KOSKEN KAIKU. Koski as. kyläyhdistys ry TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY:N KEVÄTKOKOUS. Tervehdys kylä lä inen

Transkriptio

1 Koski as. kyläyhdistys ry 2/ KOSKEN KAIKU Tervehdys kylä lä inen Elä mme tääs vuodenäikää jolloin jokäinen pä ivä tuo jotäin uuttä. Pitkä, pimeä jä kosteä tälvi on tääs siirtynyt muistoihin. On uuden tekemisen äikä. Vihiniemen kylätalolla alkaa korjaukset tänä kesänä. Niin myo s kylä tälomme herä ä pä ivien pidetessä pitkä stä tälvilevostä. Kuten lehdissä jo kerrottiin tälven rä ntä säteissä, säi yhdistyksemme Kotiseutuliitoltä ävustuksen kylä tälomme monivuotisen korjäusuräkän kä ynnistä miseksi. Anoimme rähää sä hko syo to n muutoksiin jä tälomiehen äsunnon sortuneen lättiän korjäusto ihin. Säimme myo s Lions Club Pernio ltä, yhdistyksen tä yttä essä kunnioitettävät puoli vuosisätää lähjoituksen kylä tälon kunnostukseen. Kyseinen huomionosoitus yllä tti, muttä no yrä nä jä kiitollisin mielin sen otimme västään. Tälonmiehen äsunnon pitkä äikäinen vuokräläinen ei enä ä uusi vuokräsopimustä. Sopimus umpeutuu huhtikuun lopussä. Jokäinen kylä lä inen on tervetullut kätsomään jä mähdollisesti ävustämään korjäusuräkässä. Tälkoistä tiedotetään myo hemmin, kun säädään hommät kä ynnistettyä. Myo s pihätälkoot ovät äjänkohtäiset. Monen nä ko istä risuä jä roskää on tääs tälvi kä tkenyt kylä tälomme ympä risto o n. Eero Källio, pj TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY:N KEVÄTKOKOUS Koski äs. kylä yhdistyksen sä ä nto mä ä rä inen kevä tkokous pidettiin klo 12 Vihiniemen kylä tälollä. Päikällä oli 13 jä sentä sekä yksi yhdistyksen ulkopuolinen henkilo. Kokouksessä kä siteltiin sä ä nto mä ä rä iset äsiät jä hyvä ksyttiin toimintäkertomus, tilinpä ä to s jä täse vuodeltä Toiminnäntärkästäjät Mirja Lindström jä Ilpo Halonen olivät tehneet toiminnäntärkästuksen jä läätineet toiminnäntärkästuskertomuksen. Kevä tkokous myo nsi västuuväpäuden johtokunnän jä senille jä muille västuuvelvollisille tilikäudeltä Suomen Kotiseutuliiton kokousten ä ä nivältäiseksi edustäjäksi välittiin Eero Kallio. Kevä tkokouksen jä lkeen keskusteltiin kevä ä n tulevästä toiminnästä: kylä tälon korjäuksestä jä Avointen Kylien pä ivä stä (6.6.) sekä Kosken kärtänon Lehmä nloikästä (9.5.). Hyvä nä periäätteenä nä h- tiin, että kylä tälon korjäuksessä hyo dynnetä ä n mähdollisimmän päljon tälkootyo tä jä ämmättitäitoä väätivissä tehtä vissä mähdollisuuksien mukään päikällisiä yrityksiä. Myo s Kosken teiden kunto puhututti jä mietimme, mitä äsiälle voisi tehdä. Teksti jä kuvä: Elinä Kotiläinen Kevätkokous osui juuri virpomisajankohtaan. 1

2 OTAK VIHI-VAARIST VAARI? Nyy vast räpsitä Kyl mäilm o vä hä täitämättomäst muuttunu, sinä ki lyhkä sel äikä, mitä mä ä ole nä it käpossi polkujän tällännu. Jos ny esimerkiks, ottä väik ton välokuväukse. Ku mä ä oli simmone no o sipoik, niin ei sillo kuvi otettu ku vää jos joku sättus kuolemä täi tä yttä mä po ä rei vuossi. Jos muute joku hälus filmi tuhlät nii sillo tä llä tti kuinäs tääti pä ä l, jä oltti ihä visuste ku ol simmone tä rkjä toimitus meneillä s. Kuvä olivä siihe äikkä käik täiteellissi, olivä ihä nuukä käik mustävälkossi, vä reist ei kukkä viel mittä perustänu. Ol nee keksitty, mut mäksovä niipäl, ettei mittä mä ä rä. Semmosenki äjä muistä viel hyvi, ku ite kehitetti kuvä, en mä ä sentä, mitä kuvi mul ny eres olis ollu, ku ei ollu kämeräkä. Eno simmost touhu härräst, hä ä ol perä kämmäri käik äukkunä tilkinny jä joku pien punertävä välo käjäst kättolämpu tiläl. Sit ol jottä lootti mis ol eri litkui ku hä ä virut tulevi kuviäs. Sit hä ä ol pinkottännu jonku puoripune seinä s seinä, jä niist roikot kuvi ku ne kuivus. Mä ä muist ku ouro kätku, eikä päl ollu lupä mennä kkä sin kurkkimä ku hommä ol kä ynnis. Jä ku eno tä llä s ove reikeli, loppus yrittä minenki. mukkä. Rohkeesse kolme minutti säi mone nä ko st sä hellyst äikäseks. Ihmise olivä ku seippä nielle, kukkä uskältänu puhukkä, väik ne munki vehke olivä mykki Selkki nä kys pä ä äsjäs, ku äinäki nuore flikä kirmäsivä pois, ikä väsikä suviläitumel. Sen touhu lopet tykkä nä s vireo ku nee tulivä märkkinoil. Nyy sit hommä o menny ihä hurjäks, ku otetä ties mil vehkel vää nä it dikikuvi. Kyl niissä ki mä ä rä korvä lääru äikä päl, täi onhä nyyki päl kuväji mikkä ottä jumälättomä komjei kuvi, meiti kylä lki usevämppi. Jä käit niit kuvi tuleki ku puhelimel sää kuvi jä sitä ei juur nuore uskäl kä restä s läske, äinäkä puolt metri käuemmäks ittestä st. Nä itte dikikämeroitte äikän on tullu toi ittes kuväämine muotti, selfiks väi miks niit sänotä, muust päre olis sänoo simmossi kuvi okuks, ku kerrä o omäkuvä. Viimä ne hullutus o ku tä llä tä kämerä tiku nokkä jä otetä vä hä käukeppä kuvä ku omä kä re jä ä lyhkä - seks. Enne jos hälust ittestä s kuvä jä täustäks mäisemä täi muistomerki nii ei tärvinnu ku pyyttä käveri ottä se kuvä, nyy se ei pässä ku se käveri sohi omä keppis käns jo jä rä psi ittestä s kuvä sämä äikkä. Käike äikkä kämerä kehittys, jä niit rupes olemä melkke jo jokä tälos. Kuvi ei sentä otettu ku sillo tä llo. Ihä hyvi voi sämäs rulläs ol kährenki joulu kuvä. Se ol simmostä äikkä ku ol sit jo rulläkämerä jä rulläl säi päri tusinä kuvi, jä joskus viä l joku ylimä ä rä ne. Vois kyl joskus päriki kuvä välottu sämä kohtä, se ol sitä sen äikäst potosoppäust. Vä rillissi kuvi rupes sit äin vää enemmi tulemä, väik äikä punertävi näämoi ne esmä se fä rifilmi tuottivä. Vihi-vääri Yhres väihes ol muotti käitäfilmäämine. Mä ä ki meni siihe touhu KOSKEN KAIKU Julkaisija: Koski äs. kyläyhdistys ry. Päätoimittaja: Elinä Kotiläinen Tämän numeron toimituskunta: Eero Källio, Säärä Kemppäinen, Juhäni Kiiskinen, Elinä Kotiläinen, Säri Kyllo - nen, Eric Penttilä, Veli-Pekkä Rännilä, Anä Schorin Taitto: Elinä Kotiläinen Paino: Multiprint Jakelu: Koski äs. täloudet (25560 postinumeroälue) Painos: 200 kpl Toinen vuosikertä. ILMESTYMISAIKATAULU 2015 No 3 Elokuu 2015 No 4 Märräskuu 2015 Aineistot ilmestymiskuukäuden 1. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi toimituskunnän käuttä. Otämme mielellä mme västään myo s juttuideoitä, päläutteitä jä toiveitä. Toimitus pidä ttä ä oikeuden muokätä lä hetettyjä äineistojä. Aineistojä ei päläutetä. ILMOITUKSET JA MAINOKSET Lehteen voi jätkossä ostää ilmoitus jä mäinostilää. Pieni mäinos mäksää 10 / lehti, iso mäinos 20 /lehti. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus Väpäämuotoiset jä senhäkemukset koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi Koski äs. kylä yhdistys ry. c/o Ailä Helin Käivosmä entie Koski äs. Vuoden 2015 jä senmäksu on 15. 2

3 LUONTOPALSTA Kevä t. Huhtikuun älku, metsonkuu. Mäkoilen huolellä näämioidussä teltässäni odotellen äämun välkenemistä, täistellen puutumistä, suonenvetojä yms. telttäilun kiusojä västään, joitä ihminen kohtää yo pyessä ä n ulkonä yo ilmän älittäessä reilusti jä ä kääpin lä mpo tilän. Juuri sillä hetkellä, kun pimeä murtuu itä isen täiväänrännän väälenevään käjoon, lentä ä lehtokurppä suorään kojuni yli. Hymyilen itsekseni kurpän sä ä nno llisyydelle. Juuri niin, osäsinkin jo odottää sinuä kurppä, olet tärkempi äikätäulussäsi kuin Suomen junäliikenne. Väikkä vielä on kä ytä n- no ssä lä hes pimeä ä, kuulen punärinnän trillien, kulorästään visläilun jä lä heiseltä suoltä kuuluvien kurjenhuutojen lomässä metson väroväistä nä ppä ilyä. Metso istuu vielä yo oksällään korkeällä petä jä ssä, jokä sijäitsee ihän telttäkojuni vierellä. Metso on ollut hereillä jo hyvä n äikää, häkoillut hävuäämiäistään äämuyo n pimeydessä. Piän kuulen toisen, kolmännen metson nä ppä ilyt sekä väimeät siipien kähähdukset, kun ne väihtävät ruokäiluoksää täi perä ti ruokäilupuutä. Kohtä ensimmä inen kukko rysä htä ä kuuluvästi määhän, sitten toinen, kolmäs jä niin edelleen. Ne levittä vä t pyrsto nsä jä äloittävät kukin omällä tontillään metson kummällisen läulun, jotä on lä hes mähdoton kuvätä sänällisesti: sihinä ä, näksähduksiä, poksähduksiä jä merkillisiä ro hkä isyjä. Metsollä on äikä lääjä ä ä nivälikoimä ihmiskorvin kuultunä jä toki tiedä n, että metso ä ä ntä ä vielä päremmin tääjuuksillä, joitä ihmiskorvä ei kykene kuulemään läinkään. Käksi kukkoä mähtäilee toisilleen... Nääpurit, äjättelen. :) Ne seisovät lä hekkä in nokät västäkkäin tuijottäen toisiään keskittyneesti, kuin punnitäkseen omiä mähdollisuuksiään mähdollisessä keskinä isessä voimäin mittelo ssä. Siinä äämuvälossä seistessä ä n ne ovät hyvin suuriä, hyvin käuniitä. Minä mietin telttäkojussäni, miltä se kukko västustäjän silmin lä hietä isyydeltä kätsottunä oikeästi nä yttä ä. Uskon, että hyvin hurjältä, voimäkkäältä jä perä ä näntämättomältä. Aämun väljettuä sodin läkkää, äreenät tyhjenevä t jä isä nnä t poistuvät äämutoimiin. On kuin päikällä ei koskään olisi yhtä ä n metsoä ollutkään, onhän västä huhtikuun älku. Poistuessäni kojustä kuulen kängäskiurun erinomäisen käunistä läuluä korkeältä metsä n yltä. Tiedä n, että metsolässä käikki on mällillään. Teksti jä kuvät: Anä Schorin 3

4 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA TALVIRIEHA Läskiäissunnuntäinä sä ä suosi kylä yhdistyksemme kolmänteen Tälviriehä-täpähtumään sääpuneitä, noin reiluä kuuttäkymmentä vieräskirjään nimensä kirjoittänuttä. Aurinko päistoi jä pieni päkkänen tärjosi lä hes hänkikäntoä. Täpähtumä älkoi kello yhdentoistä äikoihin Vihiniemen kylä tälon ympä risto ssä. Pulkkämä essä, Lehtojen rinteessä, oli luntä sen verrän, että siinä juuri pulkkä luisti. Sämällä pellollä lenkkiä kiersi Stunttä-poni tärjoten läpsille rekiäjeluelä myksiä. Sisä llä kylä tälollä oli tärjollä mm. hernesoppää, läskiäispullää jä mäkkärää. Sälin puolellä oli käsvomääläustä Kemppaisten tytä r- ten toimestä sekä mähdollisuus luovään täiteilemiseen sormivä - rien jä äskärtelumäälien känssä. Sälissä oli po ydä lle levitetty täpettejä, jä äjätuksenä oli, että määlärit ikuistäisivät myo s kä tensä jä ljen muistoksi täpähtumästä. Jä mitä pä olisi riehä ilmän perinteistä ärvontää, pä ä pälkintonä vihreä pulkkä. Kylä yhdistyksen kälentereitä oli myo s myynnissä, äiheenä vuoden 2015 kälenterissä on Kosken äsemän junärätä. Kälenterin voi edelleen säädä omäkseen ottämällä yhteyden Eero Kallioon, p Täpähtumässä oli enemmä n luntä kuin edellisenä tälvenä, muttä vä hemmä n kuin ensimmä isenä tälviriehän jä rjestä misvuonnä Sämässä suhteessä täisi mennä myo s kä vijo iden lukumä ä rä. Tälviriehän puuhäporukkä oli myo s melko sämä kuin äiempinä vuosinä. Tä hä n kylä n yhteisten täpähtumien puuhäporukkään olisivät tervetulleitä käikki, jotkä kokevät tä lläisten yhteiso llisen tekemisen tuovän elä mä n iloä. Uudet ideät jä äjätukset tulevät uusien tekijo iden myo tä. Buffetissa nautittiin laskiaispullista. Teksti: Säri Kyllo nen Kuvät: Eero Källio Lehtojen pellon rinteessä sai pitkät pulkkaliu ut. Pulkkamäen ympäri pääsi myös rekiajelulla. PÖLLÖRETKI Kosken kylä yhdistyksen luontoretkellä määliskuussä suunnättiin po llo jen perä ä n luontoguru Ana Schorinin johdollä. Tä mä oli toinen yritys retkelle, sillä älkuperä inen retkipä ivä viikkoä äiemmin, peruuntui kovän tuulen johdostä. Kello 20:30 Vihiniemen kylä täloltä stärttäsi viitisentoistä innokästä po llo jen huhuilun kuuntelijää jälkäpätikässä kohti Vänhää Koskentietä. Retkellä kuultiin hyvin päljon eriläisiä ä ä niä : junän suhähteluä, lentokoneitä, äutojen hurinää jä Kosken voimäläitoksen jylyä. Po llo jen ä ä net räjoittuivät tä llä kertää pieneen pä tkä ä n helmipo llo n (kuvassa) puputustä, muttä mätkän edetessä näutittiin hyvä stä seurästä jä liikunnän ilostä: kä velymätkää kärttui noin 8 kilometrin verrän. Mätkällä pysä hdyttiin vä lillä näuttimään evä itä jä käikkien iloksi jä ihmetykseksi metsä n siimeksessä to rmä ttiin kähteen leikkisä ä n mä yrä n pentuun, jotkä päinivät ihän polun vieressä, eivä tkä ensin tuntuneet läisinkään kiusääntuvän uteliäästä kätselijäjoukostä. O inen väellus täitettiin täskulämppujen loisteessä iloisesti rupätellen sekä kuunnellen Anän tietä mystä tä hdistä jä luonnon äsioistä. Tä mä oli luontoretkeä pärhäimmillään! Teksti Säri Kyllo nen Kuvä: Anä Schorin 4

5 LINTURETKI SAARENJÄRVELLE Läuäntäiäämu äukeni tä ydellisenä klo 9 kylä täloltä stärtänneille linturetkeilijo ille. Aurinko päistoi kirkkäältä täiväältä jä lä mpo tilä hiläutui pikkuhiljää ylo spä in. Mukänä oli kymmenkuntä lintujentiirääjää, isojä jä pienempiä. Jo tutuksi kä yneen retkivetä jä Ana Schorinin johdollä tepästeltiin kiikärit käulässä loistävälle lintujen bongäuspäikälle Sälmisen konehällin nurkille, jostä äukeni lääjä nä kymä Säärenjä rvelle. Siellä meitä odotti kolme lintuälän ämmättimiestä kiikärit tärkennettuinä. Kiikärin linssiin osui niin isojä kuin pieniä muuttolintujä, eniten huomiotä värmään säivät härvinäisemmät korkeällä käärrelleet petolinnut hiirihäukkä jä merikotkä. Komeitä kurkiä, läulujoutseniä sekä kottäräisiä jä moniä muitä Säärenjä rven idyllisellä lintujä rvellä viihtyviä läjejä oli liikkeellä. Kinkkisiä lintuihin liittyviä kysymyksiä lenteli nä ille vuosiä lintujä bongänneille jä västäukset lentelivä t täkäisin kuin äpteekin hyllyltä. Nä mä rennon räuhälliset luontoretket ovät nyt reilun vuoden verrän tuoneet ihänteellisen mähdollisuuden lä hteä mukävällä porukällä näuttimään Kosken äsemän luonnon tärjoämiä elä myksiä. Jä nnityksellä jä ä dä ä n odottämään seuräävää luontoretkeä. Nä istä retkistä voi ilmoituksen bongätä Kosken kylä yhdistyksen Fäcebook-ryhmä stä, kylä n ilmoitustäulultä täi kylä n omiltä nettisivuiltä, Retkiteksti: Säri Kyllo nen Retkikuvä: Eero Källio Lintuhärrästäjän teksti: Juhäni Kiiskinen Lintukuvät: Veli-Pekkä Rännilä Retkeläisiä Ampuhaukka RETKI LINTUHARRASTAJAN SILMIN Läjejä nä htiin yhteensä 62 kpl, joistä härvinäisin oli määkotkä. Mielenkiintoistä oli myo s nä hdä määkotkä jä merikotkä yhtä äikää ilmässä. Ampuhäukkä teki nä yttä vä n ylilennon jä täiväänvuohiä oli päikällä härvinäisen suuri lukumä ä rä (53 kpl). Hemppo pistä ytyi esittä ytymä ssä koko retkiporukälle jä täiväältä kuultiin myo s käpustärinnän surumielinen huiluä ä ni. Lintujen ä ä nimääilmään voit tutustuä: Listä retkellä nä hdyistä linnuistä: Ampuhäukkä Kurki Rä kä ttirästäs Fäsääni Kä pytikkä Sinisorsä Hääpänä Läulurästäs Sinitiäinen Häräkkä Määkotkä Täiväänvuohi Härmäälokki Merikotkä Tälitiäinen Härmääpä ä tikkä Merimetso Tävi Hemppo Metsä hänhi Teeri Hiirihäukkä Metsä viklo Telkkä Isokoskelo Mustärästäs Tikli Joutsen Nääkkä Tukkäsotkä Kääkkuri Näurulokki Tuulihäukkä Kälälokki Niittykirvinen To yhto hyyppä Känähäukkä Nä rhi Uivelo Käpustärintä Päjusirkku Uuttukyyhky Käulushäikärä Peippo Väris Keltäsirkku Peukäloinen Värpunen Kesykyyhky Pikkuvärpunen Värpushäukkä Kiuru Punäkylkirästäs Viherpeippo Korppi Punätulkku Vihervärpunen Kottäräinen Puukiipijä Vä stä rä kki Kulorästäs Räutiäinen Maakotka Metsähanhia 5

6 KYLÄLÄISEN ESITTELY ERIC (EERO) PENTTILÄ Säimme helmikuun puolivä lissä tävänomäisestä mukävästi poikkeävän yhteydenoton Koski äs. sä hko postiimme. Se älkoi Terveiset Austräliästä jä sisä lsi tärinän entisestä koskeläisestä Eero Penttilästä, nykyisestä gueensländiläisestä Eric Penttilästä. Eric kirjoittää: Häkiessäni ä skettä in jotäin äivän muutä netissä, osuin yllä ttä en Koski äs. -sivuille. Sivujä lukiessäni mieleeni päläutuivät läpsuusjä nuoruusäjän käukäiset, muttä käuniit muistot elä mä stä ni Koskellä 1950-luvullä. Asuin 18-vuotiääksi ästi Kosken Vä ä rlä n, Kivilinnäksi kutsutussä, nykyisin käi jo melko räppeutuneessä, suuressä tälossä. Täloon kuului käikkiään kolme pientä äsuntoä jä meidä n lisä ksemme muissä äsunnoissä oli usein vuokräläisiä. Tälon historiästä tiedä n väin sen verrän, että ä itini ilmeisesti säi sen ostettuä jonkin siirtoläisten äsuttämisprojektin käuttä. Västäpä ä tä oli sämäntäpäinen vänhä hirsiräkennus, jonkä silloinen Kosken poliisi, Eelis Julin, myo hemmin purki jä räkensi itse nykyisin päikällä olevän räkennuksen. Kosken kärtänollä oli vielä tuolloin hyvin keskeinen äsemä päikällisten äsukkäiden elä mä ssä. Silloin olivät vielä toiminnässä voimäläitoksen lisä ksi äinäkin mylly jä sähä. Pä ä osän kärtänon toiminnästä perustui tietysti määnviljelykseen jä kärjänhoitoon. Se tyo llisti äikä moniä päikällisiä. Oli ägronomiä, oli pehtooriä, oli tällimiestä, oli kärjäkkoä, puutärhuriä, träktorin kuljettäjiä, muonämiehiä jä renkejä. Monet minunkin kouluäjän kesä lomistä kuluivät sokerijuurikkään härvennuksessä, jä säinpä joskus heinä äikään äjää jopä hevostä. Silloin poikänenkin tunsi itsensä jo melkein mieheksi. Austräliässä viettä mä ni vuodet ovät kuluneet monenläisissä tehtä - vissä. Nyt elä kepä ivinä voi jo tunteä suurtä tyydytystä siitä, että minullä on ollut tiläisuus pälvellä Austräliän suomäläisyhteiso ä monissä luottämustehtä vissä. Olen ollut mukänä yli 30 vuottä edistä mä ssä suomäläisten vänhustenhoitoä tä ä llä. Olemme onnistuneet säämään äikään mällikelpoisen vänhustenhoitoläitoksen Finländiä Villägen, sekä 23 yksittä istä täloä kä sittä vä n elä kelä iskylä n. Toimin väimoni Sonjan känssä muutämän vuoden Finländiä Villägen johtäjänä, sekä myo hemmin pitkä ä n myo s Austräliän Suomäläisen Lepokotiyhdistyksen puheenjohtäjänä. Rädiotyo kin on tullut tutuksi toimittuäni yli kymmenen vuottä määilmän suurimmän monikulttuurisen rädioäsemän SBS:n suomenkielisten lä hetysten toimittäjänä jä pä ä llikko nä. SBS-rädio lä hettä ä ohjelmiä yli 70:llä eri kielellä, joistä suomen kieli on yksi. Siinä toimessä minullä oli mähdollisuus suomen kielen jä kulttuurin yllä pitä misen lisä ksi tehdä tyo tä myo s Suomen tunnetuksi tekemiseksi tä ä llä Austräliässä. Yhteenvetonä on käi todettävä, että käikestä huolimättä sydä messä ni olen äinä "koskeläinen", väikkä käksoiskänsäläisenä minullä on käksi määtä, synnyinmää jä äsuinmää. Ericin kotitalo, Kivilinna, pihan puolelta kuvattuna 1950-luvulla Kä vin ensin Kosken äsemän känsäkouluä jä myo hemmin Pernio n Yhteiskouluä. Austräliän terveisin, Eric (Eero) Penttilä Yksinhuoltäjää itini kuoltuä 1958 Helsingin päremmät tyo mähdollisuudet houkuttelivät nuorukäisen muuttämään pois Koskeltä. Siitä huolimättä Koski on ollut minulle hyvin lä heinen päikkä, väikkä määilmän tiet ovätkin kuljettäneet minut käuäs Koskeltä. Olen äsunut viimeiset 48 vuottä Austräliässä jä nykyisin vietä n elä kepä iviä Queensländin pä ä käupungin Brisbänen lä histo llä sijätsevällä Bribien säärellä. Käikistä muutoksistä huolimättä Koski sä ilyy muistoissäni selläisenä kuin se oli 50-luvullä. Kosken äsemäseutu oli silloisen mittäpuun mukään melko vilkäs päikkä. Itse äsemä oli hyvin keskeinen päikkä, missä äinäkin me nuoret kokoonnuimme usein junien tuloäikoihin. Päikän vilkkäudestä kertoo myo s se, että äsemän vieressä toimi kolme käuppää, jä käikille tuntui riittä vä n äsiäkkäitä. Koskellä oli myo s tuolloin Aimo Keskitälon omistämä täksikin. Se nä htiin äinä äsemällä odottämässä junästä poistuviä mätkustäjiä. Muistini mukään Keskitälon täksi poistui äsemältä hyvin härvoin tyhjä nä. Linjä-äutoliikennekin oli kohtäläistä: päri pä ivittä istä, edestäkäistä vuoroä Helsinkiin. Sen lisä ksi Koskellä kä vi ärkipä ivisin myo s Aijälän käivosmiehiä kuljettävä linjä-äuto. Räutätie jä äsemä olivät myo s tä rkeä tyo näntäjä. Oli äsemäpä ä llikko, äsemämies, pärikin rätävärtijää, rätämestäri jä tietysti myo s postinhoitäjä. Aijälän käivoksen tuottämä mälmirikäste kuljetettiin kuormä-äutoillä Kosken äsemällä olleen "mälmiläiturin" käuttä junänväunuihin vietä vä ksi edelleen muuälle. Tä mä kin tyo llisti muistini mukään äinäkin 4-5 päikällistä äutoilijää. Teksti: Eric Penttilä jä Elinä Kotiläinen Kuvät: Eric Penttilä 6

7 KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT SUURI KUUSI Kun Kosken äsemältä mentiin Pernio n suuntään noin kilometrin mätkä, tultiin neljä n tien risteykseen. Tiet hääräutuivät Pernio o n, Ylikulmälle, Kiskoon jä Kosken äsemälle. Risteys oli äikoinään kuuluisä siitä, että yhdessä häärässä käsvoi vältävän suuri kuusi. Sen ympä rysmittää kä vi moni mittäilemässä, ylettyisivä tko kä sivärret sen ympä ri. Kyllä siinä tärvittiin äinäkin pärin ihmisen kä sivärret, ennen kuin puunympä rys tuli mitättuä. Kuusestä oli äjän mittään tullut niin kuuluisä määmerkki, että Täälintehdäs - Helsinki -linjä-äutossäkin rähästäjälle mäksuä suorittäessä riitti, kun sänoi menevä nsä "Ison kuusen" lä helle, niin hä n heti tiesi, missä selläinen oli. Kuusestä tuli muutenkin jonkinläinen määmerkki. Sitä kä ytettiin jonkinläisenä ilmoitustäulunä. Päikälliset ihmiset läittoivät siihen monenläisiä ilmoituksiä täväroiden myynnistä jä ties mistä käikestä muustäkin. Kuusessä ilmoitettiin myo s päikällisistä täpähtumistä. Yksinkertäiset kä sinkirjoitetut iltämäilmoitukset näulättiin kuusen runkoon. Siihen äikään televisiot olivät hyvin härvinäisiä, eikä määseudullä ollut elokuväteättereitä. Ainä silloin tä llo in kuuseen ilmääntui oikein kirjäpäinotyo nä tehty komeä mäinos, jokä kertoi ohikulkijoille, että kylä ä n oli tulossä elokuväesitys. Elokuväkiertueet, millä nimellä nuo esitykset tunnettiin, kiersivä t ympä ri määtä päikkäkunnältä toiselle. Muistääkseni useimmät noistä esityksistä pidettiin silloisellä Vihiniemen Tyo vä entälollä. Sälin eteen äsetettiin pienikokoinen kängäs jä sälin täkäosään äseteltiin po ydä stä jä tuoleistä koroke projektorille, jottä kuvä nä kyisi kätsojien pä iden yli. Pienistä mukänä kuljetettävistä läitteistä jä kenties älkeellisen filminkin johdostä kuvän läätu oli heikko. Mustävälkoinen kuvä vä risi jä nä ytti kuin lumihiutäleitä olisi sätänut känkäällä. A ä ni oli sitä heikompi. Puhe sä risi jä musiikin täso ylitti usein puheen. Se ei kuitenkään häitännut innostunuttä yleiso ä : elokuvän viesti jä täpähtumät selvisivä t yleiso lle jä nä htiin oikeitä filmitä htiä esiintymä ssä. Muistini mukään kä vin juuri Vihiniemessä kätsomässä ensi kertää myo s Vä ino Linnän Tuntemättomän Sotilään. Se oli minulle hyvin väikuttävä täpähtumä jä muistän tuon elokuvän täpähtumiä vielä kin. Tuo kuuluisä kuusi on käi käädettu jo vuosiä sitten. Teiden muodostämä risteyskin on muuttänut muotoään vuosien kuluessä. Kuusi kuitenkin sä ilyy monien muistoissä. Teksti: Eric Penttilä KYLÄTALON 60-LUKU Jos 1950-luku oli äktiivisen jä monipuolisen toiminnän äikää Vihiniemen Tyo vä entälollä, nä kyy po ytä kirjoissä päljon viitteitä siitä, miten toimintä 1960-luvullä vä heni, jä muuttui myo s poliittisemmäksi. Tyo vä enyhdistyksen kokouksiä oli härvemmin, kokousmuistiot ovät lyhyitä jä iso osä kokousäjästä kä ytettiin eri tähoiltä tulleiden kiertokirjeiden lukemiseen. Täpähtumiä on härväkseltään jä jä rjestysmiesväkuutuskin peruttiin vuonnä Tyo vä entälollä jä rjestetä ä n kuitenkin vielä räittius- jä puurojuhlät, jä luvun lopullä yritetä ä n elvyttä ä liikuntähärrästuksiä: 1967 jä rjestetä ä n hiihtokilpäilut jä sämänä vuonnä äloitetään uudestään lentopällopelit. Toiminnän vä hä isyys nä kynee myo s siinä, että 1966 erikseen pä ä tetä ä n, että vähtimestärin on mäksettävä sä hko läsku jä hänkittävä puut itse. Tyo vä entälon kuitenkin yllä pidetä ä n jä tälossä tehdä ä n tärvittävät korjäukset. Heti vuosikymmenen älussä äsennetään kättotikäpuut, 1962 tehdä ä n remontti vähtimestärin äsunnossä jä 1967 korjätään tälon vesikätto. Vuosikymmenen lopullä pyydetä ä n ärvio tyo vä entälon sä hko istä jä kevä ä llä 1969 ne pä ä tetä ä n uusiä. Tälon yllä pitoon hänkitään värojä mm. myymä llä rätäpo lkkyjä rädänvärrestä jä vä lillä hyo dynnetä ä n väihtokäuppojäkin: Tyo vä entälolle säätiin portäät väihtämällä kolme liträä ylijä ä mä määliä puutävärään. Aivän vuosikymmenen lopullä, Itsenä isyyspä ivä nä , täpähtuu jotäin, jokä äloittää lä hes kymmenvuotisen väiheikkään tärinän Tyo vä entälon historiässä: Vähtimestäri vie känojen lä m- mikkeeksi kuumiä hiiliä ulkohuoneeseen sillä seuräuksellä, että yo llä klo 3.15 ulkohuone pälää. Todennä ko isesti kä ymä lä räkennus päloi niin hyvin, koskä siellä oli puuvärästo, jossä sä ilytettiin myo s päläviä nesteitä, äinäkin jokin äikä myo hemmin ännetään pälävien nesteiden sä ilytyskielto. Tä stä älkää vä rikä s wc-pohdintä, jostä säätte lukeä seuräävässä numerossä, jä tekisipä mieleni sänoä, että ei kyseinen keskustelu äivän pä ä to ksessä ä n ole vielä luvulläkään. Teksti: Elinä Kotiläinen 7

8 KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY KIITTÄÄ LIONS CLUB PERNIÖTÄ Lions Club Pernio on toiminut Pernio n jä Sä rkisälon älueillä 50 vuottä. Juhläpä ivä ä vietettiin monin eri tävoin läuäntäinä 7. pä ivä - nä määliskuutä Juhläpä ivä n kunniäksi LC Pernio hälusi myo s tukeä räjällisillä resursseillä pyyteeto ntä jä ärvokästä väpääehtoistyo tä tekeviä yhdistyksiä jä yhteiso jä. Kosken äsemän kylä - yhdistys ry säi lähjoituksenä 1500 Vihiniemen kylä tälon kunnostukseen. Koski äs. kylä yhdistys ry kiittä ä lä mpimä sti LC Pernio tä huomionosoituksestä. Teksti Elinä Kotiläinen Kuvä: Pernio nseudun lehti Koski as. kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Kallio vastaanotti lahjoituksen LC Perniön juhlatoimikunnan puheenjohtajalta Pekka Paakkaselta. TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI ON KAIKILLE AVOIN! Onko tiedossäsi täpähtumiä, joistä kännättäisi kertoä kylä lä isille? Täi oletko itse ehkä jä rjestä mä ssä jotäin, johon häluäisit kutsuä kylä lä iset mukään? Täpähtumäkälenteri on käikille kylä lä isille ävoin jä mäksuton ilmoitustäulu. Lä hetä täpähtumätiedot ilmestymiskuukäuden 1. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com. 8