oimalaitoksen sulkeminen t isi al a in neljä koskea ilsää tekisi Heinäve estä urheilukala taflen Su men ykkö paikan

Transkriptio

1 al km o k th lutaa taas kuohumaan oimalaitoksen sulkeminen t isi al a in neljä koskea ilsää tekisi Heinäve estä urheilukala taflen Su men ykkö paikan Heinävetisen perimätiedon mukaan kirjai lija u ni Aho kalasteli vuosisadan alku puole lajärvilohiaja taimeni Heinäve den P lokissa jopa mieluummin kuin kon sanaa uopanan kella, j ta Aho ylis tää Lohilastuissaan. Ny Aho 1 e oiis vaihtoe toja, jos hä en itäis valita pe nheitto ai nsa sa noide e ken välillä Vaikka o anakaa ei ole en ensä, Palokin lcos ssa 1 tu mahdo li,s u e ovatnola o atoleet o ta eljä mentä vuott Pa old oimalaito e uoksi. einäveden vesistöj tunte * eurheil lastajille enipalokin Hvoimalaitos on kipeä asia. Jos voimalaitosta ei olisi tai jos sen saisi ja kos en kaohut vapaiksi, jo entuudestaan kalapai koistaan kuulu einävesi olisi eh doton urheilukalastuksen keskus Suomessa. Palokkilaisiaja varmasti heinä vetisiä laajemminkin kalastajien haaveet miellyttävät. Matkailijoi den virta yo * tuisi ja markkoja tulisi kuntaan aivan eri v a kuin Palokin voimalai oksesta nyt tulee aromar oma. Ennen voimalaito ta V a leenjapalokinky en läpi ve istö, jossa ui kaikkiaan kahdeks kosk * **oli va lä Lapinkoskija Ala- ne joista koskiko Neeiväto enääe&sn ss vaan jentun Juojärven alla. adon alapuolella o a Sa a koski, Kissakoski apatus oski jas oski,jotakatsutaanmyös Palokinkos eksi. 5 skessaosuurin o ii sero: 6,5 metriä. Jos vesi palautet entiseen uoinaan, nämä nel jä koskea palautuisivat samangä kwsiksi ne olivat ennen pa- * to,... *.J li o 5.. * uojärvestäs n roa noin 9,4 metriä. Palokin voimalaitos syntyi vahingossa Palokin voimalaitos syntyi oi keastaan vahingossa. Vielä 195- luvun puolivälissä valtioneuvos ilmoitti, että Outokummun kai voksen voimantarve on helpottu nut sotien jälkeisen voimapulan ajoista eikä oman voimalaitoksen rakentamisella ollut enää niin kl1- rettä kuin aikaisemmin. Kun Outokumpu Oy sai uhkavaatimuksen oikeutensa vesialuee seen myyneiltä heinävetisiltä kauppojen purkamisesta ja kor vausvanteista, ellei kylille saada sähköjä, yhtiö ryhtyi toimeen. oinen selitys on kalastusmes o Pykälälsen mukaan astuskun v * et tusoikeulcsista suu at lu kumpu Oy:n, joka päätti ra kentaa voimalaitoksen ajatuksella: riita loppuu nyt. Pykäläinen mui kl1 telyn erityisen hyvin, sillä hän valmistui kalastusmestarikii Pato ila si hyvät työtilaisuu et. Voimalaitos tuli ja hävittijalokalat Palokin kyläit Jjj e n v nettiin lopulta 1964 vun alussa. Kosken v& an valjastus hävitti jalokalat erkittävin oli Saimaan lohi, jonka väitetään kuteneen Pa lokin koskissa. - Miljoonat ovat pieniä rahoja sen vahingon rinnalla, minkä pato aiheutti. Lo ovoi jakinkalpeni uskoo. I&a tuskerhon johtaja arkkimandniltta Herman muistuttaa, mite ky äisille aika naan luvattiin halpaa sähköä kos kien valjastamisen jälkeen. Hinta on nyt sama kaikille sähkönkulut tajille. Isä Herman epäilee että NO pi tää padostaan ja voimalaitokses taan niin paljon, ettei padon sulke minen onnistu kuin maksamalla yhtiölle kymmeniä miljoonia aja lea sa Ja saaliit o ivat komeita. f (1;; * Vilho Pykäläinen (vas.) ja Sulo Piironen muistavat hyvin Paloldn,.Lnn# 1n1*,nnWnt Kyllä se on murheenkryyni tä mä tukko, hän tuskailee. Koskien kunnostus voisi olla helppo homma Koskien kunnostus jalokalojen kutuun kel i oä usein hurja urakka, koskajokiuomaan pitää kiviä, jotka yleensä on otet tajokien raikausvaiheessa pois. Palokissa ei tällaista ongelmaa ole padon alapuolella, koska vir taus on vain käännetty entises uomasta pois kulkemaan erityistä kanavaa pitkin voimalaitoksen lä pi. Jos kanava suljettaisiin, vesi pääsisi kohisten koskiin aivan ku ten ennen. Padon yläpuoliset kosket liene vät sen sijaan mennyttä. Tekojär ven pohjaa on tasattu jakosket pi 1.t*,, thrs orh.1am511 Tnb4 kno.. ket saisi ennallistettua, mutta se vaatisi jopa kymmeniä miljoonia markkoja rahaa. Viljo Pykäläinen muistelee, että Palokin koskeen alkoi nousta lohi kaloja, kun Outo u seisotti voimalaitosta takavuosina kaksi kuukautta yhteen menoon. On vai kea arvioida, miten nopeasti jalokalat nyt palaisivatpalokkiin, jos voimalaitos suljettaisiin. Suurin lohi jonka Pykäläinen muistaa koskista nousseen oli 1,85 -kiloinen kutulohi. Hänen oma ennätyskalansa nousi Saha kosken altavirvelillä tunninja 44) minuutin väsyty en jälkeen. Pai noa kalalla oli 8,3 kiloa. Nyt on myöhä ry istää Viljo Pykäläinen samoin kuin Ronttopuistossa asuva kone.ttä jä Sulo Plfronen arvelevat, ettei NO suostu padon purkasniseen. Herrat eputtlivat asiat aika naan. Nyt on niyöhä istää, Eil en sanoo. Vaikka toiveet ovat vähäisiä, miehet ova miettineet, mitä va paat kosket vaikuttaisivat. Hatarasti sitä voi mielikuvi tuksessa kuvitella. Yöpyjiä, kalas tajiaja retkeilijöitä tulisi kylälle. Eikä olisi ainakaan tuvassa kesäpäivänä, Piiro en arvelee. Jonkinmoisena korvikkeena pa lokkilaiset tarjoavat kalastajille Saunalammenja Hapatuslammen kirjolohia. Lupakauppa käy sentään koh tuullisesti. Maisemat ovat sen ver ran komeat Ensin pitäisi saada vettä koskiin Älapuolisten koskien kunnostus olisi hoidettu, kun vanhaan uo maan joh ttaisiin vettä. Sen jäl keen pitäisi huolehtia pelkas sii että veden virtaama vaihtelisi luonnoavirtaamien mukaan. Pa to eiolisipakko Näin *O on linkeinopiirin ousjohtaj Pekka Kärkkähien. Yläpuolisten koskien kunnostus ei välttämättä olisi hirmuinen urakka. Tärkeintä olisi huolehtia ylimmän koskea tasosta eli Juojär ven kynnyksestä. ato olisi tietysti purettava kokonaan pois. Taimenen lisääntymisen - nalta olisi parasta saada koko enti nen virtaama koskiin. Silloin kalat pääsisivät nousemaan koskien ala puolisesta Varisvedestä Juojär ypan Kuo jon Urheilukalast jien majass on 192- uvulla te ty maalaus, oka aattaa kuvat vaikkapa säveltäjä Otto Koti isen epäonnis a ka as tusta. en arvioi, että luontai sen palauttaminen vanho jen hyvien aikojen mukaiseksi kestäisi usean sukupolven ajan. Toisaalta koskien entistäminen voisi ho tella nopeastikinj o kaloja kos een kutemaan Suvas v tä, Kermajärvestä ja jopa Haukivedes Kud enouseva väki on vä häinen. Kalojen leimautuminen tiettyyn koskeen vie pitkän ajaa. Nykyään tapaajärvistäkin kutu valmiita taimenia. Kyse on laitos tuneista kalakannoista, Kärkkäi nen selvittää. Kärkkäisen mukaan on mahdol lista, osa ohista on ollut sel laisia,jo keutuivat Juojär vea kutemaan. Kosket houkuttelisivat matkailijoita Jos Palokin kosket olisivat va po Juojärvestä Varisveteen asti, alueesta saisi mainion kiintiöka lastaskohteen. Koskille mahtuisi kerralla ka lastajia ainakin parikymmentä. Jos heis jo en maksaisi kohtuul liset 3 vuorokau lta, neljässä ku dessa rahaa kertyi si pelkisäh astasluvis 72 Matkailijoiden virta toisi rahaa kylälleja kuntaan paljon enem män. Palokin kohtalon voivat vai kuttaa ainoastaan poliitikot, jotka pi levät hallussaan valtion kukka ronnyörejä. Palokin padon purka misen voisi liittää esimerkiksi osaksi jotakin NO:n sähkölaitos kauppaa tai vaikka ydinvo li v!irnkenhnnigen ehdnlrd

2 O O alokin SK th lut imalaitoksen sulkeminen toisi ainakin neljä koskea lisää t kisi Heinävedestä u h ilukala taflen Suomen ykköspaikan.. Heinävetisen perimätiedon mukaan kirjai lija uhan ho lasteli vuosisadan alku puolellajärvilohiaja taimenia Heinäve den Palokissajo a mieluummin kuin kon sanaan Huopanan skella, jota Aho ylis tää Lohilastujs aan. NytAholla e olisi vaihtoe toja, jos hä nen pitäisi valita perhonheitto aikkansa sa noiden kahden kos n välillä. Vaikka Huopanakaa ei ole entisensä, Palokin kos ssa kalastu mahdollisuudet ovat nolla ovat olleet ohta neljäkym mentä vuotta Palokin voimalaitoksen vuoksi. einveden vesistöjä tuntevilleurheji - lastajille pieni Ralokin voinialaitoson kipeä asia. Josvoim: :tcstaeio1isitaijo sen saisikiinnijakosken kuohut vapaiksi, jo entuudestaan kalapai koistaan kuulu Heinävesj olisi eli dotonurheilukalastuksen keskus Suomessa. Palokkilaisiaja varmasti heinä-. vetisiä laajemniinkin kalastajien. haaveet miellyttävät. Matkailijoi. den virta voiinistuisi ja markkoja tulisi kuntaan aivan eri tavalla kuin Palokin voimalaito esta nyt tulee varomarkkoina. Ennen voiinalaito ta Varistaipa leenja Palokin kylien läpi kulki vesistö, jossa ku hui kaikkiaan kahdeksan koskea. Ylimpänä oli va lä-kallio 1 Lapinkoskij Alajoista koskiko ji otet Ne eivät ole enää edes näkyvissä, vaan laajentuneen Juojärven alla. Padon alapuolella ovat Sauna koski, Kissakoski, Hapatusko ki ja Sahakoski, jota kutsutaan myös Palokinkoskeksj. Sahakoskessa oli suurin korkeu sero: 6,5 metriä. Jos vesi palautet taisoo entiseen uomaan, nämä nel jä koskea palautuisivat samannä köis i kuin ne olivat ennen pa toa. Noin kymmenei kilometrin VESA KÄRKKÄINEN II: : uojärvestä Sahalahteen oli korkeuseroa noin 19,4 metriä. Paloidn voimalaitos syntyi vahin ossa Palokin voimalaitos yinyii- keastaan vahingossa. Vielä 195- luvunipuolivälissä valtioneuvosto.o ,.; O ilmomi, että Outokummun kai- - voksetj voimantar e ontkelpottu- Palokin kylällä kulki.e n vanhaan herrsja)calassa. Ja saaliit olivat komeita. nut sotien jälkeisen voimapulan. O ajoista eikä oman voimalaitoksen rakentaniisella ollöt enää niin Idi rettä kuin aikaisemmin.,.. nettiin lopulta 196-luvun alussa. Kun Outokumpu Oy sai uhka-. Kosken voiman valjastus hävitti vaatimuksen oikeufensa v esialuee- jalokalat. Merkittävin oli Saimaan. seen myyneiltäheinävetisiltä-. löhi, jonka väitetään kuteneen Pa kauppojen purkamisesta ja kor-,., Iökinkoskissa.. vausvaateista, ellei kylille saadä. - sähköjä, yhtiö ryhtyi toimeen. Miljoonat ovat pieniä rahoja Toinen selitys on kalastusmes sen vahingon rinnalla, minkä pato o Pykäläisen mukaan aiheutti. Lottvoittajakin kalpni että kalastuskun o, y..s, käläusko. astusoukeuksista suu - avat * : oann,icai Øfl. tuskerhon puh no Outokumpu Oy:n, joka päätti rä-.. johtaja arkkimandriitta Herman kentaa voimalaitoksen ajatuksella:. muistuttaa, miten kyläläisille aika- riita loppuu nyt... naan luvattiin halpaa sähköä kos Pykäläinen muistkiistelyn kien valjastarnisen jälkeen. Hinta erityisen hyvin, sillä hän valmistui on nyt sama kaikille sähkönkulut kalastusmestarijrsj 1958: Pato pila- tajffle.., si hyvät työtilaisuudet. O IsäFIerman epäi ee, ettäivt!pi Voimalaitos tuli ja tääpadostaanjavoimalaitokses.: taannun paljon, ettei padon sulke hävittijalokalat.. minen onnistu kuin maksam. a Palokm ve:. voimalaitos raken-. markkoja. an taas kuohumaa 1. - O.i O ;., 3O -, O,.* % O J O ket saisi ennallistettua, muttase vaatisijopa kymmeniämiljoonja markkäjä rahaa. Viljo Pykäläinen muistelee, että Ralokin köskeen alkoinousta1ohjkaloja, kun Gtolwmpu.seisottj voimalaitosta takavuosina kaksi kuukautta yhteen menoon. On vai kea arvioida, miten.nopeasti jalo kalatnyt palaisivat Palokkiin, jos voimalaitos suljettaisiin. - Suurin lohi, jonka PS käläiiain muistaa oskista nousseen oli 1,85 -kiloinen kutulohi. Hänen oma ennätyskalansa nousi Saha kosken alta virvelillä tuntiin ja 4 minuutin väsytykseijälkeen: Pai noa kalalläoli 8,3 kiloa. Nyt on myöhä O lypistää.. Viljo Pyläläiiien samoimkuin Ronttopuist6ssa asuva koneyriitä jä.suio Pliro en arvinvat, ettei P/ suostu padön purkamiseen. Herrat liieputtelivat. asiat aika naan. Nyton myöhärypistää, Rii ronen saiiöo: Vaikka toiveet ovat.ah miehet ovatmiettineet, mitä va-; paatkosket vaikuttaisivat. Hatarasti sitä voi mielikuvj tuksessa kuvitella. Yöpyjiä, kalas tajiaja retkeilijöitä tulisikylälle. Eikä olisi ainakaan tuvassa keä päiv i: Piiroienaiwelee. Jonkinmoiinna korvik.keena pa lokkilaiset tarjöavatkålastajille Saunalammeiija Hapatuslammen kifjolohia. Lupakauppa käy sei tään koh- tuullisesti. Mäiseinat. ovat sen 4errankomeat. - -., Ensin pitäisi saada mtiihbt vettäkoskiin - Koskien kunnostu. voisi olla helppo homma O Koskien kunnostusjalokalojen Vilho Pykäläinen (vas.)ja Sulo Piironen muistavat hyvin Palokin parhaat kalapaikat. kutuun kel yikai on useinlhurja urakka, koskajokiuomaan pitää surtaa kiviä, jotka yleensä on otet tujokien raiskausvaiheessa pois. Palokissa ei tällaista ongelmaa ole padon alapuolälla, koska vir taui on vain käännetty entisestä uomasta pois kulkemaan erityistä kanavaa pitkin voimalaitoksen lä pi. Jos kanava suljettaisiin, vesi pääsisi kohisten koskiin aivan ku ten ennen. -O Padon yläpuoliset koskeuliene vät ven sen pohjaa sijaan on mennyttä. tasattu ja kosket Tekojär pi katu kiviä siirtelemällä. Toki kos Alapuolisten koskien kunnostus O olisi hoidettu, kun vanhaan uo O maan johdettaisiin vettä. Sen jäi- O keen pitäisi huolehtia pelkäs siitä, että veden virtaama vaihtelisi luonnonvirtaamien rnukaan.-pa toakaaneioljsi....opurkaa. Näin arvioi uopion maaseutue linkeinopiirin.. ousjo taj Peka Kärkkäinen. Yläpuolisten koskien kunnostus ei välttämättä olisi hirmuinen urakka. Tärkeintä olisi huolehtia ylimmän kosken tasosta eli Juojär ven kynnyksestä. Pato älisi tietysti purettava kokonaan pois. Taimenen lisääntymisen kan nalta olisi parasta saada koko enti nen frtao koskiin. Silloin kalat pääsisivät.nousemaan koskien ala puolisestavarisvedestä Juojär veen..- rtmi O O. -: Kuopion Urheilukalastajien. 4. majassa on tämä 192-luvulla... tehty maata, joka saattaa.. kuvata vaikkapi säveltäjä Otto. Kotilaisen epäonnista kalc,,y.. tusta.. ; en arvioi, että luontai. : sen kannan palauttaminen vanho jen hyvien aikojen mukaiseksi -.. kestäisi usean sukupolven ajan.. Toisaalta koskien entistämiren voisi houkutella nopeastikinjalo-.. kaloja koskeen kutemaan Suvas- /J. vedestä, Kermajärvestä jajopa Haukivedestä.. Kudullenousevä väki on - : häinen. Kalojen leimautuminen tiettyyn koskeen vie pitkän ajan., Nykyään tapaa järvistäkin kutavalmiita taimenia. Kyse on laitos- tuneis:.:.. oista, Kärkkäjnenselvittää. -. Kärkkäisenmukaauonmahdol O lista, että osa lohista on ollut sel laisia, jotka laskeutuivat Juojär-. vestäkos O kutemaan. Kosket houkuttelisivat matkailijoita Jos Palokin kosket olisivat va paina Juojärvestä Varisveteen asti,.- alueesta saisi mainion kiintiöka lastusköhteen., o : Koskille mahtuisi kerralla ka- lastajia ainakin parikymmentä. Jos heistäjokainen maksaisi kohtuul li t 3 mar... vuorokaudelta,. : neljässä ku. dessa rahaa kertyi si pelkistä.: astusluvista 72 ii. kk:aa. Matkailijoiden virta toisi rahaa, kylällejakuntaan paljon enem män. Palokin kohtaloon voivat vai-, kattaa ainoastaan poliitikot, jotka. piteleväthallussaan valtion kukka- - ronnyörejä. Palokin padon purka- misen voisi liittää esimerkiksi. 4 osaksi jotakin 1VO:n sähkölaitos-. kauppaa tai vaikka ydinvoiman li särakentmipn ph&.i-d...

3 j Asutusperinnettä Pdlokin ruuk i ja sen lähin ympäristö unluu aivan historialliselta merkitä muistiin synnyinseutuni alokin sahan syntyvaiheet. Pa lokkiin perustettiin saha elokuun 7. päivänä Sen perustivat ta lolliset Samuli Kämäräinen ep pävirran Pitkälänniemestä sekä Kalle ja Juhana irkkonen Ran tasalmen Rauhamäen kylästä. Luvan sahan perustamiseen antoi katselmusoikeus, jonka puheen johtajana toimi Vähä-Savon tuo miokunnan v.t. tuomari P. R. Fa britius. (Tämän lähteen palokin sahan perustamisesta lainasin Aaro Liukon kirjoltta asä pienestä Heinävesi-kir.jasta. Al kuvuosikymmenillä sahan omis tus oli vaihtunut useita kertoja. Vasta vuotena 1858, kun se joutui viipurilaiseli kauppaneuvos F edrik Hackmanille, sahan hal linnassa ja omistuksessa ei ta pahlunut enää muutoksia. Saha oli toiminnassa aina vuoteen 1921, jolloin se lakkautettiini sen lai - teet ja parhaita työläisten asunto jakin siirrettiin Joutsenon Honkalahteen, jossa Hackmanilla oli suuri ja nykyaikainen sahalaitos. Valmiin sahatavaran kuljetus myyntipaikoili oli viime vuo sisa alla hankalaa sen takia kun silloin ei ollut vielä kanavoituja vesiväylijä. Lankut ja lauda oli kuljetettava silloi uittamalla. Uitet ava tavara oli sidottava ni puiksi a kun eiksi lautoiksi, olta kelumiehet ja soutajat sitten hinasivat Palokis a aina ipan kosken alapuolella olevali- as tauspaikall saakka, onne on matkaa Karvion, Kerman Vho vuonteen ja ilpan koskien k utta km. Se on vienyt aikaa ja tu pakkaa ja monta virsunki - kausta, ennenkuin reissu oli tehty. Mutta sit en viime vuosisadan kuusikymmenluvun Saimaan kanavan ja sen jälkeen kun ai paleen ja onnuksen kanavat tu livat rakennetuiksi avautui Kal laveden reittiä myö en astaus paikka likemmäksi eppäsaa reen. Silloin astui kuvaan mu kaan sellainen ammattikunta kuin paatinsoutajat. Kuiva sa hatavara lastat iin si ä varten ra kennettuun paattiin ja soutamalla vastavirtaa tavara oli vietävä kolmen kilometrin päässä ole vall astauspaikalle. Täm työ luk utui sinä aikana kaikkein raskaimpiin sahan töihin. Vasta viim vuosisadan vaihteessa, kun Heinäveden anava tulivat ra kennetuiksi, voitiin sahatavara lastata roomuihin suoraan omasta lautatarhas a. Palokki olikin näinä aikoina merkitträvä alouelämän keskus. Työväe eä. oli kesällä niinkuin ta vellakin toistas aa henkeä monenlaisissa tehtävissä niin sa halla kui uitos akin. Sahateol lisuus on ollu viime vuosisadalla kannattava a tuottava elinkeino Heinä -dellä kos a sahoja on ol lu toiminnassa neljällä kyläkun na la Palokissa, ermassa, Säynekoskella ja Ky öoalla. Lainaan ähän Aaro iukön Heinävesi-kirjasta muutaman lauseen: Sahanomistus lienee o näinä aikoina ollu tuottavin elin keino. Knakin Oravin ahan omistajan Asarias Pulkkisen ker rotaan joskus hyvällä tuulella ol lessaan keh.isse-,, e ä Täss on alokin koski 196-luvun alkupuolella kuvattuna. nimite t flohovin tilaksi. En ti dä, mistä nimi johtuu, vain onko swä aikoinaan oku ruukin patruu oista hallinnut. Näi ä ho i-nimity siä oli siell mui a km kuten Koskijärven ho i a Karvion hovi. Samassa maan essä alokin kohdalla on myös toinen korkea mäkirinne Kieva rin rinne joka oli ta visin nuo rison suosim mäenlaskupaikka sinä aikana, olloin ei ollut auto liiken es ä v lä haittaa. Tämän mäen päällä on aikoinaan ollu kivaritalo josta matkustaja sai ki-var.iky1ydin, kun ei aksia vielä ollut. Sit9en siellä oli vielä ai kaisemmin mainitun Saunakos en niskalla 1 van Saunavirran rantarnaisemassa savumö i, jossa asui muistaakseni tämän vuosisadan alkukymmenillä vanha harmaa artaukko Suhonen-niminen mies tyttärensä kanssa. Palokissa oli oinenkin sa umökki, mutta se ol niinä ai koina laitettu jo os ämpiäväksi. Näiden jo sinä aikana hävinnei den ja vielä kä össä ol-vien asu musten aikaisemmasta käytös ä ei mulla ole tietoa. Ne ovati ol len jo sen ajan as muksista ja asuiflsijoista vanhimpia, jotenai kaisemmat tiedottaja ovat manan majoilla. olrnek mmenluyun alussa vuofina 1921 ahan a täpätti eh taan lopetettua öimintansaalkoj vähite len oko ruukinkylä rapis tua. Kun työpaikkoja ei ollut, niin usea perhe- muutt at sahan mukana Honkalahteen ao kmanin uudlle sahall töihin, ja niin hävisivä myös ienemmät. yrit äjä aan eloon, ku en räätä- - linliike, sarkatamppari ja nah kuri. Kolmeky menluvulla eräs tunnettu mies oliennus anut, eftä Palokki tule hävi imään ajan oloon amanalaiseksi kuin se on ollut silloin, kun äinämöinen sen kosken rannalla on kannettaan soitellut. Niinpä alkaa -jo siltä näyttää, kun seura aan näi ävuö- sahhoo, täss on ahhoo ja täss on mahhoo! Palokis a on myös muistissani sikymmeniä aina nykyaikaan erikoisia.aikan- ja muita asu- a ti. aikki senaikainen van- misnimitiyk iä. Ilo ovinrinne L1B hempi ikäpolvi on kuollut ja nuo- yksi sellainen Tiuusniemi Kar- riso on muuttanut pois. Samoin on vio aantiessä. Maantien.. käynyt niiden senaikais en vai reunassa ol-van niit.yn laidassa.. hojen rakennust&n. Niitä on vainr näkyy ielä jäännökse suures a muutama jossa vielä asu aan. kivinavetasta. Siinä on aikoinaan Uusia asurnuksia.11 tänä aikanä ollut suuri maataloustila, Jota on ilmaantunu.,.iieljä kappaietta - fävin viime kesänä vielä tutustu mass Nunnalaan ja kävelin sa malla Palokin vanhoja seutuja katsel massa, oita en ole aina aan 3 vuoteen niin tarkkaan katsellu - Hämmästyin, kun etsin erään vanhan mökin sijaintipaik kaa. Se oli vielä 4-luvulla pys tyssä mutta ny peitti koko - tienoon sankka metsä. Teistä ei ollu e itä jälkeäkään eikä mö kistä ole edes rauniota jäljellä. Samoin oli eräs v.nhan ajan niit ty josta mui tan niittäneeni jos kus heinää, n akean metsän peitos a. Samoin onta muuta senaikaista tuttua paikkaa oli muuttunut elkein tuntematto maksi. Näin ovat kaikki isien a esi-isien työ ja kätten äljet hä vinneet ja luontokin muuttunu - Kun ar,haat kosketkin ova kui v. ohjana, niin ikävä olisi Väinä möisenkin.kuivan kosken ran nalla kanneltaan soitella.. alokissa on nunnaluostari, joka on kesäisin matkailijoiden. huomon ko teena. Samoin uut a on voimalai os jossa koskivoima muuttuu sähkövoimaksi. Muuan mi s siellä valvoo koneiden toi-. mintaa ja painele- nappuloita... - Palokkiin on vielä ilmaantunut maa alouskonekorjaamo,. joss on pari seppämestaria töissä. äin on entinen vihreä Palokin ruukki viimein kuihtunut niin, että s on nykyisin HeinävitdenW., kylliyh eisöjen lu ttelossa yhdis tettynä Palokki Varistaival- - nimiseksi. VÄI Ö ASKINEN

4 , a e on ijoi-heinäveden entiset tlettömä,t alueet Patoossa, Hon kasaloila Ja LevonmäelIä ovat nyt päässeet tleyhteyteen alok kun. Patoon ja Honkasalon tiet ovat jo valmiina, sillä ne Outo kumpu osakeyhtiö teki ikään kuin vastalahjaksi vletyään näil tä syrjäseudu asukkailta Itto mahdollisuudet rakentamalla Palokkiin voimalaitoksen. Le vonmäkeläiset puolestaan Jäivät kahden uuden tien väliin Ja in n tuivat hankkimaan yhdys tietä, Jonka aikaansaamista kun nn1n taholta tuetaan. Näin on syntymässä toistak7mmentä - lometriji pitkä tieleuhki, ka lähtee Palokin volmalaitokselta Patoofle, kiertää sieltä Levon mäen kautta Honkasalolle ja edelleen nunnaluostarin kohdal ta Palokkiin. * Patoon tie lertelee voimalaitokselta Näiön irran sulkupado yli uuden teko ärven pohjoista rantaa seuduille, osaa Patoon kalalsat lohikoket ai :ais O vapaana juoksiva. Sil eivät laivat päässeet Juojär eltä Palokkiin, mutta tekojärv eitettyä alleen kapeat ja matalat osket pääsevät hinaajat nyt aivan oimalaitoksen antaan saakka. linaajaliikenne & tosin taida pal oakaan vaikuttaa paikallisten sukkaiden jokapäiväisiin toimin oihin, mutta uusi n. 5 km: pltui ten tie, jonka välittömässä iä ei dessä on viitisentoista asuntoa, in erittäin tervetullut ja mukava n nyt esimerkiksi maitojea lähe.ys meijeriin omaa tietä. Honkasalon tien )iiriinkin kuuluu 11 asuntoa utta ämä tie on luonteeltaan voimak aanunin metsäautotie, sillä tie ulkee ysnkässä salossa, josta puut Uutta Palokkia edustqa tämä tukkien vierityssilta, joka nyt on talven varalle nostettu kui volle maalle kevättä odottamaan. enne uitettlln vähäistä Honkajo kea Palokkiin. Täm 4,7 km:a p1- tuisen. tien piirissä on-myös suuen puutavarayhtiön metsiä, jonne on jo raivattu kookas pirssipaik ka poisajettavaile puutavar e. Sekä Patoon että Ho asalon tiet nostivat puutavaran arvoa ja mer ki stä näillä kuimin. Levonmdkeliui.set huomasivat yhtäkkiä olevansa kah en tien välissä, mu k tenkln dtse ilman tietä. Levonmäen kou lulle o Patoon tien.aasui Vänt tilän kohdalta noin 8 metriä ja siitä fllo 12 m Honkasalon tien päähän. Täm parin ki1ometr pi tuine. tie t. ettiin tärkeäksi ja sen totesi myös Heinä eden kunnan hallituskin käydessään jo aika sitten kiertämässä jo valmiit tiet ja tutustumassa pohjattuun Levon mäen tiehen. Tien valmistuttua lakkaa Levonmäen supistetun kou lun toiminta, sillä tulee edullisem maksi kuljsttaa lapset Palokkiin opetusta saamaan. Tähän eaakka koulu on toiminut enisen vuotta Saimi Pöyhösen taloss, jos- ta oululle on vuokrattu tapa ja kamari. Kyläläiset voivat vain te- O deta, että tie tuli, mut koulu meni. * Tukkien pudotus 1.aituri Palokknn syntyi voimalaitoksen takia vielä lyhyt, kilometrin mit tainen uusi ti lähelle Palo vanhaa laivalaituria Varisveden puolelle. Kun näet puiden uittokuljetus muuttui autokuijetuksek si, niin Outokumpu osakeyhtiö ra kennutti tien Varieveden rantaan ja rannalle vielä uhkean tukkie veteen.vierityslaiturin, joka var maan tulee olemaan kovassa käy tössä. Näin on turvat puun kul metsästä uittoväylälle saakka. Uutta peltoakin O uuttui Palokin kosken entinen uoma. Taustalla koskilammen takaa näkyy kuivunut Sauna kosken uoma. tuli voimalaitostyömaaii sivutuot teena ns. alakanavan rakennustyön aikana. Alakana vusta nostettu sa vi, muta ja multa siirrettiin parin lähitalon louhikkoiselle joutomaal le entist pelto en viereen. Näin syntyi kummallekin talolle te sta hehtaaria uutta peltoa, joka sa - mattomasti liittyi entisiin vijelyk sun, ja joutomaa tuli hyötykäyt töön. Palokin tekojärven rantaa kiertävä Patoon tie. Osuuskasson johtaja Olavi Heikkinen osoittomassa voimalaitoksen sijaintia. * Palokki ja Patoo enettivät luozmonkaimiit kalalsat koskensa, maisem t muuttuivat huomattavasti ja varsinkin Palokin sillan seutu on alakuloisen näköi nen. Mutta muutokset eivät kaikki olleet kielteisiä. Voimalaitos jau O haa sähköä, tiet kuljettavat tuot teet markkinoille sekä metsästä että navetasta ja uusi tekojärvi on osoittautunut erittäin kalaisaksi. Pohjois-Heinävesi on ollut suurten muutosten kohteena, mutta tuntuu siltä, että nam muutokset ovat pyöräyttäneet kehity sen pyörää voimakkaasti eteenpäin. Tahvo Patoon tieltä lähtee uuden Levonmäen tien suunta Honkasa loa. Entinen joutomaa on muuttunut multavaksi pelloksi Palokin alakanavan poistomaa an siosta.