PÖYTÄKIRJA SOS. -DEM. NAISLIITO N XXIV EDUSTAJAKOKOUKSEN KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ LOKAKUUN 30 JA 31 PÄIVINÄ Liitteenä:

Transkriptio

1 SOS. -DEM. NAISLIITO N XXIV EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ LOKAKUUN 30 JA 31 PÄIVINÄ 1965 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KIRJASTO * * (480) Sos.dem Naiset 2 K Sos.dem. naisliiton XXIV edustapkokouk Liitteenä: Liiton toimintakertomus vv 'ja kokoukselle esitetyt alustukset

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kokouksen avau s 5 Kutsuvieraiden tervehdykse t ~ Valtakirjojen tarkastajie n valint a j a edustajavaltuuksie n 10 hyväksyminen 2 2 Kokouksen laillisuude n j a päätösvaltaisuude n toteamine n 2 8 Kokouksen virkailija t 2 9 Pöytäkirjan painattamine n 3 0 Kokouksen esityslista, työohjelm a j a kokoussäännö t 3 0 Valiokunnat 3 2 Katsaus poliittisee n j a taloudellisee n tilanteesee n 3 3 Liiton toimintakertomukse t vv Liiton tilikertomukse t vv Vastuuvapauden myöntämine n 4 4 Puheenjohtajan vaal i 4 4 Liiton toimikunna n jäsente n vaal i 4 5 Kunniapuheenjohtajan kutsumine n 4 6 Toinen kokouspäiv ä 4 7 Liittoneuvoston vaal i 4 8 Tilintarkastajain vaal i 4 8 Jäsenmaksujen suuruu s 4 8 Toimintasuunnitelmia 4 9 Syntyväisyyden säännöstel y vaik o raskaude n keskeyttämine n 5 4 Yksinäiset naise t perheenhuoltajin a 5 6 Varhaisnuorisotyö 5 7 Mitä Y K o n j a mit ä s e tekee? 5 8 Selostus poliittisest a j a taloudellisest a tilanteest a (Jatkoa ) Liittotoimikunnan vaal i 5 9 Jäsenmaksut 6 2 Sos.-dem. Naisliito n toimintamahdollisuuksie n säilyttämine n 6 2 Kotimaisten tuotteide n suosimine n 6 9 Kotimaisen teollisuude n menoki n takaamine n 6 9 Keski-ikäisten naiste n ammattikoulutu s hoidettav a valtio n toimesta 7 1 Keski-ikäisten naiste n työhönsijoitusongelma t 7 1 Perhe-eläkekysymys 7 3 Kohtuullinen eläk e siviilileskill e 7 3 Parannus lakialotteesee n asumistuest a vanhuksill e 7 6 Asuntotuki vanhuksill e vuokra-asuntoihi n j a omakotitaloihi n sekä omii n asunto-osakkeisii n lisän ä kansaneläkkee n tuki - osaan 7 6 Äitiyspäiväraha 7 7 Syövän torjunt a 7 8 Kouluikäisten laste n j a nuorte n terveydenhuolt o 7 8

4 Sivu Julkilausuman hyväksymine n 7 Kokouksen lopettamine n Pöytäkirjantarkastajien lausunt o 8 5 LIITTEEN SISÄLLYSLUETTELO Esityslista 3 Sos.-dem. Naisliito n toimintakertomukse t vv Alustuksia: Toimintasuunnitelmia 3 6 Syntyväisyyden säännöstel y va i raskaude n keskeyttämine n Yksinäiset naise t perheenhuoltajin a 4 0 Varhaisnuorisotyö 4 1 Mitä Y K o n j a mit ä s e tekee? 4 2 Sos.-dem. Naisliito n toimintamahdollisuuksie n säilyttämine n 4 7 Kotimaisten tuotteide n suosimine n 4 9 Kotimaisen teollisuude n meneki n takaamine n 5 0 Keski-ikäisten naiste n ammattikoulutu s hoidettav a valtio n toimesta 5 1 Keski-ikäisten naiste n työhönsijoitusongelma t 5 2 Perhe-eläkekysymys 5 3 Kohtuullinen eläk e siviilileskill e 5 4 Parannus lakialotteesee n asumistuest a vanhuksill e 5 5 Asuntotuki vanhuksill e vuokra-asuntoihi n j a omakotitaloihi n 5 6 Äitiyspäiväraha 5 7 Syövän torjunt a 5 7 Kouluikäisten laste n j a nuorte n terveydenhuolt o 5 8

5 SOS.-DEM. NAISLIITON XXIV EDUSTAJAKOKOUS HELSINGISSÄ LOKAKUUN 30. ja 31. pnä 1965 PÖYTÄKIRJA KOKOUKSEN AVAUS Sos.-dem. Naisliiton XXIV edustajakokous alkoi lokakuun 30. päivänä 1965 klo 11 Laulu-Miesten huoneistossa Hietaniemenkatu 2. Sali oli koristettu tarkoitusta varten Suomen ja Sos.-dem. Naisliiton lipuin sekä kukkasin. Trio Hopeavuoren soiton jälkeen liiton puheenjohtaja Martta Salmela-Järvinen astui puhujakorokkeelle pitäen seuraavan avauspuheen: Sos.-dem. Naisliito n toimikunna n puolest a toivota n teidä t kaikk i sydämellisesti tervetulleiks i liittomm e XXIV:ee n edustajakokouk - seen. Kulumass a olev a vuos i o n tavallaa n liittomm e juhlavuosi, sillä heinäkuuss a tul i kuluneeks i 6 5 vuott a liittomm e perustami - sesta. Vuos i ol i moness a suhteess a sange n merkittäv ä vuosi. Se aloitt i uude n vuosisada n j a tält ä kahdenneltakymmenennelt ä vuosisadalta odotettii n silloi n paljon. Sill e o n ehditt y j o anta a mo - nenlaisia nimityksiä, sit ä o n mm. aikanaa n sanott u laste n vuosisa - daksi. Tosiasi a onkin, ett ä laste n asem a j a oikeude t ova t kulunei - den vuosikymmenie n aikan a useast i ollee t valokeilassa, j a useit a syvälle käyvi ä uudistuksi a j a parannuksi a o n laste n asemaa n saa - tukin aikaan. Mutta siit ä huolimatt a voitanee n sanoa, ett ä kahdeskymmene s vuosisata o n ollu t myö s laste n kärsimyste n vuosisata, sill ä nii n suuria lapsii n kohdistettuj a kollektiivisi a j a suorastaa n tahallaa n aiheutettuja kärsimyksi ä e i kirjoitetuss a historiass a lien e aikai - semmin löydettävissä. Palauta n vai n mielee n toise n maailmanso - dan aikan a natsi-saksass a tapahtunee t juutalaiste n joukkomur - hat, jolloi n miljooni a naisi a j a lapsi a joutu i tuhokuolema n uh - reiksi vai n siit ä syystä, ett ä kuuluiva t tuomittuihi n kansanryh - miin, jotk a tietoisest i j a systemaattisest i tuhottiin. Voimmekin todeta, ett ä liittomm e perustamisest a kuluneesee n kuusikymmenviisivuotisajanjaksoon sisälty y kok o ihmiskunna n elämässä syvi ä ristiriitaisuuksi a j a vastakohtaisuuksia. E i tieten -

6 kään vo i kieltää, etteik ö valoisiaki n kohti a olis i ollu t nähtäviss ä ja koettavissa, varmaankaa n emm e olis i jaksanee t elä ä alituise n synkkyyden j a epävarmuude n painostamina. Kaikki se, mik ä o n eletty, o n kuitenki n jääny t taakse, j a toi - vorikkaina suunnittelemm e tulevaisuutt a eteenpäin. S e o n ain a ollut meidä n edustajakokoustemm e tehtävänä. Nii n myö s tule e tehtäväksi täss ä kokouksessa, jot a ny t parhaillaa n olemm e aloitta - massa. Voimm e myö s todeta, ett ä kansakuntamm e kohtaloiss a tulee liitollamm e edellee n olemaa n om a osuutens a j a tehtäväns ä niin kui n o n ollu t tähänki n ast i kaikkie n näide n 6 5 vuode n ai - kana. Näemme, ett ä mone t niist ä uudistuksista, jotk a tän ä päi - vänä ova t j o lainsäädännössämm e toteutuneina, ova t ollee t poh - dinnan j a keskustelu n alaisin a liittomm e yhdistyksiss ä j a edusta - jakokouksissa. Tässä yhteydess ä o n aihett a palautta a mieleen, ett ä hiuka n yl i 60 vuott a sitten, Tampereell e heinäkuuss a pidetyss ä liito n edustajakokouksessa hyväksyttii n liito n ohjelmaa n kaks i vaati - musta: samast a työst ä o n maksettav a sam a palkka ; synnyttäjäll e on säädettäv ä vapaa-aika a 5 viikko a enne n j a 7 viikko a jälkee n synnytyksen. Työt ä e i sa a aikaisemminkaa n alka a lääkärintodis - tuksenkaan nojalla. Vast a ny t kulunee n kolmivuotiskaude n aikan a on näm ä kaks i vaatimust a saat u muodollisest i lainsäädännöss ä to - teutetuksi j a vahvistetuksi, joski n vieläki n o n kummassaki n koh - dassa korjaamise n j a muutokse n varaa. Kolmivuotiskausi viimeisest ä edustajakokouksestamm e o n ollu t työväenluokan kannalt a aik a ankeat a aikaa. Vuode n vaaleiss a porvaristo sa i eduskuntaenemmistön, kaikkiaa n 11 3 paikka a j a tä - män enemmistö n varass a s e o n myö s maat a hallinnut. Moni n ta - voin täm ä valtakaus i o n lyöny t leimans a sisäpolitiikkamm e j a taloudelliseen elämäämme. Eduskunnass a suoritettav a sosiaaline n lainsäädäntötyö o n jok o pysähtyny t ta i edistyny t sange n hitaasti. Niin kui n j o edell ä huomautin, esim. sairausvakuutuslak i o n j o osoittautunut sange n puutteelliseks i j a vajavaiseks i j a se n kor - jautumista odotellaa n sairauksie n rasittamie n kansalaiste n kes - kuudessa. Sosiaalise t avustukset, lapsilisä t j a vanhuuseläkkee t ovat neki n jähmettynee t paikoillee n siit ä huolimatta, ett ä hinna t ovat ollee t jatkuvass a noususs a j a inflaati o o n vieny t osans a saa - vutetuista palkkoje n korotuksista. Vähävaraisill e kuluttajill e epä - edullinen liikevaihtoverolak i hyväksyttii n vastoi n yhtynee n va - semmiston tahto a kahtee n otteesee n vuodeks i kerrallaa n j a täte n saatiin aikaa n hintoje n kohoamine n j a elämänehtoje n vaikeutu - minen. Liikevaihtover o asetettii n sellaisill e kulutushyödykkeill e kuin elintarvikkeille, vaatteill e j a jalkineill e j a täte n nimenomaa n monilapsiset perhee t ova t joutunee t erityise n epäoikeudenmukai - sen verotukse n kohteiksi. E i olekaa n se n vuoks i ihme, ett ä työ - väenluokan keskuudess a odotetaa n hartaast i uusi a vaaleja, toivo - taan, ett ä niiss ä saadaa n muuto s nykyisee n olotilaa n j a eduskun - nassa päästää n oikeudenmukaisempii n voimasuhteisiin. Tässä mieless ä olis i tietenki n odottanut, ett ä ns. sovintoneuvottelut TPSLr n j a Sos.-dem. Puoluee n välill ä olisiva t päättynee t myönteisiin tuloksiin. Näi n olis i sosialidemokratia n voima t saat u kootuiksi yhteisee n rintamaa n kaikkiall a uhkaava a sosiaalist a j a taloudellista taantumust a vastaan. Valitettava a on, ett ä puhee t eivät ol e johtanee t sanoist a tekoihin, eik ä ede s siihen, ett ä sek ä Sos.-dem. puolu e ett ä Sos.-dem. Liitt o voisiva t esiinty ä yhteisess ä vaaliliitossa ens i eduskuntavaaleissa. Kunnallisvaaleissa, saatii n 6

7 tästä toiminnast a sange n myönteisi ä tuloksia, vaikk a sos.-dem. puolueen järjestöje n suhtautumine n vaaliliittopyrkimyksii n oliki n horjuvaa. Eräiss ä kunniss a siihe n suostuttiin, ku n taa s toisaall a asetuttiin jyrkäst i oikeauskoisell e kannalle. Täyty y viimeisee n ast i toivoa, ett ä järje n ään i viel ä pääse e vaikuttamaa n eduskunta - vaalivalmisteluihin. Tosi n viim e aikoin a kuullu t puheenvuoro t ei - vät tät ä toivo a vahvista, sill ä nii n kaua n kui n vaaditaa n toisen, joskin pienemmä n puoluee n täydellist ä nöyrtymistä, ymmärtä ä hyvin, ett ä tämä n täyty y herättä ä vastustusta, varsinki n ku n puo - lueriidan syy t eivä t suinkaa n yksipuolisest i ollee t niide n taholla, jotka sos.-dem. puolueest a aikanaa n erotettiin. Tosin erottamise t ny t o n ilmoitett u peruutetuiksi, mutt a mitää n muutosta Sos.-dem. puoluee n suhtautumisess a esim. Sos.-dem. Naisliittoon e i näyt ä tapahtuneen. Muu n muass a sos.-dem. naiste n sosiaaliseen toimintaan, ensikotityöhön, vanhainkoti - j a kesävir - kistystoimintaan, näyttä ä sos.-dem. sanomalehdistö n suhtautumi - nen edellee n oleva n täysi n kielteistä, vaikk a jop a porvarilliste n vastaavien järjestöje n toiminta a aik a laajastiki n otetaa n huo - mioon. Kuitenki n meidä n sosiaalisiss a järjestöissämm e sos.-dem. naiset toimiva t viel ä yhdessä, eik ä mitää n jakautumist a ol e tapah - tunut. Jo s kesä ä toivotaan, täyty y myö s kevää n merkkej ä oll a näkyvissä. Sos.-dem. Naisliito n järjestöje n toiminnass a o n kulunee n toi - mintakauden aikan a ollu t havaittaviss a kasvu a j a edistystä. Meill ä oli kolm e vuott a sitte n takanamm e raskai n taival, mink ä sos. - dem. naisliik e sitte n kansalaissoda n päivie n ol i joutunu t koke - maan. Oletimm e viim e kokouksessamme, ett ä olemm e menoss a kohti noususuuntaust a j a näi n o n myö s tapahtunut. Uusi a osas - toja o n perustett u j a järjestömm e aktiivine n voim a o n saanu t il - mauksensa moniss a yhteisiss ä esiintymisissä. Kokoukselle esitetyst ä toimintakertomuksest a voimm e nähdä, että toimint a o n ollu t monipuolist a j a innoittavaa. Esitykse t j a alustukset viittova t myö s tiet ä tulevaisuuteen. Toiveikkai n mieli n tulemme varmaa n tält ä tienviitalt a jällee n astumaa n eteenpäin. Maailmankuva kokonaisuudessaa n tosi n näyttä ä synkältä, maail - mantilanne e i suinkaa n näyt ä lohdulliselta, mutt a toteamme, ett ä kuluvana vuonn a olemm e viettänee t Yhtyneide n Kansakuntie n olemassaolon 20-vuotisjuhla a j a ett ä kaikist a vastoinkäymisistää n huolimatta täm ä maailmanjärjest ö o n pystyny t torjumaa n pahim - man uhka n maailma n kansoje n tieltä. M e toivomme, ett ä s e pys - tyy tämä n tekemää n edelleenki n j a arvostellessamm e tämä n kan - sojen yhtymä n toiminta a palautamm e mieleemm e YK: n pääsih - teerin U. Thanti n sana t 20-vuotisjuhlapäivä n johdost a annetust a lausunnosta. Hä n sanoi : "Yhdistyneide n Kansakuntie n aloittaess a kolmannen vuosikymmenens ä näyttä ä selvältä, ett ä vaikk a maail - maa uhkaava t vaara t ova t suuria, n e eivä t ol e suurempi a kui n samanaikaisesti ihmiskunnall e tarjoutuva t kehitykse n mahdolli - suudet. Hallitusten, järjestöje n j a yksityiste n ihmiste n täyty y käyttää hyväksee n näit ä mahdollisuuksia, sill ä rauha n ylläpitä - miseksi j a lujittamiseks i kaikk i positiivise t voima t ova t tarpeen. " Meidän ny t avattav a kokouksemm e samoi n kui n kok o meidä n järjestöjemme toimint a j a työskentel y o n juur i tät ä positiiviste n voimien hyväksikäyttö ä j a meidä n täyty y pitä ä huolt a siitä, ett ä ne todell a vaikuttava t tehokkaasti. Hyvät toverit! Kokoontuessamme suunnittelemaa n uutt a toiminta a j a arvioi - 7

8 maan taaks e jäänytt ä työtä, emm e myöskää n vo i unohta a niit ä henkilöitä, jotk a viel ä viim e kokouksessamm e oliva t keskuudes - samme, mutt a joit a e i enä ä ole. Kaipauksell a muistelemm e heitä. Heidän paikkans a o n jääny t tyhjäksi. Näit ä tyhji ä paikkoj a o n jokaisessa järjestössä, jokaisess a valitamm e jonku n hyvä n tove - rin j a ystävä n poismenoa. Näide n joukoss a o n moni a sellaisia, jotka ova t merkittäväll ä tavall a osallistunee t yhteisee n toimin - taamme. Näit ä muistakaamm e kuitenkaa n unohtamatt a niitäkään, jotka hiljaisin a j a vaatimattomin a ova t tehnee t työtää n kuki n omassa ympäristössää n j a järjestössään. Hyvät toverit! Näiden poismenneide n joukoss a o n ensimmäisen ä mainittav a to - veri Helini Peiramo, jok a heinäkuu n 2 0 päivän ä siirty i ma - nan majoille. Hä n eht i tehd ä pitkä n päivätyö n sos.-dem. naisliik - keessä sek ä paikallisess a yhdistyksess ä ett ä piiri n puheenjohta - jana j a myöski n moniss a edustajakokouksissa. Hä n ol i Oulu n Ensi Kodi n perustaj a j a puheenjohtaj a se n aika a kui n hänell e elon aika a ol i suotu. Raittiusliik e ol i nii n ikää n häne n sydäntää n lähellä. Lokakuussa vuonn a siirty i mana n majoill e tover i Avilla Pitkäsilta Lahdessa. Hä n eht i yl i 85-vuotiaaks i j a ol i voimans a päivinä lahtelaiste n sos.-dem. naiste n toiminnna n keskeisimpi ä henkilöitä. Myöski n Ens i Koti-toimint a j a raittiusliik e ol i häne n sydäntään lähell ä j a hä n ol i Tulevaisuus-lehde n asiamie s useitte n kymmenien vuosie n ajan. Marraskuussa katkes i Tyyne Savolaisen elämänlank a Ääne - koskella, Hä n ol i Äänekoske n sos.-dem. naisyhdistykse n pitkäai - kainen puheenjohtaj a j a uskolline n aattee n ihminen. Perheenäi - tien kesävirkistytoimint a ol i hänell e läheistä, hä n ol i se n uran - uurtajia j a niinp ä äänekoskelaiste n kesäkot i saiki n nimeksee n Tyynelä Tyyn e Savolaise n muistoksi. Tammikuussa kuol i liittomm e veteraan i jäse n Ida Ristimäki, jok a myö s ol i tarmoka s järjestöihmine n omall a paikallaa n ja erityisestiki n jatkuvast i tek i työt ä Tulevaisuus-lehde n hyväksi. Viime edustajakokouksessamm e ol i viel ä pirteän ä j a eloisan a mukana Anni Rinne, j a hä n edustajakokoukse n alkaess a terveht i kokousta veteraan i jäsente n puolesta. Häne n takanaa n ol i pitk ä ja hyvi n työrika s aika. Hä n ol i j o aiva n nuoren a liittyny t puo - lueeseen, mutt a min ä muista n Ann i Rintee n vuodest a 1920, jolloi n kansalaissodan jälkee n olimm e Sos.-dem. Puoluee n järjestämill ä yhteisillä toimitsijakursseilla. Se n jälkee n hä n tul i v Sos. - dem. Naisliito n palvelukseen, mutt a siirty i sitte n Sos.-dem. Rait - tiusliiton luennoitsijaksi. Sos.-dem. Raittiusliito n toimitsijan a hä n oli erityisest i tunnett u laste n toiminna n järjestäjän ä j a tät i Rinn e tunnettiinkin kaikiall a täss ä maassa, miss ä nuori a ihmisi ä kokoon - tui, siell ä myö s täti-rintee n nim i tiedettiin. Paitsi näit ä kotimaast a saatuj a murheellisi a viestejä, olemm e saaneet viestej ä myö s ulkomailt a sellaiste n tovereide n poisme - nosta, jotk a ova t ollee t meill e läheisi ä j a monell a tavoi n kansain - välisen yhdessäolo n mukan a tullee t tunnetuiksi. Länsi-Saksa n so - sialidemokraattisen lehde n Gleichheiti n toimittaj a j a puoluee n naissihteeri Hertha Gotthelf kuol i toukokuuss a Meidä n leh - dissämme ol i usei n häne n kynäns ä tuotteita. Hä n ol i ain a iloine n ja toverilline n j a hä n ol i joutunu t Hitleri n vaino a paete n usea t vuodet elämää n maanpakolaisen a vieraass a maassa. Toine n traa - gillinen viest i kohtas i meit ä elokuu n 28. pn ä S e kertoi, ett ä 8

9 eräs Itävalla n johtavist a poliitikost a Oscar Pottaik ol i kuollu t vai - kean sairaude n murtaman a j a häne n vaimons a Marianne Pollak, joka ol i tunnett u sosialidemokraattisess a naisliikkeess ä j a kan - sainvälisessä toiminnassa, e i jaksanu t kestä ä tät ä 5 0 vuode n avio - liiton jälkee n tapahtunutt a eroa, vaa n seuras i miestää n vapaaeh - toisesti kuolemaan. Kaikki näm ä toverit, jotk a ole n täss ä luetellut, samoi n kui n nekin, joit a e i ol e tullu t nimelt ä mainituksi, ova t tehnee t syvä ä ja uranuurtava a työt ä sos.-dem. naisliikkee n j a kok o työväen - liikkeen hyväksi. Minä pyydä n ett ä m e hetke n hiljaisuudell a kunnioitamm e hei - dän muistoaan. Samalla ku n liittomm e järjestöje n edustaja t ova t kokoontunee t tänne yhteisee n neuvonpitoon, saamm e tervehti ä myö s vierainam - me muide n järjestöje n edustajia. Näide n järjestöje n kanss a olemme hyväss ä j a läheisess ä yhteistyössä. TPSL: n j a Sos.-dem. Nuorisoliiton, samoinkui n SAK: n j a TTJL: n kanss a meill ä o n ollu t koko aja n läheine n yhteistyö. Työväe n Sivistysliitt o j a Matkailu - liitto ova t osaltaa n rikastuttanee t toimintaamm e j a harrastuk - siamme, laste n j a nuorte n järjestö t j a sosiaalise t järjestö t ova t ai - van kui n omi a lapsiamme, liittomm e piirist ä j a alotteest a syn - tyneitä j a ny t j o voimakkaast i oma a toimintaans a j a tarkoitus - taan ilmentävi ä yhteenliittymiä. Toivotan kutsuvieraamm e samoi n kui n teidä t kaikk i yhdistys - tenne edustaja t j a järjestöjemm e jäsene t sydämellisest i tervetul - leiksi j a julista n Sos.-dem. Naisliito n XXI V edustajakokoukse n avatuksi. Neljä pikk u tyttö ä Tapiola n Haukoist a saapu i ny t kokousedus - tajien etee n j a esitt i veteraaneill e uude n sukupolve n tervehdyk - sen. Runo n ol i kirjoittanu t liittotoimikunna n jäse n Martta Kulonen, j a kuulu i s e näin : Niin kauniin kuvan minä tänään näen Näen tähtiä täynnänsä tuvan tään... Mikä saakaan silmät noin loistelemaan? On kohdattu toverit ympäri maan! Maan ääristä ääreen, rajasta rajaan sanansaattaja kulki majasta majaan. Vastustamaton on aatteen väkevä virta, pois esteet se huuhtoo tienovilta. Näin katsomme kasvoja mietteliäitä, hopeanharmaita, tummia päitä. Teitä kiitämme aatteemme siemenistä, menneistä vuosikymmenistä. Tänään tää nouseva, nuori kansa kerää työhön vetreitä voimiansa. Vaikka kädet ei yllä korkeelle asti, meillä on intoa, uskoa rajattomasti. Soolo: Maailma on niin sekava ja tyttö tää niin pieni Kuulehan sä, isosisko, näytä mulle tieni. 9

10 Jos meitä vaan ohjaa varttunut väki, me muistamme kyllä mitä äitimme näki. Me viestiä viemme kaikkien nähden, me luomme läksyä tulevaisuuden tähden. Hyviä päiviä toivomme teille. Jos huomion rippeitä riittäisi meille, niin työtänne varmasti jatketaan ja kaunista lippua seurataan. KUTSUVIERAIDEN TERVEHDYKSET Lausuttuaan runo n lapse t kiinnittivä t kaunii n punaise n neili - kan jokaise n veteraani n rintaan. 1 Puhujakorokkeelle astu i ny t Laina Helin, jok a esitt i veteraa - nien tervehdyksen. Hä n sano i puheessaa n seuraavaa : Kallis, raka s Sos.-dem. Naisliitto. Näide n vanhempie n puo - lesta tahtoisi n sano a n e parhaa t sanat, mit ä ole n oppinu t täll e meidän naisliitollemme. Aiva n näi n o n mielessäni : rakas, kalli s naisliitto, kaua n eläköö n ain a eläköön! 6 5 vuott a naisliittomm e o n toiminut. O n nii n monenlaist a tuult a nähny t nii n kui n m e van - hat veteraanitkin, jotk a täss ä olemm e nähnee t j a nii n kui n jokai - sen ihmise n elämä n alaa n kuuluu, ett ä sill ä o n niit ä ilo n j a läm - mön j a voima n päivi ä j a taa s toisi a tulee. Naisliitto, jok a o n näh - nyt olemassaolons a aikan a nii n monenlaist a nousu a j a laskua, j a noita ilo n j a lämmö n j a voima n päiviä, mutt a niit ä toisiaki n päi - viä o n tullut, mutt a naisliittomm e o n nii n vankall a pohjalla, kos - ka s e aja a nii n suurt a asiaa, nii n o n s e kaikki, kaikk i kestänyt. Nyt olemm e taa s sääntöje n mukaa n kutsutt u tänn e j a m e van - hatkin olemm e saanee t kutsu n tänn e seuraamaan, mit ä t e nuore t täällä käsittelett e j a kuink a t e suuntaatt e elämä n taa s tästäki n päivästä eteenpäin. M e vanha t olemm e ilomieli n tääll ä katsele - massa teit ä nuorempia, jotk a ova t tänn e saapunee t yhdistyksiänn e edustamaan kautt a kok o maan. Minull a o n erikoisest i il o nähdä, että tääll ä o n tosiaa n nuorehkoja, onp a nuoriaki n edustamass a tätä tehtävä ä mik ä heill e o n syttyny t j a jok a e i varmast i sielt ä lähde, sill ä jokaine n jok a sa a tällaise n työläisnaisliito n asian, e i voi siit ä enä ä eroo n päästä. Minäki n ole n tämä n asia n saanu t nuo - rena j a ole n tämä n naisliito n j a työväenliikkee n asioiss a ollu t mu - kana, ett ä ole n mone t yötki n tämä n asia n etee n valvonut. E i vo i päästä irt i kärpäsestä, jok a pääse e puremaa n tämä n jalo n asia n eteen. Näi n o n meidä n vanhoje n kohdall a j a usko n ett ä s e o n teille kaikille, jotk a täss ä ny t viitoitatt e tiet ä eteenpäin, s e o n teille aiva n sam a kui n meille. J a ny t ku n liittotoimikunt a jär - jestää tät ä elämääns ä eteenpäin, min ä puolestan i toivon, ett ä siellä matka n pääss ä taa s uus i taiva l alka a j a ett ä siell ä olisiva t kauniit lampu t johtamass a j a kynttilä t kauniist i siell ä vilkuttaisi - vat työnn e tärkeydestä, sill ä t e tiedätte, ett ä elle i työläisnaisliitt o olisi eläny t j a vaikuttanu t tät ä 65-vuotist a taipaletta, e i olis i asia t niin kui n n e nytki n ovat, vaikk a viel ä paljonki n olis i korjaamise n varaa. Nii n kui n sano i Martt a vast a ny t o n puutteellisest i saat u niitä asioita, jotk a j o ensimmäisess ä kokouksess a pantii n tapetille. 10

11 Mutta asia t kehittyvä t varmast i eteenpäin, n e menevä t loppuje n lopuksi site n kui n naisliitt o o n viitoittanu t tiet ä j a loppuje n lo - puksi tuleva t nii n tärkeiks i kaikill e kansalaisille, ett ä niitte n täy - tyy voittoo n kerra n päästä. Meidä n vanhempie n puolest a min ä kiitän naisliittoa, meidä n kallist a rakast a naisliitto a j a liittotoimi - kuntaa siitä, ett ä h e n e kauniill a tavall a pukiva t taa s meit ä pu - nakukkasin. M e olemm e iloisia, olemm e kert a kaikkiaa n iloisia. Tämä o n suurenmoista. Min ä kiitä n j a min ä toivota n onne a täll e naisliiton edustajakokoukselle, menestyst ä j a onnea. Jääköö n hä - dän päivä t j a tuska n päivä t kerranki n j a paistakoo n taa s ilo n j a värin j a voima n päivät! Puheenjohtaja kiitt i veteraanie n edustaja a kauniist a sanoista. Sos.-dem. Liito n eduskuntaryhmä n tervehdykse n esitt i kansan - edustaja Impi Lukkarinen, jok a sano i tervehdyksessää n seuraavaa : Hyvät toverit! Minull e o n vähä n sellaine n Nummisuutari n Es - kon iloine n tunne, onk o täss ä ny t sitte n Kreeta n Esk o va i Esko n Kreeta, sill ä ku n Sos.-dem. Liito n eduskuntaryhm ä tervehti i Sos. - dem. Naisliitto a j a se n edustajakokousta, vo i tuntu a vähä n sa - manlaiselta kui n jonku n pitäess ä syntymäpäiväpuhett a itselleen. Yhtä hyvinhä n tämä n eduskuntaryhmä n nimen ä vois i oll a Sos. - dem. Naisliito n eduskuntaryhmä, sill ä nii n likeiset, kert a kaik - kiaan likeise t j a myö s oloissamm e historiallisest i ainutlaatuise t välit näill ä kahdell a täll ä kerta a ovat. Vaikk a eduskuntaryhmäm - me seuraa, josku s paremmall a josku s huonommall a menestyksellä, kaikkea sitä, mit ä eduskuntataloss a tapahtuu, nouseva t ikää n kui n luonnon pakost a päällimmäiseks i n e asiat, jotk a tavall a ta i toisell a koskevat kotia, perheit ä j a naisia. N e asia t siis, joide n pariss a myös jokaine n naisliittomm e liittokokou s o n askarrellut. Jo s kat - selee edustajakokoukse n pöytäkirjoj a menneilt ä vuosikymmeniltä, aina siit ä ensimmäisestä, joho n puheenjohtaj a Martt a Salmela - Järvinen viittasi, myöhempiin, vo i todet a kert a kerra n jälkeen, että viralline n asia, jonku n asia n viralline n alk u jonku n asia n al - kamiselle, o n lähteny t näist ä edustajakokouksist a j a päätyny t sit - ten eduskunna n kautt a laiks i kansalaiste n turvaksi. Alk u tietyst i on lähteny t puuttee n tuntevie n j a parannust a toivovie n toverie n aivoista j a tullu t perusjärjestöje n alötteen a näide n kokouste n työ - listoille. O n vaaditt u j a saatuki n parannuksi a avioliittolakeihin, lasten hoido n yleisee n järjestelyihin, kouluoloihin, vanhuste n ase - maan, terveydellisii n oloihi n j a työelämä n monii n ongelmiin. Pa - rannukset ova t tullee t josku s nopeammin, josku s o n vuosikymme - net taisteltu, mm. sairausvakuutu s joho n tääll ä o n j o viitatt u o n monien, monie n kymmenie n kokouste n j a aloitteide n asi a j a s e on muotoutumass a vast a ny t j a lak i o n tälläki n kerta a vai n osit - tain voimassa. Tämä n päivä n asia t osoittavat, ett ä o n edellee n ai - hetta lukuisii n aloitteisiin, joihi n lainsäätäjä n puuttumist a kai - vataan. Poliittise t voimasuhtee t eivä t nykyää n ol e suopeit a työ - väestön toiveille, mm. sosiaalisess a turvajärjestelmässämm e o n ta - pahtunut eräi n kohdi n taantumist a 50-lukuunki n verrattuna, mutta onneksi vaaleihi n o n lyhy t matk a j a seuraavall e edustajakokouk - selle o n ehk ä j a toivottavast i nykyist ä suuremma n eduskuntaryh - män edustaja n il o sitte n esitell ä j o toteutettun a niit ä asioita, jotk a nyt ova t työlistall a aloitteide n muodoss a täss ä kokouksessa, ku - ten mm. vanhuste n asumistue n aikaansaaminen, siviilileskie n eläke j a mone t muut. M e toivomm e tämä n kokoukse n päätöksill e myötätuulta, näide n monell e tavall a juhlalliste n työpäivie n muu - tuttua sitte n arkipäivie n saatoksi! 11

12 Työväen j a Pienviljelijäi n Sos.-dem. Liito n edustajan a o n pu - heenjohtaja Aarr e Simonen, mutt a hä n o n ilmoittanu t saapuvans a kokoukseen vast a kl o 15, jolloi n hä n esittä ä tervehdykse n edus - tajakokoukselle j a esittä ä samall a poliittise n tilannekatsauksen. Sos.-dem. Nuorisoliito n edustaja, puheenjohtaj a Pentti Kymensalo lausu i tervehdyksessään : Hyvä t kokousedustajat, hyvä t ystä - vät. Naine n vaietkoo n seurakunnassa. Ehk ä o n vähä n uskallettu a alkaa täss ä kokouksess a tervehdyksens ä apostol i Paavali n 1. Ko - rintolaiskirjeessä 14. luvu n neljänness ä jakeess a lausumall a aja - tuksella. Luulisi n kuitenkin, ett ä täss ä apostol i Paavali n lausu - massa o n esitett y naisasialiikkee n synty. Tosi n miehe t onnistuiva t pitämään se n jälkee n lähe s noi n vuott a valta a maailmassa, mutta j o viim e vuosisada n lopult a j a tämä n vuosisada n alull a miesten maailmaa n saapu u joitaki n murtumia. Näi n siitäki n huo - limatta, ett ä historia n lehdill ä vilahtele e ain a silloi n tällöi n lois - taviakin naisi a j a historiass a puhutaa n monist a naiste n suoritta - mista suurist a saavutuksista. Työväenliikkee n suurii n periaattei - siin o n alust a alkae n kuulunu t myö s sukupuolte n väline n tasa - arvoisuus. Näi n ainaki n teoriassa. Mite n sitte n käytänt ö liene e ollut? Siit ä e n täss ä yhteydess ä halu a kovi n paljo n puhua, j a pelkään pahoin, ett ä sosialidemokraateillakin, nimittäi n meill ä miehillä, o n ain a silloi n tällöi n vilahtanu t mieless ä aluss a lainaa - mani apostol i Paavali n lausunto : Naine n vaietkoo n seurakunnassa. Mutta naine n e i ol e vaiennu t työväenliikkee n perheissä. Siit ä o n erinomaisena todistuksen a tämäki n teidä n 6 5 vuott a täyttänee n liittonne tämäki n edustajakokouksenne, liiton, jonk a suurist a saa - vutuksista o n monest i puhutt u j a varmast i tässäki n kokouksess a puhutaan. Mutt a täyty y myöntää, ett ä tott a o n sekin, jo s esimer - kiksi katsotaa n erilaisii n yhteiskunnallisii n luottamustehtävii n va - littujen nimiä, ett ä naise t ova t useimmite n jok o väistynee t ta i hei - dät o n pakotett u väistymää n j a antamaa n tila a miehille, ku n o n ollut kysymy s näkyvie n j a huipull e johtavie n luottamustehtävie n jakamisesta. Loistavan a poikkeuksen a siit ä o n täm ä tääll ä äske n esitetty eduskuntaryhmä, jonk a tervehdykse n edell ä Imp i Lukka - rinen toi. Hä n sanoi, ett ä ryhmä ä oikeastaa n voitaisii n sano a Sos. - dem. Naisliito n eduskuntaryhmäksi, s e pitä ä paikkansa. Haluai - sin kuitenki n lisät ä haluamatt a kuitenkaa n tehd ä riita a ett ä ryhmää voitaisii n sano a myö s Sos.-dem. Nuorisoliito n ryhmäksi. Niin hyv ä ryhm ä s e on. Sehä n o n täm ä hyv ä ryhmä, 100-prosent - tisesti naisvaltainen. E n kuitenkaa n halu a väittää, ett ä s e olis i meidän mieste n tahto, päinvastoin, uskoisi n ett ä joukossamm e o n moniakin miehiä, jotk a haluaisiva t oll a mukan a täss ä ryhmässä. Totta o n jokatapauksessa, ett ä naise t ova t työväenliikkeess ä ol - leet aktiivisia, ainaki n kaikill a niill ä rintamilla, joide n terveh - dyksen esittämine n täll e kokouksell e o n annett u tehtäväkseni. Väitän myös, ett ä nuoriso, varhaisnuoris o j a raittiusty ö o n pa - rasta ollu t silloin, ku n naise t ova t siit ä huolehtineet. J a useim - miten, melkeinp ä aina, n e ova t jääneetki n naiste n huolehditta - vaksi, ehk ä s e johtu u useimmite n siitäkin, ett ä työskentel y las - ten j a nuorte n pariss a kysy y enemmä n voimia, enemmä n sit - keyttä kui n toimint a j o varttuneempie n ihmiste n järjestöissä. Tot - ta o n myö s se, ett ä myö s kodi n piiriss ä laste n j a nuorte n kasvat - taminen jääne e useimmite n äidi n tehtäväksi, miehellä, isällä, e i ole riittäväst i aikaa, häne n ku n pitä ä edusta a j a näky ä myö s ko - din ulkopuolella. N o niin, leikk i saakoo n sijansa. Usko n j a ole n vakuuttunut siitä, ett ä Sosialidemokraattise n Nuorisoliiton, Var - 12

13 haisnuorisoliitto Haukkoje n j a Kansalaisjärjestöje n Kulttuuri - j a Raittiusliiton piiriss ä ollaa n erittäi n kiitollisi a j a tyytyväisi ä siitä, mitä olemm e sos.-dem. naisliikkeelt ä saaneet. Toivomme, ett ä yh - teistyömme edelleenki n jatku u tuloksi a tuottavana, j a enne n kaik - kea toivo n Sos.-dem. Naisliito n XXI V edustajakokouksell e mit ä parhainta menestystä! Tehtäväksen i o n myö s annett u tuod a täll e kokoukselle lehtemm e Päivä n Sanomie n tervehdys. Toivottavast i työmme Lauttasaaress a ede s jossaki n määri n tyydyttä ä meidä n arvostelukykyisiä j a kriitillisi ä naistoveritamme. Enne n kaikke a toivon, ett ä Päivä n Sanomie n uus i kok o o n miellyttäny t myö s teitä, elle i muuten, nii n ainaki n se n vuoksi, ett ä ny t näett e aamu - kahvin aikaa n lehtens ä taka a miestänn e hiema n enemmä n kui n aikaisemmin. Hyvä t toverit, haluaisi n viel ä onnitell a teidä n pu - heenjohtajaanne Martt a Salmela-Järvist ä häne n kirjans a "Ku n s e parasta o n ollut... " johdosta. Suomen Ammattiyhdistyste n Keskusliito n tervehdykse n esitt i kokoukselle järjestösihteer i Leo Piitulainen: Allekirjoittaneell a ol i tilaisuus oll a viimeist ä edellisess ä edustajakokouksessanne. Silloi n olivat käynniss ä Sos.-dem. Naisliitoss a kui n ammattiyhdistysliik - keessäkin sisäise t erimielisyydet. Kuitenkaa n s e kokous, jonk a t e piditte ol i luottamust a herättäv ä j a yhtenäine n esiintymiseltää n ja hengeltään. Muista n kuink a teidä n kunnioitett u puheenjohta - janne Martt a Salmela-Järvine n sanoi, ett ä täm ä o n kui n vanha n hyvän aja n kokous. Ny t ova t aallo t tasaantunee t j a nii n Naisliitt o kuin ammattiyhdistysliikeki n voiva t katso a varsi n luottavaisi n mielin tulevaisuuteen. Viim e aikaise t tapahtuma t ova t osoittaneet, että olemm e ollee t oikeall a tiell ä j a ett ä usea t ova t pyrkimäss ä meidän tiellemm e j a niihi n tavoitteisiin, jotk a m e j o silloi n ase - timme itsellemme. Niin Sos.-dem. Naisliitt o kui n ammattiyhdistysliikeki n SA K ova t taistelleet useide n sosiaaliturvakysymyste n puolesta. Erä s tällaine n sosiaaliturvakysymys, jok a ny t o n teill ä edustajakokouksenn e esi - tyslistalla, o n perhe-eläkevakuutusjärjestelmä. Se n tarkoituksena - han o n jälkeenjääneitten, lähinn ä tietenki n leskie n j a orpoje n toi - meentulon turvaaminen. Silloi n ku n perheenhuoltaj a kuolema n kautta poistuu, jäävä t leske t j a orvo t useinki n vaill e turvattu a toimeentuloa. Perhe-eläkevakuutusjärjestelmä n puuttumine n o n eräs suurimmist a aukoista, joit a meill ä viel ä o n sosiaaliturvaken - tässämme. Täm ä o n kiinnostanu t ammattiyhdistysliikett ä erittäi n suuressa määrin, sill ä vuosittai n koetaa n lukuisast i tapauksia, jol - loin esimerkiks i perheenhuoltaja a kohdannu t tapaturm a o n jättä - nyt jälkee n vaimo n j a useit a alaikäisi ä lapsia, joide n huollo n tarve o n kipeä. Ny t o n ryhdytt y perusteellisest i tutkimaa n myö s ammattiyhdistysliikkeen taholt a perhe-eläkejärjestelmä n toteutta - mismahdollisuuksia. Näist ä kysymyksist ä o n j o keskustelt u er i piireissä. Nykyisinhä n o n tilann e Suomess a sellainen, ett ä meill ä saavat lakisääteisest i perhe-eläketurvast a nautti a valtio n viran - j a toimenhaltijat, kansakoulunopettajat, kirko n palveluksess a olevat, merimiestoimessa palveleva t j a erää t muu t pienemmä t ryhmät, joille työnantaj a o n järjestäny t perhe-eläketurvan. Toisi n sanoe n koko vähäväkine n teollisuus-, maatalous - j a metsätyö n tek i jäväk i on perhe-eläkejärjestelmä n ulkopuolella. Kaikkei n vaikeimmass a taloudellisessa asemass a oleva t ova t jäänee t tät ä sosiaaliturva a vaille. Voidaa n mainit a viel ä s e nurinkurisuus, ett ä henkilö, jok a työskentelee virkasuhteessa, sa a eläkkee n j a vieress ä työskentelev ä 13

14 työsopimussuhteessa olev a o n eläkejärjestelmä n ulkopuolella. Esi - tyksiä tämä n perhe-eläkejärjestelmä n voimaa n saattamiseksiha n on teht y aikaisemmi n useastikin. Kuitenki n o n keskustelt u siitä, voitaisiinko perhe-eläkejärjestelm ä mahdollisest i yhdistä ä työnte - jäin eläkelai n yhteytee n el i toisi n sanoen, olisik o valittav a TEL LEL- eläkkeide n korottamine n va i perhe-eläkejärjestelmä n voi - maan saattaminen. Mite n täss ä suhteess a tullaa n etenemään, s e riippuu hyvi n paljo n niist ä näkökohdista, joit a tule e eteemm e tutkimuksien yhteydessä. Todettakoo n kuitenkin, ett ä vuode n alussa ol i voimass a 60. maass a perhe-eläkejärjestelmä. Suom i kuu - luu sii s takapajuisii n maihi n täss ä suhteessa. Meidä n o n päästäv ä lähiaikoina eteenpäi n linj a mik ä s e sitte n tule e olemaanki n on meidä n yhteisest i harkittava. Ku n edustajakokouksenn e käsit - telee tät ä perhe-eläkejärjestelmää, nii n s e tule e edistämää n erit - täin suuress a määri n asia n viemist ä koht i ratkaisua. Kaikki muutki n esityslistall a oleva t kysymykset, joihi n ole n tu - tustunut, osoittavat, ett ä edustajakokouksestann e tule e erittäi n asiarikas j a ett ä tääll ä tullaa n käsittelemää n niit ä kysymyksiä, jotka koskeva t yhteiskunna n kaikkei n vähäväkisimpiä. Toivotan SAK: n puolest a teill e mit ä parhaint a menestyst ä ko - koustyöskentelyssänne, j a toivo n myös, ett ä s e taisteluhenki, jok a naisilla o n ain a ollu t j a jok a teill e o n ollu t ominaista, jatkuis i ja ett ä jatkuis i myö s s e erittäi n hyv ä yhteistyö, jok a o n vallin - nut Sos.-dem. Naisliito n j a SAK: n välillä. Esitä n samall a SAK: n naisjaoston tervehdykse n XXI V edustajakokouksellenne. SAK: n naisjaoston j a liittonn e välill ä ova t ain a ollee t hyvä t j a lämpimä t suhteet. Toivottavast i n e jatkuva t edelleenkin. Puheenjohtaj a Ran - tanen lähettä ä myö s henkilökohtaise t terveise t kokouksellenne. Onnea edustajakokouksellenne! Työväen Urheiluliito n j a se n naistoimikunna n tervehdykse n to i naissihteeri Anita Mauno, mainite n mm. seuraavaa : Urheilu n pa - rissa toimivie n naiste n j a Sos.-dem. Naisliito n jäsenistö n toimiess a yhteiskunnallisten asioitte n merkeiss ä e i täm ä er o ol e kuitenkaa n muodostunut miksikää n hajottavaks i tekijäksi, vaa n pikemminki n ehkä päinvastoin. Molempi a toimintamuotoj a tarvitaan, mutt a m e tietenkin TUL:ss a toivomme, olemm e ain a toivoneet, ett ä liit - tonne nai s jäsenist ö osallistuis i aktiivisest i myö s TUL: n työväe n poliittisten naisjärjestöje n toimintaan. Yhteistyö n merkity s e i kos - kaan ol e vähäinen, mutt a näi n vaalie n all a oltaess a se n merki - tys o n entisestää n suurempi. Jyväskylä n liittopäivie n onnistumi - nen e i ol e vai n TUL:lle, vaa n s e o n aiva n varmast i sit ä kok o työ - väenliikkeelle. Tavoitteenamm e oleva n lähe s naisjäsene n saaminen Jyväskylään, tavoittee n saavuttamine n o n omiaa n luo - maan luottamust a kok o työväenliikkee n naiste n toimintaan, se n elävään vireyteen, joll a taa s o n erittäi n suur i merkity s kok o asia n suhteen. Nykyaja n mukavast a j a pop-kulttuuri n täyttämäst ä elä - mästä huolimatt a e i naisjärjestö n toiminta a void a katso a tarpeet - tomaksi. Sit ä tarvitaa n varmast i vähintää n yht ä paljo n kui n en - nenkin. Alat i uudistuv a maailm a o n muuttanu t myö s naise n ase - maa yhteiskunnass a j a näi n ö n erityisest i perheenäitie n kohdalla. Jatkuvasti kohoava t taloudellise t vaatimukse t taloudellise n nousu n asettaminen ens i sijall e enne n muit a asioit a ova t omiaa n vaikut - tamaan kodin, perheen, kok o elämänpiiri n muotoutumisee n aiva n toisenlaiseksi kui n mit ä s e viel ä par i vuosikymment ä sitte n oli. Kaikki täm ä o n tuonu t j a tu o varmastiki n uusi a vivahteit a työ - 14

15 väen naisjärjestö n toimintakenttään. Sos.-dem. Naisliito n toimin - taa naise n asema n parantamiseks i j a kehittämiseks i yhteiskun - nassamme tarvitaan. Ty ö o n monipuolist a j a vaativaa, mutt a edistykselliset voima t naisliito n piiriss ä siit ä varmast i selviytyvät. Toivotan edustajakokouksellenn e hyvä ä jatko a j a hyvi ä päätöksi ä viitoittamaan tiet ä tulevall e toiminnallenne! Työväen Sivistysliito n edustaja, varapuheenjohtaj a Uuno Nokelainen esitt i tervehdyksessään : Sos.-dem. Naisliito n tehtävie n pai - nopiste o n käsittääksen i sosiaalise n uudistustoiminnan, poliittise n sekä laajemmi n yhteiskunnallise n valistustyö n puolella. Näitte n päätehtäviensä ohell a j a niihi n niveltye n liittonn e o n suorittanu t monipuolista j a vireä ä opintotoiminta a jäsenistöns ä keskuudessa. Liiton piiriss ä o n tajuttu, ett ä vai n sellaine n aktiivisuus, jok a le - pää tietämise n vankall a perustalla, vo i tuotta a tuloksi a yhteiskun - nalliseen toimintaa n osallistuva n järjestö n piirissä. Yhteiskunt a muuttuu jatkuvasti, kansalaisilta, järjestöje n toimihenkilöilt ä j a jäseniltä, vaaditaa n yh ä enemmän. Nykypäivä n yhteiskunna n jä - senen täyty y tietä ä paljo n j a tämä n tietämise n lisäämise n hyväks i tulee kaikkie n järjestöje n työskennell ä j a erityisest i varsinki n kaikkien työväenjärjestöje n piirissä, tietyst i ensisijaisest i nais - järjestöjen, j a naisten, kosk a naiste n j a kotie n kautt a tu o tiedo n levittäminen vo i tapahtu a kaikkei n tehokkaimmi n j a kaikkei n vä - littömämmin. Työväe n Sivistysliitoll a o n ollu t onn i saad a luke a Sos.-dem. Naisliitt o jäsenjärjestöjens ä piirii n kok o toimintans a ajan. Sek ä kerho - ett ä kirjeopiskeluu n nähde n liittonn e o n ollu t jatkuvasti aktiivisimpii n kuuluvi a jäsenjärjestöjä. Täst ä osalli - suudesta Työväe n Sivistysliito n työhö n esitä n parhaimma t kiitok - set. Työväe n Sivistysliito n puolest a toivota n täll e kokouksell e mi - tä parhaint a menestystä. Muodostukoo t tämä n edustajakokoukse n päätökset tienviitoiks i uusii n saavutuksii n j a voittoihin, erityisest i sosialidemokraattisen työväenliikkeen, oma n liittonn e j a valistu - neen työväenluoka n hyväksi. Työväen Matkailuliito n edustaja, sihteer i Voitto Järvenkylä sa - noi tervehdyksessään : Minull a o n Työväe n Matkailuliito n puolest a mitä miellyttävi n velvollisuu s tuod a teille, teidä n edustajakokouk - sellenne tuod a liittomm e tervehdy s j a samall a kiittä ä kutsust a saada seurat a tämä n kokoukse n työskentelyä. Kute n täss ä aiem - min esitetyiss ä tervehdyksiss ä o n nii n monee n kertaa n todett u sekä yleisen ä ett ä yhteiskunnallisen a toimintamuotona, ett ä eri - tyisesti teidä n kohdallanne, mite n teidä n liittonn e jäsenistö n toi - minta koske e myö s muit a toimintoj a täss ä meidä n Suome n maas - samme, naise t osallistuva t kaikill e sivistyksellisille, urheilullisill e sekä myö s minu n käsityksen i mukaa n matkailullisill e toiminnoille. Sos.-dem. Naisliitt o o n ollu t meidä n jäsenjärjestömm e liittomm e perustamisesta alkae n el i tuleva n tammikuu n 18. pn ä tasa n 2 8 vuotta. Yht ä kaua n o n meill ä ollu t il o todet a liittonn e edustaja n jäsenyys johtokunnassamme, toverimm e Martt a Salmela-Järvinen, jonka kaikk i tunnemm e erittäi n tarmokkaaks i j a monitaitoiseks i ihmiseksi, o n näide n muide n tehtäviens ä ohell a jaksanu t esittä ä erittäin merkittävä ä osa a antae n täll ä tavoi n suuriarvoise n pa - noksensa johtokuntamm e työskentelylle. Täte n meill ä kahdell a liitolla o n ollu t mitä-parhai n mahdollisuu s yhteistyöhö n j a m e Matkailuliiton puolest a toivomm e tämä n yhteistyö n jatkuvan. Meillä työväenliikkee n erikoisjärjestöill ä o n kullaki n oma t erikoi - set tehtävänsä, jotk a määräytyvä t sääntöjemm e mukaan, teidä n 15

16 Sos.-dem. Naisliitollann e o n sill e tarkoi n määräty t yhteiskunna n parantamistehtävät, meidä n liittomm e o n taa s erä s harrastemuo - don ohjaaja, neuvoja, matkailu n ohjaus - j a neuvontajärjest ö j a tällä tapa a yritämm e tuod a omalt a pienelt ä osaltamm e nimen - omaan se n työväenluoka n osa n vapaa-aja n ohjauksee n j a viettä - miseen. Täll ä hetkell ä ajankohtaisi n kysymys, työväe n matkailu n kohdalla j a samoi n myö s retkeily n kohdall a o n ns. sosiaaline n matkailu j a lomanvietto, jok a pelkistettyn ä ka i tarkoitta a erityi - sesti perhelomie n viettämist ä yhdess ä ts. sitä, ett ä päästäisii n pois siit ä vanhast a kangistuneest a käsityksestä, ett ä ku n vuosi - loma miehell e myönnetään, hä n pakka a laukkuns a j a lähte e lo - malle j a jättä ä perheenäidin, vaimo n kotiins a j a sano o tälle, ett ä muista ny t pest ä mato t sill ä aika a ku n min ä ole n poi s täältä, ett ä kaikki o n kunnoss a ku n tule n takaisin. Näinhä n o n viel ä useiss a perheissä j a s e o n tietyst i vähemmä n järkevää, ku n ajatellaan, mikä osuu s perheenäidill ä on. Täst ä käytännöst ä poispääsy n sy y on, ett ä tarvitsisimm e uude t vaalit, kosk a kysymy s o n mit ä suu - rimmassa määri n taloudelline n kysymys. Kaipaamm e lisä ä va - listustyötä päästäksemm e irt i vanhast a ajattelutavasta, ett ä lom a kuuluu ainoastaa n miehille. Näm ä kaikk i mahdollisest i yhdess ä sitten tuova t tullessaa n parannuksen. Nykyisee n menetelmää n o n monta er i syytä, voi n mainit a täss ä par i niistä. Ensinnäki n o n meillä majoitustas o hotelleiss a jne. varsi n korkea, sinn e e i per - heellisillä ol e paljonkaa n mahdollisuuksi a mennä. Jo s poi s jätetää n leirintäalueella tapahtunu t yhteine n perhelomanvietto, nii n muit a ei paljo n enä ä olekaan. Meidä n mielestämm e tulis i yhteiskunna n taloudellisin tukitoimenpitei n autta a perhelomie n käytäntöö n ot - tamista, perustamall a erityisi ä sosiaalisi a lomalaitoksi a j a täte n auttaen yhteiskuntamm e vähävaraisia. E n myöskää n tietenkää n unohda sit ä suuriarvoist a työtä, jonk a Sos.-dem. Naisliitt o o n Äi - tien Lomahuolloss a tehnyt, enk ä sit ä mik ä osuu s o n Lomaliitoll a tässä suuriperheitte n lomajärjestelyiss ä ollut. Kuitenki n tulemm e liittona tekemää n esitykse n kokonaissuunnitellust a lomanvietosta. Käsityksemme mukaa n e i työväestö n elintas o koho a siks i no - peasti, ett ä näm ä pääsisivä t kaikill e kuuluvaks i todetust a j a vi - rallisesti hyväksytyst ä toiminnast a ilma n yhteiskunna n mukaan - tuloa kantamaa n osavastuuta. Mielestämm e pitä ä jokaisell e oll a suhteellisesti ottae n sama t mahdollisuude t itsens ä kehittämisee n ja uusie n herätteide n omaksumisee n j a site n henkise n pääomans a lisäämiseen matkailu n j a lomanvieto n alalla. Lopuks i pyydä n toi - vottaa kokoukse n työll e menestyst ä j a menestyst ä liitollenn e tu - levaisuudessa. Suomen Pienviljelijäi n liito n edustaja, kassanhoitaj a Salli Hautunen lausui : Suome n Pienviljelijäi n Liito n puolest a o n minull e suotu mieluis a tilaisuu s tuod a liittomm e tervehdy s täll e edustaja - kokoukselle. Liittomm e o n puolueeton, valtio n avustuksell a toi - miva maatalous - j a kotitalousala n ammattineuvontajärjestö, jonk a tehtäviin kuulu u maataloudellise n j a kotitaloudellise n ammatti - neuvonnan suorittamine n pienviljelijäväe n keskuudessa. Toiminta - kenttänämme o n maantieteellisest i katsoe n kok o Suome n alue. Liittoomme kuulu u yl i 40 0 pienviljelijäosastoa, j a näm ä muodos - tavat taa s 1 1 piirijärjestöä. Kussaki n piirijärjestöss ä o n maatalous - alan koulutukse n saanu t piirikonsulentt i el i agrolog i j a häne n teh - tävänsä o n hoita a omaa n piirins ä alueell a maatalousneuvonta a joko yksi n ta i maatalousneuvoja n j a kotitalousneuvoja n kanss a 16

17 yhteistoiminnassa piiri n koost a j a osastoje n lukumääräst ä riip - puen. Nykyist ä maataloutt a e i enä ä hoidet a alkeellisill a työväli - neillä j a enemmä n ta i vähemmä n vaisto n varaisesti, vaa n siihe n tarvitaan sek ä teoreettist a ett ä käytännö n tietoutt a j a valpast a asioiden seuraamist a sek ä maataloude n kehityksest ä j a kannatta - vaisuudesta, jott a se n piiriss ä työskentelevä t kykenisivä t kilpai - luun muitte n ammattiryhmie n kanssa. Meill ä molemmill a liitoill a on sam a toimintasark a hoidettavanaan, vähäväkise n kansanosa n elinehtojen parantamine n j a aatteellise n j a henkise n taso n ko - hottaminen. Silt i m e emm e kilpail e keskenämme, vaa n täyden - nämme toine n toisiamme. Sos.-dem. Naisliito n tehtävän ä o n aat - teellisen valistustoiminna n levittämine n j a henkise n taso n ko - hottaminen. M e puolestamm e pyrimm e voimiemm e mukaa n anta - maan maataloudellist a j a kotitaloudellist a neuvonta a paremma n taloudellisen taso n saavuttamiseksi. Suome n Pienviljelijäi n Liito n puolesta pyydä n kiittä ä täst ä kokouskutsust a j a toivota n mit ä parhainta menestyst ä täll e edustajakokoukselle. Olkoo n tääll ä teh - tävät päätökse t rakentavi a j a kauaskantoisi a j a Naisliito n toi - mintaa tukevia. Äitien Lomahuollo n varapuheenjohtaj a Kaisa Hiilelä lausu i ter - vehdyksessään: M e olemm e Sos.-dem. Naisliito n lapsia. Jo s ajatel - laan, ett ä asetetaa n äidill e samanlaise t fyysise t vaatimukse t kui n yleensä nii n kyll ä meidä n äitimm e o n ollu t nuor i ku n s e o n syn - nyttänyt tämä n esikoisensa. Ku n Sos.-dem. Naisliitt o tämä n vuosi - sadan vaihteess a perustettiin, nii n ensimmäisen ä s e kiinnitt i huo - miota sosiaalipoliittisee n toimintaan, mutt a j o het i ensimmäise n vuosisadan aluss a mainitaa n aikakirjoissa, ett ä ol i esill ä kysymy s äitien lomatoiminna n järjestämisestä. Jo s oikei n muistan, nii n vii - purilaiset j a turkulaise t starttasiva t ta i olik o s e j o 1901, mutta jok a tapauksess a tamperelaise t tuliva t mukaa n j a sit ä mukaa ympär i maat a alko i tull a kesäkoteja. Nii n ett ä laaj a j a elinvoimainen tytä r siit ä o n syntynyt, jok a putkaht i maailmaa n äidin olless a milte i lapse n kengiss ä itsekin. Äitie n Lomahuolt o tuntee suurt a kiitollisuutt a Sos.-dem. Naisliitto a j a sos.-dem. nais - liikettä kohtaa n j a tietää, ett ä jolle i sill ä olis i ollu t nii n varhai n ja nii n voimaka s äiti, jok a huoleht i siitä, nii n s e tuski n olis i ol - lut yht ä elinvoimaine n kui n mit ä s e tän ä päivän ä on. Tunnemm e suurta kiitollisuutt a paits i niist ä vanhoist a ajoist a myö s täst ä päivästä, sill ä s e hyv ä yhteistyö, mik ä meill ä o n Sos.-dem. Nais - liittoon, o n valla n erinomaine n j a tunnemm e olevamm e kiitollisi a siitä. Samall a ku n tuo n Äitie n Lomahuollo n kiitollisuude n kaikes - ta menneestä, nii n toivota n meidä n Sos.-dem. Naisliitollemm e hy - vää tulevaisuutta. Onne a j a menestyst ä täll e kokouksell e j a pal - jon onne a tulevaisuudelle. Kyll ä m e haluamm e tämä n 65-vuotis - toiminnan jälkeenki n oll a mukan a jatkuvast i vuosikymmenie n vaihtuessa. Tuo n sii s kiitoksemm e j a onnittelumm e täll e kunnian - arvoisalle äidillemm e j a kiitä n viel ä kerra n siitä, mink ä liittonn e on tehny t Äitie n Lomahuollo n hyväks i täss ä maassa. Ensi Kotie n Liito n puheenjohtaja, toimistonhoitaj a Selma Hiisvaara-Mörk lausu i tervehdyksessään : Ens i Kotie n Liitt o tunte e myös suurt a kiitollisuutt a Sos.-dem. Naisliitto a kohtaan, sill ä s e on auttanu t hankkimaa n kodeill e avustuksi a j a rakentamisee n rakennuslainoja j a myö s tiuka n paika n tulle n näitte n lainoje n ta - kaisinmaksun lykkäystä, mik ä o n hyvi n merkityksellist ä j a elin - tärkeää Ens i Kodeille. Nii n ikää n o n tääll ä useiss a puheenvuo - 17

18 roissa j o mainittu, ett ä Naisliito n edustaja t ova t aikaansaanee t useita sosiaalipoliittisia, äitejä, lapsi a j a perheit ä koskevi a lakeja, joista myö s Ens i Kotie n äidi t ova t päässee t osallisiksi. Myö s lii - ton jäsene t siell ä kuntie n valtuustoiss a j a lautakunniss a joutuva t varmaan moni n tavoi n edistämää n myö s ensikoti-asiaa. Täst ä kai - kesta pyydämm e sydämellisest i kiittää. Meill ä ol i viim e sunnun - taina om a liittokokouksemme, joss a suunniteltii n tuleva n työkau - den työt ä j a tehtäviä. Entiste n j o vakiintuneitte n tehtävie n li - säksi suunniteltii n ta i s e o n tullu t omall a painollaa n meidä n päällemme, täm ä nuorte n äitie n tulevaisuude n järjestäminen, e i ainoastaan heidä n asuntokysymyksensä, jok a o n riippuvaine n hei - dän ammattitaidostaan, heidä n tuloistaan, vaa n juur i nimenomaa n tämä äitie n ammattikoulutusasia. Pienen ä valopilkkun a eteenpäi n menona tahtoisi n nähd ä tämä n uude n työllisyytt ä edistävä n am - mattikurssilain, jok a tule e voimaa n tammikuu n alussa. Pyytäi - sinkin siin ä mieless ä kokousedustaji a seuraamaa n tämä n lai n täy - täntöönpanoa, tämähä n tapahtu u työnvälitystoimistoiss a työvoi - maviranomaisten piiriss ä j a seuraamaan, ett ä myö s naisill e jär - jestettäisiin sellaisi a kursseja, joihi n ensikodi n äideilläki n olis i mahdollisuus ainaki n saad a alkuu n jonkinlaine n ammati n oppi - minen. S e o n tosi n vast a alku a j a tämä n jatkoks i toivomm e tie - tysti hartaasti, ett ä tulevaisuudess a saisimm e sellaisi a lakeja, jotk a takaisivat tämä n ammattikoulutukse n voimakkaamma n tukemi - sen. Tässäki n tulemm e vaivaamaa n naisliito n jäsente n työpanosta. Niin kui n puheenjohtaj a j o tääll ä mainits i j a edellinenki n pu - huja viittasi, o n Ens i Kotie n Liitt o tämä n liito n lapsia, tosi n liitt o virallisesti synty i silloin, ku n täm ä äitiliitt o ol i j o siin ä 40-vuotias, jo yleens ä elämäst ä panemm e merkill e nii n kuopukse t j a myö - häisellä iäll ä saadu t lapse t ova t erittäi n rakkait a vanhemmillee n ja m e voimm e sanoa, ett ä olemm e tät ä rakkautt a saanee t naut - tia Ens i Kotie n Liito n piirissä. Tosi n its e Ens i Koti-ty ö j o alko i paljon aikaisemmi n kui n mit ä liitt o perustettin, mutt a jok a ta - pauksessa ol i äitiliitt o siin ä neljänkymmene n hujakoilla. Toivon, että täm ä hyv ä äiti-lapsi-suhd e edellee n jatkuis i järjestöjemm e välillä. Nykyaikaine n tieteelline n tutkimusha n pitä ä tät ä hyvä ä äiti-lapsi-suhdetta erittäi n merkityksellisen ä juur i lapse n tule - valle kehitykselle. Siin ä mieless ä toivon, ett ä hyv ä yhteisty ö edel - leen jatkuis i liittojemm e välill ä j a toivo n täll e kokouksell e j a naisliiton työll e jatkuva a onne a j a menestystä. Koteja Vanhuksille-järjestö n puolest a lausu i tervehdykse n Laura Brander-Wallin: Sosialidemokraattise t naise t ova t tuntenee t omak - seen kaike n se n sosiaalise n työn, jot a yhteiskunnass a o n j a voi - daan tehdä. Ku n naise t ova t joutunee t er i aloill a elämää n j a ole - maan h e ova t nähnee t vaikeude t j a puutteet, tuntenee t n e suure t epäkohdat, jotk a ova t yhteiskunna n er i puolill a olleet. Nii n kui n edellä olevast a ilmene e ilma n poliittist a naisliikettä, erikoisest i sos.-dem. naisliikettä, e i täss ä maass a sosiaaline n lainsäädänt ö olisi päässy t nii n pitkäll e kui n mit ä s e o n päässyt. Tääll ä edell ä ovat näm ä isomma t sisko t tuonee t tervehdykse n täll e kaikkei n vanhimmalle siskoll e ta i oikeastaa n nii n kui n täss ä sanottii n äidille. Äskeisess ä tervehdyksess ä ol i esill ä äit i j a lapsi, j a ku n keski-ikäisten huollost a huolehditaa n lomahuollo n toiminnass a j a myös monell a muull a tavall a senjälkee n tule e vanhuus, jok a vii - me aikoin a o n saanu t erikoisest i huomiot a osakseen. Ann i Huo - 18

19 tari o n sos.-dem. naisliikkeess ä ensimmäisen ä tuonu t esill e van - husten kysymyksen, j a jot a sitte n nykypolve n naise t ova t jatka - neet, j a o n huomatt u kuink a tärkeä ä on, ett ä myö s siitä, ihmise n vanhuudesta huolehditaan, ett ä vanhukset, jotk a ova t elämäns ä tehneet työt ä yhteiskunna n hyväksi, kasvattanee t uutt a sukupol - vea, jok a jällee n jatka a tät ä elämää, h e ova t saanee t itsellee n myös kunnollise n kodi n j a h e ova t tunteneet, ett ä heit ä arvoste - taan. Senvuoks i ova t sos.-dem. naise t pystyttänee t er i puolill e maata kauniit a vanhainkoteja, jotk a todistavat, kuink a sos.-dem. naiset näkevät, ett ä vanhukse t tarvitseva t muutaki n kui n ruoka a ja vuoteen. Siin ä mieless ä Kotej a Vanhuksill e o n perustett u j a o n noin 10-vuotias, nuorimpan a tyttären ä s e pyrki i olemaa n mu - kana yhteiskunnallisess a työssä, rakentamaa n teidä n kaikkie n avulla uusi a kauniit a vanhainkoteja. M e toivomm e myös, ett ä sos.-dem. naise t kautt a maa n vahvistava t sos.-dem. naisliikettä, kokoavat voimansa, nii n ett ä meill ä o n eduskunnass a paljo n nai - sia, jotk a voiva t vaikutta a lainsäädäntöön, valtio n varoihin, so - siaalisiin määrärahoihin, ett ä saadaa n tosiaanki n vanhuksill e kun - nollisia koteja, jott a tunnettaisii n myö s se, ett ä yhteiskunt a ym - märtää myö s se n mit ä ova t näm ä yhteiskunnall e elämäntyöns ä tehneet saanee t aikaan. Nuorimpan a tyttären ä m e toivotamm e parhainta onne a j a menestyst ä liitoll e j a toivotamm e täll e liitto - kokoukselle hyvi ä päätöksi ä j a toivomm e ett ä näm ä päätökse t ja täm ä kokou s vahvistais i meidä n naisliikettämm e j a tuleva a eduskuntaryhmää. Onne a täll e kokoukselle! Liittomme veteraanijäse n Fann i Varpel a Porist a lähettä ä ko - koukselle myö s parhaa t tervehdyksens ä j a onnentoivotuksens a j a valittaa sitä, ett ä hä n e i terveydellisist ä syist ä vo i osallistu a ko - koukseen, mutt a hä n elä ä hengess ä mukan a j a toivo o naisliikkee n vahvistuvan j a voimistuva n entisestään! Kotineuvontaliiton toimikunna n jäsen, toiminnanohjaaj a Liisa Mustonen lausui : Minull e o n suot u s e il o j a kunni a lausu a ter - vehdys täll e kokouksell e Kotineuvontaliito n puolesta. Sos.-dem. Naisliitto o n kok o toimintans a aja n tehny t yhteiskunnallisest i ar - vokasta j a monipuolist a työtä. Teidä n aloitteestanneha n ova t syn - tyneet moni a yhteiskunnallisi a uudistuksi a j a moni a huolto - j a opetustyötä koskevi a järjestelyjä. Meidänki n piskuine n liittomm e on kasvanu t j a tehostunu t naisliito n helmoiss a kui n laps i ikää n ja ny t pyristellessää n omass a toiminnassaa n aikuisen a täss ä maail - massa eteenpäi n o n s e varsi n useast i saanu t tuta, kuink a kylm ä j a jäykkä täm ä maailm a on. Mutt a kok o toimintans a aikan a naislii - ton tukeman a s e o n sentää n seilaillu t selvill e vesill e j a vo i edel - leenkin jatka a kotitaloudellist a valistustyötää n erikoisest i juur i niiden vähäväkiste n naiste n j a tyttärie n keskuudessa, jotk a sit ä kaikkein kipeimmi n tarvitsevat. Toivo n järjestön i puolest a ko - koukselle menestyksellist ä työt ä j a hyvi ä päätöksiä. Nii n ikää n rohkenen toivoa, ett ä järjestöjemm e hyv ä yhteisty ö edellee n ke - hittyisi j a lujittuisi. Oy Ursula n puolest a to i tervehdykse n kokouksell e toimitusjoh - taja Terttu Sainio lausue n seuraavaa : Tääll ä o n j o todett u tämä n rakkaan liittomm e varsi n kunnioitettav a ik ä 6 5 vuotta. Silloin, kun edustaman i yhti ö perustettii n täm ä liitt o ol i noi n 5 0 vuott a vanha. Siihe n aikaa n keskusteltii n vakavast i e i ainoastaa n Hel - 19

20 singissä vaa n myö s maakunnassa, taidetaa n keskustell a edel - leenkin siitä, mite n saataisii n omatoimisest i jotaki n liiketoi - mintaa aikaan, kuink a saataisii n varoj a sek ä sosiaalisee n toimin - taan ett ä mielellää n myö s poliittisee n toimintaan. S e ol i sii s vuon - na Silloi n pantii n alull e pien i yritys, jok a sa i nimeksee n Oy Ursul a kovi n viehättäv ä nim i j a tulkoo n mainituksi, että liittomm e edesmenny t veteraan i jäse n Olga Tainio o n tämä n nimen aikoinaa n esittänyt. Yhti ö aloitt i toimintans a pienell ä ul - koilmakahvilalla Kaivopuistoss a mere n rannassa. Täm ä kulunu t 14 vuottaki n oikeuttane e j o muistelemaa n menneitä. Niinp ä muis - tan hyvin, mite n ensimmäisen ä kesän ä siell ä Kaivopuistoss a toi - mittiin, tehtii n paljo n talkootyötä, kerättii n varoj a paperinkeräyk - sellä. Saatiinp a sitte n vähitelle n pankkilainaakin. Siell ä oliva t esimerkin vuoks i j a ehk ä harrastuksestaki n talkootöiss ä kunnian - arvoisa puheenjohtajamm e Martt a Salmela-Järvine n j a Tyyn e Leivo-Larsson puhumattakaa n meist ä muista, jotk a olimm e siell ä sikäli kui n vai n suinki n pääsimme, sill ä sin ä kesän ä meill ä e i vielä ollu t mist ä maksa a palkkoja. Siit ä s e sitte n alkoi. Kahvil a Ursula ol i meidä n sinapinsiemenemme, j a o n sittemmi n kehitty - nyt j o varsi n tunnetuksiki n yritykseksi. Osakkait a o n Ursula - yhtiöllä kuusi, näist ä ainoastaa n yksi, täm ä naisliitto, o n kok o maata käsittävä. Muu t ova t helsinkiläisiä : Käpyrinne, Ens i Koti, Kotoranta, Kallioniem i j a Virkanaiste n Klubi. Vuonn a avas i Ursula-yhtiö sitte n suuremma n yrityksen, Hotell i Ursulan, jok a o n Hakaniemessä Työväe n Säästöpanki n silloisess a uudistalossa. Siel - lä o n tänäänki n tämä n kokoukse n edustaji a j a veteraanejamm e majoitettuina. Hotell i Ursul a o n keskisuur i hotell i j a s e o n hy - vin suositt u paikk a sek ä kotimaiste n ett ä ulkolaiste n vieraittemm e keskuudessa. Niin kui n arvat a saattaa, o n yhteisty ö Ursula n j a Sos.-dem. Naisliiton välill ä ollu t erinomaine n kok o yhtiö n toiminna n aja n ja o n yhti ö saanu t nautti a myö s liito n jäsenistö n suosiota. O n aivan mittaamatont a s e hyöty, mink ä liikeyrity s vo i saad a jois - takin hyvist ä sanoista, sellaist a mainonta a e i void a osta a rahalla. Niinpä m e Ursula n johtokunnass a laskemmeki n Hotell i Ursula n menestymisen johtuva n suurelt a osalt a tällaise n vapaaehtoise n mainonnan ansioksi. M e Ursulass a toivomm e puolestamme, ett ä Sos.-dem. Naisliitt o olis i ollu t tyytyväine n se n toimintaa n j a ett ä se olis i voinu t lunasta a jotaki n niist ä toiveista, joit a siihe n o n kiinnitetty, j Toivomme vilpittömäst i ett ä Sos.-dem. Naisliitt o menestyis i mit ä parhaiten tulevass a toiminnassaa n j a m e toivomme, ett ä täm ä edustajakokous olis i omians a kasvattamaa n j a vahvistamaa n niit ä mahdollisuuksia, joit a liitt o tarvitse e jatkaessaa n arvokast a työ - tään j a toimintaansa, j a toivomme, ett ä s e kaiki n puoli n kukois - taisi j a voimistuisi. Naisten Raittiuskeskukse n puheenjohtaj a Senja Majanto lausu i tervehdyksessään seuraavaa : Minull e o n ollu t erinomaise n suur i ilo saad a tull a tänn e arvovaltaisee n kokouksee n j a tuod a tänn e Naisten Raittiuskeskukse n tervehdys. Ku n Naiste n Raittiuskesku s marraskuussa perustettiin, oliva t Sos.-dem. Naisliito n edus - tajat erittäi n innokkaast i j a kiinteäst i mukan a täss ä kokouksess a ja kuuluiva t niihi n järjestöihin, jotk a oliva t Naiste n Raittiuskes - kusta perustamassa. Kesku s sa i silloi n erikoistehtäväksee n vied ä raittiusasia naiste n j a naisjärjestöje n piiriin. Katsottiin, ett ä kul - 20