TOIMINTA-AJATUS. - Kasvatuspäämääränämme on että lapsi kasvaa hyvän itsetunnon omaavaksi ja toiset huomioon ottavaksi

Transkriptio

1 TOIMINTA-AJATUS Hansaksen päiväkodin toiminta-ajatuksena on tarjota turvallista hoitoa ja yksilölliset tarpeet huomioivaa kasvatusta. Yhteistyö vanhempien kanssa on kasvatustyömme perusta. - Kasvatuspäämääränämme on että lapsi kasvaa hyvän itsetunnon omaavaksi ja toiset huomioon ottavaksi - Tavoitteenamme on iloinen, omatoiminen ja vuorovaikutukseen kykenevä lapsi - Haluamme tarjota lapselle turvallisen kasvupaikan, jossa on avoin, iloinen ilmapiiri - Otamme huomioon kunkin lapsen erityispiirteet, kyvyt, kiinnostuksen kohteet ja kehitystason. Lapsi hyväksytään omana itsenään ja tavoitteenamme on tukea lasta perusvalmiuksien kehittämisessä joita hän tulevaisuudessa tarvitsee - Lähtökohtana kaikessa tekemisessä meillä on tekemisen riemu. Toiminnan tarkoituksena on herättää elämyksiä ja kiinnostusta kulloiseenkin tekemiseen 1

2 ARVOT TURVALLISUUS - Päiväkotiin pyritään luomaan positiivinen ilmapiiri jolla tuetaan lapsen emotionaalista turvallisuutta - Turvallisuutta luovat päivärytmi, rajat ja säännöt sekä pysyvät ihmissuhteet - Turvallinen syli päiväkodin aikuiselta on aina tarjolla - Päiväkodissamme kaikenlaisten tunteiden ilmaiseminen, kertominen ja käsitteleminen on sallittua LEIKKI - Leikki on lapsen työtä, joka kehittää lapsen kaikkia kehityksen osaalueita - Leikille annetaan aikaa - Ympäristö pyritään järjestämään niin että se houkuttelee leikkiin VUOROVAIKUTUSTAIDOT - Haluamme luoda lapsille mahdollisuuden oppia päiväkotimme arjessa toisten huomioon ottamista ja kunnioittamista, kohteliaisuutta, hyviä tapoja ja avunantoa - Varhaiskasvatuksessa opitaan paljon myös tunteista ja sosiaalisista suhteista. Toiminnan suunnittelussa pyritään aina järjestämään tarpeeksi aikaa lasten keskinäiselle kanssakäymiselle YKSILÖLLISYYS - Lapsi huomioidaan yksilönä sekä ryhmän jäsenenä - Lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn ja omatoimisuuden kehittämiseen - Lapsella on oikeus omien havaintojen, kokeilujen ja taitojen käyttämiseen - Lapsen itsetunnon kehittymistä tuetaan tarjoamalla haasteita, onnistumisen tunteita, kiitosta ja ihailua 2

3 - Aikuinen kuuntelee ja on kiinnostunut lapsesta ja lapsen mielipiteet huomioidaan OPPIMISKÄSITYS Lapsi oppii koko ajan oman kiinnostuksensa ja kehitystasonsa mukaan. Kokemuksellinen, elämyksellinen ja toiminnallinen oppiminen on toiminnan suunnittelussa huomioitu lapsille luontaisina tapoina oppia. Näemme lapsen aktiivisena ja motivoituneena oppijana. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa virikkeellisessä ja leikkiin kannustavassa ympäristössä. 3

4 KASVATUSYMPÄRISTÖ Päiväkotimme sijaitsee Etelä-Sipoossa, Söderkullassa Hansaksen asuntoalueella. Päiväkotimme on valmistunut vuonna -97. Lapsiryhmät sijaitsevat talon päädyissä ja keskellä taloa on keittiö sekä henkilökunnan tilat. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Kultakalat ovat 0-4-vuotiaiden sisarusryhmä ja Simpukat 3-5-vuotiaiden ryhmä. Molemmilla ryhmillä on omat sisäänkäyntinsä. Päiväkotimme henkilökunta koostuu hallinnollisesta johtajasta, kuudesta kasvatushenkilöstä, laitoshuoltaja/keittiötyöntekijästä. Pihamme on mukavan monimuotoinen: löytyy kalliota, nurmikkoa ja hiekkaa. Piha on melko iso ja tarjoaa monenlaista tekemistä eri vuodenaikoina. Pihassa voi kiipeillä kannoilla, laskea talvella mäkeä, leikkiä, pelata ja etsiskellä vaikkapa matoja mullasta. Luonto on lähellä päiväkotiamme. Metsään kävelemme muutamassa minuutissa. Lähiympäristössä on myös pururata ja puistomainen kartanoalue. Päiväkotiympäristömme on lapsiystävällinen, jossa lapsella on mahdollisuus omien ideoiden kokeiluun ja mielikuvituksen käyttöön. Tilat ja tavarat on järjestetty siten, että lapsi voi toimia mahdollisimman paljon itsenäisesti. Kehitämme oppimisympäristöä muuntelemalla tiloja lapsiryhmien tarpeiden mukaan. Oppimis- ja toimintaympäristö pyritään järjestämään niin että se houkuttelee leikkiin ja antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan. Meillä on käytössä askartelunurkkaus, jossa on erilaisia tarvikkeita vapaasti käytettävissä. Askarteluissa näkyy lapsen kädenjälki. Peuhaamista ja majojen rakentelua varten meillä on isot patjat sekä vaahtomuovikuutiot. Päiväkotimme tarjoaa lapselle myös mahdollisuuden tutustua tietokoneeseen erilaisten opetuspelien kautta. Meille on tärkeää vapaa leikki ja se että leikille annetaan aikaa. Leikkirauhan takaamiseksi olemme järjestäneet eri leikeille omia 4

5 leikkinurkkauksia. Lapsilla on mahdollisuus vesi- ja hiekkaleikkiin myös sisällä. Iloinen ja avoin ilmapiiri vallitsee Hansaksessa. Hansaksen pienuuden ansiosta kaikki tulevat tutuiksi keskenään. Pyrimme luomaan turvallisen ympäristön jossa lapsella on hyvä olla ja aikaa ja mahdollisuus tehdä erilaisia kivoja asioita. Päiväkodissa ollaan kiinnostuneita lapsesta ja lasta kuunnellaan. Kannustamme lasta osallistumaan ja kertomaan oman mielipiteensä. Lapsi saa turvallisesti käsitellä tunteitaan, myös pahaa mieltään. Lasta tuetaan hänen kasvussaan ja annetaan myönteistä palautetta ja kiitosta. Haluamme että jokainen lapsi tuntee olevansa tervetullut ja tärkeä. Turvallisuuden luomiseksi lapsilla on yhteiset säännöt ja rajat ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Nämä yhdessä sovitut säännöt lisäävät turvaa. Positiivinen ilmapiiri päiväkodissa tukee lapsen emotionaalista turvallisuutta. Tärkeää on myös turvallinen syli päiväkodin aikuiselta. Huolehdimme että pihamme leikkiympäristö sekä leikkivälineet ovat turvallisia. Lisäksi päiväkodissamme on laadittu pelastussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. 5

6 KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmat ovat lastensa asiantuntijoita ja vastuu lapsen kasvattamisesta on vanhemmilla. Päiväkodin henkilökunta tukee vanhempia tässä tehtävässä. Tiivis ja rehellinen yhteistyö luo suotuisat olot lapsen kasvulle ja kehitykselle. Ennen hoitosuhteen alkua, vanhempien ja lapsen on hyvä tehdä tutustumiskäynti päiväkotiin, jolloin hoitajille voidaan kertoa lapsesta ja hänen tottumuksistaan. Samalla perheelle esitellään talo ja talon tavat. Pyrimme joustamaan mahdollisuuksien mukaan ja huomioimaan lapsen yksilöllisiä tarpeita, esim. ulkona nukkuminen. Hoidossa oleminen voidaan aloittaa pehmeällä laskulla, eli harjoittelemalla lyhyitä aikoja päiväkodissa yhdessä vanhemman kanssa. Myöhemmin hoitosuhteen alettua vanhemmat ja hoitaja yhdessä tekevät lapsen varhaiskasvatussuunnitelman. Näitä kasvatuskeskusteluja pidetään 2 kertaa vuodessa. Keskustelua lapsen päivästä käydään vanhempien kanssa päivittäin tulo-ja hakutilanteissa. Päivittäiset keskustelut ovat parasta ajatustenvaihtoa. Vuosittain järjestämme vanhempainillan, jossa esitellään ryhmien toimintaa, tiedotetaan päiväkodin asioista sekä kysellään vanhempien toiveita. Muita yhteistyömuotojamme ovat joulu- ja kevätjuhlat. Yhteiset asiat tiedotetaan mm. henkilökohtaisesti, kotiin lähtevillä tiedotteilla sekä ilmoitustauluilla, joina osastojen ulko-ovet toimivat. Toivomme vanhempien tukea ja yhteen hiileen puhaltamista sekä molemminpuolista avoimuutta. Jos törmäämme vaikeuksiin, kohtaamme ne ratkaistaksemme. Meille on tärkeää, että vanhemmat voivat turvallisin mielin jättää lapsensa päiväkotiin. Lapsen hyvinvointi edellyttää kiinteää yhteistyötä vanhempien ja hoitajien kesken. On tärkeää, että asioista keskustellaan eikä oleteta että tiedetään puolin ja toisin asioista. Jos lapsella ilmenee erityisen tuen tarvetta, otamme asian esille vanhempien 6

7 kanssa ja etsimme tarvittavat yhteistyökanavat lapsen parhaaksi. Jotta voisimme ymmärtää lastemme käyttäytymistä, meidän tulisi uskaltaa kertoa toisillemme ikävät ja vaikeat asiat, unohtamatta mukavia ja iloisia asioita. Vaitiolovelvollisuus takaa jokaisen lapsen ja perheen yksityisyyden. Toivomme, että kodit antavat toiminnastamme palautetta, jotta voisimme kehittää päivähoitoamme edelleen. Vanhemmat saavat esittää toiveitaan ja mietteitään mm. kasvatuskeskusteluissa, vanhempainilloissa ja asiakastyytyväisyyskyselyissä. 7

8 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Jokaiselle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma, jossa käydään läpi lapsen luonteenpiirteet, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tuen tarve. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys sekä kirjataan yhdessä sovitut kasvatustavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan päiväkodissa yhdessä lapsen vanhempien sekä oman ryhmän kasvatushenkilön kanssa. Kasvatuskeskusteluja käydään kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Lapsen yksilöllisten kasvatustavoitteiden toteutumista tarkastellaan ja arvioidaan pitkin toimintakautta. 8

9 YKSIKÖN HOITO, KASVATUS JA OPETUS KIELI Päiväkodissamme pyritään rikkaaseen ja hyvään suomen kielen käyttöön kaikissa tilanteissa. Kasvattaja toimii kielellisenä mallina lapselle. Pyrimme luomaan ilmapiirin jossa lapsi rohkaistuu ilmaisemaan itseään. Lasta kuunnellaan kun hänellä on asiaa. Lapsi oppii keskustelutaitoja ja samalla kartuttaa sanavarastoaan. Päiväkodissamme Simpukoiden ryhmässä lapset toimivat vuorollaan ruoka-apulaisina, he kutsuvat toiset syömään ja kertovat päivän ruoan. Viikottain pidämme leluesittelyn, jossa lapset kertovat toisilleen omasta lelustaan. Millä tavoin kieltä kehitetään? - lapsille luetaan paljon, lapset saavat tuoda aina oman kirjan päiväkotiin. - saduttaminen, lapset kertovat tarinan joka kirjataan ylös - lorut - sanaleikit - laulut - pelit ja leikit (roolileikit, vapaa-, ohjattuleikki, sääntöleikki) - teatteriretket, pöytäteatteri, omat esitykset - keskustelut lasten kanssa - kirjastossa käynnit - oman nimen kirjoittaminen - kuvasta kertominen - tietokone lasten käytössä (lastenpelit) LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Liikkuminen Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle. Liikkuminen kuuluu luonnollisena osana päiväkodin toimintaan. Ulkoilemme päivittäin omalla pihalla joka houkuttelee lasta liikkumaan. Pihalla on tilaa juosta, pelata ja kiipeillä. Lisäksi käymme kävelyretkillä ja 9

10 keväisin ja syksyisin osa lapsista käy metsämörriretkillä. Retket ovat myös liikuntakasvatusta sekä opettavat lasta tuntemaan kotipaikkakuntaa ja liikkumaan liikenteessä. Lisäksi pidämme ohjattuja liikuntahetkiä. Jumppahetkillä tutustutaan mm. erilaisiin jumppavälineisiin, liikuntaleikkeihin, perusliikkeisiin, satu- ja musiikkiliikuntaan. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Askartelemalla, musisoimalla, tanssimalla, näyttelemällä ja liikkumalla harjaantuu lapsen mielikuvitus, luovuus, itseilmaisu ja ajattelu. Simpukoiden ryhmässä askartelunurkkauksessa on erilaisia materiaaleja vapaasti lasten käytettävissä. Maalausteline, kynät, liidut, sakset ja vesivärit ovat aina saatavilla. Laulelemme ahkerasti, haluamme herättää myönteisen asenteen musiikkia kohtaan ja nauttia musiikin tuottamisesta itse. Tutkiminen Lapselle ominainen tapa oppia on tehdä kysymyksiä. Lasten ihmettely ja kysymykset kertovat aikuiselle tiedon merkityksestä lapselle. Lapsen oman mielenkiinnon heräämisen jälkeen lasten tulee saada rauhassa tutkia ja vertailla asiaa yksin ja yhdessä muiden lasten kanssa. Kasvattajan tulee olla läsnä, kuunnella ja ohjata lasta. Leikki Leikki kehittää lapsen luovuutta ja mielikuvitusta. Leikkiessään lapsi hahmottaa maailmaa, tutkii, oppii, käsittelee kokemuksiaan ja harjoittaa taitojaan. Päiväkodissamme pyritään takaamaan leikkeihin aika, tila ja rauha. Toimintaympäristö pyritään järjestämään niin, että se houkuttelee leikkiin. Vapaan leikin lisäksi ohjatut leikit toimivat pedagogisena välineenä. 10

11 joustavuus ystävyys ilo eläytyminen aistihavainnot käsitteen muodostaminen kehon hahmottaminen ajattelu suunnitteleminen havainnoiminen tasa-arvoisuus identiteetti karkeamotoriikka pettymysten sietokyky LEIKKI keskittyminen kommunikaatio tilan hahmottaminen luovuus itsenäisyys ristiriitojen selvittäminen mielikuvitus säännöt ja normit ongelmanratkaisu huomaavaisuus hienomotoriikka sukupuoliroolit vastuunottaminen itsehillintä 11

12 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien orientaatioiden muodostaman kokonaisuuden varaan: - matemaattinen orientaatio - luonnontieteellinen orientaatio - historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio - esteettinen orientaatio - eettinen orientaatio - uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Sisältöalueet muodostavat yhteisen kokonaisuuden, joten kaikki liittyy kaikkeen. Aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään jokapäiväiseen toimintaan. MATEMAATTINEN Matematiikka liittyy kaikkeen toimintaan päiväkodissa: leikkeihin, peleihin, musiikkiin, liikuntaan, kuvataiteeseen ja perushoitotilanteisiin. Matemaattiset peruskäsitteet tulevat tutuiksi lapselle hänen havaintojensa kautta. Ympäristön tutkiminen, vertaaminen, mittaaminen ovat pohjana matemaattiselle ajattelulle. lapsi tutustuu matemaattisiin käsitteisiin: - leikit ja pelit - luvut, määrä järjestys - vertailua, luokittelua, lajittelua - ominaisuuksien laadun havaitseminen (koko, väri, pituus ) - muodot - aikakäsitteet, kalenteri, kello ( tänään, eilen, hidas, nopea ) - hahmottaminen - ongelmanratkaisu LUONNONTIETEELLINEN Tutustutaan luonnon ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri vuodenaikoina. Samalla lapsi oppii ympäristön kunnioittamista ja vaalimista. 12

13 Vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen ja luonnonmateriaalien käyttö leikeissä ja askartelussa antavat monenlaisia oppimisvalmiuksia. - retket - metsämörriretket - luonnossa tapahtuvien muutosten havannointi ja seuranta (vuodenajat, ilmasto) - luonnonmateriaalien tutkiminen ja niihin tutustuminen HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Vietetään kalenterivuoden tapahtumia ja juhlia. ESTEETTINEN Esteettinen orientaatio avautuu aistien, luomisen ja kuvittelun avulla. Lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon kautta omakohtaisia aistimuksia, kokemuksia ja tuntemuksia. EETTINEN Tavoitteena on että lapsi oppii hyväksymään erilaisuutta, hän ymmärtää hyvän ja pahan, oikean ja väärän eron ja toimii sen mukaisesti. Lasta kannustetaan luottamaan itseensä ja arvioimaan toimintaansa. Omalla käyttäytymisellään aikuiset pyrkivät välittämään toisen ihmisen kunnioittamisen ja huomioimisen merkitystä. - ongelmien ja riitojen ratkaisu rakentavin keinoin - toisten huomioon ottaminen, anteeksipyytäminen ja antaminen - anteeksipyyntö ei ole ainoastaan sana, vaan se voi olla myös ele - käytöstavat - väkivallattomuus USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Lapsi tutustuu kristilliseen tapakulttuuriin ja juhlapyhien perinteeseen. - kristillisten juhlapyhien vietto 13

14 - yhteistyö seurakunnan kanssa - perheiden näkemysten kunnioitus uskonnon asioissa - lasten ei tarvitse osallistua uskonnollisiin tuokioihin (esimerkiksi joulukirkko, pääsiäiskirkko) TOIMINTAKAUDEN SUUNNITTELU Päiväkotimme toimintaa ohjaavat suunnitelmat: - varhaiskasvatussuunnitelma - toimintasuunnitelma päiväkodin tapahtumista (laaditaan kevääksi ja syksyksi) - viikkosuunnitelma (laaditaan viikoittain) Kumpikin ryhmä suunnittelee oman toimintansa ryhmäpalavereissaan. Koko taloa koskevat asiat ja tapahtumat käydään läpi yhteisissä palavereissa sekä suunnittelupäivisin, joka järjestetään kerran vuodessa. 14

15 YKSIKÖN YHTEISTYÖ Päiväkotimme tekee yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Neuvolaan olemme yhteydessä vanhempien luvalla tarpeen vaatiessa. Lapsen mennessä 5-vuotisneuvolatarkastukseen vanhemmille annetaan lapsen hoitohenkilökunnan täyttämä arviointilomake. Päiväkotimme toimii varahoitopaikkana muutamalle perhepäivähoidossa olevalle lapselle. Teemme yhteistyötä muiden päiväkotien, seurakunnan ja kirjaston kanssa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) tekee käyntejä päiväkotiin. Muita yhteistyökumppaneita ovat puheterapeutit, toimintaterapeutit, lastensuojelu sekä muut lasta hoitavat tahot esim. sairaala. 15

16 ARVIOINTI LAPSET JA VANHEMMAT Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan ja arvioidaan vanhempien kanssa syksyisin ja keväisin - lapsen yksilöllisten kasvatustavoitteiden toteutumista tarkastellaan pitkin toimintakautta - arvioinnissa kiinnitetään huomiota lapsen vahvuuksiin, sosiaalisuuteen ja kehitykseen Varhaiskasvatukseen liittyvää työn ja toiminnan arviointia tapahtuu päivittäin. Työntekijät puntaroivat asioita omasta näkökulmastaan ja vanhempien kanssa keskustellessa saadaan arvokasta palautetta ja näkemystä päivähoidon asioista perheen näkökulmasta. TYÖNTEKIJÄ arvioi omaa työtä ja siitä suoriutumista. - toiminko oikein kasvattajana erilaisissa tilanteissa - lapsilta saadun palautteen hyödyntäminen - suunnittelun ja sen toteutumisen toimivuus arjen tilanteissa - yhteistyön sujuminen vanhempien kanssa TYÖTIIMIT arviointi kohdistuu seuraaviin seikkoihin - pääasiassa keskustelemme lasten yksilöllisistä tarpeista ja vanhempien toiveista - asioiden sujuminen eri tilanteissa, mahdolliset muutos- ja kehitystarpeet - toiminnan arvioiminen; miten lapsen kiinnostus, ikä- ja kehitystarpeet ovat vastanneet suunniteltua toimintaa - yhteistyön sujuvuus; yhteiset tavoitteet ja käytännöt, henkilökohtaisten vahvuuksien hyödyntäminen KOKO TALON YHTEISET PALAVERIT JA SUUNNITTELUT - yhteiset kasvatuskäytännöt, suunnitelmat, tavoitteet ja periaatteet - yhteisten tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen - työyhteisön arviointi 16

17 - positiivinen palaute Ilman jatkuvaa suunnittelua ja arviointia ei ole mahdollisuuksia kehittyä ja uudistua. Tavoitteenamme on hyvin voivat lapset ja työssään viihtyvä ja kehittyvä henkilökunta. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI Kultakalojen ryhmässä on kasvunkansiot lapsille. Niihin laitetaan mm. lapsen askarteluja sekä lapsen lempilauluja ja loruja. Päiväkodissa kirjataan ylös juhlien ohjelmat, isän- ja äitienpäivä- lahjat, retkikohteet yms. Tapahtumia ja juhlia pyritään valokuvaamaan ja kuvat laitetaan talteen päiväkodin omiin valokuvakansioihin. 17