AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA"

Transkriptio

1 Heidi Ikonen & Vuokko Tapanila AIKUISEN MOTIVAATIO KANSALAISOPISTON KIELIKURSSEILLA Haluan elämääni myös muuta sisältöä kuin katujyrän lailla päälle painavan työelämän. Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Opettajan pedagogiset opinnot Ainepedagoginen tutkimuspraktikum Kevät 2010

2 TIIVISTELMÄ Motivaatio on moniulotteinen ilmiö, joka voidaan nähdä pedagogisesta näkökulmasta niin oppimisen syynä kuin sen tuloksena. Tässä tutkimuksessa motivaatio määriteltiin liikkeellepanevana voimana, joka toisaalta saa aikaan ja toisaalta ylläpitää yksilön toimintaa. Motivaatiota tarkasteltiin kognitiivisen, instrumentaalisen ja integratiiivisen motivaatioorientaation näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteina olivat sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät. Näitä teemoja tutkimme praktikumtyössä, jonka tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi aikuisen kieltenopiskelua ja missä määrin sukupuolten väliset motiivit eroavat toisistaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoille yhdessä kielisuunnittelija Juha Pasasen kanssa. Aineisto koostui 104 kyselyvastauksesta. Vastaajista 75 oli naisia ja 29 miehiä. Strukturoitu kysely rakentui avoimesta vastaustilasta ja 25 väitelauseesta, joihin oli laadittu neliportaiset vastausvaihtoehdot (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja vastaukset luokiteltiin motivaatiotekijöiden sekä sukupuolen mukaan. Tutkimus osoitti, että keskeisin motivaatiotekijä sekä naisten että miesten kieltenopiskelussa on itsensä kehittäminen. Merkittävimpinä motiiveina nimettiin kielitaidon laajentaminen ja kyky viestiä vieraalla kielellä erityisesti ulkomailla matkustettaessa. Naiset kokevat kieltenopiskelun iloa ja vaihtelua tuovana harrastuksena, jossa korostuu yleinen kiinnostus kieliin. Miehillä kieltenopiskelussa korostuu hyötynäkökulma ja kielitaidon mukanaan tuomat mahdollisuudet vieraskielisten kanssa viestimiseen sekä vieraskielisten medioiden käyttöön. Tutkimus toi esiin mielenkiintoisia syitä aikuisten kieltenopiskeluun. Tutkimustulosten hyötyä ja tutkimuksen kokonaisarvoa lisää se, että tutkimusaineisto jää kokonaisuudessaan kansalaisopiston käyttöön. Tämä mahdollistaa aineiston hyödyntämisen myöhemmissä kehitys- ja tutkimustarkoituksissa. Avainsanat: kielten opiskelu, kyselytutkimus, motivaatio, vapaa sivistystyö

3 SISÄLLYS JOHDANTO VAPAA SIVISTYSTYÖ Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Joensuun seudun kansalaisopisto ja kieltenopiskelu MOTIVAATIO JA KIELTENOPISKELU Motivaatio käsitteenä Motivaatio-orientaatiot TUTKIMUS Tutkimusongelma Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Naisten kieltenopiskelumotivaatio Miesten kieltenopiskelumotivaatio Yhteenveto POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 19

4 1 JOHDANTO Nyky-yhteiskuntamme avainsanoja ovat elinikäinen tai elämänlaajuinen oppiminen: oppiminen ja opiskelu eivät pääty siihen hetkeen, kun opiskelija saa käteensä tutkintotodistuksen ja siirtyy työelämään. Osa kansalaisista jatkokouluttautuu työn ohella, osa vaihtaa kokonaan alaa ja opiskelee useamman ammatin. Osa maamme noin kahdesta miljoonasta aikuisopiskelijasta tuntee niskassaan yhteiskunnan, työelämän ja muut ympäristön luomat paineet ammatilliseen kehittymiseen, kun taas osa hakeutuu muun muassa kansalaisopiston kursseille itseohjautuvasti pelkästä itsensä kehittämisen ilosta. Työssämme halusimme selvittää, millainen tilanne on Joensuun seudun kansalaisopistossa. Mikä saa aikuisen opiskelemaan vierasta kieltä vapaan sivistyksen koulutuksessa? Onko kielitaidon hankkiminen edellytys sille, että yksilö selviytyy kansainvälistyvissä työtehtävissä tai pystyy kommunikoimaan vieraskielisten sukulaisten kanssa vai onko se pikemminkin mieluinen vapaa-ajan harrastus, jossa pääsee uppoutumaan kiinnostuksen kohteeseen ja kehittämään itseään? Onko kielikurssilla opiskelu pakon sanelemaa vai omaehtoista, painavatko vaakakupissa enemmän ulkoiset (ympäristön luomat paineet, odotukset ja vaatimukset) vai sisäiset (oma kiinnostus, halu ja aktiivisuus) motivaatiotekijät? Valitsimme tutkimusaiheeksi motivaation, koska sillä on keskeinen asema kieltenopiskelussa. Kiinnostuksemme motivaation tutkimiseen heräsi jo aivan Tutkimuspraktikum - kurssin alkuvaiheilla. Saatuamme mittatilaustyön Joensuun seudun kansalaisopistolta vaihdoimme suunnitelmat lukiolaisten ja yläkoululaisten kieltenopiskelumotivaation tutkimisesta kansalaisopiston kieltenopiskelijoihin. Yhteistyö kansalaisopiston kielisuunnittelijan Juha Pasasen kanssa antoi lisämotivaatiota Praktikumtyön tekemiseen, koska laatimamme tutkimuskyselyn vastaukset ja lopulliset tutkimustulokset kiinnostavat myös kansalaisopistoa.

5 2 2 VAPAA SIVISTYSTYÖ Tässä luvussa tarkastelemme yleisellä tasolla vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi luomme katsauksen tutkimuskohteenamme olevaan Joensuun seudun kansalaisopistoon ja sen kielitarjontaan. 2.1 Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö Aikuiskasvatus määritellään elinikäisenä ja elämänlaajuisena oppimisena, joka ulottuu nuoruudesta aikuis- ja vanhuusikään kattaen aikuisen toiminnan eri osa-alueet. Siihen sisältyy periaatteessa kaikenlainen aikuisena opiskelu ja oppiminen. Opiskelu voi olla joko formaalia ja tapahtua sitä varten suunnitellussa koulutuksessa tai informaalista oppimista, jossa yksilö itseohjautuvasti hyödyntää koulutuksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä kuten kirjastoja, tietoverkkoympäristöjä, sanoma- ja aikakausilehtiä, televisiota ynnä muita medioita sekä vapaa-ajan järjestö- ja harrastustoimintaa. Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestyä koulutusta, jonka tarkoituksena on turvata osaamisen ja työvoiman saatavuus sekä huolehtia koko aikuisväestön sivistys- ja koulutusmahdollisuuksista (Opetusministeriö 2010a). Aikuiskoulutusta tarjoavat esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset, joita ovat kansalais- ja työväenopistot. Lisäksi vapaan sivistystyön koulutusta järjestetään kesäyliopistoissa, opintokeskuksissa ja erilaisessa liikunnan koulutuskeskuksissa kuten urheiluopistoissa. Vapaan sivistystyön tehtävänä on elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen vastata muuttuviin koulutustarpeisiin, vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta, hyvinvointia sekä moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. (Laki vapaasta sivistystyöstä /632; Opetusministeriö 2010b.) Luonteeltaan vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja, joiden tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä. Opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin, intensiivi- ja viikonloppukursseista

6 3 monimuoto-opetukseen ja verkkokursseihin. (Opetushallitus 2009; Opetusministeriö 2010b.) Yleisimpänä toimintamuotona Opetusministeriö (2010b) nimeää kerran-pari viikossa kokoontuvan ryhmäopetuksen. Opiskelu vapaan sivistystyön koulutuksessa ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä, vaan koulutuksen ylläpitäjät, kuten kunnat, säätiöt tai osakeyhtiöt, vastaavat koulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä melko itsenäisesti. Oppilaitoksen toiminta voi olla sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä ja toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta. (Opetushallitus 2009; Opetusministeriö 2010b.) 2.2 Joensuun seudun kansalaisopisto ja kieltenopiskelu Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Elinikäisen oppimisen periaatteita kunnioittaen Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää erilaisia kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden itsensä kehittämiseen sekä fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen. Oppiminen ja kouluttautuminen sijoittuvat kullakin opiskelijalla eri elämänvaiheeseen: opiskelu jatkokoulutusta varten, työn ohella tai työelämästä poissiirtymisen jälkeen. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2010.) Joensuun seudun kansalaisopisto haluaa tarjota Joensuun kaupungin ja sen ympäryskuntien asukkaille mahdollisuuden omaehtoiseen vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun. Opetuksen tavoitteena ovat vieraan kielen ja kulttuurin taidot, joita opiskelija tarvitsee niin työssään kuin vapaa-ajallaan. Keskeisellä sijalla kielitarjonnassa ovat joustavat opiskelumahdollisuudet niissä kielissä ja niillä taitotasoilla, joihin alueen asukkailla ei olisi muuten mahdollisuutta. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2010.) Kansalaisopistossa on mahdollista opiskella itsenäisesti Internetin välityksellä tai kielten työpajassa sekä ryhmässä. Kielten opiskeluryhmät kokoontuvat joko periodeittain tai säännöllisesti viikoittain, kun taas tehokurssien opiskeluryhmät voivat kokoontua useammankin

7 4 kerran viikossa. Kevätlukukauden 2010 kursseille on ilmoittautunut kieltenopiskelijaa (suullinen tiedoksianto Juha Pasanen ). Kielitarjonta on laaja ja opetusta järjestetään perustasosta aina ylimmälle tasolle. Joensuun seudun kansalaisopistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi seuraavia kieliä: espanjaa, japania, italiaa, kiinaa, ruotsia, englantia sekä venäjää. Kansalaisopisto tarjoaa myös mahdollisuuden yleisten kielitutkintojen suorittamiseen. (Joensuun seudun kansalaisopisto 2009.) 3 MOTIVAATIO JA KIELTENOPISKELU Tässä teorialuvussa määrittelemme motivaation. Lisäksi esittelemme motivaatioorientaatiot ja kuvailemme lyhyesti muutamia työmme kannalta keskeisiä motivaatiotutkimuksia. 3.1 Motivaatio käsitteenä Motivaatio on käsitteenä laaja ja kattaa kaiken sen, mikä saa ihmisen pyrkimään kohti tiettyä tavoitetta. Pedagogisessa kontekstissa motivaatio voidaan nähdä niin oppimisen syynä kuin sen tuloksena. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme motivaatiota nimenomaan voimana, joka saa ihmisen toimimaan: toisaalta motivaatio on liikkeellepaneva voima, toisaalta jo aloitettua toimintaa ylläpitävä ja aktivoiva kannustin. Motivaatio ei ole mikään absoluuttinen, stabiili suure, vaan se vaihtelee eri olosuhteissa, ja jokainen voi kehittää ja aktivoida sitä. Esimerkkinä tästä ovat yleis-, tilanne- ja tehtäväkohtainen motivaatio, jotka voivat yksilötasolla vaihdella suuresti (vrt. Sinisalo 2002). Motivaation voimakkuuteen vaikuttavat myös sekä oppijan että ympäristön asenteet itse opiskelua/oppimisprosessia, vierasta kieltä ja kieliyhteisöä kohtaan (Dörnyei ym. 2006, 25 26/218). Englannin kieli on tässä tapauksessa poikkeus, sillä sitä ei niinkään rinnasteta

8 5 englantia puhuviin ihmisiin vaan itse kielen asemaan lingua francana ja englannin kielitaidon merkitykseen globaalissa maailmassa (emt., 158/218). 3.2 Motivaatio-orientaatiot Vieraan kielen oppimismotivaatioon liittyvät olennaisesti kognitiivinen, instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio-orientaatio. Kognitiivisessa motivaatiossa on kyse halusta kehittää itseään. Oppija haluaa oppia uusia taitoja tai ylläpitää aiempaa osaamistaan sekä saada uusia haasteita ja virikkeitä. Näin ollen motivaatio kielenoppimiseen on sisäinen, omakohtainen, eikä se ole niinkään riippuvainen ulkoisista ympäristötekijöistä kuin omasta sisäisestä palosta. (ks. esim. Nurhonen 2001 ja Kantelinen ym ) Instrumentaalisessa motivaatiossa korostuvat puolestaan erilaiset hyötynäkökulmat ja ulkoiset motivaatiotekijät kuten ympäristön tarjoamat palkkiot (Nurhonen 2001). Kielen oppiminen koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi, sillä vieras kieli on väline johonkin tavoitteeseen. Saavutettuaan tietyn tason kielenopiskelussa oppija hyötyy osaamisestaan muun muassa siten, että hän esimerkiksi matkustellessaan pystyy asioimaan kohdekielellä, hän läpäisee kielikurssin tai ylioppilaskirjoitukset hyvin arvosanoin tai saa tavoittelemansa jatkoopiskelupaikan, johon kielitaito on edellytyksenä. Muita tavoiteltavia hyötyjä voivat olla työpaikan saaminen, uralla eteneminen tai palkankorotus kielenosaamisen ansiosta. Ulkoinen motivaatio on yleensä lyhytjänteistä ja tilanne-/tavoitesidonnaista (emt. 2001, 10). Mitä sitten, kun ulkoinen tavoite on saavutettu? Mikä motivoi eteenpäin ja luo kestävän kiinnostuksen vieraan kielen opiskeluun? Kantelinen (1995) kyseenalaistaa pelkän instrumentaalisen motivaation merkityksen, sillä kiinnostus kielenoppimiseen tyrehtyy, kun ulkoinen tavoite on saavutettu. Eräiden (muun muassa Gardnerin ja Lambertin 1972) näkemysten mukaan juuri integratiivinen motivaatio on edellytys kestävälle ja menestykselliselle kieltenopiskelulle. Integratiivisessa motivaatiossa keskeisessä roolissa ovat sosiaaliset syyt: yksilö ymmärtää vieraan kielen arvokkuuden sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa erityisesti sosiaalisten tilanteiden valossa. Kieltä opiskellaan, koska oppija on kiinnostunut kohdekielestä, kohdekieltä puhuvista ihmisistä ja heidän kulttuuriympäristöstään. (Nurhonen 2001, ) Hän halu-

9 6 aa pystyä kommunikoimaan ja pitämään yhteyttä kohdekieltä puhuvien tuttavien ja sukulaisten kanssa ja olla siten osa (kieli)yhteisöä. Integratiivisen motivaation voimakkuudesta riippuen oppimissyyt vaihtelevat kommunikatiivisen kompetenssin saavuttamisesta aina äärimmillään haluun samaistua kohdekielen ihmisten ja kulttuurin kanssa erottumatta syntyperäisistä kielenkäyttäjistä. Keskeisiä motivaatioteorioita ovat luoneet muun muassa Gardner, Lambert ja Dörnyei. Gardner ja Lambert (1972) ovat tutkineet yhdessä instrumentaalisen ja integratiivisen motivaation suhdetta. Aluksi he painottivat integratiivisen motivaation merkitystä, mutta myöhemmin he havaitsivat motivaatiotekijöiden kulttuurisidonnaisuuden ja sen tosiasian, että mikään yksittäinen motivaatiotekijä ei ole selkeästi hallitseva. Dörnyei (2006) on tutkinut muun muassa kotimaansa Unkarin kielioloja ja tarkastellut motivaatiotekijöitä yhteiskunnallisissa konteksteissa (kieliyhteisöt, asenteet, arvot). Suomessa kieltenopiskelumotivaatiota ovat vastaavasti tutkineet Laine, Julkunen ja Kantelinen. Laine (1977 ja 1978) on esimerkiksi tutkinut vieraan kielen opiskelumotivaatiota ja laajentanut motivaatioteorian koskemaan myös kognitiivista orientaatiota. Motivaatiota voidaan tarkastella myös kieli-, oppija- ja oppimistilannetasoilta. Kielitason muodostavat instrumentaalinen ja integratiivinen motivaatio. Oppijataso liittyy yksilön persoonaa koskeviin ominaisuuksiin (mielenkiinto, minäkuva, asenteet, saavutusten tarve jne.), kun taas oppimistilannetason muodostavat kurssiin, ryhmään ja opettajaan liittyvät tekijät. (vrt. Julkunen ym. 1997, 12.) Tässä tutkimuksessa emme tarkastele opettajan toiminnan merkitystä, vaan tutkimuksen pienimuotoisuuden takia rajaamme aihetta keskittyen itse oppijaan ja jossain määrin myös siihen, miten ryhmä vaikuttaa hänen oppimismotivaatioonsa.

10 7 4 TUTKIMUS Tässä luvussa esittelemme tutkimusongelmamme, ennakko-oletuksemme sekä tutkimusaineistomme. Kuvailemme lopuksi myös käyttämäämme tutkimusmenetelmää. 4.1 Tutkimusongelma Tutkimuksessamme etsitään motivaation takana olevia motiiveja eli syitä siihen, miksi kansalaisopistossa opiskellaan vierasta kieltä. Päätavoitteenamme on löytää ne tekijät, jotka ovat aikuisen kieltenopiskelun taustalla. Pyrimme selvittämään motivaatiotekijät, jotka vaikuttavat kielten opiskelun aloittamiseen/harrastamiseen vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Haluamme selvittää ohjaavatko opiskelua ulkoiset vai sisäiset motivaatiotekijät. Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat: Pääkysymys: Mitkä motivaatiotekijät ohjaavat aikuisen kieltenopiskelua kansalaisopistossa vaikuttaako sukupuoli? Alakysymykset: Mitä yhtäläisyyksiä tai eroja naisten ja miesten kielimotivaation välillä on? Millainen merkitys ulkoisilla ja sisäisillä motivaatiotekijöillä on? Onko opiskelu omaehtoista vai ympäristölähtöistä? Lukemamme perusteella oletamme, että työikäisten kieltenopiskelua ja sen tarvetta ohjaavat työelämän asettamat vaatimukset kielitaidolle. Toisaalta työelämän ulkopuolella olevilla kieltenopiskelun taustalla vaikuttaa enemmän yksilön oma halukkuus itsensä kehittämiselle ja uuden oppimiselle. Lisäksi voi olettaa, että sosiaalinen kanssakäyminen vaikuttaa kielikursseilla käymiseen kannustavasti.

11 8 4.2 Tutkimusaineisto Keräsimme tutkimusaineistomme Internet-kyselyn avulla, joka oli suunnattu Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoille. Lähetimme kyselyn 374 kielenopiskelijalle (englanti 128, espanja 108, venäjä 53, japani 46 ja italia 39) maaliskuussa 2010 viikoilla 10 ja 11. Saimme 132 vastausta, joten vastauskato oli 242 (65 %). Rajasimme aineiston ulkopuolelle eläkkeellä olevat, koska eläkeläisten opiskelumotivaatiota tutkitaan toisessa praktikumtyössä (Tuuli Neiglick). Lopullinen aineistokoko oli 104. Kysely oli strukturoitu ja se rakentui 25 väitelauseesta sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä (ks. liite 1). Lisäksi kysyimme vastaajan taustatietoja, kuten ikää, sukupuolta ja elämäntilannetta. Käytimme kyselyssä Likert-asteikkoa, joka sopii hyvin jonkin tietyn ominaisuuden, kuten motivaation mittaamiseen (Metsämuuronen 2000, 47). Asteikkomme skaala oli neliportainen (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Käytimme neliportaista skaalaa, koska se on aineiston analysointivaiheessa tutkijalle helpompi ja informatiivisempi kuin pariton skaala (vrt. Metsämuuronen 2000, 47). Vastaajia aineistossamme oli yhteensä 104, joista 75 oli naisia ja miehiä 29. Vastaajiemme keski-ikä oli 43 vuotta. Suurin osa (60,6 %) vastaajista oli ja -60-luvulla syntyneitä ja korkeasti kouluttautuneita (67,3 %). Vastaajista 35,6 % oli suorittanut joko alemman korkeakoulututkinnon tai opistotutkinnon. Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita oli niukasti (1 %). Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että eri koulutuksen saaneilla ja erilaisissa työtehtävissä toimivilla voi olla toisistaan poikkeavat mahdollisuudet vastata sähköiseen kyselyyn. Suurin osa (80,8 %) oli mukana työelämässä, mutta vastaajien joukossa oli myös työttömiä (10,6 %). Lisäksi osa vastaajista (15,4 %) opiskeli päätoimisesti tai työn ohella. Vastaajat olivat kielitaitoisia ja osasivat ennestään muun muassa seuraavia kieliä: englanti, ruotsi, ranska, saksa, venäjä, espanja, viro, indonesia ja viittomakieli. Edustettuina olivat siis niin Suomessa yleiset kuin harvinaisemmatkin kielet. Vastaajista 99 % opiskeli kielikurssilla omasta aloitteesta. Edustetuimmat kielet olivat englanti ja espanja, mikä vastaa kansalaisopiston kielitarjontaa sekä yleistä kielitrendiä. Aineistossamme espanja oli yliedustettuna (37 %) verrattuna kansalaisopiston yleiseen kieltenopiskelijamäärien jakaantumiseen kielittäin (espanja 16 %) (suullinen tiedoksianto Juha Pasanen ).

12 9 4.3 Tutkimusmenetelmä Analysoimme aineiston kvantitatiivisesti. Kyselystä saatu tutkimusaineisto oli jo valmiiksi numeerisessa muodossa (prosenttiluvut), mikä mahdollisti aineiston tilastollisen tarkastelun. Laskimme aineistosta keskiarvoja ja absoluuttisia määriä. Tämän jälkeen luokittelimme väittämät kyselyn rakentamisvaiheessa määrittelemiimme alateemaryhmiin (ks. liite 2). Näin pystyimme esittämään aineistolle kysymyksiä ja selvittämään kieltenopiskeluun liittyviä motivaatiotekijöitä. Hyvä tutkimus on luotettava ja paikkansa pitävä. Tutkimuksen teossa käytetään usein käsitteitä validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetti painottaa tutkimuksen kannalta asianmukaisia tutkimusmenetelmiä. On tärkeää, että tutkimuksen mittari mittaa nimenomaan tavoiteltua asiaa. Validiteetin kohdalla voidaan puhua myös ulkoisesta validiteetista, jolla tarkoitetaan tutkimuksen yleistettävyyttä. Reliabiliteetti käsittää puolestaan tulosten tarkkuuden luotettavuuden ja sen, onko tutkimus mahdollista toistaa. Tutkimuksen objektiivisuudella tarkoitetaan tulosten riippumattomuutta tutkijasta ja avoimuudella tutkimuksen tavoitteiden selkeyttä. (Metsämuuronen 2000, ja Heikkilä 2001, ) Rakensimme tutkimusmittarin itse, mutta käytimme mittariston rakentamisessa apuna Metsämuurosen (2000, 65 68) antamaa motivaatiomittarin mallia. Kyselylomakkeen väitelauseiden muodostamisessa käytimme avuksi myös Kantelisen ym. (2004) tutkimusta ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta. Lisäksi saimme apua Juha Pasaselta Joensuun seudun kansalaisopistosta. Hän auttoi meitä muun muassa kyselyn rakentamisessa ja toteuttamisessa. Mittarimme luotettavuutta heikentää kokemattomuutemme käsitteiden operationalisoinnissa sekä mittarin vähäinen testaus. Tutkimuksen suppeuden takia jouduimme myös rajaamaan operationalisoitujen käsitteiden määrää, minkä vuoksi käsitteet eivät välttämättä kata tutkimusaihettamme riittävän laajasti. Käytettävissä olevan ajan rajallisuuden takia meillä ei myöskään ollut mahdollisuutta lisätä mittarin reliaabeliutta toisto- tai rinnakkaismittauksilla. Heikkilän (2001, 30 32) mukaan tutkimuksen luotettavuutta on kuitenkin mahdollista parantaa työskentelyn aikana aineiston ja tulosten huolellisella tarkastelulla. Eri kieliryhmät ovat tutkimusaineistossamme ali- tai yliedustettuna, mikä voi vaikuttaa tuloksiemme yleistettävyyteen.

13 10 5 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Tutkimuksen edetessä, päästyämme tarkastelemaan kyselyn vastauksia päätimme analysoida tutkimusaineistoa erään taustatekijän eli sukupuolen näkökulmasta: erittelimme kummallekin sukupuolelle yleisimmät motivaatiota selittävät tekijät, loimme aineistoa selkeästi havainnollistavat tyyppiyksilöt ja lopuksi vertailimme keskenään sukupuolten välisiä kieltenopiskelumotiiveja. 5.1 Naisten kieltenopiskelumotivaatio Tyypillinen naisvastaaja oli 54-vuotias alemman korkeakoulututkinnon suorittanut espanjan kielen opiskelija, joka oli tullut kurssille oma-aloitteisesti. Naisten kieltenopiskelussa tärkeimpiä motiiveja (ks. kuvio 1) olivat kielitaidon täydentäminen (80 %), itsensä kehittäminen (78,7 %) sekä kielitaidon tarve ulkomailla matkustettaessa (70,7 %). Yhtälailla merkittäviä sisäisiä tekijöitä olivat yleinen kiinnostus kieliin (61,3 %), uteliaisuus vieraita kulttuureja kohtaan (70,7 %) sekä halu pystyä kommunikoimaan vieraalla kielellä (68 %). Naisten kieltenopiskelussa näkyi omakohtaisen kiinnostuksen lisäksi oppimisen ilo (60 %) ja opiskeluprosessin mukanaan tuoma onnistumisentunne (60 %) sekä henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen (62,7 %). Integratiivisista tekijöistä lähes yhtä tärkeä kuin edellä mainitut oli kielitaidon arvostaminen nyky-yhteiskunnassamme (60 %). Seuraavaksi tärkeimpinä koettiin ryhmäoppiminen (48 %) ja yhteishenki opiskeluryhmässä (33,3 %). Näistä huolimatta osa sosiaalisista tekijöistä vaikutti kieltenopiskelumotivaatioon selkeästi vähemmän: Ystävän opiskeleminen samalla kielikurssilla ei ollut edellytyksenä osallistumiselle (77,3 %). Kieliopiskelun tarvetta ei myöskään ohjannut yhteydenpito vieraskielisiin sukulaisiin tai ystäviin (42,7 %). Kolmantena selkeänä tekijänä nimettiin jatko-opiskelu (52 %), jolla ei juurikaan nähty olevan yhteyttä kieltenopiskeluun.

14 11 Kuvio 1. Motivaatiotekijät naisten kieltenopiskelussa. Palkit kuvaavat eri motivaatiotekijöiden osuutta prosentteina. Positiiviset arvot ilmaisevat kieltenopiskelussa merkittäviksi koettuja motiiveja. Negatiiviset arvot puolestaan ilmaisevat motiiveja, joiden merkitys kieltenopiskelussa koettiin vähäisimpänä. Avoimen kysymyksen (Muita syitä kieltenopiskeluuni) vastauksissa korostui pelkän englannin kielen taidon riittämättömyys globaalissa maailmassa, jossa monikielistä kompetenssia arvostetaan elämän eri osa-alueilla. Eräs yhteinen nimittäjä oli matkailu, joka oli saanut naiset lähtemään kielikurssille. Kieliharrastusta oli jatkettu matkan jälkeenkin, koska kokemukset opiskelusta ja opettajasta olivat olleet positiivisia. Osa naisvastaajista mainitsi kieltenopiskelun tarjoavan kaivattua vastapainoa työlle ja tuovan elämään uudenlaista, maailmaa avartavaa sisältöä.

15 Miesten kieltenopiskelumotivaatio Tyypillinen miesvastaaja oli 48-vuotias korkeakoulututkinnon suorittanut englannin opiskelija, joka oli tullut kielikurssille omasta aloitteestaan. Miesten kieltenopiskelumotivaatioon (ks. kuvio 2) vaikuttivat eniten sisäiset motivaatiotekijät. Ulkoisilla tekijöillä kuten ystävän vertaistuella ei ollut olennaista merkitystä. Merkittävin motivaatiotekijä oli halu itsensä kehittämiseen (82,8 %), seuraavaksi tärkein oli kielitaidon hankkiminen ulkomailla matkustamista ajatellen (79,3 %). Tämän jälkeen kieltenopiskelua perusteltiin halulla laajentaa omaa kielitaitoa, huolehtia henkisestä hyvinvoinnista sekä osata kommunikoida vieraalla kielellä (75,9 %). Kieltenopiskelu koettiin hyödylliseksi harrastukseksi (65,5 %), joka luo onnistumisen tunteen (65,5 %) ja mahdollistaa vieraskielisten ohjelmien ymmärtämisen (69 %). Kognitiiviset ja instrumentaaliset motivaatiotekijät olivat opiskelumotivaation näkökulmasta katsottuna merkityksellisempiä kuin integratiiviset, ulkoa päin ohjautuvat motivaatiotekijät. Integratiivisista tekijöistä suurin painoarvo oli kielitaidon arvostuksella (69 %). Sosiaalisilla tekijöillä kuten ihmisten tapaamisella (41,4 %) oli odotettua vähemmän merkitystä, mutta poikkeuksen muodosti opiskeluryhmän hyvän yhteishengen merkityksen korostuminen (62,1 %). Vastauksista ilmeni, että syyt kieltenopiskelulle ovat lähtöisin yksilön henkilökohtaisista tarpeista. Kielikurssille hakeuduttiin itsenäisesti ystävän läsnäolo kurssilla tai yhteydenpito vieraskielisiin sukulaisiin ja ystäviin eivät olleet syynä osallistumiselle. Jatko-opinnot eivät ohjanneet kieltenopiskelua, vaan syyt löytyivät itsensä kehittämisestä ja työelämän sekä yhteiskunnan synnyttämistä vaatimuksista. Lisäksi osa vastaajista kertoi opiskelumotivaation ja kiinnostuksen kieliin olevan nykyisin myönteisempi kuin nuoruudessa.

16 13 Kuvio 2. Motivaatiotekijät miesten kieltenopiskelussa. Palkit kuvaavat eri motivaatiotekijöiden osuutta prosentteina. Positiiviset arvot ilmaisevat kieltenopiskelussa merkittävimmiksi koettuja motiiveja. Negatiiviset arvot puolestaan ilmaisevat motiiveja, joiden merkitys kieltenopiskelulle koettiin vähäisimpänä. 5.3 Yhteenveto Aineiston perusteella keskeisimmät kieltenopiskelumotiivit edustivat kognitiivista ja instrumentaalista motivaatio-orientaatiota (ks. liite 3). Sekä naisten (78,7 %) että miesten (82,8 %) vastauksissa korostui itsensä kehittäminen (ks. kuvio 3). Muita yhteisiä motiiveja kieltenopiskelulle olivat oman kielitaidon laajentaminen ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Samoin molemmat kokivat kielitaidon tärkeäksi matkustelun ja yleisen kommunikoinnin näkökulmasta. Aineistossamme eivät korostuneet sosiaaliset tekijät kuten kielitaidon tarve yhteydenpidossa vieraskielisten sukulaisten tai ystävien kanssa tai ystävän osallistuminen samalle kurssille. Naisten ja miesten kieltenopiskelussa oli nähtävissä ero suhtautumisessa opiskeluprosessiin: naisten vastauksissa oli havaittavissa itse opiskeluprosessin merkitys ja opiskelun tuoma ilo sekä yleinen kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, kun taas miesten vasta-

17 14 uksissa nousivat esiin kieltenopiskelun hyöty ja saavutetun kielitaidon merkitys eli kieltenopiskelun tulos- ja tavoiteorientoituneisuus. Miesten vastauksissa korostui myös kielikurssilla vallinnut hyvä ryhmähenki, jonka miehet kokivat selkeästi merkittävämmäksi kieltenopiskelumotivaatioon vaikuttavaksi tekijäksi kuin naiset. Kuvio 3. Yleisimmät motiivit naisten ja miesten kieltenopiskelulle. Palkit havainnollistavat motivaatiotekijöiden jakautumista sukupuolittain. Positiiviset prosenttiluvut kuvaavat kieltenopiskelulle merkittäviä motiiveja, kun taas negatiiviset arvot havainnollistavat niitä motivaatiotekijöitä, joilla ei nähty olevan merkittävää yhteyttä kieltenopiskelulle.

18 15 6 POHDINTA Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, mikä saa aikuisen opiskelemaan kieltä vapaaajallaan. Saamiemme tulosten perusteella aikuisen kielenopiskelua ohjaavat sisäiset motivaatiotekijät keskeisimpänä halu itsensä kehittämiseen. Tutkimuksemme avulla saimme asettamillemme tutkimuskysymyksille vastaukset, jotka ovat päteviä tässä tutkimusjoukossa. Työskentelyn alussa muodostamamme ennakko-olettamukset erosivat osittain saamistamme tutkimustuloksista. Olimme olettaneet, että työelämän vaatimukset ja tarpeet ohjaisivat enemmän vapaa-ajalla tapahtuvaa kieltenopiskelua. Aineistomme osoitti kuitenkin, että työelämän vaatimusten rinnalla oli monia muita merkittävimpiä syitä, jotka ohjasivat opiskelua (ks. 5.3). Tutkimusaineistomme ja siinä ilmenevät opiskelumotiivit voivat olla avuksi esimerkiksi kansalaisopiston opintotarjonnan suunnittelussa, koska Internetkyselyllä kerätty tutkimusaineisto jää kokonaisuudessaan kansalaisopiston käyttöön. Näin ollen aineistoa voidaan hyödyntää myöhemminkin erilaisissa kehitys- ja tutkimustarkoituksissa, mikä lisää tutkimuksemme käyttöarvoa. Tutkimusaineiston keräämisen jälkeen oivalsimme, että sähköisen kyselyn rakenne olisi voinut olla joiltakin osin paremmin laadittu (esim. linkitys ja vaihtoehtojen alasvetolaatikot). Tämä olisi helpottanut aineiston jatkokäsittelyä. Olimme pohtineet kyselylomakkeen rakennetta ja väitelauseita pitkään, mutta siitä huolimatta väitteet osoittautuivat positiivisesti skaalautuneiksi. Aineistomme olisi ollut informatiivisempi, jos väitteiden joukossa olisi ollut myös negatiivisesti skaalautuneita väitteitä eli kielteisesti muodostettuja väitelauseita. Lisäksi tekemämme motivaatioluokittelumme osoittautui odotettua haastavammaksi, koska instrumentaaliset ja integratiiviset motivaatiotekijät voivat toisinaan olla vaikeasti toisistaan erotettavissa: Näiden kahden motivaatiotekijöiden välillä esiintyy päällekkäisyyttä, koska niiden välinen raja ei ole aina kovin yksiselitteinen. Tulkinta- ja perustelutavasta riippuen jonkin motivaatiotekijän voidaan katsoa kuuluvan niin instrumentaalisen kuin integratiivisen orientaatioon. Havainnollistavana esimerkkinä on väite Tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla., jonka myöhemmän pohdinnan tuloksena siirsimme integratii-

19 16 visesta instrumentaaliseen orientaatioon. Kyseisessä väitteessä kieli tulkitaan pikemminkin kommunikoimisen (väline) kuin integroitumisen näkökulmasta. Praktikumtyön suppeuden takia jouduimme jättämään tarkastelun ulkopuolelle joitakin näkökulmia kuten opettajan roolin, joka nousi esiin kyselymme avoimessa vastausosiossa. Opettajan persoonan ja hänen käyttämien työskentelymuotojen merkitys voisi olla informatiivinen lisä mahdollisessa jatkotutkimuksessa. Keräämämme aineiston suuruus mahdollistaisi tutkimusaiheen laajemman tarkastelun jopa Pro gradu-tutkielman tasolla. Motivaatiota on tutkittu yleisesti paljon, mutta kansalaisopiston kieltenopiskelijoiden motivaatio on alueena vielä melko vähän tutkittu.

20 17 LÄHTEET Joensuun seudun kansalaisopisto Opinto-opas kevät Tieteelliset julkaisut Gardner, R.C. & Lambert, W.E Attitudes and motivation in second-language learning. Rowley, MA: Newbury House. Heikkilä, T. (2001) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Julkunen, K. & Borzova, H English language learning motivation in Joensuu and Petrozavodsk. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:o 64. Kantelinen, R Ruotsin kielen opiskelumotivaatio ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimus koti- ja laitostalousalan opiskelijoiden opiskelumotivaatiosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja. N:o 21 Kantelinen, R. & Kettunen, S. (toim.) Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:ro 89 Laine, E Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa 1. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLa) julkaisuja 17. Turku. Laine, E Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa 2. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLa) julkaisuja 21. Turku. Metsämuuronen, J Metodologian perusteet ihmistieteissä. Metodologia-sarja 1. Helsinki : International Methelp. Nurhonen A Motivaatio ja asenteet ruotsin kielen oppimisessa. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Sinisalo, T Teatteriharrastuksen merkitys: Teatteriharrastusmotiivit ja taiteellinen oppiminen teatteriesityksen valmistusprosessissa. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen väitöskirja. Verkkolähteet & al Motivation, language attitudes and globalisation. Hungarian perspective. Clevedon: Multilingual Matters. Saatavilla osoitteessa: 0 [luettu ]

21 18 Joensuun seudun kansalaisopisto Ainealueiden esittely. Saatavilla osoitteessa: [luettu ] Laki vapaasta sivistystyöstä /632. Saatavilla osoitteessa: [luettu ]. Opetushallitus Vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: [luettu ] Opetusministeriö. 2010a. Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: [luettu ] Opetusministeriö. 2010b. Vapaa sivistystyö. Saatavilla osoitteessa: lutusjaerjestelmae/vapaa_sivistystyoe/?lang=fi [luettu ]

22 19 LIITTEET LIITE 1. Kyselylomake (paperiversio) Taustatiedot: Ohje: Ympyröi sopivin vaihtoehto ja vastaa kysymyksiin annetuille viivoille. Sukupuoli 1 mies 2 nainen Syntymävuosi Koulutustausta Mikä on koulutustasosi? 1 perusaste (kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu) 2 toinen aste (ammattikoulu tai lukio) 3 alempi korkeakoulutus (opistotutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) 4 ylempi korkeakoulutus (ylempi korkeakoulututkinto) Elämäntilanne Olen 1 työelämässä 2 eläkkeellä 3 työtön 4 opiskelija Kielitaito Mitä vieraita kieliä olet opiskellut ja kuinka monta vuotta? kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta Kysely: Ohje: Vertaa väittämiä omiin ajatuksiisi ja ympyröi omaan tilanteeseesi sopivin vastausvaihtoehto. Valitse jokaisen väittämän kohdalla yksi seuraavista vastausvaihtoehdoista: Mikäli olet täysin samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 4. Mikäli olet hieman samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 3. Mikäli olet hieman eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 2. Mikäli olet täysin eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 1.

23 Opiskelen vierasta kieltä (mikä kurssi?) kansalaisopistossa, koska 1. haluan kehittää itseäni kielitaito on tarpeen työelämässä olen kiinnostunut eri kielistä kaipaan haasteita tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki tarvitsen kielitaitoa jatko-opinnoissa opiskelu pitää mielen virkeänä hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla haluan ymmärtää vieraskielisiä kirjoja, lehtiä, lauluja kieltenopiskelu on hyödyllistä ajanvietettä opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten/ystävien kanssa ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin kielenopiskelu tuo minulle iloa kielitaitoa arvostetaan nykyisin haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin haluan täydentää kielitaitoani Muita syitä kieltenopiskeluuni: KIITOS VASTAUKSISTA!

24 LIITE 2. Motivaatio-orientaatioiden teemoittelu MOTIIVIT/TEEMAT ALATEEMAT MITTARIT/VÄITELAUSEET Kognitiivinen / uuden oppiminen Uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen. itsensä kehittämisen itsensä kehittäminen Haluan kehittää itseäni. orientaatio Haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani. Haluan täydentää kielitaitoani. Kaipaan haasteita. yleinen kiinnostus Olen kiinnostunut eri kielistä. hyöty Opiskelu on hyödyllistä ajanvietettä. henkinen hyvinvointi, ilo Opiskelu pitää mielen virkeänä. Kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa. Kieltenopiskelu tuo minulle iloa. Instrumentaalinen työelämä Kielitaito on tarpeen työelämässä. orientaatio koulutus Tarvitsen kielitaitoa jatko-opinnoissa. mediat Haluan ymmärtää vieraskielisiä, kirjoja, lehtiä ja lauluja. Haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.). kieli avaimena Kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin. Haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä. matkustelu Tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla. Integratiivinen orientaatio kommunikointi Tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten /ystävien kanssa. sosiaalisuus Opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä. Hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla. Opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni. Opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki. Ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin. ympäristö (yhteiskunta, olosuhteet) Kielitaitoa arvostetaan nykyisin. Minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun.

25 LIITE 3. Naisten ja miesten vastaukset kootusti prosentteina (Webropol-sovelluksen automaattisesti laatima kuvio)

26 1= täysin eri mieltä 2= hieman eri mieltä 3= hieman samaa mieltä 4= täysin samaa mieltä

Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun

Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun Tuuli Neiglick Itä Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Soveltava kasvatustiede Opettajan pedagogiset opinnot Ainepedagoginen tutkimuspraktikum

Lisätiedot

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena Vapaan sivistystyön tutkimushankkeen seminaari 8.3.2011, Helsinki Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL VAPAAN SIVISTYSTYÖN MÄÄRITELMISTÄ Elinikäisen

Lisätiedot

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu Q BeLL Kyselylomake www.bell-project.eu Hyvä aikuisopiskelija! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota aikuisopiskelijoiden kokemuksia aikuisopiskelusta ja sen hyödyistä. Kysely on tarkoitettu omaehtoisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus. KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus. KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Vapaan sivistystyön opintoihin osallistumisen vaikuttavuus KT, dos. Jyri Manninen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tutkimuksen tavoitteet Arvioida vapaan sivistystyön piiriin

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Minne olet matkalla vapaa sivistystyö? 28.01.2011 Helsinki Educa-messut Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Minne olet matkalla vapaa sivistystyö? 28.01.2011 Helsinki Educa-messut Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Minne olet matkalla vapaa sivistystyö? 28.01.2011 Helsinki Educa-messut Tj Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL VAPAAN SIVISTYSTYÖN MÄÄRITELMISTÄ Kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset,

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Tarja Lang Sonia Pérez Alemán 7.1.2014 Ketkä kouluttavat aikuisia?

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE 2013-2014 1. Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Oppilaitoksestani oli helppo saada tietoa! Oppilaitoksen antama ennakkotieto oli riittävää ja todellisuutta vastaavaa!

Oppilaitoksestani oli helppo saada tietoa! Oppilaitoksen antama ennakkotieto oli riittävää ja todellisuutta vastaavaa! Oppilaitoksestani oli helppo saada tietoa! 2 2 1 1 Eri Eos Samaa Oppilaitoksen antama ennakkotieto oli riittävää ja todellisuutta vastaavaa! 2 2 1 1 Eri Eos Samaa Kurssiopas sisältää riittävästi tietoa

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Opiskelijoiden kirjastokäyttötavat ja niiden vaikutukset oppimiseen

Opiskelijoiden kirjastokäyttötavat ja niiden vaikutukset oppimiseen Opiskelijoiden kirjastokäyttötavat ja niiden vaikutukset oppimiseen Päivi Kytömäki Oulun yliopisto Kirjastopalvelujen tuotteistamisseminaari, Helsinki 27.5.2009 Tutkimuksen tarkoitus Tsukuban yliopiston

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot