Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava

Transkriptio

1 Muistio 1 (14) Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely

2 Muistio 2 (14) Sisältö 1 Johdanto Yleispalveluun kuuluvat viestintäpalvelut Yleispalvelua koskevat yleiset vaatimukset Puhelinliittymä Laajakaistaliittymä Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut mahdollistava liittymä Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden laajakaistaliittymä Näkövammaisten henkilöiden asiakaspalvelu ja laskutus Verkkopalvelu Turvaverkkomallin toteutuminen Nimeämistarpeen arviointi Nimeämistarpeen tunnistaminen Tarkasteltavat maantieteelliset alueet Kaupallinen saatavuus Palvelujen vapaaehtoinen tuottaminen alueelle Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Teleyrityksen taloudelliset edellytykset tarjota yleispalvelua Teleyritysten viestintäverkkojen vertailu Teleyrityksen valinta tasatilanteessa Yleispalvelupäätösten antaminen ja muuttaminen Yleispalveluyrityksen nimeäminen Tiedottaminen ja kuuleminen Velvoitteiden muuttaminen ja poistaminen... 14

3 Muistio 3 (14) 1 Johdanto Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 1 yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa perustasoisten viestintäpalvelujen ja yhteystietopalvelujen tarjonta Suomessa. Yleispalvelulla tarkoitetaan puhelin- ja laajakaistapalveluja, jotka kaikkien kuluttajien ja yritysten tulee saada maantieteellisestä sijainnista riippumatta vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Lisäksi yleispalveluun kuuluu yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjonta, joita tämä menettelymuistio ei kuitenkaan koske. Viestintäviraston tehtävänä on päättää yleispalvelujen tarjontaan velvollisten yritysten nimeämisestä. Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintäviraston noudattaman nimeämismenettelyn tulee olla tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Viestintävirasto arvioi yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen saatavuutta Suomessa, ja nimeää arvioinnin perusteella yleispalveluvelvolliset yritykset alueille, joilla ei ole palvelujen kaupallista tarjontaa. Tässä muistiossa kuvataan menettely, jota Viestintävirasto noudattaa alueellisen nimeämistarpeen arvioinnissa sekä nimettävien yleispalveluyritysten valinnassa. Viestintävirasto pyrkii tehokkaalla valvonnalla sekä kevyellä ja yksinkertaisella nimeämismenettelyllä varmistamaan, että jokaisen oikeus yleispalveluun toteutuu kaikkialla Suomessa ja kaikille käyttäjäryhmille, ja että markkinoilla tapahtuviin muutoksiin voidaan tarvittaessa reagoida ketterästi. Tämä muistio korvaa nimeämismenettelyssä noudatettavista periaatteista julkaistun muistion (dnro 511/9510/2012). 2 Yleispalveluun kuuluvat viestintäpalvelut Yleispalveluun kuuluvat viestintäpalvelut on määritelty tietoyhteiskuntakaaren 12 luvussa sekä useissa lakia alemmantasoisissa säädöksissä. Internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa on säännelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1163/2014 (jäljempänä liikenne- ja viestintäministeriön asetus). Kuulo-, puhe- ja näkövammaisille tarjottavien puhelinpalvelujen vähimmäisvaatimuksista on säännelty valtioneuvoston asetuksessa 1247/2014 (jäljempänä valtioneuvoston asetus). Lisäksi Viestintävirasto on antanut määräyksen viestintä- 1 Eduskunta on hyväksynyt tietoyhteiskuntakaaren (HE 221/2013 vp), joka tulee voimaan

4 Muistio 4 (14) verkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta (Viestintävirasto 58 B / , jäljempänä Viestintäviraston määräys). Tietoyhteiskuntakaarella on pantu kansallisesti täytäntöön yleispalveludirektiivin 3 yleispalvelua koskevat säännökset. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti yleispalveluun kuuluvilta viestintäpalveluilta edellytettyjä ominaisuuksia. 2.1 Yleispalvelua koskevat yleiset vaatimukset 2.2 Puhelinliittymä Yleispalveluun kuuluu puhelin- ja laajakaistaliittymä kuluttajan tai yrityksen vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaan. Oikeus yleispalveluliittymään ei koske vapaa-ajan asuntoja. Lainsäädännössä on määritelty ne viestintäpalvelut, joita liittymällä on voitava käyttää, mutta ei liittymän teknistä toteutustapaa. Yleispalvelua tarjoava teleyritys saa itse päättää, millä tekniikalla se toteuttaa liittymän. Liittymä voidaan siten toteuttaa joko kiinteässä tai langattomassa verkossa. 4 Langattomassa verkossa toteutetun liittymän kuuluvuutta pidetään riittävänä, jos liittymällä voidaan käyttää puhelin- tai laajakaistapalveluja vähintään yhdessä pisteessä rakennuksen sisätiloissa. Liittymän toimivuus voi edellyttää kuuluvuuden parantamista pöytäantenniratkaisulla tai pienimuotoisen ulkoisen lisäantennin avulla. Yleispalveluvelvolliseksi nimetyn yrityksen tulee tarjota liittymä keskimääräisen käyttäjän kannalta kohtuullisella hinnalla ja kohtuullisessa ajassa tilauksesta. Liittymän tulee toimia moitteettomasti. Eri yleispalveluun kuuluvat viestintäpalvelut voidaan tarjota useamman liittymän välityksellä, jos siitä ei aiheudu käyttäjälle kohtuuttomia kustannuksia. Yleispalveluna tarjottujen viestintäpalvelujen toimintavarmuus ja laatu ovat keskeisiä vaatimuksia. 5 Yleispalveluun kuuluvan puhelinliittymän on mahdollistettava tavanomaisten puhelinpalvelujen käyttö. Liittymästä on voitava: soittaa ja vastaanottaa koti- ja ulkomaanpuheluja soittaa hätäpuheluja. 2 Määräys tulee voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla. Direktiiviä on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY. 4 HE 150/2006, s HE 150/2006, s. 22.

5 Muistio 5 (14) 2.3 Laajakaistaliittymä Yleispalveluna toteutetussa puhelinpalvelussa toimintavarmuus korostuu erityisesti hätäpuhelujen kohdalla. 6 Yleispalveluun kuuluvan laajakaistaliittymän vähimmäisnopeus määritellään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa. Tällä hetkellä yhteyden vähimmäisnopeuden on saapuvassa liikenteessä oltava 1 Mbit/s. Liittymän keskimääräinen nopeus on kuitenkin oltava vähintään: 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Laajakaistaliittymän lähtevälle liikenteelle ei ole asetettu nopeusvaatimusta. 2.4 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tekstiviestipalvelut mahdollistava liittymä Yleispalveluun kuuluvan puhelinliittymän on mahdollistettava tavanomaisten puhelinpalvelujen käyttö myös vammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille. Koska kuulo- ja puhevammaiset viestintäpalvelujen käyttäjät eivät pysty puheluiden välityksellä olemaan yhteydessä hätäkeskuksiin, on valtioneuvoston asetuksessa määritelty näille henkilöille yleispalveluun kuuluvaksi puhelinliittymä, jolla voi lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä vakituisessa asuinpaikassa. Mahdollisuus tekstiviestipalvelun käyttämiseen on tärkeä, jotta kuulo- ja puhevammaiset saavat hätätilanteessa yhteyden hätäkeskukseen. 2.5 Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden laajakaistaliittymä Kuulo- ja puhevammaiset henkilöt käyttävät puhelinpalveluja vastaavina palveluina videopuhelu- ja etätulkkauspalveluja. Koska näitä palveluja käytetään laajakaistaliittymän välityksellä, on valtioneuvoston asetuksessa määritelty näille henkilöille yleispalveluun kuuluvaksi laajakaistaliittymä, jonka nopeus on sekä saapuvassa että lähtevässä liikenteessä vähintään 512 kilobittiä sekunnissa. Nopeus saa tilapäisesti laskea alle vähimmäisnopeuden (512 kbit/s), mutta ei kuitenkaan alle 384 kilobittiin sekunnissa. Tiedonsiirron viive saa Viestintäviraston määräyksen mukaan olla symmetrisessä internetyhteydessä enintään 150 millisekuntia. 2.6 Näkövammaisten henkilöiden asiakaspalvelu ja laskutus Näkövammaisten henkilöiden mahdollisuus yleispalveluliittymän hallintaan ja laskutuksen esteettömyyteen on turvattu valtio- 6 HE 150/2006, s. 22.

6 Muistio 6 (14) 2.7 Verkkopalvelu neuvoston asetuksessa. Vaatimus koskee sekä puhelin- että laajakaistaliittymää. Asetuksen mukaan näkövammaisen henkilön on saatava yleispalveluliittymän asiakassuhteen hoitamisessa tarvittavat palvelut esteettömästi. Lisäksi liittymää koskeva lasku ja tietoyhteiskuntakaaren 134 :ssä tarkoitettu laskun erittely on toimitettava näkövammaiselle henkilölle esteettömässä muodossa. 7 Varsinaisessa yleispalvelussa on kysymys suoraan kuluttajille ja yrityksille tarjottavista viestintäpalveluista. Joissain tilanteissa verkkoyritys voidaan yleispalvelupäätöksellä velvoittaa tarjoamaan toiselle yleispalveluyritykselle verkkopalveluja. Viestintävirasto on aikaisemmassa käytännössään asettanut verkkopalvelun tarjontaa koskevan velvoitteen yritykselle, joka ei itse toiminut lainkaan palveluyrityksenä. Yleispalvelun tarjoajaksi nimetty verkkoyritys on tietoyhteiskuntakaaren 90 :n mukaan velvollinen tarjoamaan yleispalveluyritykseksi nimetylle palveluyritykselle viestintäverkkoon liittymiseksi tarvittavan verkkopalvelun kustannuksiin perustuvaan hintaan. 3 Turvaverkkomallin toteutuminen Viestintäviraston tehtävänä on yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen saatavuuden turvaaminen kaikille käyttäjäryhmille koko maassa. Yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on toimia turvaverkkona eli taata käyttäjille viestintäpalvelut silloin, kun niitä ei ole kaupallisesti tarjolla. Viestintävirasto seuraa yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen saatavuutta ja hinnoittelua säännöllisellä teleyrityskohtaisella valvonnalla, tapauskohtaisella viraston käsittelemiin asiakasvalituksiin perustuvalla valvonnalla ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Viestintävirasto puuttuu seurannassa ilmeneviin ongelmiin valvontatoimenpitein, mikäli se ongelman luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jos ongelmaan ei näin löydetä ratkaisua, käynnistyy nimeämismenettely viestintäpalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettava menettely on kaksivaiheinen. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen alueellista saatavuutta. Mikäli alueella ei ole saatavilla yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen kaupallista tarjontaa, tai kukaan alu- 7 Viestintäviraston määräyksessä M 58B/2014 täsmennetään mm. esteettömyyttä koskevia edellytyksiä.

7 Muistio 7 (14) eella toimivista teleyrityksistä ei ilmoittaudu vapaaehtoiseksi palveluntarjoajaksi, käynnistyy arvioinnin toinen vaihe eli nimettävän yleispalveluyrityksen valinta. Yleispalveluyritykseksi valitaan teleyritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettava menettely voidaan kuvata seuraavasti: Yleispalveluyrityksen nimeämisen välttämättömyyttä koskeva arviointi Onko alueella saatavilla kaupallista tarjontaa? tai Onko alueella vapaaehtoista palveluntarjoajaa? KYLLÄ Yleispalveluyritystä ei nimetä. EI Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Teleyritys, jolla on parhaat edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä Tasatilanteessa huomioidaan velvoitteiden tasapuolinen jakautuminen teleyritysten kesken Päätös nimeämättä jättämisestä Päätös yleispalveluyrityksen nimeämisestä 4 Nimeämistarpeen arviointi 4.1 Nimeämistarpeen tunnistaminen Viestintävirasto arvioi yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta ja nimettävien yritysten valintaa erikseen kaikkien yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen osalta. Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelutasoisen palveluntarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Turvaverkkomallin toteuttamiseksi tehtävässä nimeämistarpeen arvioinnissa tarkastellaan yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen tosiasiallista saatavuutta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Mikäli palvelujen saatavuudessa on alueellisia puutteita, voidaan nimeämistarve vielä välttää, mikäli joku alueella toimivista teleyrityksistä ilmoittautuu tarjoamaan palvelua vapaaehtoisesti. Nimeämistarpeen arviointi käynnistyy ensinnäkin, mikäli alueella ilmenee saatavuusongelmia, joita ei ole valvontaprosessissa saatu ratkaistua. Nimeämistarpeen käynnistää yksittäinenkin

8 Muistio 8 (14) valvonnassa tunnistettu ongelma yleispalvelutasoisten viestintäpalvelujen saatavuudessa, johon ei ole löydetty ratkaisua viraston valvontatoimenpiteillä. Yleispalveluun kuuluvien viestintäpalvelujen saatavuus tulee tällöin turvata nimeämällä alueelle yleispalveluyritys. Nimeämistarpeen arvioinnin käynnistävät myös merkitykselliset muutokset päätösten perusteissa, kuten laajemmat muutokset tarkasteltavien alueiden palveluntarjonnassa sekä muutokset lainsäädännössä. 4.2 Tarkasteltavat maantieteelliset alueet 4.3 Kaupallinen saatavuus 8 HE 150/2006, s. 21. Viestintävirasto nimeää yleispalveluvelvollisen teleyrityksen tietylle maantieteelliselle alueelle. Tarkasteltavien alueiden määrittely on lainsäädännössä jätetty Viestintäviraston harkintaan. Tarkasteltavien alueiden rajauksessa tulee Viestintäviraston näkemyksen mukaan huomioida muun muassa yleispalveluvelvoitteen teknologianeutraalisuus ja mahdollisuus määritellä yleispalveluvelvoitealueet viestintäpalvelujen käyttäjien kannalta yksiselitteisesti ja selkeästi. Viestintäviraston tavoitteena on, että yleispalveluvelvoitteet kohdistetaan vain niille alueille, joilla ei ole kaupallista saatavuutta tai joilla ilmenee ongelmia saatavuudessa, ja että velvoitteita asetetaan vain, jos vapaaehtoista yleispalvelun tarjoavaa teleyritystä ei löydy. Nimeämistarvetta arvioidessaan virasto pyrkii mahdollisimman tarkkaan maantieteelliseen tarkasteluun ottaen kuitenkin huomioon nimeämismenettelyn tehokkuusvaatimus. Esimerkkinä voidaan mainita tarkastelu postinumeroalueiden tasolla. Tarkan ja luotettavan alueellisen tarkastelun edellytyksenä on, että teleyritykset toimittavat Viestintävirastolle tiedot alueellisesta palveluntarjonnastaan riittävän tarkasti ja oikein. Yleispalveluyrityksen nimeämistä ei lain perustelujen mukaan yleensä ole pidettävä välttämättömänä, jos tarkastellun alueen palvelumarkkinoilla on kilpailua ja siten myös riittävästi yleispalvelun tarjontaa. 8 Yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arviointi pohjautuu kaupallisten palvelujen saatavuuteen ja tässä yhteydessä katsotaan riittäväksi, mikäli alueella on saatavilla jokaiseen vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaan yleispalvelun vaatimukset täyttäviä puhelin- ja laajakaistapalveluja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan yksi palveluntarjoaja riittää turvaamaan yleispalvelun saatavuuden alueella, kun ote-

9 Muistio 9 (14) taan huomioon, että Suomessa on valtakunnallisesti kolme kilpailevaa palvelujen tarjoajaa matkaviestinverkoissa. Tarjontaa täydentävät lisäksi kiinteissä verkoissa tarjottavat palvelut. Langattoman verkon saatavuusaluetta tarkasteltaessa huomioidaan lisäantennilla saavutettava sisätilapeitto. Lisäantennilla saavutettavan peittoalueen määrittelyssä on huomioitu pienimuotoisella ulkoisella, enintään viiden metrin korkeudella maan pinnasta olevalla suuntaavalla lisäantennilla saavutettava peittoalue. Peittoalueen määrittely arvioidaan uudelleen kuitenkin LTE-verkkojen rakentamisen edetessä ja ottaen huomioon matkaviestimille osoitetulla 800 MHz:n taajuusalueella myönnettyjen toimilupien edellyttämä sisätilapeitto. Uudelleenarviointi tehdään myös, mikäli lisäantennin tekninen toteutus tai sen aiheuttamat kustannukset muodostavat käytännössä yleispalvelun toteutumiselle tosiasiallisen esteen. 4.4 Palvelujen vapaaehtoinen tuottaminen alueelle Jos tietyllä alueella ei ole kaupallista saatavuutta tai alueella ilmenee saatavuusongelmia, Viestintävirasto kartoittaa alueella toimivat yleispalvelun tarjoamiseen kykenevät teleyritykset ja selvittää, löytyykö alueella vapaaehtoisesti yleispalvelun tuottamiseen tarjoutuvaa teleyritystä. Yleispalvelua vapaaehtoisesti tarjoaviksi teleyrityksiksi voi valikoitua mikä tahansa alueella toimiva tai sinne mahdollisesti toimintaansa laajentava teleyritys, joka kykenee turvaamaan yleispalvelun tarjonnan jatkuvuuden. Viestintävirasto pyytää menettelyssä teleyrityksiä ilmoittautumaan halutessaan vapaaehtoiseksi tarjoamaan tarkastellulla alueella yleispalvelutasoisia viestintäpalveluja. Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan sitä, että teleyritys on ilmoittanut halukkuutensa tarjota joko kaikkia tai joitakin yleispalveluun kuuluvia puhelin- tai laajakaistapalveluja kaikille tarkasteltavan alueen käyttäjille. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttäjien todellinen mahdollisuus saada palvelua varmistetaan parhaiten valitsemalla vapaaehtoinen teleyritys huolehtimaan tarkastellun alueen yleispalvelutasoisten viestintäpalvelujen tarjonnasta. Yleispalveluyrityksen nimeäminen ei ole välttämätöntä, jos yleispalvelun tarjonta taataan tarkastellulla alueella teleyrityksen vapaaehtoisuuteen perustuen. Viestintävirasto ilmoittaa internetsivuillaan yleispalveluvelvolliseksi nimettyjen teleyritysten lisäksi myös ne teleyritykset, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet palvelujen tarjontaan.

10 Muistio 10 (14) Nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyt periaatteet voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla: I. Nimeämistarpeen tunnistaminen Saatavuusongelmat: 1. ongelmia palvelujen saatavuudessa 2. ongelmia palvelujen tarjonnassa kohtuullisin hinnoin 3. ongelmia palvelujen tarjonnassa kohtuullisin toimitusehdoin 4. ongelmia palvelujen tarjonnassa joillekin käyttäjäryhmille 5. ongelmia näkövammaisten esteettömien palvelujen osalta Merkitykselliset muutokset päätösten perusteissa: 6. muutokset verkkojen peittoalueissa 7. muutokset alueen palveluntarjonnassa 8. lainsäädännön ja määräysten muutokset II. Palvelujen vapaaehtoinen tuottaminen alueelle Jos nimeämistarve, vapaaehtoisesti yleispalvelun tuottamiseen tarjoutuvan teleyrityksen selvittäminen Vapaaehtoinen löytyy -> ei nimeämistarvetta Vapaaehtoista ei löydy -> nimeämistarve Yleispalveluyrityksen valinta 5 Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on nimettävä yleispalveluyritykseksi yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Nimeämismenettelyn on oltava tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Nimettävien yleispalveluyritysten valinnassa on kysymys vertailusta, jossa teleyritykset asetetaan paremmuusjärjestykseen ennalta määriteltyjen vertailuperusteiden nojalla. Mikäli vertailun perusteella ei voida todeta eroja teleyritysten paremmuudessa, Viestintävirasto valitsee nimettävän yleispalveluyrityksen menettelyssä noudatettavia puolueettomuuteen ja syrjimättömyyteen perustuvia valintakriteerejä soveltaen. Viestintävirasto on määritellyt yleispalveluyrityksen valinnassa sovellettavat vertailuperusteet lain tavoitteisiin sekä nimeämismenettelyssä noudatettaviin tehokkuuden, avoimuuden,

11 Muistio 11 (14) puolueettomuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin perustuen. Nimettävien yritysten valinta toteutetaan vaiheittaisena arviointina siten, että arvioinnin seuraavaan vaiheeseen edetään ainoastaan, jos riittävää eroa vertailtavien teleyritysten välillä ei voida todeta. Yleispalveluyritykseksi valitaan taloudelliset edellytykset täyttävä, yleispalvelujen toteuttamiseen teknisten kriteerien kannalta arvioituna parhaiten soveltuva teleyritys. Mikäli teleyritysten välille ei näin arvioituna synny eroa, tehdään valinta noudattamalla puolueettomuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Vertailun vaiheet voidaan esittää seuraavalla kaaviokuvalla. I. Vertailtavien teleyritysten taloudelliset edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä II. Vertailtavien teleyritysten viestintäverkkojen vertailu III. Nimettävän teleyrityksen valinta tasatilanteessa 5.1 Teleyrityksen taloudelliset edellytykset tarjota yleispalvelua Yleispalvelun tarjonnan jatkuvuudella on keskeinen merkitys viestintäpalvelujen käyttäjille. Käyttäjien edun turvaamiseksi yleispalveluyritysten valinnassa otetaan huomioon ainoastaan sellaiset teleyritykset, joiden voidaan olettaa kykenevän toimimaan yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella myös pitkällä aikavälillä arvioituna. Arvioinnin lopputuloksena varsinaisen vertailun ulkopuolelle suljetaan yritykset, joiden taloudellisia edellytyksiä ei pidetä riittävinä. Teleyritysten taloudelliset edellytykset yleispalvelun tarjontaan arvioidaan käyttämällä kolmea yleisesti hyväksyttyä ja yrityksen toimintakykyä eri näkökulmista mittaavaa tunnuslukua. Tunnusluvut lasketaan koko yrityksen vahvistetusta tilinpäätöksestä ja ne on pisteytetty yleisesti käytössä olevien rajaarvojen mukaan. Käytetyistä mittareista omavaraisuusaste ja current ratio on luokiteltu Yritystutkimusneuvottelukunta ry:n (YTN) luokitustietojen mukaan. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia mittaava pisteytys on määritelty vieraan pääoman käytöstä maksettavan korvauksen mukaan.

12 Muistio 12 (14) Current Ratio mittaa yrityksen maksuvalmiutta eli kykyä selviytyä liiketoiminnan juoksevien kulujen maksuista. Laskukaava: (Vaihto-omaisuus + Rahoitusomaisuus) / Lyhytaikaiset velat Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta eli kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Laskukaava: 100 * omat varat / (oikaistun taseen loppusumma - tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut) Sijoitetun pääoman tuotto mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, tuottoa vaativalle pääomalle. Laskukaava: 100 * (nettotulos + rahoituskulut + verot (12 kk)) / sijoitettu pääoma Yleispalvelukelpoisen teleyrityksen tulee saada taloudellisten tunnuslukujen arvioinnista yhteensä vähintään 5 pistettä. Pisteytys: Current ratio: < 1 = 1 p, 1 2 = 2 p, 2 = 3 p Omavaraisuusaste: <20% = 1p, 20-40% = 2p, 40% = 3p Sijoitetun pääoman tuotto: < 3 % = 1 p, 3 10 = 2 p, > 10 % = 3 p Taloudellisten tunnuslukujen pisteytystä tarkastellaan tarvittaessa, mikäli yleisesti käytössä olevien raja-arvojen tasoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. 5.2 Teleyritysten viestintäverkkojen vertailu Yleispalveluyrityksen valinnassa tulisi lain perustelujen mukaan pyrkiä ensisijaisesti varmistamaan palvelun tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. 9 Viestintävirasto katsoo, että lähtökohtaisesti parhaat edellytykset kustannustehokkaaseen yleispalvelun tarjontaan on teleyrityksellä, joka tarjoaa palveluja tietyllä maantieteellisellä alueella kattavimmin yleispalvelun tarjontaan soveltuvissa viestintäverkoissa. Tällä perusteella Viestintävirasto on katsonut teleyritysten käytössä olevien viestintäverkkojen vertailun ratkaisevaksi nimettävän yleispalveluyrityksen valintaperusteeksi. Viestintäverkkojen vertailussa tarkastellaan yleispalvelujen tarjontaan soveltuvia verkkoja. Tarkasteltavalla alueella eri tekniikoin toteutetut teleyritysten verkot huomioidaan kokonaisuutena. Yleispalveluyritykseksi tulee tällä perusteella valituksi teleyritys, jolla on muihin tarkastellulla alueella toimiviin teleyrityksiin verrattuna kattavin viestintäverkkojen kokonaisuus. 9 HE 150/2006, s. 22.

13 Muistio 13 (14) 5.3 Teleyrityksen valinta tasatilanteessa Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettelyä, joka on puolueeton ja syrjimätön. Myös yleispalveludirektiivissä kiinnitetään huomiota siihen, että yleispalvelujen tarjonta varmistetaan markkinoilla siten, että kilpailu ei vääristy. Menettelyn puolueettomuus ja syrjimättömyys merkitsevät käytännössä sitä, että mikäli teleyritysten välillä ei kustannustehokkuuteen eli verkkojen kattavuuden tarkasteluun perustuvan vertailun jälkeen voida löytää merkityksellisiä eroja, tasapisteissä olevat teleyritykset tulevat yhtäläisesti huomioiduiksi yleispalveluyrityksen valinnassa. Tasatilanteessa ensisijainen kriteeri on velvoitteiden tasainen jakautuminen teleyritysten välille. Kysymyksessä on vertailun täydentävä kriteeri, jossa otetaan huomioon kokonaisarviointina velvoitteiden ja mahdollisten vapaaehtoisten sitoumusten kuormittavuutta nimettäville yleispalveluyrityksille. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa nimettävälle yleispalveluyritykselle kohdistuvien velvoitteiden määrä ja kuormittavuus. Tässä yhteydessä arvioidaan myös muodostuvien velvoitealueiden tarkoituksenmukaista yhtenäisyyttä. 6 Yleispalvelupäätösten antaminen ja muuttaminen 6.1 Yleispalveluyrityksen nimeäminen Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintäviraston on muutettava päätöstä, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Viestintävirasto seuraa vähimmäistason viestintäpalvelujen tarjontaa ja yleispalveluvelvollisuuden asettamisen välttämättömyyteen vaikuttavia seikkoja sekä markkinoiden säännöllisin väliajoin suoritettavan arvioinnin että sen väliajoilla tehtävän jatkuvan seurannan avulla. Mikäli yleispalveluyrityksen nimeäminen on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella, tekee Viestintävirasto hallintopäätöksen, johon saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Lain 6 :n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

14 Muistio 14 (14) 6.2 Tiedottaminen ja kuuleminen Päätös on voimassa pääsääntöisesti tiedoksisaannista lukien, ellei Viestintävirasto katso, että uusien yleispalvelupäätösten voimaanastumiselle olisi syytä asettaa tarkoituksenmukainen siirtymäaika. Siirtymäaika voi olla tarpeen esimerkiksi, jos asetetaan kokonaan uusia yleispalveluja. Päätös on voimassa toistaiseksi, kunnes Viestintävirasto muuttaa päätöstä tietoyhteiskuntakaaren 85 :n edellyttämällä tavalla päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuneiden merkityksellisten muutosten johdosta. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Viestintävirasto tiedottaa alueella toimiville teleyrityksille erikseen nimeämismenettelyn aloittamisesta. Teleyrityksiltä pyydetään lausuntoa yleispalveluyritysten nimeämistä koskevista päätösluonnoksista perusteluineen. Lisäksi lausuntoa pyydetään erikseen sellaisilta viranomaisilta ja kansalaisjärjestöiltä, joiden toimintaympäristöön, tehtäviin tai edustamiin henkilöihin yleispalvelupäätöksillä voi olla vaikutusta. Yleispalvelua koskevalla ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kuluttajien ja yritysten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Viestintävirasto varaa tästä johtuen yleisen mahdollisuuden lausua mielipiteensä päätösluonnoksista. Yleinen vaikutusmahdollisuus toteutetaan julkaisemalla päätösluonnos ja ilmoitus kuulemisesta Viestintäviraston internetsivuilla. Päätösluonnos on mahdollista saada lausunnon antamista varten Viestintävirastosta. Yleispalvelua koskeva päätös annetaan tiedoksi yleispalveluvelvolliselle yritykselle postitse saantitodistuksin ja julkaistaan Viestintäviraston internetsivuilla sekä virallisessa lehdessä. 6.3 Velvoitteiden muuttaminen ja poistaminen Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on muutettava nimeämispäätöstä, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Yleispalvelupäätösten muuttaminen tai poistaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi yleispalvelun saatavuudessa, yleispalvelua koskevassa lainsäädännössä tai viestintäpalvelujen markkinoilla tapahtuneiden muutosten johdosta. Yleispalvelun saatavuuden kannalta merkityksellisiä voivat esimerkiksi olla yleispalvelun tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen peittoalueissa tapahtuneet olennaiset muutokset, kuten verkkojen peittoalueiden laajentuminen ja toisaalta verkon purkaminen. Merkityksellisiin muutoksiin voivat johtaa myös teleyritysten teleliiketoiminnan siirtymiset tai yrityskaupat, sekä teleyritysten palveluntarjonnassa tai taloudellisissa edellytyksissä tapahtuneet muutokset.