valaistus Ihmiskeskeinen valaistus Valaistus joka keskittyy tarpeisiisi Valo vaikuttaa siihen mitä tunnemme ja miten toimimme. Valolla on myös suuri vaikutus tunteisiimme

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille

Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni. Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Lapsen kasvaminen ja kasvuhormoni Opas kasvuhormonihoidosta lapsille ja vanhemmille Sisällys Lapsen kasvu ja kasvuhormoni Kasvuhormonihoito Lääkkeen antaminen Kasvuhormonin saa apteekista Todistukset ulkomaanmatkaa

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä

Eliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä Katsaus TIMO ATONEN äivän ja yön vaihtelu on eliöille toistuva rasitus, sillä luonnonolosuhteet päivällä ja yöllä saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Myös vuodenaikojen vaihtuminen edellyttää

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Kaamosmasennus ja kaamosväsymys

Kaamosmasennus ja kaamosväsymys Katsaus Marjaana Nyström, Simo Saarijärvi ja Hannele Räihä Kaamosmasennus ja kaamosväsymys Yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö on kaamosmasennus, joka ilmenee syksyllä tai talvella ja paranee

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä

Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä Katsaus Ani Englund ja Timo Partonen Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä Olosuhteet ympärillämme muuttuvat jatkuvasti. Päivä vaihtuu yöksi ja kesä syksyksi. Sisäisten kellojen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta

Lisätiedot

TULOS NOUSUUN NUKKUMALLA. Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi

TULOS NOUSUUN NUKKUMALLA. Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi TULOS NOUSUUN NUKKUMALLA Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi 16.3.2017 MINÄ JA HELTTI Perustettu 2013 Visiona vaikuttaa yli 500 000 suomalaisen hyvinvointiin vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot