KÄSITTEIDEN OPPIMISESTA MERKITYSTEN TULKINTAAN Lasten aika-käsitteisiin liittyvien oppimisprosessien fenomenologinen kuvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄSITTEIDEN OPPIMISESTA MERKITYSTEN TULKINTAAN Lasten aika-käsitteisiin liittyvien oppimisprosessien fenomenologinen kuvaaminen"

Transkriptio

1 KÄSITTEIDEN OPPIMISESTA MERKITYSTEN TULKINTAAN Lasten aika-käsitteisiin liittyvien oppimisprosessien fenomenologinen kuvaaminen AINO MUTANEN Kajaanin opettajankoulutusyksikkö OULU 2000 Abstract and Summary in English

2 AINO MUTANEN KÄSITTEIDEN OPPIMISESTA MERKITYSTEN TULKINTAAN Lasten aika-käsitteisiin liittyvien oppimisprosessien fenomenologinen kuvaaminen (Abstract and summary in English) Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kajaanin opettajankoulutusyksikön Martti Helan salissa, 1. syyskuuta 2000 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 2000

3 Copyright 2000 Oulu University Library, 2000 Käsikirjoitus vastaanotettu 13 kesäkuuta 2000 Hyväksytty 22 kesäkuuta 2000 Esittäneet Professori Juhani Aaltola Professori Pertti Kansanen ISBN ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT ISBN ISSN x OULU UNIVERSITY LIBRARY OULU 2000

4 Mutanen, Aino, From the learning of the concepts to the analysis of meanings. A phenomenological description of children s learning processes with respect to concepts of time Department of Teacher Education Kajaani, University of Oulu, FIN Kajaani, Finland 2000 Oulu, Finland (Manuscript received 13 June 2000) Abstract A description is provided of children s concepts and conceptions of time and the processes by which these are learned. Learning is approached from a phenomenological frame of reference in which the main concepts are intentionality, meaning, the creation of meaningful relationships and learning experiences. This philosophical and theoretical approach also draws attention to language and action and to cognitions and emotions in connection with learning. The empirical analysis of meaningful relationships and learning experiences is based on encounters between the individual and various factors in the learning environment such as the teacher, other pupils and learning tasks. The descriptive problems addressed here were focused on the products of learning, the learning process and the context. The intentions of the individual with regard to his or her situation are examined in the contexts of environmental inquiry, activity and voluntary working. The material was compiled in three stages. A preliminary survey was conducted in with 22 second-grade pupils, after which the data acquisition proper took place in the didactic process laboratory of the Department of Teacher Education in Kajaani in 1994 and 1995 with a group of 10 first-grade pupils. The early stages comprised largely basic research, while the final stage of data acquisition performed in the light of the previous experiences resembled action research. Video recordings of the learning process were transcribed and analysed to produce content analysis. Material from the last round of data acquisition were analysed using a computerized observation program. The concepts and conceptions acquired by the pupils were deduced from the learning tasks and their experiences were gathered from pupil and teacher evaluations. The longitudinal study was monitored by means of field notes. All the pupils achieved conceptualization after the teaching period in accordance with the goals of the learning event. The principal nodes in the inquiry process were described as being formulation of the problem to be studied and conceptualization of the information. A meaningless problem would be reflected in direct copying of another pupil s question or of text from a source of information. The teacher occupied an important position in supporting conceptualization and sharing experiences in all the contexts, while the guiding process was structured by symbols recorded by the pupils. The girls in particular expressed a desire to share their experiences with others, although this sociability did not always imply sharing the meanings. The most important aids in the boys meaningful learning experiences were computers, while the girls favoured concrete activities such as drawing or modelling. The tasks differed in the kinds of discussions that they aroused, with the investigatory tasks and demonstrations leading to the greatest amounts of purposeful discussion. Language had an important function for coping with the learning environment and for the expression of learning intentions. On the other hand, linguistic expressions alone tended to convey misleading impressions of either the progress of the pupil s conceptualization process or his or her meaningful experiences. Key words: concept, conception, meaning, experience, learning environment

5 Mutanen, Aino, Käsitteiden oppimisesta merkitysten tulkintaan. Lasten aika-käsitteisiin liittyvien oppimisprosessien fenomenologinen kuvaaminen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto, PL 51, Kajaani 2000 Oulu (Käsikirjoitus vastaanotettu 13. kesäkuuta 2000) Tiivistelmä Tutkimuksessa kuvattiin lasten aika-käsitteitä ja -käsityksiä sekä niiden oppimisprosesseja. Oppimista lähestyttiin fenomenologisesta viitekehyksestä, jossa keskeisinä käsitteinä olivat intentionaalisuus, merkitys, merkityssuhteen synty ja merkityksellinen oppimiskokemus. Oppimiseen sisällytettiin sekä kielen ja toiminnan että kognitioiden ja emootioiden aspektit. Merkityssuhteiden ja merkityksellisten oppimiskokemusten empiirinen analyysi perustui yksilön kohtaamisiin oppimisympäristön eri tekijöiden, kuten opettajan, toisten oppilaiden ja tehtävien, kanssa. Kuvailevat tutkimusongelmat koskivat oppimisen tuotoksia, prosessia ja kontekstia. Yksilön intentoitumista situaatioonsa tarkasteltiin oppimisympäristön tutkivassa, toiminnallisessa ja vapaaehtoisessa kontekstissa. Tutkimusaineisto koottiin kolmessa vaiheessa. Esitutkimukseen ( ) osallistui 22 toisluokkalaista sekä Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen didaktisessa prosessilaboratoriossa toteutettuihin tiedonkeruuvaiheisiin (1994, 1995) 10 ensiluokkalaista. Tutkimuksen alkuvaiheet olivat perustutkimuksellisia. Alkuvaiheiden kokemusten perusteella toteutettu viimeinen tiedonkeruu muistutti toimintatutkimusta. Oppimisprosessit kuvattiin videotallenteiksi, jotka litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Viimeisen tiedonkeruun aineistoa analysoitiin ATK-pohjaisella observointiohjelmalla. Oppilaiden käsitteitä ja käsityksiä tulkittiin oppimistehtävistä, ja oppilaiden kokemuksia tulkittiin kyselypohjaisista oppilas- ja opettaja-arvioinneista. Pitkittäistä tutkimusta seurattiin kenttämuistiinpanoilla. Opetusjakson jälkeen kaikilla oppilailla tapahtui käsitteellistämistä oppimistavoitteiden suuntaisesti. Tutkivan prosessin solmukohdiksi kuvattiin tutkimusongelman muodostaminen sekä tiedon käsitteellistäminen. Merkityksetön ongelma heijastui toisen oppilaan kysymyksen tai tietolähteen tekstin kopioimisena. Opettajalla oli kaikissa konteksteissa tärkein asema sekä käsitteellistämisen tukijana että kokemusten jakajana. Ohjaamisprosessia strukturoivat oppilaan kirjaamat symbolimerkit. Erityisesti tytöt ilmaisivat halua jakaa kokemuksiaan toisten kanssa, vaikka sosiaalisuus ei tarkoittanut aina merkitysten jakamista. Poikien merkityksellisissä oppimiskokemuksissa välineistä keskeisin sija oli tietokoneilla ja tyttöjen toiminnallisilla tehtävillä (esim. piirustus, muovailu). Tehtävät erosivat siinä, millaisia keskusteluja ne herättivät: yleensä tutkimustehtävät ja demonstraatiot synnyttivät eniten tavoitteellista keskustelua. Kielen funktio oli tärkeä oppimisympäristössä selviämisessä ja oppimisintentioiden ilmaisemisessa. Toisaalta pelkät kielelliset ilmaisut ohjaustilanteissa välittivät harhaisia käsityksiä joko oppilaan käsitteellistämisprosessin etenemisestä tai merkityksellisistä kokemuksista. Asiasanat: käsite, käsitys, merkitys, kokemus, oppimisympäristö

6 Alkusanat Hyvin monet henkilöt ovat edesauttaneet työtäni ja tukeneet minua. Professori Juhani Suorttia kiitän jatko-opintojeni ohjaamisesta. Hän kannusti jo opiskeluajan graduistunnoissa minua jatkotutkimuksen tekemiseen ja välitti minulle jo tuolloin tutkimukseni fenomenologista perusorientaatiota. Suureksi osaksi professori Suorttin ansiota on, että minulla on ollut mahdollisuus kerätä tutkimukseni aineisto Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen didaktisessa prosessilaboratoriossa (DPL). Erityisen arvokkaana olen pitänyt oppimiskokemuksia, joita olen saanut työskennellessäni hänen kanssaan kasvatustieteen klassikoiden parissa vuosina Osoitan kiitokseni työni esitarkastajille, professori Juhani Aaltolalle ja professori Pertti Kansaselle, asiantuntevista lausunnoista sekä palautteista, jotka olen pyrkinyt ottamaan huomioon työni viimeistelyssä. Professori Päivi Atjoselle lausun kiitokset työni huolellisesta lukemisesta ennen esitarkastukseen lähettämistä. Muistan häneltä saamani tuen tutkimukseni alkuvaiheessa, jolloin ratkoimme yhdessä monia DPL:n sisäänajoon liittyviä tutkimuksellisia ja teknistoiminnallisia ongelmia. Erityisen kiitollinen olen lähinnä Atjosen OHAKE-projektissa kehitetystä observointiohjelmasta, jota olen hyödyntänyt tutkimukseni viimeisen vaiheen tulostarkastelussa. Professori Yrjö Yrjönsuuren kanssa käymäni keskustelut ensimmäisenä assistenttivuotenani ovat jääneet mieleen kannustavina. Erityisesti kiitän häntä rohkaisevasta palautteesta, jota sain tutkimusaihettani koskevista fenomenologisista perusratkaisuista. Suorittaessani filosofian sivuaineopintoja olen saanut hyödyllisiä neuvoja myös professori Suorttilta, lehtori Kari Väyryseltä ja professori Erik Lagerspetziltä. Tutkimusluokan lehtorin KM Riitta-Liisa Töllin kanssa teimme saumatonta ja tehokasta yhteistyötä. Kiitän häntä lämpimästi myös vuosien varrella saamastani tuesta. Ilman oppilaita ei tutkimukseni toteuttaminen olisi ollut mahdollista. Kiitos kuuluu sekä silloisille esitutkimusvaiheen toisluokkalaisille että varsinaisten tiedonkeruiden ensiluokkalaisille. Erityisesti ihailin lasten ennakkoluulottomuutta ja sopeutuvaisuutta, mikä näkyi nopeana tottumisena DPL:n tutkimusympäristöön. Kiitän kaikkia eri tiedonkeruuvaiheisiin osallistuneita henkilöitä. Laboratoriomekaanikko Jouni Taponen on auttanut minua tutkimustyöni teknisissä

7 ongelmissa: hänen apuaan olen saanut kuvausjärjestelyissä, tutkimushankkeen esittelyvideon toteutuksessa ja editoinnissa sekä analyysiyksikön teknisessä toteuttamisessa. Aineistoa DPL:ssa kuvatessani minua avusti äänitarkkailusta vastannut Tuomo Oikarinen, joka hoiti tehtävänsä kärsivällisesti ja luotettavasti. Laboratorion muusta varustuksesta huolehtivat vahtimestarit ja ATK-tukihenkilöt. KM Marko Niinikosken kanssa teimme yhteistyötä jatko-opintojemme parissa vuosina Kiitän häntä siitä, että hän siirsi aihealueeseen kuuluvan oppimateriaalin verkkoon opetusjakson ajaksi sekä saattoi avukseni analyysiyksikköä toimintavalmiuteen, missä yhteydessä kävimme esitulkinnan tavoin läpi suppeaa osaa aineistostani. Yhteisiä jatko-opintoesseitä valmistellessamme saimme apua myös FT Seppo Kinnuselta, jota tahdon kiittää kiinnostuksesta tutkimustani kohtaan. Tutkimushankettani ovat rahoittaneet Konkordia-liitto (1993), Emil Aaltosen Säätiö (1993), Suomen Akatemia (1994), Oulun yliopiston tukisäätiö (1995) ja Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta (1998). Minulle myönnetyn rahoituksen turvin olen voinut keskittyä rauhassa, ilman assistentin velvoitteita, tutkimukseeni. Lukuvuonna saamani Suomen Akatemian rahoitus professori Suorttin johtamassa hankkeessa mahdollisti keskittymiseni tutkimusaiheeni teoreettisten taustojen jäsentämiseen. Arvokkaana tutkimusvapaana pidän syksyn 1998 työskentelyjaksoa, jolloin työstin suurelta osin tutkimukseni tulostarkastelua. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen kirjaston henkilökunta on avuliaasti palvellut minua, mistä esitän heille suuret kiitokset. Oulun yliopiston julkaisutoimikunta on hyväksynyt tutkimukseni Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjaan. Kiitän kaikkia työyhteisön jäseniä kannustuksesta ja avartavista keskusteluista. Olen kokenut myös, että sukulaiseni ja ystäväni ovat jaksaneet luottaa työni valmistumiseen. Lämmin kiitos heille kannustuksesta. Sydämelliset kiitokset lausun vanhemmilleni, Pirkko ja Paavo Tiirolalle, sekä sisaruksilleni, jotka ovat myötäeläneet puhelimitse kanssani usein vaikeimmat tutkimushetkeni ja jotka ovat antaneet konkreettista lastenhoitoapua ja tukea monen vuoden ajan. Isäni uskoi aina, että minusta tulee opettaja, ja äitini on ollut minulle koko opettajaksi ja tutkijaksi opiskeluni ajan ihannepedagogi. Ennen kaikkea minulla on ollut kannustavat ja rakastavat vanhemmat, ja he ovat yhdessä luoneet kodin, jossa on ollut tilaa niin henkisille arvoille kuin sitkeälle yrittämiselle. Rakkaat kiitokset kuuluvat aviomiehelleni Mikalle sekä lapsillemme Inkalle, Essille ja Paulille. En kykene kertomaan kaikesta siitä konkreettisesta ja henkisestä tuesta, jota olen saanut Mikalta sekä koti- että työsaralla: hän on litteroinut laajaa aineistoani, lukenut tekstejäni ja ennen kaikkea laajentanut ajatteluni avaruutta. Ellei Mika olisi uupumatta kannustanut minua tutkimustyössäni, olisin luopunut siitä jo kauan sitten tärkeämpien asioiden tullessa elämääni. Silloin kun sanat eivät enää riitä, voin vain sydämestäni todeta, että olen saanut lahjaksi kaikkein parhaimman! Kajaanissa kesäkuun 27. päivänä 2000 Aino Mutanen

8 Sisällys Abstract Tiivistelmä Alkusanat Sisällys I Viitekehyksen epistemologiset perusteet ja keskeiset käsitteet 1 Aluksi Tutkimuksen tausta ja ajankohtaisuus Tutkimustehtävät ja raportointi Aika-käsitteistä käsityksiin ja merkityksiin Lähtökohtia aikaan liittyvien peruskäsitteiden tarkasteluun Käsitteen epistemologinen tarkastelu Yhteisöllisyys yksilöllisyys-näkökulma Tieto- ja uskomus-käsitteet Käsitykset tutkimuskohteina Ennakko- ja väärinkäsitykset Aikuismainen lapsenomainen-dikotomia Tieteellinen arkikokemuksellinen-dikotomia Kokoavia ajatuksia merkityksen primaarisuudesta Fenomenologisesta merkitys-diskurssista johdetut sitoumukset Intentio ja intentionaalisuus peruskäsitteinä Intentionaalisuudesta merkityksen käsitteeseen Merkityksen muodostumisen perusteet Fenomenologisen merkitysanalyysin keskeiset käsitteet Kokoavia ajatuksia merkityksestä... 49

9 4 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen eri vaiheet ja ympäristöt Tutkimukseen osallistujat Tutkimushankkeen kokonaistarkastelua Tutkimuksen kuvaileva luonne Tiedonkeruumenetelmät ja aineisto pääpiirteittäin II Yhteenveto käsityksiä ja käsitteitä koskeneesta esitutkimuksesta ja ensimmäisestä tiedonkeruusta 1 Käsitysten ja käsitteiden substanssin tutkiminen Käsitykset ja käsitteet tutkimuskohteina Empiirisen tiedonkeruun lähtökohdat Esitutkimuksen ja ensimmäisen tiedonkeruun tulokset Oppilaiden käsitysten yleinen tulkinta Käsitteiden alat, ominaisuudet ja luokittelu Käsitykset planetaarisesta ajasta Kohti oppimisympäristön ja -tehtävien kuvailua Johtopäätösten tarkastelu Viimeisen tiedonkeruun lähtökohdat III Käsitteiden oppimisen tarkastelu oppimisprosessin, -ympäristön ja -tehtävien näkökulmasta toisen tiedonkeruun aineiston perusteella 1 Merkityksen muodostumisesta didaktiseen diskurssiin Merkitykset oppimisprosessin tarkastelun lähtökohtana Kohtaamisen ongelmat oppimisympäristössä Merkitys- ja kohtaamishorisontin empiirinen analyysi Käsitteiden oppimisteoriat Käsitteiden oppimisteoreettinen tarkastelu Loogiset struktuurit ja kehitysvaiheet Käsitteiden mielekäs oppiminen ja ennakkojäsentäjien merkitys Käsitteiden sisällöt tutkimuskohteina Oppimisteoreettiset nykytrendit käsitteiden tutkimisessa Konstruktivistisia aineksia käsitteiden oppimisessa Sosiokonstruktivistiset lähtökohdat käsiteanalyysille Fenomenografinen käsitystutkimus Kokoavia ajatuksia Käsitteiden oppimisen sisältöjen, menetelmien ja oppimisympäristön tarkastelu Sisällön ja muodon yhteys Menetelmätieto pedagogisten valintojen taustalla Menetelmävalinnat käsitysten ja käsitteiden tutkimisen näkökulmasta Menetelmävalinnat tiedeopetuksen näkökulmasta Perusteet kysymysten esittämiselle ja havainnollistamiselle Kokoavia ajatuksia menetelmävalinnoista Oppimisympäristö ja tehtävä-käsitteet tutkimuksen keskiössä

10 4 Käsitteiden oppimista kuvaavat tekijät sekä tutkimusongelmat Käsitteiden oppimista kuvaavat tekijät Käsitteiden oppimisen kuvaamisen taustaa Oppimisen tuloksia ja prosessia kuvaavat tekijät Oppimisen kontekstia kuvaavat tekijät Teoreettisista johtopäätöksistä tutkimusongelmiin Opetusjakson toteutus keväällä Opetusjakson keskeiset vaiheet ja osallistujat Pedagogisista sitoumuksista oppimisympäristön järjestämiseen Oppilaskeskeinen oppimisympäristö laboratoriossa Oppilaiden tutkiva työskentely oppimisympäristössä Oppimistehtävien toiminnallinen luonne Oppilaiden työskentely vapaaehtoisella ajalla Opettajan osuus oppimisympäristössä Opetusjakson yleisluontoinen kuvaus Tiedonkeruun toteutus keväällä Tiedonkeruun tekninen toteutus Tiedonkeruuvälineet Oppilaiden käsitysten ja käsitteiden tutkimisen lähtökohdat Observointi tiedonkeruu- ja analyysimenetelmänä videotallennuksessa Oppilaiden ja opettajan arvioinnit sekä tutkijan kenttämuistiinpanot Kevään 1995 aineiston analysoiminen Videoaineiston litteroinnin ja aineiston jälkikäsittelyn periaatteet Observoinnin periaatteet ja analysoinnin tekninen toteutus Kuvaavan tarkastelutavan ja observoinnin luotettavuusarviointi Tutkimuksen tulokset Oppilaiden käsitykset ja käsitteet ajasta tuotosten ja niihin liittyvän opetuksen perusteella Oppilaiden käsitykset planetaarisesta järjestelmästä ja sen osista Oppilaiden käsitykset ajan ilmiöistä Oppimiskokemukset oppisisällöistä ennen ja jälkeen oppimisen Kokoavia ajatuksia käsitysten sisältöjen tulkinnasta Oppimisprosessit käsitteiden opiskelun ja tutkivan työskentelyn aikana Oppilaiden etenemisen vaiheet tutkivassa työskentelyssä Oppilaan oppimisessaan hyödyntämät välineet sekä niistä syntyvät merkitykselliset kokemukset Oppilaiden saama tuki ja siitä syntyneet merkitykselliset sekä käsitteellistämistä edistävät kokemukset Oppilaiden työskentelystä nousevat merkitykselliset sekä käsitteellistämistä edistävät kokemukset Oppilaiden oppimiseen orientoituminen ja tehtäviin sitoutuminen Oppimisympäristö ja -tehtävät oppimisen näkökulmasta Observoitavien tekijöiden tarkastelu eri oppimisympäristön konteksteissa Oppilaiden kokemukset tehtävistä sekä tehtävien tarkastelua tuotosten ja prosessien perusteella

11 8 Tulostarkastelun koonta ja luotettavuusarviointia Tulokset oppimisen ja sitä kuvaavien tekijöiden näkökulmasta Oppilaiden kokemukset ja käsitykset tutkimusympäristöstä tulosten ja luotettavuuden arvioimiseksi Empiirisen tutkimusprosessin tarkastelua ja tiedonkeruun luotettavuusarviointia IV Diskussio 1 Käsitteiden oppimisesta merkitysten tulkintaan Teoreettisen tarkastelun ja empiirisen työskentelyn arviointia Tutkimustehtävien ja viitekehyksen arviointia Empiirisen toteuttamisen tarkastelua Jatkotutkimusehdotuksia V Summary 1 Frame of reference and implementation of the research Principal results General VI Lähteet Liitteet (19 kpl)

12 I Viitekehyksen epistemologiset perusteet ja keskeiset käsitteet

13 14 1 Aluksi 1.1 Tutkimuksen tausta ja ajankohtaisuus Oppimisesta ja opettamisesta käydyissä keskusteluissa on vaadittu eri oppimisteorioiden mukaisesti oppilasta tiedon etsijäksi, ymmärtäjäksi ja arvioijaksi. Sisällöllisesti on korostettu oppilaan yksilöllisiä edellytyksiä ja niiden huomioon ottamista opetuksessa luvulta asti edennyt keskustelu on kohdentunut kiihtyvästi oppimisympäristön laadullisten ominaisuuksien tarkasteluun, ja tämä on konkretisoitunut, kun on suunniteltu edellytyksiltään erilaisten lasten opetusjärjestelyjä ja avoimia oppimisympäristöjä. Samanaikaisesti on vähä-äänisemmin muistutettu, että oppimisessa keskityttäisiin myös peruskäsitteiden opettamiseen. Opetusta ja sen muuttumista koskevien keskustelujen rinnalla kohdistuvat paineet kasvatustieteelliseen ja erityisesti didaktiseen tutkimukseen: Mitä uudistetuissa avoimissa oppimisympäristöissä todella tapahtuu? Millaisin prosessein oppilas todellisuudessa etenee yksilöllisessä, valintoja mahdollistavassa oppimisympäristössä? Miten oppilas kykenee etsimään, ymmärtämään ja arvioimaan tutkimaansa tietoa? Mitä oppilas todella oppii oppimisen kohteena olevista keskeisistä käsitteistä ja niiden suhteista? Kun näissä esittämissäni peruskysymyksissä didaktinen todellisuus ymmärretään syklisenä, moniulotteisena ja prosessiluonteisena kokonaisuutena, tuntuu empiirisen analyysin tarve ilmeiseltä. Voidaan kysyä, miten olisi mahdollista hallita erilaisissa oppimisympäristöissä oppilaan peruskäsitteisiin liittyvää, vieläpä yksilöllistä oppimis- ja opettamisprosessia. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa toimiva didaktinen prosessilaboratorio (DPL) erilaisine tutkimushankkeineen (esim. Suortti & Mauno 1993; Atjonen 1998; Kallonen-Rönkkö 1996; Kumpulainen & Mutanen 1998; Mutanen 1999; Tolonen 1996) on pyrkinyt viime vuosina vastaamaan oppimisen ja opetuksen tutkimuksen ajankohtaisiin haasteisiin. Yksikössä toimineissa projekteissa on jäsennelty teoreettisesti opetus oppimis-prosesseja empiiristä toteuttamista varten sekä hahmotettu empiirisen tutkimuksen edellyttämiä metodologisia vaatimuksia informaatioteknologian

14 15 sovellutuksia hyödyntäen. Mahdollisuutena on pidetty tilannetta, jossa on voitu kerätä tasokasta dataa ja seurata ajallisesti eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista jopa niin, että on voitu palata jälkikäteen analysoimaan todellisia ja aitoja oppimistilanteita reaaliajassa. Käsitteitä on tutkittu eri ikäisten oppilaiden ja yleensä erilaisten ihmisten keskuudessa ja eri tieteenalojen lähtökohdista. Vaikka käsitteiden oppiminen ei ehkä ole ollut aivan viimeaikaisen tutkimuksen ydinalue, on sitä tutkittu esimerkiksi Suomessa lähinnä käsitekarttamenetelmien näkökulmasta (esim. Åhlberg 1990; Kankkunen 1999). Lisäksi sille voidaan löytää lähitutkimusalueita, sillä tutkimuksessa on yleensä oltu kiinnostuneita oppilaiden tieto- ja päättelyprosesseista, joihin kuuluvat oleellisena osana käsitteet (Eylon & Linn 1988, ). Tutkijoiden mukaan oppimistutkimuksissa on oltu eri mieltä siitä, millaisia arvolähtökohtia annetaan tieteelliselle tiedolle. Osaksi tämä on ohjannut tutkimustani perussitoumusten analysointiin. Oppimispsykologiassa käsitteiden oppimista on tarkasteltu lähinnä eri oppimisteorioiden sisällä usein itsestään selvänä ja olemassa olevana totuutena, jolloin itse käsitteiden ja käsitysten ontologiset ja epistemologiset perustelut ovat jääneet vain marginaaliseksi alueeksi tai ne on ohitettu. Käsitteiden hallinta on tärkeä osa oppilaan oppimista, minkä tulen tässä tutkimuksessani osoittamaan. Käsitteiden tutkimisen tekee kiintoisaksi juuri se, että ne ovat osa oppilaan todellisuusrakenteita ja näin ollen myös osa oppimiskokemuksia (Mutanen 1999, 2 4). Voisi sanoa, että käsitteet kuuluvat elämäämme ja oppimiseemme sekä kohteina että välineinä. Oletukseni on yhtäältä Turuseen (1989, 80 81) viitaten, että käsitteitä ei opi itsestään, vaan niiden on oltava perustellusti ja suunnitelmallisesti oppimisen kohteita. Lipmaniin (1988, 159) luottaen ja jo aiempien tiedonkeruiden perusteella uskon, että oppilaat tutkivat käsitteiden merkityksiä mielellään. Toisaalta pyrin osoittamaan, että käsitteet kuuluvat keskeisesti didaktiseen prosessiin. Tällöin niiden asema eri interaktio-osapuolten kohtaamisen välineenä korostuu. Kohde väline-dialektiikasta voidaan johtaa merkityksen muodostumisen problematiikka. Tutkimuksissa on esitetty opettajien kokema käsitehorisontin ongelma: opettajat eivät tiedä, millaisilla käsitteillä lapset ajattelevat ja miten he mieltävät uutta asiaa. Edelleen ongelmaksi on todettu se, että lapsen ja aikuisen käsitteet poikkeavat niin paljon toisistaan, että syntyy väärinymmärryksiä. Tässä tutkimuksessa osoitan, että tarvitaan lähestymistapaa, jossa tarkastellaan käsitteiden oppimista didaktisen prosessin aikana, mikä tarkoittaa merkityssuhteen muodostumisen sekä kohtaamishorisontin jäsentymisen teoreettista ja empiiristä analyysia. Käsitysten ja käsitteiden tutkiminen on yhtäältä klassinen ja toisaalta aina ajankohtainen aihe. Mitä lapsi käsittää ja ymmärtää, tai millainen on lapsen kokemus? Liitettynä didaktiikan kannalta ajankohtaisiin sisällöllisiin (tiedeopetus, lasten filosofia) ja menetelmällisiin ratkaisuihin (yksilöllinen, tutkiva oppiminen, avoin oppimisympäristö) tutkimuksen näkökulma on tuore. Didaktinen teoretisointi kohdentuu todellisuusrakenteita koskeviin merkityksiin. Sisältö- ja menetelmätietoa arvioitaessa on muistettava, että tutkimuksessa ei ole tarkoitus tarkastella pelkästään substanssia sisällöllisenä tai opetusjärjestelyjä menetelmällisenä kysymyksenä, vaan kokonaistavoitteena on kuvata käsitteiden oppimista aidossa opetustilanteessa.

15 Tutkimustehtävät ja raportointi Didaktisen prosessilaboratorion valmistuminen syksyllä 1993 suuntasi osaksi hankkeeni aiheenvalintaa ja tutkimustehtävien muodostamista. Tutkimukseni tavoitteenasettelu oli alkuvaiheesta saakka analoginen tehtäville, jotka asetettiin yleisesti DPL:ssa suoritettaville projekteille (Suortti & Atjonen & Kallonen-Rönkkö & Tiirola 1993; Atjonen 1995a). Jotta koko hankkeen päätutkimustehtävät havainnollistuisivat, olen tiivistänyt taulukkoon 1 keskeiset teoreettiset, empiiriset ja metodologiset tehtävät tutkimuksen eri vaiheissa. Taulukko 1. Tutkimushankkeen eri vaiheiden tehtävien painopisteet. Tutkimusvaihe Vaihe I 1993 Vaihe II 1994 s Vaihe III 1995 k Vaihe IV 1996 k Teoreettinen tehtävä Empiirinen tehtävä Metodologinen tehtävä jäsennetään teoreettiset perustellaan metodiset ja tutustutaan DPL:oon ja sen sitoumukset ja peruskäsitteet metodologiset ratkaisut tiedonkeruujärjestelmän käsitteiden tutkimiseksi yleensä mahdollisuuksiin tarkastellaan oppilaiden toteutetaan ja analysoidaan arvioidaan DPL:n käsityksiä ja käsitteitä esitutkimuksen ja I kuvausjärjestelmän tutkimuskohteena ennen tiedonkeruun tulokset soveltuvuutta käsitteiden oppimisprosessia tutkimiseen tarkastellaan käsitteiden toteutetaan II tiedonkeruu ja arvioidaan DPL:ta ja oppimisprosessia sekä analysoidaan oppimisprosessitutkimuksen aineiston mahdollisia oppimisympäristön ja tulokset observointi- ja -tehtävien osuutta siinä analysointijärjestelmiä syvennetään teoreettista syvennetään empiiristen syvennetään case-kuvaukseen tietämystä käsitysten ja toteutusten sopivaa metodia sekä käsitteiden oppimisesta eri luotettavuustarkasteluja ja DPL:n metodologiaa vaiheissa ja olosuhteissa yleistä metodologiaa kokonaisuutena Tutkimushankkeessani on seuraavia tavoitteita: Työstetään teoreettisesti käsitteiden oppimisen tutkimiseen soveltuvaa viitekehystä. Käsitteiden oppimista ja siitä esitettyjä teorioita lähestytään käsitysten ja merkitysten synnyn tarkastelun kautta yhtäältä yksilön sisäisenä tajunnallisena prosessina ja toisaalta yksilön ja ympäristön analyysina. Tutkittavana käsitteenä on aika. Empiirisessä tehtävässä seurataan, millaisia käsityksiä ja käsitteitä oppilaalla on ajasta, miten oppilas käsitteellistää aikaa ja miten erilaiset oppimistehtävät ja -ympäristö tukevat oppilasta oppimisprosessin aikana. Erityisesti kuvataan merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Testataan metodologisesti Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen DPL:n kuvaus- ja analyysijärjestelmää erilaisissa oppimis- ja tutkimusympäristöissä.

16 17 Tutkimustehtävät ovat teoreettisesti, empiirisesti ja metodologisesti laajoja, ja ne toteutetaan kolmessa tiedonkeruussa. Ensimmäinen tehtävä on muodostaa teoreettinen tulkintataso, jotta empiirisen aineiston tulkinta on tapaustutkimuksellisesti mahdollista. Metodologinen tehtävä on tärkeä siksi, että tutkimukseni oli ensimmäisiä pilottihankkeita DPL:ssa. Varsinkin alkuvaiheessa oli kiinnitettävä huomiota laboratorion menetelmälliseen infrastruktuuriin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on ollut, että sen sijaan, että jouduttaisiin tyytymään pelkkään produktimittaamiseen, moderni teknologia mahdollistaisi aiempaa monipuolisemman ja yksityiskohtaisemman oppimisprosessin aikana tapahtuvan aineiston taltioinnin oppilaiden käsitys- ja käsitetutkimuksessa. Tutkimus kohdistuu alkuoppilaiden käsitysten ja käsitteiden kuvailuun siten, että esitutkimus ja ensimmäinen tiedonkeruu toteutettiin ennen opetusjaksoa ja toinen tiedonkeruu sen jälkeen (Mutanen 1995; 1999). Kuvio 1 havainnollistaa, miten raportointi jakaantuu neljään osaan. o p p i m i s p s y k o l o g i a II: Sisältötieto esitutkimus, I tiedonkeruu oppimisen kohde sisältötieto käsite, käsitys Fenomenologinen viitekehys mieli, merkityssuhde, objekti I: Käsiteanalyysi käsite - merkitys - käsitys kieli ja toiminta tieto ja tunne merkityssuhde merkityksellinen kokemus IV: Diskussio kokoava tarkastelu III: Oppimisprosessi II tiedonkeruu oppimisen kohde ja väline sisältö- ja menetelmätieto oppimisympäristö ja -tehtävät d i d a k t i i k k a k kohtaaminen, horisontti Fenomenologinen viitekehys Oppimisen empiirinen kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa Aika-käsityksiä ja -käsitteitä kuvaavat sisällölliset luokittelut: - filosofinen -psykologinen -luonnontieteellinen Käsitteellistämisprosessia kuvaavat tekijät: - tuotokset - oppimisprosessit - kontekstit Kuvio 1. Tutkimuksen toteutus ja sen raportointi.

17 18 Johdanto-osassa selostetaan koko hankkeen taustaa sekä tutkimustehtäviä. Toiseksi analysoidaan käsite-, käsitys- ja merkitys-peruskäsitteitä ja esitellään teoreettiset kieleen ja toimintaan liittyvät sitoumukset fenomenologisen oppimisprosessianalyysin suorittamiseksi. Osan lopussa raportoidaan empiiristä ja metodologista toteuttamista yleisesti. Toinen osa koostuu käsitteiden ja käsitysten esitutkimusvaiheen ( ) ja ensimmäisen tiedonkeruun (syksy 1994) tuloksista, jotka on raportoitu erillisessä julkaisussa (Mutanen 1999). Tähän raporttiin on kirjoitettu lyhennelmä viimeisen tiedonkeruun kannalta keskeisistä teoreettisista, empiirisistä ja metodologisista tuloksista. Kolmannessa osassa tarkastellaan keväällä 1995 hankittua aineistoa oppimisprosessitutkimuksen ja oppimisympäristön näkökulmasta (myös Mutanen 1995). Aineistoa kuvataan tuotosten, prosessin ja kontekstin ulottuvuuksin. Tulkintaa monipuolistavat edellisten tiedonkeruiden tulokset sekä lisätty ja syvennelty teoreettinen tietämys käsitteiden oppimisesta. Diskussio-osassa arvioidaan koko hankkeen tehtävien toteutumista sekä esitetään jatkotutkimusmahdollisuuksia. Lisäksi tarkastellaan DPL:n tiedonkeruu- ja analyysijärjestelmää. Käsitteiden muodostumista on tutkittu monilla eri tieteenaloilla. Sitä on tutkittu mm. filosofian merkitysteorioiden (esim. Russell, Wittgenstein, Husserl, von Wright), kielitieteen (esim. Chomsky), psykologian käyttäytymis- ja oppimisprosessien (esim. Ausubel, Bruner, Klausmeier, Carey) sekä sosiologian pragmaattisten merkitysten lähtökohdista. Wannenmacher ja Seiler (1983, 1) jaottelevat käsitetutkimuksen lingvistiseen, psykologiseen ja kehitystraditioon. Tämän tutkimuksen lähestymistapaa luonnehtisin monisyiseksi. Muodostan viitekehystä fenomenologisesta filosofiasta käsin ja täydennän sitä lähinnä oppimispsykologisella ja didaktisella tutkimuksella. Didaktiset kysymyksenasettelut ovat implisiittisiä alkuvaiheessa, mutta tulevat keskeisiksi viimeisessä tiedonkeruussa. Useiden uusina pidettyjen oppimisnäkemysten taustat ovat löydettävissä kasvatusfilosofiasta. Tietokäsitysten argumentoinnille on ollut tyypillistä, että on eritelty uutta ja vanhaa vastakohtaistavia ominaisuuksia, kuten ominaisuuksia dynaamisuus ja staattisuus, aktiivisuus ja passiivisuus tai prosessiivisuus ja produktiivisuus. Mainitsemiani käsitteitä löytyy kaikkialta viimeisen vuosikymmenen aikana julkaistusta opetusalan kirjallisuudesta. Tietokäsityksistä on johdettu edelleen oppimiskäsityksiä, joissa opettajan ja oppilaiden roolit on organisoitu uudelleen. Näiden teoreettisten piirteiden varjoon on usein jäänyt tieteenteoreettinen ja metafyysinen tiedon analyysi esimerkiksi fenomenologisen tradition keinoin (ks. Suortti 1992, 26 27). Uskon, että tutkimuksessani tarvitaan kokonaisuudessaan filosofista lähestymistä ilmiöiden käsitteellistämiseksi sekä didaktisen prosessin ymmärtämiseksi. Filosofinen ja didaktinen lähtökohta konkretisoituvat fenomenologiseen merkitys-diskurssiin, josta tarkastelen käsitteiden oppimista ja lasten käsityksiä. Yksilöllisestä, pelkkää substanssia koskevasta merkitysanalyysista raportoin toisessa osassa, jonka jälkeen kolmannessa osassa raportoimassani viimeisessä tiedonkeruussa tarkastelen intentoivan yksilön kokemusta oppimisympäristöstä ja sen erilaisista kohteista. Tässä vuorovaikutuksellinen oppimisympäristö kokonaisuudessaan saa tärkeän

18 19 aseman. Valitsemallani lähestymistavalla tulen osoittamaan, että merkityksen tematiikka on primaari, kun pyritään ymmärtämään lapsen ajattelua ja oppimistapahtumaa. Sekä työn teoreettiseen että empiiriseen toteuttamiseen tulee sisältymään käsitteiden ja käsitysten tutkimisen rinnalla monia sivujuonteita. Tällaisia lähinnä didaktisia ja kasvatusfilosofisia teemoja ovat esimerkiksi eri tieteenalojen lähestymistavat, teorian muodostus, sisältö- ja menetelmätiedon osuus didaktiikassa sekä tutkimuskohteiden tietoteoreettiset ja antropologiset oletukset. Tehtävien priorisointia ja raportointia varten on tehtävä rajauksia, jolloin käsityksiin ja käsitteisiin sekä niiden oppimiseen liittyvät ilmiöt tulevat tarkasteltaviksi kietoutuneena itse tutkittavaan ilmiöön. Hanke on kokonaisuudessaan ainespesifisiä kysymyksiä yleisdidaktisempi, ja tehtävien mukanaan tuomat ainekset pyritäänkin jäsentämään päätutkimustehtävien näkökulmasta. Hankkeen selostamisen aikana kehittyvän viitekehyksen lomassa nostan esiin myös käsitteiden empiiristä problematiikkaa, vaikkakin vasta empiiristen tutkimusten toteuttamisvaiheita selostaessani tarkennan spesifit ongelmat. Menettelytapa sopii teoreettiseen ja empiiriseen työskentelyorientaatioon, jolle on ollut tyypillistä koko prosessin ajan syklinen vuorottelu (ks. taulukko 1 ja kuvio 1). Didaktista tutkimustahan on perinteisesti lähestytty empiiris-analyyttisesti siten, että teoreettisista lainalaisuuksista on johdettu sovellutuksia käytäntöön. Tällöin teoria on ollut etuasemassa käytäntöön nähden. Tulkinnallisen suunnan voimistuminen on puolestaan johtanut käytännön korostumiseen, jolloin ääritapauksissa didaktiset ratkaisut ovat löytyneet kentältä. Lahdes (1993) mainitsee kolmantena suuntauksen, jossa didaktinen tieto muodostuu sekä kokemustiedosta että teoreettisesta tiedosta. Luonnehtisin tutkimusotettani pääsääntöisesti ymmärtävään pyrkiväksi työskentelyotteeksi, jossa alkuvaiheessa on edetty pääasiassa teoreettisen orientaation kautta ja jossa tutkimuksen edetessä empiirinen todellisuus on ollut yhä selvemmin mukana. Pidän ratkaisuani perusteltuna siksi, että käsitteellisen aiheen ollessa kyseessä voi olla vaarana empiirisestä todellisuudesta vieraantuminen. Lisäksi ratkaisu on ollut merkityksellinen opettajan ja oppilaiden kanssa muodostuneelle toimivalle yhteistyölle.

19 20 2 Aika-käsitteistä käsityksiin ja merkityksiin Tässä luvussa tarkastelen aikaan liittyvien aiempien tutkimusten käsitteitä sekä niiden epistemologisia ja ontologisia perusteita. Etenen induktiivisesti ja osoitan, millaisena käsitteiden oppiminen on nähty ja millaiset teoreettiset sitoumukset ovat ohjanneet käsitteenmäärittelyä. Lähteet ovat sellaisia tieteellisiä artikkeleita, joissa käsitteet ovat olleet oppimisen kohteina. Lähteissä tarkastelu on kohdistunut pääasiassa luonnontieteellisiin käsityksiin (ks. Pfundt & Duit 1991; Carmichael & Driver & Holding & Phillips & Twigger & Watts 1990; Driver & Guesne & Tiberghien 1985a, b; Osborne & Freyberg 1985). 2.1 Lähtökohtia aikaan liittyvien peruskäsitteiden tarkasteluun Aika-käsitteitä ja -käsityksiä koskevat tutkimukset jakautuvat useisiin eri aloihin (ks. Driver 1989; Osborne & Wittrock 1983; Mutanen 1999, 15 23). Tutkimukset kohdistuvat tieteeseen ja astronomiaan, maapalloon ja sen paikkaan maailmankaikkeudessa, vuorokauden, vuodenajan ja Kuun vaiheiden vaihteluihin tai yleensä aikavaihteluihin. Joissakin korostuu käsitteen ja käsityksen sisällöllisesti oikea hallinta, kun taas toiset painottavat oppimisprosessia (ks. Solomon 1993, 1 44). Substanssia kiintoisampaa on tarkastella esittämieni tutkimuskohteiden pääkäsitteitä eli sitä, mihin itse käsitteen oppiminen kohdistuu (taulukko 2).

20 21 Taulukko 2. Aika-käsitteeseen kohdistuneet tutkimukset ja niiden kohteet. Tutkijat Tutkimuksen nimi Tutkimuskohde Yleensä aikuiset: Lightman ym.; Contemporary cosmological beliefs uskomus USA; 1987 Acker & Pecker; Public misconceptions about astronomy: the teaching väärinymmärtäminen Ranska; 1988 of astronomy Durant & Miller; Britannia & USA; 1989 The public understanding of science käsittäminen ja ymmärtäminen Opettajat/opiskelijat: Karttunen & Poutanen; Helsingin ja Joensuun kesäyliopiston opiskelijoiden perustiedot Suomi; 1982 fysiikan ja tähtitieteen perustiedot Cohen; How can sunlight hit the moon if we are in the dark?: käsite USA; 1982 teacher s concepts of phases of the moon Targan; A study of conceptual change in the content domain of käsitteellinen muutos USA; 1987 the lunar phases Jones; Australia; 1989 Pre-service elementary teachers' explanations of diurnal, seasonal and lunar phenomena käsittäminen, selitys, syy, ymmärrys Ojala; Suomi; 1992, 1993 Third planet käsitykset (opiskelijat) Summers & Mant; Englanti; 1992, 1995 Eri ikäiset lapset: Piaget; Sveitsi; 1969 Haupt; USA; 1948, 1950 Yuckenberg; USA; 1962 Nussbaum; Israel; 1979 Mali & Hove; Nepali; 1979 Klein; USA; 1982 Laine; Suomi 1984, 1990 Virrankoski; Suomi; 1982, 1986; 1996 Baxter; Englanti; 1989 Riihelä; Suomi; 1989 Engeström; Suomi; 1990 Vosniadou; Kreikka; 1991, 1994 Arnold ym.; Englanti; 1995 The Earth s place in the universe The Child s conception of time First grade concept s of the Moon Children s understanding of certain concepts of astronomy in the first grade Children s conception of the Earth as a cosmic body: A cross-age study Development of the earth and gravity concepts among Nepali children Children s concepts of the Earth and Sun Käsitteiden hallinta koulunkäynnin alussa: luokittavan käsitteiden opetusstrategian vaikutus Peruskoulun oppilaan fysikaalinen maailmankuva Kosmologinen maailmankuva Children s understanding of familiar astronomical events Lasten ryhmäoppiminen ja aikakäsite koulupsykologin työn kohteena Students conceptions and textbook presentations of the movement of the moon Capturing and modelling the process of conceptual change Children s knowledge of the earth s shape and its gravitional field ymmärtäminen (havainnot, selitykset) käsitys(kyky) käsite käsite käsityskyky käsite käsite käsite fysikaalinen maailmankuva käsittäminen ja ymmärtäminen ryhmäoppiminen ja käsite käsitteellistäminen, ymmärtäminen käsitteellinen muutos tiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu

Virtuaaliammattikorkeakoulu Virtuaaliammattikorkeakoulu Pedagogisen käytettävyyden ja opittavuuden välinen suhde Mika Laakkonen Kasvatustieteen lisensiaatti mika.laakkonen@ramk.fi 1 Oppiminen Dualismi vs. monismi (esim. Rene Decartes

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna 1 Behaviorismi -> Kognitivismi -> Situationaalinen kognitivismi 2 Behaviorismi (vrt. esim. Wilson&Meyers kirjassa Jonassen&Land

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Holistinen ihmiskäsitys

Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot