Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen"

Transkriptio

1 Tampereen vihreä keskusta Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen

2 Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2014 Tampereen Infra / Vihersuunni elu ID: Kannen kuva: Kesäpäivä Koskipuistossa. Kuva Ranja Hautamäki.

3 Sisällyslue elo TIIVISTELMÄ VIHERVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Ohjaavat strategiat ja linjaukset Asukasnäkökulma Keskustan strategisen osayleiskaavan lähtökohdat viherverkolle...11 Asiantun jaseminaarit Selvityksen työvaiheet ja työryhmä VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Rii ävien ja monipuolisten viheralueiden ja palveluiden turvaaminen Arvokkaiden viheralueiden vaaliminen Kaupunkivihreän vahvistaminen Kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen KESKUSTAN VIHER - JA VIRKISTYSVERKON KEHITTÄMINEN Keskustan viherverkko Kaupunkipuistot ja aluepuistot Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet Erikoispuistot ja -kohteet, torit, aukiot ja kävelykadut Puistokadut ja katupuut Viherverkon erityisalueet Keskustan viheralueiden hoitoluokitus Keskustan viher- ja virkistyspalvelut Peli-, urheilu- ja pallokentät Leikkipaikat Keskustan vihreät rei t Muut viherpalvelut Rantojen virkistyspalvelut Tapahtumapaikat Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus Viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus käsi einä Keskustan viheralueiden saavute avuus Keskustan viheralueiden rii ävyys Viherverkon historialliset helmet Maisemarakenteellises merki ävät viheralueet Kul uurihistoriallises merki ävät viheralueet Kaupunkikuvallises merki ävät puistot Keskustan merki ävät torit ja aukiot Keskustan kaupunkiluonnon aarteet Luonnonoloiltaan arvokkaat viheralueet Arvokkaat luontokohteet Maiseman- ja luonnonhoitoalueet Merki ävät metsäalueet Asukkaille tärkeät viheralueet Mielipaikat ja rei t Asukkaiden esi ämät viherverkon kehi ämistoiveet Koh vihreämpää ja viihtyisämpää keskustaa Viherverkko ja ilmastonmuutos Ekologises kestävä keskusta Vihreä kävelykeskusta Keskustan viher- ja virkistysverkon kehi äminen...82 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelman alustava tarkastelualue Liite 2 Tampereen viheraluejärjestelmä KYMS, 2008 Liite 3 Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoi eet Liite 4 Puistokävelykar a Liite 5 Keskustan puistojen rakentamisajat Liite 6 Pinnoitetun maan osuus Tampereella vuonna 2006

4 KUVA RANJA HAUTAMÄKI Koskipuiston rantapromenadi tunnusomaisine kannaistutuksineen ja kaarivalaisimineen.

5 TIIVISTELMÄ Tampereen vihreä keskusta -selvitys käsi elee keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuu a. Selvitys on laadi u Kaupunkiympäristön kehi ämisen Yleisten alueiden suunni elun toimesta, yhteistyössä viher- ja virkistysalueista vastaavien tahojen kanssa. Rapor on laadi u samaan aikaan valmisteltavan keskustan strategisen osayleiskaavan kanssa, ja se on tuo anut lähtö etoja osayleiskaavalle. Rapor toimii lisäksi itsenäisenä, keskustan viheralueiden, julkisten ulko lojen ja liikunta-alueiden kehi ämistä koskevana selvityksenä. Tarkastelualueena on keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa esite y alustava rajaus, jota on laajenne u Iidesjärvellä ja Viikinsaarella. Viherverkkoon on sisällyte y viheralueiden ja puistojen ohella aukiot, puistokadut, keskeiset jalankulkualueet ja myös ton en kasvulliset osat. Tarkasteltavana on viherverkko kokonaisuutena, johon lii yy ekologisia, kaupunkikuvallisia, historiallisia, toiminnallisia ja kokemuksellisia merkityksiä. Selvitys sisältää myös erilaiset viher- ja virkistysalueiden palvelut. Työ käsi elee viherverkon eri ulo uvuuksia ja mi akaavoja kaupunkisuunni elun strategisesta tasosta toteutuksen ja kunnossapidon linjauksiin. Tampereen vihreä keskusta selvitys sisältää kolme lukua: kehi ämisen lähtökoh a esi elevän johdannon, keskustan viherverkon vision ja viherverkon kehi ämistä koskevan luvun, jossa selvitetään tarkemmin viherverkon nyky laa, arvoja ja tavoi eita. Lopussa esitetään yhteenvetona keskustan strateginen viherverkko kar amuodossa. Keskustan viherverkon kehi äminen kytkeytyy useisiin ajankohtaisiin ohjelmiin, joista tärkeimpinä ovat Keskustan kehi ämisohjelma (2013), pormestariohjelma (2013) ja Keskustan liikenneverkkosuunnitelma (2013). Lähtökohtana ovat myös aiemmat viherverkkoa koskevat selvitykset: Viheralueohjelma (2005), Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (2008) sekä viherpalveluohjelmat. Lähtöaineistona ja strategisten tavoi eiden muotoilussa on hyödynne y keskustan osayleiskaavan valmisteluun lii yneitä asiantun jaseminaareja sekä laajaa asukaskyselyä, jonka tulokset, tärkeiksi koetut viheralueet ja viherverkkoa koskevat kehi ämistoiveet on ote u huomioon tavoi eiden muotoilussa. Tampereella on puistojen kaupunkina pitkä perinne, mitä tulee vaalia ja vahvistaa. Kaupungin sijoi uminen kahden suuren järven väliselle kannakselle luo keskustalle vahvan iden tee n, jota täydentää 1800-luvulla muotoutunut puistoverkosto puistokatuineen. Keskustan strategisessa osayleiskaavassa asete u tavoite keskustan ivistämisestä ja asukasmäärän kasvamisesta luo viherverkolle haasteen, johon vastaaminen edelly ää viherverkon tavoi eellista kehi ämistä ja vision luomista. Vihreän keskustan visio on kiteyte y neljään tavoi eiseen: 1) viheralueiden rii ävyys ja monipuolisuus, 2) arvokkaiden viheralueiden vaaliminen, 3) kaupunkivihreän vahvistaminen ja 4) kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen. Keskustan viherverkko on monimuotoinen ja sisältää laajoja aluepuistoja, toiminnoiltaan monipuolisia kaupunginosapuistoja, pieniä kor elipuistoja, urheilu- ja liikunta-alueita, luonnonsuojelualueita, hautausmaita ja siirtolapuutarhoja. Lisäksi viherverkkoon kuuluvat torit, kävelykadut, aukiot ja puistokadut. Viherverkon monipuolisuus ja omaleimaisuus on vahvuus, jota tulee vaalia. Viher- ja virkistysalueet tarjoavat erilaisia palveluita: leikkipaikkoja, peli- ja urheiluken ä, rei ejä, skei paikkoja, koirapuistoja sekä mahdollisuuksia uin in, kalastukseen ja veneilyyn. Viher- ja virkistysalueiden ja niiden palveluiden tulee olla rii äviä, saavute avia ja monipuolisia eri ikäryhmien tarpeisiin. Tavoi eena on, e ä keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät ja niiden palveluita kehitetään asukasmäärän kasvu silmälläpitäen. Erityistä huomiota on kiinnite ävä asukkaiden lähivirkistysalueiden sekä toiminnallises monipuolisten kaupunginosapuistojen saavute avuuteen. Keskustan viher- ja virkistyspinta-alaa pyritään myös lisäämään esimerkiksi katuvihreällä sekä ton en viherpinnoilla ja viherkatoilla. Tulevaisuudessa on varaudu ava myös puistojen lisääntyvästä käy öpaineesta ja kulutuksesta aiheutuvaan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten kasvuun. 5

6 Keskustassa on useita merki äviä viheralueita, joiden arvoja tulee vaalia. Tammerkosken kansallismaisema, historialliset puistot ja tunnusomaiset näkymät ovat osa kaupungin kul uuriperintöä. Kauppi, Pyynikki, Kalevanharju, Iidesjärvi, rannat ja Hämeenpuiston akseli muodostavat viherverkon y men ja kaupungin iden- tee tekijän. Historiallisten ja maisemarakenteellises merki ävien viheralueiden ohella keskustassa on arvokkaita luontokohteita, joilla on ekologista ja lajiensuojelullista merkitystä. Lisäksi on noste u esille viheralueiden kokemukselliset arvot ja asukaskyselyiden perusteella tärkeiksi koetut paikat, erityises koskenvarren puistot, Näsinpuisto, Sorsapuisto ja Hatanpäänniemen puistot. Kaupunkivihreän vahvistamisen tavoite kytkeytyy kestävän kaupungin luomiseen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen. Tavoi eena on kaupunkivihreän elinvoimaisuus ja monimuotoisuus olevan viherverkon vahvistaminen ja myös uuden kaupunkiluonnon luominen. Viherpinta-alan lisääminen edistää hulevesien imeytymistä ja hillitsee tulvia. Istutukset parantavat pienilmastoa sitomalla epäpuhtauksia ja lieventämällä lämpösaareke-ilmiötä. Kaupunkivihreällä on myös merki ävä hyvinvoin a ja tervey ä edistävä vaikutus, joka perustuu viheralueiden tarjoamiin estee siin ja sosiaalisiin kokemuksiin sekä luontoelämyksiin. Tampereen keskustassa kaupunkivihreän edistämisen tavoite koskee erityises kävelykeskustana kehite ävää alue a ja täydennysrakentamisalueita. Tampereen keskustan kehi äminen kävely- ja virkistyskaupungiksi kiinni ää huomiota erityises jalankulkijan ympäristöön. Ydinkeskustan alue a kehitetään kävelykeskustana, jossa edistetään kävelykatujen, kävelypaino eisten hidaskatujen, aukioiden ja sisäpihojen viihtyisyy ä. Painopisteenä ovat Tampereen keskustalle tunnusomaiset kosken ja järvien rannat, joiden reittejä ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään. Tavoi eina ovat erityises koskenvarren rei en jatkuvuus sekä Ranta-Tampellan, Mustalahden sataman ja Eteläpuiston ranta-alueiden virkistysmahdollisuuksien kehi äminen. Keskeisten jalankulkurei en sujuvuuteen ja viihtyisyyteen tulee kiinni ää huomiota. Erityisenä tavoi eena on kehi ää sujuvia rei ejä keskustasta Kaupin ja Pyynikin metsiin sekä Iidesjärvelle. Myös keskustan itä-länsi suuntaisia yhteyksiä parannetaan. Elävän kävelykaupungin tavoite a edistetään myös tukemalla tapahtumia ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia keskustan kehi ämiseen. Tampereen vihreä keskusta -selvitys on ollut nähtävänä ja kommentoitavana Saatujen palautteiden pohjalta tehtyjen tarkistusten jälkeen se on viety yhdyskuntalautakuntaan. Näkymä Pyynikinharjun näkötornista Näsijärvelle päin. KUVA RANJA HAUTAMÄKI 6

7 1 VIHERVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Tampere tunnetaan puistojen kaupunkina, ja yhteisenä tavoi eena on säily ää vehreys myös tuleville sukupolville. Käsillä oleva rapor Tampereen vihreä keskusta käsi elee keskustan viher- ja virkistysverkkoa ja sen tulevaisuu a. Vihreys on olennainen osa kaupunkia ja ero amaton osa myös kaupunkisuunni elua. Viherverkolla on monitahoinen merkitys ja siihen lii yy ekologisia, kaupunkikuvallisia, historiallisia sekä toiminnallisia arvoja. Rapor ssa käsiteltävään viherverkkoon on sisällyte y viher- ja virkistysalueet, aukiot, puistokadut ja keskeiset jalankulkurei t. Laajas määriteltynä viherverkkoon kuuluvat myös ton en kasvulliset osat. Tampereen vihreä keskusta rapor sisältää kolme lukua: kehi ämisen lähtökoh a esi elevän johdannon, keskustan viherverkon vision ja lopuksi viherverkon kehi ämistä koskevan luvun, jossa selvitetään tarkemmin vision eri teemoja. Tampere on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkialue ja tutkimusten mukaan halutuin asuinpaikka. Kaupunkia pidetään sopivan kokoisena, asumiskustannuksiltaan kohtuullisena ja elinympäristönä helppona sekä mielly ävänä. Asuinympäristön viihtyvyyteen lii yvät keskeises Tampereen vihreys ja puistot. Kansallismaisemaksi tunnuste u Tammerkoski, teollinen perintö ja ainutlaatuinen sijain kahden järven välisellä kannaksella ovat kaupungin tunne u iden tee tekijä. Sama maisema esiintyy myös vanhassa koulutaulussa, jonka avulla opete in suomalaisille, miltä Tampere näy ää. Tamperelaisille järjestetyssä kyselyssä mainitaan ylpeydenaiheiksi kymmenen ensimmäisen joukossa Keskustori, Koskipuisto, Laukontori, Hämeenpuisto ja kukat (EVE-kysely 2011). Laajassa interne n kar akyselyssä asukkaiden lempipaikoiksi nousevat jälleen kerran keskustan puistot (Harava-kysely 2013). Tampereen kasvu edelly ää kaupunkirakenteen ivistämistä, liikenteen kehi ämistä ja keskustan vetovoimaisuuden vahvistamista. Viherverkolla ja kaupungin julkisella lalla on tärkeä tehtävä hyvän elinympäristön toteutumisessa. Liikenneverkon kehi äminen mahdollistaa kävelykatujen ja kävelypaino eisten katualueiden laajentamisen, viihtyisien jalankulkurei en ja sujuvien pyörärei en toteu amisen. Edustavat kadut, aukiot ja puistot ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä. Rii ävät lähivirkistysalueet turvaavat keskustan houku elevuuden asuinpaikkana. Tiivistämisen yhteydessä on huolehdittava, e ä asukkailla säilyy laadukkaita lähivirkistysalueita ja monipuolisia viherpalveluita. Yleistavoi eena Tampereen kehi ämisessä on kestävän kaupunkirakenteen luominen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Puistoilla, vihreillä pihoilla ja katupuilla voidaan vaiku aa sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen e ä ympäristön viihtyisyyteen. Näkymä Pyynikinharjun näkötornista koh keskustaa. Sijain kapealla kannaksella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä luo keskustalle vahvan maisemallisen iden tee n, jota täydentää 1800-luvulla muotoutunut puistoverkosto puistokatuineen. KUVA RANJA HAUTAMÄKI 7

8 1.2 Ohjaavat strategiat ja linjaukset Tampereen vihreä keskusta selvitys kytkeytyy useisiin ajankohtaisiin strategioihin ja ohjelmiin, joista tärkeimpiä ovat Keskustan kehi ämisohjelma (KESKO) ja pormestariohjelma. Näiden ohjaavina asiakirjoina ovat olleet Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030, Tampereen kaupungin ilmastostrategia, Pirkanmaan maakuntakaava ja Tampere virtaa kaupunkistrategia Myös uusi kaupunkistrategia ja kaupunkirakenneja ympäristösuunnitelma lii yvät selvitykseen. Selvitys kytkeytyy myös liikenneverkkosuunnitelmaan (Takli), hulevesiohjelmaan, kul uuriympäristöohjelmaan ja aiempiin viherverkkoa koskeviin selvityksiin, joista tärkeimmät ovat Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys sekä viheralueohjelma. Alla lyhyt kooste ohjelmien keskeisistä tavoi eista viherverkon kannalta. Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki (2013) korostaa elinympäristön laadukkuu a, viihtyisyy ä ja turvallisuu a. Kävelyn, pyöräilyn ja liikunnan perusedellytyksiä tuetaan. Kaupunkiseudun kasvun yhteydessä on huolehdi ava ekologisesta kestävyydestä ja ote ava huomioon ilmastonmuutos sekä luonnon monimuotoisuus. Strategiassa korostetaan myös asukkaiden osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja palvelujen kehi ämiseen. Pormestariohjelman (2013) mukaan puistot ovat kaikkien kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Ohjelma korostaa Tammerkosken rantojen kehi ämistä ja pyöräilyn sekä kävelyn tukemista. Ohjelman mukaan täydennysrakentamisen yhteydessä otetaan huomioon tärkeät lähivirkistysalueet ja lähiluonto, muun muassa viherkatot, viherpihat ja lähimetsät. Pormestariohjelma mainitsee useita viherverkon kehittämiskohteita: Kalevan liikuntapuiston, Iidesjärven perhepuiston, Ra nan tapahtumapuiston ja Eteläpuiston, josta järjestetään kansainvälinen kutsukilpailu. Lisäksi kiinnitetään huomiota rullalautailupaikkojen kehi ämiseen, laajennetaan kävelykeskustaa ja kunnostetaan Tammerkosken valaistus. Keskustan kehi ämisohjelman KESKOn (2013) mukaan viherverkko vahvistaa Tampereen profiilia puistojen kaupunkina, viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelupaikkana. Viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille ja matkailijoille uusia elämyksellisiä kulkurei ejä ja palveluja historiallisessa kaupunki- ja luonnonympäristössä. Kehi ämisohjelman vision useat näkökohdat kytkeytyvät viherverkkoon. Keskustalla on imago teesi korostaa kansallismaiseman, keskustan vanhojen puistojen ja uusien vetonaulojen merkitystä. Keskusta palvelee monipuolises tavoite tarkoi aa viherverkon kannalta sitä, e ä virkistysmahdollisuuksien rii ävyys, saavute avuus ja monipuolisuus turvataan. Tavoi eena on myös viihtyisien ja sujuvien kävely- ja pyörärei en luominen. Keskustan palvelutarjontaan kuuluvat myös monipuoliset tapahtumat. Teesi keskustaympäristö henkii laatua korostaa puistojen, aukioiden ja kävelykatujen laadukasta suunni elua, toteutusta ja hoitoa. Tampereen kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa Rosoises kaunista (2013) painotetaan keskustan ranta-alueiden ja arvokkaiden kul uuriympäristöjen kytkemistä osaksi keskustaa. Tavoi eena on selvi ää Tammerkosken maailmanperintökohteen ja Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista toteu amalla kävelyn laatukäytäviä. Keskustan asemaa olohuoneena ja tapahtumapaikkana vahvistetaan. Yhdyskuntarakenteen ivistämisessä pyritään alueiden viihtyisyyden ja elinvoiman lisäämiseen. Täydennysrakentamisalueiden lähiympäristöä ja virkistysalueita kehitetään. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 pohjaksi laaditaan selvitys ekosysteemipalveluista. Keskustan liikenneverkkosuunnitelma TAKLI (2013) kytkeytyy viherverkkoon erityises kevyen liikenteen olosuhteiden kehi ämisen näkökulmasta. Keskustan autoliikenne ä rauhoitetaan siten, e ä läpiajava liikennevirta ohjataan pääväylille sekä keskustakehälle ja maanalaista pysäköin ä kehitetään. Liikenteen keski äminen ja maanalainen pysäköin mahdollistavat ydinkeskustan viihtyisän kaupunkiympäristön ja kävelykatujen sekä kävelypaino eisten katujen luomisen. Hämeenkadun roolia jalankulun pääakselina vahvistetaan en sestään. Taklin mukaises Tampereen keskustaa kehitetään paikkojen verkostona. Erityises Tammerkosken yli äviä ja sen rantoja seuraavia rei ejä kehitetään määrä etoises. Myös pyöräilyolosuhteita kehitetään. Pyöräily erotetaan muusta liikenteestä omille väylille, pyöräilyn pääverkostosta luodaan keskustassa jatkuva ja pyöräpysäköin ä kehitetään. Tampereen keskustan rakenne u kul uuriympäristö selvityksessä (2013) Tampereen arvokkaiksi ominaispiirteiksi on määritelty Tammerkoski, järvet ja harjut. Myös torit, puistot, puistokadut ja rannat on tunniste u Tampereen iden tee tekijöiksi. Puistoista mainitaan erityises koskenrannan puistot, Hämeenpuisto, Näsinpuisto, Pyynikin kirkkopuisto, Sorsapuisto ja Kalevan puistoakseli. Lisäksi nostetaan esille puistomaiset asuinympäristöt, mm. Pyynikki, Lappi, Kaleva, Saukonmäki, 8

9 Litukka, Sepänkadun umpikor elit ja Koulukatu. Puistomaisina laitosympäristöinä nostetaan esille Koukkuniemi, Kaupin sairaala ja Tampereen yliopisto. Kul uuriympäristöselvityksessä esitetään myös maisemaa ja viherverkkoa koskevia kehi ämisideoita. Erityises kiinnitetään huomiota rantojen kehi ämiseen ak iviseen ja julkiseen käy öön historiallisia ja kul uurihistoriallisia piirteitä korostaen. Suurten katujen estevaikutuksia pyritään lieventämään ja tukemaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman (2012) tavoi eena on hallita kaupunkirakenteen ivistymisen ja ilmastonmuutoksen aiheu amia äärevöitymisilmiöitä mm. minimoimalla läpäisemä ömiä pintoja ja lisäämällä imey äviä viherpintoja. Hulevesiä on tarkoitus hyödyntää puistojen ja viheralueiden rakentamisessa myös estee senä suunni eluelemen nä. Tampereen luonnonsuojeluohjelma (2012) osoi aa keskustasta viisi uu a alue a: Iidesjärven, Järvensivun radanvarren, Kaupin vesitornin alueen, Tuomikallion ja Kalevankankaan etelärinteen. Iidesjärven ja Järvensivun radanvarren alueelle on perusteilla luonnonsuojelualue. Näiden lisäksi keskustassa on Pyynikin luonnonsuojelualue ja rajauspäätöksellä muodoste u pienialainen Järvensivun luonnonsuojelualue uhanalaisen hyönteislajin suojelemiseksi. Luonnonsuojeluohjelmassa tuodaan esille suojeltavien kohteiden erityispiirteet, suojeluarvot ja perusteet, suojelun tarkoitukset ja tavoi eet. Ohjelmassa esitetään myös aikataulu, jonka perusteella suojelua kohdennetaan. Tampereen kaupunkiseutu TASE 2025 kehi ämisohjelmassa korostetaan keskustojen viihtyisyyden parantamista ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehi ämistä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 (2010) mainitaan lisäksi rii ävien viheralueiden turvaaminen keskustassa. Pirkanmaan maakuntakaavassa (2008) tavoi eena on kehi ää Tampereen keskustaa ottaen huomioon kansallismaisemaan ja valtakunnallisiin kul uuriympäristöihin lii yvät arvot. Pyrkimyksenä on myös yhtenäisten viheralueiden ja niiden välisten verkostojen suojaaminen ja kehi äminen. Viheralueita koskevat ohjelmat Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS (2008) osoi aa 56 merki ävää viheralue a, jotka muodostavat viherverkon rungon. Selvityksessä tuodaan esille kantakaupungin maisemalliset erityispiirteet ja viheralueiden arvot jatkosuunni elun ja mm. täydennysrakentamisen pohjaksi. Keskustan alueella sijaitsee 15 merki ävää viheralue a. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys on tarkoitus tarkistaa kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä. Tampereen viheralueohjelma VAO (2005) on viheralueiden kehi ämistä koskeva pitkäntähtäimen toimintasuunnitelma. Viheralueohjelma ohjaa viheralueiden ja viherpalveluiden suunni elua ja hoitoa. Ohjelman keskeisinä tavoi eina on viheralueiden viihtyisyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden säily äminen sekä viheralueiden rii ävyys ja saavute avuus eri puolilla kaupunkia. Keskustaa koskevia tavoi eita on erityises keskustapuistojen kunnostus ja laatutason parantaminen. Viherpalveluohjelmissa kartoitetaan kaupungin eri viherpalveluiden nyky lanne ja esitetään niiden pitkän tähtäimen kehi ämisperiaa eet. Tavoi eena on, e ä palveluverkosto olisi mahdollisimman ka ava ja tasapuolinen. Palvelujen kehi ämisen lähtökohta on, e ä esitetyt toimenpiteet on mahdollista käytännössä toteu aa ja ylläpitää. Valmistuneita viherpalveluohjelmia ovat leikkipaikkojen ja koirapuistojen ohjelmat. Käynnissä ovat maisemapeltojen, skei - ja BMX-pyöräilypaikkojen sekä ken en ja lähiliikuntapaikkojen kehi ämiseksi laadi avat viherpalveluohjelmat. Viheralueiden investoin ohjelman painopisteenä on viime vuosina ollut keskustapuistojen kunnostus luvulta läh en on peruskorja u useita historiallisia puistoja: Työnpuisto, Verkatehtaanpuisto, Hämeenpuisto, Koskipuisto, Sorsapuisto ja Kirjastonpuisto. Myös uusia viheralueita on toteute u Tampellaan. Keskustan isot leikkipaikat on uudiste u ja palveluja monipuoliste u. Teemaleikkipuistot, Emil Aaltosen esteetön leikkipuisto, Tii äisen satupuisto Näsinpuistossa ja Pikku Kakkosen puisto ovat viimeisimpiä esimerkkejä leikkipaikkakunnostuksista. Tulevaisuuden tärkeimmät kehi ämiskohteet ovat Kalevan liikuntapuisto, Iidesjärven perhepuiston ja Iidesjärven luonnonsuojelualueen perustaminen sekä Hatanpään arboretumin laajennus. Kalevan liikuntapuisto tuo uudenlaisen, koko perheelle suunnatun liikuntapaikan keskustaan. Iidesjärven perhepuisto on monipuolinen leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen paikka ainutlaatuisessa ympäristössä. Perhepuisto palvelee paitsi keskustan asukkaita, myös koko Tampere a ja vierailijoita. Hatanpään arboretumin laajentaminen vahvistaa paikan vetovoimaa ja lisää sen kiinnostavuu a myös matkailun kannalta. Keskeisiä hankkeita ovat myös Ranta- Tampellan uudet puistot. 9

10 1.3 Asukasnäkökulma Selvityksen tausta-aineistona ovat keskustan strategisen osayleiskaavan aloitusvaiheessa kootut asukasnäkemykset. Keskeisimpänä lähteenä on ollut talvella 2013 teete y interne n Harava-kysely, johon saa in 1421 vastausta. Harava-aineistosta laadi ujen analyysien (Bamberg ja Nieminen 2013, Kervinen, Laak, Partanen 2013) tuloksia esitellään tarkemmin luvussa 3.6. Haravan tuloksia on hyödynne y myös osana strategisten tavoi eiden muotoilua. Näkemyksiä on saatu lisäksi helmikuussa 2013 pidetyssä yleisö laisuudessa ja Tampereen yliopiston opiskelijakurssilla. Aineisto on lue avissa keskustan yleiskaavan internetsivuilla. Aikaisemmin näkemyksiä on koo u myös vuonna 2011 Tampereen PehmoGIS kar akyselyllä ja keskustan elinvoimaisuus (EVE) kyselyllä. Kyselyaineiston perusteella tamperelaiset arvostavat keskustan puistoja, veden läheisyy ä, vanhaa rakennuskantaa sekä elävää kaupunki laa tapahtumineen. Keskustan ja sen lähialueiden viihtyisimpinä paikkoina pidetään erityises Tammerkosken ja Pyhäjärven rantaalueita ja puistoja, Pyynikkiä, Kauppia, vanhoja kunnoste uja teollisuusympäristöjä (erityises Finlaysonin ja Kehräsaaren alue a) sekä toreista Laukon- ja Tammelan toreja. Myös Hämeenkatua ja Keskustoria pidetään viihtyisinä, mu a toisaalta myös keskeisimpinä kehi ämistä kaipaavina paikkoina. Viihtyisiksi koetut kävelyrei t paino uvat Tammerkosken itärannalle, Tammerkoskea yli äville kevyen liikenteen silloille, Pyynikin rannoille ja harjulle sekä Hämeenpuistoon. Kävellen ja pyöräillen viihtyisiksi koetut rei t kulkevat Tammerkosken ja Pyhäjärven rantoja pitkin Hatanpäälle ja Pyynikille. Toimivina kävelyrei einä pidetään Hämeenkatua, Patosiltaa ja Satakunnan siltaa, pyöräillen taas Puutarhakadun Rongankadun rei ä, Paasikiven-Kekkosen en var a sekä Hatanpään valta- etä. Asukkaiden mielipaikat ja rei t kuvataan tarkemmin kappaleessa Viher- ja virkistysalueiden ja -rei en kehi ämistoiveet kohdistuvat erityises molempien järvien sekä Tammerkosken rantoihin, Hämeenpuistoon, Eteläpuistoon ja toreihin. Rannoilla kiinnite in huomiota virkistysmahdollisuuksiin ja rei eihin. Puistoihin toivo in palveluita ja Hämeenpuistoon elävyy ä. Aukioille kaiva in tapahtumia, viihtyisyy ä ja vihrey ä. Viherverkon kehi ämistoiveita esitellään tarkemmin kappaleessa Näkymä Pyynikin kallioilta Pyhäjärvelle. KUVA JARNO HIETANEN 10

11 1.4 Keskustan strategisen osayleiskaavan lähtökohdat viherverkolle Keskustan asukasmäärä kasvaa, viheralueiden käy ö lisääntyy Keskustan viheralueiden käy ö lisääntyy keskustan ja myös kaupunkiseudun asukasmäärän merki ävän kasvun myötä. Asukasmäärän kasvu lisää viheralueiden käy öä, mikä näkyy erityises niillä viheralueilla, joiden lähelle on tulossa uu a asutusta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on esite y, e ä vuonna 2030 kaupunkiseudulla olisi asukasta, n. 20% nykyistä määrää enemmän. Koska monet keskustan viheralueet palvelevat koko kaupunkiseutua, on kaupunkiseudun väkiluvun kasvulla vaikutusta viheralueiden käy öön. Myös joukkoliikenteen voimakas kehi äminen kasva aa keskustaan suuntautuvia matkoja, mikä lisää samalla keskustan viheralueiden käy öä. Strategisen osayleiskaavan tavoi eena on, e ä keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana vahvistetaan. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on esite y, e ä vuoteen 2030 mennessä Tampereen keskustaan rakenne aisiin asuntoja asukkaalle. Yleiskaavan yhteydessä tutkitaan, onko keskustaan mahdollista rakentaa asuntoja suuremmalle määrälle kuin rakennesuunnitelmassa on esite y. Asuntokun en keskikoko pienenee, eli asukasmäärä yhtä asuntoa kohden on nykyistä pienempi. Kaupungin väestösuunni eessa on tämän pohjalta arvioitu, e ä keskustan palvelualueen asukasluku kasvaa nykyisestä noin asukkaasta noin asukkaaseen. Vaikka asukasluvun kasvu ei suunni een perusteella ole merki ävä, sil joidenkin yksi äisten viheralueiden käy ö voi lisääntyä huoma avas. Ihmisten muu uvat elintavat ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset voivat myös vaiku aa viheralueiden käy öön. Esimerkiksi matkailu, vapaa-ajan määrän lisääntyminen, ihmisten arvostusten muutokset ja maahanmuuton lisääntyminen voivat lisätä viheralueiden käy öä. Keskustan viher- ja virkistysalueiden rii ävyydestä ja laadusta huolehditaan Keskustan osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa (OAS ) on esite y useita muita tavoi eita, jotka lii yvät viherverkkoon. Keskustan Näkymä yliopistolta rauta en yli Pyynikille. Keskustan silue ssa ero uvat kirkontornit, piiput ja stadionin tornit. Taustalla kohoava Pyynikin- ja Pispalanharju muodostaa kaupunkimaisemalle vihreän kehyksen. KUVA JERE NIEMINEN 11

12 vahvistaminen urbaanin asumisen paikkana edelly ää myös viihtyisän asuinympäristön turvaamista. Keskustan puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvoa ja käy ömahdollisuuksia parannetaan. Käy äjämäärän kasvaessa tulee huoleh a virkistysalueiden rii ävyydestä ja saavute avuudesta sekä viherverkon jatkuvuudesta. Erityisenä painopisteenä ovat rannat, jotka otetaan ak iviseen käy öön. Keskustan vetovoimaisuu a kehitetään ja kaupunki loista tehdään eläviä. Kävelykeskustaa edistetään. Kaupunkikuvan korkeasta laatutasosta huolehditaan puistojen ja aukioiden kehi ämisessä ja hoidossa. Asiantun jaseminaarit Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä järjeste in kolme asiantun jaseminaaria, joissa viherverkko ja tapahtumat olivat yksi viidestä teemasta asumisen, liikenteen, liike-elämän sekä työn ja rakentamisen ohella. Asiantun jaseminaareissa viherverkko mielle in laajas julkisena kaupunki lana, johon kuuluvat viheralueiden lisäksi myös aukiot ja rei t. Työpajojen keskeiseksi teemaksi nousi erityises kevyen liikenteen rei en kehittäminen. Voimakkaimmin esillä oli Pyynikin ja Kaupin yhteyden vahvistaminen sekä rantojen rei en kehi äminen järveltä järvelle. Myös rantojen virkistysmahdollisuuksien parantamiseen kiinnite in huomiota. Kaikissa teematyöpajoissa noste in esille Tammerkosken rantojen, Ra nan suvannon ja Takon alueen hyödyntäminen palveluiden ja virkistyksen näkökulmista. Myös Viinikanlahden rantojen kehi ämistä esite in. Yksi äisistä viheralueista nousivat esille Kauppi- Tammelan viherkansi, Eteläpuisto ja Hämeenpuiston elävöi äminen. Kaupin viherkansi parantaisi Kaupin saavute avuu a keskustan suunnasta. Eteläpuiston virkistysmahdollisuuksien kehi ämistä toivo in. Myös aukioiden elävöi äminen sai kannatusta. Asiantun joiden mukaan useat nykyiset torit, esimerkiksi Sorin aukio, Tammelantori ja Pyynikintori, ovat vajaakäytöllä ja niitä tulisi kehi ää. Aukioille ja puistoihin toivo in yhteisöllisiä tapahtumia ja ak vitee eja. Muita tärkeitä aiheita olivat lähivirkistyksen rii ävyys ja monipuolisuus. Viherverkon tulee olla ka ava ja yhtenäinen sekä ekologian e ä liikkumisen näkökulmasta. Työpajoissa tuo in esille viherverkko paikkojen verkostona ja verkoston tärkeiden solmukoh en merkitys. Myös keskustapihojen merkitystä koroste in lähivirkistyksen kannalta. Asiantun jaseminaareissa kiinnite in huomiota myös viherverkon suunni elun ja toteutuksen prosessiin ja työkaluihin, mm. asukasyhteistyöhön ja kaupunki lojen väliaikaiseen käy öön. Talvinen koskimaisema, jota kehystävät koskenvarren puistot, tehdasrakennukset, vanha kirjastotalo ja tea eri. KUVA JARNO HIETANEN 12

13 1.5 Selvityksen työvaiheet ja työryhmä Tampereen vihreä keskusta selvitys käynnistyi keväällä Tarkastelualueena on keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa ( ) esite y alustava rajaus, jota laajenne u Iidesjärvellä ja Viikinsaarella (ks. liite 1). Yleiskaavatyön aikana yleiskaavarajausta on täsmenne y. Selvitys on laadi u yhteistyössä eri toimialojen kanssa, jotka kukin vaiku avat viher- ja virkistysverkon kehi ämiseen. Selvitysvaiheessa on järjeste y useita kokouksia, joissa on työste y yhdessä sisältöä ja strategisia tavoi eita. Olennaista on ollut vuoropuhelu samaan aikaan laadi avan keskustan strategisen osayleiskaavan kanssa. Rapor luonnos on ollut kommentoitavana kaupungin eri toimialoilla Tarkiste u luonnos on viety asukkaiden kommentoitavaksi ja lausuntokierrokselle kaupungin eri toimialoille Palau eiden pohjalta tehtyjen tarkistusten jälkeen se on viety yhdyskuntalautakunnalle edoksi marraskuussa Selvitykseen ovat osallistuneet seuraavat tahot: (suluissa kunkin työstämät teks t) Koordinoin ja toimitus Ranja Hautamäki, vihersuunni elu (1.1, 1.2, 1.4, 1.5, 2, 3.3, 3.7, 3.8) Pirkko Hu unen, vihersuunni elu (2: ryhmätyön kooste, 3.1, 3.2, 3.5.1, 3.5.3) Työryhmä Hannu Eerikäinen, yleiskaavoitus (3.3, kar a 3.8) Rodrigo Coloma, vihersuunni elu, tekninen toteutus (kartat 3.1.4, 3.2.3) Mikko Heinonen, liikunta ja urheilu (2) Pekka Heinonen, yleisten alueiden suunni elu (3.7.1) Markus Joonas, tapahtumatoimisto (2, 3.2.6) Jouko Järnefelt, paikka eto, yhdyskuntasuunni elu (2) Kaarina Kivimäki, yleiskaavoitus (3.4) Timo Koski, yleisten alueiden suunni elu (2) Lasse Kosonen, ympäristönsuojelu (2, 3.5.2) Dani Kulonpää, yleiskaavoitus (1.5, 2) Kaarina Kyllönen, paikka eto, vihersuunni elu (kartat 3.1.1, 3.1.2, 3.1.3, 3.1.5, 3.1.6) Katri Laihosalo, ympäristönsuojelu (2, 3.5.2) Lauri Savisaari, liikunta ja urheilu, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Antonia Sucksdorff, yhdyskuntasuunni elu (2, 3.7.1, 3.7.2) Ulla Tiilikainen, yhdyskuntasuunni elu (1.3, 2, 3.6) Anne Tuominen, metsät, kiinteistötoimi (3.5.4) Veikko Vänskä, keskusta-hanke Birgi a Helsing, yleiskaavoitus (rapor n tai o, kartat 3, 3.4, 3.8, kaaviot) Näkymä Työnpuiston rannasta Konsulinsaarelle, joka jäi osi ain vuonna 1900 rakennetun Satakunnansillan alle. KUVA JARNO HIETANEN 13

14 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Vihreys kuuluu Maisemien Luontoon on keskustasta Tampereen keskustaan keskusta lyhyt matka RIITTÄVIEN JA MONIPUOLISTEN VIHERALUEIDEN JA PALVELUJEN TURVAAMINEN Keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät Viheralueet ovat lähellä asukkaita Viheralueet ovat monipuolisia ja omaleimaisia Viher- ja virkistysalueiden palvelut ovat riittäviä ja monipuolisia Viheralueet ja aukiot ovat laadukkaita ARVOKKAIDEN VIHERALUEIDEN VAALIMINEN Tunnusomaisia maisemia ja näkymiä vaalitaan Historiallisia puistoja ja näkymiä vaalitaan Viherverkon keskeiset ydinalueet säilyvät Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan Asukkaille tärkeitä viheralueita vaalitaan KAUPUNKIVIHREÄN VAHVISTAMINEN Viheralueet ovat ekologisesti kestäviä Vihreys toimii keinona varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen Vihreys parantaa ilmanlaatua ja pienilmastoa Vihreys virkistää ja tarjoaa elämyksiä KÄVELY- JA VIRKISTYSKAUPUNGIN KEHITTÄMINEN Rantojen virkistyskäyttöä kehitetään Jalankulkureitit houkuttelevat liikkumaan Viheralueet, aukiot ja vihreät pihat ovat keskustan olohuoneita Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden asukastoimintaan Vihreän keskustan visiossa on neljä päätavoite a, joihin kuhunkin lii yy tarkempia osatavoi eita. Tavoi eet on esitelty kukin omassa luvussaan ja niitä on syvenne y luvussa 3 Keskustan viherverkon kehi äminen. 14

15 2 VIHREÄN KESKUSTAN VISIO Vihreys kuuluu Tampereen keskustaan Vihreyden säilyminen on keskustan kaupunkikuvassa tärkeää sekä tamperelaisten e ä kaupungissa vierailevien kannalta. Keskustan vihreys lisää kaupungin vetovoimaisuu a. Keskustan puistot ovat tärkeä imagotekijä ja keskeinen osa kaupungin iden tee ä. Kaupunkipuistot ja puistokadut luovat ydinkeskustasta viihtyisän. Viihtyisät rei t yhdistävät keskustan puistoja ja tapahtumapaikkoja. Vehreät kaupunginosat tarjoavat laadukkaan ympäristön asumiselle. Maisemien keskusta Keskustan maisemat tarjoavat elämyksiä. Tammerkoski, keskustaa kehystävät harjut ja järvet tarjoavat ainutlaatuisia kaupunkinäkymiä ja maisemia. Kul uurihistoriallises merki ävät viheralueet kertovat kaupungin synnystä ja kehityksestä. Laajat avoimet järvimaisemat avautuvat rantojen reiteiltä ja harjujen näköalapaikoilta. Luontoon on keskustasta lyhyt matka Keskustasta kävelyetäisyydellä sijaitsevat Pyynikin ja tuleva Iidesjärven luonnonsuojelualue. Kaupin laajat ulkoilu- ja virkistysmetsät ovat helpos saavute avissa. Lähellä keskustaa sijaitsevat luontokohteet tarjoavat luontokokemuksia ja tukevat luontomatkailun kehi ämistä. TAULU VIHTORI YLINEN, KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA KARI KORTE Tampereen kaupunki esitel in 1920-luvun koulutaulussa vireänä teollisuuskaupunkina, jonka tunnuksina ovat koski, tehtaat ja kosken varren vehmaat puistot. Koskimaisema on edelleen Tampereen tunnetuimpia näkymiä. Edustava rantapromenadi kunnoste in alkuperäiseen asuunsa vuonna Luontoon on keskustasta lyhyt matka, kuten näkymä Iidesjärveltä keskustaan osoi aa. 15

16 2.1 Rii ävien ja monipuolisten viheralueiden ja palveluiden turvaaminen Keskeiset viher- ja virkistysalueet säilyvät Tavoi eena on, e ä keskustan viherverkon keskeiset alueet säilyvät. Keskustassa on 72 m2 viheralue a/ asukas. Koska keskustan viheralueiden käy äjämäärä lisääntyy, on virkistysmahdollisuuksia tarpeen kehi ää sekä yleisillä alueilla e ä kor elialueilla. Viheralueiden ja palveluiden laatua tulee kehi ää ja tutkia myös erilaisia kompensaa on mahdollisuuksia. Kaupunkivihreän pinta-alaa ja virkistysmahdollisuuksia voivat lisätä keskustassa pienet taskupuistot, katujen istutukset, kor elipihojen yhteiset viheralueet, kansirakenteiden istutukset ja rakennusten viherkatot. Viheralueet ovat lähellä asukkaita Keskustan viheralueet muodostavat verkoston, joka on helpos saavute avissa. Tavoi eena on, e ä virkistäytymiseen sopiva puisto löytyy keskustassa enintään kolmensadan metrin etäisyydeltä asunnosta. Etäisyys toiminnoiltaan monipuoliseen kaupunginosapuistoon on viisisataa metriä. Rantojen ja rantapuistojen tulee olla helpos saavute avissa. Lähiluontoon ja metsään on helppo päästä. Keskustan viheralueita yhdistävät toimivat ja viihtyisät rei t. Sujuvat kävely- ja pyöräilyrei t yhdistävät keskustan viheralueet koko kaupungin viherverkkoon. Myös estee ömiä rei ejä tulee olla keskustassa rii äväs. Viheralueet ovat monipuolisia ja omaleimaisia Tavoi eena on, e ä keskustan viherverkko on monimuotoinen. Keskustassa on omaleimaisia ja laadukkaita rakenne uja viheralueita, mu a myös luonnonmukaisia keitaita. Keskustassa on laa monenlaiselle toiminnalle: paikkoja leikille, liikunnalle ja tapahtumille, vapaita nurmialueita oleskeluun ja pallo eluun. Toiminnallisten tarpeiden vuoksi viheralueiden tulee olla myös mitoitukseltaan rii äviä. Keskustan viher- ja virkistysalueet ovat viihtyisiä, monikäy öisiä ja muunneltavia. Ne tarjoavat elämyksiä ja yllätyksiä sekä myös mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien järjestämiselle. 1. Kesäpäivä Koskipuistossa. Koskipuisto tarjoaa levähdyspaikan sekä lähiasukkaille e ä kauempaa tuleville tamperelaisille. KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI Vastakunnostetun Pikku Kakkosen puiston suosio kertoo lastenkul uurin tärkeydestä keskustassa. Omaleimaiset leikkipuistot lisäävät keskustan vetovoimaisuu a. 3. Hämeenpuiston ruokatoritapahtuma on tuonut alueelle kaiva ua elävyy ä. Puistojen ja torien tapahtumat tarjoavat kaupunkikuvaan vaihtelua ja elämyksiä. 3 16

17 Viher- ja virkistysalueiden palvelut ovat rii äviä ja monipuolisia Viheralueiden palveluiden tulisi olla kaikkien käyte ävissä. Palvelut mitoitetaan keskustan ja koko kaupungin kasvavalle väestölle, ja myös kehi yvän kaupunkiseudun tarpeita ajatellen. Palveluita (leikkipaikkoja, koirapuistoja, skei paikkoja, liikuntapaikkoja) kehitetään määrä etoises koko kaupungin ka avien viherpalveluohjelmien avulla. Keskustan kor eli- ja kaupunginosapuistoja kunnostettaessa otetaan huomioon eri ikäryhmien, lapsiperheiden, nuorison ja ikäihmisten tarpeet. Tavoi eena on perustaa koko perheen ja myös ikääntyneiden matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoja. Rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia lisätään ja monipuolistetaan. Viher- ja virkistysalueiden palveluista edotetaan. Sekä kaupunkilaisia e ä matkailijoita palvelevaa paikka etoteknologiaa otetaan käy öön puistoista ja viherpalveluista edote aessa. Myös keskustan kävelykatujen ja aukioiden kunnossapidosta tulee huoleh a. Yleiset alueet ovat keskustan käyn kor. Niiden edustavuus on keskeinen viihtyvyystekijä kävely- ja oleskelupaino eisilla alueilla. Keskustan vanhojen ja uusien puistojen, kävelykatujen ja aukioiden suunni elun laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Myös julkisten rakennusten ja kor elipihojen pihasuunni elun laatua tulee korostaa. Aukioille, kävelykaduille ja puistoihin sijoite avaa taide a edistetään. Viher- ja virkistysalueiden käy ökokemuksen laatuun vaiku aa myös ympäröivä melutaso. Keskustan ivistyessä ja liikenteen lisääntyessä tulee toiminnallisilla viheralueilla huoleh a rii ävistä meluntorjuntatoimenpiteistä. Viheralueiden ja aukioiden turvallisuu a parannetaan kiinni ämällä huomiota mm. valaistukseen. KUVA MARKKU KAILA KUVA RANJA HAUTAMÄKI 4 Viheralueet ja aukiot ovat laadukkaita Keskustan viheralueiden ja aukioiden hoitotason tulee olla korkea. Tavoi eena on, e ä puistojen ja muiden yleisten alueiden yleisilme on siis ja viimeistelty, rakenteet ja kalusteet ovat korkeatasoisia ja ne ovat hyvässä kunnossa. Käy äjien määrän lisääntyessä viheralueiden hoitoon tarvi avia määrärahoja on tarpeen lisätä laadun ylläpitämiseksi ja investoin en arvon säily ämiseksi. Tampereen maine puistokaupunkina riippuu paljol keskustan viheralueiden laadusta ja hoitotasosta. 4. Patoväylän suosi u kävely- ja pyörärei yhdistää itäisen ja län sen keskustan toisiinsa. Viihtyisät ja turvalliset rei t tukevat kävelykeskustan tavoite a. 5. Sorsalammen jäällä järjeste y puistojääkiekkotapahtuma on osoitus talvikaupungin tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla tapahtuma muistu aa vanhasta Sorsalammen luisteluperinteestä. KUVA JARNO HIETANEN 5 6. Frenckellinaukio iltavalaistuksessa. Pimeänä aikana myös valaistus on tärkeä osa kaupunkikuvaa ja suunniteltavaa kaupunkiympäristöä. 6 17

18 2.2 Arvokkaiden viheralueiden vaaliminen Tunnusomaisia maisemia ja näkymiä vaalitaan Tavoi eena on vaalia keskustan omaleimaisia maisemallisia piirteitä. Tampereen keskeiset näkymät ja kansallismaisemaksi tunnustetun Tammerkosken rantapuistot ovat osa kul uuriperintöä. Rantojen ja harjujen virkistysmahdollisuuksia kehitetään. Historiallisia puistoja ja näkymiä vaalitaan Keskustan historiallisia puistoja, puistokatuja ja näkymiä vaalitaan siten, e ä eri aikakausille tyypilliset ominaispiirteet säilyvät. Viherverkon historialliset piirteet otetaan huomioon kaavoituksessa ja myös muissa suunni eluhankkeissa. Keskustan historiallisten puistojen kaava lanne tarkistetaan kaavamuutosten yhteydessä ja niiden arvot turvataan. Keskustan kehi ämisen ja ivistämisen suunni elun yhteydessä laaditaan maisemallises ja kaupunkikuvallises tärkeimpien kohteiden ja alueiden kehi ämissuositukset. Viheralueiden arvokohteista laaditaan suunnittelun pohjaksi selvitykset. Historiallisten puistojen kunnostuksessa otetaan huomioon niiden arvot ja laaditaan historiallisiin selvityksiin nojautuvat hoito- ja käy ösuunnitelmat. Puistojen käytössä ja hoidossa huomioidaan niiden historialliset erityispiirteet. Viherverkon keskeiset ydinalueet säilyvät Maisemallises ja kul uurises merki ävimpien viheralueiden säilyminen turvataan. Viherverkon y men muodostavat keskustan keskeisimmät kaupunki- ja rantapuistot sekä Kaupin, Pyynikin ja Iidesjärven viheralueet. Parhaillaan laaditaan kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä. Kansallisen kaupunkipuiston selvitysalueessa ovat viherverkon ydinalueiden lisäksi myös Tampereen tarinalle keskeiset rakennetut ympäristöt. Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan Arvokkaat luontokohteet ja näiden väliset ekologiset viheryhteydet otetaan huomioon suunni elussa. Painopisteenä ovat ne keskustan viheralueet, joilla on huoma avaa ekologista ja lajiensuojelullista merkitystä. Uhanalaisten lajien elinympäristöt ja muut ekologises tärkeät luontokohteet ja lajiesiintymät turvataan. Myös kookkaita ja dendrologises arvokkaita puita ja asukkaille tärkeitä lähiluonnon kohteita vaalitaan. Hiljaisten virkistysalueiden säilyminen pyritään turvaamaan. Asukkaille tärkeitä viheralueita vaalitaan Tampereen viherverkon tunnusomaiset paikat ovat myös asukkaiden arvostamia alueita. Pyynikki ja Kauppi, koskimaisema, Näsinpuisto, Sorsapuisto, Hämeenpuisto ja Hatanpää ovat tamperelaisten mielipaikkoja ja ylpeyden aiheita, joiden iden tee merkitys myös kaupungin asukkaille on suuri. 1. Pyhäjärven vehreät rannat Hatanpäältä Pyynikille ovat keskeinen osa viherverkkoa ja Tampereen iden tee ä. 2. Hämeenpuisto on kul uurihistoriallises merki ävä esplanadi, joka yhdistää Eteläpuiston Näsinpuistoon. 3. Pyynikin harju on omaleimaisinta Tampereen maisemaa, jonka kiinnekohtana on Pyynikin näkötorni. KUVA JERE NIEMINEN KUVA AERO-KUVA OY KUVA RANJA HAUTAMÄKI

19 2.3 Kaupunkivihreän vahvistaminen Viheralueet ovat ekologises kestäviä Tavoi eena on turvata keskustan vihreys tuleville sukupolville. Viheralueiden kasvillisuudesta, erityises puuston kunnosta ja elinvoimaisuudesta huolehditaan. Merki ävien vanhojen metsien säilyminen turvataan. Kasvillisuu a lisätään ja uudistetaan niin puistoissa kuin metsissäkin. Kasvillisuuden monilajisuu a ja ekologista monimuotoisuu a tulee lisätä. Myös keskustassa on luonnonmukaisia alueita, esimerkiksi pieniä nii ymäisiä alueita ja kolopuita, joihin ekologinen verkosto voi tukeutua. Ekologisten yhteyksien jatkuvuu a tuetaan ja virkistysreit- en jatkuvuudesta huolehditaan. Vihreys toimii keinona varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen Puustoa ja vihreitä pintoja pyritään lisäämään keskustassa. Pinnoi ama oman maa-alan lisääminen hillitsee tulvia. Hulevesien viivy äminen vähentää tulvahuippujen hai oja. Katupuita uudistetaan ja lisätään, epäyhtenäisiä katupuukujanteita täydennetään. Pihojen vihrey ä lisätään. Kansipihat ja viherkatot voivat osaltaan kasva aa viherpinta-alaa. Täydennysrakentamisen alueille voidaan määri ää asemakaavoituksen yhteydessä vihertehokkuustavoite (tavoiteltu viherelemen en määrä), jolla voidaan ohjata ja tukea vihreiden ja ve ä läpäisevien pintojen säilymistä. Vihreys parantaa ilmanlaatua ja pienilmastoa Puusto ja vihreät pinnat parantavat pienilmastoa. Tuuhea runsas puusto sitoo lehvästöönsä ilman epäpuhtauksia. Ilmastonmuutokseen lii yvissä ääri-ilmiöissä puusto voi säädellä pienilmastoa siede ävämmäksi ja lieventää lämpösaarekeilmiötä. Tiiviste ävien alueiden ilmanlaadun parantamiseksi tarvitaan isoja puita ja yhtenäisiä viheralueita. Pihapuistot puineen, viherkatot ja -seinät voivat osaltaan vaiku aa ilman laatuun. Pienilmastoon ja kaupunkivihreään tulee kiinni ää erityistä huomiota korkean rakentamisen alueilla. Vihreys virkistää ja tarjoaa elämyksiä Viheralueilla on tervey ä edistävä ja ylläpitävä vaikutus ihmiseen. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden leikkiin ja liikuntaan, erilaisiin harrastuksiin ja yhdessäoloon. Vihreys lisää keskustan viihtyisyy ä. Viheralueet tarjoavat sekä estee siä e ä luontoelämyksiä. Keskustassa viihtyvillä eläimillä, etenkin linnuilla on suuri merkitys keskustassa asuville. 1. Kalevanharjun rinteen mäntymetsää. Luonnonmukaisten viheralueiden ja metsien säilyminen on tärkeää kaupungin ekologisen kestävyyden kannalta. 2. Vihreä keskustapiha Juhannuskylässä syreenien kukinnan aikaan. Pihojen vehreys lisää keskustan asumisviihtyisyy ä ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista tarjoamalla hulevesien viivytys- ja imeytyspintoja. 3. Satakunnankadun kaksi katupuuta ovat kaupunkikuvallises merki äviä ja muodostavat paikan maamerkin. Keskustassa yksi äisillä puilla ja pienialaisilla kaupunkiluonnon ilmentymillä on merkitystä asukkaille. KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA JERE NIEMINEN

20 2.4 Kävely- ja virkistyskaupungin kehi äminen Rantojen virkistyskäy öä kehitetään Rantapuistojen ja rantatorien virkistysmahdollisuuksia kehitetään ekologista merkitystä unohtama a. Rannoilla löytyy viihtyisiä paikkoja levähtämiseen, oleskeluun, harrastuksiin ja liikuntaan. Erityisinä painopisteinä ovat Ranta-Tampellan, Ra nan suvannon, Eteläpuiston rannan ja Mustalahden sataman kehi äminen. Rantojen virkistysrei t ovat toimivia ja jatkuvia. Ne ovat ympäri vuoden jalankulkijoiden käytössä. Rantojen pyöräilyrei- t ovat sujuvia. Jalankulkurei t houku elevat liikkumaan Laadukkaat ja viihtyisät jalankulkurei t yhdistävät toisiinsa keskustan puistot ja tapahtumapaikat. Pyynikiltä Kauppiin ja Iidesjärvelle, Kalevanharjulta Kauppiin sekä Pyhäjärveltä Näsijärvelle pääsee sujuvas opaste uja rei ejä pitkin. Keskustan katuverkon viihtyisyy ä jalankulkuympäristönä parannetaan lisäämällä katupuita. Liikenteeltä vapautuvia katu loja muutetaan vihreiksi ja viihtyisiksi kävely- ja hidaskaduiksi. Viheralueet, aukiot ja vihreät pihat ovat keskustan olohuoneita Elävä keskusta syntyy ihmisistä, jotka viihtyvät puistoissa, kaduilla ja aukioilla. Puistot ovat keskustan vihreitä ja viihtyisiä olohuoneita. Aukiot ovat erilaisten tapahtumien näy ämöitä. Liikekor eleiden sisäpihojen kehi ämistä ohjataan kaavoituksen keinoin. Sisäpihoille voidaan perustaa kate uja viherkeitaita, jotka voivat toimia kohtaamis- ja levähtämispaikkoina, ympärivuo sina keitaina keskustassa. 20 Asuinkor eleiden pihojen vihreyden ja viihtyisyyden lisäämiseen kannustetaan ja sitä tuetaan. Laadukkaat pihat lisäävät asumisviihtyisyy ä ja myös kiinteistön arvoa. Pihojen autopysäköinnin määrää pyritään vähentämään ja istute ua pintaa ja oleskelualueita lisäämään. Ton kohtaisia pihoja voidaan yhdistää ja istu aa yhteisiksi kor elipihoiksi. Myös hyötyviljelyä suositaan. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden asukastoimintaan Asukastoimintaa ja asukkaiden sitou amista viheralueisiin tuetaan. Puistoissa voi harrastaa ja järjestää tapahtumia. Keskustasta löytyy sopivia paikkoja kaupunkiviljelylle. Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua lähipuistojen ylläpitoon. Asukkaat ja käy äjät ovat mukana viheralueiden suunni elussa. Kor eleiden yhteises ylläpide ävät asukaspihat lisäävät siistey ä ja viihtyvyy ä. Sosiaalinen vuorovaikutus vähentää yksin asuvien syrjäytymisriskiä. Sosiaalinen valvonta lisää turvallisuuden tunne a keskustassa. 1. Kesänvie oa Rauhaniemen kansankylpylän kalliolla. Rantojen virkistysmahdollisuuksien kehi äminen on keskustan kehi ämisen painopisteitä. 2. Kuninkaankadun kävelykadun elämää. Kävelykatujen kehi äminen tukee keskustan viihtyisyy ä ja vetovoimaisuu a. 3. Aspinniemen kaupunkiviljelylaa kot kertovat monipuolistuvasta kaupunkikul uurista ja uudenlaisesta asukastoiminnasta. 4. Konser yleisöä Kirjastonpuiston katsomossa kukkivan hevoskastanjan varjossa. Puistot ovat keskustan vihreitä ja viihtyisiä olohuoneita. KUVA RANJA HAUTAMÄKI KUVA MARKKU KAILA KUVA JERE NIEMINEN 1 2 3

21 4 21 KUVA RANJA HAUTAMÄKI

22 3 KESKUSTAN VIHERVERKON KEHITTÄMINEN Tampereen vihreän keskustan visiota ja sen neljää päätavoite a tarkennetaan eri teemojen avulla. Viherverkon monimuotoisuu a ja monipuolisuu a tarkastellaan kuvaamalla keskustan erilaisia viheraluetyyppejä ja niiden tarjoamia viher- ja virkistyspalveluja. Viheralueiden palveluja kuvataan toimintojen mukaan. Viheralueiden rii ävyy ä tarkastellaan väestömäärän ja kaavoite ujen viheralueiden pinta-alojen avulla ja saavute avuutta teoree sten etäisyyksien perusteella. Viheralueiden arvoja tarkennetaan esi elemällä viheralueiden maisemarakenteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan arvokkaita luontokohteita, maiseman- ja luonnonhoitoalueita, metsäalueita sekä esitellään asukkaiden mielipaikkoja ja rei ejä. Kaupunkivihreän vahvistamisen tavoite a lähestytään tarkastelemalla viherverkon keinoja ilmastonmuutokseen varautumisessa ja erilaisia viherkompensaa on ratkaisuja. Kävely- ja virkistyskaupungin päämäärää syvennetään tarkastelemalla kävelykeskustan viihtyisyyden ja elävyyden edistämisen keinoja. KESKUSTAN VIHERALUEET

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN

LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutos Kansikuva: Marita Palokoski Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy Havainnekuva:

Lisätiedot

Tampereen Viheralueohjelma

Tampereen Viheralueohjelma Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 Tiivistelmä 18.5.2004 Yhdyskuntapalvelut 1 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMALUONNOKSEN TIIVISTELMÄ Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 on viheralueiden kehittämistä koskeva

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA. luonnosvaihtoehdot 25.3.2014, selostus

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA. luonnosvaihtoehdot 25.3.2014, selostus TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA luonnosvaihtoehdot 25.3.2014, selostus Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehi äminen 2014 Maankäytön suunni elu Sisällyslue elo 1 JOHDANTO...5 1.1 Osayleiskaavan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014

Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Kevään uudet tontit 12.-23.5.2014 Keväällä 2014 uusia ton eja luovutetaan seuraavas 2 ton a Kanavuoresta 2 ton a Kylmänorosta 1 ton Tikkakoskelta Siivolan eltä 4 erillispientaloton a ryhmärakentamiseen

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki/ Valma-kysely/ Yhteenveto Koonnut Hanna Tajakka

Tampereen kaupunki/ Valma-kysely/ Yhteenveto Koonnut Hanna Tajakka Yhteenveto Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen Valma-kyselystä Vaikutusaika: 22.6.2015-15.8.2015 Yleistä Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä koskevaan Valma-kyselyyn

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI SIISTI LÄHIYMPÄRISTÖ LISÄÄ ASUMISVIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA Nyt jokainen voi niin halutessaan huoleh a oman asuntonsa lähiympäristön siis misestä jäljempänä maini ujen periaa

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle 27.3.2015 KANNANOTTO ETELÄPUISTON SEELAKE-SUUNNITELMAAN SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 228 Lausunto kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen toivomusponnesta viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymisen turvaamisesta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Tervehdys uusi jätkäsaarelainen

Tervehdys uusi jätkäsaarelainen Tervehdys uusi jätkäsaarelainen Jätkäsaari, tuleva ko kaupunginosasi on osa kaupunkikeskustaa. Alueesta rakennetaan vireä asuin- ja työpaikka-alue. Rai ovaunut, uudet sillat, monipuoliset puistoalueet,

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Palaute- ja vastineraportti

Palaute- ja vastineraportti TAMPEREEN KAUPUNKI 29.05.2017 Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit. Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45. Katu- ja virkistysaluetta, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU 11-13 F 6 FIN-00510 HELSINKI FINLAND WWW.SERUM.FI 1. NYKYTILANNE Viistoilmakuva tarkastelualueesta 2. ANALY YSI RAKENNUSKANTA

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE FI TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELU

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaijonharju asukaskysely

Tulevaisuuden Kaijonharju asukaskysely Tulevaisuuden Kaijonharju asukaskysely 9.-31.12.2016 YHTEENVETO KYSELYN TULOKSISTA 28.3.2017 KYSELYN LÄHTÖKOHDAT Kaijonharju-yliopiston alueella asuvilta, opiskelijoilta, alueen toimijoilta ja muilta alueesta

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Miten Ratapihankadun käy jos tunneli ei toteudu? Tammelan kerrostaloasuntojen. hyödyntäminen tulevaisuudessa?

Miten Ratapihankadun käy jos tunneli ei toteudu? Tammelan kerrostaloasuntojen. hyödyntäminen tulevaisuudessa? Asuminen Rakennus- ja ympäristön säilyttämisen näkökulma. Rakennus- ja ympäristön suojelu. Yhteisöllisyyden kehittyminen kerrostaloon -> vähän yhteistä tilaa ->tutustutaan ->syntyy naapurihuolenpitoa esim.

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava 2040 Väylien kattamisen selvitys

Kantakaupungin yleiskaava 2040 Väylien kattamisen selvitys 4 Kantakaupungin yleiskaava 2040 Väylien kattamisen selvitys 6 Selvityksen tausta ja metodit Väylien kattamisen selvitys koskee tieja rataväylien kattamismahdollisuuksien kartoittamista Tampereen kantakaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA

TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA ehdotus 10.11.2015, selostus Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 7.4.2017 antamallaan päätöksellä nro 17/0114/2 kumonnut keskustan strategisen osayleiskaavan hyväksymistä

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava EHDOTUKSESTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava EHDOTUKSESTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava EHDOTUKSESTA 4.6.2015 JÄTETYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu 10.11.2015 Raportin sisältö

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015-2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2.

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015-2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2. VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015-2030 TAMPEREEN KAUPUNKI. TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS, LUONNOS 9.2.2015 Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehi ämisohjelma 2015

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot