AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA"

Transkriptio

1 Heidi Ikonen & Vuokko Tapanila AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA Haluan elämääni myös muuta sisältöä kuin katujyrän lailla päälle painavan työelämän. Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Opettajan pedagogiset opinnot Ainepedagoginen tutkimuspraktikum Kevät 2010

2 TIIVISTELMÄ Motivaatio on moniulotteinen ilmiö, joka voidaan nähdä pedagogisesta näkökulmasta niin oppimisen syynä kuin sen tuloksena. Tässä tutkimuksessa motivaatio määriteltiin liikkeellepanevana voimana, joka toisaalta saa aikaan ja toisaalta ylläpitää yksilön toimintaa. Motivaatiota tarkasteltiin kognitiivisen, instrumentaalisen ja integratiiivisen motivaatioorientaation näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteina olivat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät. Näitä teemoja tutkimme praktikumtyössä, jonka tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi aikuisen kieltenopiskelua ja missä määrin sukupuolten väliset motiivit eroavat toisistaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoille yhdessä kielisuunnittelija Juha Pasasen kanssa. Aineisto koostui 104 kyselyvastauksesta. Vastaajista 75 oli naisia ja 29 miehiä. Strukturoitu kysely rakentui avoimesta vastaustilasta ja 25 väitelauseesta, joihin oli laadittu neliportaiset vastausvaihtoehdot (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja vastaukset luokiteltiin motivaatiotekijöiden sekä sukupuolen mukaan. Tutkimus osoitti, että keskeisin motivaatiotekijä sekä naisten että miesten kieltenopiskelussa on itsensä kehittäminen. Merkittävimpinä motiiveina nimettiin kielitaidon laajentaminen ja kyky viestiä vieraalla kielellä erityisesti ulkomailla matkustettaessa. Naiset kokevat kieltenopiskelun iloa ja vaihtelua tuovana harrastuksena, jossa korostuu yleinen kiinnostus kieliin. Miehillä kieltenopiskelussa korostuu hyötynäkökulma ja kielitaidon mukanaan tuomat mahdollisuudet vieraskielisten kanssa viestimiseen sekä vieraskielisten medioiden käyttöön. Tutkimus toi esiin mielenkiintoisia syitä aikuisten kieltenopiskeluun. Tutkimustulosten hyötyä ja tutkimuksen kokonaisarvoa lisää se, että tutkimusaineisto jää kokonaisuudessaan kansalaisopiston käyttöön. Tämä mahdollistaa aineiston hyödyntämisen myöhemmissä kehitys- ja tutkimustarkoituksissa. Avainsanat: kielten opiskelu, kyselytutkimus, motivaatio, vapaa sivistystyö

3 SISÄLLYS JOHDANTO VAPAA SIVISTYSTYÖ Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Joensuun seudun kansalaisopisto ja kieltenopiskelu MOTIVAATIO JA KIELTENOPISKELU Motivaatio käsitteenä Motivaatio-orientaatiot TUTKIMUS Tutkimusongelma Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Naisten kieltenopiskelumotivaatio Miesten kieltenopiskelumotivaatio Yhteenveto POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 19

4 1 JOHDANTO Nyky-yhteiskuntamme avainsanoja ovat elinikäinen tai elämänlaajuinen oppiminen: oppiminen ja opiskelu eivät pääty siihen hetkeen, kun opiskelija saa käteensä tutkintotodistuksen ja siirtyy työelämään. Osa kansalaisista jatkokouluttautuu työn ohella, osa vaihtaa kokonaan alaa ja opiskelee useamman ammatin. Osa maamme noin kahdesta miljoonasta aikuisopiskelijasta tuntee niskassaan yhteiskunnan, työelämän ja muut ympäristön luomat paineet ammatilliseen kehittymiseen, kun taas osa hakeutuu muun muassa kansalaisopiston kursseille itseohjautuvasti pelkästä itsensä kehittämisen ilosta. Työssämme halusimme selvittää, millainen tilanne on Joensuun seudun kansalaisopistossa. Mikä saa aikuisen opiskelemaan vierasta kieltä vapaan sivistyksen koulutuksessa? Onko kielitaidon hankkiminen edellytys sille, että yksilö selviytyy kansainvälistyvissä työtehtävissä tai pystyy kommunikoimaan vieraskielisten sukulaisten kanssa vai onko se pikemminkin mieluinen vapaa-ajan harrastus, jossa pääsee uppoutumaan kiinnostuksen kohteeseen ja kehittämään itseään? Onko kielikurssilla opiskelu pakon sanelemaa vai omaehtoista, painavatko vaakakupissa enemmän ulkoiset (ympäristön luomat paineet, odotukset ja vaatimukset) vai sisäiset (oma kiinnostus, halu ja aktiivisuus) motivaatiotekijät? Valitsimme tutkimusaiheeksi motivaation, koska sillä on keskeinen asema kieltenopiskelussa. Kiinnostuksemme motivaation tutkimiseen heräsi jo aivan Tutkimuspraktikum - kurssin alkuvaiheilla. Saatuamme mittatilaustyön Joensuun seudun kansalaisopistolta vaihdoimme suunnitelmat lukiolaisten ja yläkoululaisten kieltenopiskelumotivaation tutkimisesta kansalaisopiston kieltenopiskelijoihin. Yhteistyö kansalaisopiston kielisuunnittelijan Juha Pasasen kanssa antoi lisämotivaatiota Praktikumtyön tekemiseen, koska laatimamme tutkimuskyselyn vastaukset ja lopulliset tutkimustulokset kiinnostavat myös kansalaisopistoa.

5 2 2 VAPAA SIVISTYSTYÖ Tässä luvussa tarkastelemme yleisellä tasolla vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi luomme katsauksen tutkimuskohteenamme olevaan Joensuun seudun kansalaisopistoon ja sen kielitarjontaan. 2.1 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Aikuiskasvatus määritellään elinikäisenä ja elämänlaajuisena oppimisena, joka ulottuu nuoruudesta aikuis- ja vanhuusikään kattaen aikuisen toiminnan eri osa-alueet. Siihen sisältyy periaatteessa kaikenlainen aikuisena opiskelu ja oppiminen. Opiskelu voi olla joko formaalia ja tapahtua sitä varten suunnitellussa koulutuksessa tai informaalista oppimista, jossa yksilö itseohjautuvasti hyödyntää koulutuksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä kuten kirjastoja, tietoverkkoympäristöjä, sanoma- ja aikakausilehtiä, televisiota ynnä muita medioita sekä vapaa-ajan järjestö- ja harrastustoimintaa. Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestyä koulutusta, jonka tarkoituksena on turvata osaamisen ja työvoiman saatavuus sekä huolehtia koko aikuisväestön sivistys- ja koulutusmahdollisuuksista (Opetusministeriö 2010a). Aikuiskoulutusta tarjoavat esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset, joita ovat kansalais- ja työväenopistot. Lisäksi vapaan sivistystyön koulutusta järjestetään kesäyliopistoissa, opintokeskuksissa ja erilaisessa liikunnan koulutuskeskuksissa kuten urheiluopistoissa. Vapaan sivistystyön tehtävänä on elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen vastata muuttuviin koulutustarpeisiin, vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta, hyvinvointia sekä moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. (Laki vapaasta sivistystyöstä /632; Opetusministeriö 2010b.) Luonteeltaan vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja, joiden tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä. Opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin, intensiivi- ja viikonloppukursseista

6 3 monimuoto-opetukseen ja verkkokursseihin. (Opetushallitus 2009; Opetusministeriö 2010b.) Yleisimpänä toimintamuotona Opetusministeriö (2010b) nimeää kerran-pari viikossa kokoontuvan ryhmäopetuksen. Opiskelu vapaan sivistystyön koulutuksessa ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä, vaan koulutuksen ylläpitäjät, kuten kunnat, säätiöt tai osakeyhtiöt, vastaavat koulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä melko itsenäisesti. Oppilaitoksen toiminta voi olla sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä ja toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta. (Opetushallitus 2009; Opetusministeriö 2010b.) 2.2 Joensuun seudun kansalaisopisto ja kieltenopiskelu Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Elinikäisen oppimisen periaatteita kunnioittaen Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden itsensä kehittämiseen sekä fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Oppiminen ja kouluttautuminen sijoittuvat kullakin opiskelijalla eri elämänvaiheeseen: opiskelu jatkokoulutusta varten, työn ohella tai työelämästä poissiirtymisen jälkeen. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2010.) Joensuun seudun kansalaisopisto haluaa tarjota Joensuun kaupungin ja sen ympäryskuntien asukkaille mahdollisuuden omaehtoiseen vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun. Opetuksen tavoitteena ovat vieraan kielen ja kulttuurin taidot, joita opiskelija tarvitsee niin työssään kuin vapaa-ajallaan. Keskeisellä sijalla kielitarjonnassa ovat joustavat opiskelumahdollisuudet niissä kielissä ja niillä taitotasoilla, joihin alueen asukkailla ei olisi muuten mahdollisuutta. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2010.) Kansalaisopistossa on mahdollista opiskella itsenäisesti Internetin välityksellä tai kielten työpajassa sekä ryhmässä. Kielten opiskeluryhmät kokoontuvat joko periodeittain tai säännöllisesti viikoittain, kun taas tehokurssien opiskeluryhmät voivat kokoontua useammankin

7 4 kerran viikossa. Kevätlukukauden 2010 kursseille on ilmoittautunut kieltenopiskelijaa (suullinen tiedoksianto Juha Pasanen ). Kielitarjonta on laaja ja opetusta järjestetään perustasosta aina ylimmälle tasolle. Joensuun seudun kansalaisopistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi seuraavia kieliä: espanjaa, japania, italiaa, kiinaa, ruotsia, englantia sekä venäjää. Kansalaisopisto tarjoaa myös mahdollisuuden yleisten kielitutkintojen suorittamiseen. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2009.) 3 MOTIVAATIO JA KIELTENOPISKELU Tässä teorialuvussa määrittelemme motivaation. Lisäksi esittelemme motivaatioorientaatiot ja kuvailemme lyhyesti muutamia työmme kannalta keskeisiä motivaatiotutkimuksia. 3.1 Motivaatio käsitteenä Motivaatio on käsitteenä laaja ja kattaa kaiken sen, mikä saa ihmisen pyrkimään kohti tiettyä tavoitetta. Pedagogisessa kontekstissa motivaatio voidaan nähdä niin oppimisen syynä kuin sen tuloksena. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme motivaatiota nimenomaan voimana, joka saa ihmisen toimimaan: toisaalta motivaatio on liikkeellepaneva voima, toisaalta jo aloitettua toimintaa ylläpitävä ja aktivoiva kannustin. Motivaatio ei ole mikään absoluuttinen, stabiili suure, vaan se vaihtelee eri olosuhteissa, ja jokainen voi kehittää ja aktivoida sitä. Esimerkkinä tästä ovat yleis-, tilanne- ja tehtäväkohtainen motivaatio, jotka voivat yksilötasolla vaihdella suuresti (vrt. Sinisalo 2002). Motivaation voimakkuuteen vaikuttavat myös sekä oppijan että ympäristön asenteet itse opiskelua/oppimisprosessia, vierasta kieltä ja kieliyhteisöä kohtaan (Dörnyei ym. 2006, 25 26/218). Englannin kieli on tässä tapauksessa poikkeus, sillä sitä ei niinkään rinnasteta

8 5 englantia puhuviin ihmisiin vaan itse kielen asemaan lingua francana ja englannin kielitaidon merkitykseen globaalissa maailmassa (emt., 158/218). 3.2 Motivaatio-orientaatiot Vieraan kielen oppimismotivaatioon liittyvät olennaisesti kognitiivinen, instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio-orientaatio. Kognitiivisessa motivaatiossa on kyse halusta kehittää itseään. Oppija haluaa oppia uusia taitoja tai ylläpitää aiempaa osaamistaan sekä saada uusia haasteita ja virikkeitä. Näin ollen motivaatio kielenoppimiseen on sisäinen, omakohtainen, eikä se ole niinkään riippuvainen ulkoisista ympäristötekijöistä kuin omasta sisäisestä palosta. (ks. esim. Nurhonen 2001 ja Kantelinen ym ) Instrumentaalisessa motivaatiossa korostuvat puolestaan erilaiset hyötynäkökulmat ja ulkoiset motivaatiotekijät kuten ympäristön tarjoamat palkkiot (Nurhonen 2001). Kielen oppiminen koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi, sillä vieras kieli on väline johonkin tavoitteeseen. Saavutettuaan tietyn tason kielenopiskelussa oppija hyötyy osaamisestaan muun muassa siten, että hän esimerkiksi matkustellessaan pystyy asioimaan kohdekielellä, hän läpäisee kielikurssin tai ylioppilaskirjoitukset hyvin arvosanoin tai saa tavoittelemansa jatkoopiskelupaikan, johon kielitaito on edellytyksenä. Muita tavoiteltavia hyötyjä voivat olla työpaikan saaminen, uralla eteneminen tai palkankorotus kielenosaamisen ansiosta. Ulkoinen motivaatio on yleensä lyhytjänteistä ja tilanne-/tavoitesidonnaista (emt. 2001, 10). Mitä sitten, kun ulkoinen tavoite on saavutettu? Mikä motivoi eteenpäin ja luo kestävän kiinnostuksen vieraan kielen opiskeluun? Kantelinen (1995) kyseenalaistaa pelkän instrumentaalisen motivaation merkityksen, sillä kiinnostus kielenoppimiseen tyrehtyy, kun ulkoinen tavoite on saavutettu. Eräiden (muun muassa Gardnerin ja Lambertin 1972) näkemysten mukaan juuri integratiivinen motivaatio on edellytys kestävälle ja menestykselliselle kieltenopiskelulle. Integratiivisessa motivaatiossa keskeisessä roolissa ovat sosiaaliset syyt: yksilö ymmärtää vieraan kielen arvokkuuden sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa erityisesti sosiaalisten tilanteiden valossa. Kieltä opiskellaan, koska oppija on kiinnostunut kohdekielestä, kohdekieltä puhuvista ihmisistä ja heidän kulttuuriympäristöstään. (Nurhonen 2001, ) Hän halu-

9 6 aa pystyä kommunikoimaan ja pitämään yhteyttä kohdekieltä puhuvien tuttavien ja sukulaisten kanssa ja olla siten osa (kieli)yhteisöä. Integratiivisen motivaation voimakkuudesta riippuen oppimissyyt vaihtelevat kommunikatiivisen kompetenssin saavuttamisesta aina äärimmillään haluun samaistua kohdekielen ihmisten ja kulttuurin kanssa erottumatta syntyperäisistä kielenkäyttäjistä. Keskeisiä motivaatioteorioita ovat luoneet muun muassa Gardner, Lambert ja Dörnyei. Gardner ja Lambert (1972) ovat tutkineet yhdessä instrumentaalisen ja integratiivisen motivaation suhdetta. Aluksi he painottivat integratiivisen motivaation merkitystä, mutta myöhemmin he havaitsivat motivaatiotekijöiden kulttuurisidonnaisuuden ja sen tosiasian, että mikään yksittäinen motivaatiotekijä ei ole selkeästi hallitseva. Dörnyei (2006) on tutkinut muun muassa kotimaansa Unkarin kielioloja ja tarkastellut motivaatiotekijöitä yhteiskunnallisissa konteksteissa (kieliyhteisöt, asenteet, arvot). Suomessa kieltenopiskelumotivaatiota ovat vastaavasti tutkineet Laine, Julkunen ja Kantelinen. Laine (1977 ja 1978) on esimerkiksi tutkinut vieraan kielen opiskelumotivaatiota ja laajentanut motivaatioteorian koskemaan myös kognitiivista orientaatiota. Motivaatiota voidaan tarkastella myös kieli-, oppija- ja oppimistilannetasoilta. Kielitason muodostavat instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio. Oppijataso liittyy yksilön persoonaa koskeviin ominaisuuksiin (mielenkiinto, minäkuva, asenteet, saavutusten tarve jne.), kun taas oppimistilannetason muodostavat kurssiin, ryhmään ja opettajaan liittyvät tekijät. (vrt. Julkunen ym. 1997, 12.) Tässä tutkimuksessa emme tarkastele opettajan toiminnan merkitystä, vaan tutkimuksen pienimuotoisuuden takia rajaamme aihetta keskittyen itse oppijaan ja jossain määrin myös siihen, miten ryhmä vaikuttaa hänen oppimismotivaatioonsa.

10 7 4 TUTKIMUS Tässä luvussa esittelemme tutkimusongelmamme, ennakko-oletuksemme sekä tutkimusaineistomme. Kuvailemme lopuksi myös käyttämäämme tutkimusmenetelmää. 4.1 Tutkimusongelma Tutkimuksessamme etsitään motivaation takana olevia motiiveja eli syitä siihen, miksi kansalaisopistossa opiskellaan vierasta kieltä. Päätavoitteenamme on löytää ne tekijät, jotka ovat aikuisen kieltenopiskelun taustalla. Pyrimme selvittämään motivaatiotekijät, jotka vaikuttavat kielten opiskelun aloittamiseen/harrastamiseen vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Haluamme selvittää ohjaavatko opiskelua ulkoiset vai sisäiset motivaatiotekijät. Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat: Pääkysymys: Mitkä motivaatiotekijät ohjaavat aikuisen kieltenopiskelua kansalaisopistossa vaikuttaako sukupuoli? Alakysymykset: Mitä yhtäläisyyksiä tai eroja naisten ja miesten kielimotivaation välillä on? Millainen merkitys ulkoisilla ja sisäisillä motivaatiotekijöillä on? Onko opiskelu omaehtoista vai ympäristölähtöistä? Lukemamme perusteella oletamme, että työikäisten kieltenopiskelua ja sen tarvetta ohjaavat työelämän asettamat vaatimukset kielitaidolle. Toisaalta työelämän ulkopuolella olevilla kieltenopiskelun taustalla vaikuttaa enemmän yksilön oma halukkuus itsensä kehittämiselle ja uuden oppimiselle. Lisäksi voi olettaa, että sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa kielikursseilla käymiseen kannustavasti.

11 8 4.2 Tutkimusaineisto Keräsimme tutkimusaineistomme Internet-kyselyn avulla, joka oli suunnattu Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoille. Lähetimme kyselyn 374 kielenopiskelijalle (englanti 128, espanja 108, venäjä 53, japani 46 ja italia 39) maaliskuussa 2010 viikoilla 10 ja 11. Saimme 132 vastausta, joten vastauskato oli 242 (65 %). Rajasimme aineiston ulkopuolelle eläkkeellä olevat, koska eläkeläisten opiskelumotivaatiota tutkitaan toisessa praktikumtyössä (Tuuli Neiglick). Lopullinen aineistokoko oli 104. Kysely oli strukturoitu ja se rakentui 25 väitelauseesta sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä (ks. liite 1). Lisäksi kysyimme vastaajan taustatietoja, kuten ikää, sukupuolta ja elämäntilannetta. Käytimme kyselyssä Likert-asteikkoa, joka sopii hyvin jonkin tietyn ominaisuuden, kuten motivaation mittaamiseen (Metsämuuronen 2000, 47). Asteikkomme skaala oli neliportainen (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Käytimme neliportaista skaalaa, koska se on aineiston analysointivaiheessa tutkijalle helpompi ja informatiivisempi kuin pariton skaala (vrt. Metsämuuronen 2000, 47). Vastaajia aineistossamme oli yhteensä 104, joista 75 oli naisia ja miehiä 29. Vastaajiemme keski-ikä oli 43 vuotta. Suurin osa (60,6 %) vastaajista oli ja -60-luvulla syntyneitä ja korkeasti kouluttautuneita (67,3 %). Vastaajista 35,6 % oli suorittanut joko alemman korkeakoulututkinnon tai opistotutkinnon. Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita oli niukasti (1 %). Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että eri koulutuksen saaneilla ja erilaisissa työtehtävissä toimivilla voi olla toisistaan poikkeavat mahdollisuudet vastata sähköiseen kyselyyn. Suurin osa (80,8 %) oli mukana työelämässä, mutta vastaajien joukossa oli myös työttömiä (10,6 %). Lisäksi osa vastaajista (15,4 %) opiskeli päätoimisesti tai työn ohella. Vastaajat olivat kielitaitoisia ja osasivat ennestään muun muassa seuraavia kieliä: englanti, ruotsi, ranska, saksa, venäjä, espanja, viro, indonesia ja viittomakieli. Edustettuina olivat siis niin Suomessa yleiset kuin harvinaisemmatkin kielet. Vastaajista 99 % opiskeli kielikurssilla omasta aloitteesta. Edustetuimmat kielet olivat englanti ja espanja, mikä vastaa kansalaisopiston kielitarjontaa sekä yleistä kielitrendiä. Aineistossamme espanja oli yliedustettuna (37 %) verrattuna kansalaisopiston yleiseen kieltenopiskelijamäärien jakaantumiseen kielittäin (espanja 16 %) (suullinen tiedoksianto Juha Pasanen ).

12 9 4.3 Tutkimusmenetelmä Analysoimme aineiston kvantitatiivisesti. Kyselystä saatu tutkimusaineisto oli jo valmiiksi numeerisessa muodossa (prosenttiluvut), mikä mahdollisti aineiston tilastollisen tarkastelun. Laskimme aineistosta keskiarvoja ja absoluuttisia määriä. Tämän jälkeen luokittelimme väittämät kyselyn rakentamisvaiheessa määrittelemiimme alateemaryhmiin (ks. liite 2). Näin pystyimme esittämään aineistolle kysymyksiä ja selvittämään kieltenopiskeluun liittyviä motivaatiotekijöitä. Hyvä tutkimus on luotettava ja paikkansa pitävä. Tutkimuksen teossa käytetään usein käsitteitä validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetti painottaa tutkimuksen kannalta asianmukaisia tutkimusmenetelmiä. On tärkeää, että tutkimuksen mittari mittaa nimenomaan tavoiteltua asiaa. Validiteetin kohdalla voidaan puhua myös ulkoisesta validiteetista, jolla tarkoitetaan tutkimuksen yleistettävyyttä. Reliabiliteetti käsittää puolestaan tulosten tarkkuuden luotettavuuden ja sen, onko tutkimus mahdollista toistaa. Tutkimuksen objektiivisuudella tarkoitetaan tulosten riippumattomuutta tutkijasta ja avoimuudella tutkimuksen tavoitteiden selkeyttä. (Metsämuuronen 2000, ja Heikkilä 2001, ) Rakensimme tutkimusmittarin itse, mutta käytimme mittariston rakentamisessa apuna Metsämuurosen (2000, 65 68) antamaa motivaatiomittarin mallia. Kyselylomakkeen väitelauseiden muodostamisessa käytimme avuksi myös Kantelisen ym. (2004) tutkimusta ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta. Lisäksi saimme apua Juha Pasaselta Joensuun seudun kansalaisopistosta. Hän auttoi meitä muun muassa kyselyn rakentamisessa ja toteuttamisessa. Mittarimme luotettavuutta heikentää kokemattomuutemme käsitteiden operationalisoinnissa sekä mittarin vähäinen testaus. Tutkimuksen suppeuden takia jouduimme myös rajaamaan operationalisoitujen käsitteiden määrää, minkä vuoksi käsitteet eivät välttämättä kata tutkimusaihettamme riittävän laajasti. Käytettävissä olevan ajan rajallisuuden takia meillä ei myöskään ollut mahdollisuutta lisätä mittarin reliaabeliutta toisto- tai rinnakkaismittauksilla. Heikkilän (2001, 30 32) mukaan tutkimuksen luotettavuutta on kuitenkin mahdollista parantaa työskentelyn aikana aineiston ja tulosten huolellisella tarkastelulla. Eri kieliryhmät ovat tutkimusaineistossamme ali- tai yliedustettuna, mikä voi vaikuttaa tuloksiemme yleistettävyyteen.

13 10 5 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Tutkimuksen edetessä, päästyämme tarkastelemaan kyselyn vastauksia päätimme analysoida tutkimusaineistoa erään taustatekijän eli sukupuolen näkökulmasta: erittelimme kummallekin sukupuolelle yleisimmät motivaatiota selittävät tekijät, loimme aineistoa selkeästi havainnollistavat tyyppiyksilöt ja lopuksi vertailimme keskenään sukupuolten välisiä kieltenopiskelumotiiveja. 5.1 Naisten kieltenopiskelumotivaatio Tyypillinen naisvastaaja oli 54-vuotias alemman korkeakoulututkinnon suorittanut espanjan kielen opiskelija, joka oli tullut kurssille oma-aloitteisesti. Naisten kieltenopiskelussa tärkeimpiä motiiveja (ks. kuvio 1) olivat kielitaidon täydentäminen (80 %), itsensä kehittäminen (78,7 %) sekä kielitaidon tarve ulkomailla matkustettaessa (70,7 %). Yhtälailla merkittäviä sisäisiä tekijöitä olivat yleinen kiinnostus kieliin (61,3 %), uteliaisuus vieraita kulttuureja kohtaan (70,7 %) sekä halu pystyä kommunikoimaan vieraalla kielellä (68 %). Naisten kieltenopiskelussa näkyi omakohtaisen kiinnostuksen lisäksi oppimisen ilo (60 %) ja opiskeluprosessin mukanaan tuoma onnistumisentunne (60 %) sekä henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen (62,7 %). Integratiivisista tekijöistä lähes yhtä tärkeä kuin edellä mainitut oli kielitaidon arvostaminen nyky-yhteiskunnassamme (60 %). Seuraavaksi tärkeimpinä koettiin ryhmäoppiminen (48 %) ja yhteishenki opiskeluryhmässä (33,3 %). Näistä huolimatta osa sosiaalisista tekijöistä vaikutti kieltenopiskelumotivaatioon selkeästi vähemmän: Ystävän opiskeleminen samalla kielikurssilla ei ollut edellytyksenä osallistumiselle (77,3 %). Kieliopiskelun tarvetta ei myöskään ohjannut yhteydenpito vieraskielisiin sukulaisiin tai ystäviin (42,7 %). Kolmantena selkeänä tekijänä nimettiin jatko-opiskelu (52 %), jolla ei juurikaan nähty olevan yhteyttä kieltenopiskeluun.

14 11 Kuvio 1. Motivaatiotekijät naisten kieltenopiskelussa. Palkit kuvaavat eri motivaatiotekijöiden osuutta prosentteina. Positiiviset arvot ilmaisevat kieltenopiskelussa merkittäviksi koettuja motiiveja. Negatiiviset arvot puolestaan ilmaisevat motiiveja, joiden merkitys kieltenopiskelussa koettiin vähäisimpänä. Avoimen kysymyksen (Muita syitä kieltenopiskeluuni) vastauksissa korostui pelkän englannin kielen taidon riittämättömyys globaalissa maailmassa, jossa monikielistä kompetenssia arvostetaan elämän eri osa-alueilla. Eräs yhteinen nimittäjä oli matkailu, joka oli saanut naiset lähtemään kielikurssille. Kieliharrastusta oli jatkettu matkan jälkeenkin, koska kokemukset opiskelusta ja opettajasta olivat olleet positiivisia. Osa naisvastaajista mainitsi kieltenopiskelun tarjoavan kaivattua vastapainoa työlle ja tuovan elämään uudenlaista, maailmaa avartavaa sisältöä.

15 Miesten kieltenopiskelumotivaatio Tyypillinen miesvastaaja oli 48-vuotias korkeakoulututkinnon suorittanut englannin opiskelija, joka oli tullut kielikurssille omasta aloitteestaan. Miesten kieltenopiskelumotivaatioon (ks. kuvio 2) vaikuttivat eniten sisäiset motivaatiotekijät. Ulkoisilla tekijöillä kuten ystävän vertaistuella ei ollut olennaista merkitystä. Merkittävin motivaatiotekijä oli halu itsensä kehittämiseen (82,8 %), seuraavaksi tärkein oli kielitaidon hankkiminen ulkomailla matkustamista ajatellen (79,3 %). Tämän jälkeen kieltenopiskelua perusteltiin halulla laajentaa omaa kielitaitoa, huolehtia henkisestä hyvinvoinnista sekä osata kommunikoida vieraalla kielellä (75,9 %). Kieltenopiskelu koettiin hyödylliseksi harrastukseksi (65,5 %), joka luo onnistumisen tunteen (65,5 %) ja mahdollistaa vieraskielisten ohjelmien ymmärtämisen (69 %). Kognitiiviset ja instrumentaaliset motivaatiotekijät olivat opiskelumotivaation näkökulmasta katsottuna merkityksellisempiä kuin integratiiviset, ulkoa päin ohjautuvat motivaatiotekijät. Integratiivisista tekijöistä suurin painoarvo oli kielitaidon arvostuksella (69 %). Sosiaalisilla tekijöillä kuten ihmisten tapaamisella (41,4 %) oli odotettua vähemmän merkitystä, mutta poikkeuksen muodosti opiskeluryhmän hyvän yhteishengen merkityksen korostuminen (62,1 %). Vastauksista ilmeni, että syyt kieltenopiskelulle ovat lähtöisin yksilön henkilökohtaisista tarpeista. Kielikurssille hakeuduttiin itsenäisesti ystävän läsnäolo kurssilla tai yhteydenpito vieraskielisiin sukulaisiin ja ystäviin eivät olleet syynä osallistumiselle. Jatko-opinnot eivät ohjanneet kieltenopiskelua, vaan syyt löytyivät itsensä kehittämisestä ja työelämän sekä yhteiskunnan synnyttämistä vaatimuksista. Lisäksi osa vastaajista kertoi opiskelumotivaation ja kiinnostuksen kieliin olevan nykyisin myönteisempi kuin nuoruudessa.

16 13 Kuvio 2. Motivaatiotekijät miesten kieltenopiskelussa. Palkit kuvaavat eri motivaatiotekijöiden osuutta prosentteina. Positiiviset arvot ilmaisevat kieltenopiskelussa merkittävimmiksi koettuja motiiveja. Negatiiviset arvot puolestaan ilmaisevat motiiveja, joiden merkitys kieltenopiskelulle koettiin vähäisimpänä. 5.3 Yhteenveto Aineiston perusteella keskeisimmät kieltenopiskelumotiivit edustivat kognitiivista ja instrumentaalista motivaatio-orientaatiota (ks. liite 3). Sekä naisten (78,7 %) että miesten (82,8 %) vastauksissa korostui itsensä kehittäminen (ks. kuvio 3). Muita yhteisiä motiiveja kieltenopiskelulle olivat oman kielitaidon laajentaminen ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Samoin molemmat kokivat kielitaidon tärkeäksi matkustelun ja yleisen kommunikoinnin näkökulmasta. Aineistossamme eivät korostuneet sosiaaliset tekijät kuten kielitaidon tarve yhteydenpidossa vieraskielisten sukulaisten tai ystävien kanssa tai ystävän osallistuminen samalle kurssille. Naisten ja miesten kieltenopiskelussa oli nähtävissä ero suhtautumisessa opiskeluprosessiin: naisten vastauksissa oli havaittavissa itse opiskeluprosessin merkitys ja opiskelun tuoma ilo sekä yleinen kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, kun taas miesten vasta-

17 14 uksissa nousivat esiin kieltenopiskelun hyöty ja saavutetun kielitaidon merkitys eli kieltenopiskelun tulos- ja tavoiteorientoituneisuus. Miesten vastauksissa korostui myös kielikurssilla vallinnut hyvä ryhmähenki, jonka miehet kokivat selkeästi merkittävämmäksi kieltenopiskelumotivaatioon vaikuttavaksi tekijäksi kuin naiset. Kuvio 3. Yleisimmät motiivit naisten ja miesten kieltenopiskelulle. Palkit havainnollistavat motivaatiotekijöiden jakautumista sukupuolittain. Positiiviset prosenttiluvut kuvaavat kieltenopiskelulle merkittäviä motiiveja, kun taas negatiiviset arvot havainnollistavat niitä motivaatiotekijöitä, joilla ei nähty olevan merkittävää yhteyttä kieltenopiskelulle.

18 15 6 POHDINTA Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, mikä saa aikuisen opiskelemaan kieltä vapaaajallaan. Saamiemme tulosten perusteella aikuisen kielenopiskelua ohjaavat sisäiset motivaatiotekijät keskeisimpänä halu itsensä kehittämiseen. Tutkimuksemme avulla saimme asettamillemme tutkimuskysymyksille vastaukset, jotka ovat päteviä tässä tutkimusjoukossa. Työskentelyn alussa muodostamamme ennakko-olettamukset erosivat osittain saamistamme tutkimustuloksista. Olimme olettaneet, että työelämän vaatimukset ja tarpeet ohjaisivat enemmän vapaa-ajalla tapahtuvaa kieltenopiskelua. Aineistomme osoitti kuitenkin, että työelämän vaatimusten rinnalla oli monia muita merkittävimpiä syitä, jotka ohjasivat opiskelua (ks. 5.3). Tutkimusaineistomme ja siinä ilmenevät opiskelumotiivit voivat olla avuksi esimerkiksi kansalaisopiston opintotarjonnan suunnittelussa, koska Internetkyselyllä kerätty tutkimusaineisto jää kokonaisuudessaan kansalaisopiston käyttöön. Näin ollen aineistoa voidaan hyödyntää myöhemminkin erilaisissa kehitys- ja tutkimustarkoituksissa, mikä lisää tutkimuksemme käyttöarvoa. Tutkimusaineiston keräämisen jälkeen oivalsimme, että sähköisen kyselyn rakenne olisi voinut olla joiltakin osin paremmin laadittu (esim. linkitys ja vaihtoehtojen alasvetolaatikot). Tämä olisi helpottanut aineiston jatkokäsittelyä. Olimme pohtineet kyselylomakkeen rakennetta ja väitelauseita pitkään, mutta siitä huolimatta väitteet osoittautuivat positiivisesti skaalautuneiksi. Aineistomme olisi ollut informatiivisempi, jos väitteiden joukossa olisi ollut myös negatiivisesti skaalautuneita väitteitä eli kielteisesti muodostettuja väitelauseita. Lisäksi tekemämme motivaatioluokittelumme osoittautui odotettua haastavammaksi, koska instrumentaaliset ja integratiiviset motivaatiotekijät voivat toisinaan olla vaikeasti toisistaan erotettavissa: Näiden kahden motivaatiotekijöiden välillä esiintyy päällekkäisyyttä, koska niiden välinen raja ei ole aina kovin yksiselitteinen. Tulkinta- ja perustelutavasta riippuen jonkin motivaatiotekijän voidaan katsoa kuuluvan niin instrumentaalisen kuin integratiivisen orientaatioon. Havainnollistavana esimerkkinä on väite Tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla., jonka myöhemmän pohdinnan tuloksena siirsimme integratii-

19 16 visesta instrumentaaliseen orientaatioon. Kyseisessä väitteessä kieli tulkitaan pikemminkin kommunikoimisen (väline) kuin integroitumisen näkökulmasta. Praktikumtyön suppeuden takia jouduimme jättämään tarkastelun ulkopuolelle joitakin näkökulmia kuten opettajan roolin, joka nousi esiin kyselymme avoimessa vastausosiossa. Opettajan persoonan ja hänen käyttämien työskentelymuotojen merkitys voisi olla informatiivinen lisä mahdollisessa jatkotutkimuksessa. Keräämämme aineiston suuruus mahdollistaisi tutkimusaiheen laajemman tarkastelun jopa Pro gradu-tutkielman tasolla. Motivaatiota on tutkittu yleisesti paljon, mutta kansalaisopiston kieltenopiskelijoiden motivaatio on alueena vielä melko vähän tutkittu.

20 17 LÄHTEET Joensuun seudun kansalaisopisto Opinto-opas kevät Tieteelliset julkaisut Gardner, R.C. & Lambert, W.E Attitudes and motivation in second-language learning. Rowley, MA: Newbury House. Heikkilä, T. (2001) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Julkunen, K. & Borzova, H English language learning motivation in Joensuu and Petrozavodsk. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:o 64. Kantelinen, R Ruotsin kielen opiskelumotivaatio ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimus koti- ja laitostalousalan opiskelijoiden opiskelumotivaatiosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja. N:o 21 Kantelinen, R. & Kettunen, S. (toim.) Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:ro 89 Laine, E Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa 1. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLa) julkaisuja 17. Turku. Laine, E Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa 2. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLa) julkaisuja 21. Turku. Metsämuuronen, J Metodologian perusteet ihmistieteissä. Metodologia-sarja 1. Helsinki : International Methelp. Nurhonen A Motivaatio ja asenteet ruotsin kielen oppimisessa. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Sinisalo, T Teatteriharrastuksen merkitys: Teatteriharrastusmotiivit ja taiteellinen oppiminen teatteriesityksen valmistusprosessissa. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen väitöskirja. Verkkolähteet & al Motivation, language attitudes and globalisation. Hungarian perspective. Clevedon: Multilingual Matters. Saatavilla osoitteessa: 0 [luettu ]

21 18 Joensuun seudun kansalaisopisto Ainealueiden esittely. Saatavilla osoitteessa: [luettu ] Laki vapaasta sivistystyöstä /632. Saatavilla osoitteessa: [luettu ]. Opetushallitus Vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: [luettu ] Opetusministeriö. 2010a. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: [luettu ] Opetusministeriö. 2010b. Vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: lutusjaerjestelmae/vapaa_sivistystyoe/?lang=fi [luettu ]

22 19 LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake (paperiversio) Taustatiedot: Ohje: Ympyröi sopivin vaihtoehto ja vastaa kysymyksiin annetuille viivoille. Sukupuoli 1 mies 2 nainen Syntymävuosi Koulutustausta Mikä on koulutustasosi? 1 perusaste (kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu) 2 toinen aste (ammattikoulu tai lukio) 3 alempi korkeakoulutus (opistotutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) 4 ylempi korkeakoulutus (ylempi korkeakoulututkinto) Elämäntilanne Olen 1 työelämässä 2 eläkkeellä 3 työtön 4 opiskelija Kielitaito Mitä vieraita kieliä olet opiskellut ja kuinka monta vuotta? kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta Kysely: Ohje: Vertaa väittämiä omiin ajatuksiisi ja ympyröi omaan tilanteeseesi sopivin vastausvaihtoehto. Valitse jokaisen väittämän kohdalla yksi seuraavista vastausvaihtoehdoista: Mikäli olet täysin samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 4. Mikäli olet hieman samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 3. Mikäli olet hieman eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 2. Mikäli olet täysin eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 1.

23 Opiskelen vierasta kieltä (mikä kurssi?) kansalaisopistossa, koska 1. haluan kehittää itseäni kielitaito on tarpeen työelämässä olen kiinnostunut eri kielistä kaipaan haasteita tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki tarvitsen kielitaitoa jatko-opinnoissa opiskelu pitää mielen virkeänä hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla haluan ymmärtää vieraskielisiä kirjoja, lehtiä, lauluja kieltenopiskelu on hyödyllistä ajanvietettä opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten/ystävien kanssa ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin kielenopiskelu tuo minulle iloa kielitaitoa arvostetaan nykyisin haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin haluan täydentää kielitaitoani Muita syitä kieltenopiskeluuni: KIITOS VASTAUKSISTA!

24 LIITE 2. Motivaatio-orientaatioiden teemoittelu MOTIIVIT/TEEMAT ALATEEMAT MITTARIT/VÄITELAUSEET Kognitiivinen / uuden oppiminen Uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen. itsensä kehittämisen itsensä kehittäminen Haluan kehittää itseäni. orientaatio Haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani. Haluan täydentää kielitaitoani. Kaipaan haasteita. yleinen kiinnostus Olen kiinnostunut eri kielistä. hyöty Opiskelu on hyödyllistä ajanvietettä. henkinen hyvinvointi, ilo Opiskelu pitää mielen virkeänä. Kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa. Kieltenopiskelu tuo minulle iloa. Instrumentaalinen työelämä Kielitaito on tarpeen työelämässä. orientaatio koulutus Tarvitsen kielitaitoa jatko-opinnoissa. mediat Haluan ymmärtää vieraskielisiä, kirjoja, lehtiä ja lauluja. Haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.). kieli avaimena Kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin. Haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä. matkustelu Tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla. Integratiivinen orientaatio kommunikointi Tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten /ystävien kanssa. sosiaalisuus Opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä. Hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla. Opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni. Opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki. Ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin. ympäristö (yhteiskunta, olosuhteet) Kielitaitoa arvostetaan nykyisin. Minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun.

25 LIITE 3. Naisten ja miesten vastaukset kootusti prosentteina (Webropol-sovelluksen automaattisesti laatima kuvio)

26 1= täysin eri mieltä 2= hieman eri mieltä 3= hieman samaa mieltä 4= täysin samaa mieltä

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot