Tampereen Viheralueohjelma

Transkriptio

1 Tampereen Viheralueohjelma Tiivistelmä Yhdyskuntapalvelut

2 1 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMALUONNOKSEN TIIVISTELMÄ Tampereen Viheralueohjelma on viheralueiden kehittämistä koskeva pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja viherverkon keskeiset kehittämistavoitteet. Ohjelma määrittelee lisäksi toimenpiteet tavoitteiden toteuttamista varten. Ohjelman liitetaulukoissa 5 ja 6 määritellään lisäksi toteutusaikataulu ja arvion viheralueiden kehittämiseen tarvittavista lisäresursseista. Viheralueohjelman tavoitteena on viheralueiden määrän ja laadun sekä käyttäjien tarpeiden mukaisten viherpalvelujen turvaaminen. Se on laadittu tukemaan kaupunkistrategian mukaista terveellisen ja turvallisen ympäristön sekä hyvän elämän tavoitetta. Ohjelma ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Sillä pyritään resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Se ohjaa myös viheralueiden käyttäjien ja niistä vastaavien vuorovaikutusta. Ohjelman laadintaan ovat voineet osallistua kaikki viheralueiden käyttäjät ja muut sidosryhmät sekä kaupungin viheralueita ylläpitävät yksiköt. Viheralueiden käyttäjien tarpeita selvitettiin asukaskyselyjen ja -tilaisuuksien avulla. Ulkoisia sidosryhmiä kutsuttiin lehti-ilmoituksella osallistumaan ohjelman laadintaan. Viheralueista vastaavat kaupungin yksiköt työstivät yhdessä kehittämistarpeet tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Viheralueiden kehittämistarpeet Kyselytulosten mukaan viheralueiden käyttöä haittaavat eniten roskaaminen ja ilkivalta, hoitamattomuus ja melu. Huonoimmin hoidettuja roskien keräämisen lisäksi ovat liikenneviheralueet, uimarannat, muut rannat ja ojat. Parhaiten hoidettuja ovat rakennetut puistot, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, auratut ja hiekoitetut puistokäytävät ja hiihtoladut. Suurin osa asukaskyselyihin vastanneista toivoi nykyistä puistomaisempaa viheralueiden hoitotapaa. Asukkaita toivottiin otettavan mukaan viheralueen suunnitteluvaiheessa. Viheralueiden ja viherpalvelujen määrään sekä viheralueiden toimivuuteen ollaan melko tyytyväisiä. Kävelyreittien lisäämistä ja reittien talvikunnossapidon tehostamista toivotaan. Viheralueilla harrastetaan etenkin maisemasta ja luonnosta nauttimista sekä kävelyä ja sauvakävelyä. Suosittuja ovat myös istuskelu, oleskelu ja auringonotto, pyöräily sekä uinti. Toiminnallisia puutteita on eniten leikkipaikoilla. Tyytymättömiä ollaan viheralueiden toimivuuteen nuorten ja liikuntaesteisten kannalta. Eniten turvattomuuden tunnetta viheralueilla aiheuttaa valaistuksen puuttuminen. Luonnonmukaisilla viheralueilla turvallisuuteen vaikuttaa myös reittien varsien pensoittuminen. Viheralueita ylläpitävien mielestä vastuiden epäselvyys, niukat resurssit sekä asiantuntijoiden puute haittaavat ja vaikuttavat viheralueiden ja palvelujen laatuun.

3 2 Viheralueiden yleiset kehittämistavoitteet Kaikkia viheralueita koskevat tärkeimmät yleiset kehittämistavoitteet ovat viihtyisyys ja turvallisuus. Tärkeintä viihtyisyyden lisäämiseksi on viheralueiden puhtaanapidon tehostaminen ja jätehuollon kehittäminen. Turvallisuuden kehittämisessä tärkein tavoite on valaistuksen riittävyys. Keskeisiä kehittämistavoitteita ovat lisäksi kaupunkikuvan, kulttuurimaisemien ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä viheralueiden riittävyys ja saavutettavuus eri puolilla kaupunkia. Viheralueiden valvontaan ja hallintaan liittyviä kehittämistavoitteita ovat mm. viheralueita koskevan tiedottamisen, asiantuntemuksen ja myös valvontaresurssien lisääminen. Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa Viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen Riittävyys ja saavutettavuus eri puolilla kaupunkia Turvallisuuden lisääminen Lasten ja nuorten kehitystä tukeva ympäristö Lasten ja nuorten osallistuminen suunnitteluun Välineturvallisuus, myös haasteellisuus Valaistuksen riittävyys Esteettömyys Suunnitteluyhteistyö ja vuorovaikutteinen suunnittelu Kunnossapidossa ja hoidossa Puhtaanapidon ja jätehuollon kehittäminen Rantojen kestävä kehitys Kulttuurimaisemien säilyttäminen ja ylläpito Maisemien ja näköalojen palauttaminen Avoimen maisematilan säilyttäminen Kaupunkinäkymien avaaminen Arvokkaiden kasviesiintymien huomioon ottaminen Eläimistön huomioon ottaminen Hallinnossa ja valvonnassa Tiedottamisen lisääminen ja tehostaminen Käytön valvonnan tehostaminen Viheralueiden ylläpitäjien osaamisen lisääminen Päättäjien asiantuntemuksen lisääminen Resurssien lisääminen

4 Viherverkon kehittämistavoitteet 3 Viherverkon kehittämistavoitteet ja toimenpiteet jaotellaan ohjelmassa yleiskaavan viheraluemerkintöjen ja Kantakaupungin viheralueselvityksen (1994) viheraluejärjestelmän viheraluetyyppien mukaisesti. Seuraavassa keskeisimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupunkipuistot (kaavamerkintä VLK) Keskustapuistojen kunnostus ja laatutason parantaminen Korttelipuistojen riittävyys ja leikkipaikkojen turvallisuus Kaupunginosapuistojen monipuolisuus ja välineturvallisuus Koululaisille ja nuorille suunnattujen palvelujen lisääminen Erikoispuistojen kunnostaminen, historiallisten puistojen säilyttäminen, erikois- tai teemapuistojen lisääminen Koirapuistojen lisääminen ja niiden laadun parantaminen Luonnonmukaiset lähivirkistysalueet (VLL) Aluepuistojen toiminnallisuuden kehittäminen Lähiliikuntamahdollisuuksien lisääminen Skeittipuistojen ja paikkojen lisääminen Reittien talvikunnossapidon lisääminen Reittien jatkuvuuden parantaminen Eri liikuntamuodoille tarvittavien reittien turvaaminen Ympäristökasvatusta tukevan luontopainotteisen lasten ja nuorten puiston perustaminen keskeiselle paikalla Maiseman ja luonnonhoitoalueet (VLM) Rantojen käytön suunnittelu ja koordinointi kestävän kehityksen periaatteen mukaan Rantojen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen Avo-ojien ja muiden pienvesien säilyttäminen Avo-ojien hoitotason parantaminen Hulevesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen Harjujen säilyttäminen viher- ja virkistysalueina Maisemaniittyjen ja peltojen säilyttäminen Liikunta- ja urheilualueet (VU, VV, VR) Kenttien reuna-alueiden hoidon kehittäminen Uimarantojen perusvarustetason parantaminen Uimarantojen kunnossapidon tehostaminen Muut viheralueet Liikenteen suojaviheralueiden hoitotason parantaminen Liikenneviheralueiden laadun parantaminen Sisääntuloväylien viheralueiden laadun parantaminen Julkisten kiinteistöpihojen laadukkuus ja turvallisuus Koulu- ja päiväkotipihojen kunnostaminen Koulupihojen toiminnallisuuden kehittäminen

5 Miten ohjelma toteutetaan 4 Viheralueohjelman toteuttaminen sisältyy viheralueista vastaavien toimialojen ja yksiköiden perustehtäviin. Ohjelman käynnistämisessä avustaa tarvittaessa toteuttamista varten nimettävä projektiryhmä. Toimialat vastaavat viheralueiden kehittämistoimenpiteiden budjetoinnista. Toteuttamisvastuut ja tavoiteaikataulu on määritelty ohjelman liitteenä olevassa kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä koskevassa taulukossa. Yleisten ja viheraluetyyppikohtaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi on ohjelmassa esitetty keskeisten kaupunkipuistojen kunnostusten ajoitus. Muiden yksittäisten viherhankkeiden ajoittamista ja budjetointia varten laaditaan vuoteen 2008 mennessä alueelliset viheraluesuunnitelmat. Ohjelman painopisteitä tarkistetaan viheraluesuunnitelmien, viheralueita koskevien selvitysten, kaupunkirakenteen ja talouden muutosten perusteella. Viheralueohjelman toteuttamista ohjaa ohjausryhmä, Projektiryhmä kokoaa ja raportoi tiedot ohjelman toteuttamisesta ohjausryhmälle. Ohjausryhmä valvoo ohjelman toteutumista ja vastaa viheralueiden käyttäjien tarpeiden huomioon ottamisesta. Seurantaa varten on liitetaulukkoon laadittu seurantamittarit ja määritelty seurantatapa. Ohjelman toteuttamisen kustannukset Suurin osa ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan nykyisin resurssein toimintatapoja kehittämällä. Osa tavoitteista edellyttää viheralueiden ylläpito- ja investointirahoitustason nostamista. Lisäresurssien tarvetta on verrattu vuoden 2003 rahoitustasoon. Vuonna 2003 viheralueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon käytettiin eri hallintokunnissa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Lisärahoitustarve painottuu ohjelmakauden alkuun. Vuonna 2005 tarvitaan viheralueita varten osoitettuihin määrärahoihin 14,7 prosentin eli noin 2,2 miljoonan euron lisäys. Ohjelmakauden lopussa lisäystarpeen on ennakoitu olevan 8,8 prosenttia eli noin 1,3 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä lisärahoitusta edellyttäviä toimenpiteitä ovat viheralueiden jätehuollon tehostaminen, valaistuksen lisääminen, korttelipuistojen sekä koulu- ja päiväkotipihojen välineistön uusiminen. Tärkeitä ovat lisäksi skeittialueiden rakentaminen, uimarantojen laadun parantaminen sekä lähiliikuntapaikkojen ja koirapuistojen lisääminen. Lisäresursseja tarvitaan myös mm. kaupunkipuistojen, uimarantojen ja erikoispuistojen kunnostamiseen, maiseman ja luonnonhoitoalueiden sekä suoja- ja liikenneviheralueiden hoitoon. Viheralueohjelma osoittaa, että viheralueiden ylläpitoon tarvitaan lisäresursseja nykyisten viherpalvelujen laadun säilyttämiseksi ja uusien alueiden viheralueiden rakentamiseksi.