SOSIAALITURVA. Vaikeimmin työllistyville tulossa yksilöllisempiä palveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Vaikeimmin työllistyville tulossa yksilöllisempiä palveluja"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 16/03 15/03 Vaikeimmin työllistyville tulossa yksilöllisempiä palveluja

2 Pääkirjoitus 20. lokakuuta 2003 Työttömyyden purkuun tartutaan uusin ottein Nykyisessä hallitusohjelmassa talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen vähintään henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Seuraavan vaalikauden loppuun mennessä tavoitteeksi on asetettu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin nykyisestä 67,5 prosentista. Työllisyysaste tarkoittaa työssä olevien osuutta vuotiaista.Työllisyysastetta halutaan nostaa siksi, että huoltosuhde pysyisi kohtuullisena suurenevista vanhusikäluokista huolimatta. Pienimmät työllisyysasteet ovat ikähaitarin alkupäässä ja loppupäässä. Eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi onkin jo ryhdytty toimiin, ja keskustelua on käyty opiskelijoiden opintojen tiivistämisestä. Nyt ollaan ryhtymässä vaikeasti työllistyvien tehokkaampaan työllistämiseen. Jotta työvoimatoimistot voisivat palvella nykyistä paremmin sekä työnantajia ja aktiivisia työnhakijoita että paljon tukea tarvitsevia pitkäaikaistyöttömiä, työvoimatoimistojen palveluja eriytetään. Ensi vuoden alussa aloittavat ensimmäiset työvoiman palvelukeskukset. Niihin kootaan työvoimatoimiston, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen, Kelan ja muiden palvelujen tuottajien asiantuntemus tukemaan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Mallia saadaan työministeriön meneillään olevasta yhteispalvelukokeilusta. Avoimille työmarkkinoille työllistyminen on pitkään työttömänä olleille, vajaatyökykyisille ja maahanmuuttajille erilaisista tukitoimista huolimatta monesti ylivoimaista. Eräänlainen puolimatkankrouvi ovat sosiaaliset yritykset. Niissä toimitaan yritysten tapaan ja tehdään oikeata työtä mutta kannetaan sosiaalista vastuuta myös työntekijöistä. Ensi vuoden alussa voimaantuleva laki sosiaalisista yrityksistä antaa toivottavasti näille yrityksille nykyistä paremmat ja selkeämmät toimintaedellytykset. Kuten kaikessa muussakin toiminnassa myös työttömyydessä ehkäisy kannattaa. Opetusministeriön rahoittamassa Nosteohjelmassa tuetaan vailla ammattikoulutusta olevia pysymään työelämässä järjestämällä heille ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Hyvät hankkeet ja uudet toimintatavat eivät yksin pysty kuitenkaan työllistämään, jos ei ole mihin työllistää. Ratkaisevaa on työpaikkojen pysyminen Suomessa ja uusien työpaikkojen syntyminen. Huolestuttavaa on, että avoimet työpaikat vähenivät tämän vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna lähes 40 prosentilla. Suurten ikäluokkien siirtyminen lähivuosina eläkkeelle ei viimeisimpien tietojen mukaan olekaan niin käänteentekevä ratkaisu työttömyyteen kuin on odotettu. Suurista ikäluokista aika suuri osa on jo siirtynyt pois työelämästä pitkäaikaistyöttömien ryhmään odottelemaan eläkkeelle pääsyä. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 16/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimittaja Satu Kontiainen p toimittaja Minna Tarvainen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Janina Venäläinen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 16/2003

3 Tässä numerossa Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Jorma Niemelä muistuttaa, että kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo ja oikeus työhön. s. 4. SEPPO HAAVISTO Työ & Toiminta on mukana Elware-hankkeessa, jossa kehitetään sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä ja samalla työllistetään vaikeasti työllistyviä. s. 22. MERJA MOILANEN Työvoiman palvelukeskukset tarjoavat monipuolista asiantuntemusta vaikeimmin työllistyville. Ensimmäiset keskukset aloittavat vuonna s. 26. EEVA MEHTO 2 Työttömyyden purkuun tartutaan uusin ottein Merja Moilanen 4 Vaikeimmin työllistettävät tarvitsevat myös inhimillistä tukea Marjaana Perttula 7 Vammaiset ovat käyttämätön työvoimareservi Merja Moilanen 8 Kohti säännöllistä arkea, sosiaalisia suhteita ja työelämää Katri Pyykkö 10 Linkki-jakso tasoittaa tietä työllistämistoimille Jaana Forsman, Jari Hartikainen, Sari Nyholm & Jouni Saarelainen 12 Uutta nostetta työelämään Satu Kontiainen 15 Kolumni Elämää vai brändituotantoa Kati Peltola 16 Sosiaalista yritystoimintaa vahvistetaan lainsäädännöllä Elina Pajula 18 Suurissa kaupungeissa uudistetaan sosiaalihuollon tehtävärakennetta Merja Moilanen 21 Kirjallisuutta Keskiössä asiakas Anne Siponen 22 Takaisin työhön ja käyttöön Merja Moilanen 24 Dosentti Raija Julkunen: Refleksiivinen ammatillisuus oppii kokemuksesta ja tunteista Lea Lappalainen 25 Tuomisia & Viemisiä Klubitalo tukee mielenterveyskuntoutujaa matkalla työelämään Satu Kontiainen 26 Julkinen työvoimapalvelu eriytyy. Työvoiman palvelukeskukset aloittavat ensi vuonna Kati Pitkänen 28 Kirjallisuutta Epilepsian kanssa pärjää Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 17/03 postitetaan lukijoille 4.marraskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 28.lokakuuta SOSIAALITURVA 16/2003 3

4 Vaikeimmin työllistettävät tarvitsevat myös inhimillistä tukea Sininauhaliitto ja sen jäsenjärjestöt ovat kokeilleet useita erilaisia työllistämismalleja. Kaikissa liiton hankkeissa toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Jorma Niemelän johtamalla Sininauhaliitolla on työllistämistoimintaa varten eettiset ohjeet, joissa esimerkiksi todetaan, että työllistämishankkeiden tulee olla ihmisarvoa kunnioittavia, omanarvontuntoa kehittäviä ja voimistumiseen tähtääviä. SEPPO HAAVISTO Päihdeongelmaisen työllistäminen vaatii taloudellisen tuen ohella sekä henkistä että sosiaalista tukea. Tuleva työntekijä on ehkä etsittävä ihmisten ilmoille kotoa, jonne hän on jumiutunut pelkojensa ja ongelmiensa kanssa. Ennen kuin työ ehtii palkita tekijäänsä, voi jopa mopobensan ja kaljapullon hintasuhde muodostua työhön lähdön esteeksi. Pitkäaikaistyöttömyys ilman päihdeongelmaakin voi olla vammauttavaa. Henkilöllä on monta kynnystä ylitettävänä ennen normaaliin työelämään siirtymistä, kristillisten päihdejärjestöjen keskusliiton, Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Jorma Niemelä sanoo. Monet Sininauhaliiton jäsenjärjestöistä tarjoavat asiakkaille toipumista, joka yhteisöllisen tuen ohella pitää sisällään päiväkeskustoimintaa, tukiasumista ja työllistämistoimintaa sekä tulevaisuudessa myös yleissivistävää, opinnollista kuntoutusta. Työllistämisessä on kokeiltu erilaisia malleja, muun muassa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa välittäjäorganisaatiotoimintaa ja TE-keskusten tukemaa työllistämistoimintaa. Sininauhaliitto on palvelujen tuottajana myös Kelan rahoittamassa Kipinä-projektissa. Liitto on niin ikään ollut perustajajäsenenä useissa työvalmennussäätiöissä, joista jyväskyläläinen Tekevä on noussut yhdeksi työvalmennussäätiöiden lippulaivoista. Eettiset ohjeet työllistämistoiminnalleen Sininauhaliitto kirjasi ylös jo vuosi sitten. Oikeus työhön kuuluu jokaiselle Sininauhaliitto yhdistää verkostoksi 86 kristillistä päihdejärjestöä, muun muassa 25 hoito- tai kuntoutuslaitosta. Asiakkaiden työmarkkina-asema on heikko. Työtä tehdään niin alkoholi- ja huumeongelmaisten kuin vankien ja vankilasta vapautuvien parissa. Asiakkaina on myös ongelmapelaajia, päihdeongelmaisia vammaisia ja asunnottomia. Päivittäisten asiakaskontaktien määrä on paikkeilla. Jorma Niemelä muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo ja oikeus työhön. Alkoholi-, huume- tai sekakäytön ongelmiin liittyy usein monenlaista 4 SOSIAALITURVA 16/2003

5 Rauman Seudun Katulähetyksen päiväkeskuksessa Toivontalossa on mahdollisuus osallistua tuettuun ruokailuun. Iirolla menee nyt hyvin Iiro Koivula on onnellinen mies. Hänellä on usko Jumalaan, vastavihitty vaimo ja työpaikka. Pari vuotta sitten kaikki oli toisin. Oman yrityksen konkurssista alkanut juomaputki oli muutamassa vuodessa vienyt rappiolle entisen aktiiviurheilijan. Alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttäjänä hän painiskeli pelkotilojen ja unettomuuden kanssa. Hän saattoi hautautua useiksi päiviksi sisälle verhoja avaamatta. Työharjoittelusta ja työkokeilusta syksyllä 2001 Rauman Seudun Katulähetyksen päiväkeskuksessa Toivontalossa muodostui käänteentekevä asia Iiro Koivulan elämässä. Päiväkeskuksen ilmapiiri imaisi mukaansa: tulokas otettiin vastaan ystävällisesti ja kristillisessä hengessä. Siellä ei arvosteltu, tuomittu tai syytetty. Jokaisella oli ihmisarvo hänen virheistään huolimatta, Iiro Koivula kertoo. Kevättalvella 2002 Koivula koki hengellisen heräämisen ja raittiuden ihmeen. Samana keväänä hän tapasi Elinan, josta tuli myöhemmin hänen vaimonsa. Kolmen kuukauden jakso kristillisessä Karisma-kodissa Siuntiossa vahvisti Koivulan uskoa, toivoa ja rakkautta. Hän palasi Toivontaloon ja jatkoi avustavissa kuljetustehtävissä, tällä kertaa yhdistelmätuella. Tämän vuoden maaliskuussa hän aloitti oppisopimuskoulutuksella päihdetyöntekijän ammattitutkinnon suorittamisen. Työpaikkana on edelleen Toivontalon päiväkeskus. Haluan auttaa niitä, jotka nyt ovat samassa liemessä kuin minä aiemmin. Tätä voi sanoa myös kutsumukseksi. MARJAANA PERTTULA yhteiskunnallista osattomuutta, mielenterveysongelmia ja terveysongelmia.tarvitaan monia rinnakkaisia käytännön toimia, joilla toteutetaan ihmisen oikeus työhön. Hänen mielestään hyvinvointivaltio tarvitsee kansalaisyhteiskuntaa, koska joidenkin ongelmien edessä hyvinvointivaltion palvelut ovat riittämättömiä tai ne eivät kykene kohtaamaan ydinongelmaa. Ongelmat eivät aina ole hyvinvointivaltion ratkaisu- tai pätevyysalueella. Niemelän mielestä perustavanlaatuinen virhe hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa olikin unohtaa ja sivuuttaa se, että ihmisen käyttäytyminen ei perustu vain talouteen ja palveluihin, vaan myös elämää jäsentäviin merkitysrakenteisiin. Mitä vaikeammista ja monimutkaisemmista sosiaalisista ongelmista on kyse, sitä useammin palveluiden ja sosiaalietuuksien hyöty katoaa, jos merkitysmaailma ei muutu, hän sanoo. Sininauhaliiton jäsenyhteisöt tukevat päihdehuollon asiakkaita myös uuden identiteetin rakentamisessa ja merkitysmaailman muuttamisessa. Työllistämiselle eettiset ohjeet Sininauhaliitolla on kokemusta työllistämisestä jo 1980-luvun alusta, jolloin sen jäsenyhteisö Jyväskylän Katulähetys ry aloitti työllistämistoiminnan yhdessä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kanssa luvulla Katulähetys ryhtyi työllistämään myös kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia niitä, joille ei ollut annettu mitään toivoa. Suorastaan legendaarisena toiminnan kehittäjä oli Katulähetyksen silloinen toiminnanjohtaja Jorma Soini, joka tätä nykyä vetää asumiseen keskittyvää Sininauhasäätiötä, Jorma Niemelä kertoo. Jyväskyläläisten jalanjälkiä ovat seuranneet monet muutkin kristilliset päihdejärjestöt, ja keskusliitossa on linjattu työllistämistoiminnan eettiset ohjeet. Paperissa todetaan, että Sininauhaliiton ja sen jäsenyhteisöjen työllistämishankkeet nousevat diakonisesta perusnäystä kohdata kaikkinainen inhimillinen hätä. Pohjana ovat ihmisten yhdenvertaiset oikeudet, vastuu ja velvollisuudet sekä raamatullinen käsitys työstä. Työllistämisen lähtökohtana ei koskaan saa olla organisaation oma taloudellinen etu. Työllistämishankkeiden tulee olla ihmisarvoa kunnioittavia, omanarvontuntoa kehittäviä, voimistumiseen tähtääviä sekä luontoa viljeleviä ja varjelevia, ohjeissa todetaan. Pääsääntöisesti tavoitteena on siirtyminen normaaleille työmarkkinoille aina, kun se on mahdollista ja luontevaa. Eettisissä ohjeissa muistutetaan kuitenkin, että so- Iiro Koivula tutkii Toivontalon ilmoitustaulua, ei enää asiakkaana vaan raitistuneena miehenä, joka opiskelee oppisopimuksella päihdetyöntekijäksi. SOSIAALITURVA 16/ MARJAANA PERTTULA

6 siaalitaloutta tarvitaan turvaamaan niiden ihmisten työ- ja toimintamahdollisuudet, joilla ei ole mahdollisuuksia siirtyä avoimille markkinoille joko tietyssä elämänvaiheessa tai ei koskaan. Sosiaalitalous edellyttää aina jossain määrin julkista tukea.tuen tarkoitus ei ole vääristää vaan nimenomaan oikaista kilpailua. Se tarjoaa edes joitakin tasoituspisteitä muutoin heikossa työmarkkina-asemassa oleville, Jorma Niemelä huomauttaa. Työtehtävien tulee olla työllistettävää motivoivia, mutta toisaalta työntekijän rajallisuus tulee ottaa realistisesti huomioon.työtä muutetaan työntekijän mukaan niin, että tekijä saa onnistumisen kokemuksia. Työllistämishankkeisiin pyritään liittämään vaikutusten arviointi, jonka avulla pyritään minimoimaan työllistämisen ei-aiotut, kielteiset vaikutukset. Tällaisia ovat esimerkiksi kielteiset vaikutukset sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan sekä väärin mitoitetut hankkeet, jotka ovat lisänneet työntekijän epäonnistumisen kokemuksia, Niemelä selittää. SiniDuuni etsii tekemätöntä työtä Sininauhaliitto on ollut yksi työministeriön valitsema välittäjäorganisaatio, joka on voinut Euroopan sosiaalirahaston tuella edistää ja tukea paikallisia työllistämishankkeita toimimalla sateenvarjona pienemmille osaprojekteille. Välittäjäorganisaationa Sininauha perusti UusiDuuni-nimisen sateenvarjohankkeen, jota toteutettiin menestyksekkäästi vuosina Tänä vuonna UusiDuuni saa jatkokseen samalla periaatteella toimivan kolmivuotisen SiniDuunin. Hankekoordinaattorina toimii Paula Heinämäki Sininauhaliiton päihdetyön kehittämisyksiköstä. Välittäjäorganisaatio SiniDuunin keskeinen idea on niin sanotun tekemättömän työn etsintä. Pitää löytää työtehtäviä, joille ei ole löytynyt työntekijöitä ja jotka voidaan sovittaa kunkin henkilön osaamisen ja voimavarojen mukaan, hän kertoo. SiniDuuni rahoittaa pieniä toimijoita, jotka etsivät ja jatkokehittävät toimintatapoja, joissa luodaan aitoja työnteon mahdollisuuksia heikosti työllistettäville. Töihin rekrytoidaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia työttömiä, vajaakuntoisia tai työrajoitteisia päihdeongelmaisia, joilla moniongelmaisuuden, etnisen tai rikostaustan vuoksi on vaikeuksia integroitua työmarkkinoille. Tarkoituksena on keskittyä ikääntyviin ihmisiin. Kyseessä on tavallaan juuri se kova ydin. Näiden ongelmien kohtaamiseen Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä on vankkaa kokemusta ja osaamista. Päihdeongelman ollessa työllistymisen esteenä ovat työhallinnon keinot hyvinkin rajatut. Sininauhaliitto vastaa välittäjäorganisaationa SiniDuunin toiminnasta ja kirjanpidosta. Se myös toimittaa seurantatiedot, raportoi ja valvoo pienten toimijoiden toteuttamia hankkeita sekä vastaa hyvien käytäntöjen levittämisestä. Kipinä kuntouttaa Joensuun seudulla Pohjois-Karjalassa Sininauhaliitto tuottaa palveluja Kansaneläkelaitoksen Kipinä-projektiin, jolla pyritään katkaisemaan yli 45- vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiskierre. Asiakkailla ei välttämättä tarvitse olla päihdeongelmaa. Joensuun seudun Kipinä on vahvasti ympäristöönsä verkottuva avomuotoinen kuntoutusmalli, jossa kolmen kuukauden mittaista ryhmätyövaihetta seuraa samanmittainen työkokeilu. Ensimmäinen ryhmä on päättämässä toimintaa ja uusi ryhmä tulossa sisään. Projektin kokoontumistilat ovat Sininauhaliiton jäsenyhteisön, Joensuun Siniristin päiväkeskuksen kanssa samassa rakennuksessa. Projektipäällikkö Saara Hiltusen mukaan ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Siniristin toimitiloissa on kuntosali, kangaspuut, ruokailupalvelut ja nettikahvila projektin asiakkaiden käytettävissä. Monet uudet ihmiset ovat löytäneet projektin kautta tiensä päiväkeskukseen ja toisaalta päiväkeskuksen asiakkaita on pyrkinyt mukaan projektiin. Projektin lähtökohtana on, että osallistujat hakeutuvat siihen omaehtoisesti. Hiltunen on tyytyväinen myös siihen, että paikallinen työvoimatoimisto, sosiaalitoimi ja Kela ovat sitoutuneet vahvasti hankkeeseen. Lyhyet käynnit Kelan, työvoimatoimiston tai sosiaalitoimiston palvelupisteissä eivät aina ole riittäviä asiakkaan tilanteen selvittämiseksi. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien elämäntilanne vaatii usein perusteellista selvitystä. Monesti kysymys on terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien kasautumisesta. Syrjäytymiskierre on omiaan lisäämään päihdeongelmaa, masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Saara Hiltunen muistuttaa, että pitkäaikaistyötön jää monien sellaisten palvelujen ulkopuolelle, jotka tulevat normaalissa työelämässä luontaisetuina. Tällaisia ovat terveystarkastukset, kuntoutuspalvelut, työelämän tuomat sosiaaliset kontaktit, oppimismahdollisuudet ja jopa liikuntamahdollisuudet. Projektissa kartoitetaan osallistujan terveys ja elämäntilanne, toiveet ja tavoitteet. Itsetuntoasioita työstetään ja tervettä minää vahvistetaan samalla kun avataan ikkunoita elämään ja ilmiöihin. Epäonnistumisten ja turhautumisen jälkeen pitkäaikaistyötön suhtautuu usein hyvin kyynisesti yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Monet miinusmerkkiset kokemukset ovat vieneet uskon huomiseen ja työllistymiseen. Ihmisten asennemuutos vie aikaa. Toivon herääminen ja motivaation löytyminen on pitkä prosessi. Puoli vuotta onkin osoittautunut riittävän pitkäksi ajaksi ongelmien esiin tulolle, mutta toisaalta liian lyhyeksi ajaksi moniongelmaisen henkilön tilanteen korjaamiselle, Hiltunen sanoo. Osallistujalle laaditaankin tarvittaessa jatkosuunnitelma kuntoutumisen tukemiseksi projektin jälkeen. Vaikka projektiin pyritään valitsemaan työelämään suuntautuvia henkilöitä, voi Kipinä jonkun kohdalla merkitä oman terveydentilan tarkentumista niin, että se käynnistää kuntoutuksen tai eläkkeenhaun. Pakki kaivaa esiin vahvuuksia Raumalla Rauman Seudun Katulähetys ry on Sininauhaliiton jäsenyhteisö, joka tarjoaa useita päihdepalveluja: tarjolla on niin päiväkeskus-, tukiasumis- kuin työllistämistoimintaa. TE-keskuksen ja Rauman kaupungin tuella on juuri alkamassa kolmevuotinen Pakki-projekti. Se on jatkoa Toivosta työksi -projektille, jonka avulla onnistuttiin Rauman seudulla työllistämään pari sataa päihdeongelmaista kolmen vuoden aikana. Kullekin työllistettävälle räätälöitiin hänelle sopiva työ, johon saatiin työharjoittelu-, työkokeilu- ja yhdistelmätukea.työsuhteet kestivät puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Ihmisen minäkuva ja osallisuus tulevat työn kautta. Sen vuoksi olemme valinneet työllistämisen yhdeksi painopistealueeksi, kertoo Rauman Seudun Katulähetys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Nikula. Pakki-projektin keskeisenä tavoitteena on asiakkaan omien vahvuuksien, heikkouksien ja mahdollisuuksien kartoittaminen. Vahvuuksia ja kokonaiselämänhallintaa tuetaan aktivoinnin ja työllistämisen kautta. Projektissa tehtävät työt ovat esimerkiksi pajatöitä, kierrätystoimintaa, entisöintiä, kunnostusta, kiinteistönhuoltoa, keittiö- ja siivoustöitä sekä toimistotöitä. Lisäksi on yksilöllisesti mitoitettuja tehtäviä ja työkohteita tarpeen mukaan. Lisätietoja: Marjaana Perttula LÄHDE: Olavi Aarnio (toim.): Pienet toimijat syrjäytymisen ehkäisyssä.välittäjäorganisaatiot ESR-toiminnan uutena elementtinä.työministeriön julkaisu SOSIAALITURVA 16/2003

7 Vammaiset ovat käyttämätön työvoimareservi Vammaisista nykyistä useampi haluaisi ja kykenisi työhön, sanoo Vanen pääsihteeri Sari Loijas. Valtakunnallisen vammaisneuvoston Vanen tehtävänä on reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin niin, että myös vammaiset otetaan niissä huomioon. EU:n vammaisten vuotena Vanessa on keskitytty erityisesti vammaisten ihmisoikeuksiin ja syrjimättömyyteen. Perimmältään vammaisten jättäminen yhteiskunnan ulkopuolelle on ihmisoikeusloukkaus. Ja vammainen jää helposti ulkopuolelle, jos hän ei pysty kouluttautumaan, ei saa työtä tai ei muuten voi viettää mielekästä elämää, Sari Loijas sanoo. Hän ei ole lainkaan tyytyväinen vammaisten työllisyystilanteeseen. Esimerkiksi pyörätuolia liikkumiseensa tarvitsevista vain 2-3 prosenttia ja näkövammaisista 17 prosenttia on työssä. Suurin osa vaikeavammaisista on eläkkeellä. Luvut osoittavat, että vammaisten työnsaanti on vaikeaa. Ne osoittavat myös, että yhteiskunta ostaa vammaiset eläkkeellä pois työelämästä, Loijas toteaa. Monelle vaikeavammaiselle eläke on työn este. Eläkkeen menettämisen pelosta ei uskalleta siirtyä työhön, kun ei olla varmoja, pärjätäänkö työssä. Eläke voi myös olla este saada työllistämisen tukitoimia, jotka ovat välttämättömiä vammaisten työllistymiselle. Pari vuotta sitten tullut kuntoutusraha on hiukan parantanut vammaisten työllistymismahdollisuuksia.vammaiset eivät automaattisesti joudu eläkkeelle 16-vuotiaina, vaan heidän koulutus- ja työmahdollisuutensa selvitellään ensin. Koulutustaso muuta väestöä huonompi Vammaisten koulutustaso on huonompi kuin väestöllä keskimäärin.työministeriön tilastojen mukaan vuonna 2000 oli vajaakuntoisista työnhakijaa, joista puolella ei ollut ammattikoulutusta. Tosin tässä ryhmässä ei ole paljon vaikeavammaisia, vaan suurin osa on pitkäaikaissairaita. Vailla ammattikoulutusta eivät terveetkään saa helposti työtä, miten sitten vammaiset. Tehtävät, joihin pääsee ilman ammattikoulutusta, ovat usein fyysisesti niin raskaita, etteivät ne sovi vammaisille, Loijas toteaa. Loijaksen mukaan ammatinvalinnanohjaajia pitäisi valistaa nykyistä paremmin vammaisten nuorten koulutusmahdollisuuksista. Tietotekniikka on parantanut Sari Loijas korostaa, että työn ensisijainen merkitys vammaisille kuten muillekin ihmisille on toimeentulon hankkiminen. Minimitoimeentulolla ei perusteta perhettä eikä osteta asuntoja. vammaisten opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Pitäisi selvittää uusien tehtävien kirjo, joihin vammaiset voisivat työllistyä. Tässä olisi järjestöilläkin tehtävää. Työvoimatoimistojen ja työnantajien mielikuvia vammaisista työntekijöinä pitäisi muuttaa niin, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, mihin vammaiset pystyvät kuin siihen, mihin he eivät pysty. Koulutuskaan ei aina tuo työtä Myös koulutetuilla vammaisilla on vaikeuksia saada työtä. Akateemisesti koulutetut vammaiset ovat Loijaksen mukaan monesti osaamistaan vaatimattomimmissa työtehtävissä. Työpaikan saadakseen heidän täytyy olla huomattavasti paremmin koulutettuja ja osaavia kuin vammattomien työnhakijoiden. Sari Loijas on huomannut, että vammaisten valmistuminen voi pitkittyä siitä syystä, että he eivät uskalla valmistua, koska pelkäävät, että työmarkkinoilta ei löydy heille töitä. Opiskelijan status on kuitenkin parempi kuin työttömän. Tietysti vamma voi muutenkin hidastaa opiskelua. Näkövammaisella Sari Loijaksella on itsellään hyvät muistot opinnoista Joensuun yliopistosta, josta hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1989, ja on suorittanut sen jälkeen lisensiaattitutkinnon.työelämään sijoittuminenkin sujui hyvin, hän pääsi ensimmäiseen työpaikkaansa keskussairaalapiirin kuntoutusohjaajaksi jo ennen valmistumistaan. Kouluttautuminen ja työllistyminen vaatii paljon myös vammaisilta itseltään. Harvalle työpaikkaa tullaan tarjoamaan, Loijas korostaa. Miksi vammaisten pitäisi työllistyä? Kaikki vammaiset eivät halua työhön, vaan katsovat, että työelämä on heille liian raskasta ja vaikeaa. Heille eläkkeellä olo suotakoon, Sari Loijas myöntää. Mutta jos vammainen haluaa koulutukseen ja työelämään, se pitää tehdä hänelle mahdolliseksi. Vammaisia ei saa tuomita työttömiksi pelkästään siksi, että he ovat vammaisia, vaan on lähdettävä heidän kyvyistään ja osaamisestaan. Sari Loijaksella on nippu vastauksia kysymykseen, miksi vammaisten pitäisi työllistyä. MERJA MOILANEN SOSIAALITURVA 16/2003 7

8 Työn ensisijainen merkitys vammaisille kuten muillekin ihmisille on toimeentulon hankkiminen. Kun vammaiset ihmiset jäävät työelämän ulkopuolelle, he joutuvat elämään koko elämänsä minimitoimeentulolla. Heillä ei ole myöhemminkään mahdollisuutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Eihän minimitoimeentulolla voi rakentaa elämää, ei sillä osteta asuntoja eikä perusteta perhettä, Loijas toteaa. Avoimille työmarkkinoille työllistäminen on Loijaksen mielestä ainoa oikea tapa työllistää vammaisia. Myös vammaisten palveluiden ja koulutuksen on oltava osa normaalia toimintaa. Vammaisten tukeminen normaaleissa toiminnoissa on sitä paitsi paljon halvempaa kuin erikoiskoulujen tai -palvelujen ylläpitäminen. Mutta on pidettävä huoli siitä, että vammainen todella saa tarvitsemansa tuen normaalipalveluissa. Pitääkö vammaisille maksaa ihan oikeaa palkkaa? Tuettu työllistäminen on ihan oikein, jos sillä saadaan vammaisille työmahdollisuuksia. Mutta se ei ole oikein, jos tuettu työllistäminen on sitä, että vammaiset saavat näennäistä palkkaa samasta työstä, josta muut saavat asianmukaisen palkan, Sari Loijas sanoo. Vammaisten työhön osallistumista näennäisellä palkalla perustellaan sillä, että vammaisen ihmisen elämän laatu ja sisältö paranee. Mutta terapialuontoinen työ ja työtoiminta on eri asia kuin todellinen työ. Ne on erotettava toisistaan. Vammaisten pienempiä palkkoja perustellaan myös sillä, että vammaisten työpanos ei ole yhtä hyvä kuin vammattomien henkilöiden. Jos vammaisen työpanos ei ole täysipainoinen, olisi reilumpaa maksaa vammaisen työllistävälle työnantajalle tukea. Maksetaanhan työllistämistukia muutenkin työnantajille. Työpanoksen arvoa on kaikkiaan vaikea mitata, Loijas huomauttaa. Loijas on myös huomannut, että harvoin vammaisen palkka nousee sitä mukaa, kuin hän oppii työn ja työpanos paranee. Hän on vammainen työntekijä lopun ikänsä. Harvoin tuetusta työstä myöskään syntyy pitkäaikaista työsuhdetta. Joskus tuntuu siltä, että työllistymishankkeilla työllistetään ennemminkin vammattomia ohjaajia kuin vammaisia ihmisiä, Loijas puuskahtaa. Sari Loijas ymmärtää työnantajan pelon, että vammaisen palkatessaan hän ottaa riskejä, joista ei tiedä. Keskisuurten ja suurten työnantajien eläkevastuuta pitäisi lieventää, koska työnantajat eivät uskalla sen vuoksi palkata vammaisia työntekijöitä. Merja Moilanen Kohti säännöllistä arkea, Erityistyöllistäminen on kannattavaa Honkalampi-säätiön Joensuun KASKI Työvalmennusyksikkö onnistuu palveluissaan hyvin. Asiakaskunnalle yhteistä on työllistymisen vaikeus. Työllistämisen monipalvelukeskukset Pohjois-Karjalassa ovat tutkitusti yhteiskunnallisesti tuottavia. Honkalampi-säätiön KASKI Työvalmennusyksiköt Pohjois-Karjalassa tarjoavat muun muassa kuntouttavan ja terapeuttisen työtoiminnan palveluja sekä monipuolista työhön valmennusta. Myös työkunnon arviointi, valmentava koulutus sekä työkokeilut ja -harjoittelu ovat keinoja saada vajaakuntoisia tai muuten vaikeasti työllistyviä takaisin työmarkkinoille. KASKI-työvalmennusta on tarjolla Joensuussa, Ilomantsissa, Kiteellä, Outokummussa ja Rääkkylässä.Yksiköiden palvelut eroavat hieman toisistaan, mutta kaikki tukevat omaehtoista toimeentulon hankintaa ja itsenäistä elämänhallintaa. Syyskuussa 2001 tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Honkalampisäätiön työvalmennusyksikköjen kehittäminen oli aloitettu jo reilusti ennen tätä rajapyykkiä, palvelupäällikkö Marjatta Rummukainen Joensuun KASKI-työvalmennuksen Joensuun toimipisteestä kertoo. Honkalampi-säätiö teetti Vates säätiöllä tutkimuksen neljän työtoimintaa tarjoavan yksikkönsä tuottavuudesta, kustannuksista ja hyödyistä. Palvelupäällikkö Rummukainen on tyytyväinen tutkimuksesta saatuihin tuloksiin. Meillä tehty työ on aina ollut tärkeää. Nyt myös tutkimus osoittaa, että nämä erilaiset erityistyöllistämisen palvelut ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä myös taloudellisesta näkökulmasta. Yhteistä työllistymisen vaikeus Joensuun yksikön valmennuksessa ja kuntoutuksessa työskentelevät ihmiset ovat eri syistä työelämästä tippuneita. He ovat erilaisista fyysisistä vammoista kärsiviä, mielenterveysongelmaisia ja päihdeongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä. Osalla heistä on myös velkaongelmia tai lastensuojeluun liittyviä ongelmia. Lisäksi asiakaskunnassa on uuteen ammattiin kuntoutettavia sekä muutamia viittomakielisiä kuuroja. Vuositasolla asiakkaita käy Joensuun toimipisteessä noin 400 henkilöä. Heistä suurin osa on miehiä. Marjatta Rummukainen on ylpeä siitä, että useat kymmenet ovat siirtyneet Joensuun KASKI Työvalmennusyksiköstä työelämään. Yhteistä kaikille meidän asiakkaillemme on työllistymisen vaikeus, kellä mistäkin syystä, Rummukainen huomauttaa. Asiakaskunnassa on alkanut näkyä myös päihteiden sekakäyttö ja huumeiden käyttö. Tästä Rummukainen on erityisen huolissaan. Huumeasiakkaiden kanssa tehtävä työ vaatii uudenlaista ammattitaitoa. Heidän motivoimisensa on usein paljon vaikeampaa kuin muiden. Joensuun yksikkö, kuten muutkin KAS- KI-yksiköt, tekevät yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Palveluja ostavat Joensuun kaupungin ja ympäristökuntien sosiaalitoimet sekä työvoimahallinto ja Kela. Palvelut asiakkaan mukaan Palvelunohjaustyössä jokaiselle KASKI-palvelujen asiakkaalle räätälöidään yksilöllinen suunnitelma.työtehtävät suunnitellaan jokaisen asiakkaan kykyjen ja elämäntilanteen mukaan.työviikko voi esimerkiksi olla viisipäiväinen tai vain yksipäiväinen. Rummukainen painottaa, että töiden si- KATRI PYYKKÖ 8 SOSIAALITURVA 16/2003

9 sosiaalisia suhteita ja työelämää sältöä ja vaativuutta voidaan muuttaa tarpeen ja tilanteen mukaan nopeastikin. Palveluun voidaan yhdistää myös muita tukipalveluja kuten oman elämäntilanteen selvittämistä. Työhön valmennuksen lisäksi tarjoamme terapeuttista työtoimintaa. Se on tärkeä palvelumuoto henkilöille, jotka ovat säännöllisen työelämän ulkopuolella työkyvyttömyyden vuoksi. Työtoiminnan avulla ihmiset pystyvät arjessa kiinni. Voi olla, että jollakulla ei ole muita ihmissuhteita kuin ne, jotka hän solmii täällä meillä. Terapeuttinen työtoiminta voi kestää useita vuosia. Muissa palveluissamme asiakas voi käydä muutaman viikon tai korkeintaan kaksi vuotta. Ikuisesti meille ei kuitenkaan voi jäädä kukaan. Oikea työ motivoi KASKI-työvalmennuksessa työtä tehdään oikeissa töissä. Se on motivoimisen kannalta tärkeää. Rummukaisesta näkyy, että hän on ylpeä yksikkönsä tuotteista. Joensuussa metallipuolen tärkein tuote on Juhta-perävaunut, joita Juhta Oy markkinoi maanlaajuisesti. Markkinoille kehitetään myös erilaisia tuotteita. Uusin idea on puuosastolla yhteistyössä ohjausjärjestelmän keksijän kanssa ideoitu puulelu, jossa on kääntyvä nivel. Lelun ohjausjärjestelmä on jo patentoitu. Tekstiiliosasto on erikoistunut työvaatteiden valmistamiseen.yksikössä tehdään paljon erityyppisiä alihankintatöitä kaikilla osastoilla. Työvalmennuksessa voi tutustua myös kiinteistön huoltotöihin sekä keittiö- ja siivoustöihin.yksikössä järjestetään myös työvoimahallinnon kursseja, joihin sisältyy tietokoneen käytön opiskelua. Meidän koulutettavillamme on voinut olla vaikeuksia pysyä mukana tavallisilla atkkursseilla. Meillä luokka on pieni, ja siellä voidaan antaa myös henkilökohtaista opetusta. Lisäksi on mahdollisuus harjoitella itsenäisesti koneiden käyttöä. Yritysyhteistyö on tärkeää työvalmennuksessa. Joensuun yksiköllä yrityskontakteja on kaikkiaan noin 150. Näissä yrityksissä valmennuksen asiakkaat käyvät harjoittelemassa.työtehtäviin perehdytyksessä tehdään yritysten kanssa yhteistyötä. Työhön voivat opastaa yrityksen henkilöstö tai tilanteen mukaan myös KASKI Työvalmennusyksikön henkilöstö.yhteistyöyritykset myös teettävät alihankintatöitä yksikön eri osastoilla. Työ tuo ryhtiä elämään Motivaation ja takaisin työelämään pääsyn kannalta tärkeää on asiakkaan vapaaehtoisuus. Rummukainen toivookin, että jokainen asiakas tulisi omasta vapaasta tahdostaan valmennukseen, ei kenenkään pakottamana tai suosittelemana. Silloin muutos parempaan näkyy ihmisessä nopeammin. Päihteettömyys kasvaa, mieliala paranee, kun päiviin tulee sisältöä. Ihmisellä on syy herätä aamulla. Lopullinen tavoite on saada ihmiset siirtymään oikeaan työelämään. Se on vaikeaa, sillä työelämän vaatimukset avoimilla työmarkkinoilla ovat kovia. Olemme onnellisia useiden kymmenien asiakkaidemme työllistymisestä muun muassa yhdistelmätuella erilaisiin järjestöihin. Avoimille työmarkkinoillekin solmitaan työsuhteita valitettavasti vain paljon harvemmin. Koulutukseen hakeutuminen on myös asiakkaittemme elämäntilanteissa erittäin positiivinen asia. Honkalampisäätiön Vatesilta tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kustannuksia neljä KASKI Työvalmennusyksikköä aiheutti julkiselle sektorille. Mukaan laskettiin myös Raha-automaattiyhdistyksen tuki. Lisäksi selvitettiin yksiköiden kautta julkiselle sektorille palautuvien verojen määrä ja arvioitiin muut yhteiskunnalle sekä asiakkaille tulevat hyödyt samana ajanjaksona.tarkastelujakso oli maalishuhtikuu Neljän KASKI-yksikön kokonaisrahoitus oli tarkasteluajanjaksona 1,28 miljoonaa. 55 prosenttia näistä kuluista ( euroa) palautui veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina yhteiskunnalle. Yksikköjen yhteinen nettokustannus oli siis euroa. Yksikköjen asiakkaiden työssäkäynnin, sosiaalisten suhteiden ja elämisen laadun paranemisen ansiosta sosiaaliturva- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusäästöiksi arvioitiin euroa. Arvio oli varovainen, mutta silti säästöä syntyi yhteiskunnalle siis euroa. Ilman työvalmennusyksiköiden palveluja tämä säästö olisi tullut julkisen sektorin kustannukseksi. Puuosastolla on kehitteillä moottoripyörälelu ja koiralelu, jotka ovat turvallisia ja maalaamattomia.niiden ohjausjärjestelmä on patentoitu. Ne sopivat myös eri tavoin vammaisille lapsille. Lelut ovat tutkittu tullilaboratoriossa ja niille on saatu CE-merkintä. Lelujen markkinointia aloitellaan tällä hetkellä. Oikea työ antaa arkeen rytmin ja auttaa myös pysymään päihteistä erossa, muistuttaa Rummukainen. Työssä käyminen motivoi hoitamaan ja ratkomaan muitakin ongelmia omassa elämässä. Katri Pyykkö Kustannus-hyötyanalyysin tulos taloudellinen näkökulma erityistyöllistämiseen KASKI Työvalmennus Joensuun toimipisteen asiakkaana on yli sata henkilöä päivittäin. Osa käy joka päivä, osa kerran viikossa. Suhteellisesti säästöt ylittivät nettokustannukset 17 prosentilla. Jokaista julkisen sektorin KASKI-yksiköihin sijoittamaa euroa kohti saavutettiin siis 1,17 euron hyöty. Tutkimuksessa arvioitiin neljää KASKI-yksikköä: Ilomantsi, Joensuu, Kitee ja Outokumpu. (Ylipaavalniemi, Pasi: Honkalampisäätiön harjoittaman erityistyöllistämisen hyödyt. Honkalampisäätiö, 2003). KATRI PYYKKÖ KATRI PYYKKÖ SOSIAALITURVA 16/2003 9

10 Linkki-jakso tasoittaa tietä työllistämistoimille KOLMAS LINKKI -PROJEKTI Linkki-jaksolla pitkäaikaistyöttömät raivaavat työllistymisen tieltä psykososiaalisia esteitä. Heikentynyt itsetunto kohenee ja jatkosuunnitelmat kypsyvät vertaisryhmissä. Pitkittynyt työttömyys kuormittaa talouden lisäksi myös ihmissuhteita ja kaventaa sosiaalisia verkostoja. Aktiivisesta elämästä syrjässä vietetyt vuodet heikentävät helposti itsetuntoa ja pistävät epäilemään omia kykyjä. Tämä lisää osattomuutta entisestään. Kuntouttava sosiaalityö kasvattaa voimavaroja ja tukee asiakkaan omaehtoista selviytymistä sekä itsenäisiä, myönteisiä elämänvalintoja. Jotta asiakas voi kantaa vastuun omista valinnoistaan, on hänellä oltava täysivaltaisen toimijan rooli sosiaalityön suunnitelmia tehtäessä. Kahdentoista viikon pituisella Linkki-jaksolla tätä toimijan roolia vahvistetaan ohjatuissa vertaisryhmissä. Täysivaltaiseksi toimijaksi Täysivaltaisen toimijan rooli tarkoittaa ensinnäkin, että asiakas määrittelee itse, millaisia asioita hän haluaa Linkki-jakson aikana työstää.toiseksi, asiakkaalle ei aiheudu seuraamuksia, vaikka hän ohjaajan suosituksesta huolimatta päättäisikin olla aloittamatta ryhmässä.vapaaehtoisuus on hyvä motivaattori. Kolmanneksi, ohjaajalla ei ole ryhmän alkaessa valmista ohjelmaa, vaan osallistujat laativat sen aina yhdessä. Suunnittelun raameina ovat osallistujien jaksolle asettamat tavoitteet sekä käytettävissä oleva aika ja muut resurssit. Ohjaajan tehtävänä on tukea ryhmää työskentelemään tavoitteiden suuntaisesti. Ryhmäläiset ovat nostaneet esiin sellaisia ongelmia kuin: mielialan lasku, epävarmuus uusien haasteiden edessä ja itsetunnon heikkeneminen, johon liittyy usein jännitystaipumus. Linkki-jakso on hyvä väline työstää näitä. Psykososiaalisten tavoitteiden lisäksi asiakkaat nimeävät jaksolle myös työelämätavoitteita. He haluavat parantaa työnhakuvalmiuksiaan, kohentaa atk-taitojaan ja saada lisätietoja työllistymismahdollisuuksista. Ohjatusta vertaisryhmätoiminnasta hyötyvät myös ne asiakkaat, joiden ensisijainen työllistymisen este on päihdeongelma. Jakso tukee varsinaista päihdehoitoa, sillä se tuo jäsennystä ja sisältöä arkeen. Linkki-jaksolla tehdään yhdessä muutakin kuin keskustellaan. Ryhmäläiset ovat tutustumassa Kasvitieteelliseen puutarhaan. KOLMAS LINKKI -PROJEKTI 10 SOSIAALITURVA 16/2003

11 Ryhmäläiset tukevat toisiaan Ohjatussa vertaisryhmässä etsitään uusia ratkaisumahdollisuuksia ja selviytymiskeinoja.vertaisryhmässä voi saada ja antaa tukea. Osallistujilla voi olla hyvinkin erilainen tausta ja historia, mutta tärkeintä on tunne yhteisestä asiasta ja pyrkimys asioiden kohentamiseen. Yhdessä tekeminen antaa mahdollisuuden tuntea osaavansa ja onnistuvansa sosiaalisessa kanssakäymisessä, osana ryhmää. Saadut myönteiset kokemukset vahvistavat hallinnan ja selviytymisen tunnetta, mikä lisää osallistujien valmiuksia selviytyä omaehtoisesti ja osallistua oman elämän suunnitteluun. Ryhmäläiset saavat myös palautetta toisiltaan.tämä parantaa valmiuksia arvioida omia mahdollisuuksia realistisesti. Osallistujat voivat esimerkiksi tukea toisiaan suhteuttamaan ja konkretisoimaan ongelmia, minkä jälkeen asiat asettuvat oikeampiin mittasuhteisiin. Lisätukena voi käyttää yksilöohjausta silloin, kun omien tavoitteiden työstäminen ryhmässä ei ole riittävää. Esimerkiksi työnhakua on mahdollista tehostaa kahden kesken ohjaajan kanssa. Suunnitelmat selkeytyvät Linkki-jaksolaisten valmiudet ja taidot hakea työtä, kurssipaikkoja tai ylipäänsä tietoa ovat osoittautuneet usein vajavaisiksi. Moni tarvitsee tukea oman työllistymistilanteensa selvittämiseen, ennen kuin osaa lähteä kysymään neuvoa konkreettista etenemistä varten. Pitkään työttömänä olleiden työmarkkinavalmiuksia heikentävät myös vanhentunut ammattitaito, puutteellinen tai olematon koulutus, ikääntyminen tai rikkonainen työhistoria. Aina koulutuskaan ei takaa työpaikkaa, jos esteeksi nousee työssä jaksaminen. Kuntouttavan Linkki-jakson aikana osallistujalle ja työntekijälle muodostuu käsitys siitä, mikä on toteuttamiskelpoinen, asiakkaan elämää eteenpäin vievä tulevaisuuden tavoite.yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään ne reunaehdot, joiden rajoissa hän voi edetä. Sosiaalinen kuntoutus on osoittautunut hyödylliseksi ennen aktivointisuunnitelman tekoa. Oman elämän asiantuntijuus toteutuu vasta, kun asiakas pystyy todella osallistumaan itseään koskevien suunnitelmien tekemiseen.tämä puolestaan edellyttää sitä, että hänellä on realistinen käsitys omista valmiuksistaan, ja että hän on saanut kattavasti tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Hänellä on oltava myös riittävästi aikaa pohtia näitä suhteessa omaan elämänsuunnitelmaansa. Liikkeelle vauhdista Sosiaalisen kuntoutuksen jakso valmistelee ja tuo uutta tietoa konkreettisten jatkotoimenpiteiden tueksi. Linkki-jaksosta eivät hyödy pelkästään osallistujat vaan myös ne, joiden kanssa he jatkosuunnitelmia jakson jälkeen toteuttavat. Esimerkiksi työ- ja koulutuskurssien onnistuminen vaatii, että asiakas pystyy noudattamaan säännöllistä päivärytmiä ja ottamaan vastaan uutta tietoa. Jakson jälkeen liikkeelle päästään ikään kuin vauhdista, eikä voimia tarvitse sitoa päivärytmin opetteluun. Oman elämän suunnittelu on jo käynnistynyt, ja niin päästään nopeammin itse asiaan. Lisäksi 12 viikon Linkki-jakso on tarpeeksi pitkä, jotta myös peitelty tai vähätelty päihdeongelma tulee päivänvaloon.tämäkin säästää asiakkaan ja työntekijän voimavaroja muuhun. Linkki-jakso Yhteinen pohdiskelu auttaa selkeyttämään suunnitelmia. Linkki-jakso antaa ammattilaisille uudenlaisen työvälineen tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Jakso on tarkoitettu edeltämään aktiivisia työllistämistoimia. Ohjattuun vertaisryhmätoimintaan perustuva toimintamalli madaltaa osallistujien kynnystä astua työelämään. Linkki-jakson aloittaminen on vapaaehtoista. Jokainen osallistuja nimeää jaksolle omat tavoitteensa, joiden toteutumista hän arvioi jakson aikana ja sen päätyttyä. Kukin pienryhmä suunnittelee ja toteuttaa oman ohjelmansa yhdessä toimintaa ohjaavan työntekijän kanssa. Kokoontumisia on kolme kertaa viikossa 12 viikon ajan. Kokoontuminen kestää noin kolme tuntia. Ryhmätapaamisten lisäksi jaksoon sisältyy yksilöohjausta. Linkki-jakso on palvellut tarkoitustaan, kun osallistujalle ja toimintaa ohjaavalle työntekijälle on jakson päätteeksi muodostunut käsitys siitä, minne osallistujan kannattaisi seuraavaksi suunnata. Linkki-jakso on kehitetty Suomen Mielenterveysseuran Kolmas Linkki -projektissa ( ), jota rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto, Uudenmaan TE-keskus, Helsingin Kaakkoinen sosiaalikeskus, Hämeenlinnan Perusturva ja Lappeenrannan kaupunki. Projektin aikana kokemusta kertyi yhteensä 19 pienryhmästä, joissa oli mukana 100 pidempään tai toistuvasti työttömänä ollutta osallistujaa. Projektin osallistujat olivat pääsääntöisesti yli 45-vuotiaita, mutta Linkki-jakson tavoitteellinen vertaisryhmätoiminta soveltuu minkä ikäisille työttömille tahansa. Porras portaalta eteenpäin Useimpien Linkki-jaksolle osallistuvien matka avoimille työmarkkinoille on pitkä. Joidenkin kohdalla vaikutukset työllisyyteen näkyvät vasta myöhemmin. Matkan onnistuminen vaatii kahta asiaa: monimuotoista tukea ja erilaisia aktiivisia työllistämistoimenpiteitä. Molemmat puolestaan edellyttävät toimivaa verkostoyhteistyötä.yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi työ, koulutus tai eläkeselvittely on mahdollista ajoittaa osallistujan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntouttavan Linkki-jakson jälkeen on mahdollista rakentaa suunnitelmallisia, portaittaisten ja pidempikestoisia polkuja. Asiakas hyötyy esimerkiksi työharjoittelusta enemmän, kun hänen tavoitteensa ovat selkeämmät ja valmiutensa paremmat. Useimmille osallistujille Linkki-jakso on positiivisen prosessin alku. Jakson aikana osallistujien mieliala kohoaa, kun he saavat sisältöä päiviinsä. Itsevarmuus, jaksaminen ja voimavarat lisääntyvät siinä määrin, että heidän on helpompi hakeutua itsenäisesti muuhun toimintaan jakson jälkeen. Onnistumisen kokemusten siirtäminen muualle elämään riippuu siitä, kuinka laajoja ja vaikeita osallistujan ongelmat ovat. On myös syytä muistaa, että työttömyyttä ei voida hoitaa pelkästään yksilön valmiuksia vahvistamalla. Ei riitä, että ihmisellä on halu ja kyky palata takaisin työhön. Tarvitaan myös työpaikkoja. Muuten on vaarana, että osallistuja palaa Linkki-jaksoa edeltäneeseen tilanteeseen, odottamaan seuraavaa aktivointitoimenpidettä. Jaana Forsman, Jari Hartikainen, Sari Nyholm & Jouni Saarelainen KOLMAS LINKKI -PROJEKTI SOSIAALITURVA 16/

12 Uutta nostetta työelämään Kanta-Hämeen Noste-hankkeessa innostetaan työporukoita takaisin koulun penkille. Hanke on avoin kaikille työssäkäyville, joilla ei ole ammattitutkintoa. Noste on opetusministeriön rahoittama valtakunnallinen aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, jossa parannetaan ilman perus- tai kansakoulun jälkeistä koulutusta olevien aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä. Ohjelma on ensisijaisesti suunnattu työssäkäyville vuotiaille. Opetusministeriö rahoittaa hankkeita, joissa järjestetään ammattitutkintoon tai tietokoneen ajokortin suorittamiseen tähtäävää koulutusta ja tutkintotilaisuuksia. Avustusta myönnetään myös väliaineopintoihin ja toimiin, joilla parannetaan opiskeluvalmiuksia sekä hakevaan toimintaan, tiedotukseen ja neuvontaan. Ohjelma on käynnistynyt tänä vuonna, ja se jatkuu vuoteen Hankkeita on nyt käynnissä yhteensä 69.Valtaosa niistä on alueellisia hankkeita, joihin on koottu useampia oppilaitoksia. Nämä hankkeet tarjoavat kaikkia ohjelman palveluja.yksittäisiä koulutuksia voi ohjelman piirissä hankkia myös esimerkiksi Markkinointi-instituutista, Oulun Kosmetologikoulusta tai Vuokatin Urheiluopistosta. Monipuolista koulutustarjontaa Kanta-Hämeessä on koottu yhteen alueen koulutuspaikkoja omaan Noste-hankkeeseen. Koordinaattoriksi valittiin Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnasta. Koulutuskeskus Tavastialla, Riihimäen ammattioppilaitoksella ja Forssan ammatti-instituutilla on yhteistyöstä pitkä kokemus, jonka pohjalta hanketta on ollut hyvä rakentaa, Kanta-Hämeen Noste-hankkeen projektijohtaja Jyrki Jokinen kertoo. Halusimme koota monipuolisen tarjonnan kouluttautumisesta kiinnostuneelle aikuiselle. Esimerkiksi forssalaiselle on nyt tarjolla sellainen koulutusvalikoima, jota ei ole omasta takaa ammatti-instituutissa. Hankkeessa on tarjolla tekniikka- ja liikennealan, matkailu-, ravitsemus- ja talousalan, kaupan ja hallinnon alan, kulttuurialan, sosiaali- ja terveysalan sekä luonnonvara-alan koulutusta. Lisäksi hankkeessa voi suorittaa tietokoneen ajokorttitutkintoja, kesäyliopisto-opintoja ja lukio-opintoja. Hankkeen erityinen painopiste on hakevassa toiminnassa. Hankkeessa jalkaudutaan työpaikoille selvittämään koulutuksen tarpeita ja motivoimaan työntekijöitä osallistumaan. Jokinen johtaa neljän hengen hakevaa tiimiä, johon kuuluu hänen lisäkseen hakija Riitta Hietanen sekä ohjaavat opettajat Outi Bottas Viittakiven opistosta ja Arto Niemelä koulutuskeskus Tavastiasta. Jokinen on tiimin ainoa täysipäiväinen työntekijä, muut tekevät työtä oman työnsä ohella. Kanta-Hämeen hanke on Noste-ohjelman suurimpia. Hakevaa toimintaa varten on tälle ja ensi vuodelle varattu euroa. Viiden vuoden suunnitelmissa hankkeessa pyörii yhteensä kaksi miljoonaa euroa koulutusrahaa. Sosiaalialalla paljon Nostekelpoisia Hanke käynnistyi viime kesänä. Kesän ajan ja alkusyksystä on etsitty sopivia työpaikkoja, joilla on käyty houkuttelemassa ihmisiä mukaan. Sopivien työpaikkojen löytämisessä on avustanut muun muassa Hämeen yrittäjät ry, joka on koko Kanta-Hämeen jäseninen yrittäjäjärjestö. Toimitusjohtaja Kyösti Vehmas on ollut tehtävässään lähes 30 vuotta, ja hän osaa luetella ulkomuististaan yhteyshenkilöitä ja yrityksiä, joihin meidän kannattaa mennä. Hän laati meille listan yrityksistä, joissa moni työntekijä on vailla tutkintoa, Jokinen kertoo. Jokaista toimialaa on lähestytty ensin työnantajan kautta, koska johto on saatava ensiksi sitoutumaan koulutuksiin. Teollisuusyrityksissä olemme menneet suoraan toimitusjohtajan puheille, kuten Atrian lihanjalostuksen Forssan yksikössä.toimitusjohtaja on kartoittanut yrityksen tilanteen ja koulutustarpeen, Jokinen kertoo. Sosiaalialalla yhteyttä on otettu erityisesti vanhusten palvelutaloihin. Vanhustyössä on myös tavattu ensin vanhustyön johtaja. Johdon tapaamisen jälkeen järjestetään mahdolliselle kohdejoukolle tiedotustilaisuus, jossa pyritään herättämään mahdollisimman monen mielenkiinto. Vanhustyössä on valtava henkilöstöpula ja toisaalta koulutuspula, kun monet tekevät sijaisuuksia sijaisuuksien perään. Noste-kelpoisia on todella paljon, Jokinen pohtii. Noste-kelpoisuus hyväksyy pitkäaikaiset sijaiset ja hoitoapulaiset, joilla ei ole tutkintoa. Kolmas tilaisuus järjestetään sille joukolle, joka todella innostuu opiskelusta. Viimeksi muutama päivä sitten Tammelassa sovittiin, että koulutus alkaa. Lisäksi aivan äskettäin kuulin, että mukaan on lähtenyt myös Hämeenlinnan Ilveskoti. Kun ryhmä on saatu kokoon, ihmiset haastatellaan yksitellen, ja heidän kanssa laaditaan opiskelusuunnitelma. Opinto-ohjaaja ottaa kussakin oppilaitoksessa ohjaukseensa uudet opiskelijat. Pieniä, kiinnostavia kokonaisuuksia Suunnitellessa opiskelijoiden hakemista kussakin Nostehankkeessa täytyy ensiksi sel- 12 SOSIAALITURVA 16/2003

13 Noste kehittää työntekijöiden ammattitaitoa, mistä hyötyy myös työnantaja,projektijohtaja Jyrki Jokinen (vas.) kertoo. Kun ammattitaito nousee, paranee myös henkilökunnan työssä jaksaminen. Samalla heidän työmarkkina-asemansa kohentuu,pohtii Forssan ammatti-instituutin opettaja Lauri Lähteenmäki (oik.), joka tutki lisensiaatin työssään syrjäytymisen ehkäisyä. vittää, miksi ihmistä ei ole aikaisemmin suorittanut ammattitutkintoa. On huomioitava monenlaisia motivaatioseikkoja ja ympäristötekijöitä, Jokinen pohtii. Realistinen lähtökohta koko Noste-ohjelmalle on se, että kohderyhmässä on runsaasti henkilöitä, joiden halukkuus lähteä pitkäjänteiseen koulutukseen on heikko. Koulutuksesta pyritään nostamaan esiin porkkanoita.työnantajan kanssa koetetaan aina sopia, että koulutus tapahtuisi mahdollisimman joustavasti vaikkapa kerran viikossa iltapäivällä työnantajan tiloissa ja ajalla ja vain osittain työntekijän omalla ajalla. Koulutukset pyritään liittämään myös mahdollisimman tiiviisti työntekijän omaan työhön. Alkuun laaditaan pienempi opintokokonaisuus, joka on opiskelijasta mahdollisimman kiinnostava. Aloitetaan kahdella tai kolmella opintoviikolla, jotka iskevät suoraan opiskelijan työhön. Kun hän sitten näkee, että opiskelu sujuu, ja usko omiin kykyihin kasvaa, niin siitä on helppo jatkaa. Alkusysäys on hyvin tärkeä. Opinnoista on monella hyvin pitkä aika. Jos sanotaan, että nyt lähdetään tutkintoa suorittamaan, niin monilla voi nousta seinä vastaan, Forssan ammatti-instituutin kone- ja liikennetekniikan opettaja Lauri Lähteenmäki pohtii. Noste-ohjelman periaate on kuitenkin se, että siinä ei tarjota mitä tahansa työpaikan täydennyskoulutusta, vaan aina tähdätään toisen asteen tutkintoon tai sen osaan, Jokinen korostaa. Vanhustyössä tavoitteena on tavallisesti lähihoitajan tutkinto. Palvelualalla perustavoite on kaupan ja hallinnon alan tutkinto. Periaatteessa Noste-ryhmä on kaikille avoin, mutta käytännössä ryhmät järjestyvät työpaikoittain. Kun useampi osallistuu samalta työpaikalta, voidaan koulutus tuoda lähelle työntekijöitä.yhden työpaikan ihmisten aikataulut on lisäksi helpompi saada sopimaan yhteen. Ihmisen olosuhteet koulutukseen täytyy luoda niin edullisiksi kuin suinkin on mahdollista. Jos jollekin forssalaiselle sanotaan, että koulutus olisi lauantaisin Hämeenlinnassa, niin monikaan ei lähde, Jokinen kertoo. Kynnys on myös huomattavasti matalampi, jos opiskelemaan lähdetään työporukalla. Joku voi ajatella, että kun nuokin lähtevät, niin lähdenpä minäkin kattomaan. Porukassa kaikki tukevat toisiaan, ja keskeyttämiset ovat harvinaisempia, Lähteenmäki lisää. Tiukat pääsyvaatimukset Ensimmäiset koulutukset alkoivat lokakuun alussa. Opintojen SATU KONTIAINEN edetessä opiskelijoiden jatkuva ohjaus ja tuki on erittäin tärkeää motivaation säilyttämiselle. Opintojen ohjaajiksi koulutetaan henkilöä oppilaitoksista.tähän on varattu budjetista euroa. Koulutuksella pyritään sitouttamaan ohjaajia työhönsä. Oppilaitoksista on kuitenkin ollut vaikeaa löytää opettajia, joilla olisi aikaa uusille aikuisopiskelijoille. Monilla opoilla on kädet täynnä työtä nuorten kanssa, Lähteenmäki kertoo. Koko viiden vuoden ajan hankkeessa satsataan erityisesti tiedottamiseen. Positiivisen julkisuuskuvan luominen on tärkeää, jotta uusia kiinnostuneita löytyy, Jokinen kertoo. Hankkeesta tehdään pitkin matkaa ilmoituksia ja lehtijuttuja Kanta-Hämeen päälehtiin. Suunnitelmissa on myös Kanta-Hämeen Nosteen oma lehti. Lehtimainonta on jo alkanut, ja moni ihminen on soittanut kiinnostuneena ilmoitusten perusteella. Suuremmalla osalla heistä kuitenkin on jo jokin tutkinto. Voi olla, että he ovat aikoinaan suorittaneet tietyn tutkinnon, mutta eivät ole työskennelleet sillä alalla. He kysyvät, voisiko tutkinnon tulla suorittamaan, että he saisivat ajankohtaista tietoa omalta alalta. Valitettavasti minun on sanottava heille, että Noste-asetuksen mukaan opiskelijalla ei saa olla mitään tutkintoa, Jokinen kertoo. 30 vuotta sitten suoritettu kodinhoitajan tutkinto on vanhentunut, kun ajatellaan nykypäivän vanhustyötä. Nosteen tutkintoraja on todella tiukka ja jättää monet opintoja tarvitsevat ja haluavat sen ulkopuolelle. Satu Kontiainen SOSIAALITURVA 16/

14

15 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi valtakunnallisen Ohjelman vetovoimaiseen työelämään eli Vetoohjelman avatuksi Ohjelmassa ovat mukana myös työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt, opetusministeriö, työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja Työterveyslaitos. Projektipäällikkönä työskentelee Ismo Suksi. Veto-ohjelma on jatkoa aiemmille työelämää kehittäneille hankkeille, kuten Kansalliselle ikäohjelmalle ja Työssä jaksamisen ohjelmalle. Ohjelma jatkuu vuoden 2007 loppuun asti. Ohjelmassa parannetaan työntekijöiden viihtymistä ja jaksamista. Se on suunnattu kaikille työikäisille, mutta erityisesti nuorimmille ja ikääntyville työntekijöille. Tavoitteena on saada nuoret aloittamaan työuransa nykyistä aikaisemmin ja innostaa ikääntyneitä työntekijöitä pysymään työelämässä kahdesta UUTISIA Veto-ohjelma pureutuu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen kolmeen vuotta nykyistä pitempään ennen eläkkeelle jäämistä. Veto-ohjelmassa on viisi teema-aluetta, joista jokaista kehittää oma toimintaryhmänsä. Ensimmäisellä alueella kehitetään työelämän laatua ja työturvallisuutta, toisella tehostetaan työterveyshuoltoa ja kuntoutusta, kolmannella etsitään keinoja työelämän tasa-arvon parantamiseen, neljännellä arvioidaan uuden eläkelainsäädännön toteutumista käytännössä ja viidennellä pyritään vaikuttamaan laajemmin työelämän asenteisiin nostamalla Veto-ohjelman aiheet julkiseen keskusteluun. Käytännössä teematyö on kehittämis- ja tutkimustyötä sekä koulutusta. Lisätietoja ohjelmasta STM:n internet-sivuilta: Osoitteesta on saatavilla muun muassa Veto-ohjelma ohjelmajulkaisu. Kolumni Kati Peltola Elämää vai brändituotantoa Helsingin Sanomat riemastui kesällä Helsingin sosiaalitoimen organisaatioehdotuksesta.toimittajat uskoivat ilman lähdekritiikkiä kaupunginhallituksen puheenjohtajan väitteen, että nyt syntyy rutkasti euroja säästävä palvelujärjestelmä. Sosiaalitoimessa oli samanlainen organisaatio vuotta sitten. Nimet vain muuttuvat. Entinen lastensuojeluvirasto tai vanhustenhuolto-osasto tulee takaisin elinkaarivaiheen vastuualueena. Vanhuuden kaari on tosin entistä enemmän pilkottu, kun kotihoito on kokonaan terveysvirastossa ja sosiaalivirasto huolehtii palveluasumisesta ja vanhainkotihoidosta. Reaalimenot olivat 20 vuotta sitten pienemmät, mutta niin oli palvelujen, asukkaiden ja kansantuotteen määräkin. Silloin systeemiä moitittiin siitä, että se ei nähnyt ihmisten elinoloja ja mahdollisuuksia eikä pystynyt yhdistelemään palveluja toisiinsa. Entisen ja nykyisen eduista ja haitoista ei kuitenkaan ole kerätty tietoa. Olin itse valtuustossa päättämässä nykyisestä suurpiirialueiden palvelumallista. Päätös ei ollut mieleiseni. Olisin tahtonut rakentaa tavallisen kunnan kokoisia palvelualueita, jotka tuottaisivat peruspalvelut asukkaalle. Kaupunkitasoiset sektorilautakunnat tuottaisivat erikoistuneita palveluita koko kaupungille ja valmistelisivat yleisiä palvelutavoitteita ja budjetteja myös oman sektorinsa aluepalveluille. Peruspalvelualueiden jaostot kävisivät keskustelua kuntalaisten ja palveluhenkilöstön kanssa ja päättäisivät alueensa peruspalveluiden painopisteistä ja rakenteista. Itse en ole innostunut suurpiirijohtamisesta yli asukkaan aluetta on mahdotonta tuntea asukkaana tai työntekijänä niin, että syntyisi asiallista keskustelua ihmisten elinoloista ja hyvää palvelutarpeiden priorisointia. Tätä mielipidettä kokemus suurpiirin sosiaalikeskuksen johtajana on vain vahvistanut. Helsingissä peruspiiri olisi sopiva kunnallisten peruspalvelujen tuottaja. Vanhainkodit ja sairaaloiden akuuttihoito, ammattikoulut ja lukiot olisivat kaupunkitasoisesti johdettuja.yksiköillä olisi myös peruspalvelualuevastuuta, mikä helpottaisi joustavien palveluketjujen asiakaskohtaista toteuttamista. Kaupungin organisaattorit sairastavat politiikassa yleistä kuntaliitostautia. Kun oman alueen vaikeudet käyvät ylivoimaisiksi, uskotaan, että niiden ratkaiseminen olisi helpompaa suuremmassa yksikössä. Tämän logiikan päässä on kuntien lakkauttaminen, valtion putkivirastot ja monopoliyhtiöt, jotka tuottavat brändiään koko maahan tai vielä Kiinaankin. SOSIAALITURVA 16/

16 Sosiaalista yritystoimintaa vahvistetaan lainsäädännöllä Sosiaalinen yritys tarjoaa uudentyyppisen työllistämisratkaisun vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalisiksi yrityksiksi luokiteltavia yrityksiä ilmaantui OECD-maihin jo 1970-luvulla. Suomalaiseen keskusteluun sosiaalinen yritys tuli käsitteenä 1990-luvulla EU:n Horizonprojektin kautta. Tällä hetkellä sosiaalista yritystoimintaa Suomessa kehitetään erityisesti Equal-yhteisöaloitteen kautta. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen johtajan Raimo Harjusen mukaan sosiaalisen yritystoiminnan kasvun taustalla ovat sekä rakenteellisia että toimintatavallisia uudistuksia edellyttävät megatrendit. On ymmärretty, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei nujerreta pelkällä talouskasvulla ja että tarvitaan keinoja vastata työvoiman tarjonnan supistumiseen pitkällä aikavälillä. Julkisten palvelujen uudelleen organisoituminen ja työllisyyden hoito edellyttävät uusia lähestymistapoja ja paikallisen kumppanuuden rakentamista. Myös yrittäjyyden vahvistamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Harjunen määrittelee työllisyyden hoidon näkökulmasta sosiaalisen yrityksen kuntoutuksen portaiden askelmaksi, joka sijaitsee jossakin työpajatoiminnan ja avoimien työmarkkinoiden välissä. Onko sosiaalinen yritys ihmiselle porras vai lopullinen siirtymä, riippuu monesta eri tekijästä. Sosiaalinen yritys edistää yrittäjyyttä. Se tarjoaa yrittäjyyden valtavirtaa täydentävän vaihtoehdon, jossa yhdistyvät yritystoiminnan pyrkimys kannattavaan liiketoimintaan avoimessa kilpailussa ja toisaalta sosiaalinen vastuu vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Laki sosiaalisista yrityksistä voimaan vuoden alussa Työministeriössä on valmisteilla laki sosiaalisista yrityksistä. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Laissa vakiinnutetaan sosiaalisen yrityksen määritelmä sekä luodaan valtakunnallinen rekisteri sosiaalisista yrityksistä. Lakiesityksen mukaan sosiaaliseksi yritykseksi voidaan rekisteröidä sellainen yritys, joka työllistää vähintään 30 prosenttia vajaakuntoisia tai vähintään 30 prosenttia vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Muutoin yrityksen tulee täyttää normaalin, avoimilla markkinoilla toimivan yrityksen tuntomerkit. Sosiaalisessa yrityksessä kaikille työntekijöille maksetaan heidän tuottavuudestaan riippumatta samasta työtehtävästä samansuuruista palkkaa. Kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Sosiaalinen yritys tarvitsee yhteiskunnan tukea Lähtökohtana uudessa laissa on, että sosiaalinen yritys ei voi toimia ilman jonkinasteista tukea, koska vähintään 30 prosentilla työntekijöistä on alentunut suorituskyky. Lakia valmistellut työryhmä esitti sosiaalisille yrityksille hel- Mikä on sosiaalinen yritys? Sosiaalinen yritys on oikeudelliselta muodoltaan yhtiö, esimerkiksi osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö tai osuuskunta. Sen tarkoituksena on hyödykkeiden tuottaminen ja voiton tavoittelu. Näiden tarkoitusten lisäksi sosiaalisella yrityksellä on sosiaalisena ulottuvuutena vajaakuntoisten sekä muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen tai yhteisön yhteisen edun lisääminen. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöille heidän tuottavuudestaan riippumatta kyseisellä työalalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaisen palkan.yrityksen palveluksessa olevilla vajaakuntoisilla ja pitkäaikaistyöttömillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla yrityksen työntekijöillä. Käsitteellisesti sosiaaliseen yrittäjyyteen voidaan sosiaalisten yritysten lisäksi lukea sosiaaliset yhteisöt. Sosiaalinen yhteisö voi olla oikeudelliselta muodoltaan kunnan yksikkö, säätiö tai yhdistys. Keskeinen ero on, että sosiaalisessa yhteisössä vajaakuntoinen tai muu heikossa työmarkkina-asemassa oleva on asiakkaan asemassa, kun taas yrityksessä hän on työsuhteessa. Sosiaalisilla yhteisöillä on Suomessa tarkoitettu työkeskuksia eli yleishyödyllistä toimintaa, jossa valmennus, koulutus tai kuntoutus ovat pääasiassa. Usein sosiaaliset yritykset syntyvät sosiaalisten yhteisöjen kautta. Uuden lain mukaan työministeriö ylläpitää sosiaalisten yritysten rekisteriä. Sosiaalisen yrityksen nimeä saa elinkeinotoiminnassaan käyttää ainoastaan rekisterissä oleva sosiaalinen yritys. 16 SOSIAALITURVA 16/2003

17 potusta sosiaaliturvamaksuista sekä viimeisen työnantajan eläketurvamaksuista. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että todettua työkyvyn alenemaa tullaan kompensoimaan lähinnä korotetulla työllistämistuella. Ongelmaksi on kuitenkin nähty se, kuinka työkyvyn aleneminen ja siihen liittyvä kompensaatio arvioidaan niin, että tuki ei vääristä kilpailua. Lakiehdotuksen mukaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia työllistäville sosiaalisille yrityksille voidaan myös myöntää työllisyyspoliittisena projektitukena erillistä kehittämisrahaa. Määrärahat tähän sisällytetään vuoden 2004 budjettiin. Raimo Harjusen mukaan ratkaiseva tekijä sosiaalisen yrityksen menestymisessä on, että yritystoiminnan perusasiat ovat kunnossa. Erityishaasteena sosiaalisilla yrityksillä on tuottavuusvajeen kompensointi. Henkilöstöä pitäisi voida tukea ja palkkakustannuksiin saada rahoitusta kilpailua vääristämättä. Käynnistysvaiheen rahoitukseen suunnitellaan käynnistämisavustusta. Sosiaalisten yritysten kipeästi kaipaamiin investointeihin on kuitenkin luvassa vain normaalit yrityksille suunnatut investointiavustukset. Arvostelijoiden mukaan sosiaalisten yritysten tuki Suomessa näyttää moniin muihin maihin verrattuna vaatimattomalta. Euroopassa käytössä on muun muassa helpotuksia arvonlisäveroihin ja sosiaaliturvamaksuihin. Lisäksi sosiaalisia yrityksiä voitaisiin suosia julkisia hankintoja tehtäessä. Raimo Harjunen perää sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi yhteistyötä keskeisten ministeriöiden kesken sekä alueellisella tasolla yritysten ja viranomaisten kesken. Parhaimmillaan sosiaaliset yritykset ovat osa alueellisia kuntoutuksen monipalvelukeskuksia.yritystoimintaa tukevien viranomaisten tulisi myös nykyistä paremmin tuntea sosiaalisten yritysten erityistarpeet ja sopeuttaa palvelunsa näihin tarpeisiin. Sosiaalinen yritystoiminta Euroopassa Sosiaalisilla yrityksillä on eri maissa erilainen historia ja tausta sekä lainsäädäntö. Niille ei ole toistaiseksi kyetty luomaan yhteisesti hyväksyttyä ja yleispätevää määritelmää.yhteistä kaikille sosiaalisen yritysten määritelmille on kuitenkin se, että kyse on ainakin jossakin määrin yritysluontoisesta toiminnasta, jonka ohella painotetaan vajaakuntoisten ja muiden työmarkkinoiden huonoosaisten työllistämistä. Belgiassa sosiaalinen yritys on määritelty laissa.saksassa laissa on määritelty vaikeasti vajaakuntoisia työllistävä yritys. Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Portugalissa ja Ranskassa on kussakin laki sosiaalisista osuuskunnista. Italian sosiaalisten osuuskuntien menestyksellisen toiminnan perustaksi on arvioitu se, että ne eivät toimi vain yksittäisinä yrityksinä vaan yritysjärjestelmänä, jotka on luotu alueellisten ja paikallisten sekä kansallisten yhteenliittymien avulla. Ensimmäiset kansainväliset tutkimukset sosiaalisten yritysten toiminnasta ja merkityksestä julkaistiin 1990-luvun loppupuolella. Tunnettuja tutkimuksia ovat Euroopan komission rahoituksella tuotettu Emes-tutkimus sekä OECD:n tutkimus sosiaalisista yrityksistä. Mikäli sosiaalisten yritysten määritelmässä painotetaan yritysluonnetta, Euroopan unionin alueella on arvioitu olevan muutamia kymmeniä tuhansia sosiaalisten yritysten työllistämiä työntekijöitä. Jos tähdennetään sosiaalista ulottuvuutta ja luetaan mukaan myös julkisella tuella toimivat yhteisötalouden hankkeet, sosiaalisten yritysten arvioidaan työllistävän 3,5 miljoonaa henkilöä. Tavoitteena yhteinen eurooppalainen malli Euroopassa toimii useita verkostoja, joiden tavoitteissa on eri näkökulmista rakentaa ja kehittää sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä, paikantaa ja levittää hyviä käytäntöjä ja luoda yhteistä eurooppalaista ymmärrystä. Viitattaessa mahdollisimman paljon tavanomaista yritystä muistuttavaan sosiaaliseen yritykseen käytetään usein Cefec-nimisen järjestön (Confederation of European Social Firms, Employment Initiatives and Co-operatives) määritelmää vuodelta Cefecin määritelmässä sosiaaliset yritykset jaotellaan työllistäviin sosiaalisiin yrityksiin (social firms) ja palveluyrityksiin/yhteisöihin (social enterprises). Eurooppalaisessa keskustelussa keskeinen rooli sosiaalisten yritysten toiminnassa on demokratialla ja osallisuudella. Vaikuttaakin siltä, että maissa, joissa sosiaalisella yritystoiminnalla on pitkät perinteet, on tilaa keskittyä myös demokratiaulottuvuuteen: miten työntekijän ääni yrityksessä kuuluu, mitkä ovat mahdollisuudet ja mekanismit jakaa vastuuta ja osallistua päätöksentekoon, miten jaetaan yrityksen voitto ja missä siitä päätetään. Yhteinen eurooppalainen sosiaalisen yrityksen malli lienee epärealistinen ajatus, vaikka sitä tavoitellaankin monilla eri tahoilla. Globaaleista markkinoista huolimatta sosiaaliset yritykset kytkeytyvät tiukasti kunkin maan hyvinvointijärjestelmään, työllisyyspolitiikkaan sekä lainsäädäntöön. Elina Pajula Kirjoittaja on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kehittämispäällikkö. LÄHTEITÄ: Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laiksi sosiaalisista yrityksistä. Harjunen Raimo:Sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen, alustus Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Kokkolassa Pukkio, Matti:Lakiehdotusluonnos sosiaalisista yrityksistä on valmistunut, alustus Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Kokkolassa UUTISIA Avoimet työpaikat vähenivät Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuoden 2003 toisella neljänneksellä eli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mittausajankohta oli 1. kesäkuuta. Avoimet työpaikat vähenivät kaikilla toimialoilla. Voimakkaimmin työpaikat vähenivät teollisuudessa, 48 prosenttia, ja rakennusalalla, 44 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli tarjolla edellisvuotta vähemmän sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toisaalta työnantajat kohtasivat rekrytointivaikeuksia useammin kuin vuotta aiemmin. 40 prosenttia kaikista avoimista työpaikoista oli sellaisia, joiden täyttämisessä työnantajat olivat kokeneet vaikeuksia. Tilastokeskus on kerännyt tietoja avoimista työpaikoista neljännesvuosittain vuoden 2002 alusta alkaen. Tutkimus perustuu otokseen yritysten ja julkisyhteisöjen toimipaikoista. Tiedot kerätään puhelinhaastatteluina. Aloite tutkimuksen tekemiseksi on lähtöisin Euroopan unionin komissiosta ja Euroopan keskuspankista. Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden työmarkkinoiden avoimista työpaikoista. Lähde: Avoimet työpaikat vuosina Työmarkkinat 2003:14.Tilastokeskus. SOSIAALITURVA 16/

18 Suurissa kaupungeissa uudistetaan sosiaalihuollon tehtävärakennetta Vauhtia uudistukselle antaa puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Ajankohtaisista aiheista ajankohtaisin tämänvuotisilla suurten kaupunkien sosiaalijohdon neuvottelupäivillä Porissa syyskuuta oli kuntien sosiaalihuollon tehtävärakenteen muutos. Kaupungeissa ennakoidaan jo tulossa olevia kelpoisuusehtojen muutoksia. Lakiluonnoksen mukaan vaativissa sosiaalityön tehtävissä kelpoisuusehtona on alan korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto puolestaan antaa kelpoisuuden vaativiin sosiaalisen tuen, ohjauksen ja kasvatuksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen tehtäviin. Viranomaispäätökset ja asiakkaiden palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat aina sosiaalityöntekijän vastuulla. Suunnitelman mukainen asiakastyö voidaan jakaa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tai aikaisempien opistotasoisten tutkintojen suorittaneiden sekä muiden ammattiryhmien kesken. Tehtävärakenteet 40-luvulta Helsingin sosiaalitoimen toimitusjohtaja Aulikki Kananoja totesi alustuksessaan, että kuntien sosiaalihuollon tehtävärakenteet eivät ole paljonkaan muuttuneet 1940-luvulta. Samaan aikaan koulutus on läpikäynyt montakin mullistusta, samoin tehtävät ovat muuttuneet. Avohuollossa on nykyisin asiakasryhmiä, jotka ennen olivat pääasiassa laitoshoidossa kuten mielenterveyskuntoutujat, huonokuntoiset vanhukset ja kehitysvammaiset. Avohuollon tehtävien valtava lisääntyminen ja koulutuksen uudistaminen pitäisi nyt sovittaa yhteen kuntien tehtävärakenteessa. Sosiaalityön selvityshenkilönä toimiessani ehdotin, että uusia tehtävärakenteita kokeiltaisiin muutamissa kunnissa. Steam-hankkeessa työskennellään nyt tämän suuntaisesti. Mutta sellaista kokeilua ei ole syntynyt, että olisi rohkeasti lähdetty puhtaalta pöydältä rakentamaan kokonaan uudenlaista tehtävärakennetta. Kuulun itse Steam-hankkeen johtoryhmään. Siellä keskustelua on käyty aika yleisellä tasolla, kuten mietitty mitä sosiaalityö on. Olisi pitänyt analysoida käytännön tilanteita siitä näkökulmasta, mitä osaamista tämä tehtävä vaatii, missä olisi yliopistotasoisen tutkivan orientaation paikka. Olen menettänyt uskoni myös siihen, että Kansallisella sosiaalialan kehittämisohjelmalla saataisiin nopeasti muutosta aikaan, Kananoja totesi. Hänen mukaansa kunnan sosiaalityön kannalta on tuhoisinta se, että vuodesta toiseen sosiaalityöntekijöiden tehtäviä hoitavat epäpätevät henkilöt. Hetken päästä huomataan, että nehän hoitavat tehtävät hyvin.tämä huonontaa sosiaalityöntekijöiden koulutuksen arvostusta. Tosin kuntien sosiaalityöntekijät nauravat tälle väitteelleni, Kanaoja totesi. Kolmasosa sosiaalityön tehtävistä sosionomeille? Avo- ja laitoshoidon, a-klinikat ja perheneuvolat mukaan laskien Helsingissä on 663 sosiaalityöntekijää, näistä alueellisten sosiaalikeskusten sosiaalipalvelutoimistoissa on 421. Sosiaalipalvelutoimistojen tehtävänimikkeistä 12,5 prosenttia on johtavia sosiaalityöntekijöitä, 61 prosenttia sosiaalityöntekijöitä, 11,1 prosenttia perhetyöntekijöitä, 2,3 prosenttia sosiaaliohjaajia ja 13,1 prosenttia etuuskäsittelijöitä. Tehtävärakennetta ei ole koskaan suunniteltu tällaiseksi, se on vain syntynyt. Nyt kuitenkin henkilöstö kokee, että tämä on hyvä henkilöstörakenne, Aulikki Kananoja totesi. Oikean tehtävärakenteen suunnittelu tehtävien sisällön analysoinnilla olisi hidasta ja työlästä. Sen sijaan arvioimme, että yleisessä aluesosiaalityössä kolmasosan sosiaalityöntekijän tehtävistä voisivat hoitaa sosionomit. Sosiaalilautakunta oli yksimielisesti tämän raamiratkaisun takana. Henkilöstössä muutossuunnitelmamme saivat aikaan valtavan reaktion ja keskustelun. Nyt sosiaalikeskuksissa on aloitettu tarkempi työnkuvien suunnittelu. Kaikissa seitsemässä sosiaalikeskuksessa sisäinen työryhmä miettii, mitkä ovat sosionomikoulutuksen saaneiden ja mitkä sosiaalityöntekijäkoulutuksen saaneiden tehtäviä. Tehtävärakennemuutokset on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden aikana. Sosiaalikeskusten ryhmien työtä ohjaa sosiaaliviraston työryhmä. Se jakautuu neljään lohkoon.yksi lohko miettii, millaisella henkilöstöllä toimeentulotuki pitäisi hoitaa.toinen lohko suunnittelee aikuissosiaalityötä, kuten millä henkilöstöllä hoidetaan päihdetyö, mielenterveyskuntoutus, aktivointi, neuvonta ja ohjaus. Kolmas lohko pohtii lastensuojelutyötä ja neljäs vammais- ja vanhuspalveluita. Missä on toimeentulotuen paikka? Helsingissä aiheuttaa erityisesti pohdintaa, onko toimeentulotuki niin tiiviisti sidoksissa sosiaalityöhön, ettei niitä voida erottaa. Jos toimeentulotukityö erotettaisiin omaksi tehtäväksi, millainen henkilöstörakenne siinä pitäisi olla? Sosiaalikeskuksilta on pyydetty arviota siitä, miten toimisi henkilöstörakenne, jossa olisi kolmasosa sosiaalityöntekijöitä, kolmasosa etuuskäsittelijöitä ja kolmasosa sosionomeja. Keskisessä sosiaalikeskuksessa sosiaalityö ja toimeentulotukityö on erotettu toisistaan, mutta emme tiedä vielä, päädymmekö tähän ratkaisuun, Kanaoja kertoi. Sosiaalikeskuksilta on myös kysytty, mikä olisi järkevä henkilöstörakenne aikuissosiaalityössä.voisiko se olla esimerkiksi kaksi kolmasosaa sosiaalityöntekijöitä ja yksi kolmasosa sosionomeja. Voisiko tiimissä olla myös lähihoitajia esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien hoidossa? Lastensuojelussa on jo nyt 42 prosenttia työntekijöistä perhetyöntekijöitä. Sosiaalityöntekijöitä on 46 prosenttia ja kodinhoitajia 12. Rakenne voisi olla tämänsuuntainen, mutta kodinhoitajien tehtäviä voitaisiin muuttaa vähitellen perhetyöntekijöiden tehtäviksi, Kananoja arveli. 18 SOSIAALITURVA 16/2003

19 Sosiaalitoimen toimitusjohtaja Aulikki Kananoja kertoi suurten kaupunkien sosiaalijohdolle Helsingin ratkaisuista sosiaalihuollon tehtävärakenteen uudistamiseksi. Hänen mukaansa uudistuksen kipein kohta on ollut se, että sosiaalityöntekijöiden virkoja on esitetty muutettavaksi perhetyöntekijöiden tehtäviksi. Uusia virkoja ei ole voitu esittää, koska Helsingissä sosiaalityöntekijämäärä ylittää valtakunnalliset tavoitteet. Helsinkiin on saatu vuoden 1996 jälkeen yli 100 uutta sosiaalityöntekijän vakanssia. Kananoja korosti, että pätevien sosiaalityöntekijöiden vakansseja ei muuteta muiksi vakansseiksi, vaan ainoastaan määräaikaisia, joissa on epäpätevää henkilöstöä. Vantaalla ennakoidaan kelpoisuuslakiuudistusta Vantaalla sosionomit ovat tulleet sosiaalitoimistoihin projektien kautta. Sosionomien työpanos on erilaisissa kokeilussa osoittautunut hyödylliseksi, ja työmallit on otettu osaksi vakinaista työtä. Työnjako sosionomien (amk) tai aiempien opistotasoisten tutkintojen suorittaneiden ja sosiaalityöntekijöiden välillä Vantaalla on lähtenyt muotoutumaan lakiuudistusta ennakoivalla tavalla, sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen totesi. Myös Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan työryhmä on selvittänyt ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden välistä työnjakoa. Samalla on selvitetty uudenlaisia työkäytäntöjä lasten ja perheiden sosiaalityössä. Liikkeelle lähdettiin sosiaalityön tehtävistä ja tuotteista. Niitä kertyi listaan 35. Sitten katsottiin, mitkä tehtävistä ja tuotteista edellyttävät korkeakoulututkintoa ja mitkä tehtävät voi hoitaa etuuskäsittelijä tai sosionomi, Pesonen kertoi. Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti syyskuussa, että henkilöstörakennetta lähdetään kehittämään vähitellen työryhmän esitysten mukaisesti.työryhmä esittää, että alueiden sosiaalityössä edetään kohti tiimirakennetta, jossa on kaksi sosiaalityöntekijää, yksi etuuskäsittelijä, yksi tai kaksi perhetyöntekijää tai sosiaaliohjaajaa. Kahta tiimiä kohti tarvitaan yksi johtava sosiaalityöntekijä. Tiimien lukumäärään palvelualueittain vaikuttavat asukasluku ja asiakaskunnasta nousevat tarpeet. Työryhmä esittää, että vaativan sosiaalisen tuen, ohjauksen, kasvatuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen tehtävissä toimivien tehtävänimikkeistöä yhtenäistetään siten, että käyttöön jäisivät vain perhetyöntekijän ja sosiaaliohjaajan nimikkeet. Nyt nimikkeistö on rönsyillyt turhan kirjavaksi. Vantaalla tarvitaan lisää työntekijöitä Työryhmä on myös arvioinut työntekijämäärien tarvetta. Se esittää lasten ja perheiden palveluissa aluetyössä toimivien sosiaalityöntekijöiden määrän vähimmäistavoitteeksi yhtä sosiaalityöntekijää alle 65- vuotiasta kohti.yhden koulukuraattorin vastuualue halutaan rajata enintään kahteen kouluun. Vantaalla ei tarvitse ryhtyä muuttamaan sosiaalityöntekijöiden virkoja muiksi viroiksi, koska kaikkea asiakastyötä tekevää henkilöstöä tarvitaan lisää. Ensisijainen tarve on sosiaalityöntekijöistä. Lisäksi tarvitaan koulukuraattoreita, perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia sekä toimistohenkilöstöä toimeentulotuen etuuskäsittelytehtäviin. Perustelut työvoiman lisäykselle ovat Vantaan väestönkasvu, asiakasmäärien kasvu ja MERJA MOILANEN puutteet nykyisessä asiakastyössä suhteessa olemassa olevaan lainsäädäntöön, asiakkaiden tarpeisiin ja asiakasmääriin. Työryhmän mielestä vaikeutunut asiakastyö vaatii moniammatillista ja verkostoituvaa työtapaa, mikä osaltaan lisää tarvittavaa asiakaskohtaista työaikaa.voimakkaasti muuttunut toimintaympäristö vaatii myös työmenetelmien kehittämistä, sosiaalisten olosuhteiden ja ongelmien seuraamista, analysointia ja raportointia, mihin nykytilanteessa ei ole jäänyt riittävästi aikaa. Turussa odotetaan ratkaisuja Turussa on ollut samantapainen työryhmä kuin Vantaallakin, ja se antoi esityksensä elokuussa. Mitään ratkaisuja ei ole vielä tehty. Todennäköisesti jatkotyöryhmät pohtivat vielä asiaa, sosiaalijohtaja Maija Kyttä kertoi. Turussa ei ole näköpiirissä Helsingin ratkaisua muuttaa sosiaalityöntekijöiden virkoja muiksi tehtävänimikkeiksi. Sosiaalitoimistojen henkilöstömäärää ei ole lisätty pitkään aikaan, ja jos palvelujen saatavuutta aiotaan parantaa, henkilöstöä ehkä tarvitaan lisää. Etuuskäsittelijöiden käytöllä toimeentulotuki jo osittain irrotetaan sosiaalityöstä.toisaalta toimeentulotuki pitäisi nähdä yhtenä sosiaalityön keinona, ja sen pitäisi olla sosiaalityön yhteydessä, Kyttä pohti. Sosionomeja kokeillaan aikuissosiaalityössä Tampereella sosionomien käyttöä sosiaalityössä on kokeiltu osana aikuissosiaalityön hankkeita. Sosiaalityöntekijät ovat itse miettineet, mihin tehtäviin sosionomit soveltuvat. Tehtäväjaon kehittäminen työntekijälähtöisesti on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.tehtävät ovat olleet paljolti samantapaisia kuin perhetyöntekijöillä lapsiperhelinjalla. Sosionomeja tarvitaan sellaisiin tehtäviin, joita sosiaalityöntekijä ei ehdi eikä voi tehdä ja joihin ei olisi edes mielekästä käyttää sosiaalityönteki- SOSIAALITURVA 16/

20 jän työpanosta. Sosiaalityöntekijän tehtävä on koordinoida, nähdä kokonaisuuksia ja tehdä viranomaispäätöksiä. Käytännön tehtäviä voi tehdä sosionomi, etuuskäsittelijä tai lähihoitaja, sosiaalipalvelupäällikkö Mirja Saarni totesi. Myöskään Tampereella ei aiota jakaa sosiaalityöntekijöiden nykyistä työtä muille henkilöstöryhmille, vaan uudet henkilöstöryhmät tekevät työtä, joka on tähän asti jäänyt tekemättä. Tampereella valtaosa uusista asiakkaista on alle 29-vuotiaita ja heistäkin valtaosa alle 25-vuotiaita. Tähän ryhmään kannattaa satsata, jos halutaan katkaista monisukupolvinen asiakkuus.tuloksia voidaan saada aika pienelläkin panoksella, Saarni uskoo. Tampereella ei ole vielä määritelty, mikä eri työntekijäryhmien suhde tiimissä pitäisi olla. Perhetyöntekijöiden ammattinimike on ollut tähän asti kodinhoitaja, mutta se on päätetty muuttaa perhetyöntekijäksi. Perhetyöntekijät ovat koulutukseltaan sosiaalikasvattajia, sosiaaliohjaajia, kodinhoitajia ja lähiohjaajia. Perhetukikeskuksen perhetyöntekijät ovat ohjaajia tai sosionomeja. Sopisivatko sosionomit toimeentulotukityöhön? Jyväskylässä siirrytään ensi vuoden alussa uuteen organisaatioon, ja hajallaan ollut sosiaalityö keskitetään. Me mietimme myös, voisiko toimeentulotukityön erottaa omaksi kokonaisuudekseen. Meillä monet sosiaalityöntekijät tekevät pelkkää toimeentulotyötä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista, aluejohtaja Kristiina Heinonen-Kuusela kertoi. Etuuskäsittelijät puolestaan viestivät, että heillä on paljon vaikeita asiakkaita, joiden ohjaukseen ei kaupallinen koulutus riitä. Tällaisissa tapauksissa voisi olla tehtävää sosionomeille. Sosiaalitoimistojen tehtävärakenteen monipuolistuminen on mielestäni mahdollisuus eikä uhka. Me joudumme Helsingin tapaan muuttamaan tehtävänimikkeitä, mutta teemme sen ehkä vähitellen sitä mukaa kuin henkilöstö vaihtuu. Jyväskylässä on kokeiluluonteisesti sosiaaliasemilla kaksi palveluohjaaja ja yhteispalvelupisteessä kolme sosiaaliohjaaja. He toimivat lähityöntekijöinä. Yhteispalvelupisteessä sosionomien työnkuva on muotoutunut Heinonen-Kuuselan mukaan selkeämmäksi kuin konsanaan sosiaalityöntekijöiden työnkuva. Sosionomit paikkaavat työntekijäpulaa Osastopäällikkö Jarmo Viljanen kertoi, että Porissa on ollut erityisesti lastensuojelun avohuollossa suuri sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkoja on nostettu, ja ne ovat noin 200 euroa korkeammat kuin toimeentulotuen sosiaalityöntekijöiden.tästä huolimatta tehtäviin ei ole riittänyt päteviä hakijoita edes oman viraston sisältä. Sosionomeja on palkattu määräaikaisiksi sosiaalityöntekijöiksi. He kuitenkin lähtevät pois, kun saavat koulutustaan vastaavan vakinaisen työpaikan.tämä on osaltaan kypsyttänyt sosiaalityöntekijöitä myönteisiksi tehtävärakenteen muutokselle. Sosiaalityöntekijät ovat huomanneet, että näin voitaisiin saada pysyviä työntekijöitä. Osastopäällikkö Anja-Kerttu Ketolan mukaan lastensuojelutyössä on 11 sosiaalityöntekijän vakanssia, joista neljä on avoinna. Lastensuojelussa on pitkään ollut neljä määräaikaista sosiaaliohjaajaa. Näistä kaksi vakanssia on juuri vakinaistettu, ja ne on sijoitettu nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön ja päivystykseen. Sosiaalijohtaja Kaj Kainulainen ja Anja-Kerttu Ketola korostivat, että Porissa sosiaalityöntekijöiden virkoja ei olla muuttamassa sosiaaliohjaajien viroiksi, vaan sosionomit ja sosiaaliohjaajat ovat tulossa sosiaalityöhön sosiaalityöntekijöiden lisäksi. Merja Moilanen Kasvatustieteiden lisensiaatti Leena Kaikkonen: Opettajuutta kehittämässä. Vaikeimmin kehitysvammaisten aikuisten opettajaksi kehittyminen opettajankoulutuksen aikana ja viisi vuotta sen jälkeen. Jyväskylän yliopisto (erityispedagogiikka). Psykologian maisteri Hanna Svennevig: Hyvän olon hoidot: kosketukseen perustuvien hoitojen käyttö hyvinvoinnin ja itseymmärryksen lisäämisen välineenä. Tampereen yliopisto (psykologia). Kasvatustieteiden lisensiaatti Jussi Onnismaa. Epävarmuuden paluu. Ohjauksen ja ohjausasiantuntijuuden muutos. Joensuun yliopisto (kasvatustiede). Kasvatustieteiden maisteri Seppo Kilpiäinen: Odotetaan käytäntöä ja saadaan teoriaa. Lapin yliopisto (kasvatustiede). VÄITÖKSIÄ Lääketieteen lisensiaatti Pirjo Mäki: Syntymähetken aikaisen vanhemmista erottamisen ja äidin raskaudenaikaisen masentuneen mielialan yhteydet lapsen skitsofreniaan ja rikollisuuteen. Oulun yliopisto (psykiatria). Yhteiskuntatieteiden maisteri Kirsti Lempiäinen: Sosiologian sukupuoli. Tutkimus Helsingin ja Tampereen yliopistojen sosiologian kurssikirjoista Tampereen yliopisto (sosiologia). Lääketieteen lisensiaatti Tarja Linjakumpu: Lääkkeiden käyttö kotona asuvilla iäkkäillä. Suuntaukset, monilääkitys ja lääkkeiden rauhoittavuus. Oulun yliopisto (psykiatria). Filosofian lisensiaatti Marja Tiilikainen: Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa. Helsingin yliopisto (uskontotiede ja lääketieteellinen antropologia). AKANVIRRASSA Juhlapuheet menevät toisesta korvasta sisälle ja toisesta ulos. Ei kai niitä ole tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi. Juhlapuhujan on pitänyt väkertää puhe, kun juhlissa sellainen on tapana olla. Itseäni huvittaakseni olen ryhtynyt kuuntelemaan juhlapuheita pahalla korvalla. Viime aikoina juhlapuhujat ovat kilvan todenneet, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon on saatava riittävästi työntekijöitä, pätkätöistä on päästävä ja lapsiperheiden palvelut turvattava. Käytäntö kulkee kuitenkin omaa rataansa antamatta juhlapuhujien häiritä kulkuaan. Puhujat ovat monesti itse tekemässä täysin puheittensa vastaisia päätöksiä. Juhlapuhe näyttää olevan päättäjälle eräänlainen puhdistautumisrituaali tai rippi, jossa he voivat päästä päätöstensä kasaamasta henkisestä kuonasta. He vakuuttuvat itsekin, että he kyllä palkkaisivat riittävästi henkilöstöä, muuttaisivat pätkätyöt vakinaisiksi ja lisäisivät perheiden palveluita. Sitten voikin taas palata puhdistautuneena juhlatodellisuudesta arkitodellisuuteen. 20 SOSIAALITURVA 16/2003

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Oikeus työhön ja ihmisarvoon. Maakuntajohtaja Pertti Rajala

Oikeus työhön ja ihmisarvoon. Maakuntajohtaja Pertti Rajala Oikeus työhön ja ihmisarvoon Maakuntajohtaja Pertti Rajala Väestöllinen huoltosuhde 1940-2060 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 0-14 vuotiaat

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke

VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011 2013 -hanke Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry Kirkkokatu 16 C 34, 80100 JOENSUU www.veteraaniavustaja.fi www.sotainvalidit.fi Veteraaniavusta ammatiksi

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Järjestöjen rooli nuorten palvelujen kehittäjänä 11.3.2014 Lea Nikula

Järjestöjen rooli nuorten palvelujen kehittäjänä 11.3.2014 Lea Nikula Järjestöjen rooli nuorten palvelujen kehittäjänä 11.3.2014 Lea Nikula Nuorten Ystävät vankalla pohjalla Perustettu 1907 Oulussa Ensimmäinen työntekijä tittelillä katulastenkaitsija Ainolan lastentarha

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Kokoustila Porina 19.4.2011

Kokoustila Porina 19.4.2011 Vinkkejä työntekijän valintaan Kokoustila Porina 19.4.2011 KAJO-keskus Polkuja yrityksiin- projekti Näkökulma: Työllistämistuella työllistävät järjestöt Valmistautuminen Paikka auki hyvissä ajoin (itse

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot