Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen

Transkriptio

1 Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen

2 Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2014 Tampereen Infra / Vihersuunni elu ID: Kannen kuva: Kesäpäivä Koskipuistossa. Kuva Ranja Hautamäki.

3 Sisällyslue elo TIIVISTELMÄ VIHERVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Ohjaavat strategiat ja linjaukset Asukasnäkökulma Keskustan strategisen osayleiskaavan lähtökohdat viherverkolle...11 Asiantun jaseminaarit Selvityksen työvaiheet ja työryhmä VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Rii ävien ja monipuolisten viheralueiden ja palveluiden turvaaminen Arvokkaiden viheralueiden vaaliminen Kaupunkivihreän vahvistaminen Kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen KESKUSTAN VIHER - JA VIRKISTYSVERKON KEHITTÄMINEN Keskustan viherverkko Kaupunkipuistot ja aluepuistot Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet Erikoispuistot ja -kohteet, torit, aukiot ja kävelykadut Puistokadut ja katupuut Viherverkon erityisalueet Keskustan viheralueiden hoitoluokitus Keskustan viher- ja virkistyspalvelut Peli-, urheilu- ja pallokentät Leikkipaikat Keskustan vihreät rei t Muut viherpalvelut Rantojen virkistyspalvelut Tapahtumapaikat Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus käsi einä Keskustan viheralueiden saavute avuus Keskustan viheralueiden rii ävyys Viherverkon historialliset helmet Maisemarakenteellises merki ävät viheralueet Kul uurihistoriallises merki ävät viheralueet Kaupunkikuvallises merki ävät puistot Keskustan merki ävät torit ja aukiot Keskustan kaupunkiluonnon aarteet Luonnonoloiltaan arvokkaat viheralueet Arvokkaat luontokohteet Maiseman- ja luonnonhoitoalueet Merki ävät metsäalueet Asukkaille tärkeät viheralueet Mielipaikat ja rei t Asukkaiden esi ämät viherverkon kehi ämistoiveet Koh vihreämpää ja viihtyisämpää keskustaa Viherverkko ja ilmastonmuutos Ekologises kestävä keskusta Vihreä kävelykeskusta Keskustan viher- ja virkistysverkon kehi äminen...82 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelman alustava tarkastelualue Liite 2 Tampereen viheraluejärjestelmä KYMS, 2008 Liite 3 Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoi eet Liite 4 Puistokävelykar a Liite 5 Keskustan puistojen rakentamisajat Liite 6 Pinnoitetun maan osuus Tampereella vuonna 2006

4 KUVA RANJA HAUTAMÄKI Koskipuiston rantapromenadi tunnusomaisine kannaistutuksineen ja kaarivalaisimineen.

5 TIIVISTELMÄ Tampereen vihreä keskusta -selvitys käsi elee keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuu a. Selvitys on laadi u Kaupunkiympäristön kehi ämisen Yleisten alueiden suunni elun toimesta, yhteistyössä viher- ja virkistysalueista vastaavien tahojen kanssa. Rapor on laadi u samaan aikaan valmisteltavan keskustan strategisen osayleiskaavan kanssa, ja se on tuo anut lähtö etoja osayleiskaavalle. Rapor toimii lisäksi itsenäisenä, keskustan viheralueiden, julkisten ulko lojen ja liikunta-alueiden kehi ämistä koskevana selvityksenä. Tarkastelualueena on keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa esite y alustava rajaus, jota on laajenne u Iidesjärvellä ja Viikinsaarella. Viherverkkoon on sisällyte y viheralueiden ja puistojen ohella aukiot, puistokadut, keskeiset jalankulkualueet ja myös ton en kasvulliset osat. Tarkasteltavana on viherverkko kokonaisuutena, johon lii yy ekologisia, kaupunkikuvallisia, historiallisia, toiminnallisia ja kokemuksellisia merkityksiä. Selvitys sisältää myös erilaiset viher- ja virkistysalueiden palvelut. Työ käsi elee viherverkon eri ulo uvuuksia ja mi akaavoja kaupunkisuunni elun strategisesta tasosta toteutuksen ja kunnossapidon linjauksiin. Tampereen vihreä keskusta selvitys sisältää kolme lukua: kehi ämisen lähtökoh a esi elevän johdannon, keskustan viherverkon vision ja viherverkon kehi ämistä koskevan luvun, jossa selvitetään tarkemmin viherverkon nyky laa, arvoja ja tavoi eita. Lopussa esitetään yhteenvetona keskustan strateginen viherverkko kar amuodossa. Keskustan viherverkon kehi äminen kytkeytyy useisiin ajankohtaisiin ohjelmiin, joista tärkeimpinä ovat Keskustan kehi ämisohjelma (2013), pormestariohjelma (2013) ja Keskustan liikenneverkkosuunnitelma (2013). Lähtökohtana ovat myös aiemmat viherverkkoa koskevat selvitykset: Viheralueohjelma (2005), Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (2008) sekä viherpalveluohjelmat. Lähtöaineistona ja strategisten tavoi eiden muotoilussa on hyödynne y keskustan osayleiskaavan valmisteluun lii yneitä asiantun jaseminaareja sekä laajaa asukaskyselyä, jonka tulokset, tärkeiksi koetut viheralueet ja viherverkkoa koskevat kehi ämistoiveet on ote u huomioon tavoi eiden muotoilussa. Tampereella on puistojen kaupunkina pitkä perinne, mitä tulee vaalia ja vahvistaa. Kaupungin sijoi uminen kahden suuren järven väliselle kannakselle luo keskustalle vahvan iden tee n, jota täydentää 1800-luvulla muotoutunut puistoverkosto puistokatuineen. Keskustan strategisessa osayleiskaavassa asete u tavoite keskustan ivistämisestä ja asukasmäärän kasvamisesta luo viherverkolle haasteen, johon vastaaminen edelly ää viherverkon tavoi eellista kehi ämistä ja vision luomista. Vihreän keskustan visio on kiteyte y neljään tavoi eiseen: 1) viheralueiden rii ävyys ja monipuolisuus, 2) arvokkaiden viheralueiden vaaliminen, 3) kaupunkivihreän vahvistaminen ja 4) kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen. Keskustan viherverkko on monimuotoinen ja sisältää laajoja aluepuistoja, toiminnoiltaan monipuolisia kaupunginosapuistoja, pieniä kor elipuistoja, urheilu- ja liikunta-alueita, luonnonsuojelualueita, hautausmaita ja siirtolapuutarhoja. Lisäksi viherverkkoon kuuluvat torit, kävelykadut, aukiot ja puistokadut. Viherverkon monipuolisuus ja omaleimaisuus on vahvuus, jota tulee vaalia. Viher- ja virkistysalueet tarjoavat erilaisia palveluita: leikkipaikkoja, peli- ja urheiluken ä, rei ejä, skei paikkoja, koirapuistoja sekä mahdollisuuksia uin in, kalastukseen ja veneilyyn. Viher- ja virkistysalueiden ja niiden palveluiden tulee olla rii äviä, saavute avia ja monipuolisia eri ikäryhmien tarpeisiin. Tavoi eena on, e ä keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät ja niiden palveluita kehitetään asukasmäärän kasvu silmälläpitäen. Erityistä huomiota on kiinnite ävä asukkaiden lähivirkistysalueiden sekä toiminnallises monipuolisten kaupunginosapuistojen saavute avuuteen. Keskustan viher- ja virkistyspinta-alaa pyritään myös lisäämään esimerkiksi katuvihreällä sekä ton en viherpinnoilla ja viherkatoilla. Tulevaisuudessa on varaudu ava myös puistojen lisääntyvästä käy öpaineesta ja kulutuksesta aiheutuvaan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten kasvuun. 5

6 Keskustassa on useita merki äviä viheralueita, joiden arvoja tulee vaalia. Tammerkosken kansallismaisema, historialliset puistot ja tunnusomaiset näkymät ovat osa kaupungin kul uuriperintöä. Kauppi, Pyynikki, Kalevanharju, Iidesjärvi, rannat ja Hämeenpuiston akseli muodostavat viherverkon y men ja kaupungin iden- tee tekijän. Historiallisten ja maisemarakenteellises merki ävien viheralueiden ohella keskustassa on arvokkaita luontokohteita, joilla on ekologista ja lajiensuojelullista merkitystä. Lisäksi on noste u esille viheralueiden kokemukselliset arvot ja asukaskyselyiden perusteella tärkeiksi koetut paikat, erityises koskenvarren puistot, Näsinpuisto, Sorsapuisto ja Hatanpäänniemen puistot. Kaupunkivihreän vahvistamisen tavoite kytkeytyy kestävän kaupungin luomiseen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen. Tavoi eena on kaupunkivihreän elinvoimaisuus ja monimuotoisuus olevan viherverkon vahvistaminen ja myös uuden kaupunkiluonnon luominen. Viherpinta-alan lisääminen edistää hulevesien imeytymistä ja hillitsee tulvia. Istutukset parantavat pienilmastoa sitomalla epäpuhtauksia ja lieventämällä lämpösaareke-ilmiötä. Kaupunkivihreällä on myös merki ävä hyvinvoin a ja tervey ä edistävä vaikutus, joka perustuu viheralueiden tarjoamiin estee siin ja sosiaalisiin kokemuksiin sekä luontoelämyksiin. Tampereen keskustassa kaupunkivihreän edistämisen tavoite koskee erityises kävelykeskustana kehite ävää alue a ja täydennysrakentamisalueita. Tampereen keskustan kehi äminen kävely- ja virkistyskaupungiksi kiinni ää huomiota erityises jalankulkijan ympäristöön. Ydinkeskustan alue a kehitetään kävelykeskustana, jossa edistetään kävelykatujen, kävelypaino eisten hidaskatujen, aukioiden ja sisäpihojen viihtyisyy ä. Painopisteenä ovat Tampereen keskustalle tunnusomaiset kosken ja järvien rannat, joiden reittejä ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään. Tavoi eina ovat erityises koskenvarren rei en jatkuvuus sekä Ranta-Tampellan, Mustalahden sataman ja Eteläpuiston ranta-alueiden virkistysmahdollisuuksien kehi äminen. Keskeisten jalankulkurei en sujuvuuteen ja viihtyisyyteen tulee kiinni ää huomiota. Erityisenä tavoi eena on kehi ää sujuvia rei ejä keskustasta Kaupin ja Pyynikin metsiin sekä Iidesjärvelle. Myös keskustan itä-länsi suuntaisia yhteyksiä parannetaan. Elävän kävelykaupungin tavoite a edistetään myös tukemalla tapahtumia ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia keskustan kehi ämiseen. Tampereen vihreä keskusta -selvitys on ollut nähtävänä ja kommentoitavana Saatujen palautteiden pohjalta tehtyjen tarkistusten jälkeen se on viety yhdyskuntalautakuntaan. Näkymä Pyynikinharjun näkötornista Näsijärvelle päin. KUVA RANJA HAUTAMÄKI 6

7 1 VIHERVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Tampere tunnetaan puistojen kaupunkina, ja yhteisenä tavoi eena on säily ää vehreys myös tuleville sukupolville. Käsillä oleva rapor Tampereen vihreä keskusta käsi elee keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuu a. Vihreys on olennainen osa kaupunkia ja ero amaton osa myös kaupunkisuunni elua. Viherverkolla on monitahoinen merkitys ja siihen lii yy ekologisia, kaupunkikuvallisia, historiallisia sekä toiminnallisia arvoja. Rapor ssa käsiteltävään viherverkkoon on sisällyte y viher- ja virkistysalueet, aukiot, puistokadut ja keskeiset jalankulkurei t. Laajas määriteltynä viherverkkoon kuuluvat myös ton en kasvulliset osat. Tampereen vihreä keskusta rapor sisältää kolme lukua: kehi ämisen lähtökoh a esi elevän johdannon, keskustan viherverkon vision ja lopuksi viherverkon kehi ämistä koskevan luvun, jossa selvitetään tarkemmin vision eri teemoja. Tampere on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkialue ja tutkimusten mukaan halutuin asuinpaikka. Kaupunkia pidetään sopivan kokoisena, asumiskustannuksiltaan kohtuullisena ja elinympäristönä helppona sekä mielly ävänä. Asuinympäristön viihtyvyyteen lii yvät keskeises Tampereen vihreys ja puistot. Kansallismaisemaksi tunnuste u Tammerkoski, teollinen perintö ja ainutlaatuinen sijain kahden järven välisellä kannaksella ovat kaupungin tunne u iden tee tekijä. Sama maisema esiintyy myös vanhassa koulutaulussa, jonka avulla opete in suomalaisille, miltä Tampere näy ää. Tamperelaisille järjestetyssä kyselyssä mainitaan ylpeydenaiheiksi kymmenen ensimmäisen joukossa Keskustori, Koskipuisto, Laukontori, Hämeenpuisto ja kukat (EVE-kysely 2011). Laajassa interne n kar akyselyssä asukkaiden lempipaikoiksi nousevat jälleen kerran keskustan puistot (Harava-kysely 2013). Tampereen kasvu edelly ää kaupunkirakenteen ivistämistä, liikenteen kehi ämistä ja keskustan vetovoimaisuuden vahvistamista. Viherverkolla ja kaupungin julkisella lalla on tärkeä tehtävä hyvän elinympäristön toteutumisessa. Liikenneverkon kehi äminen mahdollistaa kävelykatujen ja kävelypaino eisten katualueiden laajentamisen, viihtyisien jalankulkurei en ja sujuvien pyörärei en toteu amisen. Edustavat kadut, aukiot ja puistot ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Rii ävät lähivirkistysalueet turvaavat keskustan houku elevuuden asuinpaikkana. Tiivistämisen yhteydessä on huolehdittava, e ä asukkailla säilyy laadukkaita lähivirkistysalueita ja monipuolisia viherpalveluita. Yleistavoi eena Tampereen kehi ämisessä on kestävän kaupunkirakenteen luominen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Puistoilla, vihreillä pihoilla ja katupuilla voidaan vaiku aa sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen e ä ympäristön viihtyisyyteen. Näkymä Pyynikinharjun näkötornista koh keskustaa. Sijain kapealla kannaksella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä luo keskustalle vahvan maisemallisen iden tee n, jota täydentää 1800-luvulla muotoutunut puistoverkosto puistokatuineen. KUVA RANJA HAUTAMÄKI 7

8 1.2 Ohjaavat strategiat ja linjaukset Tampereen vihreä keskusta selvitys kytkeytyy useisiin ajankohtaisiin strategioihin ja ohjelmiin, joista tärkeimpiä ovat Keskustan kehi ämisohjelma (KESKO) ja pormestariohjelma. Näiden ohjaavina asiakirjoina ovat olleet Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030, Tampereen kaupungin ilmastostrategia, Pirkanmaan maakuntakaava ja Tampere virtaa kaupunkistrategia Myös uusi kaupunkistrategia ja kaupunkirakenneja ympäristösuunnitelma lii yvät selvitykseen. Selvitys kytkeytyy myös liikenneverkkosuunnitelmaan (Takli), hulevesiohjelmaan, kul uuriympäristöohjelmaan ja aiempiin viherverkkoa koskeviin selvityksiin, joista tärkeimmät ovat Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys sekä viheralueohjelma. Alla lyhyt kooste ohjelmien keskeisistä tavoi eista viherverkon kannalta. Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki (2013) korostaa elinympäristön laadukkuu a, viihtyisyy ä ja turvallisuu a. Kävelyn, pyöräilyn ja liikunnan perusedellytyksiä tuetaan. Kaupunkiseudun kasvun yhteydessä on huolehdi ava ekologisesta kestävyydestä ja ote ava huomioon ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuus. Strategiassa korostetaan myös asukkaiden osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja palvelujen kehi ämiseen. Pormestariohjelman (2013) mukaan puistot ovat kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Ohjelma korostaa Tammerkosken rantojen kehi ämistä ja pyöräilyn sekä kävelyn tukemista. Ohjelman mukaan täydennysrakentamisen yhteydessä otetaan huomioon tärkeät lähivirkistysalueet ja lähiluonto, muun muassa viherkatot, viherpihat ja lähimetsät. Pormestariohjelma mainitsee useita viherverkon kehittämiskohteita: Kalevan liikuntapuiston, Iidesjärven perhepuiston, Ra nan tapahtumapuiston ja Eteläpuiston, josta järjestetään kansainvälinen kutsukilpailu. Lisäksi kiinnitetään huomiota rullalautailupaikkojen kehi ämiseen, laajennetaan kävelykeskustaa ja kunnostetaan Tammerkosken valaistus. Keskustan kehi ämisohjelman KESKOn (2013) mukaan viherverkko vahvistaa Tampereen profiilia puistojen kaupunkina, viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelupaikkana. Viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille ja matkailijoille uusia elämyksellisiä kulkurei ejä ja palveluja historiallisessa kaupunki- ja luonnonympäristössä. Kehi ämisohjelman vision useat näkökohdat kytkeytyvät viherverkkoon. Keskustalla on imago teesi korostaa kansallismaiseman, keskustan vanhojen puistojen ja uusien vetonaulojen merkitystä. Keskusta palvelee monipuolises tavoite tarkoi aa viherverkon kannalta sitä, e ä virkistysmahdollisuuksien rii ävyys, saavute avuus ja monipuolisuus turvataan. Tavoi eena on myös viihtyisien ja sujuvien kävely- ja pyörärei en luominen. Keskustan palvelutarjontaan kuuluvat myös monipuoliset tapahtumat. Teesi keskustaympäristö henkii laatua korostaa puistojen, aukioiden ja kävelykatujen laadukasta suunni elua, toteutusta ja hoitoa. Tampereen kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa Rosoises kaunista (2013) painotetaan keskustan ranta-alueiden ja arvokkaiden kul uuriympäristöjen kytkemistä osaksi keskustaa. Tavoi eena on selvi ää Tammerkosken maailmanperintökohteen ja Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista toteu amalla kävelyn laatukäytäviä. Keskustan asemaa olohuoneena ja tapahtumapaikkana vahvistetaan. Yhdyskuntarakenteen ivistämisessä pyritään alueiden viihtyisyyden ja elinvoiman lisäämiseen. Täydennysrakentamisalueiden lähiympäristöä ja virkistysalueita kehitetään. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 pohjaksi laaditaan selvitys ekosysteemipalveluista. Keskustan liikenneverkkosuunnitelma TAKLI (2013) kytkeytyy viherverkkoon erityises kevyen liikenteen olosuhteiden kehi ämisen näkökulmasta. Keskustan autoliikenne ä rauhoitetaan siten, e ä läpiajava liikennevirta ohjataan pääväylille sekä keskustakehälle ja maanalaista pysäköin ä kehitetään. Liikenteen keski äminen ja maanalainen pysäköin mahdollistavat ydinkeskustan viihtyisän kaupunkiympäristön ja kävelykatujen sekä kävelypaino eisten katujen luomisen. Hämeenkadun roolia jalankulun pääakselina vahvistetaan en sestään. Taklin mukaises Tampereen keskustaa kehitetään paikkojen verkostona. Erityises Tammerkosken yli äviä ja sen rantoja seuraavia rei ejä kehitetään määrä etoises. Myös pyöräilyolosuhteita kehitetään. Pyöräily erotetaan muusta liikenteestä omille väylille, pyöräilyn pääverkostosta luodaan keskustassa jatkuva ja pyöräpysäköin ä kehitetään. Tampereen keskustan rakenne u kul uuriympäristö selvityksessä (2013) Tampereen arvokkaiksi ominaispiirteiksi on määritelty Tammerkoski, järvet ja harjut. Myös torit, puistot, puistokadut ja rannat on tunniste u Tampereen iden tee tekijöiksi. Puistoista mainitaan erityises koskenrannan puistot, Hämeenpuisto, Näsinpuisto, Pyynikin kirkkopuisto, Sorsapuisto ja Kalevan puistoakseli. Lisäksi nostetaan esille puistomaiset asuinympäristöt, mm. Pyynikki, Lappi, Kaleva, Saukonmäki, 8

9 Litukka, Sepänkadun umpikor elit ja Koulukatu. Puistomaisina laitosympäristöinä nostetaan esille Koukkuniemi, Kaupin sairaala ja Tampereen yliopisto. Kul uuriympäristöselvityksessä esitetään myös maisemaa ja viherverkkoa koskevia kehi ämisideoita. Erityises kiinnitetään huomiota rantojen kehi ämiseen ak iviseen ja julkiseen käy öön historiallisia ja kul uurihistoriallisia piirteitä korostaen. Suurten katujen estevaikutuksia pyritään lieventämään ja tukemaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman (2012) tavoi eena on hallita kaupunkirakenteen ivistymisen ja ilmastonmuutoksen aiheu amia äärevöitymisilmiöitä mm. minimoimalla läpäisemä ömiä pintoja ja lisäämällä imey äviä viherpintoja. Hulevesiä on tarkoitus hyödyntää puistojen ja viheralueiden rakentamisessa myös estee senä suunni eluelemen nä. Tampereen luonnonsuojeluohjelma (2012) osoi aa keskustasta viisi uu a alue a: Iidesjärven, Järvensivun radanvarren, Kaupin vesitornin alueen, Tuomikallion ja Kalevankankaan etelärinteen. Iidesjärven ja Järvensivun radanvarren alueelle on perusteilla luonnonsuojelualue. Näiden lisäksi keskustassa on Pyynikin luonnonsuojelualue ja rajauspäätöksellä muodoste u pienialainen Järvensivun luonnonsuojelualue uhanalaisen hyönteislajin suojelemiseksi. Luonnonsuojeluohjelmassa tuodaan esille suojeltavien kohteiden erityispiirteet, suojeluarvot ja perusteet, suojelun tarkoitukset ja tavoi eet. Ohjelmassa esitetään myös aikataulu, jonka perusteella suojelua kohdennetaan. Tampereen kaupunkiseutu TASE 2025 kehi ämisohjelmassa korostetaan keskustojen viihtyisyyden parantamista ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehi ämistä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 (2010) mainitaan lisäksi rii ävien viheralueiden turvaaminen keskustassa. Pirkanmaan maakuntakaavassa (2008) tavoi eena on kehi ää Tampereen keskustaa ottaen huomioon kansallismaisemaan ja valtakunnallisiin kul uuriympäristöihin lii yvät arvot. Pyrkimyksenä on myös yhtenäisten viheralueiden ja niiden välisten verkostojen suojaaminen ja kehi äminen. Viheralueita koskevat ohjelmat Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS (2008) osoi aa 56 merki ävää viheralue a, jotka muodostavat viherverkon rungon. Selvityksessä tuodaan esille kantakaupungin maisemalliset erityispiirteet ja viheralueiden arvot jatkosuunni elun ja mm. täydennysrakentamisen pohjaksi. Keskustan alueella sijaitsee 15 merki ävää viheralue a. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys on tarkoitus tarkistaa kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä. Tampereen viheralueohjelma VAO (2005) on viheralueiden kehi ämistä koskeva pitkäntähtäimen toimintasuunnitelma. Viheralueohjelma ohjaa viheralueiden ja viherpalveluiden suunni elua ja hoitoa. Ohjelman keskeisinä tavoi eina on viheralueiden viihtyisyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden säily äminen sekä viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus eri puolilla kaupunkia. Keskustaa koskevia tavoi eita on erityises keskustapuistojen kunnostus ja laatutason parantaminen. Viherpalveluohjelmissa kartoitetaan kaupungin eri viherpalveluiden nyky lanne ja esitetään niiden pitkän tähtäimen kehi ämisperiaa eet. Tavoi eena on, e ä palveluverkosto olisi mahdollisimman ka ava ja tasapuolinen. Palvelujen kehi ämisen lähtökohta on, e ä esitetyt toimenpiteet on mahdollista käytännössä toteu aa ja ylläpitää. Valmistuneita viherpalveluohjelmia ovat leikkipaikkojen ja koirapuistojen ohjelmat. Käynnissä ovat maisemapeltojen, skei - ja BMX-pyöräilypaikkojen sekä ken en ja lähiliikuntapaikkojen kehi ämiseksi laadi avat viherpalveluohjelmat. Viheralueiden investoin ohjelman painopisteenä on viime vuosina ollut keskustapuistojen kunnostus luvulta läh en on peruskorja u useita historiallisia puistoja: Työnpuisto, Verkatehtaanpuisto, Hämeenpuisto, Koskipuisto, Sorsapuisto ja Kirjastonpuisto. Myös uusia viheralueita on toteute u Tampellaan. Keskustan isot leikkipaikat on uudiste u ja palveluja monipuoliste u. Teemaleikkipuistot, Emil Aaltosen esteetön leikkipuisto, Tii äisen satupuisto Näsinpuistossa ja Pikku Kakkosen puisto ovat viimeisimpiä esimerkkejä leikkipaikkakunnostuksista. Tulevaisuuden tärkeimmät kehi ämiskohteet ovat Kalevan liikuntapuisto, Iidesjärven perhepuiston ja Iidesjärven luonnonsuojelualueen perustaminen sekä Hatanpään arboretumin laajennus. Kalevan liikuntapuisto tuo uudenlaisen, koko perheelle suunnatun liikuntapaikan keskustaan. Iidesjärven perhepuisto on monipuolinen leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen paikka ainutlaatuisessa ympäristössä. Perhepuisto palvelee paitsi keskustan asukkaita, myös koko Tampere a ja vierailijoita. Hatanpään arboretumin laajentaminen vahvistaa paikan vetovoimaa ja lisää sen kiinnostavuu a myös matkailun kannalta. Keskeisiä hankkeita ovat myös Ranta- Tampellan uudet puistot. 9

10 1.3 Asukasnäkökulma Selvityksen tausta-aineistona ovat keskustan strategisen osayleiskaavan aloitusvaiheessa kootut asukasnäkemykset. Keskeisimpänä lähteenä on ollut talvella 2013 teete y interne n Harava-kysely, johon saa in 1421 vastausta. Harava-aineistosta laadi ujen analyysien (Bamberg ja Nieminen 2013, Kervinen, Laak, Partanen 2013) tuloksia esitellään tarkemmin luvussa 3.6. Haravan tuloksia on hyödynne y myös osana strategisten tavoi eiden muotoilua. Näkemyksiä on saatu lisäksi helmikuussa 2013 pidetyssä yleisö laisuudessa ja Tampereen yliopiston opiskelijakurssilla. Aineisto on lue avissa keskustan yleiskaavan internetsivuilla. Aikaisemmin näkemyksiä on koo u myös vuonna 2011 Tampereen PehmoGIS kar akyselyllä ja keskustan elinvoimaisuus (EVE) kyselyllä. Kyselyaineiston perusteella tamperelaiset arvostavat keskustan puistoja, veden läheisyy ä, vanhaa rakennuskantaa sekä elävää kaupunki laa tapahtumineen. Keskustan ja sen lähialueiden viihtyisimpinä paikkoina pidetään erityises Tammerkosken ja Pyhäjärven rantaalueita ja puistoja, Pyynikkiä, Kauppia, vanhoja kunnoste uja teollisuusympäristöjä (erityises Finlaysonin ja Kehräsaaren alue a) sekä toreista Laukon- ja Tammelan toreja. Myös Hämeenkatua ja Keskustoria pidetään viihtyisinä, mu a toisaalta myös keskeisimpinä kehi ämistä kaipaavina paikkoina. Viihtyisiksi koetut kävelyrei t paino uvat Tammerkosken itärannalle, Tammerkoskea yli äville kevyen liikenteen silloille, Pyynikin rannoille ja harjulle sekä Hämeenpuistoon. Kävellen ja pyöräillen viihtyisiksi koetut rei t kulkevat Tammerkosken ja Pyhäjärven rantoja pitkin Hatanpäälle ja Pyynikille. Toimivina kävelyrei einä pidetään Hämeenkatua, Patosiltaa ja Satakunnan siltaa, pyöräillen taas Puutarhakadun Rongankadun rei ä, Paasikiven-Kekkosen en var a sekä Hatanpään valta- etä. Asukkaiden mielipaikat ja rei t kuvataan tarkemmin kappaleessa Viher- ja virkistysalueiden ja -rei en kehi ämistoiveet kohdistuvat erityises molempien järvien sekä Tammerkosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja toreihin. Rannoilla kiinnite in huomiota virkistysmahdollisuuksiin ja rei eihin. Puistoihin toivo in palveluita ja Hämeenpuistoon elävyy ä. Aukioille kaiva in tapahtumia, viihtyisyy ä ja vihrey ä. Viherverkon kehi ämistoiveita esitellään tarkemmin kappaleessa Näkymä Pyynikin kallioilta Pyhäjärvelle. KUVA JARNO HIETANEN 10

11 1.4 Keskustan strategisen osayleiskaavan lähtökohdat viherverkolle Keskustan asukasmäärä kasvaa, viheralueiden käy ö lisääntyy Keskustan viheralueiden käy ö lisääntyy keskustan ja myös kaupunkiseudun asukasmäärän merki ävän kasvun myötä. Asukasmäärän kasvu lisää viheralueiden käy öä, mikä näkyy erityises niillä viheralueilla, joiden lähelle on tulossa uu a asutusta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on esite y, e ä vuonna 2030 kaupunkiseudulla olisi asukasta, n. 20% nykyistä määrää enemmän. Koska monet keskustan viheralueet palvelevat koko kaupunkiseutua, on kaupunkiseudun väkiluvun kasvulla vaikutusta viheralueiden käy öön. Myös joukkoliikenteen voimakas kehi äminen kasva aa keskustaan suuntautuvia matkoja, mikä lisää samalla keskustan viheralueiden käy öä. Strategisen osayleiskaavan tavoi eena on, e ä keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana vahvistetaan. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on esite y, e ä vuoteen 2030 mennessä Tampereen keskustaan rakenne aisiin asuntoja asukkaalle. Yleiskaavan yhteydessä tutkitaan, onko keskustaan mahdollista rakentaa asuntoja suuremmalle määrälle kuin rakennesuunnitelmassa on esite y. Asuntokun en keskikoko pienenee, eli asukasmäärä yhtä asuntoa kohden on nykyistä pienempi. Kaupungin väestösuunni eessa on tämän pohjalta arvioitu, e ä keskustan palvelualueen asukasluku kasvaa nykyisestä noin asukkaasta noin asukkaaseen. Vaikka asukasluvun kasvu ei suunni een perusteella ole merki ävä, sil joidenkin yksi äisten viheralueiden käy ö voi lisääntyä huoma avas. Ihmisten muu uvat elintavat ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset voivat myös vaiku aa viheralueiden käy öön. Esimerkiksi matkailu, vapaa-ajan määrän lisääntyminen, ihmisten arvostusten muutokset ja maahanmuuton lisääntyminen voivat lisätä viheralueiden käy öä. Keskustan viher- ja virkistysalueiden rii ävyydestä ja laadusta huolehditaan Keskustan osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa (OAS ) on esite y useita muita tavoi eita, jotka lii yvät viherverkkoon. Keskustan Näkymä yliopistolta rauta en yli Pyynikille. Keskustan silue ssa ero uvat kirkontornit, piiput ja stadionin tornit. Taustalla kohoava Pyynikin- ja Pispalanharju muodostaa kaupunkimaisemalle vihreän kehyksen. KUVA JERE NIEMINEN 11

12 vahvistaminen urbaanin asumisen paikkana edelly ää myös viihtyisän asuinympäristön turvaamista. Keskustan puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvoa ja käy ömahdollisuuksia parannetaan. Käy äjämäärän kasvaessa tulee huoleh a virkistysalueiden rii ävyydestä ja saavute avuudesta sekä viherverkon jatkuvuudesta. Erityisenä painopisteenä ovat rannat, jotka otetaan ak iviseen käy öön. Keskustan vetovoimaisuu a kehitetään ja kaupunki loista tehdään eläviä. Kävelykeskustaa edistetään. Kaupunkikuvan korkeasta laatutasosta huolehditaan puistojen ja aukioiden kehi ämisessä ja hoidossa. Asiantun jaseminaarit Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä järjeste in kolme asiantun jaseminaaria, joissa viherverkko ja tapahtumat olivat yksi viidestä teemasta asumisen, liikenteen, liike-elämän sekä työn ja rakentamisen ohella. Asiantun jaseminaareissa viherverkko mielle in laajas julkisena kaupunki lana, johon kuuluvat viheralueiden lisäksi myös aukiot ja rei t. Työpajojen keskeiseksi teemaksi nousi erityises kevyen liikenteen rei en kehittäminen. Voimakkaimmin esillä oli Pyynikin ja Kaupin yhteyden vahvistaminen sekä rantojen rei en kehi äminen järveltä järvelle. Myös rantojen virkistysmahdollisuuksien parantamiseen kiinnite in huomiota. Kaikissa teematyöpajoissa noste in esille Tammerkosken rantojen, Ra nan suvannon ja Takon alueen hyödyntäminen palveluiden ja virkistyksen näkökulmista. Myös Viinikanlahden rantojen kehi ämistä esite in. Yksi äisistä viheralueista nousivat esille Kauppi- Tammelan viherkansi, Eteläpuisto ja Hämeenpuiston elävöi äminen. Kaupin viherkansi parantaisi Kaupin saavute avuu a keskustan suunnasta. Eteläpuiston virkistysmahdollisuuksien kehi ämistä toivo in. Myös aukioiden elävöi äminen sai kannatusta. Asiantun joiden mukaan useat nykyiset torit, esimerkiksi Sorin aukio, Tammelantori ja Pyynikintori, ovat vajaakäytöllä ja niitä tulisi kehi ää. Aukioille ja puistoihin toivo in yhteisöllisiä tapahtumia ja ak vitee eja. Muita tärkeitä aiheita olivat lähivirkistyksen rii ävyys ja monipuolisuus. Viherverkon tulee olla ka ava ja yhtenäinen sekä ekologian e ä liikkumisen näkökulmasta. Työpajoissa tuo in esille viherverkko paikkojen verkostona ja verkoston tärkeiden solmukoh en merkitys. Myös keskustapihojen merkitystä koroste in lähivirkistyksen kannalta. Asiantun jaseminaareissa kiinnite in huomiota myös viherverkon suunni elun ja toteutuksen prosessiin ja työkaluihin, mm. asukasyhteistyöhön ja kaupunki lojen väliaikaiseen käy öön. Talvinen koskimaisema, jota kehystävät koskenvarren puistot, tehdasrakennukset, vanha kirjastotalo ja tea eri. KUVA JARNO HIETANEN 12

13 1.5 Selvityksen työvaiheet ja työryhmä Tampereen vihreä keskusta selvitys käynnistyi keväällä Tarkastelualueena on keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa ( ) esite y alustava rajaus, jota laajenne u Iidesjärvellä ja Viikinsaarella (ks. liite 1). Yleiskaavatyön aikana yleiskaavarajausta on täsmenne y. Selvitys on laadi u yhteistyössä eri toimialojen kanssa, jotka kukin vaiku avat viher- ja virkistysverkon kehi ämiseen. Selvitysvaiheessa on järjeste y useita kokouksia, joissa on työste y yhdessä sisältöä ja strategisia tavoi eita. Olennaista on ollut vuoropuhelu samaan aikaan laadi avan keskustan strategisen osayleiskaavan kanssa. Rapor luonnos on ollut kommentoitavana kaupungin eri toimialoilla Tarkiste u luonnos on viety asukkaiden kommentoitavaksi ja lausuntokierrokselle kaupungin eri toimialoille Palau eiden pohjalta tehtyjen tarkistusten jälkeen se on viety yhdyskuntalautakunnalle edoksi marraskuussa Selvitykseen ovat osallistuneet seuraavat tahot: (suluissa kunkin työstämät teks t) Koordinoin ja toimitus Ranja Hautamäki, vihersuunni elu (1.1, 1.2, 1.4, 1.5, 2, 3.3, 3.7, 3.8) Pirkko Hu unen, vihersuunni elu (2: ryhmätyön kooste, 3.1, 3.2, 3.5.1, 3.5.3) Työryhmä Hannu Eerikäinen, yleiskaavoitus (3.3, kar a 3.8) Rodrigo Coloma, vihersuunni elu, tekninen toteutus (kartat 3.1.4, 3.2.3) Mikko Heinonen, liikunta ja urheilu (2) Pekka Heinonen, yleisten alueiden suunni elu (3.7.1) Markus Joonas, tapahtumatoimisto (2, 3.2.6) Jouko Järnefelt, paikka eto, yhdyskuntasuunni elu (2) Kaarina Kivimäki, yleiskaavoitus (3.4) Timo Koski, yleisten alueiden suunni elu (2) Lasse Kosonen, ympäristönsuojelu (2, 3.5.2) Dani Kulonpää, yleiskaavoitus (1.5, 2) Kaarina Kyllönen, paikka eto, vihersuunni elu (kartat 3.1.1, 3.1.2, 3.1.3, 3.1.5, 3.1.6) Katri Laihosalo, ympäristönsuojelu (2, 3.5.2) Lauri Savisaari, liikunta ja urheilu, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Antonia Sucksdorff, yhdyskuntasuunni elu (2, 3.7.1, 3.7.2) Ulla Tiilikainen, yhdyskuntasuunni elu (1.3, 2, 3.6) Anne Tuominen, metsät, kiinteistötoimi (3.5.4) Veikko Vänskä, keskusta-hanke Birgi a Helsing, yleiskaavoitus (rapor n tai o, kartat 3, 3.4, 3.8, kaaviot) Näkymä Työnpuiston rannasta Konsulinsaarelle, joka jäi osi ain vuonna 1900 rakennetun Satakunnansillan alle. KUVA JARNO HIETANEN 13

14 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Vihreys kuuluu Maisemien Luontoon on keskustasta Tampereen keskustaan keskusta lyhyt matka RIITTÄVIEN JA MONIPUOLISTEN VIHERALUEIDEN JA PALVELUJEN TURVAAMINEN Keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät Viheralueet ovat lähellä asukkaita Viheralueet ovat monipuolisia ja omaleimaisia Viher- ja virkistysalueiden palvelut ovat riittäviä ja monipuolisia Viheralueet ja aukiot ovat laadukkaita ARVOKKAIDEN VIHERALUEIDEN VAALIMINEN Tunnusomaisia maisemia ja näkymiä vaalitaan Historiallisia puistoja ja näkymiä vaalitaan Viherverkon keskeiset ydinalueet säilyvät Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan Asukkaille tärkeitä viheralueita vaalitaan KAUPUNKIVIHREÄN VAHVISTAMINEN Viheralueet ovat ekologisesti kestäviä Vihreys toimii keinona varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen Vihreys parantaa ilmanlaatua ja pienilmastoa Vihreys virkistää ja tarjoaa elämyksiä KÄVELY- JA VIRKISTYSKAUPUNGIN KEHITTÄMINEN Rantojen virkistyskäyttöä kehitetään Jalankulkureitit houkuttelevat liikkumaan Viheralueet, aukiot ja vihreät pihat ovat keskustan olohuoneita Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden asukastoimintaan Vihreän keskustan visiossa on neljä päätavoite a, joihin kuhunkin lii yy tarkempia osatavoi eita. Tavoi eet on esitelty kukin omassa luvussaan ja niitä on syvenne y luvussa 3 Keskustan viherverkon kehi äminen. 14

15 2 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Vihreys kuuluu Tampereen keskustaan Vihreyden säilyminen on keskustan kaupunkikuvassa tärkeää sekä tamperelaisten e ä kaupungissa vierailevien kannalta. Keskustan vihreys lisää kaupungin vetovoimaisuu a. Keskustan puistot ovat tärkeä imagotekijä ja keskeinen osa kaupungin iden tee ä. Kaupunkipuistot ja puistokadut luovat ydinkeskustasta viihtyisän. Viihtyisät rei t yhdistävät keskustan puistoja ja tapahtumapaikkoja. Vehreät kaupunginosat tarjoavat laadukkaan ympäristön asumiselle. Maisemien keskusta Keskustan maisemat tarjoavat elämyksiä. Tammerkoski, keskustaa kehystävät harjut ja järvet tarjoavat ainutlaatuisia kaupunkinäkymiä ja maisemia. Kul uurihistoriallises merki ävät viheralueet kertovat kaupungin synnystä ja kehityksestä. Laajat avoimet järvimaisemat avautuvat rantojen reiteiltä ja harjujen näköalapaikoilta. Luontoon on keskustasta lyhyt matka Keskustasta kävelyetäisyydellä sijaitsevat Pyynikin ja tuleva Iidesjärven luonnonsuojelualue. Kaupin laajat ulkoilu- ja virkistysmetsät ovat helpos saavute avissa. Lähellä keskustaa sijaitsevat luontokohteet tarjoavat luontokokemuksia ja tukevat luontomatkailun kehi ämistä. TAULU VIHTORI YLINEN, KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA KARI KORTE Tampereen kaupunki esitel in 1920-luvun koulutaulussa vireänä teollisuuskaupunkina, jonka tunnuksina ovat koski, tehtaat ja kosken varren vehmaat puistot. Koskimaisema on edelleen Tampereen tunnetuimpia näkymiä. Edustava rantapromenadi kunnoste in alkuperäiseen asuunsa vuonna Luontoon on keskustasta lyhyt matka, kuten näkymä Iidesjärveltä keskustaan osoi aa. 15

16 2.1 Rii ävien ja monipuolisten viheralueiden ja palveluiden turvaaminen Keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät Tavoi eena on, e ä keskustan viherverkon keskeiset alueet säilyvät. Keskustassa on 72 m2 viheralue a/ asukas. Koska keskustan viheralueiden käy äjämäärä lisääntyy, on virkistysmahdollisuuksia tarpeen kehi ää sekä yleisillä alueilla e ä kor elialueilla. Viheralueiden ja palveluiden laatua tulee kehi ää ja tutkia myös erilaisia kompensaa on mahdollisuuksia. Kaupunkivihreän pinta-alaa ja virkistysmahdollisuuksia voivat lisätä keskustassa pienet taskupuistot, katujen istutukset, kor elipihojen yhteiset viheralueet, kansirakenteiden istutukset ja rakennusten viherkatot. Viheralueet ovat lähellä asukkaita Keskustan viheralueet muodostavat verkoston, joka on helpos saavute avissa. Tavoi eena on, e ä virkistäytymiseen sopiva puisto löytyy keskustassa enintään kolmensadan metrin etäisyydeltä asunnosta. Etäisyys toiminnoiltaan monipuoliseen kaupunginosapuistoon on viisisataa metriä. Rantojen ja rantapuistojen tulee olla helpos saavute avissa. Lähiluontoon ja metsään on helppo päästä. Keskustan viheralueita yhdistävät toimivat ja viihtyisät rei t. Sujuvat kävely- ja pyöräilyrei t yhdistävät keskustan viheralueet koko kaupungin viherverkkoon. Myös estee ömiä rei ejä tulee olla keskustassa rii äväs. Viheralueet ovat monipuolisia ja omaleimaisia Tavoi eena on, e ä keskustan viherverkko on monimuotoinen. Keskustassa on omaleimaisia ja laadukkaita rakenne uja viheralueita, mu a myös luonnonmukaisia keitaita. Keskustassa on laa monenlaiselle toiminnalle: paikkoja leikille, liikunnalle ja tapahtumille, vapaita nurmialueita oleskeluun ja pallo eluun. Toiminnallisten tarpeiden vuoksi viheralueiden tulee olla myös mitoitukseltaan rii äviä. Keskustan viher- ja virkistysalueet ovat viihtyisiä, monikäy öisiä ja muunneltavia. Ne tarjoavat elämyksiä ja yllätyksiä sekä myös mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien järjestämiselle. 1. Kesäpäivä Koskipuistossa. Koskipuisto tarjoaa levähdyspaikan sekä lähiasukkaille e ä kauempaa tuleville tamperelaisille. KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI Vastakunnostetun Pikku Kakkosen puiston suosio kertoo lastenkul uurin tärkeydestä keskustassa. Omaleimaiset leikkipuistot lisäävät keskustan vetovoimaisuu a. 3. Hämeenpuiston ruokatoritapahtuma on tuonut alueelle kaiva ua elävyy ä. Puistojen ja torien tapahtumat tarjoavat kaupunkikuvaan vaihtelua ja elämyksiä. 3 16

17 Viher- ja virkistysalueiden palvelut ovat rii äviä ja monipuolisia Viheralueiden palveluiden tulisi olla kaikkien käyte ävissä. Palvelut mitoitetaan keskustan ja koko kaupungin kasvavalle väestölle, ja myös kehi yvän kaupunkiseudun tarpeita ajatellen. Palveluita (leikkipaikkoja, koirapuistoja, skei paikkoja, liikuntapaikkoja) kehitetään määrä etoises koko kaupungin ka avien viherpalveluohjelmien avulla. Keskustan kor eli- ja kaupunginosapuistoja kunnostettaessa otetaan huomioon eri ikäryhmien, lapsiperheiden, nuorison ja ikäihmisten tarpeet. Tavoi eena on perustaa koko perheen ja myös ikääntyneiden matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja. Rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan. Viher- ja virkistysalueiden palveluista edotetaan. Sekä kaupunkilaisia e ä matkailijoita palvelevaa paikka etoteknologiaa otetaan käy öön puistoista ja viherpalveluista edote aessa. Myös keskustan kävelykatujen ja aukioiden kunnossapidosta tulee huoleh a. Yleiset alueet ovat keskustan käyn kor. Niiden edustavuus on keskeinen viihtyvyystekijä kävely- ja oleskelupaino eisilla alueilla. Keskustan vanhojen ja uusien puistojen, kävelykatujen ja aukioiden suunni elun laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Myös julkisten rakennusten ja kor elipihojen pihasuunni elun laatua tulee korostaa. Aukioille, kävelykaduille ja puistoihin sijoite avaa taide a edistetään. Viher- ja virkistysalueiden käy ökokemuksen laatuun vaiku aa myös ympäröivä melutaso. Keskustan ivistyessä ja liikenteen lisääntyessä tulee toiminnallisilla viheralueilla huoleh a rii ävistä meluntorjuntatoimenpiteistä. Viheralueiden ja aukioiden turvallisuu a parannetaan kiinni ämällä huomiota mm. valaistukseen. KUVA MARKKU KAILA KUVA RANJA HAUTAMÄKI 4 Viheralueet ja aukiot ovat laadukkaita Keskustan viheralueiden ja aukioiden hoitotason tulee olla korkea. Tavoi eena on, e ä puistojen ja muiden yleisten alueiden yleisilme on siis ja viimeistelty, rakenteet ja kalusteet ovat korkeatasoisia ja ne ovat hyvässä kunnossa. Käy äjien määrän lisääntyessä viheralueiden hoitoon tarvi avia määrärahoja on tarpeen lisätä laadun ylläpitämiseksi ja investoin en arvon säily ämiseksi. Tampereen maine puistokaupunkina riippuu paljol keskustan viheralueiden laadusta ja hoitotasosta. 4. Patoväylän suosi u kävely- ja pyörärei yhdistää itäisen ja län sen keskustan toisiinsa. Viihtyisät ja turvalliset rei t tukevat kävelykeskustan tavoite a. 5. Sorsalammen jäällä järjeste y puistojääkiekkotapahtuma on osoitus talvikaupungin tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla tapahtuma muistu aa vanhasta Sorsalammen luisteluperinteestä. KUVA JARNO HIETANEN 5 6. Frenckellinaukio iltavalaistuksessa. Pimeänä aikana myös valaistus on tärkeä osa kaupunkikuvaa ja suunniteltavaa kaupunkiympäristöä. 6 17

18 2.2 Arvokkaiden viheralueiden vaaliminen Tunnusomaisia maisemia ja näkymiä vaalitaan Tavoi eena on vaalia keskustan omaleimaisia maisemallisia piirteitä. Tampereen keskeiset näkymät ja kansallismaisemaksi tunnustetun Tammerkosken rantapuistot ovat osa kul uuriperintöä. Rantojen ja harjujen virkistysmahdollisuuksia kehitetään. Historiallisia puistoja ja näkymiä vaalitaan Keskustan historiallisia puistoja, puistokatuja ja näkymiä vaalitaan siten, e ä eri aikakausille tyypilliset ominaispiirteet säilyvät. Viherverkon historialliset piirteet otetaan huomioon kaavoituksessa ja myös muissa suunni eluhankkeissa. Keskustan historiallisten puistojen kaava lanne tarkistetaan kaavamuutosten yhteydessä ja niiden arvot turvataan. Keskustan kehi ämisen ja ivistämisen suunni elun yhteydessä laaditaan maisemallises ja kaupunkikuvallises tärkeimpien kohteiden ja alueiden kehi ämissuositukset. Viheralueiden arvokohteista laaditaan suunnittelun pohjaksi selvitykset. Historiallisten puistojen kunnostuksessa otetaan huomioon niiden arvot ja laaditaan historiallisiin selvityksiin nojautuvat hoito- ja käy ösuunnitelmat. Puistojen käytössä ja hoidossa huomioidaan niiden historialliset erityispiirteet. Viherverkon keskeiset ydinalueet säilyvät Maisemallises ja kul uurises merki ävimpien viheralueiden säilyminen turvataan. Viherverkon y men muodostavat keskustan keskeisimmät kaupunki- ja rantapuistot sekä Kaupin, Pyynikin ja Iidesjärven viheralueet. Parhaillaan laaditaan kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä. Kansallisen kaupunkipuiston selvitysalueessa ovat viherverkon ydinalueiden lisäksi myös Tampereen tarinalle keskeiset rakennetut ympäristöt. Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan Arvokkaat luontokohteet ja näiden väliset ekologiset viheryhteydet otetaan huomioon suunni elussa. Painopisteenä ovat ne keskustan viheralueet, joilla on huoma avaa ekologista ja lajiensuojelullista merkitystä. Uhanalaisten lajien elinympäristöt ja muut ekologises tärkeät luontokohteet ja lajiesiintymät turvataan. Myös kookkaita ja dendrologises arvokkaita puita ja asukkaille tärkeitä lähiluonnon kohteita vaalitaan. Hiljaisten virkistysalueiden säilyminen pyritään turvaamaan. Asukkaille tärkeitä viheralueita vaalitaan Tampereen viherverkon tunnusomaiset paikat ovat myös asukkaiden arvostamia alueita. Pyynikki ja Kauppi, koskimaisema, Näsinpuisto, Sorsapuisto, Hämeenpuisto ja Hatanpää ovat tamperelaisten mielipaikkoja ja ylpeyden aiheita, joiden iden tee merkitys myös kaupungin asukkaille on suuri. 1. Pyhäjärven vehreät rannat Hatanpäältä Pyynikille ovat keskeinen osa viherverkkoa ja Tampereen iden tee ä. 2. Hämeenpuisto on kul uurihistoriallises merki ävä esplanadi, joka yhdistää Eteläpuiston Näsinpuistoon. 3. Pyynikin harju on omaleimaisinta Tampereen maisemaa, jonka kiinnekohtana on Pyynikin näkötorni. KUVA JERE NIEMINEN KUVA AERO-KUVA OY KUVA RANJA HAUTAMÄKI

19 2.3 Kaupunkivihreän vahvistaminen Viheralueet ovat ekologises kestäviä Tavoi eena on turvata keskustan vihreys tuleville sukupolville. Viheralueiden kasvillisuudesta, erityises puuston kunnosta ja elinvoimaisuudesta huolehditaan. Merki ävien vanhojen metsien säilyminen turvataan. Kasvillisuu a lisätään ja uudistetaan niin puistoissa kuin metsissäkin. Kasvillisuuden monilajisuu a ja ekologista monimuotoisuu a tulee lisätä. Myös keskustassa on luonnonmukaisia alueita, esimerkiksi pieniä nii ymäisiä alueita ja kolopuita, joihin ekologinen verkosto voi tukeutua. Ekologisten yhteyksien jatkuvuu a tuetaan ja virkistysreit- en jatkuvuudesta huolehditaan. Vihreys toimii keinona varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen Puustoa ja vihreitä pintoja pyritään lisäämään keskustassa. Pinnoi ama oman maa-alan lisääminen hillitsee tulvia. Hulevesien viivy äminen vähentää tulvahuippujen hai oja. Katupuita uudistetaan ja lisätään, epäyhtenäisiä katupuukujanteita täydennetään. Pihojen vihrey ä lisätään. Kansipihat ja viherkatot voivat osaltaan kasva aa viherpinta-alaa. Täydennysrakentamisen alueille voidaan määri ää asemakaavoituksen yhteydessä vihertehokkuustavoite (tavoiteltu viherelemen en määrä), jolla voidaan ohjata ja tukea vihreiden ja ve ä läpäisevien pintojen säilymistä. Vihreys parantaa ilmanlaatua ja pienilmastoa Puusto ja vihreät pinnat parantavat pienilmastoa. Tuuhea runsas puusto sitoo lehvästöönsä ilman epäpuhtauksia. Ilmastonmuutokseen lii yvissä ääri-ilmiöissä puusto voi säädellä pienilmastoa siede ävämmäksi ja lieventää lämpösaarekeilmiötä. Tiiviste ävien alueiden ilmanlaadun parantamiseksi tarvitaan isoja puita ja yhtenäisiä viheralueita. Pihapuistot puineen, viherkatot ja -seinät voivat osaltaan vaiku aa ilman laatuun. Pienilmastoon ja kaupunkivihreään tulee kiinni ää erityistä huomiota korkean rakentamisen alueilla. Vihreys virkistää ja tarjoaa elämyksiä Viheralueilla on tervey ä edistävä ja ylläpitävä vaikutus ihmiseen. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden leikkiin ja liikuntaan, erilaisiin harrastuksiin ja yhdessäoloon. Vihreys lisää keskustan viihtyisyy ä. Viheralueet tarjoavat sekä estee siä e ä luontoelämyksiä. Keskustassa viihtyvillä eläimillä, etenkin linnuilla on suuri merkitys keskustassa asuville. 1. Kalevanharjun rinteen mäntymetsää. Luonnonmukaisten viheralueiden ja metsien säilyminen on tärkeää kaupungin ekologisen kestävyyden kannalta. 2. Vihreä keskustapiha Juhannuskylässä syreenien kukinnan aikaan. Pihojen vehreys lisää keskustan asumisviihtyisyy ä ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla hulevesien viivytys- ja imeytyspintoja. 3. Satakunnankadun kaksi katupuuta ovat kaupunkikuvallises merki äviä ja muodostavat paikan maamerkin. Keskustassa yksi äisillä puilla ja pienialaisilla kaupunkiluonnon ilmentymillä on merkitystä asukkaille. KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA JERE NIEMINEN

20 2.4 Kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen Rantojen virkistyskäy öä kehitetään Rantapuistojen ja rantatorien virkistysmahdollisuuksia kehitetään ekologista merkitystä unohtama a. Rannoilla löytyy viihtyisiä paikkoja levähtämiseen, oleskeluun, harrastuksiin ja liikuntaan. Erityisinä painopisteinä ovat Ranta-Tampellan, Ra nan suvannon, Eteläpuiston rannan ja Mustalahden sataman kehi äminen. Rantojen virkistysrei t ovat toimivia ja jatkuvia. Ne ovat ympäri vuoden jalankulkijoiden käytössä. Rantojen pyöräilyrei- t ovat sujuvia. Jalankulkurei t houku elevat liikkumaan Laadukkaat ja viihtyisät jalankulkurei t yhdistävät toisiinsa keskustan puistot ja tapahtumapaikat. Pyynikiltä Kauppiin ja Iidesjärvelle, Kalevanharjulta Kauppiin sekä Pyhäjärveltä Näsijärvelle pääsee sujuvas opaste uja rei ejä pitkin. Keskustan katuverkon viihtyisyy ä jalankulkuympäristönä parannetaan lisäämällä katupuita. Liikenteeltä vapautuvia katu loja muutetaan vihreiksi ja viihtyisiksi kävely- ja hidaskaduiksi. Viheralueet, aukiot ja vihreät pihat ovat keskustan olohuoneita Elävä keskusta syntyy ihmisistä, jotka viihtyvät puistoissa, kaduilla ja aukioilla. Puistot ovat keskustan vihreitä ja viihtyisiä olohuoneita. Aukiot ovat erilaisten tapahtumien näy ämöitä. Liikekor eleiden sisäpihojen kehi ämistä ohjataan kaavoituksen keinoin. Sisäpihoille voidaan perustaa kate uja viherkeitaita, jotka voivat toimia kohtaamis- ja levähtämispaikkoina, ympärivuo sina keitaina keskustassa. 20 Asuinkor eleiden pihojen vihreyden ja viihtyisyyden lisäämiseen kannustetaan ja sitä tuetaan. Laadukkaat pihat lisäävät asumisviihtyisyy ä ja myös kiinteistön arvoa. Pihojen autopysäköinnin määrää pyritään vähentämään ja istute ua pintaa ja oleskelualueita lisäämään. Ton kohtaisia pihoja voidaan yhdistää ja istu aa yhteisiksi kor elipihoiksi. Myös hyötyviljelyä suositaan. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden asukastoimintaan Asukastoimintaa ja asukkaiden sitou amista viheralueisiin tuetaan. Puistoissa voi harrastaa ja järjestää tapahtumia. Keskustasta löytyy sopivia paikkoja kaupunkiviljelylle. Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua lähipuistojen ylläpitoon. Asukkaat ja käy äjät ovat mukana viheralueiden suunni elussa. Kor eleiden yhteises ylläpide ävät asukaspihat lisäävät siistey ä ja viihtyvyy ä. Sosiaalinen vuorovaikutus vähentää yksin asuvien syrjäytymisriskiä. Sosiaalinen valvonta lisää turvallisuuden tunne a keskustassa. 1. Kesänvie oa Rauhaniemen kansankylpylän kalliolla. Rantojen virkistysmahdollisuuksien kehi äminen on keskustan kehi ämisen painopisteitä. 2. Kuninkaankadun kävelykadun elämää. Kävelykatujen kehi äminen tukee keskustan viihtyisyy ä ja vetovoimaisuu a. 3. Aspinniemen kaupunkiviljelylaa kot kertovat monipuolistuvasta kaupunkikul uurista ja uudenlaisesta asukastoiminnasta. 4. Konser yleisöä Kirjastonpuiston katsomossa kukkivan hevoskastanjan varjossa. Puistot ovat keskustan vihreitä ja viihtyisiä olohuoneita. KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA MARKKU KAILA KUVA JERE NIEMINEN 1 2 3

21 4 21 KUVA RANJA HAUTAMÄKI

22 3 KESKUSTAN VIHERVERKON KEHITTÄMINEN Tampereen vihreän keskustan visiota ja sen neljää päätavoite a tarkennetaan eri teemojen avulla. Viherverkon monimuotoisuu a ja monipuolisuu a tarkastellaan kuvaamalla keskustan erilaisia viheraluetyyppejä ja niiden tarjoamia viher- ja virkistyspalveluja. Viheralueiden palveluja kuvataan toimintojen mukaan. Viheralueiden rii ävyy ä tarkastellaan väestömäärän ja kaavoite ujen viheralueiden pinta-alojen avulla ja saavute avuutta teoree sten etäisyyksien perusteella. Viheralueiden arvoja tarkennetaan esi elemällä viheralueiden maisemarakenteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan arvokkaita luontokohteita, maiseman- ja luonnonhoitoalueita, metsäalueita sekä esitellään asukkaiden mielipaikkoja ja rei ejä. Kaupunkivihreän vahvistamisen tavoite a lähestytään tarkastelemalla viherverkon keinoja ilmastonmuutokseen varautumisessa ja erilaisia viherkompensaa on ratkaisuja. Kävely- ja virkistyskaupungin päämäärää syvennetään tarkastelemalla kävelykeskustan viihtyisyyden ja elävyyden edistämisen keinoja. KESKUSTAN VIHERALUEET