Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun

Transkriptio

1 Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun Tuuli Neiglick Itä Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Soveltava kasvatustiede Opettajan pedagogiset opinnot Ainepedagoginen tutkimuspraktikum Kevät 2010

2 ITÄ SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Filosofinen tiedekunta Yksikkö Soveltava kasvatustiede Tekijä Tuuli Neiglick Työn nimi Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun Pääaine Työn laji Aika Sivuja Englannin kieli ja kulttuuri Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää yli 60 vuotiaiden eläkeläisten syitä osallistua kielten kursseille kansalaisopistossa. Aikuisten opiskelumotivaatiota on tutkittu viime vuosikymmeninä melko paljon, mutta harvassa tutkimuksessa on keskitytty jo työelämän ulkopuolella oleviin eläkeläisiin. Tämän vuoksi valitsin kohderyhmäkseni juuri yli 60 vuotiaat. Aineisto on kerätty Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoilta keväällä 2010 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen laadimme yhdessä kahden muun opettajaopiskelijan, sekä kansalaisopiston kielisuunnittelija Juha Pasasen kanssa. Kyselylomakkeessa oli taustatietojen lisäksi 25 väittämää kieltenopiskelusta, joihin vastattiin neliportaisella Likert asteikolla (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Olin hieman huolissani eläkeläisten vastausaktiivisuudesta sähköiseen kyselyyn, mutta sain kuitenkin kohderyhmältäni yhteensä 26 vastausta. Analysoin vastauksia kvantitatiivisesti sekä koko kohderyhmän osalta, että miesten ja naisen vastauksia erikseen. Vastauksista kävi ilmi, että eläkeläisille tärkeimpiä syitä kielenopiskeluun ovat matkustelu, itsensä kehittäminen ja mielen pitäminen virkeänä. Miesten syyt olivat hyvin käytännönläheisiä, kun taas naisilla nousivat esiin myös sosiaaliset tekijät. Avainsanat Kielenopiskelu, motivaatio, eläkeläiset

3 1. JOHDANTO TEOREETTINEN TAUSTA KANSALAISOPISTOT JA VAPAA SIVISTYSTYÖ AIKUINEN OPPIJANA AIKUISTEN OPISKELUMOTIIVIT TUTKIMUSKYSYMYS JA MENETELMÄ KYSELYLOMAKE TAUSTATIETOJA VASTANNEISTA TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU POHDINTA...11 LÄHTEET...13

4 1. Johdanto Nykyään ikäihmisten innostus opiskeluun on suuri, ja muun muassa kansalaisopistojen ja ikääntyvien yliopiston ryhmissä opiskelee paljon yli 60 vuotiaita. Myös kielten opiskelu on noussut suosioon eläkeiässä, kun monilla on aikaa ja mahdollisuus kerrata unohtumaan päässeitä oppeja, tai aloittaa kokonaan uusi kieli mielenkiinnon mukaan. Haluan tutkimuksellani selvittää mitä syitä ja motiiveja eläkeikäisillä on kielenopiskeluun. Koska kohderyhmäni ei ole enää työelämässä, oletan, että motivaatio kielenopiskeluun on useimmilla sisäinen, eli kieltä opiskellaan omaksi iloksi ja oman kiinnostuksen pohjalta. Haluan myös selvittää minkälaisia ulkoisia motivaatioita kohderyhmälläni mahdollisesti on. Tutkimusaineistoni on kerätty yhteistyössä kahden muun opettajaopiskelijan, sekä kansalaisopiston kielisuunnittelijan, Juha Pasasen kanssa sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopiston kielten ryhmissä opiskeleville helmikuussa Kasvavan kysynnän alla tutkimukseni voi olla avuksi muun muassa ikäihmisille räätälöityjen kurssien suunnittelussa. 1

5 2. Teoreettinen tausta Aikuisten aktiivisuus ja kiinnostus kielenopiskeluun on johtanut siihen, että myös tutkimus aikuisista oppijoina, sekä kielenoppijoina, on lisääntynyt. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisten oppiminen eroaa lasten ja nuorten oppimisesta monin tavoin. Tässä osiossa esittelen lyhyesti kansalaisopistojen toimintaa ja perinteitä, sekä työni kannalta relevantteja viimeaikaisia tutkimuksia aikuisopiskelusta ja aikuisopiskelun motiiveista. 2.1 Kansalaisopistot ja vapaa sivistystyö Suomen ensimmäinen työväenopisto perustettiin Tampereelle vuonna Sen tehtäviin kuului isänmaallisen ja kansallisen mielen, sekä tiedon ja valistuksen halun herättäminen erilaisilla luentosarjoilla, keskusteluilla ja esitelmillä (Leistevuo 1998, 55). Opiston perustaminen koettiin erittäin tarpeelliseksi, sillä kirjastot, niiden lukusalit ja tilapäiset luennot eivät kyenneet ratkaisemaan työväen sivistysongelmaa (emt., 55). Vapaan sivistystyön ydintehtävänä onkin jo pitkään ollut kansalaisten sivistäminen, sekä erilaisten tietojen ja taitojen opettaminen. Myös EU:n elinikäisen oppimisen muistio vuodelta 2000 sanoo: Yhteinen päämäärämme on Eurooppa, jossa jokainen voi kehittää omat potentiaalinsa niiden täysimpään määrään (Niemelä & Luutonen 2004, 64). Kansalaisopistot kouluttavat vuosittain satojatuhansia aikuisia erilaisilla kursseillaan huovuttamisesta Hindin alkeisiin. Kansalaisopisto opiskelulla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka erottavat sen muusta aikuisopiskelusta. Ensinnäkin opistojen ohjelma ei ole sidottu jäykkiin kaavoihin, niin kuin esimerkiksi tiettyyn tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Kursseja on siten mahdollisuus räätälöidä opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Useimmiten opiskelu tapahtuu ryhmissä, ja kurssilaiset voivat olla hyvinkin erilaisia muun muassa iän, sukupuolen, koulutustaustan ja ammatin suhteen (Leistevuo 1998, 59). Osallistumisen vapaaehtoisuus yleensä kuitenkin merkitsee sitä, että oppiminen on mielekästä ja opiskelijat motivoituneita. Joensuun seudun kansalaisopisto on viiden kunnan alueella toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos. Sen tehtävänä on toteuttaa omaehtoisen oppimisen periaatteita, sekä tarjota mahdollisuuden olla ja kehittyä toimivana kansalaisena. Arvoikseen kansalaisopisto listaa asiakaslähtöisyyden, osaamisen, 2

6 ja elinikäisen oppimisen. (Joensuun seudun kansalaisopiston Internet sivu.) Kielten osalta tarjolla on kursseja 18:sta eri kielestä, joista suosituimmat ovat englanti (24 % kielenopiskelijoista), espanja (16 %), venäjä (11 %), sekä italia ja japani (6 %). 2.2 Aikuinen oppijana Aikuisten opiskelutavat voidaan luokitella kolmeen ryhmään: organisoituun opiskeluun, itsenäiseen opiskeluun ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun (Cross 1981, 52). Organisoitu opiskelua voivat olla esimerkiksi eri opistojen, kuten kansalaisopistojen kurssit. Organisoitu opiskelu ei kuitenkaan ole aina luokkahuone muotoista ryhmäopiskelua. Itsenäiseen opiskeluun löytyy monia välineitä, esimerkiksi kirjoja, äänimateriaalia tai tv ohjelmia. Nykyään myös internet tarjoaa monia mahdollisuuksia itseopiskeluun ja on varmaankin siinä varsin suuressa osassa. Pieni osa aikuisopiskelijoista osallistuu myös tutkintoon johtavaan koulutukseen. Esimerkkeinä voi mainita aikuislukion, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ikääntyvien yliopiston. Eläkeläisten tutkintoon johtava opiskelu on kuitenkin melko vähäistä. Aikuisen eroja oppijana verrattuna lapsiin ja nuoriin on myös tutkittu paljon. Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, kuinka paljon ja mihin suuntaan ikä vaikuttaa oppimisessa. Yleisesti hyväksytty teoria kuitenkin toteaa, ettei oppimiskyky välttämättä heikkene iän myötä, mutta se muuttuu. Voi olla, että esimerkiksi ulkoaoppimiskyky heikkenee, mutta kokonaisuuksien hahmottaminen paranee. Aikuiset yhdistävät uutta tietoa aktiivisesti vanhaan oppimaansa, ja myös tiedon omakohtainen merkitys korostuu. Toisaalta vanha, ehkäpä myös vanhentunut, tieto voi olla vaikea kitkeä uuden tieltä (Manninen 2009, 12). Aikuisen erityispiirteitä oppijana on myös opiskelun vapaaehtoisuus, mikä tarkoittaa, että osallistumissyitä ja opiskelumotiiveja voi olla yhtä monta kuin ryhmässä opiskelijoita. Vapaaehtoisuus voi myös merkitä sitä, että aikuiset ovat kriittisempiä ja laatutietoisempia opetusta kohtaan (Manninen 2009, 13). Aiemmat kokemukset opiskelusta voivat määritellä pitkälti, minkälaisia asenteita, odotuksia ja toiveita aikuiset tuovat mukanaan kurssille. Perinteisen koulutusmallin onkin haastanut ns. ikäsensitiivinen malli (Manninen 2009, 13). Sen mukaan aikuisille ja ikääntyville suunnatussa koulutuksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota iän tuomiin vahvuuksiin, kuten kokemustietoon ja sen hyödyntämiseen. Yksityiskohtien sijaan tulisi 3

7 huomio kiinnittää kokonaisuuksiin, ja teorian sijaan käytäntöön. Tiimioppiminen ja yhteistoiminnallisuus ovat toimivia opetusmenetelmiä myös aikuisille, sillä monet kokevat yksin puurtamisen liian tylsäksi ja työlääksi. (emt., 13.) 2.3 Aikuisten opiskelumotiivit Motiivi määritellään voimaksi, joka saa aikaan ja/tai pitää yllä päämäärään suuntautuvaa käyttäytymistä. Motiivit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia, ulkoisia tai sisäisiä, biologisia tai sosiaalisia (Leistevuo 1998, 50). Motivaation taas katsotaan olevan erilaisten motiivien aikaansaama tila (Metsämuuronen 1997, 8). Motiiveja ja motivaatiota on tutkittu kasvatustieteissä paljon, ja teorian rinnalle on noussut myös käytännönläheinen näkökulma motiiveista: mikä saa ihmisen osallistumaan aikuisopintoihin? Leistevuo toteaa, että eri ikäkaudet vaikuttavat suuresti motiiveihin. Kun nuorilla korostuvat opinnolliset motiivit, keski ikäisillä ja ikääntyvillä motiivit usein muuttuvat sosiaaliseen, vuorovaikutusta korostavaan suuntaan. Myös työelämän ja perhe elämän käännekohdat saattavat vaikuttaa osallistumismotiiveihin. Motivaatio on usein jaettu kahteen pääryhmään: sisäiseen motivaatioon ja ulkoiseen motivaatioon (Metsämuuronen 1997, 9). Ulkoisesta motivaatiosta puhutaan silloin, kun toiminnalla pyritään saamaan ulkoisia palkkioita suorituksesta. Sisäisessä motivaatiossa palkintona on itse työ, eli siihen liittyy luontainen halu selviytyä erilaisista tehtävistä (emt., 9). Kuten aiemmin on mainittu, aikuisilla voi olla hyvinkin erilaisia syitä hakeutua koulutukseen. Muun muassa Houle (1961) on tutkinut osallistumissyitä aikuiskoulutukseen, ja erotellut osallistujat sen mukaan kolmeen eri ryhmään: päämääräsuuntautuneet (goal oriented), toimintasuuntautuneet (activity oriented), sekä oppimissuuntautuneet (learning oriented). Päämääräsuuntautuneet opiskelevat tiettyä päämäärää tai tavoitetta varten, ja he valitsevat menetelmät ja materiaalin sillä perusteella, mikä parhaiten palvelee tavoitteen toteutumista. Toimintasuuntautuneilla opiskelijoilla tavoitteena taas on itse toiminta. He haluavat vaihtelua arkeen, tavata muita ihmisiä, tai vain viettää vapaa aikaansa mielekkäällä tavalla. Oppimissuuntautuneet aikuisopiskelijat haluavat tietää ja kasvaa oppimisen avulla, he siis haluavat oppia oppimisen vuoksi. (Houle, 1961.) Myös kielten opiskelun motivaatiota on tutkittu viime vuosikymmeninä runsaasti Suomessa ja ulkomailla. Gardner ja Lambert ovat todenneet kielen opiskelumotivaation määräytyvän lähinnä 4

8 kahdesta tekijästä: opiskelijan asenne kieltä ja ulkomaalaisia kohtaan, sekä motivoituminen itse opiskeluun (Gardner & Lambert 1972, 132). Laineen mukaan kielten opiskelussa tärkeimmiksi motiiviryhmiksi nousevat sosiaaliset ja kognitiiviset motiivit. Nämä ryhmät sisältävät muun muassa älyllisen aktiviteetin, itsensä toteuttamisen, ja ymmärtämisen. (Laine 1978, 28.) Laineen (1987) mukaan motivaatio rakentuu kolmesta eri tekijästä: suunta, voimakkuus ja orientaatio. Motivaation suunnalla tarkoitetaan opiskelijan halua, tai haluttomuutta oppia kieltä. Motivaation voimakkuus taas kuvaa oppilaan valmiutta ja kestävyyttä ponnistella oppiakseen kieltä. Orientaatiolla tarkoitetaan syyryhmää, jonka vuoksi oppilas haluaa oppia kieltä (Laine 1987, 26 28). Motivaatio orientaatiot hän jakaa niinikään kolmeen ryhmään. Instrumentaalinen motivaatioorientaatio tarkoittaa, että opiskelulla on joku ulkoinen tavoite, yleensä hyödyn saaminen. Integratiivinen motivaatio orientaatio viittaa siihen, että opiskelija on kiinnostunut kohdekielestä, ja/tai sitä puhuvasta ryhmästä. Kolmas, eli kognitiivinen motivaatio orientaatio tarkoittaa, että opiskelija on utelias kohdekieltä kohtaan, koska hän haluaa oppia uutta ja kehittää itseään. (Laine 1987, ) 5

9 3. Tutkimuskysymys ja menetelmä Tässä osiossa määrittelen tutkimuskysymykseni, sekä esittelen aineiston keruussa käytettyä sähköistä kyselylomaketta. Kerron myös lyhyesti taustatietoja kyselyyn vastanneista. Tutkimuskysymykseni siis ovat: Mitkä motivaatio orientaatiot vaikuttavat kielenopiskeluun osallistumiseen yli 60 vuotiailla eläkeläisillä? Vaikuttaako sukupuoli motivaatio orientaatioon? Käytän jaotteluna edellä mainittua Laineen (1987) kolmijakoa instrumentaaliseen, integratiiviseen ja kognitiiviseen motivaatio orientaatioon. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopistossa kielten ryhmissä opiskeleville. Kehitimme lomakkeen itse käyttäen apuna Metsämuurosen motivaatiomittarin mallia (2000, 65 68). Väitelauseiden rakentamiseen saimme apua Kantelisen (2004) tutkimuksesta ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta. Sain viikon kuluessa 26 kohderyhmääni sopivaa vastausta, joita ensin analysoin kvantitatiivisesti kokonaisuutena ikäryhmän kannalta, sekä myöhemmin vertailen naisia ja miehiä erillään saadakseni tietoa mahdollisista sukupuoleen liittyvistä eroista motivaation kannalta. Lopuksi analysoin vielä kohderyhmäni antamia muita syitä ja kommentteja avoimeen kysymykseen. 3.1 Kyselylomake Kyselylomake rakentui taustatiedoista, 25 kielenopiskeluun liittyvästä väitelauseesta, sekä avoimesta kohdasta, johon oli mahdollisuus kirjata muita syitä kielenopiskeluunsa (ks. liite 1). Taustatiedoissa kysyimme muun muassa vastaajien ikää, sukupuolta ja elämäntilannetta. Kyselylomakkeessa motivaatio orientaatiota tutkittiin siis erilaisin väittämin, jotka kuvasivat kolmea eri motivaatio orientaatiota (kognitiivinen, instrumentaalinen tai integratiivinen). Käytimme kyselyssä neliportaista Likert asteikkoa ja vastausvaihtoehdot olivat: 1. Olen täysin eri mieltä väitteen kanssa. 2. Olen hieman eri mieltä väitteen kanssa. 6

10 3. Olen hieman samaa mieltä väitteen kanssa. 4. Olen täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Keskimmäinen vaihtoehto en osaa sanoa jätettiin tarkoituksella pois, jotta tuloksista saataisiin selkeämpiä ja informatiivisempia. Keräsimme kyselyn rakentamisvaiheessa eri motivaatioorientaatioiden alle alateemoja, joiden pohjalta teimme väittämät. Kognitiivisen motivaatioorientaation alateemoja olivat uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, yleinen kiinnostus, hyöty, henkinen hyvinvointi ja ilo. Sitä kuvasivat seuraavat väittämät: Opiskelen vierasta kieltä kansalaisopistolla, koska 1. haluan kehittää itseäni 2. olen kiinnostunut eri kielistä 3. kaipaan haasteita 4. uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen 5. kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa 6. haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani 7. opiskelu pitää mielen virkeänä 8. kielenopiskelu on hyödyllistä ajanvietettä 9. kielenopiskelu tuo minulle iloa 10. haluan täydentää kielitaitoani Instrumentaalisen motivaatio orientaation alateemoiksi luokittelimme työelämän ja koulutuksen, mediat, matkailun, sekä kielen avaimena. Sitä kuvasivat väittämät: 11. kielitaito on tarpeen työelämässä 12. tarvitsen kielitaitoa jatko opinnoissa 13. haluan ymmärtää vieraskielisiä kirjoja, lehtiä, lauluja 14. haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä 15. haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) 16. kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin 17. tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla Integratiivisen motivaatio orientaation alateemoja olivat vieraalla kielellä kommunikointi, sosiaalisuus ja ympäristö (yhteiskunta, olosuhteet). Sitä kuvasivat väitteet: 7

11 18. opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä 19. minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun 20. opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki 21. hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla 22. opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni 23. tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten/ystävien kanssa 24. ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin 25. kielitaitoa arvostetaan nykyisin 3.2 Taustatietoja vastanneista 26:sta vastanneesta kaikki olivat eläkkeellä, naisia oli 19 (73 %) ja miehiä 7 (27 %). He olivat syntyneet vuosien 1935 ja 1949 välillä ja keski ikä vastanneilla oli 66. Vastaajat olivat melko korkeasti koulutettuja, sillä suurimmalla osalla (39 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Alempi korkeakoulututkinto tai opistotutkinto oli 31 %:lla, toisen asteen tutkinto 27 %:lla ja perusasteen tutkinto 4 %:lla. Heidän kielenopiskelutaustansa oli hyvin laaja, jotkut olivat opiskelleet yli kymmentä kieltä. Yleisimpiä kieliä olivat englanti, venäjä, espanja, ruotsi, saksa, italia ja ranska, mutta löytyi joukosta myös indonesia, portugali ja kiina. Opiskeluvuosia oli monille kertynyt kahdesta kymmeneen, mutta myös reilusti yli 10 vuotta samaa kieltä opiskelleita löytyi. 8

12 4. Tulokset ja niiden tarkastelu Saamistani tuloksista voidaan päätellä, että kaikki kolme motivaatio orientaatiota olivat mukana kohderyhmän kielenopiskelun syissä. Kognitiivinen motivaatio orientaatio ( itsensä kehittäminen ) nousi kuitenkin suurimmaksi keräten väittämistään vastausten keskiarvoksi 3,25 (ks. vastausvaihtoehdot s. 5). Instrumentaalinen, eli ulkoinen motivaatio orientaatio, oli toisena vastausten keskiarvolla 2,95 ja integratiivinen ( sosiaalisuus ) keräsi keskiarvon 2,80. Koko kohderyhmälle tärkeimmäksi nousi instrumentaaliseen orientaatioon luokiteltu väittämä: tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla (69 % vastanneista täysin samaa mieltä). Seuraavaksi tärkeimpiä olivat kognitiivista orientaatiota kuvaavat haluan kehittää itseäni (62 %) ja kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa (62 %), sekä instrumentaalista orientaatiota kuvaava haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä (62 %). Eniten täysin eri mieltä vastauksia saivat väittämät hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla (integratiivinen orientaatio, 69 % vastanneista) sekä tarvitsen kielitaitoa jatko opinnoissa (instrumentaalinen orientaatio, 58 %). Miehet olivat yleisesti ottaen vastanneet väittämiin positiivisemmin, kuin nais vastaajat. Täysin samaa mieltä oli yleisin vastaus suurimpaan osaan kysymyksistä. Miehille tärkeimmiksi nousivat seuraavat väittämät (88 % vastanneista täysin samaa mieltä): 1. tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla (instrumentaalinen), 2. kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa (kognitiivinen), 3. haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä (instrumentaalinen), ja 4. haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) (instrumentaalinen). Naiset eivät olleet niin yksimielisiä väitteiden suhteen, vaan miltei jokaisen väitteen kohdalta löytyi jokainen vastausvaihtoehto (1 4). Väitteistä tärkeimmäksi nousi tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla (63 % vastanneista täysin samaa mieltä) (instrumentaalinen). Seuraavaksi tärkeimmiksi (58 %) nousivat haluan kehittää itseäni (kognitiivinen), minulla on nyt aikaa kielenopiskeluun (integratiivinen), sekä opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki (integratiivinen). Väittämien jälkeen oli vielä avoin kohta Muita syitä kielenopiskeluuni, jonne sain seuraavanlaisia kommentteja: 1. Haluan ehkäistä dementiaa. Eläkkeellä on aikaa ja mukava on olla välillä erilaisten ihmisten seurassa. 9

13 2. Ei erityisiä muita syitä. 3. Eläkkeellä ollessa on aikaa opiskeluun ja se on antoisaa. Opettajan valinnassa opiston tulisi olla tarkempi. 4. näin iäkkäämpänä haluan harjoittaa muistiani 5. Minulla on asunto Espanjassa ja asun n.4 kk vuodesta Espanjassa. Se on ehdottomasti tärkein syy espanjan kielen opiskeluuni. 6. ps. Harrastamani kielet eivät mahtuneet valikkoonne, mikä kyselyn heikkoudeksi mainittakoon. Tiedän muitakin kielenharrastajia, joilla on valikossaan esim. 10 kieltä 7. hyvällä kielitaidolla helpottaa asiointia reissussa ja ei tule "linssiin viilatuksi". 8. Espanjan kieli on jotenkin hauska kieli, eikä liian vaikea Minulta puuttui vielä romaanisen kielen hallinta! teidän kieltenopiskelu rivinne loppuivat kesken, olen opiskellut venäjää myös yhden vuoden 10. Lisäksi haluaisin kielenopettajatutkinnon suorittaneen pätevän opettajan opetusta englannin kielessä! 11. Suunnitelmissa asua 2 3kk vuodessa Espanjassa 12. kielten opiskelu on minulle helppoa 10

14 5. Pohdinta Monet kyselyn väittämistä olivat positiivissävytteisiä, joten hieman samaa mieltä ja täysin samaa mieltä olivat suosituimmat vastaukset. Jälkeenpäin ajatellen väittämiä olisi voinut muokata niin, että hajontaa olisi tullut enemmän ja motivaatio orientaatiot olisivat erottuneet selkeämmin. Tulosten analysointi olisi siinä tapauksessa ollut helpompaa ja mielekkäämpää. Oletukseni siitä, että eläkeläisten motivaatio kielenopiskeluun olisi pääasiassa sisäinen, osui osittain oikeaan. Kognitiivinen motivaatio, eli itsensä kehittäminen, nousi suurimmaksi kahden muun orientaation ohi, mutta toisaalta erot jäivät melko pieniksi. Kognitiivista motivaatio orientaatiota kuvaavista väittämistä tärkeimmäksi nousi kielenopiskelun merkitys hyvänä aivojumppana. Instrumentaalisen (eli ulkoisen) motivaation merkittävin seikka oli kielen hyödyllisyys matkusteltaessa ulkomailla. Integratiivisen motivaation ( sosiaalisuus ), jonka ala teemaksi luokittelimme myös ympäristön ja olosuhteet, tärkeimmäksi väitteeksi nousi minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun. Miesten ja naisten tärkeimmät väittämät kuitenkin antavat viitteitä siitä, että miesten syyt kielenopiskeluun ovat käytännönläheisiä, kun taas naisilla sosiaaliset tekijät korostuvat enemmän. Miehillä myös ulkoinen motivaatio korostuu naisia enemmän, sillä heidän osaltaan kolme neljästä tärkeimmästä väitteestä kuvasi instrumentaalista motivaatiota. Naisilla taas neljän merkittävimmän väittämän joukosta löytyy kaksi integratiivista motivaatiota kuvaavaa väitettä. Kohderyhmässä sekä miehet, että naiset pitivät kielenopiskelua hyvänä keinona pitää mielen virkeänä ja myös hyvänä aivojumppana. Näyttäisikin siltä että ikääntyville opiskelijoille tärkeää on myös iän tuoman muistin heikkenemisen ehkäiseminen. Kummallekaan ryhmälle ei ollut tärkeää osallistua kurssille ystävän kanssa, joten kielenopiskelu näyttäisi siltä osin olevan yksilökeskeistä ja syyt opiskeluun lähtöisin omasta itsestä. Toisaalta vaikuttaisi, että vastaajat ovat sosiaalisesti aktiivisia, sillä vastauksista nousi esiin myös ryhmässä opiskelun tärkeys ja hyvä yhteishenki. Myös vastaajien taustatiedoista löytyi monta mielenkiintoista seikkaa. Kuvittelin ennalta, että kursseilla olisi monia eläkeläisiä, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia opiskella nuorena. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan kuten aiemmin mainitsin, suurimmalla osalla oli korkeakoulututkinto. Tosin korkeakoulujen kielitarjonta ei ole välttämättä ollut luvuilla yhtä laaja kuin nykyään. 11

15 Avoimen kohdan vastauksia tutkiessa tulee mieleen, että opiskelun syyt vaihtelevat myös varmasti kielen mukaan. Ulkomaille muuttavista eläkeläisistä suurin osa muuttaa luultavammin Espanjaan kuin Ruotsiin tai Brittein saarille, joten he opiskelevat yleisemmin lämpimän maan kieltä. Jos taas kieltä opiskellaan tv, radio tai Internet ohjelmia varten, kieli on luultavasti usein englanti tai ruotsi. Molemmissa tapauksissa motivaatio on kuitenkin instrumentaalinen, kieli avaimena. Otoksen pienen koon takia tuloksia ei voi yleistää, mutta ne voivat antaa suuntaa ikääntyvien kielenopiskelumotiiveista. Selkeää kuitenkin on, että eläkeläisillä on runsaasti erilaisia syitä kielenopiskeluun ja jatkossakin heille suunnattujen kurssien kehittäminen olisi tärkeää. 12

16 Lähteet Cross, K Adults as learners: Increasing Participation and Facilitating Learning. Maxwell Macmillan International Publishing Group, New York. Gardner, R. & Lambert W Attitudes and motivation in second language learning. Rowley, Massachusetts: Newbury House. Houle, C.O The inquiring mind. A study of the adult who continues to learn. The University of Wisconsin Press: Madison, USA. Joensuun seudun kansalaisopiston Internet sivu: [luettu ] Kantelinen, R. & Kettunen, S. (toim.) Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:ro 89 Laine, E Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa II. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLA) julkaisuja 21. Turku. Laine, E. J Affective factors in foreign language learning and teaching. Report 1, Theoretical concepts and framework, operationalization of the concepts, and the first pilot stage of research. University of Jyväskylä. Leistevuo, A Sosiaaliset motiivit ja sosiaalinen toiminta aikuisopiskelussa. Kansalaisopiston opintoryhmiä koskeva empiirinen tutkimus. Tampereen yliopiston julkaisujen myynti. Manninen, J Johdatus aikuiskasvatukseen kurssin luentorunko, syksy 2009: d93b317294c1c aa5b/$file/johdatus_09_jakelu.pdf [luettu ] Metsämuuronen, J Omaehtoinen oppiminen ja motiivistruktuurit. Opetushallitus. Tutkimus 3/1997. Metsämuuronen, J Metodologian perusteet ihmistieteissä. Metodologia sarja 1. Jaabes OÜ: Võru, Viro. Niemelä, S. & Luutonen, M. (toim.) Taitava ihminen, toimiva kansalainen. Aikuisopiskelun motiiveja ja merkityksiä. Helsinki : Kansanvalistusseura. 13

17 Liitteet Liite 1. Kyselylomake (paperiversio) Taustatiedot: Ohje: Ympyröi sopivin vaihtoehto ja vastaa kysymyksiin annetuille viivoille. Sukupuoli 1 mies 2 nainen Syntymävuosi Koulutustausta Mikä on koulutustasosi? 1 perusaste (kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu) 2 toinen aste (ammattikoulu tai lukio) 3 alempi korkeakoulutus (opistotutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) 4 ylempi korkeakoulutus (ylempi korkeakoulututkinto) Elämäntilanne Olen 1 työelämässä 2 eläkkeellä 3 työtön 4 opiskelija Kielitaito Mitä vieraita kieliä olet opiskellut ja kuinka monta vuotta? kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta Kysely: Ohje: Vertaa väittämiä omiin ajatuksiisi ja ympyröi omaan tilanteeseesi sopivin vastausvaihtoehto. Valitse jokaisen väittämän kohdalla yksi seuraavista vastausvaihtoehdoista: Mikäli olet täysin samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 4. Mikäli olet hieman samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 3. Mikäli olet hieman eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 2. Mikäli olet täysin eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 1. 14

18 Opiskelen vierasta kieltä (mikä kurssi?) kansalaisopistossa, koska 1. haluan kehittää itseäni se on hyödyksi työelämässä olen kiinnostunut eri kielistä siinä saan haasteita tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa opiskelun ohella tutustun uusiin ihmisiin haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani minulla on vihdoin aikaa kieltenopiskeluun opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki perheenjäsen/sukulainen ehdotti kielenopiskelua opiskelu pitää mielen virkeänä hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla voin koetella rajojani siten saan ajan kulumaan / ei ole muutakaan tekemistä opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni siten teen jotain hyödyllistä minulla on vieraskielisiä ystäviä/sukulaisia ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin kielenopiskelu tuo minulle iloa kielitaitoa arvostetaan nykyisin haluan pystyä kommunikoimaan vieraalla kielellä haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia(tv, radio jne.)/tekstejä kieli on avain vieraisiin kulttuureihin Muita syitä kielenopiskeluuni: KIITOS VASTAUKSISTASI! 15

19 Taulukko 1. Kielenopiskelumotivaatio yli 60 vuotiaat eläkeläiset % 1. Olen täysin eri mieltä väitteen kanssa. (sin.) 2. Olen hieman eri mieltä väitteen kanssa. (vihr.) 3. Olen hieman samaa mieltä väitteen kanssa. (pun.) 4. Olen täysin samaa mieltä väitteen kanssa. (kelt.) 16

20 17