YLEISPALVELUA KOSKEVA TEKNISTALOUDELLINEN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISPALVELUA KOSKEVA TEKNISTALOUDELLINEN SELVITYS"

Transkriptio

1 Raportti 1 (21) Dnro: /922/2014 YLEISPALVELUA KOSKEVA TEKNISTALOUDELLINEN SELVITYS TIIVISTELMÄ Selvityksessä on tarkasteltu markkinoilla tarjolla olevia tiedonsiirtopalveluja ja tarjonnan kehitystä viiden vuoden aikajänteellä. Yleispalvelun kannalta keskeistä on koko maan kattava 100 %:n saatavuus kaikkiin kotitalouksiin ja yritysten toimipaikkoihin. Matkaviestinverkot soveltuvat ensisijaisena tekniikkana yleispalvelulaajakaistan toteuttamiseen. Yleispalveluna toteutetun liittymän tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen internetyhteys ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus ja tekninen toteutettavuus. Komission mukaan tietyn yhteysnopeuden sisällyttämistä osaksi yleispalvelua voitaisiin harkita, kun kyseistä siirtonopeutta käyttää vähintään 80 % kaikista laajakaistapalvelun omaavista kotitalouksista. Tällä hetkellä noin 73 %:lla laajakaistan käyttäjistä on 2 Mbit/s tai suurempi yhteysnopeus. Tehdyn ennusteen mukaan 80 %:lla tilaajista käytössä olevan yhteysnopeuden saavuttavan 2 Mbit/s vuoden 2016, 4 Mbit/s vuoden 2018 ja 10 Mbit/s vuoden 2019 aikana. Mikäli yleispalvelulaajakaistan nopeutta nostetaan, tulisi laadun määräytyä samoin perustein kuin muiden tarjolla olevien liittymien kohdalla. Matkaviestinverkossa laadullinen vähimmäistaso edellyttää tyypillisesti liittymälle priorisoituja resursseja, mikä voi haitata tai jopa estää muiden alueella sijaitsevien käyttäjien tiedonsiirtopalveluja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yleispalvelulaajakaistan nopeuteen vaikuttavat seuraavat seikat: Vuoden 2016 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 2 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Kun lisäksi otetaan huomioon UMTS-verkkopeiton kattavuus, 2 Mbit/s:n laajakaistapalvelun tiedonsiirtonopeus olisi perusteltavissa tarkoituksenmukaiseksi yleispalvelulaajakaistan nopeudeksi. Vuoden 2017 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 4 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Vastaavan nopeuden toteuttaminen yleispalveluna edellyttäisi laajoja investointeja UMTS-verkkoihin, koska LTE-verkot eivät tässä vaiheessa ole riittävän kattavia yleispalvelun toteuttamiseen. Yleispalvelulaajakaistan yhteysnopeuden nostolle ei ole teknistaloudellisia edellytyksiä tässä vaiheessa.

2 2 (21) Vuoden 2018 loppuun mennessä tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 10 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. LTEverkot eivät vielä ole riittävän kattavia yleispalvelun tarjoamiseen (99 %:n väestöpeitto vastaa 60 %:n maantieteellistä peittoa). Yleispalvelulaajakaistan nopeus voisi olla toteutettavissa 4 6 Mbit/s tasolla. Vuoteen 2020 mennessä LTE- ja LTE-A-verkot kehittyvät yhä kaupallisesti. Mahdollinen 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönotto edistäisi myös haja-asutusalueille tarjottavien tiedonsiirtopalvelujen yhteysnopeuksia. Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle olisi mahdollista arvioida tarkoituksenmukaisen laajakaistapalvelun tiedonsiirron nopeuden nostoa 8 10 Mbit/s tai jopa tätä korkeammalle tasolle. 1 TAUSTAA Viestintämarkkinalain yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille viestintäpalvelujen käyttäjille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut käyttäjän vakituisessa asuin- tai sijaintipaikassa. Viestintämarkkinalain 60 c :n mukaan liittymän on mahdollistettava kaikille käyttäjille tarkoituksenmukainen internetyhteys, ottaen huomioon tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus, tekninen toteutettavuus ja kustannukset. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta säädetään lain 60 c :n 3 momentin mukaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Ennen asetuksen antamista Viestintäviraston on viestintämarkkinalain 60 c :n 3 momentin mukaan tarvittaessa laadittava selvitys tiedonsiirtopalvelujen markkinoista, tilaajien enemmistön käytössä olevasta yhteysnopeudesta ja teknisestä kehitystasosta sekä arvio sääntelyn taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi päivätyssä selvityspyynnössään Viestintävirastoa laatimaan em. lainkohdan mukaisen selvityksen, jossa pyydettiin virastoa arvioimaan sekä tällä hetkellä että seuraavan noin viiden vuoden aikajänteellä, vuoteen 2020 saakka, tiedonsiirtopalvelujen markkinoita, tilaajien enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta ja teknistä kehitystasoa sekä arviota sääntelyn taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille. Selvitys pyydettiin toimittamaan liikenne- ja viestintäministeriöön mennessä. Selvityksessä käsitellään: Yleispalvelun lainsäädännöllisiä reunaehtoja Tiedonsiirtopalvelujen markkinoita Teknisiä reunaehtoja ja kehitysnäkymiä yleispalvelun toteuttamiselle Tilaajien enemmistön käytössä olevia yhteysnopeuksia Yleispalveluvelvoitteen taloudellisia vaikutuksia sekä

3 3 (21) Teleyritysten näkemyksiä yleispalvelulaajakaistan nopeuden noston teknistaloudellisista mahdollisuuksista. Selvityksessä Viestintävirasto hyödynsi yleispalveluyritysten nimeämiseksi kerättyjä tietoja laajakaistapalvelujen saatavuudesta, vuosittain kerättäviä viestintämarkkinatietoja sekä viraston teettämissä viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksissa kerättyjä tietoja. Viestintävirasto järjesti teleyritysten edustajille keskustelutilaisuudet ja Keskustelutilaisuuksien jälkeen paikalla olleille varattiin kirjallinen kommentointimahdollisuus. DNA Oy, Elisa Oyj, Finnet-liitto ry sekä TeliaSonera Finland Oyj toimittivat kirjalliset kommentit keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin liittyen. Yhteenveto teleyritysten näkemyksistä on esitetty luvussa 7. 2 YLEISPALVELUN LAINSÄÄDÄNNÖLLISET REUNAEHDOT Yleispalvelun sisältö on määritelty EU:n tasolla yleispalveludirektiivissä 2002/22/EY, jota on muutettu vuonna 2009 annetulla direktiivillä 2009/136/EY. Yleispalvelun tarkoituksena on toimia turvaverkkona tilanteessa, jossa markkinat eivät tyydyttävästi täytä loppukäyttäjien tarpeita. Yleispalveluksi määriteltyjen palvelujen osalta saatavuus, kohtuuhintaisuus, tietty laatutaso ja esteettömyys ovat keskeisiä tavoitteita. Komissio tarkastelee säännöllisesti yleispalvelun laajuutta selvittääkseen, onko direktiiviä tarpeen muuttaa teknisten ratkaisujen ja markkinoiden kehityksen valossa. Yleispalveluna tarjotun liittymän on oltava riittävä mahdollistamaan tarkoituksenmukainen internetyhteys, ottaen huomioon vallitseva tilaajien enemmistön käytössä oleva yhteysnopeus ja tekninen toteutettavuus. Yleispalveludirektiivissä ei määritellä yleispalveluun kuuluvan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden tiedonsiirrolle nopeutta, mutta tietoyhteyksillä olisi direktiivin johdanto-osan mukaan voitava tukea tiedonsiirtoa nopeudella, joka sopii online-palvelujen, kuten internetin kautta tarjottujen palvelujen, saamiseen. Tarkoituksenmukaisen internetyhteyden määrittelyssä voidaan ottaa huomioon kansalliset erityisolosuhteet edellyttäen, että kilpailu ei markkinoilla vääristy. Jos jäsenvaltion toimien seurauksena nimettyyn yritykseen kohdistuu kohtuuton rasite, kun kustannukset ja tulot sekä kyseisten palvelujen tarjoamisesta koituvat aineettomat edut otetaan asianmukaisesti huomioon, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön järjestelmiä nettokustannusten kattamiseksi. Yleispalveludirektiivin johdanto-osassa on kuitenkin nimenomaisesti todettu, että perusverkon infrastruktuurille voidaan myös järjestää vaihtoehtoinen rahoitus, johon kuuluu yhteisön rahoitusta tai yhteisön lainsäädännön mukaisia kansallisia toimia. Komissio katsoo antamassaan tiedonannossa KOM(2011)795, että kun tarkastellaan yleispalveludirektiivin johdanto-osan 25 kappaleessa asetettua edellytystä, jonka mukaan velvoitteen piiriin kuuluvien palvelujen tulisi olla 'väestön huomattavan enemmistön saatavilla', voitaisiin soveltaa tiettyjä vähimmäisosuuksia sen määrittämiseksi, onko laajakaistan levinnei-

4 4 (21) syydessä saavutettu tarvittava kriittinen massa. Komission mielestä jäsenvaltioita voitaisiin tässä vaiheessa pyytää harkitsemaan laajakaistaliittymien sisällyttämistä yleispalveluvelvoitteeseen, kun kyseistä siirtonopeutta käyttää kansallisella tasolla vähintään puolet kaikista kotitalouksista ja vähintään 80 prosenttia kaikista internetliittymän omaavista kotitalouksista. Tällä hetkellä Suomessa yleispalveluun kuuluva tarkoituksenmukainen internetyhteys on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella 732/2009. Liittymän vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on nykyisin 1 Mbit/s. Riittävää on kuitenkin, että liittymän keskimääräinen vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Yleispalvelun toteutumisen varmistamiseksi Viestintävirasto on nimennyt yleispalveluyrityksen internetyhteyden tarjontaan 304 kunnan tai kunnanosan alueelle. Yleispalveluna tarjottavan internetyhteyden vähimmäisnopeuden nostaminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamista. Lisäksi Viestintäviraston tulee arvioida yleispalveluun kuuluvien laajakaistapalvelujen saatavuutta Suomessa, ja nimetä arvioinnin perusteella päätöksillään yleispalveluvelvolliset yritykset alueille, joilla ei ole riittävää palvelujen kaupallista tarjontaa. 3 TIEDONSIIRTOPALVELUJEN MARKKINAT Viestintävirasto on seuraavassa tarkastellut laajakaistaliittymän toteutusvaihtoehtoina eri tiedonsiirtoverkkoja ja niiden soveltuvuutta yleispalvelun toteuttamiseen. 3.1 Kiinteällä verkolla toteutetut liittymät Vuoden 2013 lopulla kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli noin 1,7 miljoonaa. Viime vuosina liittymien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana tai hieman laskenut eikä saatavuuden laajaa kasvua ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä. Kiinteällä liityntätekniikalla puhelinverkon kautta toteutetut DSL-liittymät ovat vähenemässä, kun taas kaapelimodeemi- sekä valokuituliittymien lukumäärät ovat selvästi nousseet. Nykyisin kaikista kotitalouksista noin 62 prosentilla on kiinteän verkon avulla toteutettu internetyhteys. Kaupunkialueilla kiinteän verkon liittymien saatavuus on pääsääntöisesti hyvä, mutta haja-asutusalueilla kiinteitä liittymiä on saatavilla vain paikallisesti.

5 5 (21) Yleispalvelun toteuttamiseksi kiinteiden verkkojen välityksellä ainut todellinen vaihtoehto on kattavan valokuituverkon rakentaminen. Hallituksen tavoitteena onkin saada käytännössä kaikille vakinaisille asunnoille sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimipaikoille enintään 2 km:n etäisyydellä 100 Mbit/s internetyhteyden mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko. Yleispalvelun näkökulmasta laajakaistayhteyden todellinen saatavuus kaikille kauimmaisille kotitalouksille jää kuitenkin markkinaehtoisesti toteutumatta korkeiden rakentamiskustannusten (keskimäärin 12 euroa per metri) vuoksi. Näin ollen kiinteällä verkolla ei voida toteuttaa 100-prosenttista valtakunnan laajuista yleispalvelun saatavuutta ilman merkittävää julkista rahoitusta. 3.2 Matkaviestinverkossa toteutetut liittymät Vuoden 2013 lopulla matkaviestinverkon liittymiä tiedonsiirrolla oli noin 6,1 miljoonaa. Tiedonsiirtoliittymien määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut erittäin voimakkaasti, lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2011 tasosta. Vuoden 2013 aikana osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinliittymiin kuukausimaksullisen datapaketin, mikä osaltaan näkyy tiedonsiirtoliittymien määrien kehityksessä. Nykyisin kaikista kotitalouksista noin 66 prosentilla on matkaviestinverkon avulla toteutettu internetyhteys. Matkaviestinverkoissa kolme suurinta toimijaa ovat matkaviestinverkko-operaattorit DNA Oy, Elisa Oyj sekä TeliaSonera Finland Oyj. Niiden yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista oli vuoden 2013 lopussa 99 prosenttia. Matkaviestinverkkoja operoivat teleyritykset ovat markkinaehtoisesti rakentaneet kattavaa langattoman laajakaistan saatavuutta, ja kaupallisin perustein saavutetaankin peittoalueeltaan kattavaa palvelusaatavuutta. Esimerkiksi 1 Mbit/s -tiedonsiirtonopeuden kaupallisen tarjonnan laajuus väestöpeiton perusteella laskettuna on Viestintäviraston käytössä olevan materiaalin perusteella arvioituna noin 99,5 prosenttia. Tällä hetkellä kuluttajille on kolmen suurimman matkaviestinverkko-operaattorin verkoissa tiedonsiirtoa varten tarjolla UMTS- ja LTE-verkon liittymiä. LTE-verkkojen peittoalueet ovat vielä UMTS-verkkoja selkeästi pienemmät, joten LTE-verkon liittymät toimivat sen ulkopuolella pääasiassa UMTS-verkossa. Lisäksi valtakunnallisen LTE-matkaviestinverkon kautta tiedonsiirtopalveluja tarjoaa Ukkoverkot Oy. Tiedonsiirron määrä jatkaa kasvuaan matkaviestinverkoissa. Langattoman tiedonsiirron käytön kasvu rajoittaa saavutettavia tiedonsiirtonopeuksia UMTS- ja LTE-verkoissa, kun teknologian mahdollistamaa rajallista kokonaiskapasiteettia hyödyntää entistä useampi samanaikainen aktiivinen käyttäjä. Kasvuennuste langattomalle tiedonsiirrolle (kuvio 1).

6 6 (21) Kuvio 1: Cisco, Global Mobile Data Traffic 2013 to Muut laajakaistatekniikat Matkapuhelinverkot soveltuvat kustannustehokkuudeltaan parhaiten laajakaistaliittymien tarjontaan koko maan kattavasti, sillä verkkopeiton rakentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin muilla vaihtoehdoilla. Suomessa kiinteitä WiMAX-liittymiä tarjoavat teleyritykset tarjoavat verkoissaan maksimissaan 8 Mbit/s -liittymiä. WiMAX soveltuu periaatteessa langattomana tekniikkana hyvin hajaasutusalueilla laajakaistan tarjontaan. Kiinteitä WiMAX-verkkoja on kuitenkin käytössä vain paikallisesti eri puolilla Suomea. Lisäksi Suomessa käytetyt kiinteän WiMAX-verkon laitteet ovat osin elinkaarensa loppupäässä. Teleyritykset eivät ole ilmoittaneet laajentavansa verkon peittoa nykyisestä vuoden 2015 loppuun mennessä. Verkot on rakennettu 3,5 GHz taajuusalueelle. Nykyisen käytön jatkumista vuoden 2016 jälkeen selvitetään. Satelliittilaajakaista soveltuu haja-asutusalueiden laajakaistapalvelujen tarjontaan vain täydentävänä tekniikkana. Vaihtoehtoa on tällä hetkellä tarjolla ainoastaan yrityskäyttöön. Satelliittilaajakaistatekniikalla tarjotaan enintään 18 Mbit/s -liittymiä. Satelliitin yhden solun kapasiteetti on rajallinen eikä sitä ole mahdollista lisätä.

7 7 (21) 4 TEKNISET REUNAEHDOT KATTAVALLE TIEDONSIIRTO- PALVELUJEN SAATAVUUDELLE 4.1 Kiinteiden verkkojen saatavuus haja-asutusalueella Laajakaista hankkeessa valtio tukee huippunopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista haja-asutusalueille. Hankkeen tavoitteena on saatavuuden parantaminen noin hajaasutusalueen käyttäjälle. Vuoden 2013 lopussa hankkeen myötä laajakaistapalvelujen saatavuus on kasvanut noin kotitaloudelle. Lopulliset hankeen vaikutukset laajakaistapalvelujen saatavuudessa näkyvät kokonaisuudessaan, kun rakentaminen hankkeessa on päättynyt. Kiinteällä verkolla ei voida toteuttaa 100-prosenttista valtakunnan laajuista yleispalvelun saatavuutta ilman nykyistä laajempaa julkista rahoitusta. 4.2 Valtakunnalliset matkaviestinverkot Matkapuhelinverkot soveltuvat kustannustehokkuudeltaan parhaiten laajakaistaliittymien kattavaan tarjontaan, sillä niiden avulla koko maan kattava verkkopeiton rakentaminen on lähtökohtaisesti edullisempaa muihin ratkaisumalleihin verrattuna. Suomessa on matkaviestinverkkojen käytössä ja käyttöönottoa varten suunnitteilla useita taajuusalueita, joista osalla hyödynnetään laajakaistapalvelujen tarjontaan soveltuvaa teknologiaa. Tällaiset taajuusalueet ovat UMTS- ja LTEmatkaviestintoiminnan osalta listattu taulukkoon (kuvio 2). Matkaviestinteknologian laaja käyttöönotto edellyttää saavutettavan verkkopeiton lisäksi käyttäjiltä vastaanottoon soveltuvaa päätelaitetta. Kuvio 2: UMTS- ja LTE-matkaviestintoiminnan taajuusalueet Taajuusalueet UMTS- ja LTEkäytössä Kuvaus käyttötarkoituksesta 450 MHz Taajuusalueella on toiminnassa LTE-verkko, jossa tarjotaan internet-yhteyksiä viranomaisten, yritysten ja yksityisten loppuasiakkaiden käyttöön. 700 MHz Taajuusalue ei ole vielä matkavistinverkkojen laajakaistapalvelujen hyödynnettävissä. Käyttöönotto voi mahdollistaa entistä nopeampia laajakaistan yhteysnopeuksia mm. taajuuksien yhteiskäytön (Carrier Aggregation) ja lisäkapasiteetin avulla.

8 8 (21) 800 MHz Taajuusalue on otettu käyttöön LTE-verkoille, ja teleyritykset rakentavat parhaillaan verkkopeittoa saavuttaakseen toimiluvissa vaaditut väestöpeitot vuoden 2018 loppuun mennessä. 900 MHz Taajuusalue on käytössä GSM- ja UMTS-tekniikoilla. UMTS 900 -toteutuksella on tällä hetkellä merkittävä rooli matkaviestinverkon laajakaistapalvelujen tuottamisessa haja-asutusalueille. Tulevaisuudessa taajuusalueella GSM-tekniikan tarpeen on arvioitu vähenevän asteittain, ja osa sen käytössä olevasta taajuuskaistasta näin ollen mahdollisesti vapautuu muiden teknologioiden käyttöön. Yli 1 GHz Korkeammat, yli 1 GHz taajuusalueet eivät sovellu hyvin laajakaistapalvelujen tuottamiseen haja-asutusalueilla tukiasemakohtaisen peittoalueen pienuuden vuoksi. 4.3 Matkaviestinverkon teknologian asettamat rajoitteet Tällä hetkellä matkaviestinverkoissa käytössä olevat teoreettiset tiedonsiirron enimmäisnopeudet verkosta päätelaitteelle ovat LTE-verkossa 150 Mbit/s ja UMTS-verkossa 42 Mbit/s. Haja-asutusalueella 800MHz LTE-verkkojen käyttöön myönnetyt 10 MHz taajuuskaistat mahdollistavat kuitenkin vain 75 Mbit/s teoreettisen enimmäisnopeuden. Tiedonsiirtonopeuksia tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, että verkkojen kapasiteetti on rajallinen ja todellinen paikallisesti saavutettava siirtonopeus vaihtelee riippuen käytössä olevasta taajuuskaistasta, käytettävästä tekniikasta ja käyttäjien määrästä. Lisäksi käyttöpisteen etäisyydellä tukiasemasta, vallitsevilla radio-olosuhteilla ja käytettävällä päätelaitteella on merkittävä vaikutus saavutettavissa olevaan yhteysnopeuteen. Radio-olosuhteiden heiketessä kapasiteetti ja saavutettavissa olevat nopeudet putoavat selvästi. Katvealueet ovat tyypillisiä radioverkon parantamista edellyttäviä verkon ongelmakohtia. Matkaviestinverkkojen tiedonsiirron enimmäisnopeudet edustavat tukiasemasolun alueella hyvissä olosuhteissa saavutettavaa mahdollista yhteenlaskettua kapasiteettia. On myös huomioitava, että kaikkia matkaviestinverkkojen taajuusalueita ja ominaisuuksia ei ole käytettävissä koko maan kattavasti, esimerkiksi Suomen valtion raja-alueilla. LTE-verkoissa 150 Mbit/s -tiedonsiirtonopeus edellyttää 20 MHz kaistanleveyttä. UMTS-verkoissa 42 Mbit/s -tiedonsiirtonopeus edellyttää Dual Carrier -toiminnallisuutta 2x5 MHz:n kaistanleveydellä. UMTS-verkoissa 5 MHz:n kaistanleveyttä hyödyntäen päästään 21 Mbit/s -enimmäisnopeuteen ja LTE-verkoissa 10 MHz kaistanleveydellä 75 Mbit/s -enimmäisnopeuteen.

9 9 (21) Laajakaistapalveluja ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa sellaisilla suunnitteluperiaatteilla, että kaikki käyttäjät voisivat yhtäaikaisesti käyttää täyttä teknologian tarjoamaa maksiminopeutta. Mikäli käyttäjiä on tukiasemasolun alueella useampia, jaetaan kapasiteettia kaikkien käyttäjien kesken. Tukiasemasolun reuna-alueilla joudutaan jonkin tietyn yhteysnopeuden saavuttamiseksi kuluttamaan enemmän tukiasemasolun kapasiteetista verrattuna tukiaseman lähellä hyvissä radio-olosuhteissa sijaitsevaan pisteeseen. Matkaviestinverkkojen käytön luonteeseen kuuluva käyttäjien liikkuvuus hankaloittaa kapasiteetin hallintaa ja voi aiheuttaa ajoittaisia kapasiteettiongelmia. UMTS-verkon alueella tiedonsiirtonopeuden yleisesti saavutettavaksi asetettu tavoitearvo on noin 2 Mbit/s paikallaan olevassa käyttöympäristössä. 1 Kuten teknologioiden mahdollistamista enimmäisnopeuksista käy ilmi, tukiasemasolun kapasiteetin lisäys tulee LTE:n myötä olemaan merkittävä. Tehokkuuden parannus on kuitenkin pienintä solun reunalla, joka selvityksessä kerättyjen tietojen perusteella on käytössä olevasta taajuuskaistaa riippuen arviolta 3-4-kertainen. Yleispalvelulaajakaistaa tarvitsevat käyttäjät sijaitsevat tyypillisesti matkaviestinverkon kuuluvuusalueen reunamilla tai kokonaan sen ulkopuolella. Näillä alueilla kaupallisin perustein rakennetun verkon kuuluvuus on heikko, ja laajakaistan saatavuutta varten tarvitaan erityisjärjestelyjä esimerkiksi antennivastaanoton tai verkon kapasiteetin osalta. Solun reunalla sijaitseva liittymä kuormittaa tukiaseman kapasiteettia merkittävästi. Esimerkiksi mikäli UMTS-tukiasemasolun reunalla sijaitsevalle käyttäjälle tarjotaan 1 Mbit/s -yhteysnopeutta, jää tukiasemasolun 21 Mbit/s -kokonaiskapasiteetista muille alueen käyttäjille yhteensä arviolta vain 2,5 Mbit/s. 2 Vastaavasti LTE-tekniikalla yhden 20 MHz:n taajuuskaistaa hyödyntävän tukiasemasolun teoreettisella 150 Mbit/s -kokonaiskapasiteetilla voidaan toteuttaa vain yksi noin 8 10 Mbit/s -liittymä solun reunalla. 450 MHz LTE -verkon käytössä oleva taajuuskaista mahdollistaa tukiasemasolun alueella teoreettisen 15 Mbit/s -tiedonsiirtonopeuden. Tälläkin taajuusalueella saavutettaviin todellisiin tiedonsiirtonopeuksiin vaikuttavat vastaavasti käyttäjien määrä, loppukäyttäjän sijainti sekä radio-olosuhteet. Haja-asutusalueilla matkaviestinverkkoja on taloudellisesti edullisinta rakentaa alle 1 GHz:n taajuuksilla, joilla päästään suurempiin tukiasemakohtaisiin peittoalueisiin ja saadaan useampia käyttäjiä palvelujen piiriin. Tällä perusteella korkeampien taajuusalueiden, kuten 1800 MHz, 2100 MHz, 2600 MHz, voidaan todeta hyödyttävän pääasiassa taajama-alueita ja asutuskeskittymiä. 1 ITU: About mobile technology and IMT-2000 (http://www.itu.int/osg/spu/imt-2000/technology.html) 2 Dahlman et. al.: 3G Evolution - HSPA and LTE for Mobile Broadband, Li Yuesheng: 1Mbps: Economical and practical (http://www.huawei.com/en/about-huawei/publications/communicate/hw htm) ja Dahlman et. al. (Ericsson Research): The 3G Long-Term Evolution - Radio Interference Concepts and Performance Evaluation.

10 10 (21) 4.4 Yleispalvelulaajakaistan laatu 4.5 Kiinteä antennivastaanotto Yleispalvelulaajakaistan keskimääräiselle vähimmäisnopeudelle on asetettu saapuvassa liikenteessä erityisiä laatuvaatimuksia. Laajakaistapalvelun nopeudesta puhuttaessa on tavanomaista viitata palvelun nimellis- tai enimmäisnopeuteen. Liittymälle ilmoitettua enimmäisnopeutta voidaan pitää kuvaavana arvona, eikä se sellaisenaan kerro riittävästi palvelun laadusta ja todellisesta tiedonsiirtonopeudesta. Ilmoitettavan nimellisnopeuden lisäksi sopimuksessa on ilmoitettava lisäksi tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli. Laajakaistapalvelujen todelliset tiedonsiirtonopeudet vaihtelevat muun muassa verkkotyypin, asiakkaan käyttämän liityntätavan ja verkkoa kuormittavien asiakkaiden lukumäärän perusteella. Lisäksi matkaviestinverkon siirtotiellä vallitsevien olosuhteiden aiheuttama ajoittainen laadun vaihtelu on huomattavaa ja yhteysnopeuden vaihtelu on luonnollista. Suuri vaikutus on myös sillä, käytetäänkö laajakaistapalvelua liikkuvasti vai kiinteässä käyttöympäristössä. Mikäli yleispalvelulaajakaistan yhteysnopeudelle asetetaan erityisiä laatuvaatimuksia, edellyttää tämä tyypillisesti niin kutsutun priorisointitoiminnon käyttöönottoa. Muuten käyttäjälle ei pystytä takaamaan tiettyä vähimmäislaatutasoa. Yhden tai useamman liittymän priorisointi matkaviestinverkoissa laadultaan korkeampaan luokkaan voi kuitenkin haitata tai jopa estää alueella sijaitsevien muiden käyttäjien tiedonsiirtopalveluja. Viestintävirasto on antanut linjauksen kaupallisten laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamisesta. Jos toteutunut tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli ei vastaa sopimuksessa määriteltyä ja kyse on teleyrityksen olennaisesta sopimusrikkomuksesta, käyttäjä voi purkaa liittymäsopimuksen Käyttäjä voi myös vaatia virheen oikaisua, mutta teleyritys ei ole lain mukaan normaalitilanteessa velvollinen oikaisemaan virhettä, jos siitä aiheutuisi teleyritykselle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Yleispalveluna tarjotun liittymän osalta sen sijaan yleispalveluyritys joutuu liittymän toimivuuden takaamiseksi parantamaan palvelun laatua. Matkaviestinverkon kuuluvuutta voidaan parantaa kiinteällä antennivastaanotolla. Kiinteä antennivastaanotto tarkoittaa usein hyvin paikallista laajakaistan käyttöympäristöä, esimerkiksi asunnon sisätiloja. Antennivahvistuksen avustamana saatavuusalueen maantieteellinen peitto ja sijaintiin saavutettavissa olevat yhteysnopeudet voivat kasvaa merkittävästi. Kiinteä antennivastaanotto rajoittaa siis liikkuvuutta laajakaistan käytössä mutta se mahdollistaa alhaisemmat verkon rakentamiskustannukset haja-asutusalueille ja soveltuu yleispalvelun toteuttamiseen alueilla, joissa muutoin jäädään heikon kuuluvuuden vuoksi alhaisiin yhteysnopeuksiin. Pelkästään kiinteän

11 11 (21) 4.6 Teknologian kehitys antennivastaanoton avulla ei kuitenkaan saada laajakaistaliittymää tai tiettyä yhteysnopeutta kaikille Suomen kotitalouksille ja yritysten toimipaikoille, vaan näissä tilanteissa tarvitaan investointeja verkkoon. Merkittävimmät näköpiirissä olevat matkaviestinverkkojen kautta toteutettujen laajakaistaverkkojen kehityshankkeet koskevat LTE- ja LTE-A-teknologioiden ja ominaisuuksien käyttöönottoa. LTE-tekniikalla 800 MHz:n taajuusalueella 10 MHz:n kantoaalto tarjoaa arviolta 3 4 kertaa suuremman kapasiteetin kuin UMTS 900 MHz:n taajuusalueella 5 MHz:n kantoaalto. Mikäli LTE 800 -verkkojen rakentamisessa noudatetaan vähintään UMTS-verkkojen kaltaista tukiasematiheyttä ja suunnitteluperiaatteita, voidaan LTE-verkkojen valmistuttua olettaa myös peittoalueen reunamilla saavutettavien yhteysnopeuksien kasvavan arviolta vähintään kolminkertaisiksi. Tulevina vuosina mm. käyttöön otettavien parempien antenniratkaisujen ja LTE-A-tekniikan myötä siirtonopeuksien nimellisnopeudet kasvavat ensivaiheessa 300 megabittiin sekunnissa. LTE-A-tekniikan tarjoamat korkeammat siirtonopeudet edellyttävät haja-asutusalueilla pääasiassa uusien, alle 1 GHz taajuuskaistojen käyttöönottoa matkaviestinverkoissa hyödyntäen taajuuskaistojen yhteiskäyttöä (Carrier Aggregation). LTE Carrier Aggregation ominaisuutta voitaisiin haja-asutusalueilla hyödyntää ennen kaikkea 700 MHz:n ja 800 MHz:n taajuusalueiden yhteiskäytössä. Teknologian jatkokehityksessä olevia uusia LTE-A ominaisuuksia, kuten LTE Coordinated Multipoint, on myös suunniteltu parantamaan yhteyden laatua vähentämällä häiriötä erityisesti solujen reunoilla, mutta näiden parannusten käyttöönottoon menee vielä useampi vuosi. Lisäksi uusien matkaviestinverkkojen teknologiatasojen ja ominaisuuksien hyödyntäminen edellyttää käyttäjiltä tähän tarkoitukseen soveltuvaa päätelaitetta. Aikataulullisesti 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönotossa on vielä epävarmuustekijöitä, ennen kuin se saadaan langattoman laajakaistan käyttöön. Tämän hetken näkymät huomioiden taajuusaluetta ei päästä ainakaan täysimääräisessä valtakunnallisessa laajuudessa hyödyntämään vielä vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuudessa kaavailtu seuraavan sukupolven matkaviestinverkko, nk. 5G-verkko, on tämän hetken määritysten perusteella parantamassa yhteysnopeuksia ennen kaikkea taajamissa. Tästä teknologiakehityksestä eivät haja-asutusalueet tämän hetken tiedoilla pääse hyötymään muualla kuin mahdollisesti suurempien LTE-tukiasemasolujen alueella, kun väestökeskittymien kuormitus siirtyy 5G-verkkoon.

12 12 (21) 4.7 Yhteenveto teknisestä selvityksestä Puhtaasti tekniseltä kannalta tarkasteltuna käytössä olevan UMTS-matkaviestintekniikan ominaisuudet mahdollistavat 1 Mbit/s:ä korkeampien tiedonsiirtonopeuksien tarjoamisen kattavasti myös haja-asutusalueella. Rakenteilla olevat LTE-verkot 800MHz:n taajuusalueella soveltuvat myös hyvin 1 Mbit/s:ä nopeampien tiedonsiirtopalvelujen tarjontaan haja-asutusalueille. Matkaviestinverkkojen tekniikalla yleispalvelusääntelyn edellyttämä 100 %:n koko maan kattava saatavuus on toteutettavissa, mutta edellyttää investointeja verkkoihin. UMTS-verkkotekniikalla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti 2 Mbit/s -tiedonsiirtoyhteyksiä edellyttäen, että verkon saatavuusalue ulottuu kattavasti kaikille käyttäjille. LTE-verkkotekniikan nähdään mahdollistavan 20 MHz:n taajuuskanavalla yleisesti vähintään 6 8 Mbit/s tiedonsiirtoyhteydet vastaavalla matkaviestinverkon rakenteella. LTE-verkkotekniikalla hyödyntäen 10 MHz:n kaistanleveyttä jäädään tätä alhaisempiin nopeuksiin. 5 TILAAJIEN ENEMMISTÖN KÄYTÖSSÄ OLEVA YHTEYSNOPEUS Selvityksessä tilaajien käytössä olevia laajakaistan yhteysnopeuksia tarkastellaan komission tiedonannossa määritellyn "väestön huomattavan enemmistön" mukaisesti. Komission mukaan tietyn laajakaistaliittymien siirtonopeuden sisällyttämistä yleispalveluvelvoitteeseen voitaisiin harkita, kun kyseistä siirtonopeutta käyttää kansallisella tasolla vähintään puolet kaikista kotitalouksista ja vähintään 80 prosenttia kaikista laajakaistaliittymän omaavista kotitalouksista. Tietoja tarkasteltaessa tulee huomioida, että yhteysnopeudet on ilmaistu nimellisnopeuksina. Liittymän nimellisnopeus tarkoittaa liittymän markkinoinnissa ja liittymäsopimuksessa ilmoitettua tiedonsiirtonopeutta kuvaavaa enimmäisarvoa. Vuonna 2014 tehdyn viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksen perusteella internetliittymä on 89 prosentilla kotitalouksista. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen perusteella käytössä olevista internetliittymistä vuoden 2014 puolivälissä: noin 73 %:lla nopeus oli 2 Mbit/s tai enemmän, noin 67 %:lla nopeus oli 4 Mbit/s tai enemmän, noin 61 %:lla nopeus oli 10 Mbit/s tai enemmän (kuvio 3).

13 13 (21) Kuvio 3: Liittymänopeuksien osuudet käytössä olevista internetliittymistä 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% Yli 2Mbit/s Yli 4Mbit/s Yli 10Mbit/s Yli 25Mbit/s Yli 100Mbit/s 10,00% 0,00% Eri palvelujen vaatimukset yhteysnopeudelle Internetyhteyden kautta käytettävien eri palvelujen edellyttämät tiedonsiirtonopeudet vaihtelevat palvelun mukaan (kuvio 4). Musiikin ja internetradion kuuntelu, verkkopankin käyttö sekä nettilehtien lukeminen onnistuvat esimerkiksi 1 Mbit/s -internetyhteydellä. Yhteysnopeuden vaikutus on kuitenkin käyttäjän nähtävissä internetsivun latautumisajassa, sillä saman internetsivun latautumisaika voi vaihdella runsaastikin yhteysnopeudesta riippuen. Hyvälaatuisen videokuvan välittäminen edellyttää nopeampaa internetyhteyttä, samoin kuin IPTV:n 3 katsominen. Reaaliaikainen videokuva vaatii lisäksi tasalaatuista nopeutta, sillä nopeuden vaihtelu näkyy käyttäjälle mm. kuvan pätkimisenä. Tilausvideopalvelut eivät ole yhtä alttiita yhteysnopeuden vaihtelun aiheuttamille häiriöille, sillä mediatiedostoa voidaan puskuroida päätelaitteen muistiin samalla, kun sitä toistetaan. Puskuroinnista huolimatta palvelu vaatii kuitenkin laadultaan hyvää yhteyttä, jossa nopeustaso ei suuresti vaihtele. VOIP- ja videopuheluissa myös riittävä lähtevä tiedonsiirtonopeus on olennaista palvelun laadun kannalta. 3 IPTV (Internet Protocol Television) tarkoittaa jakelutietä, jossa televisio-ohjelmat välitetään laajakaistan avulla suljetussa verkossa.

14 14 (21) Kuvio 4: Palvelujen edellyttämiä yhteysnopeuksia Palvelu Musiikki Internet-radio Tilausvideot, SD Tilausvideot, HD IPTV, SD IPTV, HD VoIP-puhelu* Videopuhelu* Tyypillinen nopeuden vaihteluväli (riippuen laadusta) kbit/s kbit/s 1 3 Mbit/s 2 10 Mbit/s 1,5 5 Mbit/s 5 20 Mbit/s kbit/s 256 kbit/s 2 Mbit/s Suositeltava yhteysnopeus YLE Areena Ruutu Netflix MTV Katsomo 2 Mbit/s 4 Mbit/s 1,5 Mbit/s 3,0 Mbit/s (SD-laatu) 5,0 Mbit/s (HD-laatu) 4 Mbit/s Lähde: YLE, MTV, Nelonen Media, Netflix, ITU, CRU, Sony Corporation, Apple Inc., Netflix Inc. ja Videra Oy. *(myös lähtevän yhteyden nopeus) 5.2 Arvio enemmistön käytössä olevien yhteysnopeuksien kehityksestä Arvioitaessa tulevan viiden vuoden aikajänteellä tilaajien enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta voidaan ennusteen suuntaviivoja ottaa aikaisemmin toteutuneista kasvutrendeistä. Kerätyistä markkinatiedoista muodostetusta kuvaajasta voidaan todeta, että yhteysnopeudet ovat neljän edellisvuoden aikana kasvaneet tasaisemmin verrattuna tätä edeltäneeseen nopeampaan yhteysnopeuksien kasvuun. Käytössä olevien yhteysnopeuksien voidaan odottaa ajoittain nousevan ripeästikin seurauksena esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotosta. Vaikka uusien käyttöönotettavien teknologioiden mahdollistamaa yhteysnopeuksien nopeampaa kasvua on haastava ennakoida, voi matkaviestinverkkojen osalta selvästi nostaa esiin LTE-verkkojen potentiaalin. Viiden vuoden aikajänteen arviota tehtäessä ei voida täsmälleen tietää LTE-verkkojen läpimurron lopullista ajankohtaa ja vaikutusta, mutta läpimurron voi arvioida ajoittuvan vuosille ottaen huomioon toimilupaehtojen rakentamisvelvoitteet. Näin ollen seuraavan viiden vuoden aikajänteelle annettavassa arviossa on epävarmuustekijöitä, ja käytössä olevien tiedonsiirtonopeuksien kasvu voi olla myös tässä esitettävää arviota suurempaa.

15 15 (21) Markkinatiedoista ja kuluttajatutkimuksessa kerätyt liittymien yhteysnopeudet on luokiteltu asteikoittain, joten täsmällisiä yhteysnopeuksia ei käytössä olevien tietojen perusteella voi esittää. Tarkoitukseen soveltuvana ennusteena voidaan esittää näiden asteikoittain ryhmiteltyjen liittymien prosentuaalista muutosta ajan funktiona. Vuodesta 2011 lähtien tarkasteltaessa, vähintään 2 Mbit/s -liittymien osuus on kasvanut keskimäärin 3 % vuodessa. Vastaavalla aikajaksolla tarkasteltuna vähintään 4 Mbit/s -liittymien osuus on kasvanut noin 4 % vuodessa ja 10 Mbit/s -liittymien osuus noin 5 % vuodessa. Tällä keskimääräisellä kasvukehityksellä yli 2 Mbit/s -liittymien osuus saavuttaa 80 %:n käyttöasteen arviolta vuoden 2016 loppuun mennessä, vastaavasti yli 4 Mbit/s -liittymien osuus vuoden 2017 lopussa sekä yli 10 Mbit/s -liittymien osuus vuoden 2018 aikana. (kuvio 5) Kuvio 5: Arvio yhteysnopeuksien kehityksestä 5.3 Yhteenveto enemmistön käytössä olevan yhteysnopeuden kehityksestä Yhteysnopeuden kehityksen perusteella muodostetun arvion mukaisesti voidaan todeta, että komission tiedonannossa tarkoitetun enemmistön saatavilla oleva internetyhteyden nopeus tulee ylittämään 2 Mbit/s vuoden 2016 aikana, 4 Mbit/s vuoden 2017 aikana sekä 10 Mbit/s vuoden 2018 aikana. 6 YLEISPALVELUVELVOITTEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Palvelun tarjoaminen yleispalveluvelvoitteen nojalla sellaisille käyttäjille, joiden saatavilla ei muutoin olisi liittymiä, voi edellyttää teleyrityksiltä verkkopeiton rakentamista tai parantamista erityisjärjestelyin, koska nämä käyttäjät sijaitsevat matkaviestinverkon kuuluvuusalueen reunamilla tai kokonaan sen ulkopuolella. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi tukiasemapaikan lisääminen verkkoon, tukiasemasolun kapasiteetin lisääminen tai tukiasema-antennien parantaminen.

16 16 (21) Matkaviestinverkkojen saatavuutta voidaan havainnollistaa väestöpeiton ja maantieteellisen peiton avulla. Saatavuusalueen laajuus määräytyy tällä tavoin prosentuaalisina osuuksina vakituisten asukkaiden määrästä tai maantieteellisestä pinta-alasta. Näiden kahden peittoarvon välistä suhdetta on pyritty arvioimaan Suomen väestörakenteen mukaisesti alla olevassa kuvaajassa (kuvio 6). Saatavuusalueen hitaampi maantieteellinen kasvu selittyy väestön keskittymisellä kaupunki- ja taajamaalueisiin. Kuvio 6: Maantieteellinen peitto ja väestöpeitto Peitto vakituisista asukkaista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 50% 96% 98% 99% 99,9 % 20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Maantieteellinen peitto Matkaviestinverkot eivät saatavuudeltaan tarjoa 100 %:sta väestöpeittoa, eikä tätä saavuteta myöskään tilaajan sijaintipaikkaan asennettavan lisäantennin avulla. Nykyisen yleispalvelusääntelyn mukaisesti tilaajapäähän yhteyden parantamiseksi edellytettävä pienimuotoinen antenniratkaisu on tilaajan vastuulla. Selvityksen yhteydessä kartoitettu 1 Mbit/s -yhteysnopeuden saatavuus kiinteällä antennivastaanotolla tai kiinteällä liittymällä oli arviolta 99,7 % vakituisista asunnoista ja yritysten toimipaikoista. Tätä voidaan pitää kaupallisin perustein saavutettuna ja se vastaa noin 90 %:n maantieteellistä peittoaluetta. Viestintäviraston selvityksessä käyttämien materiaalien perusteella voidaan muodostaa arvio liittymänopeuksien tämän hetkisestä saatavuudesta matkaviestinverkoissa. Kuvaajassa on esitetty nopeusluokittain arvio tämän hetken internetpalvelujen saatavuudesta matkaviestinverkoissa väestöpeittona ja sitä vastaavana maantieteellisenä peittoalueena (kuvio 7).

17 17 (21) Kuvio 7: Tiedonsiirtonopeuksien saatavuus peittoalueina 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 1 Mbit/s2 Mbit/s4 Mbit/s 10 Mbit/s Väestöpeitto Maantieteellinen peitto UMTS-verkkojen saatavuusalueen ei nähdä enää merkittävästi kasvavan, vaan matkaviestinoperaattoreiden tekemien investointien painopiste on siirtynyt LTE-verkkojen rakentamiseen. Digitaalisen laajakaistaisen 800 megahertsin matkaviestinverkon käyttöön on myönnetty toimiluvat, jotka sisältävät peittoaluevelvoitteita LTE-verkon rakentamiselle. Toimilupaehtojen mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä kaupallisten LTEverkoissa tarjottavien palvelujen ulkopuolella on enintään yksi prosentti väestöstä. Peittovelvoitteessa huomioidaan myös operaattorin verkot 1800 MHz ja 2600 MHz taajuusalueilla. Toimilupaehdoissa ei aseteta velvoitteita yhteysnopeudesta. Toimilupien mukaan peittoalueella on varmistettava myös kohtuullinen sisätilapeitto. Suomen ja Venäjän raja-alueella on maiden välisen koordinointisopimuksen johdosta poikkeuksia peittovelvoitteiden soveltamisessa. Edellä mainitun toimiluvan edellyttämä vähintään 99 %:n väestöpeitto vastaa noin 60 %:n maantieteellistä peittoa. Tämä vastaa kattavuudeltaan arviolta nykyistä UMTS-verkoilla ja kiinteällä antennivastaanotolla muodostuvaa 4 Mbit/s -yhteysnopeuden saatavuusaluetta. LTE-toimilupaehtojen edellyttämän väestöpeittovaatimuksen ulkopuolella tulee tällöin olemaan enintään yksi prosentti väestöstä, mutta 40 % Suomen maantieteellisestä alueesta. Yleispalvelun aiheuttamaa rakennustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, että LTE-toimilupaehdot eivät edellytä toteuttamaan mitään tiettyä tiedonsiirtonopeutta. Arviossa oletetaan toimiluvan mukaisen verkkopeiton rakennustavan vastaavan nykyistä UMTS-verkkoa. Yleispalveluvelvoite voi yhteysnopeudesta riippuen edellyttää lisärakentamista myös toimiluvan mukaisen peittoalueen sisällä. Korkeammille yleispalveluna tarjottaville tiedonsiirtonopeuksille voidaan nykyisten sekä rakenteilla olevien toimilupien mukaisten verkkopeittojen perusteella arvioida tarvittavan rakentamis-

18 18 (21) 7 TELEYRITYSTEN NÄKEMYKSET tarpeen suuruusluokka. Yksittäisen liittymän rakentamiskustannukset vaihtelevat suuresti sijaintipaikan olosuhteista ja käytetystä tekniikasta riippuen. Rakentamistarvetta tarkasteltaessa on huomioitava, että ne käsittävät ainoastaan nopeuden noston edellyttämät verkkomuutokset. Jo nykyinen yleispalvelusääntelyn edellyttämä palvelutaso aiheuttaa kustannuksia 100 %:n väestöpeiton saavuttamiseksi. Kaupallisin perustein saavutettavasta matkaviestinverkkojen peittoalueesta jäävät puuttumaan viimeisen noin 0,5 %:n väestöpeiton ja 10 %:n maantieteellisen peiton toteuttaminen, joka edellytetään koko maan kattavaan palvelujen saatavuuteen. Ns. kaupallisella alueella rakentamiskustannukset ovat pääsääntöisesti alhaisemmat verrattuna maantieteellisesti haasteellisiin ja harvaan asuttuihin sijaintipaikkoihin. Edellytetyn vähimmäisyhteysnopeuden kaksinkertaistaminen nopeuteen 2 Mbit/s tarkoittaisi sitä, että maantieteellinen peitto supistuisi noin 10 prosenttia verrattuna nykyiseen 1 Mbit/s:n laajakaistan saatavuusalueeseen. Edellytetyn vähimmäisyhteysnopeuden nelinkertaistaminen 4 Mbit/s -nopeuteen tarkoittaisi vastaavasti peittoalueen supistumista noin 30 prosentilla ja kymmenkertaistaminen 10 Mbit/s -nopeuteen noin 40 prosentilla. Viestintäviraston käytössä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista muodostaa sääntelyn aiheuttamaa kustannusvaikutusta. Viestintävirasto järjesti liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyynnön johdosta teleyritysten edustajille kaksi keskustelutilaisuutta ja varasi paikalla olleille lisäksi kirjallisen kommentointimahdollisuuden. Teleyritykset esittivät näkemyksiä mm. 800 MHz:n taajuusalueella rakennettavan LTE-verkon peittovelvoitteiden vaikutuksista kaupallisten palvelujen saatavuuteen vuoteen 2019 mennessä, yhteysnopeuksien tämän hetkisestä kaupallisesta saatavuusalueesta sekä laajakaistayleispalvelun nopeuden noston taloudellisista vaikutuksista teleyrityksille. Teleyritysten näkemysten mukaan 800 MHz:n taajuusalueen toimilupaehdot sisältävät tiukat peittovelvoitteet, joiden täyttäminen edellyttää teleyrityksiltä huomattavia investointeja vuosien aikana. Mikäli laajakaistayleispalvelun yhteysnopeutta nostettaisiin jo ennen vuotta 2019, aiheuttaisi tämä huomattavia, ja aikanaan myös turhiksi käyviä lisäkustannuksia 3G-tekniikkaan. Tämä voisi myös hidastaa LTEverkkojen rakentamista. Laajakaistayleispalvelun nopeuden noston tulisi teleyritysten näkemysten ajoittua aikaisintaan ajankohtaan, jolloin 800 MHz:n LTE-verkkojen peittovaatimukset ovat täyttyneet. Tällöin on vasta enemmän kokemusperäistä tietoa LTE-verkkojen suorituskyvystä ja palvelutasosta sekä 700 MHz:n taajuusalueen jakoperusteista. Osassa vastauksia korostettiin 700 MHz:n taajuusalueen keskeistä roolia sen siirtyessä matkaviestinverkkojen kautta toteutettuun laajakaistan

19 19 (21) käyttöön, vaikka taajuusalueen käyttöönoton todettiinkin sisältävän useita epävarmuustekijöitä mm. käyttöönoton aikataulun osalta. Vastauksissa nostettiin esille myös nykyisin voimassa olevat yhteysnopeuden laatuvaatimukset. Tietyn yhteysnopeuden takaaminen yleispalveluasiakkaalle vaikuttaa samalla myös muiden saman tukiaseman alueella olevien kaupallisesti tarjottavien palvelujen ominaisuuksiin ja saavutettaviin yhteysnopeuksiin. Mitä korkeammalle tasolle yleispalvelun nopeus asetetaan, sitä suurempi heikentävä vaikutus sillä on myös kaupallisesti tarjottavien palvelujen laatutasoon. Teleyritysten näkemysten mukaan nykyisenkaltaisista laatuvaatimuksista tulisi luopua ja korvata ne kaupallisia tuotteita vastaavalla nopeuden vaihteluvälillä. Tämä edistäisi myös markkinan kilpailun vääristymättömyyden vaatimusta Osa teleyrityksistä toimitti myös yleisen tason näkemyksiä yleispalvelun nopeuden noston taloudellisista vaikutuksista. Kustannusten määrään vaikuttavat mm. asetettava yhteysnopeus, mahdolliset yhteysnopeuden laatuvaatimukset, 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönoton aikataulu ja taajuusalueen jaossa käytetyt periaatteet sekä mahdolliset lisäantennikustannukset. 8 SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTOKSET Selvityksessä on tarkasteltu markkinoilla tällä hetkellä tarjolla olevia tiedonsiirtopalveluita sekä tarjonnan kehitystä noin viiden vuoden aikajänteellä. Yleispalvelulaajakaistan näkökulmasta keskeistä on kattava 100 %:n saatavuus kaikkiin kotitalouksiin ja yritysten toimipaikkoihin. Tällä perusteella selvityksessä tehty tarkastelu on rajattu ainoastaan teknologioihin, joilla kyetään valtakunnalliseen palveluntarjontaan. Matkaviestinverkot soveltuvat ensisijaisena tekniikkana yleispalvelulaajakaistan toteuttamiseen, koska kattavan verkkopeiton rakentaminen on huomattavasti edullisempaa verrattuna rakentamiseen kiinteiden verkkojen avulla. Matkaviestinverkoissa toteutuva laajakaistan tiedonsiirtonopeus määräytyy pääasiassa tilaajan sijainnin perusteella sekä tarjolla olevan teknologian ja vallitsevien radio-olosuhteiden mukaisesti. Eri matkaviestinverkon teknologioiden rajoitteet erityisesti taajuuksien käytössä sekä sitä kautta tukiasemasolun kapasiteetissa vaikuttavat toteutettavissa olevaan yhteysnopeuteen. UMTSverkkotekniikalla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti 2 Mbit/s -tiedonsiirtoyhteyksiä edellyttäen, että verkon saatavuusalue ulottuu kattavasti kaikille käyttäjille. LTEverkkotekniikka tulee riittäviä taajuusresursseja hyödyntäen mahdollistamaan yleisesti vähintään 6 8 Mbit/s tiedonsiirtoyhteydet vastaavalla matkaviestinverkon rakenteella. Nykyiset matkaviestinverkot eivät toteuta täydellistä 100 %:n väestöpeittoa, eikä tätä saavuteta myöskään tilaajan sijaintipaikkaan asennettavan lisäantennin avustuksella. Laajakaistan saatavuuden kannalta UMTS-verkot ovat tällä hetkellä katta-

20 20 (21) vimmat, lisäantennin avulla kattaen arviolta noin 99,5 %:a väestöstä, mikä vastaa noin 80 %:a Suomen maantieteellisestä peitosta. Tälle saatavuustasolle on Suomessa päästy matkaviestinverkoissa kaupallisin perustein toteutetuin investoinnein käytössä olevilla taajuusalueilla. Saatavuusalueen ulkopuolelle jäävä puoli prosenttiyksikköä väestöstä on sijainniltaan radioteitse vaikeasti tavoitettavissa ja aiheuttaa operaattoreille lisäkustannuksia yleispalveluvelvoitteiden täyttämiseksi. Käytössä olevien markkinatietojen perusteella tällä hetkellä noin 73 %:lla laajakaistan käyttäjistä on käytössään 2 Mbit/s tai suurempi yhteysnopeus, noin 65 %:lla 4 Mbit/s tai suurempi ja noin 55 %:lla 10 Mbit/s tai suurempi. Olettaen käytössä olevien yhteysnopeuksien aikaisemman kehityssuunnan jatkuvan, voidaan ennakoida 80 %:lla tilaajista käytössä olevan yhteysnopeuden saavuttavan 2 Mbit/s vuoteen 2017, 4 Mbit/s vuoteen 2018 ja 10 Mbit/s 2019 mennessä. Matkaviestinverkon välityksellä toteutettavaan yhteyteen vaikuttaa olennaisena seikkana sille ominainen laadun vaihtelu. Nykyisessä asetuksessa on asetettu erityisiä vaatimuksia yleispalvelulaajakaistan laadulle. Laadullinen vähimmäistaso on toteutettavissa matkaviestinverkossa, mutta sitä varten joudutaan pääsääntöisesti asettamaan laatutaatulle liittymälle priorisoituja resursseja. Priorisointi-toiminne matkaviestinverkoissa voi haitata tai jopa estää kuitenkin alueella sijaitsevien muiden käyttäjien tiedonsiirtopalveluja. Mikäli yleispalvelulaajakaistan nopeutta päädytään nostamaan, tulisi laadun Viestintäviraston näkemyksen mukaan määräytyä samoin perustein kuin muiden tarjolla olevien liittymien kohdalla. Viestintävirasto täsmentää vuoden 2015 aikana laajakaistan nopeuden vaihteluvälin ilmoittamista koskevaa linjausta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yleispalvelulaajakaistan nopeuteen vaikuttavat seuraavat seikat: Vuoden 2016 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 2 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Lisäksi UMTS-verkkopeiton kattavuus huomioiden 2 Mbit/s:n laajakaistapalvelun tiedonsiirtonopeus olisi perusteltavissa tarkoituksenmukaiseksi yleispalvelulaajakaistan nopeudeksi. Vuoden 2017 aikana tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 4 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Vastaavan yhteysnopeuden toteuttaminen koko maan kattavasti edellyttäisi laajoja investointeja UMTS-verkoissa. LTE-verkot eivät vielä tällä aikavälillä yllä toimilupien edellyttämälle lopulliselle tasolle. Vaikka yleispalvelulaajakaistalle asetettu nopeus ei enää vastaisi enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta, ei teknistaloudellisen arvion perusteella ole nähtävissä valmiuksia yleispalvelulaajakaistan yhteysnopeuden nostolle tässä vaiheessa.

21 21 (21) Vuoden 2018 loppuun mennessä tilaajien enemmistön käytössä on arvion mukaan 10 Mbit/s tai nopeampi laajakaista. Tähän ajanhetkeen kytkeytyvät myös teleyritysten velvoitteet LTE-verkkojen toimilupaehtojen mukaisista vaatimuksista väestöpeiton osalta. LTE-verkkopeiton ei kuitenkaan tässä aikataulussa nähdä vielä saavuttavan riittävää kattavuutta yleispalvelun näkökulmasta (99 %:n väestöpeitto vastaa 60 %:n maantieteellistä peittoa), millä perusteella yleispalvelulaajakaistan nopeuden voidaan arvioida toteutuvan hieman LTE-palvelutasoa alemmalla 4 6 Mbit/s tasolla. Vuoteen 2020 mennessä LTE- ja LTE-A-verkot kehittyvät yhä kaupallisesti. Lisäksi mahdollinen 700 MHz:n taajuusalue tulisi edistämään myös haja-asutusalueille tarjottavien tiedonsiirtopalvelujen yhteysnopeuksia. Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle olisi tällä perustein mahdollista arvioida tarkoituksenmukaisen laajakaistapalvelun tiedonsiirron nopeuden nostoa 8 10 Mbit/s -tasolle tai jopa tätä korkeammalle tasolle. Yleispalveluna tarjottavan internetyhteyden vähimmäisnopeuden nostaminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muutosta sekä sitä, että Viestintävirasto arvioi yleispalveluun kuuluvien laajakaistapalvelujen saatavuutta Suomessa, ja nimeää arvioinnin perusteella päätöksillään yleispalveluvelvolliset yritykset alueille, joilla ei ole palvelujen kaupallista tarjontaa.

Viestintävirastolle toimitettavat matkaviestinverkon saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat matkaviestinverkon saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-A 1 (6) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat matkaviestinverkon saatavuustiedot 1 Lähtökohdat 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio on laadittu osana keväällä

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä internetyhteyspalvelujen

Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä internetyhteyspalvelujen Päätös 1 (5) Dnro: 5.10.2016 1029/921/2016 Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä internetyhteyspalvelujen tarjontaan 1. Teleyritykset, joita päätös koskee 2. Viestintäviraston päätös

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIKU-tietopyynnön vastausohje

TIKU-tietopyynnön vastausohje TIKU-tietopyynnön vastausohje SISÄLLYSLUETTELO 1. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan kiinteän verkon saatavuusalue 2. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin Analyysi 1 (6) Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 4.4.2016 1071/9520/2011 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 31 (KOUVOLA)

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) 556/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) Markkina-analyysi koskee Kainuun maakuntayhtymän ilmoittamaa hankealuetta, joka kattaa koko Sotkamon kunnan.

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) 1025/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Karijoki

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Päätös 1 (5) DNA Oy (Y-tunnus: ) PL DNA. Elisa Oyj (Y-tunnus: ) PL ELISA

Päätös 1 (5) DNA Oy (Y-tunnus: ) PL DNA. Elisa Oyj (Y-tunnus: ) PL ELISA Päätös 1 (5) Dnro: 5.10.2016 1029/921/2016 Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä kuulo- ja puhevammaisille (512/512 kbit/s) tarjontaan 1. Teleyritys, jota päätös koskee 2. Viestintäviraston

Lisätiedot

TIKU-vastausohje: matkaviestinverkko. Tammikuu 2017

TIKU-vastausohje: matkaviestinverkko. Tammikuu 2017 TIKU-vastausohje: matkaviestinverkko Tammikuu 2017 Sisältö Matkaviestinverkon saatavuustiedot Yleisiä ohjeita Karttatiedoston ohjeita Ilmoitettavat tiedot» Palvelukyky, yhteystekniikat, nopeusluokat, liityntätapa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Kriteerit matkaviestinverkon peittoalueen määrittämiseksi Viestintäviraston suositus

Kriteerit matkaviestinverkon peittoalueen määrittämiseksi Viestintäviraston suositus Suositusluonnos 1 (12) Kriteerit matkaviestinverkon peittoalueen määrittämiseksi n suositus Suositusluonnos 2 (12) 1 Johdanto... 3 2 Lainsäädäntöperusta... 4 2.1 Verkkotoimilupien peittovelvoitteet...

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin. Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto

Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin. Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto Kuuluvuusongelmien tausta Nykyään kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue VEO/ Laitinen Kaisa Muistio 17.6.2016 LIITE 2 1(6) 700 MHZ taajuusalueen huutokauppa 1. 700 MHz taajuusalue Taajuusalue (703-733 ja 758-788 MHz) on Suomessa osoitettu vuoden 2017 alusta lähtien langattoman

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuus Tietoja tuotetaan... 1. Viestintävirastolle 2. viestintäpalvelujen käyttäjille 3. muihin

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI)

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Analyysi 1 (7) Tämä analyysi korvaa Dnro: 28.10.2011 päivätyn analyysin. 14.1.2016 1081/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ETELÄ-SAVO JOROINEN (4) - HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ETELÄ-SAVO JOROINEN (4) - HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 31.5.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 549/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ETELÄ-SAVO JOROINEN (4) - HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON digitaalista laajakaistaista matkaviestinverkkoa koskeva TOIMILUPAPÄÄ- TÖS

VALTIONEUVOSTON digitaalista laajakaistaista matkaviestinverkkoa koskeva TOIMILUPAPÄÄ- TÖS Liite 2 VALTIONEUVOSTON digitaalista laajakaistaista matkaviestinverkkoa koskeva TOIMILUPAPÄÄ- TÖS 8.12.2016 LVM 1153/07/2016 PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVAT TOIMILUVAT Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN INTERNET- YHTEYSPALVELUJEN TARJONTAAN

YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN INTERNET- YHTEYSPALVELUJEN TARJONTAAN Viestintäviraston perustelumuistio LIITE 1 Dnro 1543/9510/2009 23.12.2009 YLEISPALVELUYRITYSTEN NIMEÄMINEN INTERNET- YHTEYSPALVELUJEN TARJONTAAN SISÄLLYSLUETTELO 1. NIMEÄMISMENETTELYN VIREILLETULO JA KÄSITTELY

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset,

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, 1176/9521/2010 1 (7) VERKON TUKIKELPOISUUDEN ARVIOINTI Tässä muistiossa kuvataan n näkemys keskeisimpiin verkon tukikelpoisuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin. Muistion tarkoituksena on auttaa teleyrityksiä

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio LIITE 4 Viestintäneuvos Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio LIITE 4 Viestintäneuvos Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio LIITE 4 Viestintäneuvos 17.6.2016 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON ASETUS RADIOTAAJUUKSIEN HUUTOKAUPASTA 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetuksen tarkoitus Asetuksessa

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset

Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Kustannusarvio täyden väestöpeiton saavuttamiseksi 19.6.2008 Analyysin päävaiheet Workshop 1 (29.5.2008) Workshop 2 (9.6.2008) 1.

Lisätiedot

Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen

Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen Perustelumuistio 1 (44) LUONNOS Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeäminen Perustelumuistio 2 (44) Sisältö 1 Nimeämismenettelyn vireilletulo ja asian käsittely Viestintävirastossa...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.2006 31.3.2006 1 Elisan Q1 2006 Q1 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen Näkymät vuodelle 2006 2 Q1 2006

Lisätiedot

YLEISPALVELUN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI PU- HELIN- JA INTERNETYHTEYSPALVELUISSA

YLEISPALVELUN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI PU- HELIN- JA INTERNETYHTEYSPALVELUISSA Muistio 1 (28) Dnro: 20.3.2015 1180/922/2014 YLEISPALVELUN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI PU- HELIN- JA INTERNETYHTEYSPALVELUISSA 2 (28) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleispalvelun hinnoitteluun

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS RADIOTAAJUUKSIEN HUUTOKAUPASTA 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. Asetuksen tarkoitus

VALTIONEUVOSTON ASETUS RADIOTAAJUUKSIEN HUUTOKAUPASTA 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. Asetuksen tarkoitus LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Viestintäneuvos 22.9.2016 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON ASETUS RADIOTAAJUUKSIEN HUUTOKAUPASTA 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetuksen tarkoitus Asetuksessa

Lisätiedot

Yhteenveto lausunnoista. Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely

Yhteenveto lausunnoista. Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely Yhteenveto 1 (12) Yhteenveto lausunnoista Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely Yhteenveto 2 (12) Sisältö 1 Aluksi... 3 2 Yritykset... 3

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Laajajakaista hanke

Laajajakaista hanke Lapin kylätoimintapäivät 16.10.2010 Lapin laajakaistaprojekti Ritva Kauhanen, maakunta-asiantuntija Hotelli Santa Claus Laajajakaista 20 -hanke Hankkeen tavoitteena on, että v. 20 loppuun mennessä lähes

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA LAAJAKAISTAISTA 450 MATKAVIESTINVERKKOA KOSKEVASTA VERKKOTOIMILUVASTA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 7.4.

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA LAAJAKAISTAISTA 450 MATKAVIESTINVERKKOA KOSKEVASTA VERKKOTOIMILUVASTA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 7.4. 1 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA LAAJAKAISTAISTA 450 MATKAVIESTINVERKKOA KOSKEVASTA VERKKOTOIMILUVASTA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 7.4.2016 LVM/2124/07/2015 HAKIJA Ålands Telekommunikation Ab (Ålcom)

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Päivämäärä/Datum/Date

Päivämäärä/Datum/Date Päivämäärä/Datum/Date Nro/Nr/No. 29.12.2011 1646/9210/2011 Itella Posti Oy PL 7 / Itella Oyj 00011 ITELLA Viite Ref. Ref. Asia Ärende Subject VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ITELLA POSTI OY:N NIMEÄMISESTÄ YLEISPALVELUYRITYKSEKSI

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

DNA:n tammi kesäkuun tulos

DNA:n tammi kesäkuun tulos DNA:n tammi kesäkuun tulos Lehdistötilaisuus Konsernijohtaja Riitta Tiuraniemi Talous- ja hallintojohtaja Simo Mustila 5.8.2009 5.8.2009 1 DNA:n alkuvuosi 2009 Yhteenveto alkuvuoden tuloksesta DNA hakee

Lisätiedot

kkv.fi Kuluttajan toivelista: valinnanvapautta, laatua ja läpinäkyvyyttä Lakimies Miina Ojajärvi Kolme näkökulmaa verkkoneutraliteettiin seminaari

kkv.fi Kuluttajan toivelista: valinnanvapautta, laatua ja läpinäkyvyyttä Lakimies Miina Ojajärvi Kolme näkökulmaa verkkoneutraliteettiin seminaari Kuluttajan toivelista: valinnanvapautta, laatua ja läpinäkyvyyttä Kolme näkökulmaa verkkoneutraliteettiin seminaari Lakimies 20.11.2013 Lähtökohdat Sääntelyä tarvitaan, koska kuluttajan oikeus vapaaseen

Lisätiedot

Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä

Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00230 Valtioneuvosto cc: kirsi.miettinen@mintc.fi Helsinki 13.6.2007 Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä Viestinnän Keskusliitto ry

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Taustalla LVM:n työryhmän ehdotus LVM asetti syyskuussa 2013 työryhmän,

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Mikko Kurtti toimitusjohtaja, CEO Kaisanet Oy mikko.kurtti@kaisanet.fi 044 7344 240 22.4.2016 Kurtti Mikko 1 Omistus ja hallinto Kaisanet Oy jatkaa

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Viestintävirasto kerää tietoa

Viestintävirasto kerää tietoa Viestintävirasto kerää tietoa Joonas Orkola Miksi Viestintävirasto kerää tietoa? Teletoimijoiden ja toiminnan laajuuden määrittämiseksi» Viestintävirasto tulkitsee lain perusteella, mitkä tahot harjoittavat

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 254/2012 vp Soneran toiminta Perhon Mehtä-Porasessa ja yritysten laajakaistayhteyksien turvaaminen haja-asutusalueilla Eduskunnan puhemiehelle Laajakaista 2015 -hanke käynnistyi hallituksen

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO SÄHKÖISEN MEDIAN VIESTINTÄPOLIITTISESTA OHJELMASTA

DNA OY:N LAUSUNTO SÄHKÖISEN MEDIAN VIESTINTÄPOLIITTISESTA OHJELMASTA 1 (6) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@mintc.fi DNA OY:N LAUSUNTO SÄHKÖISEN MEDIAN VIESTINTÄPOLIITTISESTA OHJELMASTA Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) on pyytänyt DNA Oy:ltä (jäljempänä

Lisätiedot

KIINTEÄN LANGATTOMAN LAAJAKAISTAN TOTEUTTAMINEN / PILOTKOKEILU LOPEN KUNNAN ALUEELLA. Kunnanhallitus ( 96):

KIINTEÄN LANGATTOMAN LAAJAKAISTAN TOTEUTTAMINEN / PILOTKOKEILU LOPEN KUNNAN ALUEELLA. Kunnanhallitus ( 96): KIINTEÄN LANGATTOMAN LAAJAKAISTAN TOTEUTTAMINEN / PILOTKOKEILU LOPEN KUNNAN ALUEELLA Kunnanhallitus 23.5.2016 ( 96): Operaattoreiden toimesta kaupallisia kiinteän laajakaistan hankkeita on toteutettu Suomessa

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava

Yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava Muistio Luonnos 1 (11) Markkinat peruspalvelu Dnro: 01.12.2014 1338/921/2014 Yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely 2 (11) Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Taloyhtiöinfo 1 Sisältö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Tuotteet taloyhtiöille Valokuituliittymän hinta Internetpalvelut Valokuitu palvelujen mahdollistajana

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0123(COD) 28. lokakuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus-

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta

Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin olemme antaneet seuraavia näkemyksiä sekä ehdotuksia: 1. Ensimmäisessä

Lisätiedot

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa?

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? Jakelun ajankohtaispäivä 25.11.2010 Viestintäneuvos Elina Normo, Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Postilain käsittelyvaihe hallituksen esityksen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Viestintäviraston kannanotto internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta

Viestintäviraston kannanotto internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta Muistio 1 (17) LUONNOS Dnro: 22.6.2016 605/923/2016 Viestintäviraston kannanotto internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta 1 Tiivistelmä keskeisistä linjauksista Kiinteän liittymän

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot