Motivoiva keskustelu muutoksen eri vaiheissa
|
|
- Riitta Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motivoiva keskustelu muutoksen eri vaiheissa Motivoiva keskustelu on W. R. Millerin kehittämä tavoitehakuinen, asiakaskeskeinen vuorovaikutustyyli, jonka tavoitteena on lisätä asiakkaan sisäistä motivaatiota muutokseen. Asiakkaan ja ohjaajan välille pyritään luomaan yhteistyösuhde, jonka avulla asiakkaan muutosmotivaatiota voidaan lisätä ja kasvattaa. Asiakasta autetaan havaitsemaan, tutkimaan ja ratkaisemaan ristiriitaisia tupakointiin liittyviä tunteita ja ajatuksia (ambivalenssi), jotka ovat olennainen osa muutosprosessia. Ambivalenssia ei ratkaista asiakkaan puolesta, vaan asiakas itse löytää syyt muuttaa toimintaansa. Motivoivan keskustelun taustalla vaikuttavat humanistinen terapian periaatteet (Rogers, 1951), kognitiivis-behavioristiset strategiat (Beck, 1993) ja muutosvaihemalli (Prochaska, 1983). Kognitiivis-behavioristinen lähestymistapa keskittyy asiakkaan tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen liittyvien uskomusten muuttamiseen ja painottuu selviytymisstrategioiden ( coping strategies ) kehittämiseen ja käyttöön ottoon. Ohjaajan rooli on tukea ja edistää muutosmotivaatiota ja auttaa asiakasta kehittämään kykyä itsehallintaan. Motivoivan haastattelun perusperiaatteet 1. Empatian osoittaminen Hyväksyvä ilmapiiri edistää muutosta Reflektiivinen kuuntelu on vuorovaikutuksen perusta. Asiakkaan ristiriitaiset tunteet ja ajatukset ovat olennainen osa muutosprosessia 2. Nykytilan ja toivotun asiantilan eron oivaltamisen tärkeys Asiakas itse esittää syyt toimintansa muutokseen 3. Vastarinnan myötäileminen Vältä muutoksen vaatimista asiakkaalta Vastaväitteiden ja vastakkainasettelun välttäminen Uusia näkökulmia esitellään, mutta ei tyrkytetä Asiakas on pääasiallinen vastausten ja ratkaisujen löytämisen lähde 4. Minäpystyvyyden ( Self-efficacy ) tukeminen Asiakkaan usko muutoksen mahdollisuuteen on tärkeä motivaation lähde Asiakas on vastuussa muutoksen toteuttamisesta, ei ohjaaja Ohjaajan uskomukset asiakkaan mahdollisuuksista muuttua on itsensä toteuttava ennuste. 1
2 Muutosvaiheet Esiharkintavaihe Henkilö tupakoi nykyisin, eikä harkitse tupakoinnin lopettamista seuraavan 6 kk aikana. Harkintavaihe Henkilö tupakoi nykyisin ja harkitsee tupakoinnin lopettamista seuraavan 6 kk aikana Suunnitteluvaihe Henkilö tupakoi nykyisin ja harkitsee tupakoinnin lopettamista seuraavan 6 kk aikana Toimintavaihe Henkilö on lopettanut tupakoinnin ja tupakoimattomuus on kestänyt vähintään 24 tuntia, mutta alle 6 kk. Esiharkintavaihe Tämä on vieroitusohjauksen kannalta haastavin vaihe, koska välinpitämättömyysvaiheessa olevat välttelevät usein tupakoinnin lopettamiseen liittyvää informaatiota ja toimintoja. Tupakoinnin lopettamiskehotukset menevät tässä vaiheessa yleensä "kuuroille korville" ja asiakas saattaa kokea lopettamiskeskeisen intervention yksityisyyttään ja valinnan vapauttaan loukkaavana "terveysterrorismina". Muutosta vastustavan asiakkaan kohdalla ei kannata kuitenkaan luovuttaa. Vieroitusohjaajalle välinpitämättömyysvaihe on mielenkiintoinen haaste, ei suinkaan toivottoman asiakkaan tapaus, joka lannistaa vieroitusohjaajan haluttomaksi jatkaa yhteistyötä. Haluttomuusvaiheessa olevan asiakkaan asenteita voidaan muokata tahdikkailla, vuoro-vaikutteisuutta ja asiakkaan omaa aktiivisuutta edistävillä kysymyksillä ja kommenteilla. Haasteena on oppia ymmärtämään miksi asiakas vastustaa muutosta. Usko asiakkaan mahdollisuuksiin ja kykyyn muuttua ennustaa vahvasti muutosprosessin lopputulosta. Menestys rakennetaan menestyksen päälle ja jokaisella pienellä muutoksella alistunut esiharkitsija rakentaa uskoa omaan kykyynsä tehdä suurempia muutoksia. Syitä miksi asiakas ei tahdo muuttaa toimintaansa on monia. On löydettävissä kuitenkin joitakin tyypillisimpiä esiharkitsijoiden toiminta ja ajattelutapoja. Muutosvastarinta voi ilmetä haluttomuutena (reluctance), kapinointina (rebellion), luovuttamisena (resignation) tai järkeistämisenä (rationalization). 2
3 I Haluttomat Henkilö ei halua edes harkita muutosta. Syynä voi olla joko tiedon puute tai yksinkertaisesti haluttomuus. Hän ei täysin tiedosta toimintansa negatiivisia seurauksia. Muutoksen vastustaminen ei välttämättä ole aktiivista, vaan pikemminkin passiivista haluttomuutta. Taustalla saattaa olla o muutoksen pelko o epäonnistumisen pelko o tyytyväisyys sen hetkiseen elämään, ei tahdo ottaa sitä riskiä että muutos laskee koettua elämän laatua. Kuuntele asiakasta huolellisesti ja perusteellisesti. Anna palautetta asiakkaalle tavalla josta välittyy empaattisuus ja se että pyrit aidosti ymmärtämään häntä, et muuttamaan häntä. Muista että haluttoman esiharkitsijan motivointi vie usein aikaa. Luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa muutoksen mahdollisuutta voidaan tutkia ja tunnustella ilman painetta muutokseen. Asiakkaalta ei riistetä tämän autonomiaa, vaan hänellä säilyy mahdollisuus tehdä itse päätökset. Toiminnan muutos saattaa lähteä nopeastikin käyntiin, kun asiakas kokee saavansa ilmaista avoimesti oman haluttomuutensa ja kokee että häntä kuunnellaan aidosti. Näin ristiriita oman haluttomuuden ja muutoksen mahdollisuuden välillä kasvaa. 3
4 II Kapinalliset Ei halua keskustella asiasta ja suhtautuu vihamielisesti ja vastahakoisesti muutokseen. Henkilö tahtoo tehdä itse päätöksensä, eikä halua että muut puuttuvat niihin. Anna asiakkaalle vapaus ilmaista voimakkaitakin tunteita vapaasti ja ohjaa samanaikaisesti hänen energiaansa positiiviseen suuntaan. Myötäile asiakasta ja vältä vastakkainasettelua; tämä usein rauhoittaa asiakasta ja hälventää tämän vastahakoisuutta. Tarjoa vaihtoehtoja, jotka pitävät sisällään pieniä muutoksia täydellisten, yhtäkkisten muutosten sijaan. Kapinallisella esiharkitsijalla on paljon energiaa panostettuna ongelmakäyttäytymiseensä. Todellinen haaste on auttaa asiakasta siirtämään osa tuosta energiasta muutoksen tutkiskeluun kapinoinnin sijaan. III Luovuttaneet Asiakas on luopunut ajatuksesta muuttaa toimintaansa ja lopettaa tupakointi. Hän kokee ongelman lannistaneen hänet. Lopettamisyrityksiä on takana useita Riippuvuus hallitsee ja säätelee hänen toimintaansa, ei hän itse. Asiakas ajattelee ja toimii myös sen mukaan, että hänen kohdallaan muutos on liian myöhäistä. Usko asiakkaan kykyihin muuttua ja ilmaise tämä selkeästi myös hänelle. Viestitä asiakkaalle, että toiminnan muuttaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Tutkikaa yhdessä asiakkaan kanssa mitkä ovat muutosta jarruttavia tekijöitä ja minkä vuoksi muutos tuntuu niin mahdottomalta ajatukselta. Auta asiakasta ymmärtämään, että repsahtaminen on varsin tavallista, eikä se merkitse epäonnistumista. Keskimäärin tupakoijat käyvät läpi 3-5 lopettamisyrityskertaa ennen pysyvää muutosta. Jokainen lopettamisyritys on oppimiskokemus. Auttaa asiakasta rakentaman luottamusta ja uskoa omiin kykyihin muuttaa omaa toimintaansa. Auttaa asiakasta tekemään pieniä muutoksia kerrallaan ja vahvistaa jokaista onnistumista, oli se kuinka pieni tahansa. 4
5 III Järkeilijät Asiakas ei harkitse muutosta, koska hän mielestään tiedostaa tupakoinnin aiheuttamat riskit omalla kohdallaan. Muutosvastarintansa perustuu ennemmin järkeen kuin tunteisiin. Esimerkkinä tupakoija, joka ovat vakuuttunut siitä ettei hän ole kovinkaan suuressa vaarassa, koska hän alkoi polttaa vasta yli 20-vuotiaina, hän polttavaa vain 15 savuketta päivässä; on polttanut vain 10 vuotta; tai hänellä on tupakoiva 90-vuotias isoisä. Tupakoinnin haittoja vähättelemällä henkilö selittää itselleen miksi lopettamista ei kannata edes harkita. Usein järkeistävä esiharkitsija keskustelee mielellään tupakoinnistaan, mutta tarkoituksena tuntuu olevan hänen omien näkemystensä vahvistaminen. Ole empaattinen, kuuntele asiakasta aktiivisesti. Pyydä häntä tekemään itselleen yhteenveto tupakoinnin hyödyistä ja haitoista Vältä vastakkain asettelua Viestitä, että ymmärrät hänen toimintansa syyt. Kannusta asiakasta pysähtymään ja tarkastelemaan omaa toimintaansa. Auttaa asiakasta huomaamaan tupakointiin liittyvät ristiriidat. Ohjata asiakasta huomaamaan epäkohtia siinä tavassa miten hän selittää toimintaansa/tupakointiaan. Voi olla erittäin houkuttelevaa käyttää asiakkaan itse mainitsemia tupakoinnin haittavaikutuksia aseena, muistuttaen häntä hänen omiin sanoihin viitaten tupakoinnin vaaroista ja vaadimme asiakkaalta muutosta. Tämä romuttaa tehtävän perimmäisen tarkoituksen. Motivoiva keskustelu on toimiva, suureksi osaksi siksi, että se välttää argumentointia ja mahdollistaa asiakkaan itse kuulla ja ymmärtää oma tapansa selittää toimintaansa. Elää myytti, jonka mukaan työskenneltäessä vakavien terveys- tai riippuvuusongelmien kanssa, mitä enemmän, sitä parempi. Uskotaan, että mitä enemmän valistetaan, ohjataan ja konfrontoidaan sitä enemmän muutosta saadaan aikaan. Usein vaikutus on juuri päinvastainen; ohjauksen intensiteetin lisääminen johtaa vähäisempiin tuloksiin. Vieroitusohjauksessa tulisi keskittyä ennemmin motivaation laatuun kuin määrään. Yhtä erheellinen on myös ajatus, etteivät esiharkitsijat koskaan muutu ja ettei mitään ole tehtävissä. Heitä voidaan houkutella, suostutella, kannustaa, taivutella innostaa, rohkaista, informoida, neuvoa ja kehottaa muutokseen. Emme voi pakottaa esiharkitsijoita muuttumaan, mutta voimme auttaa heitä harkitsemaan muutosta motivoimalla heitä. 5
6 Harkintavaihe Tupakoija on valmis tekemään lopettamispäätöksen aivan lähitulevaisuudessa ja on halukas ottamaan vastaan apua. Asiakas saattaa kuitenkin olla vielä kaukana varsinaisesta toimintaan sitoutumisesta. Vaikka monet harkitsijat siirtyvät toimintavaiheeseen, on mahdollista että he pysyvät harkintavaiheessa kuukausia tai jopa vuosia. Harkintavaiheessa asiakas on melko avoin ottamaan vastaan tietoa tupakoinnista ja sen seurauksista. Hän on valmis punnitsemaan tupakoinnin hyötyjä ja haittoja omassa elämässään. Tämä on myös vaihe, jossa asiakas kokee eniten ristiriitaisia tunteita (ambivalenssi) tupakointia kohtaan. Ennen lopettamissuunnitelman tekemistä asiakkaan on hyvä tuntea itsensä tupakoijana ja tietää miksi hän tupakoi. Tupakoinnilla on ollut ja on edelleenkin positiivisia vaikutuksia hänen elämäänsä ja myös nämä tupakoinnin tuomat edut tulee kohdata realistisesti. Arvioi kuinka kauan/pitkään henkilö on harkinnut muutosta ja onko hänellä aikaisempia lopettamisyrityksiä takana. Kuuntele huolellisesti ja tarkkaavaisesti. Vältä neuvojen antamista liian varhaisessa vaiheessa. Aktivoi potilasta omakohtaisten etujen ja haittojen pohdintaan ja henkilökohtaisten kykyjen/haasteiden arviointiin Pyri valamaan asiakkaaseen uskoa siihen, että muutos on mahdollista. Tarjoa asiakkaalle tarkkaa, täsmällistä ja hänelle relevanttia tietoa hänen omasta riippuvuudestaan. Muokkaa asiakkaalle annettava palaute hänelle henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Pyri valamaan uskoa asiakkaan omiin kykyihin muuttaa toimintaansa. Ambivalenssin (tupakointiin liittyvien ristiriitaisten tunteiden ja ajatusten) ymmärtäminen ja voittaminen. Tunnista ja hyväksy asiakkaan ambivalenssi olennaiseksi osaksi muutosprosessia. Tavoitteena on pyrkiä motivoimaan asiakasta siirtymään ajatuksista tekoihin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä tapahdu hetkessä. Ohjaajalta vaaditaan aikaa, paljon kärsivällisyyttä, tinkimättömyyttä ja peräänantamattomuutta. 6
7 Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa henkilö on valmis tekemään selkeitä askelia kohti savuttomuutta lähitulevaisuudessa. Asiakkaan on kehitettävä itselleen toimiva toimintasuunnitelma ja sitoutua tämän suunnitelman toimeen panemiseksi. Muutossuunnitelman tulee olla järkevä, selkeä, asiakkaan tarpeisiin sopiva, sekä sopivan haasteellinen. Ensimmäinen tavoite on arvioida, kuinka vahvasti asiakas on sitoutunut muutokseen. Sitoutumisen arviointi voi olla vaikeaa. Tupakoijan halu lopettaa tupakointi voi olla niin vahva, että asiakas yliarvioi oman sitoutumisensa voimakkuuden. Asiakas saattaa esim. sanoa olevansa valmis lopettamaan tupakoinnin, mutta hänellä ei ole suunnitelmaa miten. Toimivaa suunnitelmaa kehitettäessä, punnitaan asiakkaan sen hetkistä elämäntilannetta ja aikaisempia kokemuksia. Mitkä tilanteet tulevat olemaan haasteellisia, mitä aikaisemmista lopettamisyrityksistä on opittu. Tarjoa erilaisia toimintavaihtoehtoja, joista asiakas voi valita itselle sopivimmat. Huomauta tahdikkaasti, asiakkaan valintoja kunnioittaen muutossuunnitelmista jotka vaikuttavat tehottomilta tai epätarkoituksenmukaisilta. Arvioi nikotiinikorvaushoidon yksilöllinen tarve, huomioi mahdolliset vieroitusoireet, toimivat vaihtoehdot, kannustus, tuki. Auttaa asiakasta (1) tekemään realistinen arvio vaikeuksista joita hän tulee kohtaamaan, (2) tekemään konkreettisen suunnitelman jokaista tällaista tilannetta varten ja (3) tunnistamaan, milloin on mahdollisesti lisäavun tarve. Kehittää luotettava ja toimiva lopettamissuunnitelma. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ohjaajalta tarvitaan huolellista kuuntelua, paneutumista ja päättäväisyyttä. 7
8 Toimintavaihe Asiakas ottaa käyttöön suunnitelmansa ja lopettaa tupakoinnin. Tämä vaihe vaatii eniten sekä ajallista ja että toiminnallista sitoutumista. Toimintavaiheen muutokset ovat kaikkein näkyvimpiä ja saavat eniten huomiota ulkopuolisilta. Vaarana on, että toimintaa erehdytään pitämään varsinaisena muutoksena. Asiakas joka on ollut polttamatta päivän, viikon tai kuukaudenkin, ei ole kuitenkaan vielä tupakoimaton henkilö. Toimintavaiheessa olevalla asiakkaalla saattaa silti olla ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita koskien muutosta. Hän saattaa kaivata vanhaa elämäntyyliään, eikä tupakoimattomana oleminen tunnu helpolta. Käy läpi lopettamissuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa ja varmista onko suunnitelma toimiva. Onko asiakas itse huomannut jotain. korjattavaa tai muutettavaa suunnitelmassa? Anna positiivista palautetta asiakkaan saavutuksista. Kehota asiakasta hakemaan tukea läheisiltä ja ystäviltä (tukiverkosto erittäin tärkeä!) Muutoksen ylläpito vaihe Tupakoimattomana pysyminen on haasteellista. Tässä muutosprosessin viimeisessä vaiheessa asiakkaan tehtävänä on lujittaa toimintavaiheen saavutukset ja välttää repsahtaminen. Tupakoinnin lopettaneelle, tupakoimattomuus ei ole staattinen pysyvä tila, vaan sen eteen täytyy tehdä töitä. Asiakkaan tulee sitoutua tupakoinnin lopettamiseen. Jos hänellä ei ole vahvaa motivaatiota pysyä savuttomana, hän todennäköisesti repsahtaa. Valaa uskoa asiakkaan kykyihin pysyä savuttomana Auttaa asiakasta kehittämään uusi, savuton identiteetti. 8
9 Repsahtaminen Usein asiakas käy läpi muutosprosessin eri vaiheet läpi moneen kertaan, ennen lopullista tupakoinnin lopettamista Repsahtamista voidaan kuitenkin ennakoida ja ehkäistä Useimmissa tapauksissa repsahtaminen tapahtuu muutaman viikon kuluessa tupakoinnin lopettamisesta. Repsahtaminen voi tapahtua monista eri syistä. Henkilö saattaa kohdata erityisen voimakkaan, yllättävän himon tai houkutuksen polttaa savuke, eikä hänellä ole valmiuksia vastustaa kiusausta. Asiakas testaa itseään. Motivaatio olla polttamatta ei ole tarpeeksi suuri ja tiukan paikan tullen asiakas repsahtaa. Usein muutoksen todellinen hinta paljastuu ihmiselle vasta jonkin ajan päästä tupakoinnin lopettamisesta ja sitoutuminen sekä usko omiin kykyihin pysyä savuttomana heikkenee ajan myötä. Repsahdusta edeltää usein pienemmät lipsahdukset. Auta asiakasta pääsemään yli mahdollisista repsahtamisen aiheuttamista syyllisyyden tunteista. Käykää läpi lipsahtamiseen/repsahtamiseen johtaneet tekijät. Arvioikaa uudelleen asiakkaan motivaatio ja usko omiin kykyihin lopettaa tupakointi. Auta asiakasta näkemään repsahtaminen oppimiskokemuksena ennemmin kuin epäonnistumisena. Lähteet Beck A T, Wright F, Newman C, Liese B. Cognitive therapy of substance abuse. New York: Guilford Press, Kähkönen S, Karila I, Holmberg, N (toim.). Kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Duodecim, Miller W R, Rollnick S. Motivational interviewing. Preparing people to change. New York: Guilford Press,
POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli
POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli Potilas osastolla/poliklinikalla Savuton leikkaus Etelä- Pohjanmaalla Hoitosuositus Kysy,
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Savuttomuuden polku. Liisa Puirava 27.04.2012. Taustaa
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Savuttomuuden polku Liisa Puirava 27.04.2012 Northern Ostrobothnia Hospital District Taustaa Syyskuussa 2011 käynnistettiin kehittämistyö savuttomuuden edistämiseksi
LisätiedotPOTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen
POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen Potilas osastolla/poliklinikalla Lähetteen käsittely, ajanvaraus ja kirje potilaalle Tupakkariippuvuus
LisätiedotTupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman
Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)
LisätiedotFilha/Kristiina Salovaara
Asiakkaan kohtaaminenmotivaatio ja vuorovaikutus Filha/Kristiina Salovaara 1 Sisältö Muutoksen vaiheet Motivoiva keskustelu ja kommunikaatio Motivaatio ja muutosvastarinta Työkaluja tupakoinnin lopettamisen
LisätiedotPsyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja
Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotMotivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013
Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)
LisätiedotMitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä
Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi
LisätiedotMiten herättää syrjäytyneen motivaatio?
Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään
LisätiedotMOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu
MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ Marika Liehu 30.11.2016 Motivoiva lähestymistapa Kaikki lähtee asiakkaan kohtaamisesta: Arvostava kohtaaminen ja asiakkaan kunnioittaminen Yhdessä tukien ja oppien Tavoitteen mukaan
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotOhjaus ja monialainen yhteistyö
Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
Lisätiedot28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen
28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten
LisätiedotPOTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen
POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen Potilas osastolla/poliklinikalla Lähetteen käsittely, ajanvaraus ja kirje potilaalle Tupakkariippuvuus
LisätiedotOnko motivoiva haastattelu tehokasta?
MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.
LisätiedotYksilöllinen alkutapaaminen -keskustelurunko ryhmän ohjaajalle. Maari Parkkinen, Mikko Henriksson, Satu Niskanen, Petri Hälikkä ja Tarja Heinonen
Yksilöllinen alkutapaaminen -keskustelurunko ryhmän ohjaajalle Maari Parkkinen, Mikko Henriksson, Satu Niskanen, Petri Hälikkä ja Tarja Heinonen Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 00410 Helsinki
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotHyvän elämän analyysi
Hyvinvointia työstä Hyvän elämän analyysi Virikkeitä elämäntilanteen ja muutostarpeen arviointiin yksin tai ryhmässä 13.4.2017 Työterveyslaitos Kroppa ja nuppi kuntoon! -palvelu www.ttl.fi 2 Metafora Outo
LisätiedotROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI
ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA EPÄILY KONSULTAATIO/ SEULONTA DIAGNOSOINTI HOITO KUNTOUTUS Asiakas itse Läheiset TE-palvelut Sosiaalipalvelut Koulut/oppilaitokset
Lisätiedot28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen
28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin
LisätiedotTHL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu
THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu 8.11.2017 Vastaanoton keskustelujen vahvuudet ja haasteet VAHVUUDET Tupakoinnista kysytään ja Fagerströmin
LisätiedotTyöterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.
Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotHuolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki
Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1
LisätiedotMotivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Kuopio 20.3 2014
Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja Filha/Kristiina Salovaara Kuopio 20.3 2014 Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotLasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010
Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotMOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti
MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA Outi Konsell 3.5.2016 TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Oppia keinoja toimia ratkaisukeskeisesti ja motivoivasti haastavissa
LisätiedotMOTIVOIVA HAASTATTELU. Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa. Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa
Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa MOTIVOIVA HAASTATTELU Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa Kysymyksiä, jolla voi arvioida potilaan valmiutta muutokseen, muutoksen tärkeyttä, luottamusta muutokseen
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotTUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi
TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua
LisätiedotMo@voiva voimaannudava ohjaus II
Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi
LisätiedotMotivoiva haastattelu nuorten kanssa. Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning
Motivoiva haastattelu nuorten kanssa Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning 7.6.2017 Motivoiva haastattelu Ensimmäinen kuvaus: Miller (1983) Myöhempi kuvaus: Miller & Rollnick (1991, 2002) Vuorovaikutustyyli
LisätiedotKohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka
Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että
LisätiedotVieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan
RYHMÄOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakasta vieroituksessa. Kirjallisuudesta löytyy yli sata kuvausta ryhmäterapiasta, jonka tavoitteet tiivistettynä ovat seuraavat:
LisätiedotMotivoiva haastattelu (MI) terveydenhuollon työkaluna. Tapani Jorma 21.10.2010
Motivoiva haastattelu (MI) terveydenhuollon työkaluna Tapani Jorma 21.10.2010 Mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan? Määritelmä: Motivoiva haastattelu on yksilökeskeistä johdattelua, jossa herätellään
LisätiedotELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI.
ELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI aila.rissanen@hus.fi ELINTAPOJEN MUUTOS HAASTEENA ELINTAVAT EIVÄT SYNNY SATTUMALTA AIKUISIKÄÄN MENNESSÄ TAVAT PIINTYNEET MUUTOSYRITYKSET USEIN LYHYTKESTOISIA,
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotTule, kuule ja osallistu
Tule, kuule ja osallistu Tupakka arka asia? Kestääkö kanttisi miettiä tupakointiasi? Sari Rantanen Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 25.01.2017
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotMOTIVOIVA HAASTATTELU
MOTIVOIVA HAASTATTELU Mirkka Järvinen Shg, TtM, tohtoriopiskelija, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos Avainasiakaspäällikkö, Med Group Raskaana 2015 koulutuspäivät 24.9.2015 Vantaa Yleisiä tavoitteita
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotKNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes
KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa
LisätiedotMuutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna
Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna Maare Kauppinen, TtM ravitsemusterapeutti, kognitiivinen lyhytterapeutti 1 Miksi? Miten? Muutos ruokatottumuksissa ja elintavoissa omasta vain jonkun
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotMo@voiva voimaannudava ohjaus II
Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi
LisätiedotKehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä
1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotKannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi
Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi Terveydenhoitajapäivät 2019, Rovaniemi kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari Elinaikainen käyttö (15 69-vuotiaat)
LisätiedotHyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä
Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio
LisätiedotMotivoiva haastattelu
Motivoiva haastattelu Motivoiva interventio The FRAMES ( RAAMIT) koostuu seuraavista osasista: Feedback ( Ainetietous) käsittää henkilökohtaisen riskin tai heikennyksen, joka saadaan yksilön päihteidenkäytön
LisätiedotTupakoinnin vähentämisen keinot
Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen
Lisätiedot- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)
Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotTUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotOdottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto
Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Lisätiedotnautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.
Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotMo#voiva työtapa. Motivoiva työtapa osa II PKyl
Mo#voiva työtapa 1 Potilaassa on vika - minun tehtäväni on löytää se ja korjata Potilas tietää ja tekee jo paljon ja minun tehtäväni on vahvistaa sitä. Ari Karppinen 2 OHI HIIPIVÄN ILTAPÄIVÄN TEEMOJA 1.
LisätiedotValion savuttomuuspolku 2009-2015
Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotTupakatta paras amiksessa - kehittäminen Missä mennään?
Tupakatta paras amiksessa - kehittäminen Missä mennään? Alueellinen ohjelmapäällikkö Eeva Etelä-Suomen Kaste Taustaa Tupakkatuotteiden käyttö on huomattavasti yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotMiten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus
Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara
Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?
HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,
LisätiedotTUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO
TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala
Lisätiedot15 Tupakka. s
15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotHENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
Lisätiedot