YLEISPALVELUA KOSKEVA TEKNISTALOUDELLINEN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISPALVELUA KOSKEVA TEKNISTALOUDELLINEN SELVITYS"

Transkriptio

1 Raportti 1 (21) Dnro: /922/2014 YLEISPALVELUA KOSKEVA TEKNISTALOUDELLINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Selvityksessä on tarkasteltu markkinoilla tarjolla olevia tiedonsiirtopalveluja ja tarjonnan kehitystä viiden vuoden aikajänteellä. Yleispalvelun kannalta keskeistä on koko maan kattava 100 %:n saatavuus kaikkiin kotitalouksiin ja yritysten toimipaikkoihin. Matkaviestinverkot soveltuvat ensisijaisena tekniikkana yleispalvelulaajakaistan toteuttamiseen. Yleispalveluna toteutetun liittymän tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen internetyhteys ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus ja tekninen toteutettavuus. Komission mukaan tietyn yhteysnopeuden sisällyttämistä osaksi yleispalvelua voitaisiin harkita, kun kyseistä siirtonopeutta käyttää vähintään 80 % kaikista laajakaistapalvelun omaavista kotitalouksista. Tällä hetkellä noin 73 %:lla laajakaistan käyttäjistä on 2 Mbit/s tai suurempi yhteysnopeus. Tehdyn ennusteen mukaan 80 %:lla tilaajista käytössä olevan yhteysnopeuden saavuttavan 2 Mbit/s vuoden 2016, 4 Mbit/s vuoden 2018 ja 10 Mbit/s vuoden 2019 aikana. Mikäli yleispalvelulaajakaistan nopeutta nostetaan, tulisi laadun määräytyä samoin perustein kuin muiden tarjolla olevien liittymien kohdalla. Matkaviestinverkossa laadullinen vähimmäistaso edellyttää tyypillisesti liittymälle priorisoituja resursseja, mikä voi haitata tai jopa estää muiden alueella sijaitsevien käyttäjien tiedonsiirtopalveluja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yleispalvelulaajakaistan nopeuteen vaikuttavat seuraavat seikat: Vuoden 2016 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 2 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Kun lisäksi otetaan huomioon UMTS-verkkopeiton kattavuus, 2 Mbit/s:n laajakaistapalvelun tiedonsiirtonopeus olisi perusteltavissa tarkoituksenmukaiseksi yleispalvelulaajakaistan nopeudeksi. Vuoden 2017 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 4 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Vastaavan nopeuden toteuttaminen yleispalveluna edellyttäisi laajoja investointeja UMTS-verkkoihin, koska LTE-verkot eivät tässä vaiheessa ole riittävän kattavia yleispalvelun toteuttamiseen. Yleispalvelulaajakaistan yhteysnopeuden nostolle ei ole teknistaloudellisia edellytyksiä tässä vaiheessa.

2 2 (21) Vuoden 2018 loppuun mennessä tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 10 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. LTEverkot eivät vielä ole riittävän kattavia yleispalvelun tarjoamiseen (99 %:n väestöpeitto vastaa 60 %:n maantieteellistä peittoa). Yleispalvelulaajakaistan nopeus voisi olla toteutettavissa 4 6 Mbit/s tasolla. Vuoteen 2020 mennessä LTE- ja LTE-A-verkot kehittyvät yhä kaupallisesti. Mahdollinen 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönotto edistäisi myös haja-asutusalueille tarjottavien tiedonsiirtopalvelujen yhteysnopeuksia. Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle olisi mahdollista arvioida tarkoituksenmukaisen laajakaistapalvelun tiedonsiirron nopeuden nostoa 8 10 Mbit/s tai jopa tätä korkeammalle tasolle. 1 TAUSTAA Viestintämarkkinalain yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille viestintäpalvelujen käyttäjille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut käyttäjän vakituisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Viestintämarkkinalain 60 c :n mukaan liittymän on mahdollistettava kaikille käyttäjille tarkoituksenmukainen internetyhteys, ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus, tekninen toteutettavuus ja kustannukset. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta säädetään lain 60 c :n 3 momentin mukaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Ennen asetuksen antamista Viestintäviraston on viestintämarkkinalain 60 c :n 3 momentin mukaan tarvittaessa laadittava selvitys tiedonsiirtopalvelujen markkinoista, tilaajien enemmistön käytössä olevasta yhteysnopeudesta ja teknisestä kehitystasosta sekä arvio sääntelyn taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi päivätyssä selvityspyynnössään Viestintävirastoa laatimaan em. lainkohdan mukaisen selvityksen, jossa pyydettiin virastoa arvioimaan sekä tällä hetkellä että seuraavan noin viiden vuoden aikajänteellä, vuoteen 2020 saakka, tiedonsiirtopalvelujen markkinoita, tilaajien enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta ja teknistä kehitystasoa sekä arviota sääntelyn taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille. Selvitys pyydettiin toimittamaan liikenne- ja viestintäministeriöön mennessä. Selvityksessä käsitellään: Yleispalvelun lainsäädännöllisiä reunaehtoja Tiedonsiirtopalvelujen markkinoita Teknisiä reunaehtoja ja kehitysnäkymiä yleispalvelun toteuttamiselle Tilaajien enemmistön käytössä olevia yhteysnopeuksia Yleispalveluvelvoitteen taloudellisia vaikutuksia sekä

3 3 (21) Teleyritysten näkemyksiä yleispalvelulaajakaistan nopeuden noston teknistaloudellisista mahdollisuuksista. Selvityksessä Viestintävirasto hyödynsi yleispalveluyritysten nimeämiseksi kerättyjä tietoja laajakaistapalvelujen saatavuudesta, vuosittain kerättäviä viestintämarkkinatietoja sekä viraston teettämissä viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksissa kerättyjä tietoja. Viestintävirasto järjesti teleyritysten edustajille keskustelutilaisuudet ja Keskustelutilaisuuksien jälkeen paikalla olleille varattiin kirjallinen kommentointimahdollisuus. DNA Oy, Elisa Oyj, Finnet-liitto ry sekä TeliaSonera Finland Oyj toimittivat kirjalliset kommentit keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin liittyen. Yhteenveto teleyritysten näkemyksistä on esitetty luvussa 7. 2 YLEISPALVELUN LAINSÄÄDÄNNÖLLISET REUNAEHDOT Yleispalvelun sisältö on määritelty EU:n tasolla yleispalveludirektiivissä 2002/22/EY, jota on muutettu vuonna 2009 annetulla direktiivillä 2009/136/EY. Yleispalvelun tarkoituksena on toimia turvaverkkona tilanteessa, jossa markkinat eivät tyydyttävästi täytä loppukäyttäjien tarpeita. Yleispalveluksi määriteltyjen palvelujen osalta saatavuus, kohtuuhintaisuus, tietty laatutaso ja esteettömyys ovat keskeisiä tavoitteita. Komissio tarkastelee säännöllisesti yleispalvelun laajuutta selvittääkseen, onko direktiiviä tarpeen muuttaa teknisten ratkaisujen ja markkinoiden kehityksen valossa. Yleispalveluna tarjotun liittymän on oltava riittävä mahdollistamaan tarkoituksenmukainen internetyhteys, ottaen huomioon vallitseva tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus ja tekninen toteutettavuus. Yleispalveludirektiivissä ei määritellä yleispalveluun kuuluvan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden tiedonsiirrolle nopeutta, mutta tietoyhteyksillä olisi direktiivin johdanto-osan mukaan voitava tukea tiedonsiirtoa nopeudella, joka sopii online-palvelujen, kuten internetin kautta tarjottujen palvelujen, saamiseen. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden määrittelyssä voidaan ottaa huomioon kansalliset erityisolosuhteet edellyttäen, että kilpailu ei markkinoilla vääristy. Jos jäsenvaltion toimien seurauksena nimettyyn yritykseen kohdistuu kohtuuton rasite, kun kustannukset ja tulot sekä kyseisten palvelujen tarjoamisesta koituvat aineettomat edut otetaan asianmukaisesti huomioon, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön järjestelmiä nettokustannusten kattamiseksi. Yleispalveludirektiivin johdanto-osassa on kuitenkin nimenomaisesti todettu, että perusverkon infrastruktuurille voidaan myös järjestää vaihtoehtoinen rahoitus, johon kuuluu yhteisön rahoitusta tai yhteisön lainsäädännön mukaisia kansallisia toimia. Komissio katsoo antamassaan tiedonannossa KOM(2011)795, että kun tarkastellaan yleispalveludirektiivin johdanto-osan 25 kappaleessa asetettua edellytystä, jonka mukaan velvoitteen piiriin kuuluvien palvelujen tulisi olla 'väestön huomattavan enemmistön saatavilla', voitaisiin soveltaa tiettyjä vähimmäisosuuksia sen määrittämiseksi, onko laajakaistan levinnei-

4 4 (21) syydessä saavutettu tarvittava kriittinen massa. Komission mielestä jäsenvaltioita voitaisiin tässä vaiheessa pyytää harkitsemaan laajakaistaliittymien sisällyttämistä yleispalveluvelvoitteeseen, kun kyseistä siirtonopeutta käyttää kansallisella tasolla vähintään puolet kaikista kotitalouksista ja vähintään 80 prosenttia kaikista internetliittymän omaavista kotitalouksista. Tällä hetkellä Suomessa yleispalveluun kuuluva tarkoituksenmukainen internetyhteys on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella 732/2009. Liittymän vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on nykyisin 1 Mbit/s. Riittävää on kuitenkin, että liittymän keskimääräinen vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Yleispalvelun toteutumisen varmistamiseksi Viestintävirasto on nimennyt yleispalveluyrityksen internetyhteyden tarjontaan 304 kunnan tai kunnanosan alueelle. Yleispalveluna tarjottavan internetyhteyden vähimmäisnopeuden nostaminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamista. Lisäksi Viestintäviraston tulee arvioida yleispalveluun kuuluvien laajakaistapalvelujen saatavuutta Suomessa, ja nimetä arvioinnin perusteella päätöksillään yleispalveluvelvolliset yritykset alueille, joilla ei ole riittävää palvelujen kaupallista tarjontaa. 3 TIEDONSIIRTOPALVELUJEN MARKKINAT Viestintävirasto on seuraavassa tarkastellut laajakaistaliittymän toteutusvaihtoehtoina eri tiedonsiirtoverkkoja ja niiden soveltuvuutta yleispalvelun toteuttamiseen. 3.1 Kiinteällä verkolla toteutetut liittymät Vuoden 2013 lopulla kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli noin 1,7 miljoonaa. Viime vuosina liittymien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana tai hieman laskenut eikä saatavuuden laajaa kasvua ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä. Kiinteällä liityntätekniikalla puhelinverkon kautta toteutetut DSL-liittymät ovat vähenemässä, kun taas kaapelimodeemi- sekä valokuituliittymien lukumäärät ovat selvästi nousseet. Nykyisin kaikista kotitalouksista noin 62 prosentilla on kiinteän verkon avulla toteutettu internetyhteys. Kaupunkialueilla kiinteän verkon liittymien saatavuus on pääsääntöisesti hyvä, mutta haja-asutusalueilla kiinteitä liittymiä on saatavilla vain paikallisesti.

5 5 (21) Yleispalvelun toteuttamiseksi kiinteiden verkkojen välityksellä ainut todellinen vaihtoehto on kattavan valokuituverkon rakentaminen. Hallituksen tavoitteena onkin saada käytännössä kaikille vakinaisille asunnoille sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimipaikoille enintään 2 km:n etäisyydellä 100 Mbit/s internetyhteyden mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko. Yleispalvelun näkökulmasta laajakaistayhteyden todellinen saatavuus kaikille kauimmaisille kotitalouksille jää kuitenkin markkinaehtoisesti toteutumatta korkeiden rakentamiskustannusten (keskimäärin 12 euroa per metri) vuoksi. Näin ollen kiinteällä verkolla ei voida toteuttaa 100-prosenttista valtakunnan laajuista yleispalvelun saatavuutta ilman merkittävää julkista rahoitusta. 3.2 Matkaviestinverkossa toteutetut liittymät Vuoden 2013 lopulla matkaviestinverkon liittymiä tiedonsiirrolla oli noin 6,1 miljoonaa. Tiedonsiirtoliittymien määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut erittäin voimakkaasti, lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2011 tasosta. Vuoden 2013 aikana osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinliittymiin kuukausimaksullisen datapaketin, mikä osaltaan näkyy tiedonsiirtoliittymien määrien kehityksessä. Nykyisin kaikista kotitalouksista noin 66 prosentilla on matkaviestinverkon avulla toteutettu internetyhteys. Matkaviestinverkoissa kolme suurinta toimijaa ovat matkaviestinverkko-operaattorit DNA Oy, Elisa Oyj sekä TeliaSonera Finland Oyj. Niiden yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista oli vuoden 2013 lopussa 99 prosenttia. Matkaviestinverkkoja operoivat teleyritykset ovat markkinaehtoisesti rakentaneet kattavaa langattoman laajakaistan saatavuutta, ja kaupallisin perustein saavutetaankin peittoalueeltaan kattavaa palvelusaatavuutta. Esimerkiksi 1 Mbit/s -tiedonsiirtonopeuden kaupallisen tarjonnan laajuus väestöpeiton perusteella laskettuna on Viestintäviraston käytössä olevan materiaalin perusteella arvioituna noin 99,5 prosenttia. Tällä hetkellä kuluttajille on kolmen suurimman matkaviestinverkko-operaattorin verkoissa tiedonsiirtoa varten tarjolla UMTS- ja LTE-verkon liittymiä. LTE-verkkojen peittoalueet ovat vielä UMTS-verkkoja selkeästi pienemmät, joten LTE-verkon liittymät toimivat sen ulkopuolella pääasiassa UMTS-verkossa. Lisäksi valtakunnallisen LTE-matkaviestinverkon kautta tiedonsiirtopalveluja tarjoaa Ukkoverkot Oy. Tiedonsiirron määrä jatkaa kasvuaan matkaviestinverkoissa. Langattoman tiedonsiirron käytön kasvu rajoittaa saavutettavia tiedonsiirtonopeuksia UMTS- ja LTE-verkoissa, kun teknologian mahdollistamaa rajallista kokonaiskapasiteettia hyödyntää entistä useampi samanaikainen aktiivinen käyttäjä. Kasvuennuste langattomalle tiedonsiirrolle (kuvio 1).

6 6 (21) Kuvio 1: Cisco, Global Mobile Data Traffic 2013 to Muut laajakaistatekniikat Matkapuhelinverkot soveltuvat kustannustehokkuudeltaan parhaiten laajakaistaliittymien tarjontaan koko maan kattavasti, sillä verkkopeiton rakentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin muilla vaihtoehdoilla. Suomessa kiinteitä WiMAX-liittymiä tarjoavat teleyritykset tarjoavat verkoissaan maksimissaan 8 Mbit/s -liittymiä. WiMAX soveltuu periaatteessa langattomana tekniikkana hyvin hajaasutusalueilla laajakaistan tarjontaan. Kiinteitä WiMAX-verkkoja on kuitenkin käytössä vain paikallisesti eri puolilla Suomea. Lisäksi Suomessa käytetyt kiinteän WiMAX-verkon laitteet ovat osin elinkaarensa loppupäässä. Teleyritykset eivät ole ilmoittaneet laajentavansa verkon peittoa nykyisestä vuoden 2015 loppuun mennessä. Verkot on rakennettu 3,5 GHz taajuusalueelle. Nykyisen käytön jatkumista vuoden 2016 jälkeen selvitetään. Satelliittilaajakaista soveltuu haja-asutusalueiden laajakaistapalvelujen tarjontaan vain täydentävänä tekniikkana. Vaihtoehtoa on tällä hetkellä tarjolla ainoastaan yrityskäyttöön. Satelliittilaajakaistatekniikalla tarjotaan enintään 18 Mbit/s -liittymiä. Satelliitin yhden solun kapasiteetti on rajallinen eikä sitä ole mahdollista lisätä.

7 7 (21) 4 TEKNISET REUNAEHDOT KATTAVALLE TIEDONSIIRTO- PALVELUJEN SAATAVUUDELLE 4.1 Kiinteiden verkkojen saatavuus haja-asutusalueella Laajakaista hankkeessa valtio tukee huippunopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista haja-asutusalueille. Hankkeen tavoitteena on saatavuuden parantaminen noin hajaasutusalueen käyttäjälle. Vuoden 2013 lopussa hankkeen myötä laajakaistapalvelujen saatavuus on kasvanut noin kotitaloudelle. Lopulliset hankeen vaikutukset laajakaistapalvelujen saatavuudessa näkyvät kokonaisuudessaan, kun rakentaminen hankkeessa on päättynyt. Kiinteällä verkolla ei voida toteuttaa 100-prosenttista valtakunnan laajuista yleispalvelun saatavuutta ilman nykyistä laajempaa julkista rahoitusta. 4.2 Valtakunnalliset matkaviestinverkot Matkapuhelinverkot soveltuvat kustannustehokkuudeltaan parhaiten laajakaistaliittymien kattavaan tarjontaan, sillä niiden avulla koko maan kattava verkkopeiton rakentaminen on lähtökohtaisesti edullisempaa muihin ratkaisumalleihin verrattuna. Suomessa on matkaviestinverkkojen käytössä ja käyttöönottoa varten suunnitteilla useita taajuusalueita, joista osalla hyödynnetään laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvaa teknologiaa. Tällaiset taajuusalueet ovat UMTS- ja LTEmatkaviestintoiminnan osalta listattu taulukkoon (kuvio 2). Matkaviestinteknologian laaja käyttöönotto edellyttää saavutettavan verkkopeiton lisäksi käyttäjiltä vastaanottoon soveltuvaa päätelaitetta. Kuvio 2: UMTS- ja LTE-matkaviestintoiminnan taajuusalueet Taajuusalueet UMTS- ja LTEkäytössä Kuvaus käyttötarkoituksesta 450 MHz Taajuusalueella on toiminnassa LTE-verkko, jossa tarjotaan internet-yhteyksiä viranomaisten, yritysten ja yksityisten loppuasiakkaiden käyttöön. 700 MHz Taajuusalue ei ole vielä matkavistinverkkojen laajakaistapalvelujen hyödynnettävissä. Käyttöönotto voi mahdollistaa entistä nopeampia laajakaistan yhteysnopeuksia mm. taajuuksien yhteiskäytön (Carrier Aggregation) ja lisäkapasiteetin avulla.

8 8 (21) 800 MHz Taajuusalue on otettu käyttöön LTE-verkoille, ja teleyritykset rakentavat parhaillaan verkkopeittoa saavuttaakseen toimiluvissa vaaditut väestöpeitot vuoden 2018 loppuun mennessä. 900 MHz Taajuusalue on käytössä GSM- ja UMTS-tekniikoilla. UMTS 900 -toteutuksella on tällä hetkellä merkittävä rooli matkaviestinverkon laajakaistapalvelujen tuottamisessa haja-asutusalueille. Tulevaisuudessa taajuusalueella GSM-tekniikan tarpeen on arvioitu vähenevän asteittain, ja osa sen käytössä olevasta taajuuskaistasta näin ollen mahdollisesti vapautuu muiden teknologioiden käyttöön. Yli 1 GHz Korkeammat, yli 1 GHz taajuusalueet eivät sovellu hyvin laajakaistapalvelujen tuottamiseen haja-asutusalueilla tukiasemakohtaisen peittoalueen pienuuden vuoksi. 4.3 Matkaviestinverkon teknologian asettamat rajoitteet Tällä hetkellä matkaviestinverkoissa käytössä olevat teoreettiset tiedonsiirron enimmäisnopeudet verkosta päätelaitteelle ovat LTE-verkossa 150 Mbit/s ja UMTS-verkossa 42 Mbit/s. Haja-asutusalueella 800MHz LTE-verkkojen käyttöön myönnetyt 10 MHz taajuuskaistat mahdollistavat kuitenkin vain 75 Mbit/s teoreettisen enimmäisnopeuden. Tiedonsiirtonopeuksia tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, että verkkojen kapasiteetti on rajallinen ja todellinen paikallisesti saavutettava siirtonopeus vaihtelee riippuen käytössä olevasta taajuuskaistasta, käytettävästä tekniikasta ja käyttäjien määrästä. Lisäksi käyttöpisteen etäisyydellä tukiasemasta, vallitsevilla radio-olosuhteilla ja käytettävällä päätelaitteella on merkittävä vaikutus saavutettavissa olevaan yhteysnopeuteen. Radio-olosuhteiden heiketessä kapasiteetti ja saavutettavissa olevat nopeudet putoavat selvästi. Katvealueet ovat tyypillisiä radioverkon parantamista edellyttäviä verkon ongelmakohtia. Matkaviestinverkkojen tiedonsiirron enimmäisnopeudet edustavat tukiasemasolun alueella hyvissä olosuhteissa saavutettavaa mahdollista yhteenlaskettua kapasiteettia. On myös huomioitava, että kaikkia matkaviestinverkkojen taajuusalueita ja ominaisuuksia ei ole käytettävissä koko maan kattavasti, esimerkiksi Suomen valtion raja-alueilla. LTE-verkoissa 150 Mbit/s -tiedonsiirtonopeus edellyttää 20 MHz kaistanleveyttä. UMTS-verkoissa 42 Mbit/s -tiedonsiirtonopeus edellyttää Dual Carrier -toiminnallisuutta 2x5 MHz:n kaistanleveydellä. UMTS-verkoissa 5 MHz:n kaistanleveyttä hyödyntäen päästään 21 Mbit/s -enimmäisnopeuteen ja LTE-verkoissa 10 MHz kaistanleveydellä 75 Mbit/s -enimmäisnopeuteen.

9 9 (21) Laajakaistapalveluja ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa sellaisilla suunnitteluperiaatteilla, että kaikki käyttäjät voisivat yhtäaikaisesti käyttää täyttä teknologian tarjoamaa maksiminopeutta. Mikäli käyttäjiä on tukiasemasolun alueella useampia, jaetaan kapasiteettia kaikkien käyttäjien kesken. Tukiasemasolun reuna-alueilla joudutaan jonkin tietyn yhteysnopeuden saavuttamiseksi kuluttamaan enemmän tukiasemasolun kapasiteetista verrattuna tukiaseman lähellä hyvissä radio-olosuhteissa sijaitsevaan pisteeseen. Matkaviestinverkkojen käytön luonteeseen kuuluva käyttäjien liikkuvuus hankaloittaa kapasiteetin hallintaa ja voi aiheuttaa ajoittaisia kapasiteettiongelmia. UMTS-verkon alueella tiedonsiirtonopeuden yleisesti saavutettavaksi asetettu tavoitearvo on noin 2 Mbit/s paikallaan olevassa käyttöympäristössä. 1 Kuten teknologioiden mahdollistamista enimmäisnopeuksista käy ilmi, tukiasemasolun kapasiteetin lisäys tulee LTE:n myötä olemaan merkittävä. Tehokkuuden parannus on kuitenkin pienintä solun reunalla, joka selvityksessä kerättyjen tietojen perusteella on käytössä olevasta taajuuskaistaa riippuen arviolta 3-4-kertainen. Yleispalvelulaajakaistaa tarvitsevat käyttäjät sijaitsevat tyypillisesti matkaviestinverkon kuuluvuusalueen reunamilla tai kokonaan sen ulkopuolella. Näillä alueilla kaupallisin perustein rakennetun verkon kuuluvuus on heikko, ja laajakaistan saatavuutta varten tarvitaan erityisjärjestelyjä esimerkiksi antennivastaanoton tai verkon kapasiteetin osalta. Solun reunalla sijaitseva liittymä kuormittaa tukiaseman kapasiteettia merkittävästi. Esimerkiksi mikäli UMTS-tukiasemasolun reunalla sijaitsevalle käyttäjälle tarjotaan 1 Mbit/s -yhteysnopeutta, jää tukiasemasolun 21 Mbit/s -kokonaiskapasiteetista muille alueen käyttäjille yhteensä arviolta vain 2,5 Mbit/s. 2 Vastaavasti LTE-tekniikalla yhden 20 MHz:n taajuuskaistaa hyödyntävän tukiasemasolun teoreettisella 150 Mbit/s -kokonaiskapasiteetilla voidaan toteuttaa vain yksi noin 8 10 Mbit/s -liittymä solun reunalla. 450 MHz LTE -verkon käytössä oleva taajuuskaista mahdollistaa tukiasemasolun alueella teoreettisen 15 Mbit/s -tiedonsiirtonopeuden. Tälläkin taajuusalueella saavutettaviin todellisiin tiedonsiirtonopeuksiin vaikuttavat vastaavasti käyttäjien määrä, loppukäyttäjän sijainti sekä radio-olosuhteet. Haja-asutusalueilla matkaviestinverkkoja on taloudellisesti edullisinta rakentaa alle 1 GHz:n taajuuksilla, joilla päästään suurempiin tukiasemakohtaisiin peittoalueisiin ja saadaan useampia käyttäjiä palvelujen piiriin. Tällä perusteella korkeampien taajuusalueiden, kuten 1800 MHz, 2100 MHz, 2600 MHz, voidaan todeta hyödyttävän pääasiassa taajama-alueita ja asutuskeskittymiä. 1 ITU: About mobile technology and IMT-2000 (http://www.itu.int/osg/spu/imt-2000/technology.html) 2 Dahlman et. al.: 3G Evolution - HSPA and LTE for Mobile Broadband, Li Yuesheng: 1Mbps: Economical and practical (http://www.huawei.com/en/about-huawei/publications/communicate/hw htm) ja Dahlman et. al. (Ericsson Research): The 3G Long-Term Evolution - Radio Interference Concepts and Performance Evaluation.

10 10 (21) 4.4 Yleispalvelulaajakaistan laatu 4.5 Kiinteä antennivastaanotto Yleispalvelulaajakaistan keskimääräiselle vähimmäisnopeudelle on asetettu saapuvassa liikenteessä erityisiä laatuvaatimuksia. Laajakaistapalvelun nopeudesta puhuttaessa on tavanomaista viitata palvelun nimellis- tai enimmäisnopeuteen. Liittymälle ilmoitettua enimmäisnopeutta voidaan pitää kuvaavana arvona, eikä se sellaisenaan kerro riittävästi palvelun laadusta ja todellisesta tiedonsiirtonopeudesta. Ilmoitettavan nimellisnopeuden lisäksi sopimuksessa on ilmoitettava lisäksi tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli. Laajakaistapalvelujen todelliset tiedonsiirtonopeudet vaihtelevat muun muassa verkkotyypin, asiakkaan käyttämän liityntätavan ja verkkoa kuormittavien asiakkaiden lukumäärän perusteella. Lisäksi matkaviestinverkon siirtotiellä vallitsevien olosuhteiden aiheuttama ajoittainen laadun vaihtelu on huomattavaa ja yhteysnopeuden vaihtelu on luonnollista. Suuri vaikutus on myös sillä, käytetäänkö laajakaistapalvelua liikkuvasti vai kiinteässä käyttöympäristössä. Mikäli yleispalvelulaajakaistan yhteysnopeudelle asetetaan erityisiä laatuvaatimuksia, edellyttää tämä tyypillisesti niin kutsutun priorisointitoiminnon käyttöönottoa. Muuten käyttäjälle ei pystytä takaamaan tiettyä vähimmäislaatutasoa. Yhden tai useamman liittymän priorisointi matkaviestinverkoissa laadultaan korkeampaan luokkaan voi kuitenkin haitata tai jopa estää alueella sijaitsevien muiden käyttäjien tiedonsiirtopalveluja. Viestintävirasto on antanut linjauksen kaupallisten laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamisesta. Jos toteutunut tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli ei vastaa sopimuksessa määriteltyä ja kyse on teleyrityksen olennaisesta sopimusrikkomuksesta, käyttäjä voi purkaa liittymäsopimuksen Käyttäjä voi myös vaatia virheen oikaisua, mutta teleyritys ei ole lain mukaan normaalitilanteessa velvollinen oikaisemaan virhettä, jos siitä aiheutuisi teleyritykselle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Yleispalveluna tarjotun liittymän osalta sen sijaan yleispalveluyritys joutuu liittymän toimivuuden takaamiseksi parantamaan palvelun laatua. Matkaviestinverkon kuuluvuutta voidaan parantaa kiinteällä antennivastaanotolla. Kiinteä antennivastaanotto tarkoittaa usein hyvin paikallista laajakaistan käyttöympäristöä, esimerkiksi asunnon sisätiloja. Antennivahvistuksen avustamana saatavuusalueen maantieteellinen peitto ja sijaintiin saavutettavissa olevat yhteysnopeudet voivat kasvaa merkittävästi. Kiinteä antennivastaanotto rajoittaa siis liikkuvuutta laajakaistan käytössä mutta se mahdollistaa alhaisemmat verkon rakentamiskustannukset haja-asutusalueille ja soveltuu yleispalvelun toteuttamiseen alueilla, joissa muutoin jäädään heikon kuuluvuuden vuoksi alhaisiin yhteysnopeuksiin. Pelkästään kiinteän

11 11 (21) 4.6 Teknologian kehitys antennivastaanoton avulla ei kuitenkaan saada laajakaistaliittymää tai tiettyä yhteysnopeutta kaikille Suomen kotitalouksille ja yritysten toimipaikoille, vaan näissä tilanteissa tarvitaan investointeja verkkoon. Merkittävimmät näköpiirissä olevat matkaviestinverkkojen kautta toteutettujen laajakaistaverkkojen kehityshankkeet koskevat LTE- ja LTE-A-teknologioiden ja ominaisuuksien käyttöönottoa. LTE-tekniikalla 800 MHz:n taajuusalueella 10 MHz:n kantoaalto tarjoaa arviolta 3 4 kertaa suuremman kapasiteetin kuin UMTS 900 MHz:n taajuusalueella 5 MHz:n kantoaalto. Mikäli LTE 800 -verkkojen rakentamisessa noudatetaan vähintään UMTS-verkkojen kaltaista tukiasematiheyttä ja suunnitteluperiaatteita, voidaan LTE-verkkojen valmistuttua olettaa myös peittoalueen reunamilla saavutettavien yhteysnopeuksien kasvavan arviolta vähintään kolminkertaisiksi. Tulevina vuosina mm. käyttöön otettavien parempien antenniratkaisujen ja LTE-A-tekniikan myötä siirtonopeuksien nimellisnopeudet kasvavat ensivaiheessa 300 megabittiin sekunnissa. LTE-A-tekniikan tarjoamat korkeammat siirtonopeudet edellyttävät haja-asutusalueilla pääasiassa uusien, alle 1 GHz taajuuskaistojen käyttöönottoa matkaviestinverkoissa hyödyntäen taajuuskaistojen yhteiskäyttöä (Carrier Aggregation). LTE Carrier Aggregation ominaisuutta voitaisiin haja-asutusalueilla hyödyntää ennen kaikkea 700 MHz:n ja 800 MHz:n taajuusalueiden yhteiskäytössä. Teknologian jatkokehityksessä olevia uusia LTE-A ominaisuuksia, kuten LTE Coordinated Multipoint, on myös suunniteltu parantamaan yhteyden laatua vähentämällä häiriötä erityisesti solujen reunoilla, mutta näiden parannusten käyttöönottoon menee vielä useampi vuosi. Lisäksi uusien matkaviestinverkkojen teknologiatasojen ja ominaisuuksien hyödyntäminen edellyttää käyttäjiltä tähän tarkoitukseen soveltuvaa päätelaitetta. Aikataulullisesti 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönotossa on vielä epävarmuustekijöitä, ennen kuin se saadaan langattoman laajakaistan käyttöön. Tämän hetken näkymät huomioiden taajuusaluetta ei päästä ainakaan täysimääräisessä valtakunnallisessa laajuudessa hyödyntämään vielä vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuudessa kaavailtu seuraavan sukupolven matkaviestinverkko, nk. 5G-verkko, on tämän hetken määritysten perusteella parantamassa yhteysnopeuksia ennen kaikkea taajamissa. Tästä teknologiakehityksestä eivät haja-asutusalueet tämän hetken tiedoilla pääse hyötymään muualla kuin mahdollisesti suurempien LTE-tukiasemasolujen alueella, kun väestökeskittymien kuormitus siirtyy 5G-verkkoon.

12 12 (21) 4.7 Yhteenveto teknisestä selvityksestä Puhtaasti tekniseltä kannalta tarkasteltuna käytössä olevan UMTS-matkaviestintekniikan ominaisuudet mahdollistavat 1 Mbit/s:ä korkeampien tiedonsiirtonopeuksien tarjoamisen kattavasti myös haja-asutusalueella. Rakenteilla olevat LTE-verkot 800MHz:n taajuusalueella soveltuvat myös hyvin 1 Mbit/s:ä nopeampien tiedonsiirtopalvelujen tarjontaan haja-asutusalueille. Matkaviestinverkkojen tekniikalla yleispalvelusääntelyn edellyttämä 100 %:n koko maan kattava saatavuus on toteutettavissa, mutta edellyttää investointeja verkkoihin. UMTS-verkkotekniikalla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti 2 Mbit/s -tiedonsiirtoyhteyksiä edellyttäen, että verkon saatavuusalue ulottuu kattavasti kaikille käyttäjille. LTE-verkkotekniikan nähdään mahdollistavan 20 MHz:n taajuuskanavalla yleisesti vähintään 6 8 Mbit/s tiedonsiirtoyhteydet vastaavalla matkaviestinverkon rakenteella. LTE-verkkotekniikalla hyödyntäen 10 MHz:n kaistanleveyttä jäädään tätä alhaisempiin nopeuksiin. 5 TILAAJIEN ENEMMISTÖN KÄYTÖSSÄ OLEVA YHTEYSNOPEUS Selvityksessä tilaajien käytössä olevia laajakaistan yhteysnopeuksia tarkastellaan komission tiedonannossa määritellyn "väestön huomattavan enemmistön" mukaisesti. Komission mukaan tietyn laajakaistaliittymien siirtonopeuden sisällyttämistä yleispalveluvelvoitteeseen voitaisiin harkita, kun kyseistä siirtonopeutta käyttää kansallisella tasolla vähintään puolet kaikista kotitalouksista ja vähintään 80 prosenttia kaikista laajakaistaliittymän omaavista kotitalouksista. Tietoja tarkasteltaessa tulee huomioida, että yhteysnopeudet on ilmaistu nimellisnopeuksina. Liittymän nimellisnopeus tarkoittaa liittymän markkinoinnissa ja liittymäsopimuksessa ilmoitettua tiedonsiirtonopeutta kuvaavaa enimmäisarvoa. Vuonna 2014 tehdyn viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksen perusteella internetliittymä on 89 prosentilla kotitalouksista. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen perusteella käytössä olevista internetliittymistä vuoden 2014 puolivälissä: noin 73 %:lla nopeus oli 2 Mbit/s tai enemmän, noin 67 %:lla nopeus oli 4 Mbit/s tai enemmän, noin 61 %:lla nopeus oli 10 Mbit/s tai enemmän (kuvio 3).

13 13 (21) Kuvio 3: Liittymänopeuksien osuudet käytössä olevista internetliittymistä 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% Yli 2Mbit/s Yli 4Mbit/s Yli 10Mbit/s Yli 25Mbit/s Yli 100Mbit/s 10,00% 0,00% Eri palvelujen vaatimukset yhteysnopeudelle Internetyhteyden kautta käytettävien eri palvelujen edellyttämät tiedonsiirtonopeudet vaihtelevat palvelun mukaan (kuvio 4). Musiikin ja internetradion kuuntelu, verkkopankin käyttö sekä nettilehtien lukeminen onnistuvat esimerkiksi 1 Mbit/s -internetyhteydellä. Yhteysnopeuden vaikutus on kuitenkin käyttäjän nähtävissä internetsivun latautumisajassa, sillä saman internetsivun latautumisaika voi vaihdella runsaastikin yhteysnopeudesta riippuen. Hyvälaatuisen videokuvan välittäminen edellyttää nopeampaa internetyhteyttä, samoin kuin IPTV:n 3 katsominen. Reaaliaikainen videokuva vaatii lisäksi tasalaatuista nopeutta, sillä nopeuden vaihtelu näkyy käyttäjälle mm. kuvan pätkimisenä. Tilausvideopalvelut eivät ole yhtä alttiita yhteysnopeuden vaihtelun aiheuttamille häiriöille, sillä mediatiedostoa voidaan puskuroida päätelaitteen muistiin samalla, kun sitä toistetaan. Puskuroinnista huolimatta palvelu vaatii kuitenkin laadultaan hyvää yhteyttä, jossa nopeustaso ei suuresti vaihtele. VOIP- ja videopuheluissa myös riittävä lähtevä tiedonsiirtonopeus on olennaista palvelun laadun kannalta. 3 IPTV (Internet Protocol Television) tarkoittaa jakelutietä, jossa televisio-ohjelmat välitetään laajakaistan avulla suljetussa verkossa.

14 14 (21) Kuvio 4: Palvelujen edellyttämiä yhteysnopeuksia Palvelu Musiikki Internet-radio Tilausvideot, SD Tilausvideot, HD IPTV, SD IPTV, HD VoIP-puhelu* Videopuhelu* Tyypillinen nopeuden vaihteluväli (riippuen laadusta) kbit/s kbit/s 1 3 Mbit/s 2 10 Mbit/s 1,5 5 Mbit/s 5 20 Mbit/s kbit/s 256 kbit/s 2 Mbit/s Suositeltava yhteysnopeus YLE Areena Ruutu Netflix MTV Katsomo 2 Mbit/s 4 Mbit/s 1,5 Mbit/s 3,0 Mbit/s (SD-laatu) 5,0 Mbit/s (HD-laatu) 4 Mbit/s Lähde: YLE, MTV, Nelonen Media, Netflix, ITU, CRU, Sony Corporation, Apple Inc., Netflix Inc. ja Videra Oy. *(myös lähtevän yhteyden nopeus) 5.2 Arvio enemmistön käytössä olevien yhteysnopeuksien kehityksestä Arvioitaessa tulevan viiden vuoden aikajänteellä tilaajien enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta voidaan ennusteen suuntaviivoja ottaa aikaisemmin toteutuneista kasvutrendeistä. Kerätyistä markkinatiedoista muodostetusta kuvaajasta voidaan todeta, että yhteysnopeudet ovat neljän edellisvuoden aikana kasvaneet tasaisemmin verrattuna tätä edeltäneeseen nopeampaan yhteysnopeuksien kasvuun. Käytössä olevien yhteysnopeuksien voidaan odottaa ajoittain nousevan ripeästikin seurauksena esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotosta. Vaikka uusien käyttöönotettavien teknologioiden mahdollistamaa yhteysnopeuksien nopeampaa kasvua on haastava ennakoida, voi matkaviestinverkkojen osalta selvästi nostaa esiin LTE-verkkojen potentiaalin. Viiden vuoden aikajänteen arviota tehtäessä ei voida täsmälleen tietää LTE-verkkojen läpimurron lopullista ajankohtaa ja vaikutusta, mutta läpimurron voi arvioida ajoittuvan vuosille ottaen huomioon toimilupaehtojen rakentamisvelvoitteet. Näin ollen seuraavan viiden vuoden aikajänteelle annettavassa arviossa on epävarmuustekijöitä, ja käytössä olevien tiedonsiirtonopeuksien kasvu voi olla myös tässä esitettävää arviota suurempaa.

15 15 (21) Markkinatiedoista ja kuluttajatutkimuksessa kerätyt liittymien yhteysnopeudet on luokiteltu asteikoittain, joten täsmällisiä yhteysnopeuksia ei käytössä olevien tietojen perusteella voi esittää. Tarkoitukseen soveltuvana ennusteena voidaan esittää näiden asteikoittain ryhmiteltyjen liittymien prosentuaalista muutosta ajan funktiona. Vuodesta 2011 lähtien tarkasteltaessa, vähintään 2 Mbit/s -liittymien osuus on kasvanut keskimäärin 3 % vuodessa. Vastaavalla aikajaksolla tarkasteltuna vähintään 4 Mbit/s -liittymien osuus on kasvanut noin 4 % vuodessa ja 10 Mbit/s -liittymien osuus noin 5 % vuodessa. Tällä keskimääräisellä kasvukehityksellä yli 2 Mbit/s -liittymien osuus saavuttaa 80 %:n käyttöasteen arviolta vuoden 2016 loppuun mennessä, vastaavasti yli 4 Mbit/s -liittymien osuus vuoden 2017 lopussa sekä yli 10 Mbit/s -liittymien osuus vuoden 2018 aikana. (kuvio 5) Kuvio 5: Arvio yhteysnopeuksien kehityksestä 5.3 Yhteenveto enemmistön käytössä olevan yhteysnopeuden kehityksestä Yhteysnopeuden kehityksen perusteella muodostetun arvion mukaisesti voidaan todeta, että komission tiedonannossa tarkoitetun enemmistön saatavilla oleva internetyhteyden nopeus tulee ylittämään 2 Mbit/s vuoden 2016 aikana, 4 Mbit/s vuoden 2017 aikana sekä 10 Mbit/s vuoden 2018 aikana. 6 YLEISPALVELUVELVOITTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Palvelun tarjoaminen yleispalveluvelvoitteen nojalla sellaisille käyttäjille, joiden saatavilla ei muutoin olisi liittymiä, voi edellyttää teleyrityksiltä verkkopeiton rakentamista tai parantamista erityisjärjestelyin, koska nämä käyttäjät sijaitsevat matkaviestinverkon kuuluvuusalueen reunamilla tai kokonaan sen ulkopuolella. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi tukiasemapaikan lisääminen verkkoon, tukiasemasolun kapasiteetin lisääminen tai tukiasema-antennien parantaminen.

16 16 (21) Matkaviestinverkkojen saatavuutta voidaan havainnollistaa väestöpeiton ja maantieteellisen peiton avulla. Saatavuusalueen laajuus määräytyy tällä tavoin prosentuaalisina osuuksina vakituisten asukkaiden määrästä tai maantieteellisestä pinta-alasta. Näiden kahden peittoarvon välistä suhdetta on pyritty arvioimaan Suomen väestörakenteen mukaisesti alla olevassa kuvaajassa (kuvio 6). Saatavuusalueen hitaampi maantieteellinen kasvu selittyy väestön keskittymisellä kaupunki- ja taajamaalueisiin. Kuvio 6: Maantieteellinen peitto ja väestöpeitto Peitto vakituisista asukkaista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 50% 96% 98% 99% 99,9 % 20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Maantieteellinen peitto Matkaviestinverkot eivät saatavuudeltaan tarjoa 100 %:sta väestöpeittoa, eikä tätä saavuteta myöskään tilaajan sijaintipaikkaan asennettavan lisäantennin avulla. Nykyisen yleispalvelusääntelyn mukaisesti tilaajapäähän yhteyden parantamiseksi edellytettävä pienimuotoinen antenniratkaisu on tilaajan vastuulla. Selvityksen yhteydessä kartoitettu 1 Mbit/s -yhteysnopeuden saatavuus kiinteällä antennivastaanotolla tai kiinteällä liittymällä oli arviolta 99,7 % vakituisista asunnoista ja yritysten toimipaikoista. Tätä voidaan pitää kaupallisin perustein saavutettuna ja se vastaa noin 90 %:n maantieteellistä peittoaluetta. Viestintäviraston selvityksessä käyttämien materiaalien perusteella voidaan muodostaa arvio liittymänopeuksien tämän hetkisestä saatavuudesta matkaviestinverkoissa. Kuvaajassa on esitetty nopeusluokittain arvio tämän hetken internetpalvelujen saatavuudesta matkaviestinverkoissa väestöpeittona ja sitä vastaavana maantieteellisenä peittoalueena (kuvio 7).

17 17 (21) Kuvio 7: Tiedonsiirtonopeuksien saatavuus peittoalueina 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 1 Mbit/s2 Mbit/s4 Mbit/s 10 Mbit/s Väestöpeitto Maantieteellinen peitto UMTS-verkkojen saatavuusalueen ei nähdä enää merkittävästi kasvavan, vaan matkaviestinoperaattoreiden tekemien investointien painopiste on siirtynyt LTE-verkkojen rakentamiseen. Digitaalisen laajakaistaisen 800 megahertsin matkaviestinverkon käyttöön on myönnetty toimiluvat, jotka sisältävät peittoaluevelvoitteita LTE-verkon rakentamiselle. Toimilupaehtojen mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä kaupallisten LTEverkoissa tarjottavien palvelujen ulkopuolella on enintään yksi prosentti väestöstä. Peittovelvoitteessa huomioidaan myös operaattorin verkot 1800 MHz ja 2600 MHz taajuusalueilla. Toimilupaehdoissa ei aseteta velvoitteita yhteysnopeudesta. Toimilupien mukaan peittoalueella on varmistettava myös kohtuullinen sisätilapeitto. Suomen ja Venäjän raja-alueella on maiden välisen koordinointisopimuksen johdosta poikkeuksia peittovelvoitteiden soveltamisessa. Edellä mainitun toimiluvan edellyttämä vähintään 99 %:n väestöpeitto vastaa noin 60 %:n maantieteellistä peittoa. Tämä vastaa kattavuudeltaan arviolta nykyistä UMTS-verkoilla ja kiinteällä antennivastaanotolla muodostuvaa 4 Mbit/s -yhteysnopeuden saatavuusaluetta. LTE-toimilupaehtojen edellyttämän väestöpeittovaatimuksen ulkopuolella tulee tällöin olemaan enintään yksi prosentti väestöstä, mutta 40 % Suomen maantieteellisestä alueesta. Yleispalvelun aiheuttamaa rakennustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, että LTE-toimilupaehdot eivät edellytä toteuttamaan mitään tiettyä tiedonsiirtonopeutta. Arviossa oletetaan toimiluvan mukaisen verkkopeiton rakennustavan vastaavan nykyistä UMTS-verkkoa. Yleispalveluvelvoite voi yhteysnopeudesta riippuen edellyttää lisärakentamista myös toimiluvan mukaisen peittoalueen sisällä. Korkeammille yleispalveluna tarjottaville tiedonsiirtonopeuksille voidaan nykyisten sekä rakenteilla olevien toimilupien mukaisten verkkopeittojen perusteella arvioida tarvittavan rakentamis-

18 18 (21) 7 TELEYRITYSTEN NÄKEMYKSET tarpeen suuruusluokka. Yksittäisen liittymän rakentamiskustannukset vaihtelevat suuresti sijaintipaikan olosuhteista ja käytetystä tekniikasta riippuen. Rakentamistarvetta tarkasteltaessa on huomioitava, että ne käsittävät ainoastaan nopeuden noston edellyttämät verkkomuutokset. Jo nykyinen yleispalvelusääntelyn edellyttämä palvelutaso aiheuttaa kustannuksia 100 %:n väestöpeiton saavuttamiseksi. Kaupallisin perustein saavutettavasta matkaviestinverkkojen peittoalueesta jäävät puuttumaan viimeisen noin 0,5 %:n väestöpeiton ja 10 %:n maantieteellisen peiton toteuttaminen, joka edellytetään koko maan kattavaan palvelujen saatavuuteen. Ns. kaupallisella alueella rakentamiskustannukset ovat pääsääntöisesti alhaisemmat verrattuna maantieteellisesti haasteellisiin ja harvaan asuttuihin sijaintipaikkoihin. Edellytetyn vähimmäisyhteysnopeuden kaksinkertaistaminen nopeuteen 2 Mbit/s tarkoittaisi sitä, että maantieteellinen peitto supistuisi noin 10 prosenttia verrattuna nykyiseen 1 Mbit/s:n laajakaistan saatavuusalueeseen. Edellytetyn vähimmäisyhteysnopeuden nelinkertaistaminen 4 Mbit/s -nopeuteen tarkoittaisi vastaavasti peittoalueen supistumista noin 30 prosentilla ja kymmenkertaistaminen 10 Mbit/s -nopeuteen noin 40 prosentilla. Viestintäviraston käytössä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista muodostaa sääntelyn aiheuttamaa kustannusvaikutusta. Viestintävirasto järjesti liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyynnön johdosta teleyritysten edustajille kaksi keskustelutilaisuutta ja varasi paikalla olleille lisäksi kirjallisen kommentointimahdollisuuden. Teleyritykset esittivät näkemyksiä mm. 800 MHz:n taajuusalueella rakennettavan LTE-verkon peittovelvoitteiden vaikutuksista kaupallisten palvelujen saatavuuteen vuoteen 2019 mennessä, yhteysnopeuksien tämän hetkisestä kaupallisesta saatavuusalueesta sekä laajakaistayleispalvelun nopeuden noston taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille. Teleyritysten näkemysten mukaan 800 MHz:n taajuusalueen toimilupaehdot sisältävät tiukat peittovelvoitteet, joiden täyttäminen edellyttää teleyrityksiltä huomattavia investointeja vuosien aikana. Mikäli laajakaistayleispalvelun yhteysnopeutta nostettaisiin jo ennen vuotta 2019, aiheuttaisi tämä huomattavia, ja aikanaan myös turhiksi käyviä lisäkustannuksia 3G-tekniikkaan. Tämä voisi myös hidastaa LTEverkkojen rakentamista. Laajakaistayleispalvelun nopeuden noston tulisi teleyritysten näkemysten ajoittua aikaisintaan ajankohtaan, jolloin 800 MHz:n LTE-verkkojen peittovaatimukset ovat täyttyneet. Tällöin on vasta enemmän kokemusperäistä tietoa LTE-verkkojen suorituskyvystä ja palvelutasosta sekä 700 MHz:n taajuusalueen jakoperusteista. Osassa vastauksia korostettiin 700 MHz:n taajuusalueen keskeistä roolia sen siirtyessä matkaviestinverkkojen kautta toteutettuun laajakaistan

19 19 (21) käyttöön, vaikka taajuusalueen käyttöönoton todettiinkin sisältävän useita epävarmuustekijöitä mm. käyttöönoton aikataulun osalta. Vastauksissa nostettiin esille myös nykyisin voimassa olevat yhteysnopeuden laatuvaatimukset. Tietyn yhteysnopeuden takaaminen yleispalveluasiakkaalle vaikuttaa samalla myös muiden saman tukiaseman alueella olevien kaupallisesti tarjottavien palvelujen ominaisuuksiin ja saavutettaviin yhteysnopeuksiin. Mitä korkeammalle tasolle yleispalvelun nopeus asetetaan, sitä suurempi heikentävä vaikutus sillä on myös kaupallisesti tarjottavien palvelujen laatutasoon. Teleyritysten näkemysten mukaan nykyisenkaltaisista laatuvaatimuksista tulisi luopua ja korvata ne kaupallisia tuotteita vastaavalla nopeuden vaihteluvälillä. Tämä edistäisi myös markkinan kilpailun vääristymättömyyden vaatimusta Osa teleyrityksistä toimitti myös yleisen tason näkemyksiä yleispalvelun nopeuden noston taloudellisista vaikutuksista. Kustannusten määrään vaikuttavat mm. asetettava yhteysnopeus, mahdolliset yhteysnopeuden laatuvaatimukset, 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönoton aikataulu ja taajuusalueen jaossa käytetyt periaatteet sekä mahdolliset lisäantennikustannukset. 8 SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTOKSET Selvityksessä on tarkasteltu markkinoilla tällä hetkellä tarjolla olevia tiedonsiirtopalveluita sekä tarjonnan kehitystä noin viiden vuoden aikajänteellä. Yleispalvelulaajakaistan näkökulmasta keskeistä on kattava 100 %:n saatavuus kaikkiin kotitalouksiin ja yritysten toimipaikkoihin. Tällä perusteella selvityksessä tehty tarkastelu on rajattu ainoastaan teknologioihin, joilla kyetään valtakunnalliseen palveluntarjontaan. Matkaviestinverkot soveltuvat ensisijaisena tekniikkana yleispalvelulaajakaistan toteuttamiseen, koska kattavan verkkopeiton rakentaminen on huomattavasti edullisempaa verrattuna rakentamiseen kiinteiden verkkojen avulla. Matkaviestinverkoissa toteutuva laajakaistan tiedonsiirtonopeus määräytyy pääasiassa tilaajan sijainnin perusteella sekä tarjolla olevan teknologian ja vallitsevien radio-olosuhteiden mukaisesti. Eri matkaviestinverkon teknologioiden rajoitteet erityisesti taajuuksien käytössä sekä sitä kautta tukiasemasolun kapasiteetissa vaikuttavat toteutettavissa olevaan yhteysnopeuteen. UMTSverkkotekniikalla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti 2 Mbit/s -tiedonsiirtoyhteyksiä edellyttäen, että verkon saatavuusalue ulottuu kattavasti kaikille käyttäjille. LTEverkkotekniikka tulee riittäviä taajuusresursseja hyödyntäen mahdollistamaan yleisesti vähintään 6 8 Mbit/s tiedonsiirtoyhteydet vastaavalla matkaviestinverkon rakenteella. Nykyiset matkaviestinverkot eivät toteuta täydellistä 100 %:n väestöpeittoa, eikä tätä saavuteta myöskään tilaajan sijaintipaikkaan asennettavan lisäantennin avustuksella. Laajakaistan saatavuuden kannalta UMTS-verkot ovat tällä hetkellä katta-

20 20 (21) vimmat, lisäantennin avulla kattaen arviolta noin 99,5 %:a väestöstä, mikä vastaa noin 80 %:a Suomen maantieteellisestä peitosta. Tälle saatavuustasolle on Suomessa päästy matkaviestinverkoissa kaupallisin perustein toteutetuin investoinnein käytössä olevilla taajuusalueilla. Saatavuusalueen ulkopuolelle jäävä puoli prosenttiyksikköä väestöstä on sijainniltaan radioteitse vaikeasti tavoitettavissa ja aiheuttaa operaattoreille lisäkustannuksia yleispalveluvelvoitteiden täyttämiseksi. Käytössä olevien markkinatietojen perusteella tällä hetkellä noin 73 %:lla laajakaistan käyttäjistä on käytössään 2 Mbit/s tai suurempi yhteysnopeus, noin 65 %:lla 4 Mbit/s tai suurempi ja noin 55 %:lla 10 Mbit/s tai suurempi. Olettaen käytössä olevien yhteysnopeuksien aikaisemman kehityssuunnan jatkuvan, voidaan ennakoida 80 %:lla tilaajista käytössä olevan yhteysnopeuden saavuttavan 2 Mbit/s vuoteen 2017, 4 Mbit/s vuoteen 2018 ja 10 Mbit/s 2019 mennessä. Matkaviestinverkon välityksellä toteutettavaan yhteyteen vaikuttaa olennaisena seikkana sille ominainen laadun vaihtelu. Nykyisessä asetuksessa on asetettu erityisiä vaatimuksia yleispalvelulaajakaistan laadulle. Laadullinen vähimmäistaso on toteutettavissa matkaviestinverkossa, mutta sitä varten joudutaan pääsääntöisesti asettamaan laatutaatulle liittymälle priorisoituja resursseja. Priorisointi-toiminne matkaviestinverkoissa voi haitata tai jopa estää kuitenkin alueella sijaitsevien muiden käyttäjien tiedonsiirtopalveluja. Mikäli yleispalvelulaajakaistan nopeutta päädytään nostamaan, tulisi laadun Viestintäviraston näkemyksen mukaan määräytyä samoin perustein kuin muiden tarjolla olevien liittymien kohdalla. Viestintävirasto täsmentää vuoden 2015 aikana laajakaistan nopeuden vaihteluvälin ilmoittamista koskevaa linjausta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yleispalvelulaajakaistan nopeuteen vaikuttavat seuraavat seikat: Vuoden 2016 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 2 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Lisäksi UMTS-verkkopeiton kattavuus huomioiden 2 Mbit/s:n laajakaistapalvelun tiedonsiirtonopeus olisi perusteltavissa tarkoituksenmukaiseksi yleispalvelulaajakaistan nopeudeksi. Vuoden 2017 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 4 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Vastaavan yhteysnopeuden toteuttaminen koko maan kattavasti edellyttäisi laajoja investointeja UMTS-verkoissa. LTE-verkot eivät vielä tällä aikavälillä yllä toimilupien edellyttämälle lopulliselle tasolle. Vaikka yleispalvelulaajakaistalle asetettu nopeus ei enää vastaisi enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta, ei teknistaloudellisen arvion perusteella ole nähtävissä valmiuksia yleispalvelulaajakaistan yhteysnopeuden nostolle tässä vaiheessa.

21 21 (21) Vuoden 2018 loppuun mennessä tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 10 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Tähän ajanhetkeen kytkeytyvät myös teleyritysten velvoitteet LTE-verkkojen toimilupaehtojen mukaisista vaatimuksista väestöpeiton osalta. LTE-verkkopeiton ei kuitenkaan tässä aikataulussa nähdä vielä saavuttavan riittävää kattavuutta yleispalvelun näkökulmasta (99 %:n väestöpeitto vastaa 60 %:n maantieteellistä peittoa), millä perusteella yleispalvelulaajakaistan nopeuden voidaan arvioida toteutuvan hieman LTE-palvelutasoa alemmalla 4 6 Mbit/s tasolla. Vuoteen 2020 mennessä LTE- ja LTE-A-verkot kehittyvät yhä kaupallisesti. Lisäksi mahdollinen 700 MHz:n taajuusalue tulisi edistämään myös haja-asutusalueille tarjottavien tiedonsiirtopalvelujen yhteysnopeuksia. Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle olisi tällä perustein mahdollista arvioida tarkoituksenmukaisen laajakaistapalvelun tiedonsiirron nopeuden nostoa 8 10 Mbit/s -tasolle tai jopa tätä korkeammalle tasolle. Yleispalveluna tarjottavan internetyhteyden vähimmäisnopeuden nostaminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muutosta sekä sitä, että Viestintävirasto arvioi yleispalveluun kuuluvien laajakaistapalvelujen saatavuutta Suomessa, ja nimeää arvioinnin perusteella päätöksillään yleispalveluvelvolliset yritykset alueille, joilla ei ole palvelujen kaupallista tarjontaa.

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

TIKU-vastausohje: matkaviestinverkko. Syksy 2015

TIKU-vastausohje: matkaviestinverkko. Syksy 2015 TIKU-vastausohje: matkaviestinverkko Syksy 2015 Toimitettavat tiedot matkaviestinverkko Matkaviestinverkoista toimitetaan peittoaluekartat Esri Shape (SHP) muotoisina karttakuvina Karttatiedostojen on

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA

PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA 28.12.2011 1356/9230/2011 DNA Oy PL 41 01741 VANTAA PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA I SELVITYSTYÖN TAUSTA 1. Asian vireilletulo 2.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Viestintävirasto Muistio 824/9512/2010 1 (5) Viestintämarkkinat ja -palvelut 1.7.2010

Viestintävirasto Muistio 824/9512/2010 1 (5) Viestintämarkkinat ja -palvelut 1.7.2010 Viestintävirasto Muistio 824/9512/2010 1 (5) YHTEENVETO YLEISPALVELUN INTERNET-YHTEYSPALVELUN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUTTA KOSKEVASTA MUISTIOSTA SAADUISTA LAUSUNNOISTA Teleyritykset TeliaSonera Finland

Lisätiedot

Elisa Oyj Lausunto 1 (5)

Elisa Oyj Lausunto 1 (5) Elisa Oyj Lausunto 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintävirasto Lausuntopyynnöt: LVM/915/033/2012 ja Viestintävirasto 1875/700/2012 800 MHZ:N TAAJUUSHUUTOKAUPPAA KOSKEVAT ASIAKIRJAT Elisa Oyj

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013

3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 18. helmikuuta 2013 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.com

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Viestintäviraston kannanotto laajakaistan tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin kohtuullisuudesta

Viestintäviraston kannanotto laajakaistan tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin kohtuullisuudesta Kannanotto 1 (12) 14.10.2011, päivitetty 10.9.2012 Dnro: 989/9230/2011 Viestintäviraston kannanotto laajakaistan tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin kohtuullisuudesta Kannanoton tarkoitus Tämän kannanoton

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue VEO/ Laitinen Kaisa Muistio 17.6.2016 LIITE 2 1(6) 700 MHZ taajuusalueen huutokauppa 1. 700 MHz taajuusalue Taajuusalue (703-733 ja 758-788 MHz) on Suomessa osoitettu vuoden 2017 alusta lähtien langattoman

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA

PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA 28.12.2011 1357/9230/2011 TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuskatu 15 00510 HELSINKI PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA I SELVITYSTYÖN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen tarkoituksenmukaisen internetyhteyden nopeudesta yleispalvelussa muuttamisesta

Lausuntopyyntö liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen tarkoituksenmukaisen internetyhteyden nopeudesta yleispalvelussa muuttamisesta ",p llll äf Liikenne- ja»» I! Vv\ viestintäministeriö \v v. Lausuntopyyntö 16.3.2015 LVM/569/03/2015 Jakelun mukaan Lausuntopyyntö liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen tarkoituksenmukaisen internetyhteyden

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 4.7.2012 Taltionumero 1874 Diaarinumero 340/2/10 1 (73) Asia Valittaja Viestintämarkkinalain mukaista yleispalveluvelvollisuutta koskeva valitus TeliaSonera

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava

Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava Muistio 1 (14) Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely Muistio 2 (14) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yleispalveluun kuuluvat viestintäpalvelut...

Lisätiedot

Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen

Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen . Perustelumuistio 1 (54) Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen . Perustelumuistio 2 (54) Sisältö 1 Nimeämismenettelyn vireilletulo ja asian käsittely Viestintävirastossa...

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös Elisa Oyj:n nimeämisestä yleispalveluyritykseksi internetyhteyspalvelujen

Viestintäviraston päätös Elisa Oyj:n nimeämisestä yleispalveluyritykseksi internetyhteyspalvelujen Päätös 1 (5) Dnro: 12.6.2013 856/921/2013 Elisa Oyj Viestintäviraston päätös Elisa Oyj:n nimeämisestä yleispalveluyritykseksi internetyhteyspalvelujen tarjontaan ja päätöksen 1866/9510/2009 kumoamisesta

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1766/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi viestintämarkkinalain sekä radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi viestintämarkkinalakia sekä radiotaajuuksista

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Viestintäviraston muistio Dnro 511/9510/2012 VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONTAAN VELVOLLISTEN YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMISESSÄ NOUDATETTAVA MENET- TELY

Viestintäviraston muistio Dnro 511/9510/2012 VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONTAAN VELVOLLISTEN YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMISESSÄ NOUDATETTAVA MENET- TELY n muistio Dnro VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONTAAN VELVOLLISTEN YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMISESSÄ NOUDATETTAVA MENET- TELY SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 2. YLEISPALVELUT...1 2.1 Liittymä yleiseen viestintäverkkoon...1

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014, Hyvinkää Mitä on Taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Radiohäiriöiden selvittäminen

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO: 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVA MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE...

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 17.6.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 619/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015. Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella

Lisätiedot

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Päätös kuluttajille tarjottavien kiinteiden laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamisen lainmukaisuudesta

Päätös kuluttajille tarjottavien kiinteiden laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamisen lainmukaisuudesta Päätös 1 (11) Dnro: 4.11.2013 598/923/2013 DNA Oy PL 10 01044 DNA Tietopyyntö 3.5.2013 koskien kiinteän laajakaistan tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamista viestintäpalvelusopimuksissa Päätös

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1749/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 43 (Outokumpu) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA

PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA 28.12.2011 810/9230/2011 Saunalahti Group Oyj PL 8 00061 ELISA PÄÄTÖS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE TARJOTTAVIEN MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMIEN SOPIMUSEHTOJEN LAINMUKAISUUDESTA I SELVITYSTYÖN TAUSTA 1. Asian vireilletulo

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 28.11.2008 Olli-Pekka Rantala

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 28.11.2008 Olli-Pekka Rantala LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 28.11.2008 Olli-Pekka Rantala KANSALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA TIETOYHTEISKUNNAN INFRASTRUK- TUURIN PARANTAMISEKSI PERIAATEPÄÄTÖKSEN

Lisätiedot

YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN INTERNET- YHTEYSPALVELUJEN TARJONTAAN

YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN INTERNET- YHTEYSPALVELUJEN TARJONTAAN Viestintäviraston perustelumuistio LIITE 1 Dnro 1543/9510/2009 23.12.2009 YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN INTERNET- YHTEYSPALVELUJEN TARJONTAAN SISÄLLYSLUETTELO 1. NIMEÄMISMENETTELYN VIREILLETULO JA KÄSITTELY

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI SATAKUNTA HONKAJOKI (10) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI SATAKUNTA HONKAJOKI (10) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 4.3.2015 860/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI SATAKUNTA HONKAJOKI (10) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

Laajakaistan tilanne Suomessa

Laajakaistan tilanne Suomessa Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö 2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä

Lisätiedot

YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN PUHELINPALVELUJEN TARJONTAAN

YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN PUHELINPALVELUJEN TARJONTAAN Viestintävirasto Perustelumuistio 30.12.2010 LIITE 1 YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN PUHELINPALVELUJEN TARJONTAAN Viestintävirasto Perustelumuistio 30.12.2010 2 (39) 1. NIMEÄMISMENETTELYN VIREILLETULO

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot MuistioLUONNOS 1 (8) Asiakkuudet Dnro: 2.4.2014 437/501/2013 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio on

Lisätiedot

Televiestintäkysely 2008

Televiestintäkysely 2008 Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN SISÄKUULUVUUDESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 MITTAUSPAIKAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys MARKKINAKATSAUS 9/2012 Telepalvelujen vähittäishinnat Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

PPO Core. Jari Roininen 15.3.2013

PPO Core. Jari Roininen 15.3.2013 PPO Core Jari Roininen 15.3.2013 1 TP1 TP2 Coressa tehty PPO:lla 4G-teknologiaa hyödyntävien sovellusten ja palveluiden analysointi Työpaketissa on tutkittu ja analysoitu käytännössä kaupallisista verkkoelementeistä

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014

Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan

Lisätiedot

KUV/10570/48/2008 21.10.2008

KUV/10570/48/2008 21.10.2008 KUV/10570/48/2008 21.10.2008 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle SELVITYSMIEHEN EHDOTUS KANSALLISEKSI TOIMINTASUNNITELMAKSI TIETOYHTEISKUNNAN INFRASTRUKTUURIN PARANTAMISEKSI ( LAAJAKAISTA KAIKKIEN

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen

800 MHz LTE-verkkojen 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset

Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Kustannusarvio täyden väestöpeiton saavuttamiseksi 19.6.2008 Analyysin päävaiheet Workshop 1 (29.5.2008) Workshop 2 (9.6.2008) 1.

Lisätiedot