Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun"

Transkriptio

1 Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun Tuuli Neiglick Itä Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Soveltava kasvatustiede Opettajan pedagogiset opinnot Ainepedagoginen tutkimuspraktikum Kevät 2010

2 ITÄ SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Filosofinen tiedekunta Yksikkö Soveltava kasvatustiede Tekijä Tuuli Neiglick Työn nimi Yli 60 vuotiaiden eläkeläisten motiivit kielenopiskeluun Pääaine Työn laji Aika Sivuja Englannin kieli ja kulttuuri Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää yli 60 vuotiaiden eläkeläisten syitä osallistua kielten kursseille kansalaisopistossa. Aikuisten opiskelumotivaatiota on tutkittu viime vuosikymmeninä melko paljon, mutta harvassa tutkimuksessa on keskitytty jo työelämän ulkopuolella oleviin eläkeläisiin. Tämän vuoksi valitsin kohderyhmäkseni juuri yli 60 vuotiaat. Aineisto on kerätty Joensuun seudun kansalaisopiston kieltenopiskelijoilta keväällä 2010 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen laadimme yhdessä kahden muun opettajaopiskelijan, sekä kansalaisopiston kielisuunnittelija Juha Pasasen kanssa. Kyselylomakkeessa oli taustatietojen lisäksi 25 väittämää kieltenopiskelusta, joihin vastattiin neliportaisella Likert asteikolla (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Olin hieman huolissani eläkeläisten vastausaktiivisuudesta sähköiseen kyselyyn, mutta sain kuitenkin kohderyhmältäni yhteensä 26 vastausta. Analysoin vastauksia kvantitatiivisesti sekä koko kohderyhmän osalta, että miesten ja naisen vastauksia erikseen. Vastauksista kävi ilmi, että eläkeläisille tärkeimpiä syitä kielenopiskeluun ovat matkustelu, itsensä kehittäminen ja mielen pitäminen virkeänä. Miesten syyt olivat hyvin käytännönläheisiä, kun taas naisilla nousivat esiin myös sosiaaliset tekijät. Avainsanat Kielenopiskelu, motivaatio, eläkeläiset

3 1. JOHDANTO TEOREETTINEN TAUSTA KANSALAISOPISTOT JA VAPAA SIVISTYSTYÖ AIKUINEN OPPIJANA AIKUISTEN OPISKELUMOTIIVIT TUTKIMUSKYSYMYS JA MENETELMÄ KYSELYLOMAKE TAUSTATIETOJA VASTANNEISTA TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU POHDINTA...11 LÄHTEET...13

4 1. Johdanto Nykyään ikäihmisten innostus opiskeluun on suuri, ja muun muassa kansalaisopistojen ja ikääntyvien yliopiston ryhmissä opiskelee paljon yli 60 vuotiaita. Myös kielten opiskelu on noussut suosioon eläkeiässä, kun monilla on aikaa ja mahdollisuus kerrata unohtumaan päässeitä oppeja, tai aloittaa kokonaan uusi kieli mielenkiinnon mukaan. Haluan tutkimuksellani selvittää mitä syitä ja motiiveja eläkeikäisillä on kielenopiskeluun. Koska kohderyhmäni ei ole enää työelämässä, oletan, että motivaatio kielenopiskeluun on useimmilla sisäinen, eli kieltä opiskellaan omaksi iloksi ja oman kiinnostuksen pohjalta. Haluan myös selvittää minkälaisia ulkoisia motivaatioita kohderyhmälläni mahdollisesti on. Tutkimusaineistoni on kerätty yhteistyössä kahden muun opettajaopiskelijan, sekä kansalaisopiston kielisuunnittelijan, Juha Pasasen kanssa sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopiston kielten ryhmissä opiskeleville helmikuussa Kasvavan kysynnän alla tutkimukseni voi olla avuksi muun muassa ikäihmisille räätälöityjen kurssien suunnittelussa. 1

5 2. Teoreettinen tausta Aikuisten aktiivisuus ja kiinnostus kielenopiskeluun on johtanut siihen, että myös tutkimus aikuisista oppijoina, sekä kielenoppijoina, on lisääntynyt. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisten oppiminen eroaa lasten ja nuorten oppimisesta monin tavoin. Tässä osiossa esittelen lyhyesti kansalaisopistojen toimintaa ja perinteitä, sekä työni kannalta relevantteja viimeaikaisia tutkimuksia aikuisopiskelusta ja aikuisopiskelun motiiveista. 2.1 Kansalaisopistot ja vapaa sivistystyö Suomen ensimmäinen työväenopisto perustettiin Tampereelle vuonna Sen tehtäviin kuului isänmaallisen ja kansallisen mielen, sekä tiedon ja valistuksen halun herättäminen erilaisilla luentosarjoilla, keskusteluilla ja esitelmillä (Leistevuo 1998, 55). Opiston perustaminen koettiin erittäin tarpeelliseksi, sillä kirjastot, niiden lukusalit ja tilapäiset luennot eivät kyenneet ratkaisemaan työväen sivistysongelmaa (emt., 55). Vapaan sivistystyön ydintehtävänä onkin jo pitkään ollut kansalaisten sivistäminen, sekä erilaisten tietojen ja taitojen opettaminen. Myös EU:n elinikäisen oppimisen muistio vuodelta 2000 sanoo: Yhteinen päämäärämme on Eurooppa, jossa jokainen voi kehittää omat potentiaalinsa niiden täysimpään määrään (Niemelä & Luutonen 2004, 64). Kansalaisopistot kouluttavat vuosittain satojatuhansia aikuisia erilaisilla kursseillaan huovuttamisesta Hindin alkeisiin. Kansalaisopisto opiskelulla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka erottavat sen muusta aikuisopiskelusta. Ensinnäkin opistojen ohjelma ei ole sidottu jäykkiin kaavoihin, niin kuin esimerkiksi tiettyyn tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Kursseja on siten mahdollisuus räätälöidä opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Useimmiten opiskelu tapahtuu ryhmissä, ja kurssilaiset voivat olla hyvinkin erilaisia muun muassa iän, sukupuolen, koulutustaustan ja ammatin suhteen (Leistevuo 1998, 59). Osallistumisen vapaaehtoisuus yleensä kuitenkin merkitsee sitä, että oppiminen on mielekästä ja opiskelijat motivoituneita. Joensuun seudun kansalaisopisto on viiden kunnan alueella toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos. Sen tehtävänä on toteuttaa omaehtoisen oppimisen periaatteita, sekä tarjota mahdollisuuden olla ja kehittyä toimivana kansalaisena. Arvoikseen kansalaisopisto listaa asiakaslähtöisyyden, osaamisen, 2

6 ja elinikäisen oppimisen. (Joensuun seudun kansalaisopiston Internet sivu.) Kielten osalta tarjolla on kursseja 18:sta eri kielestä, joista suosituimmat ovat englanti (24 % kielenopiskelijoista), espanja (16 %), venäjä (11 %), sekä italia ja japani (6 %). 2.2 Aikuinen oppijana Aikuisten opiskelutavat voidaan luokitella kolmeen ryhmään: organisoituun opiskeluun, itsenäiseen opiskeluun ja tutkintoon tähtäävään opiskeluun (Cross 1981, 52). Organisoitu opiskelua voivat olla esimerkiksi eri opistojen, kuten kansalaisopistojen kurssit. Organisoitu opiskelu ei kuitenkaan ole aina luokkahuone muotoista ryhmäopiskelua. Itsenäiseen opiskeluun löytyy monia välineitä, esimerkiksi kirjoja, äänimateriaalia tai tv ohjelmia. Nykyään myös internet tarjoaa monia mahdollisuuksia itseopiskeluun ja on varmaankin siinä varsin suuressa osassa. Pieni osa aikuisopiskelijoista osallistuu myös tutkintoon johtavaan koulutukseen. Esimerkkeinä voi mainita aikuislukion, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ikääntyvien yliopiston. Eläkeläisten tutkintoon johtava opiskelu on kuitenkin melko vähäistä. Aikuisen eroja oppijana verrattuna lapsiin ja nuoriin on myös tutkittu paljon. Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, kuinka paljon ja mihin suuntaan ikä vaikuttaa oppimisessa. Yleisesti hyväksytty teoria kuitenkin toteaa, ettei oppimiskyky välttämättä heikkene iän myötä, mutta se muuttuu. Voi olla, että esimerkiksi ulkoaoppimiskyky heikkenee, mutta kokonaisuuksien hahmottaminen paranee. Aikuiset yhdistävät uutta tietoa aktiivisesti vanhaan oppimaansa, ja myös tiedon omakohtainen merkitys korostuu. Toisaalta vanha, ehkäpä myös vanhentunut, tieto voi olla vaikea kitkeä uuden tieltä (Manninen 2009, 12). Aikuisen erityispiirteitä oppijana on myös opiskelun vapaaehtoisuus, mikä tarkoittaa, että osallistumissyitä ja opiskelumotiiveja voi olla yhtä monta kuin ryhmässä opiskelijoita. Vapaaehtoisuus voi myös merkitä sitä, että aikuiset ovat kriittisempiä ja laatutietoisempia opetusta kohtaan (Manninen 2009, 13). Aiemmat kokemukset opiskelusta voivat määritellä pitkälti, minkälaisia asenteita, odotuksia ja toiveita aikuiset tuovat mukanaan kurssille. Perinteisen koulutusmallin onkin haastanut ns. ikäsensitiivinen malli (Manninen 2009, 13). Sen mukaan aikuisille ja ikääntyville suunnatussa koulutuksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota iän tuomiin vahvuuksiin, kuten kokemustietoon ja sen hyödyntämiseen. Yksityiskohtien sijaan tulisi 3

7 huomio kiinnittää kokonaisuuksiin, ja teorian sijaan käytäntöön. Tiimioppiminen ja yhteistoiminnallisuus ovat toimivia opetusmenetelmiä myös aikuisille, sillä monet kokevat yksin puurtamisen liian tylsäksi ja työlääksi. (emt., 13.) 2.3 Aikuisten opiskelumotiivit Motiivi määritellään voimaksi, joka saa aikaan ja/tai pitää yllä päämäärään suuntautuvaa käyttäytymistä. Motiivit voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia, ulkoisia tai sisäisiä, biologisia tai sosiaalisia (Leistevuo 1998, 50). Motivaation taas katsotaan olevan erilaisten motiivien aikaansaama tila (Metsämuuronen 1997, 8). Motiiveja ja motivaatiota on tutkittu kasvatustieteissä paljon, ja teorian rinnalle on noussut myös käytännönläheinen näkökulma motiiveista: mikä saa ihmisen osallistumaan aikuisopintoihin? Leistevuo toteaa, että eri ikäkaudet vaikuttavat suuresti motiiveihin. Kun nuorilla korostuvat opinnolliset motiivit, keski ikäisillä ja ikääntyvillä motiivit usein muuttuvat sosiaaliseen, vuorovaikutusta korostavaan suuntaan. Myös työelämän ja perhe elämän käännekohdat saattavat vaikuttaa osallistumismotiiveihin. Motivaatio on usein jaettu kahteen pääryhmään: sisäiseen motivaatioon ja ulkoiseen motivaatioon (Metsämuuronen 1997, 9). Ulkoisesta motivaatiosta puhutaan silloin, kun toiminnalla pyritään saamaan ulkoisia palkkioita suorituksesta. Sisäisessä motivaatiossa palkintona on itse työ, eli siihen liittyy luontainen halu selviytyä erilaisista tehtävistä (emt., 9). Kuten aiemmin on mainittu, aikuisilla voi olla hyvinkin erilaisia syitä hakeutua koulutukseen. Muun muassa Houle (1961) on tutkinut osallistumissyitä aikuiskoulutukseen, ja erotellut osallistujat sen mukaan kolmeen eri ryhmään: päämääräsuuntautuneet (goal oriented), toimintasuuntautuneet (activity oriented), sekä oppimissuuntautuneet (learning oriented). Päämääräsuuntautuneet opiskelevat tiettyä päämäärää tai tavoitetta varten, ja he valitsevat menetelmät ja materiaalin sillä perusteella, mikä parhaiten palvelee tavoitteen toteutumista. Toimintasuuntautuneilla opiskelijoilla tavoitteena taas on itse toiminta. He haluavat vaihtelua arkeen, tavata muita ihmisiä, tai vain viettää vapaa aikaansa mielekkäällä tavalla. Oppimissuuntautuneet aikuisopiskelijat haluavat tietää ja kasvaa oppimisen avulla, he siis haluavat oppia oppimisen vuoksi. (Houle, 1961.) Myös kielten opiskelun motivaatiota on tutkittu viime vuosikymmeninä runsaasti Suomessa ja ulkomailla. Gardner ja Lambert ovat todenneet kielen opiskelumotivaation määräytyvän lähinnä 4

8 kahdesta tekijästä: opiskelijan asenne kieltä ja ulkomaalaisia kohtaan, sekä motivoituminen itse opiskeluun (Gardner & Lambert 1972, 132). Laineen mukaan kielten opiskelussa tärkeimmiksi motiiviryhmiksi nousevat sosiaaliset ja kognitiiviset motiivit. Nämä ryhmät sisältävät muun muassa älyllisen aktiviteetin, itsensä toteuttamisen, ja ymmärtämisen. (Laine 1978, 28.) Laineen (1987) mukaan motivaatio rakentuu kolmesta eri tekijästä: suunta, voimakkuus ja orientaatio. Motivaation suunnalla tarkoitetaan opiskelijan halua, tai haluttomuutta oppia kieltä. Motivaation voimakkuus taas kuvaa oppilaan valmiutta ja kestävyyttä ponnistella oppiakseen kieltä. Orientaatiolla tarkoitetaan syyryhmää, jonka vuoksi oppilas haluaa oppia kieltä (Laine 1987, 26 28). Motivaatio orientaatiot hän jakaa niinikään kolmeen ryhmään. Instrumentaalinen motivaatioorientaatio tarkoittaa, että opiskelulla on joku ulkoinen tavoite, yleensä hyödyn saaminen. Integratiivinen motivaatio orientaatio viittaa siihen, että opiskelija on kiinnostunut kohdekielestä, ja/tai sitä puhuvasta ryhmästä. Kolmas, eli kognitiivinen motivaatio orientaatio tarkoittaa, että opiskelija on utelias kohdekieltä kohtaan, koska hän haluaa oppia uutta ja kehittää itseään. (Laine 1987, ) 5

9 3. Tutkimuskysymys ja menetelmä Tässä osiossa määrittelen tutkimuskysymykseni, sekä esittelen aineiston keruussa käytettyä sähköistä kyselylomaketta. Kerron myös lyhyesti taustatietoja kyselyyn vastanneista. Tutkimuskysymykseni siis ovat: Mitkä motivaatio orientaatiot vaikuttavat kielenopiskeluun osallistumiseen yli 60 vuotiailla eläkeläisillä? Vaikuttaako sukupuoli motivaatio orientaatioon? Käytän jaotteluna edellä mainittua Laineen (1987) kolmijakoa instrumentaaliseen, integratiiviseen ja kognitiiviseen motivaatio orientaatioon. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Joensuun seudun kansalaisopistossa kielten ryhmissä opiskeleville. Kehitimme lomakkeen itse käyttäen apuna Metsämuurosen motivaatiomittarin mallia (2000, 65 68). Väitelauseiden rakentamiseen saimme apua Kantelisen (2004) tutkimuksesta ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta. Sain viikon kuluessa 26 kohderyhmääni sopivaa vastausta, joita ensin analysoin kvantitatiivisesti kokonaisuutena ikäryhmän kannalta, sekä myöhemmin vertailen naisia ja miehiä erillään saadakseni tietoa mahdollisista sukupuoleen liittyvistä eroista motivaation kannalta. Lopuksi analysoin vielä kohderyhmäni antamia muita syitä ja kommentteja avoimeen kysymykseen. 3.1 Kyselylomake Kyselylomake rakentui taustatiedoista, 25 kielenopiskeluun liittyvästä väitelauseesta, sekä avoimesta kohdasta, johon oli mahdollisuus kirjata muita syitä kielenopiskeluunsa (ks. liite 1). Taustatiedoissa kysyimme muun muassa vastaajien ikää, sukupuolta ja elämäntilannetta. Kyselylomakkeessa motivaatio orientaatiota tutkittiin siis erilaisin väittämin, jotka kuvasivat kolmea eri motivaatio orientaatiota (kognitiivinen, instrumentaalinen tai integratiivinen). Käytimme kyselyssä neliportaista Likert asteikkoa ja vastausvaihtoehdot olivat: 1. Olen täysin eri mieltä väitteen kanssa. 2. Olen hieman eri mieltä väitteen kanssa. 6

10 3. Olen hieman samaa mieltä väitteen kanssa. 4. Olen täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Keskimmäinen vaihtoehto en osaa sanoa jätettiin tarkoituksella pois, jotta tuloksista saataisiin selkeämpiä ja informatiivisempia. Keräsimme kyselyn rakentamisvaiheessa eri motivaatioorientaatioiden alle alateemoja, joiden pohjalta teimme väittämät. Kognitiivisen motivaatioorientaation alateemoja olivat uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, yleinen kiinnostus, hyöty, henkinen hyvinvointi ja ilo. Sitä kuvasivat seuraavat väittämät: Opiskelen vierasta kieltä kansalaisopistolla, koska 1. haluan kehittää itseäni 2. olen kiinnostunut eri kielistä 3. kaipaan haasteita 4. uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen 5. kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa 6. haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani 7. opiskelu pitää mielen virkeänä 8. kielenopiskelu on hyödyllistä ajanvietettä 9. kielenopiskelu tuo minulle iloa 10. haluan täydentää kielitaitoani Instrumentaalisen motivaatio orientaation alateemoiksi luokittelimme työelämän ja koulutuksen, mediat, matkailun, sekä kielen avaimena. Sitä kuvasivat väittämät: 11. kielitaito on tarpeen työelämässä 12. tarvitsen kielitaitoa jatko opinnoissa 13. haluan ymmärtää vieraskielisiä kirjoja, lehtiä, lauluja 14. haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä 15. haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) 16. kielen avulla voin tutustua vieraisiin kulttuureihin 17. tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla Integratiivisen motivaatio orientaation alateemoja olivat vieraalla kielellä kommunikointi, sosiaalisuus ja ympäristö (yhteiskunta, olosuhteet). Sitä kuvasivat väitteet: 7

11 18. opiskelun ohella tapaan muita ihmisiä 19. minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun 20. opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki 21. hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla 22. opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni 23. tarvitsen kieltä yhteydenpitoon vieraskielisten sukulaisten/ystävien kanssa 24. ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin 25. kielitaitoa arvostetaan nykyisin 3.2 Taustatietoja vastanneista 26:sta vastanneesta kaikki olivat eläkkeellä, naisia oli 19 (73 %) ja miehiä 7 (27 %). He olivat syntyneet vuosien 1935 ja 1949 välillä ja keski ikä vastanneilla oli 66. Vastaajat olivat melko korkeasti koulutettuja, sillä suurimmalla osalla (39 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Alempi korkeakoulututkinto tai opistotutkinto oli 31 %:lla, toisen asteen tutkinto 27 %:lla ja perusasteen tutkinto 4 %:lla. Heidän kielenopiskelutaustansa oli hyvin laaja, jotkut olivat opiskelleet yli kymmentä kieltä. Yleisimpiä kieliä olivat englanti, venäjä, espanja, ruotsi, saksa, italia ja ranska, mutta löytyi joukosta myös indonesia, portugali ja kiina. Opiskeluvuosia oli monille kertynyt kahdesta kymmeneen, mutta myös reilusti yli 10 vuotta samaa kieltä opiskelleita löytyi. 8

12 4. Tulokset ja niiden tarkastelu Saamistani tuloksista voidaan päätellä, että kaikki kolme motivaatio orientaatiota olivat mukana kohderyhmän kielenopiskelun syissä. Kognitiivinen motivaatio orientaatio ( itsensä kehittäminen ) nousi kuitenkin suurimmaksi keräten väittämistään vastausten keskiarvoksi 3,25 (ks. vastausvaihtoehdot s. 5). Instrumentaalinen, eli ulkoinen motivaatio orientaatio, oli toisena vastausten keskiarvolla 2,95 ja integratiivinen ( sosiaalisuus ) keräsi keskiarvon 2,80. Koko kohderyhmälle tärkeimmäksi nousi instrumentaaliseen orientaatioon luokiteltu väittämä: tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla (69 % vastanneista täysin samaa mieltä). Seuraavaksi tärkeimpiä olivat kognitiivista orientaatiota kuvaavat haluan kehittää itseäni (62 %) ja kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa (62 %), sekä instrumentaalista orientaatiota kuvaava haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä (62 %). Eniten täysin eri mieltä vastauksia saivat väittämät hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla (integratiivinen orientaatio, 69 % vastanneista) sekä tarvitsen kielitaitoa jatko opinnoissa (instrumentaalinen orientaatio, 58 %). Miehet olivat yleisesti ottaen vastanneet väittämiin positiivisemmin, kuin nais vastaajat. Täysin samaa mieltä oli yleisin vastaus suurimpaan osaan kysymyksistä. Miehille tärkeimmiksi nousivat seuraavat väittämät (88 % vastanneista täysin samaa mieltä): 1. tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla (instrumentaalinen), 2. kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa (kognitiivinen), 3. haluan pystyä keskustelemaan vieraalla kielellä (instrumentaalinen), ja 4. haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia (tv, radio, internet jne.) (instrumentaalinen). Naiset eivät olleet niin yksimielisiä väitteiden suhteen, vaan miltei jokaisen väitteen kohdalta löytyi jokainen vastausvaihtoehto (1 4). Väitteistä tärkeimmäksi nousi tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla (63 % vastanneista täysin samaa mieltä) (instrumentaalinen). Seuraavaksi tärkeimmiksi (58 %) nousivat haluan kehittää itseäni (kognitiivinen), minulla on nyt aikaa kielenopiskeluun (integratiivinen), sekä opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki (integratiivinen). Väittämien jälkeen oli vielä avoin kohta Muita syitä kielenopiskeluuni, jonne sain seuraavanlaisia kommentteja: 1. Haluan ehkäistä dementiaa. Eläkkeellä on aikaa ja mukava on olla välillä erilaisten ihmisten seurassa. 9

13 2. Ei erityisiä muita syitä. 3. Eläkkeellä ollessa on aikaa opiskeluun ja se on antoisaa. Opettajan valinnassa opiston tulisi olla tarkempi. 4. näin iäkkäämpänä haluan harjoittaa muistiani 5. Minulla on asunto Espanjassa ja asun n.4 kk vuodesta Espanjassa. Se on ehdottomasti tärkein syy espanjan kielen opiskeluuni. 6. ps. Harrastamani kielet eivät mahtuneet valikkoonne, mikä kyselyn heikkoudeksi mainittakoon. Tiedän muitakin kielenharrastajia, joilla on valikossaan esim. 10 kieltä 7. hyvällä kielitaidolla helpottaa asiointia reissussa ja ei tule "linssiin viilatuksi". 8. Espanjan kieli on jotenkin hauska kieli, eikä liian vaikea Minulta puuttui vielä romaanisen kielen hallinta! teidän kieltenopiskelu rivinne loppuivat kesken, olen opiskellut venäjää myös yhden vuoden 10. Lisäksi haluaisin kielenopettajatutkinnon suorittaneen pätevän opettajan opetusta englannin kielessä! 11. Suunnitelmissa asua 2 3kk vuodessa Espanjassa 12. kielten opiskelu on minulle helppoa 10

14 5. Pohdinta Monet kyselyn väittämistä olivat positiivissävytteisiä, joten hieman samaa mieltä ja täysin samaa mieltä olivat suosituimmat vastaukset. Jälkeenpäin ajatellen väittämiä olisi voinut muokata niin, että hajontaa olisi tullut enemmän ja motivaatio orientaatiot olisivat erottuneet selkeämmin. Tulosten analysointi olisi siinä tapauksessa ollut helpompaa ja mielekkäämpää. Oletukseni siitä, että eläkeläisten motivaatio kielenopiskeluun olisi pääasiassa sisäinen, osui osittain oikeaan. Kognitiivinen motivaatio, eli itsensä kehittäminen, nousi suurimmaksi kahden muun orientaation ohi, mutta toisaalta erot jäivät melko pieniksi. Kognitiivista motivaatio orientaatiota kuvaavista väittämistä tärkeimmäksi nousi kielenopiskelun merkitys hyvänä aivojumppana. Instrumentaalisen (eli ulkoisen) motivaation merkittävin seikka oli kielen hyödyllisyys matkusteltaessa ulkomailla. Integratiivisen motivaation ( sosiaalisuus ), jonka ala teemaksi luokittelimme myös ympäristön ja olosuhteet, tärkeimmäksi väitteeksi nousi minulla on nyt aikaa kieltenopiskeluun. Miesten ja naisten tärkeimmät väittämät kuitenkin antavat viitteitä siitä, että miesten syyt kielenopiskeluun ovat käytännönläheisiä, kun taas naisilla sosiaaliset tekijät korostuvat enemmän. Miehillä myös ulkoinen motivaatio korostuu naisia enemmän, sillä heidän osaltaan kolme neljästä tärkeimmästä väitteestä kuvasi instrumentaalista motivaatiota. Naisilla taas neljän merkittävimmän väittämän joukosta löytyy kaksi integratiivista motivaatiota kuvaavaa väitettä. Kohderyhmässä sekä miehet, että naiset pitivät kielenopiskelua hyvänä keinona pitää mielen virkeänä ja myös hyvänä aivojumppana. Näyttäisikin siltä että ikääntyville opiskelijoille tärkeää on myös iän tuoman muistin heikkenemisen ehkäiseminen. Kummallekaan ryhmälle ei ollut tärkeää osallistua kurssille ystävän kanssa, joten kielenopiskelu näyttäisi siltä osin olevan yksilökeskeistä ja syyt opiskeluun lähtöisin omasta itsestä. Toisaalta vaikuttaisi, että vastaajat ovat sosiaalisesti aktiivisia, sillä vastauksista nousi esiin myös ryhmässä opiskelun tärkeys ja hyvä yhteishenki. Myös vastaajien taustatiedoista löytyi monta mielenkiintoista seikkaa. Kuvittelin ennalta, että kursseilla olisi monia eläkeläisiä, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia opiskella nuorena. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan kuten aiemmin mainitsin, suurimmalla osalla oli korkeakoulututkinto. Tosin korkeakoulujen kielitarjonta ei ole välttämättä ollut luvuilla yhtä laaja kuin nykyään. 11

15 Avoimen kohdan vastauksia tutkiessa tulee mieleen, että opiskelun syyt vaihtelevat myös varmasti kielen mukaan. Ulkomaille muuttavista eläkeläisistä suurin osa muuttaa luultavammin Espanjaan kuin Ruotsiin tai Brittein saarille, joten he opiskelevat yleisemmin lämpimän maan kieltä. Jos taas kieltä opiskellaan tv, radio tai Internet ohjelmia varten, kieli on luultavasti usein englanti tai ruotsi. Molemmissa tapauksissa motivaatio on kuitenkin instrumentaalinen, kieli avaimena. Otoksen pienen koon takia tuloksia ei voi yleistää, mutta ne voivat antaa suuntaa ikääntyvien kielenopiskelumotiiveista. Selkeää kuitenkin on, että eläkeläisillä on runsaasti erilaisia syitä kielenopiskeluun ja jatkossakin heille suunnattujen kurssien kehittäminen olisi tärkeää. 12

16 Lähteet Cross, K Adults as learners: Increasing Participation and Facilitating Learning. Maxwell Macmillan International Publishing Group, New York. Gardner, R. & Lambert W Attitudes and motivation in second language learning. Rowley, Massachusetts: Newbury House. Houle, C.O The inquiring mind. A study of the adult who continues to learn. The University of Wisconsin Press: Madison, USA. Joensuun seudun kansalaisopiston Internet sivu: [luettu ] Kantelinen, R. & Kettunen, S. (toim.) Ruotsin kielen opiskelumotivaatiosta yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:ro 89 Laine, E Vieraan kielen opiskelumotivaatio Suomessa II. Suomen sovelletun kielitieteen yhdistyksen (AFinLA) julkaisuja 21. Turku. Laine, E. J Affective factors in foreign language learning and teaching. Report 1, Theoretical concepts and framework, operationalization of the concepts, and the first pilot stage of research. University of Jyväskylä. Leistevuo, A Sosiaaliset motiivit ja sosiaalinen toiminta aikuisopiskelussa. Kansalaisopiston opintoryhmiä koskeva empiirinen tutkimus. Tampereen yliopiston julkaisujen myynti. Manninen, J Johdatus aikuiskasvatukseen kurssin luentorunko, syksy 2009: d93b317294c1c aa5b/$file/johdatus_09_jakelu.pdf [luettu ] Metsämuuronen, J Omaehtoinen oppiminen ja motiivistruktuurit. Opetushallitus. Tutkimus 3/1997. Metsämuuronen, J Metodologian perusteet ihmistieteissä. Metodologia sarja 1. Jaabes OÜ: Võru, Viro. Niemelä, S. & Luutonen, M. (toim.) Taitava ihminen, toimiva kansalainen. Aikuisopiskelun motiiveja ja merkityksiä. Helsinki : Kansanvalistusseura. 13

17 Liitteet Liite 1. Kyselylomake (paperiversio) Taustatiedot: Ohje: Ympyröi sopivin vaihtoehto ja vastaa kysymyksiin annetuille viivoille. Sukupuoli 1 mies 2 nainen Syntymävuosi Koulutustausta Mikä on koulutustasosi? 1 perusaste (kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu) 2 toinen aste (ammattikoulu tai lukio) 3 alempi korkeakoulutus (opistotutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) 4 ylempi korkeakoulutus (ylempi korkeakoulututkinto) Elämäntilanne Olen 1 työelämässä 2 eläkkeellä 3 työtön 4 opiskelija Kielitaito Mitä vieraita kieliä olet opiskellut ja kuinka monta vuotta? kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta kieli: opiskeluvuodet: vuotta Kysely: Ohje: Vertaa väittämiä omiin ajatuksiisi ja ympyröi omaan tilanteeseesi sopivin vastausvaihtoehto. Valitse jokaisen väittämän kohdalla yksi seuraavista vastausvaihtoehdoista: Mikäli olet täysin samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 4. Mikäli olet hieman samaa mieltä väitteen kanssa, valitse nro 3. Mikäli olet hieman eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 2. Mikäli olet täysin eri mieltä väitteen kanssa, valitse nro 1. 14

18 Opiskelen vierasta kieltä (mikä kurssi?) kansalaisopistossa, koska 1. haluan kehittää itseäni se on hyödyksi työelämässä olen kiinnostunut eri kielistä siinä saan haasteita tarvitsen kieliä matkustaessani ulkomailla uusien taitojen oppiminen tuo onnistumisen tunteen kieltenopiskelu on hyvää aivojumppaa opiskelun ohella tutustun uusiin ihmisiin haluan ylläpitää aiempaa kielitaitoani minulla on vihdoin aikaa kieltenopiskeluun opiskeluryhmässä on hyvä yhteishenki perheenjäsen/sukulainen ehdotti kielenopiskelua opiskelu pitää mielen virkeänä hyvä ystävänikin opiskelee samalla kurssilla voin koetella rajojani siten saan ajan kulumaan / ei ole muutakaan tekemistä opin paremmin ryhmässä kuin itsekseni siten teen jotain hyödyllistä minulla on vieraskielisiä ystäviä/sukulaisia ryhmän tuki on minulle tärkeä kannustin kielenopiskelu tuo minulle iloa kielitaitoa arvostetaan nykyisin haluan pystyä kommunikoimaan vieraalla kielellä haluan ymmärtää vieraskielisiä ohjelmia(tv, radio jne.)/tekstejä kieli on avain vieraisiin kulttuureihin Muita syitä kielenopiskeluuni: KIITOS VASTAUKSISTASI! 15

19 Taulukko 1. Kielenopiskelumotivaatio yli 60 vuotiaat eläkeläiset % 1. Olen täysin eri mieltä väitteen kanssa. (sin.) 2. Olen hieman eri mieltä väitteen kanssa. (vihr.) 3. Olen hieman samaa mieltä väitteen kanssa. (pun.) 4. Olen täysin samaa mieltä väitteen kanssa. (kelt.) 16

20 17

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kyllä, kotibileissä naamioiduin ruotsinkieliseksi (mies 25 v)

Kyllä, kotibileissä naamioiduin ruotsinkieliseksi (mies 25 v) Jauhojärvi-Koskelo, C. & Nordqvist Palviainen, Å. (2008) Kyllä, kotibileissä naamioiduin ruotsinkieliseksi. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. http://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/ruotsi/se/forskning/sve2ju

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Autenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa

Autenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa Autenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa Pia Bärlund monikulttuurisen opetuksen suunnittelija ja Kieltivoli-koordinaattori Jyväskylän kaupunki/opetuspalvelut 27.1.2012 Kielitivolikonferenssi,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja Seminaari korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä 01.12.2016 Sakari Ahola, Rita Asplund, Pekka Vanhala

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu 2016 SFS ISO2022 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/2016 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus Opiskelukysely 2017 Perustutkintokoulutus Vastaajia 265 Opiskelukysely 2017 Opiskelukyselyn kohderyhmänä olivat perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet nykyiset opintonsa 2015-2016. Kysely oli

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa

Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Stressaantunut aikuisopiskelija vai tyytyväinen tavoitteiden saavuttaja? Itsesäätelytaidot aikuisopiskelussa Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 14.11.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Helsingin

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Lasten ja nuorten palvelut Koulut. Mikko Kesä Minna Joutsen Jari Holttinen

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Lasten ja nuorten palvelut Koulut. Mikko Kesä Minna Joutsen Jari Holttinen Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Lasten ja nuorten palvelut Koulut Mikko Kesä Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan lasten ja nuorten opetuspalveluiden asiakastyytyväisyyden

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot