UUDENKAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA vuosille 2007-2013"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA vuosille Irmeli Laaksonen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma 2007

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 MATKAILUSTRATEGIA TYÖVÄLINEENÄ Miksi matkailustrategiaa tarvitaan Miten strategiatyö parhaiten tehdään "Sinisen meren strategia" Analyyttiset työkalut ja viitekehykset Laadinnan periaatteet 9 3 UUDENKAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA Miten strategia laadittiin Lähtötilanne Uudenkaupungin matkailustrategian luomiseen Nykytilan kuvaus Imagotutkimus Matkailutoimiston mielipidetutkimus Uudenkaupungin matkailun SWOT-analyysi Tulevaisuuden trendit Nelikenttäanalyysi ja strategiaprofiili Uudenkaupungin matkailusta Uudenkaupungin matkailun visio vuoteen Uudenkaupungin matkailun strategiset päämäärät vuoteen Uudenkaupungin matkailun strategiset arvot vuoteen TOIMENPIDEOHJELMA MATKAILUN KEHITTÄMISEEN Uudenkaupungin tunnettuuden lisääminen, imagon parantaminen sekä matkailijamäärien kasvattaminen ja viipymän lisääminen Erilaistuminen - Uusikaupunki-brändin luominen Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen - tavoitteena yksi yhtenäinen matkailun palvelupiste Saavutettavuuden parantaminen Matkailupalveluiden kehittäminen Matkailupalveluiden tuotteistaminen sekä matkailupakettien ja niiden myynnin kehittäminen 35

3 Matkailupalveluiden tarjonnan monipuolistaminen erilaisiin asiakasryhmiin panostaminen Matkailupalveluiden laadun kehittäminen Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen ja sesongin pidentäminen Vanhan puutalokaupungin ja keskustan elävöittäminen Merellisyyden hyödyntäminen Historiallisuuden hyödyntäminen 42 5 STRATEGIASTA TIEDOTTAMINEN 43 6 STRATEGIAN SEURANTA JA PÄIVITYS 44 7 POHDINTA 45 8 LÄHTEET 47 LIITTEET LIITE 1: KYSELYLOMAKE MATKAILUTOIMIJOILLE LIITE 2: MATKAILUTOIMISTON MIELIPIDEKYSELY MATKAILIJOILLE LIITE 3: YHTEENVETO MATKAILUTOIMISTON MIELIPIDEKYSELYSTÄ LIITE 4: SWOT-ANALYYSI UUDENKAUPUNGIN MATKAILUSTA LIITE 5: MATKAILUN KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA KUVIOT KUVIO 1: STRATEGIAN VISUALISOINNIN NELJÄ ERI VAIHETTA KUVIO 2: NELIKENTTÄ: UUDENKAUPUNGIN MATKAILU KUVIO 3: STRATEGIAPROFIILI HYVINVOINTIMATKAILUSTA KUVIO 4: BRÄNDIN OHJAUSPYÖRÄ SUHTEESSA MATKAILIJOIHIN

4 5 1 JOHDANTO Strategiat ovat nykypäivänä tärkeitä työvälineitä. Strategiat ohjaavat kehityksen suuntaa ja viitoittavat tietä pitkälti tulevaisuuteen. Tämä strategia on ensimmäinen Uudellekaupungille tehty matkailustrategia. Matkailu on myös Uudessakaupungissa tärkeä elinkeinon ala ja sen työllistävä vaikutus on huomattava. Tähän strategiaan emme vielä ehtineet saada tarkkoja lukuja matkailuelinkeinon työpaikkojen määrästä, matkailijoiden rahankäytöstä ja matkailutuloista, mutta tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2008 ja se uusitaan seurannan vuoksi strategiakauden loppupuolella, viimeistään vuonna Uudenkaupungin menestysstrategiassa todetaan, että Uusikaupunki on Vakka Suomen keskus ja matkailu on mainittu menestysstrategian yhtenä menestystekijänä. Pitkälti samoja asioita pidetään tärkeinä niin kaupungin yleisessä strategiassa kuin matkailustrategiassakin. Meri koetaan vahvuustekijänä. Elämys-, saaristo-, kalastus- ja kulttuurimatkailun tuotteistaminen sekä yritysten verkostoituminen koetaan tärkeinä. Kesäasukkaat nähdään vahvuutena ja matkailijoita tavoitellaan lisää matkailukauden pidentämisellä. Matkailustrategian tavoitteena on pidennyksen lisäksi ympärivuotisuuden kehittäminen. Kesäasukkaiden lisäksi myös uusikaupunkilaisten huomioiminen mainonnassa ja markkinoinnissa on erittäin tärkeää. Uudenkaupungin matkailustrategia on samalla opinnäytetyöni Turun ammattikorkeakoululle ja siksi työ sisältää myös strategiatyöskentelyn teoreettisen osuuden. Sivuilla 7-15 on esitelty ranskalaisten professorien W. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kirjoittamaa, alkuperäiseltä nimeltään "Blue Ocean Strategy" - Sinisen meren strategia kirjaa. Sinisellä merellä kirjassa tarkoitetaan kaikkia niitä aloja, joita ei ole vielä oivallettu, tuntemattomia markkinoita. Punaiset meret edustavat jo olemassa olevia aloja. Kirja avaa uuden näkökulman strategioiden tekemiseen ja tarjoaa hyviä työkaluja ja viitekehyksiä strategiatyöskentelyyn. Kirjan esimerkkien pohjalta olen laatinut sivuilta löytyvän nelikenttäanalyysin ja strategiaprofiilin Uudenkaupungin matkailusta. Matkailustrategiatyön alussa lähdimme strategiatyöskentelyyn perustetun ohjausryhmän kanssa pohtimaan Uudenkaupungin matkailun nykytilannetta. Varsinais-Suomen mat-

5 6 kailustrategiatyön yhteydessä Uudenkaupungin matkailusta oli jo laadittu alustava SWOT-analyysi, jota täydensin ennen kaikille toimijoille avointa tiedotustilaisuutta ja joka lopullisesti täydentyi osallistujien taholta tuossa tilaisuudessa. Nykytilanteen toteamiseen antoivat oman panoksensa myös kesällä 2006 elinkeino-osaston toimesta toteutettu imagotutkimus sekä matkailutoimistossa loppukesällä 2006 teettämäni mielipidekysely matkailijoille. Lähtötilannekuvauksen loppuosasta löytyy eri lähteistä kokoamani lyhyt kuvaus tulevaisuuden trendeistä, niistä tekijöistä, jotka vallitsevat ja vaikuttavat matkailualalla tulevaisuudessa. Nykytilanteen kuvauksen pohjalta laadimme yhdessä ohjausryhmän kanssa vision siitä, missä Uudenkaupungin matkailu on strategiakauden lopussa vuonna Uudenkaupungin vahvuuksien lisäksi, visiossa tulee näkyä myös sopivasti haastetta tulevaisuuteen. Ohjausryhmän ja yrittäjien kanssa käytyjen keskustelujen sekä matkailuyrittäjille strategiatoiveista tehdyn kyselyn mukaan, laadin alustavan listan Uudenkaupungin matkailun strategisista päämääristä. Kävimme päämääriä yhdessä läpi ohjausryhmän kokouksissa, jossa ne saivat lopullisen muotonsa. Strategisten päämäärien lista on pitkä ja haastava, joten tehtävää tulevaisuudessa riittää. Ohjausryhmän kokouksissa käsittelimme myös strategisten päämäärien toteuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Matkailustrategian lopussa on matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma, jossa toimenpiteitä on käsitelty yleisellä tasolla. Liite numero viisi sisältää erillisen toimenpiteiden toteuttamisohjelmataulukon, jossa konkreettisten toimenpiteiden lisäksi on eritelty niiden toteuttamisajat sekä vastuutahot. Jotkut toimenpiteet jatkuvat koko strategiakauden ajan ja osalla taas on hyvin tarkka ja rajattu aikataulu Strategian tiedottamisella on tärkeä osuus sen jalkauttamisen kannalta. Siksi kaikkien matkailutoimijoiden mukanaoloa ja kuulemista on pidetty tärkeänä koko strategiatyön ajan. Osallistaminen vaikuttaa omalta osaltaan strategian sitouttamiseen. Myös Uudessakaupungissa matkailu on vahvasti sidoksissa kaikkiin muihin elinkeinon aloihin, eikä sitä tulekaan rajata niistä erikseen. Tämän vuoksi on mielestäni erityisen tärkeää, että matkailustrategian laadinnassa ja sen toteutuksessa painotetaan eri toimi-

6 7 joiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Matkailustrategian laadinnalla vaikutetaan myös selkeämpään työnjakoon sekä tehokkaampaan toimintaan tulevaisuudessa. 2 MATKAILUSTRATEGIA TYÖVÄLINEENÄ 2.1 Miksi matkailustrategiaa tarvitaan Matkailulla on huomattava vaikutus Suomen kansantalouteen ja työllisyyteen. Matkailun kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna miljardia euroa ja matkailun osuus BKT:sta 2,4 prosenttia. Matkailusta sai työpaikkansa samana vuonna henkilöä. Kaikissa Suomen majoitusliikkeissä rekisteröitiin vuonna 2005 reilut 17 miljoonaa yöpymistä. (KTM, 2006). Matkailuala on hyvin paikkasidonnainen. Matkailualan työpaikkoja ei voida siirtää ulkomaille eikä toisille paikkakunnille. Vaikka teknologia lisääntyy, tulee matkailuala pysymään työvoimavaltaisena. Matkailu työllistää myös muita elinkeinon aloja, kuten esimerkiksi rakennusteollisuutta, elintarviketeollisuutta ja muita palvelualoja. Matkailu on kasvava ala. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika kasvattaa myös matkailun määrää. Alan trendit ennustavat matkailun ja matkailijamäärien kasvua tulevaisuudessa. Matkailustrategia tukee matkailun kasvua ja kilpailukykyä. Hyvin valmisteltu matkailustrategia edistää alan ammattimaistumista ja matkailualan arvostusta. Matkailustrategian avulla kartoitetaan ongelmakohdat ja keskitytään vahvuuksiin. Strategia helpottaa työnjakoa, tukee suunnitelmallisuutta ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Strategia luo puitteet yksityisen ja julkisen sektorin päätöksenteolle ja helpottaa rahoituksen hankinnassa. Matkailustrategia helpottaa matkailuelinkeinon kehityksen seurantaa. (KTM, 2006)

7 8 2.2 Miten strategiatyö parhaiten tehdään "Sinisen meren strategia" Sinisen meren strategia -kirjassa käsitellään aivan uutta lähestymistapaa kilpailuun ja strategioiden tekoon. Kirjassa asetetaan tarvelähtöisyys asiakaslähtöisyyden edelle. Liiketoiminnassa tulee kirjan mukaan yhdistää asiakkaiden tarpeet, kilpailu ja resurssit sekä osaaminen, jotta päästään menestystä tuottavaan strategiaan. Sinisen meren strategia, alkuperäiseltä nimeltään "Blue Ocean Strategy" -kirjan ovat kirjoittaneet ranskalaiset professorit W. Chan Kim ja Renée Mauborgne. Sinisen meren luomisen lähtökohtana on aivan uuden markkinatilan luominen ja uudenlaisen kysynnän aikaansaaminen. Kirjan nimessä oleva sininen meri, tarkoittaa kaikkia niitä aloja, joita ei vielä ole olemassa; tuntemattomia markkinoita, mahdollisuuksia. Punaiset meret ovat tunnettuja markkinoita ja edustavat jo olemassa olevia aloja. Punaisen meren strategiassa keskitytään kilpailuun, kukistetaan kilpailija ja näin kasvatetaan omaa markkinaosuutta. Sinisen meren strategiassa luodaan uusi markkinatila, jossa ei ole kilpailua. Sinisen meren strategian rakentaminen edellyttää trendien seuraamista ja oikean kysynnän oivaltamista. (Kim & Mauborgne 2006, 24, 25) Analyyttiset työkalut ja viitekehykset Sinisen meren strategian kulmakiveksi mainitaan arvoinnovaatio. Arvoinnovaation tarkoituksena ei ole nujertaa kilpailijoita, vaan tehdä kilpailusta merkityksetöntä Arvoinnovaatio merkitsee uutta tapaa ajatella ja toteuttaa strategiaa, jonka tuloksena syntyy sininen meri, jonka avulla voidaan tehdä selvä ero kilpailijoihin. Yleensä on ajateltu, että asiakkaille voidaan luoda enemmän arvoa suuremmilla kustannuksilla. Sinisten merien luojat pyrkivät sekä differointiin että pieniin kustannuksiin. (Kim & Mauborgne 2006, 34) Strategiaprofiili on viitekehys, joka ohjaa sinisen meren strategian kehittämistä. Sen avulla voidaan havainnollistaa markkinoiden nykyistä tilannetta. Mitä kilpailutekijöitä käytetään, miten kilpaillaan ja mitä kilpailijoiden tarjonta antaa asiakkaille. Kim ja Mauborgne ovat kehittäneet neljä kysymystä, joiden avulla helpotetaan arvokäyrän laa-

8 9 timista. Ensimmäinen kysymys: mitkä toimialalla selviöinä pidettävät tekijät tulisi poistaa? Toinen kysymys: mitä tekijöitä tulisi supistaa selvästi alan normia vähäisemmiksi? Kolmas kysymys: mitä tekijöitä tulisi korostaa selvästi enemmän kuin alalla on totuttu? Neljäs kysymys: mitä sellaisia tekijöitä tulisi luoda, joita alalla ei ole koskaan tarjottu? (Kim & Mauborgne 2006, 52) Ensimmäinen kysymys pakottaa harkitsemaan sellaisten tehtävien lopettamista, joilla alan yritykset ovat jo kauan kilpailleet. Asiakkaiden arvostukset ovat saattaneet muuttua. Toinen kysymys panee miettimään, onko kilpailu johtanut siihen, että alan tuotteet on suunniteltu turhankin hyväksi ja kuormittavat turhaan kustannusrakennetta. Kolmas kysymys patistaa poistamaan kompromissit, joita toimiala pakottaa asiakkaat tekemään. Neljäs kysymys auttaa löytämään uutta kysyntää ja muuttamaan alan strategista hinnoittelua. Kolmas tärkeä työkalu sinisten merien luomisessa Kimin ja Mauborgnen mukaan on nelikenttä-analyysi. Nelikentän täyttämällä, joudutaan vastaamaan neljään edellä esitettyyn kysymykseen ja vastausten avulla saadaan muodostettua uusi arvokäyrä. Mitä tulisi poistaa, mitä supistaa, mitä korostaa ja mitä luoda. Hyvällä strategialla on kirjoittajien mukaan kolme piirrettä: painopiste, erilaisuus ja mieleenpainuva motto. Arvokäyrällä tulee olla selvä painopiste; yritys ei saa hajottaa pyrkimyksiään kaikkiin eri kilpailukeinoihin. Sinisen meren strategian arvokäyrät erottuvat aina muista, sillä ne vastaavat neljään eri kysymykseen, jotka koskevat poistamista, supistamista, korostamista ja luomista. Hyvällä strategialla on myös mieleenpainuva motto. Strategian tehokkuutta ja kantavuutta voidaan arvioida testaamalla, onko strategian motto vahva ja totuudenmukainen. (Kim & Mauborgne 2006, 60, 61, 63) Laadinnan periaatteet Sinisen meren strategian laadinnassa menestymistä ohjaa neljä eri perusperiaatetta: markkinarajojen uudistaminen, kokonaiskuvaan keskittyminen numeroiden sijasta, nykyistä kysyntää laajemmalle kurkottaminen sekä strategian laadinnan etenemisjärjestys.

9 10 Markkinarajojen uudistaminen Sinisen meren strategian ensimmäisenä periaatteena on markkinarajojen uudistaminen. Näin saadaan välimatkaa kilpailijoihin ja päästään eteenpäin. Haasteena on onnistua erottamaan kaupallisesti vakuuttavat sinisen meren mahdollisuudet kaikista maailman mahdollisuuksista. Strategian laatimista ei voi jättää pelkän intuition tai sattuman varaan. Mitä yhtenevämmin yritykset suhtautuvat kilpailuun, sitä enemmän ne kilpailussa muistuttavat toisiaan. Markkinarajojen muokkaamiseen on kuusi perusmenetelmää. Ensimmäinen vaihtoehto on usean toimialan tarkastelu. Yritys kilpailee oman alan yritysten lisäksi myös muiden alojen yritysten kanssa. Nämä yritykset tuottavat vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluja. "Tuotteet tai palvelut, jotka ovat erilaisia mutta täyttävät saman tehtävän tai tarjoavat saman perushyödyn, ovat toistensa korvikkeita. Vaihtoehtoihin sen sijaan sisältyy tuotteita tai palveluja, jotka täyttävät eri tehtäviä ja ovat erilaisia, mutta joilla on sama tarkoitus" (2006, 71). Esimerkkinä kirjassa kerrotaan rahaasioiden hoidosta. Sen voi tehdä ostamalla kirjanpito-ohjelman, palkkaamalla kirjanpitäjän tai vain käyttämällä kynää ja paperia. Asiat ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta ne täyttävät saman perustehtävän: auttavat pitämään raha-asiat järjestyksessä. Sinisen meren luomisessa tarkastellaan vaihtoehtoisia aloja. Sinisen meren voi luoda myös tarkastelemalla toimialan sisäisiä strategisia ryhmiä. "Strateginen ryhmä tarkoittaa samaan toimialaan kuuluvien, samanlaista strategiaa noudattavien yritysten ryhmää" (2006, 78). Strategisten ryhmien välille voi luoda sinisen meren selvittämällä, mitkä tekijät milloinkin ohjaavat asiakkaat ostamaan juuri tietystä ryhmästä. Punaisessa meressä keskitytään kilpailuasemaan yhdessä strategisessa ryhmässä. Sinisen meren luomisessa tarkastellaan toimialan kaikkia strategisia ryhmiä. Tuotteen tai palvelun ostaja voi usein olla eri ihminen kuin varsinainen tuotteen ja palvelun käyttäjä. Joissakin tapauksissa mukana on myös merkittäviä vaikuttajia. Kun ostajat, käyttäjät ja vaikuttajat ovat eri ihmisiä, he yleensä mieltävät tuotteen tai palvelun arvon eri tavalla. Yrityksen ostaja kiinnittää erityistä huomiota kustannuksiin, kun taas

10 11 yrityksessä työskentelevää käyttäjää kiinnostaa enemmänkin tuotteen helppokäyttöisyys. Punaisen meren ostajaryhmässä keskitytään vain palvelemaan. Sinisen meren luomiseen määritellään toimialan ostajaryhmä uudestaan. Tuotteiden ja palvelujen arvoon vaikuttavat usein myös muut tuotteet ja palvelut. Samalla alalla toimivat yritykset tarjoavat yleensä samantapaisia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkinä kirjassa mainitaan elokuvateatterit. Elokuviin lähtemisen arvoon vaikuttaa monta eri tekijää, kuten esimerkiksi miten lapsenvahdin saa järjestettyä ja mitä se maksaa tai miten auton pysäköintitilat on järjestetty. Näihin asioihin kannattaisi paneutua, sillä ne vaikuttavat elokuvateatterin kysyntään. Sinisen meren laadinnassa kannattaa miettiä, missä yhteydessä tuotetta tai palvelua käytetään, mitä tapahtuu ennen käyttöä tai käytön aikana tai sen jälkeen, ja miten nämä seikat voivat vaikuttaa tai täydentää tuotteen tai palvelun kysyntää. Monilla toimialoilla kilpaillaan vetoamalla joko hintaan ja rationaalisuuteen tai sitten korostetaan tunteita ja niiden vetovoimaa. Usein tuotteiden ja palvelujen vetoavuus ei perustu pelkästään toiminnallisuuteen eikä pelkästään tunteisiin. Yritykset, jotka kyseenalaistavat toimialansa toiminnallisuus- tai tunnevaltaisuuden, löytävät usein uusia markkinoita. Tunnepohjaiset yritykset tarjoavat ylimääräisiä piirteitä, jotka nostavat hintaa parantamalla toiminnallisuutta. Ylimääräisten piirteiden karsiminen voi muuttaa toimintamallin yksinkertaisemmaksi ja hinnoiltaan halvemmaksi. Toiminnalliset yritykset taas voivat lisätä tuotteisiin tunnetta ja saada uutta kysyntää. (Kim & Mauborgne 2006, 93, 94) Ulkoiset suuntaukset muuttavat ennemmin tai myöhemmin kaikkien toimialojen toimintaa. Kun ulkoisia trendejä tarkastelee oikeasta näkökulmasta ja miettii miten se muuttaa asiakkaan saamaa arvoa, saattaa syntyä sinisen meren strategiaan johtavia oivalluksia. Trendien arvioimisessa on kolme tärkeää seikkaa. Trendien tulee olla tärkeitä kyseiselle liiketoiminnalle, niiden tulee olla peruuttamattomia ja niillä on oltava selvä kehityskaari. Euroopan valuutan korvanneella eurolla on ollut vakaa kehityskaari. Euro on ollut tärkeä, peruuttamaton ja selvästi kehittyvä suuntaus, jonka varaan sinisiä meriä voi perustaa. (Kim & Mauborgne 2006, 99)

11 12 Kokonaiskuvaan keskittyminen numeroiden sijasta Kirjan tekijät ovat konsulttityöskentelyssä havainneet, että strategiaprofiilin laatiminen havainnollistaa yrityksen nykyistä markkina-asemaa ja auttaa hahmottelemaan tulevaa strategiaa. Strategiaprofiili kuvailee selkeästi tämänhetkisiä ja mahdollisesti tulevaisuudessa esiintyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat samalla alalla toimivien yritysten kilpailuun. Profiilissa näkyvät nykyisten ja potentiaalisten kilpailijoiden strategiset profiilit ja ne tekijät, mihin kilpailijat panostavat. Arvokäyrä näyttää, miten yritys tällä hetkellä investoi kilpailutekijöihin ja miten se tulevaisuudessa voisi investoida. Yrityksen strategiaprofiilista tulee ilmetä kolme toisiaan täydentävää ominaisuutta: painopiste, erilaisuus ja mieleenpainuva motto. Jos näin ei käy on strategia todennäköisesti sekava, muista erottumaton ja vaikeasti viestittävissä. (Kim & Mauborgne 2006, 107). Strategian visualisoinnin neljä eri vaihetta Strategiaprofiilin laatiminen ei ole koskaan helppoa. Hyvin harva pystyy ensi tuntumalta arvioimaan oman toimialansa kokonaistilanteen. Haasteellista on myös arvioida, missä määrin oma yritys ja sen kilpailijat tarjoavat eri kilpailutekijöitä. Strategian visualisoinnin voi jakaa neljään eri vaiheeseen: visuaalinen herääminen, visuaalinen tutkimusmatka, visuaalinen strategianäyttely ja visuaalinen viestintä. Alla olevassa taulukossa on kuvattu strategian visualisoinnin vaiheet. 1. Visuaalinen 2. Visuaalinen 3. Visuaalinen 4. Visuaalinen herääminen tutkimusmatka strategianäyttely viestintä Vertaa liiketoimin- Lähde kentälle tutki- Laadi kentällä teke- Piirrä entinen ja taasi kilpailijoiden maan sinisten merien miesi havaintojen nykyinen strateginen liiketoimintaan luomisen kuutta keinoa. perusteella tulevaa profiili samalle sivul- laatimalla nykyti- Kiinnitä huomiota vaih- tilannetta kuvaava le vertailun helpotta- lannetta kuvaava toehtoisten tuotteiden ja strategiaprofiili. miseksi. strategiaprofiili palvelujen etuihin. Pyydä palautetta Tue vain niitä projek- Katso, miltä osin Mieti, mitä tekijöitä vaihtoehtoisista stra- teja ja operatiivisia strategiaa on sinun tulisi poistaa, tegiaprofiileista asi- toimenpiteitä, joiden

12 13 tarpeen muuttaa luoda tai muuttaa akkailta, kilpailijoiden asiakkailta sekä ei-asiakkailta. Laadi palautteen perusteella paras tuleva strategia. ansiosta yritys pystyy kuromaan kuiluja umpeen ja toteuttamaan uutta strategiaa. Kuvio 1: Strategian visualisoinnin neljä eri vaihetta. (Kim & Mauborgne 2006, 108) Strategian visualisointi auttaa yrityksen strategian vastuuhenkilöitä ennakoimaan ja suunnittelemaan yrityksen tulevaa kasvua ja kannattavuutta. Tässä kirjassa esiintyneet Siniselle merelle päässeet yritykset, ovat olleet kaikki alansa edelläkävijöitä. Ne eivät välttämättä ole kehittäneet uusia tekniikoita, mutta ne ovat tarjonneet asiakkaille arvoja uusiin ulottuvuuksiin. Yrityksen edelläkävijöitä ja sinisen meren strategian laatijoita ovat ne liiketoimintaalueet, jotka tarjoavat ennennäkemätöntä arvoa. Niiden arvokäyrä myös poikkeaa eniten kilpailijoiden strategiaprofiilista. Mukautujia ovat ne liiketoiminnat, joiden arvokäyrä noudattaa toimialan tavanomaista arvokäyrää. Mukautujat ovat jäljittelijöitä, jotka eivät edistä yrityksen kasvua ja ne jäävät punaiseen mereen. Mukauttajien mahdollisuudet jäävät edellisten kahden ääripään välille. Ne tarjoavat asiakkaille enemmän vähemmällä, mutta eivät varsinaisesti muuta arvokäyrän perusmuotoa ja jäävät sinisten ja punaisten merien välimaastoon. Kasvua hakevan yrityksen johdon kannattaa piirtää yrityksen nykyiset ja suunnitellut portfoliot edelläkävijä-mukauttaja-mukautuja- eli EMMkartalle. Jos nykyinen portfolio ja suunniteltu tarjonta koostuvat lähinnä mukautujista, yrityksen kasvunäkymät ovat vähäiset. Mukauttajat voivat odottaa vähäistä kasvua. Mitä enemmän alalla on mukautujia, sitä suuremmat mahdollisuudet on luoda alalle uusi markkinatila, sininen meri. (Kim & Mauborgne 2006, 121, 122) Nykyistä kysyntää laajemmalle kurkottaminen Olennainen osa yrityksen menestymiselle on laajentaa nykyistä kysyntää. Usein yritykset pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuttaan säilyttämällä entiset asiakkaat ja saamalla

13 14 heidät ostamaan entistä enemmän. Tämä johtaa yrityksen yhä suurempaan mukauttamiseen, jotta asiakkaiden mieltymykset voidaan ottaa huomioon. Kimin ja Mauborgnen mukaan yritysten tuleekin valita aivan päinvastainen menettelytapa: keskittyä asiakkaiden sijasta ei-asiakkaisiin. Ei-asiakkaat, jotka tarjoavat yleensä sinisen meren mahdollisuuden, jaetaan kolmeen eri kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen ei-asiakkaat ovat lähimpänä markkinoita. Nämä eiasiakkaat ostavat alan tuotteita tai palveluja pakosta, mutta ovat mieleltään toimialan eiasiakkaita. Jos heille tarjottaisiin merkittävää arvonnousua, he jäisivät alalle ja ostotiheys moninkertaistuisi. Jos taas he löytävät paremman vaihtoehdon, he ilomielin vaihtavat siihen. Toisen kerroksen ei-asiakkaat kieltäytyvät käyttämästä toimialan tarjontaa. He tietävät, että alan tarjonta on vaihtoehtoinen tapa tyydyttää heidän tarpeensa, mutta he ovat hylänneet sen. He joko täyttävät tarpeensa muilla keinoin tai jättävät sen käyttämättä. Ei-asiakkaiden kolmas kerros on kauimpana markkinoista. Nämä ei-asiakkaat eivät ole koskaan edes harkinneet alan markkinoiden tarjoamaa vaihtoehtoa. Pohtimalla eiasiakkaiden ja olemassa olevien asiakkaiden yhtäläisyyksiä, voidaan saada käsitys siitä, miten ei-asiakkaat voidaan houkutella uusille markkinoille. Yrityksen kannattaa keskittyä aina siihen ei-asiakkaiden tasoon, joka on vaikutukseltaan suurin. (Kim & Mauborgne 2006, ) Strategian laadinnan etenemisjärjestys Sinisen meren strategian laadinnassa on tietty etenemisjärjestys: asiakkaan saama hyöty, hinta, kustannukset ja käyttöönotto. Kaiken lähtökohtana on asiakkaan saama hyöty. Tarjoaako yritys asiakkaalle poikkeuksellista hyötyä ja vakuuttavaa syytä ostaa juuri tätä tarjontaa? Mikäli vastaus on kielteinen, ideasi ei ollut sinisen meren strategia, se kannattaa hylätä ja jatkaa miettimistä, kunnes vastaus on myönteinen. Seuraavana vuorossa on strategisesti sopivan hinnan määrittäminen. Onko hinnoittelu kohdeasiakasmassan mielestä hyväksyttävä? Ellet saa myöntävää vastausta, hintaa tulee vielä miettiä.

14 15 Kolmas vaihe liittyy kustannuksiin. Pystytkö tuottamaan tarjonnan tavoitekustannuksilla ja saamaan kunnon katetta? Saatko voittoa, jos perit strategisen hinnan? Ellei tavoitekustannuksia saavuteta, on idea joko hylättävä tai liiketoimintamallia kehitettävä niin, että tavoitekustannuksissa pysytään. Viimeisenä kohtana on käyttöönotto. Mitkä tekijät estävät ideasi käyttöönottoa ja toteuttamista? Oletko valmistautunut niihin etukäteen? Käyttöönoton este voi olla esimerkiksi kumppanien tai vähittäiskauppiaiden vastustus. Käyttöönoton esteisiin tulee puuttua jo etukäteen. Mikäli esteitä ei ole ja kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin sait myönteisen vastauksen, sinulla on kaupallisesti elinkelpoinen sinisen meren idea. (Kim & Mauborgne 2006, 144, 146). 3 UUDENKAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA 3.1 Miten strategia laadittiin Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin, että kaupungille tulisi laatia matkailustrategia. Vuoden 2006 kesällä kaupungin elinkeinojohtaja Kristiina Salo ja matkailu- ja tiedotussihteeri Heli Kruuna-Rauvola laittoivat strategiahanketta eteenpäin ja strategian valmistelutyön otti vastatakseen Irmeli Laaksonen. Laaksonen työskentelee Uudenkaupungin matkailutoimistossa matkailuneuvojana ja toimistonhoitajana sekä opiskelee työnsä ohella Turun ammattikorkeakoulussa palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Matkailustrategia on samalla Laaksosen opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoululle. Varsinainen valmistelutyö käynnistyi , jolloin asiasta järjestettiin kaikille matkailuyrittäjille avoin keskustelutilaisuus kulttuurikeskus Crusellissa. Tilaisuuteen saapui 30 osanottajaa. Kaikille osallistujille jaettiin tilaisuudessa kyselylomake strategia-aineiston keräämiseksi. (liite 1: kyselylomake matkailutoimijoille). Lisäksi sama kysely laitettiin sähköpostitse matkailutoimiston matkailuyrittäjistä kootun osoiterekisterin mukaan. Tilaisuudessa todettiin, että matkailustrategian tulisi valmistua viimeistään vuoden 2007 alussa. Laaksosen matkailustrategiatyön tueksi tilaisuudessa perustet-

15 16 tiin matkailustrategian ohjausryhmä, jossa edustettuina olivat sekä yksityinen että julkinen sektori. Puheenjohtaja: Toni Tyrjy, hotelli Aquarius, varalla Mika Tuomisto Varapuheenjohtaja: Ahti Oksman, Bonk-keskus, Oy Aktiivi Optiot Uudenkaupungin yrittäjät: Outi Nurmi, kenkäkauppa Alina, varalla Simo Reijonsaari, Gasthaus Pooki Muu majoitus: Mikko Lindfors, Pirkholman matkailu Ravintolat: Simo Reijonsaari, Gasthaus Pooki Museot: museonjohtaja Mari Jalava, Uudenkaupungin museo Kulttuuritoimisto: kulttuuriohjaaja Rauno Melos Crusell-viikko: Crusell-seuran puheenjohtaja Arja Tanner Kaupat: Outi Nurmi, kenkäkauppa Alina Saaristoliikenne: Lauri Laitio, risteilyalus M/S Marival II Uudenkaupungin matkailuoppaat ry.: Tuula-Riitta Karlin, varalla Soile Hänninen Uudenkaupungin teatteri: teatterisihteeri Katja Laine, varalla teatterinjohtaja Jari Luolamaa Uudenkaupungin automuseo: johtaja Ilkka Ruohonen Uudenkaupungin matkailutoimisto: matkailu- ja tiedotussihteeri Heli Kruuna-Rauvola Uudenkaupungin elinkeino-osasto: elinkeinojohtaja Kristiina Salo Sihteeri: Irmeli Laaksonen, Uudenkaupungin matkailutoimisto ja ammattikorkeakoulun opiskelija Matkailustrategian ohjausryhmä kokoontui syksyn 2006 aikana kaksi kertaa. Tilaisuuksissa käytiin läpi Uudenkaupungin matkailun nykytilaa, visiota matkailun tulevaisuudesta sekä strategisia päämääriä ja toimenpiteitä niiden toteuttamiseen. Vuoden 2007 alussa pidettiin ohjausryhmän kesken vielä kaksi kokoontumista. Lisäksi järjestettiin kaikille matkailutoimijoille avoin keskustelu- ja vuorovaikutustilaisuus ennen matkailustrategian lukkoon lyömistä. Ohjausryhmän jäsenet tekivät 12. helmikuuta 2007 benchmark-retken Hämeeseen, jossa tutustumiskohteina olivat Hämeen matkailu, Vanajanlinna ja hotelli Rantasipi Aulanko. Omien asiantuntijoiden lisäksi strategiaa varten haastateltiin myös Turku Touringin matkailujohtajaa Anne-Marget Niemeä.

16 17 Matkailustrategiatyön valmistelun pohjana käytettiin Suomen matkailustrategiaa ja Varsinais-Suomen matkailustrategiaa. Ohjeita ja neuvoja strategian laadintaan löytyi W. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen vuonna 2005 julkaisemasta kirjasta Sinisen Meren Strategia. 3.2 Lähtötilanne Uudenkaupungin matkailustrategian luomiseen Nykytilan kuvaus Uusikaupunki on pieni, runsaan asukkaan meri - ja puutalokaupunki. Viehättävän puutalokeskustan lisäksi kaupungista löytyy myös idyllistä maaseutuluontoa Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa. Matkailijoille tarkoitettuja ympäri vuoden avoinna olevia nähtävyyskohteita ovat muun muassa automuseo, Bonk-keskus ja kulttuurihistoriallinen museo. Majoitusmahdollisuuksia löytyy kolmen hotellin lisäksi, bed & breakfast-, maatila-, mökki- ja leirintäaluemajoitusta. Hotellimajoituspaikkoja on yhteensä noin 200 hengelle. Kaupungin omistamalla Santtiorannan leirintäalueella kirjattiin vuonna 2006 n yöpymisvuorokautta. Leirintäalue on avoinna toukokuun lopusta syyskuun alkuun. Pakkahuoneen vierassatamassa kirjattiin vuonna 2006 maksettuja satamamaksuja yli 3000 kappaletta. Vierassatama on avoinna toukokuun alusta lokakuun alkupuolelle. (Matkailutoimiston tilastotietoja vuodelta 2006) Uudenkaupungin majoitusliikkeiden tilastoja ei niiden vähäisen majoituskapasiteetin vuoksi rekisteröidä Tilastokeskuksessa erikseen, vaan ne sisältyvät Varsinais-Suomen yöpymistilastoihin. Vuonna 2005 koko Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 5,4 % edellisvuodesta, lisääntyneiden kotimaisten yöpymisten ansiota. Niitä kertyi eli 9,1 % enemmän kuin edellisvuonna. Ulkomailta tulleiden yöpymisiä sen sijaan kirjattiin 6,9 % vuoden takaista vähemmän. Lähes 28 % ulkomaalaisöistä tuli Ruotsista. Seuraavilla sijoilla olivat Saksasta, Iso- Britanniasta, Venäjältä ja Norjasta tulleet. Koko maassa kotimaiset yöpymiset lisääntyivät vuonna ,8 % ja ulkomaiset 2,6 %.(Internet: viitattu )

17 18 Ravintoloita löytyy moneen makuun ja kulttuuritarjonta on monipuolista. Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä erilaisia hyvinvointipalveluja on runsaasti. Tarjonta on monipuolista, mutta alueelta puuttuu yhteinen myyntiorganisaatio. Uudenkaupungin kaupungin matkailutoimisto hoitaa keskitetysti Uudenkaupungin alueen matkailumarkkinointia ja matkailuneuvontaa kaupungin elinkeino-osaston alaisuudessa. Uudenkaupungin Yrittäjäyhdistys markkinoi omalta osaltaan aktiivisesti kaupunkia. Yrittäjät tekevät myös paljon yhteistyötä keskenään ja järjestävät yhteisvoimin erilaisia tapahtumia. Toimijoiden kenttä on laaja ja heterogeeninen. Yhteistä toimijaa, joka lisäisi yhteistyötä ja sitoutumista ja toiminnan koordinointia ei seudulla ole ja matkailun imago on osittain hajanainen. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että imagotutkimuksessa Uudenkaupungin kiinnostavuus matkailukohteena sai ulkopaikkakuntalaisilta kouluarvosanan 6, Imagotutkimus Heinä-syyskuussa 2006 kaupungin elinkeino-osasto teetti imagotutkimuksen, jossa haastateltiin omien asukkaiden lisäksi kesäasukkaita, yrityksiä, matkailijoita ja ulkopaikkakuntalaisia. Matkailijoiden mielipiteistä kootun yhteenvedon mukaan, Uudessakaupungissa viehättää sen pienuus sekä leppoisa ja rauhallinen tunnelma. Suurin osa haastatelluista halusi rentoutua ja viettää rauhallista kaupunkielämää. Kiinnostavimpina pidettiin shoppailua ja ravintoloiden tarjontaa. Museot ja kirkot kiinnostivat jonkin verran. Tapahtumiin ei varta vasten oltu tultu, mutta niihin osallistuttiin mikäli ne osuivat kohdalle ja niistä sai tietoa. Vierassataman palvelut saivat erityistä kiitosta. Kiitosta saivat myös kaupungin yleinen siisteys, viehättävä kaupunkimiljöö puutaloineen sekä ystävällinen palvelu. (Mielikuvakartoitus 07-09/2006) Omat asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä oman kotikaupunkinsa palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Ulkopaikkakuntalaisten kohdalla oli huolestuttavaa, että Uusikaupunki oli tuntematon vierailukohde noin 60 prosentille vastaajista. Jopa Länsi-Suomessa noin 52,7 % prosenttia vastaajista ei ollut koskaan käynyt Uudessakaupungissa. Arvoasteikolla 4-10 mitattuna Uudenkaupungin kiinnostavuus matkakohteena sai ulkopaikkakuntalaisilta keskiarvon 6,1. Kotimaassa paljon matkailevat, vuotiaat avio- tai

18 19 avoliitossa elävät lapsiperheet, tuntuivat arvostavan Uuttakaupunkia keskiarvoa vähemmän. Kaupungin toivottiin myös markkinoivan itseään enemmän. Ulkopaikkakuntalaisia kiinnostivat Uudessakaupungissa eniten vanha puutalokeskusta, rantamakasiinit sekä meri ja veneily. (Mielikuvakartoitus 07-09/2006) Matkailutoimiston mielipidetutkimus Uudenkaupungin matkailutoimistossa toteutettiin loppukesällä 2006 mielipidekysely matkailutoimistossa asioinneille ulkopaikkakuntalaisille (liite 2: mielipidekysely). Vastauksia tuli noin parikymmentä kappaletta. Kyselyistä tehdyn yhteenvedon mukaan (liite 3: yhteenveto mielipidekyselystä) yli puolet matkailijoista oli yli 55-vuotiaita pariskuntia, jotka olivat liikkeellä omalla autollaan. Kolmanneksella vastaajista vakituisena asuinpaikkakuntana oli Helsinki. Uuteenkaupunkiin tulon syynä oli useimmiten kesämökki paikkakunnalla tai sen läheisyydessä sekä Uudessakaupungissa tai sen läheisyydessä asuvat tuttavat ja sukulaiset. Kahta vastaajaa lukuun ottamatta, kaikki olivat käyneet Uudessakaupungissa useita kertoja aikaisemmin. Uudessakaupungissa miellyttivät meri, kaunis kesäkaupunki, Pakkahuoneen miljöö, ystävälliset ihmiset, hyvät nähtävyydet, kirjasto ja tori. Toivomuksina esitettiin enemmän saaristoon suuntautuvia retkiä sekä opasteiden lisäämistä. Kysyttäessä millä sanoilla kuvaisit Uuttakaupunkia vapaasti, vastauksia tuli seuraavasti: "kaunis (4 kpl), merellinen/merenrantakaupunki (4 kpl), infon tytöt ystävällisiä ja palvelualttiita, idyllinen (2 kpl), hieno/hauska kesäkaupunki, raikas, viihtyisä (2 kpl), talvella vain Aquarius, miellyttävä, hyvät palvelut, pieni, kiehtova historiallisuudessaan ja omassa ehyessä tunnelmassaan". Kyselyn otos oli hyvin pieni ja siksi tulos on vain suuntaa antava. Jotta kysely auttaa strategian seurannassa, on se syytä toteuttaa uudestaan parin vuoden välein Uudenkaupungin matkailun SWOT-analyysi Uudenkaupungin matkailun SWOT-analyysi tehtiin alun perin Varsinais-Suomen matkailustrategiatyöskentelyssä tehdyn analyysin pohjalta. Analyysiä täydennettiin alustavasti matkailutoimistossa elokuussa 2006 ja päivitettiin ajan tasalle kaikille

19 20 matkailutoimijoille järjestetyssä yhteisessä tiedotustilaisuudessa, strategiatyön alkuvaiheessa. Vahvuudet Matkailustrategian työn alussa tehdyn SWOT-analyysin (liite 4: SWOT-analyysi) mukaan Uudenkaupungin vahvuuksina pidetään merellisyyttä ja upeaa saaristoluontoa. Uudessakaupungissa on monipuolisia kulttuuriin, historiaan ja merellisyyteen liittyviä tapahtumia, joista tunnetuin lienee heinäkuun lopulla järjestettävä Crusellmusiikkiviikko. Uusista tapahtumista suuren suosion on saavuttanut puutaloasumista esittelevä "Pytinkien Paris - puutalotapahtuma. Uudessakaupungissa on runsaasti erilaisia harrastus- ja vapaa-ajankäyttömahdollisuuksia. Kaupungista löytyy hiihtoon ja kuntoiluun tarkoitettu Vakka-Suomen Kuntoputki VahterusRing, kesällä 2007 täysimittaiseksi täydentyvä golf-kenttä, jäähalli, hieno uimahalli, hiljattain uusittu urheilukenttä, urheilukeskus, skeittihalli, ratsastustalleja, ratsastusmaneesi, sekä monia muita ulkokenttiä ja kuntopolkuja. Kaupungin vierassataman Pakkahuoneen sijaintia keskellä kaupunkia pidetään erinomaisena ja vierassataman palveluista on tullut kiitosta. Uudenkaupungin yleiskuva on siisti ja puistoalueita pidetään hyvin hoidettuina. Kaupunginlahti, tarjoaa viihtyisän oleiluympäristön niin turisteille kuin kaupunkilaisillekin. Puutaloalueet ja vanhat rantamakasiinit täydentävät vanhan kaupungin idylliä. Palvelutarjonta on monipuolinen ja palvelut sijaitsevat useimmiten kävelymatkan päässä, lähellä toisiaan. Uusikaupunkilaiset liikkeet ovat saaneet erityiskiitosta ystävällisestä palvelustaan. Vahvuutena voidaan pitää myös laajaa maaseutua. Keskustan palvelujen lisäksi matkailutarjontaa löytyy myös Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa. Heikkoudet Uudenkaupungin heikkouksina pidetään huonoa tunnettuutta, syrjäistä sijaintia sekä liikenneyhteyksien kautta huonoa saavutettavuutta. Heikkoudeksi havaittiin myös huonot opasteet ja niiden vähäisyys tai puuttuminen kokonaan. Yhteistyössä ja yhteistyön koordinoinnissa eri toimijoiden kesken on kehittämisen varaa. Mökkimajoitusta on par-

20 21 haimpaan sesonkiaikaan kesä-heinäkuussa liian vähän ja bed & breakfast palveluita kaivataan myös keskusta-alueelle. Kaupungissa on myös vähän lapsille ja lapsiperheille suunniteltuja tuotteita ja palveluita sekä ylipäätään valmiita tuotekokonaisuuksia ja - paketteja. Kaupungista puuttuu huippunähtävyys tai kohde, jolla ihmisiä saataisiin houkuteltua Uuteenkaupunkiin. Kuten imagotutkimuksesta kävi ilmi, kaupungilla on myös huono imago. Uusikaupunki yhdistetään helposti työttömyyteen, johtuen osittain autotehtaan vaihtelevasta työllisyystilanteesta. Uusikaupunkilaiset käyttävät hyvin vähän oman kotipaikkakuntansa matkailu- ja kulttuuripalveluja, esimerkiksi Uudenkaupungin teatterissa vierailleista ryhmistä 75 % on ulkopaikkakuntalaisia. (henkilökohtainen tiedonanto teatterisihteeri K. Laine ) Mahdollisuudet Uusikaupunki sijaitsee tunnettujen matkailukaupunkien Naantalin, Rauman ja Turun läheisyydessä. Turku on Varsinais-Suomen johtava matkailukaupunki ja valittu myös vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Naantalissa Kultaranta, Naantalin Kylpylä ja Muumimaailma houkuttelevat matkailijoita. Rauma ja sen vanha kaupunki ovat suosittuja matkailukohteita. Uudenkaupungin tulee edelleen kehittää yhteistyötä näiden kaupunkien kanssa. Erilaistuminen ja oman brändin löytäminen kilpailijoihin nähden on tärkeää. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika johtaa matkailukysynnän kasvuun. Uusien matkailijaryhmien löytäminen sekä lapsille suunnattujen matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittäminen on potentiaalinen mahdollisuus. Monipuolisten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien edelleen kehittäminen ja yhdistäminen muuhun palvelutarjontaan tuo uusia matkailijaryhmiä. Uudessakaupungissa on paljon vapaa-ajanasukkaita, joista noin 2000 asuu ulkopaikkakunnalla ja tulee vapaa-aikanaan käyttämään Uudenkaupungin palveluja. Matkailijoiden lisääntyminen johtaa myös työpaikkojen kasvuun. Kaupungin omistaman Santtiorannan leirintäalueen sijainti keskustan palvelujen lähellä sekä alueen siisteys ja viihtyisyys on saanut matkailijoilta paljon kiitosta. Leirintämatkailijat ovat myös tulevaisuudessa tärkeä matkailijaryhmä. Suositun karavaanarialueen

21 22 Rairannan sekä Tampereen kaupungin retkeilyalue Ihalan kävijöitä tulee houkutella Uudenkaupungin palvelutarjonnan pariin. Matkailukauden pidentämisellä, esimerkiksi tapahtumien avulla ja vuodenaikojen hyödyntämisellä matkailutuotteissa ja paketeissa, luodaan edellytykset ympärivuotiselle matkailulle. Erityisesti tulee panostaa tapahtumien koordinointiin ja oheisohjelmien järjestämiseen. Yhteistyön lisääminen niin kaupungin sisällä kuin naapurikuntien kanssa antaa mahdollisuudet matkailuelinkeinon kehittämiseen. Yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö turvaa työvoiman saantia tulevaisuudessa. Uhat Uudessakaupungissa, kuten koko Suomessakin, uhkana voidaan nähdä yleinen talouden taantuminen, joka luonnollisesti vähentää matkailua. Yritysten toiminnan loppuminen, lomautukset ja irtisanomiset lisäävät muuttotappiota. Kustannusten ja yleisen hintatason kohoaminen vaikuttavat matkailuyritysten toimintaan. Kilpailun lisääntyminen lähialueilla kiristää kilpailua matkailijoista. Liian vähäinen yhteistyö ja verkostoitumisen puute haittaavat matkailun kehittymistä. Liikenneyhteyksien heikkeneminen hankaloittaa saavutettavuutta. Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saanti vaikeutuu tulevaisuudessa. Matkailuyrittäjien väheneminen saattaa myös koitua matkailuelinkeinolle kohtalokkaaksi. Vesistön puhtaus ja luonnon hyvä tila ovat kestävän matkailun perusedellytyksiä Tulevaisuuden trendit Nykypäivää analysoitaessa on hyvä ennakoida myös kehityksen suuntaa. Mitkä asiat tulevat olemaan tärkeitä tulevaisuudessa? Suomen matkailustrategian lähteiden mukaan, matkailu tulee tulevaisuudessakin olemaan kasvava ja kehittyvä elinkeinon ala. Matkailun eri aloilla tulee olemaan pulaa ammattitaitoisista ja osaavista työntekijöistä. Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan, arki on tärkeintä vielä 25 vuoden kuluttuakin. Artikkelissa visioitiin, miltä Suomi tulee näyttämään 25 vuoden kuluttua vuonna 2031? Haastateltavina olivat kulutussosiologi Riitta-Nieminen-Sundell,

22 23 tutkimusprofessori Mika Pantzar, tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius sekä Suomen ympäristökeskuksen ohjelmajohtaja Mikael Hildén. Vuonna 2031 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Vuonna 1965 syntyneet ovat kukkeimmassa eläkeiässä ja shoppailevat, harrastavat, käyvät teattereissa ja konserteissa. Viihde ei ole enää pelkästään nuorten asia. Työvoimasta on pulaa ja ne, jotka työelämässä vielä paahtavat käyttävät vapaa-aikansa harkitusti. Aikaa ei enää käytetä siihen, että ajetaan autoilla ostoksille kaukaisiin ostosparatiiseihin. Ideaparkit on tässä vaiheessa jo loppuun kulutettu. Ulkomaalaistaustaisia on Suomessa vuonna 2031 jopa yli , arvioi tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Mauri Nieminen. Suurin osa suomalaisista asuu vuonna 2031 kaupungissa. Riitta Nieminen-Sundellin mukaan hiljaisuus ja puhtaus tulevat olemaan luksusta ja niitä myös tuotteistetaan. Markku Wileniukselta kysyttäessä, mistä tulee uutta kassavirtaa, hän muotoilee vastauksensa seuraavasti: Immateriaali- ja elämyspalveluja ja kulttuurin tuotantoa laajassa merkityksessä. (HS , A5). Lyhyet, useissa jaksoissa pidettävät lomat tulevat yleistymään. Teemamatkailun, ekomatkailun sekä terveys- ja liikuntamatkailun suosio kasvaa. Tarjolla olevien oheispalveluiden ja aktiviteettien laatu, monipuolisuus ja sisältö tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Matkailijat haluavat ainutlaatuisia elämyksiä ja kokemuksia sekä haluavat samalla kehittää itseään. (Mirja Lehtola, 2001 Matkailun trendit ja tulevaisuudennäkymät, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus). MEK:n teettämän skenaarion mukaan, vuonna 2020 elämys-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan klusterit vahvistuvat merkittävästi. Suomessa tulee olemaan EU:n paras palvelutarjonta ikääntyvälle, maksukykyiselle, terveystietoiselle ja omatoimiselle asiakaskunnalle Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Matkailupalveluiden tuottajat verkostoituvat ja kehittävät monipuolisia palvelupaketteja, joissa otetaan huomioon viimeisimmät teknologiset innovaatiot hyvinvointisektorilla ja vapaa-ajan palveluissa. Luontomatkailu on EU:n huipputasoa ja erityisesti painotetaan sisällöntuotantoon, tarinoihin, paikalliskulttuuriin, reitteihin ja rakenteisiin. Tuotteistamisessa hyödynnetään eri vuodenaikoja. Alueelliset vahvuudet ja omaleimaisuudet on mietitty tarkkaan, samoin kuin kohderyhmätkin. Matkailu- ja muut palvelut ovat helposti ostettavissa, varattavissa ja itse räätälöitävissä sähköisissä järjestelmissä. (MEK, 2004, Skenaario - Matkailu vuonna 2020, 12)

23 24 Kestävä kehitys on ollut viime vuosien trendi, joka tulee jatkumaan. Kestävän matkailun pyrkimyksenä on turvata nykyiset matkailulliset tarpeet ja samalla suojella ja vahvistaa myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksia matkailuun. Kestävä matkailu on metsähallituksen tekemän tutkimuksen mukaan määritelty seuraavasti: matkailukehitys on niin voimakkuudeltaan kuin suuntaukseltaan sellaista, että sen paine luonnonympäristöä kohtaan pysyy kantokyvyn alapuolella niin nykyisen kuin tulevienkin sukupolvien aikana. Kestävä matkailukehitys johtaa siihen, että ympäristön laatu säilyy, ekologiset prosessit toimivat, luonnon- ja kulttuuriperintö säilyvät, paikallisyhteisö hyötyy ja matkailijat viihtyvät. Kestävässä matkailussa taloudellinen, sosiokulttuurinen ja ekologinen ulottuvuus tulisi nähdä toisiinsa kytkeytyvinä kokonaisuuksina. ( ) Nelikenttäanalyysi ja strategiaprofiili Uudenkaupungin matkailusta Sinisen meren strategia kirjan pohjalta tehdyssä Uudenkaupungin matkailun nelikenttä-analyysissä on otettu huomioon, mitä matkailussa selviönä pidettäviä tekijöitä Uudenkaupungin matkailusta tulisi poistaa? Minkälaisia tekijöitä taas tulisi supistaa normia vähäisemmiksi ja mitä tekijöitä tulisi korostaa enemmän kuin matkailussa on totuttu? Entä mitä sellaisia tekijöitä tulisi luoda, joita ei vielä ole tarjottu? Alla oleva taulukko kuvaa Uudenkaupungin matkailusta laadittua nelikenttä-analyysia, joka vastaa edellä esitettyihin kysymyksiin. Poista Korosta Huono tunnettuus Aidon pikkukaupungin kiireetön Yleisesti alalla vallitsevat tekijät: tunnelma - rauhattomuus Ystävällisyys - kiire Ihmisläheisyys, yksilöllisyys - massamatkailukohteen hälinä Merellisyys - tekemällä tehtyä kivaa historiallisuus/puutalokaupunki Monipuoliset vapaaajanviettomahdollisuudet Kiinnostavat tapahtumat Aitoja elämyksiä Hauskuus, positiivisuus

24 25 Supista Tylsän paikan imago Omien asukkaiden negatiivinen asenne: ei mittä erikoist. Naapurikateus Suunnittelemattomuus Luo Hyvä saavutettavuus Ostamisen helppous Tekemistä ympärivuoden Hyvät yhteistyömahdollisuudet Selkeä työnjako Ylpeystekijöitä uusikaupunkilaisuudesta Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus Yksi yhtenäinen matkailun palvelupiste Kuvio 2: Nelikenttä: Uudenkaupungin matkailu Strategiaprofiili antaa viitekehyksen strategian kehittämiseen. Se havainnollistaa nykytilanteen ja sen pohjalta voi ymmärtää, mitä kilpailutekijöitä alalla yleisesti käytetään. Vaaka-akseli edustaa tekijöitä, joilla alalla kilpaillaan ja joihin panostetaan. Strategiaprofiilin muutos edellyttää painopisteen siirtämistä kilpailijoista erilaisiin vaihtoehtoihin. Uudenkaupungin monipuoliset hyvinvointipalvelut voivat tulevaisuudessa olla se jokin, jolla Uusikaupunki erottuu samantyyppisiä palveluja tarjoavista kilpailijoistaan, esimerkiksi urheiluopistoista ja kylpylöistä, ja muodostaa oman erilaisen strategiaprofiilin. Urheiluopistojen tarjonta perustuu tiukkaan harjoitteluun sekä suoritusten jatkuvaan testaamiseen ja mittaamiseen. Urheiluopistoissa käytettävät urheiluvälineet ovat kalliita. Uudellakaupungilla on tarjottavanaan aitoja elämyksiä välineurheilun tai kalliiden kylpylähoitojen sijaan. Pienuus, idyllisyys sekä palveluiden monipuolisuus ja muunneltavuus ovat Uudenkaupungin valtteja. Terveys- ja liikuntamatkailuun voidaan lisätä kulttuurimatkailupalveluita sekä muita oheispalveluita tuottavia tahoja. Alla on kuvattu kyseinen Uudenkaupungin hyvinvointipalveluista laadittu strategiaprofiili.

25 26 Strategiaprofiili Ugin hyvinvointipalvelut Urheiluopisto ja kylpylä 30 Suuri Pieni 0 Jäykkä liiketoimintamalli Tekemällä tehtyä viihdettä Välineurheilu Kalliit kylpylähoidot Rauhattomuus Aitoja elämyksiä Pienuus, idyllisyys Monipuolisuus Ostamisen helppous Hauskuus, positiivisuus Kuvio 3: Strategiaprofiili Uudenkaupungin hyvinvointipalveluista 3.3 Uudenkaupungin matkailun visio vuoteen 2013 Uusikaupunki on helposti saavutettava leppoisa ja luonnikas aito pikkukaupunki, joka houkuttelee matkailijoita ympäri vuoden merellisyydellä, historiallisuudella, kiinnostavilla tapahtumilla, monipuolisilla vapaaajanviettomahdollisuuksilla sekä ystävällisellä palvelullaan. Vision avaaminen Helposti saavutettava Uusikaupunki tunnetaan ja sen sijainti tiedetään. Uuteenkaupunkiin on helppo tulla niin omalla autolla kuin julkisen liikenteen vuoroilla. Uusikaupunki on vain muutaman tunnin ajomatkan päässä ruuhka-suomesta. Matkailupalveluiden ja tuotepakettien ostaminen Uudestakaupungista on helppoa.

26 27 Leppoisa Uudessakaupungissa ei tarvitse kiirehtiä ja rynnätä paikasta toiseen. Kaupunki on pieni ja kaikki tärkeät palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan. Ilmapiiri on ystävällinen ja ihmisläheinen. Vaikka virikkeitä on paljon, voi Uudessakaupungissa oleilla myös tekemättä mitään ja vain nauttia pikkukaupungin aidon kiireettömästä tunnelmasta. Luonnikas Uusikaupunki on omintakeisella tavallaan hauska ja luonnikas kaupunki. Luonnikkuus kuvaa asioiden toimivuutta, sujuvuutta sekä yksilöllisyyttä juuri sinulle. Aito pikkukaupunki Uusikaupunki on aito ihmisenkokoinen kaupunki. Kaupunki jo vuodesta 1617, aidosti historiallinen kaupunki. Uudessakaupungissa ei mikään ole tekemällä tehtyä, vaan kaupunki tarjoaa matkailijalle aitoja nautintoja sekä aitoja kokemuksia ja elämyksiä. Merellisyys Meri näkyy kaupungissa kaikkialla, niin historiassa kuin nykypäivässäkin. Merellisyyden ja saariston saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uudestakaupungista on helppo lähteä merelle ja kaupunkiin on myös helppo tulla meritse. Merellisyyttä ja merenkulkuperinnettä hyödynnetään tapahtumissa, nähtävyyskohteissa, harrastusmahdollisuuksissa, merellisissä käyntikohteissa ja matkailupaketeissa. Historiallisuus Kuningas Kustaa II Aadolfin perustama kaupunki jo vuodesta Historiallisuus näkyy myös nykypäivän kaupunkikuvassa. Historiallisia kohteita ja teemoja hyödynnetään nähtävyyskohteissa, opastetuilla kierroksilla, keskusta-alueen elävöittämisessä ja tapahtumissa. Kiinnostavat tapahtumat Tapahtumat muodostavat lähes ympärivuotisen ketjun, joilla matkailijoita houkutellaan Uuteenkaupunkiin. Vanhoja, hyviksi havaittuja tapahtumia kehitetään edelleen, mutta mukaan mahtuu myös uusia tapahtumia. Erityistä huomiota kiinnitetään tapahtumien

27 28 suunnitelmallisuuteen, koordinointiin sekä tapahtumanjärjestäjien ja muiden mukana olevien osapuolien yhteistyöhön. Monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet Harvassa pikkukaupungissa on tarjolla niin monipuolisia palveluja kuin Uudessakaupungissa. Palvelut sijaitsevat myös lähellä toisiaan. Harrastusmahdollisuuksia tarjovat mm. golf, jäähalli, kuntoputki, curling-rata, ratsastusmahdollisuudet, skeittihalli, uimahalli, urheilukenttä sekä urheilukeskus palveluineen. Meren tarjoamia monia harrastusmahdollisuuksia ei pidä unohtaa, niitä ovat esimerkiksi veneilyn monet muodot, meriristeilyt, uinti, avantouinti sekä kalastus niin talvella kuin kesälläkin. Lisäksi kaupungissa on paljon kulttuurimatkailupalveluja, hyvinvointipalveluja sekä hyviä ruoka- ja majoituspaikkoja. Ystävällinen palvelu Uudessakaupungissa huokuu ystävällisyys ja aito ihmisistä välittämisen tunne. 3.4 Uudenkaupungin matkailun strategiset päämäärät vuoteen 2013 Uudenkaupungin tunnettuuden lisääminen, imagon parantaminen, matkailijamäärien kasvattaminen sekä viipymän lisääminen Erilaistuminen ja omiin vahvuuksiin keskittyminen - Uusikaupunki-brändin luominen Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen - tavoitteena yksi yhtenäinen matkailun palvelupiste Uudenkaupungin saavutettavuuden parantaminen Mainonnan ja markkinoinnin tehostaminen Matkailupalveluiden tuotteistaminen sekä matkailupakettien ja niiden myynnin kehittäminen Matkailupalveluiden tarjonnan monipuolistaminen - erilaisiin asiakasryhmiin panostaminen Matkailupalveluiden laadun kehittäminen

2015-2020 Aktiivinen matkailupalveluista tiedottaminen; Internet, sosiaalinen media, sähköposti, tiedotustilaisuudet.

2015-2020 Aktiivinen matkailupalveluista tiedottaminen; Internet, sosiaalinen media, sähköposti, tiedotustilaisuudet. matkailuohjelma: Toimintasuunnitelman toteuttaminen ja osallistujat Liite 1. Toimenpiteet tarkistetaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien mukaan. Toteuttamisaika Toimenpide Osallistujat tunnettuuden

Lisätiedot

Uudenkaupungin matkailuohjelma 2015-2020

Uudenkaupungin matkailuohjelma 2015-2020 matkailuohjelma 2015-2020 matkailuohjelma 2015 2020 2 1. Visio vuoteen 2020 Uusi on kiinnostava ja suosittu matkailukohde - Suomen tunnetuimpia ja merkittävimpiä merellisiä puutalokaupunkeja. Uusi on kodikas,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. VAHVUUKSIEN VARASSA FOKUSOIDEN Omien vahvuuksien hyödyntäminen matkailupalvelujen tuotteistamisessa Mika Tonder

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. VAHVUUKSIEN VARASSA FOKUSOIDEN Omien vahvuuksien hyödyntäminen matkailupalvelujen tuotteistamisessa Mika Tonder 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. VAHVUUKSIEN VARASSA FOKUSOIDEN Omien vahvuuksien hyödyntäminen matkailupalvelujen tuotteistamisessa Mika Tonder Päivän pääteemat Matkailuliiketoiminnan tulevaisuuden

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävää matkailua Suunnittelu on tärkeää Kantokykyluokitus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKI- MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEHDOTUS

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKI- MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEHDOTUS HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKI- MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEHDOTUS 2.6.2014 1 Sisällys 1. Taustat ja tavoitteet... 1 1.1 Työryhmä ja haastattelut... 1 1.2 Kaupunkimarkkinoinnin merkitys... 1 2. Kaupunkimarkkinoinnin

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot