YHTEENVETO 1 (10) KALUSTOSTRATEGIA. 1. Lähtökohdat

Transkriptio

1 YHTEENVETO 1 (10) KALUSTOSTRATEGIA 1. Lähtökohdat Yleistä Alueen pelastustoimen kalustostrategian tarkoituksena on systematisoida pelastustoiminnassa eli hälytys- ja avunantotoiminnassa ja valmistautumisessa tähän käytettävä kalustovalmius ja -järjestelyt. Palokunnan toimivuuden perustekijät ovat kalusto, henkilöstö ja johtaminen. Aiempi kuntakohtaisin perustein ja tavoittein toteutettu hälytysja avunantotoiminta on alueellisen pelastustoimen myötä muuttumassa maakunnan kattavaksi järjestelmäksi, jossa eri paloasemien toiminnat täydentävät toisiaan. Pelastuskaluston toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus on kokonaisuuden keskeinen osatekijä ja oikea kalusto tulee saada oikeaan paikkaan, kun sitä tarvitaan. Järjestelmän tulee olla aiempaa tehokkaampi ja siinä otetaan aiempaa laajemmin huomioon kaluston käyttötehokkuus ja tarve riskeihin nähden, mahdollisuudet erityisyksiköihin, yhteiskäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä hankintatoimen tehostaminen. Alueen pelastustoimen toiminnan perusperiaatteita ovat hajautettu paloasemaverkko sekä riskeihin ja resursseihin nähden tarkoituksenmukaiset järjestelyt. Kalustostrategiaan sovellettuina nämä perusperiaatteet tarkoittavat, että: - Kalusto hajautetaan eri paloasemille mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. - Riskianalyysi on tärkein kaluston sijoittelua ohjaava lähtökohta, jolloin suurimpia riskejä torjumaan asetetaan käyttökelpoisin kalusto. - Kierrättämällä kalustoa, erityisesti kalliimpia ajoneuvoyksiköitä, hyödynnetään tehtyjä investointeja mahdollisimman täyspainoisesti. - Erityisyksiköt toteutetaan yleensä konttitekniikalla ja ne sijoitetaan yleensä päätoimisesti miehitetyille asemille ammattiosaamisen ja nopean toimintavalmiuden vuoksi. - Sammutusveden saanti turvataan riittävillä säiliöyksiköillä. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Internet-osoite Sähköposti Kehittämis- ja hallintoyksikkö Antinkatu PORI Satakunnankatu PORI vaihde (02) (02)

2 Satakunnan pelastuslaitos 2 (10) Sopimuspohja Satakunnan maakunnan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntien omistama kalusto on siirtynyt tai siirtymässä Porin kaupungin omistukseen. Sopimuksen mukaan nykyinen pelastuskalusto jää entisille paikoilleen, ellei pelastustoimen neuvottelukunta toisin määrää. Sopimuksen mukaan uuden kaluston hankkii alueen pelastustoimi ja aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken sopimuksessa mainituin perustein. Nykyisin sopimuspalokunnat omistavat osan pelastustoimen käyttämästä kalustosta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa sopimuspalokunnille ei sälytetä operatiivisen raskaan kaluston hankinta- ja ylläpitovelvoitetta, vaan alueen pelastustoimi hankkii tarvittavat pelastustoimen "työkalut". Tilastotietoa Sammutusauto kalustoineen on keskeinen palokunnan perusyksikkö. Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa on noin sammutusautoa. Säiliöautoja on yli 300 ja muita ajoneuvoja yli 1.000, joista noin puolet on miehistöautoja. Seuraavassa taulukossa on esitetty ajoneuvomääriä valtakunnallisesti ja verrattu niitä asukasluvun perusteella Satakuntaan. Autotyyppi Suomessa on (noin) Suomessa kpl/1.000as. Satakunnassa olisi tilastollisesti Satakunnassa on 2004 Sammutus- ja pelastusautoja , Säiliöautoja 350 0, Miehistöautoja 500 0, Muita 500 0, Satakunnan keskiarvoa suuremmat luvut selittyvät sopimuspalokuntien suurella määrällä ja niiden aktiivisella kalustonhankinnalla. Vahvan sopimuspalokuntatoiminnan jatkuminen tulee jatkossakin turvata osoittamalla sille toimintakuntoinen ja motivaatiota tukeva ajoneuvokalusto. Kaluston ikääntyminen on valtakunnallinen ongelma. Autokalustosta noin puolet on tehtäviinsä nähden liian vanhaa ja huonokuntoista, sillä sen uusimiseen ei ole ollut käytettävissä riittävästi varoja. Käytössä ollut valtionosuusjärjestelmä on toisaalta todellisuudessa usein siirtänyt kuntien kalustohankintoja, kun valtionosuuden saantia on pidetty hankintatarpeen mittarina. Toisaalta valtionosuusjärjestelmä on joissakin kuntien yhteisissä erikoiskalustohankinnoissa nopeuttanut hanketta. Kalustomäärän kehitys Satakunnan hajautetun alueellisen pelastustoimihankkeen suunnitelman mukaan ajoneuvojen kokonaismäärä oli 214 vuonna 2001 ja selvityksen mukaan se laskisi vuoteen 2010 mennessä 187:ään. Tämän

3 Satakunnan pelastuslaitos 3 (10) hetkisen arvion mukaan voidaan vähentyneelläkin kalustolla turvata kohtuullinen peruskalusto kaikille toimiville asemille. Suunniteltu kalustomäärä on riittävä suuronnettomuuksienkin varalta, minkä lisäksi suunnitellut panostukset erityiskalustoon parantavat valmiuksia suur- ja erityisonnettomuuksien varalta. Seuraavassa kaaviokuvassa on Satakunnan pelastustoimen selvityksessä esitetty arvio kalustokehityksestä ARVIO ALUEPEALASTUSLAITOKSEN KALUSTOKEHITYKSESTÄ (214 kpl ->187 kpl) 50 45, Määrä , Kalusto nykyisin (2001) Kalusto arvion mukaan tulevaisuudessa (2010) Tarkastusauto (johto) Johtoauto Sammutusauto 1L Sammutusauto 2L Säiliöauto Raivausauto Puomitikas Ajoneuvotyypit Nostolava Kalustoauto Miehistöauto Muu Elinikä Seuraavassa taulukossa on arvioitu eri ajoneuvotyyppien keskimääräistä elinikää. Ajoneuvotyyppi Elinikä Sammutusautot 21 Säiliöautot 21 Puomitikas- ja nostolava-auto 21 Kalustoautot (vaihtokorilaitteisto) 14 Kontit ja peräkärryt 30 Johtoautot (johtotilallinen) 10 Miehistöautot (autoverovapaus) 4 Tarkastusautot (autoverovapaus) 4 Mönkijät Veneet (sisävesi/meri) Alukset (meri) 24-30

4 Satakunnan pelastuslaitos 4 (10) 2. Kaluston sijoittelu Yleistä Toimivien paloasemien peruskalustoksi pyritään osoittamaan sammutusauto ja pienempi auto, kuten ambulanssi, johto-, miehistö-, huoltotai tarkastusauto. Tämä peruskalusto takaa paloaseman toimivuuden ja hälytysvalmiuden ylläpitokyvyn erilaisissa olosuhteissa ja tapahtumissa. Kaiken kaluston, myös sammutus- ja säiliöautojen, sijoittelussa otetaan aseman toiminta-alueen riskien ja muiden tarpeiden lisäksi huomioon muiden paloasemien resurssit ja alueellinen valmius. Riskien edellyttämä kalusto Pelastusajoneuvot jaetaan toimintakyvyn mukaan liitteen Pelastusajoneuvot (liite 1) mukaan. Alueen pelastustoimen tulee lain mukaan pystyä aloittamaan sammutus- ja pelastustoiminta viivytyksettä ja tehokkaasti. Aloittamiselle asetettu maksimiaika vaihtelee välillä 6-30 minuuttia riskiarvion perusteella. Alueen pelastustoimi tekee maakuntaa kattavan riskiarvion ja tähän perustuvan pelastustoimen palvelutasopäätöksen, kuntia kuultuaan. Alueen pelastustoimi arvioi riskien hallintaan ja palvelutason ylläpitämiseen tarvittavan kaluston. Nämä ovat määräävinä tekijöinä kaikille alueen pelastustoimen kalustotekijöille ja -järjestelyille. Pelastustoiminta pitää sisällään hyvin monimuotoisia sammutus-, pelastus-, raivaus-, vahingontorjunta- ja ensihoitotehtäviä erilaisissa, vaativissakin oloissa. Tehtävissä tarvitaan hyvin monipuolista ja osin kallista erikoiskalustoa. Ensiminuuttien käytetyin ja tärkeimpien pelastussuoritteiden vaatima, "elintärkeä" kalusto tulisi saada jokaisen palokunnan peruskalustoksi. Harvemmin tarvittava kalusto sen sijaan on tarkoituksenmukaista sijoittaa tuki- ja erityisyksiköihin. Nämä yksiköt sijoitetaan riskien mukaan siten, että valmius eri tilanteiden varalta on mahdollisimman hyvä. Lisäksi kalusto pyritään sijoittamaan siten, että se palvelee mahdollisimman laajaa aluetta ja useaa palokuntaa, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. Erityiskalusto Käytettävissä oleva kalusto pyritään sijoittamaan siten, että jokaisella paloasemalla on käytössään riskienhallintaa vastaava kalusto. Kalusto sijoitetaan eri asemille mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti mm. siten, että maakuntien palokuntien resurssit ovat täyspainoisessa ja tasapuolisessa käytössä. Kaluston sijoittelussa otetaan huomioon lisäksi käyttäjien ammattitaito, jota pyritään kohottamaan vaihtamalla erityiskaluston sijoittelua ja antamalla tehtävissä tarvittavaa koulutusta eri paloasemille määräajoin. Erityiskalustoyksikkö hälytetään tehtävään ja sitä käytetään muutoin (esimerkiksi koulutukseen) kunta- tai muista hallintorajoista riippumatta. Ajoneuvojen käytön perusperiaate on, että paloaseman perusautokalustoa täydennetään tuki- ja erityisyksiköillä tarpeen mukaan. Yleensä

5 Satakunnan pelastuslaitos 5 (10) tuki- ja erityisyksiköt ovat toiminnallisesti itsenäisiä, mutta niiden miehitys on rajoittunut kuljettajaan. Sammutustoiminta perustuu yleensä sammutusauton tuomaan veteen ja muihin sammutusaineisiin. Onnistunut sammuttaminen eli vähäiset vahingot edellyttävät ensimmäisen sammutusauton nopeaa ensi-iskua. Satakunnan tiheä, asutuksen ja riskien mukaan sijoittunut paloasemaverkko antaa tähän nopeaan ensi-iskuun hyvät mahdollisuudet sammutustehtävien lisäksi muissakin hälytystehtävissä. Iso osa tapahtuvista onnettomuuksista edellyttää yhtä yksikköä enemmän voimia, erikoiskalustoa tai esimerkiksi sammutusvettä. Ollakseen tehokasta pelastustoiminnan täytyy edetä keskeytymättä, jolloin lisäyksiköiden tulisi saapua kohteeseen minuutin kuluttua toiminnan alkamisesta. Ajoneuvojen sijoittelu Riskianalyysin ja palokuntien toiminnan perusteella tehty paloasemakohtainen ajoneuvokaluston tavoitesijoittelu on esitetty liitteessä Ajoneuvokalusto (liite 2). Poikkeusolojen vaikutus kalustoon Erikoiskalusto sijoitetaan pääosin kontteihin tai peräkärryihin ja niiden karkea ensivaiheen sijoitus määritellään liitteessä Konttikaluston sijoitussuunnitelma (liite 3). Paloasemalle ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta (esimerkiksi varakalusto) sijoiteta enempää kalustoa kuin mitä riskianalyysi ja palvelutason ylläpito edellyttävät. Mikäli kuitenkin samalla paloasemalla toimii useampia palokuntia tai palokunta ylläpitää useamman yksikön valmiutta, pyritään kalustomäärä sovittamaan tarpeita vastaavaksi. Alueen pelastustoimen poikkeusolojen kalusto muodostuu täydentämällä normaalioloissa käytettävää kalustoa erillisen suunnitelman mukaan, joka valmistellaan yksityiskohtaisesti myöhemmin. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan kuitenkin todeta, että normaaliaikojen pelastuskalustoa kyetään varsin hyvin täydentämään muiden organisaatioiden käyttämillä ajoneuvoilla, työkoneilla ja -välineillä. Tällöin poikkeusolojen kalustotäydennystä varten tarvittava pelastustoimen erityiskalusto jää melko vähäiseksi. Sekä alueellisen pelastustoimen että muun yhteiskunnan poikkeusolojen kalusto on kuitenkin hankittava pääosin jo normaalioloissa, sillä erityiskaluston pitkien toimitusaikojen vuoksi sitä ei uhkakuvan muuttuessa kyetä enää hankkimaan. Yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole varaa hankkia ja ylläpitää pelastuskalustoa vain poikkeusolojen tarpeita varten, vaan kalustoa on kyettävä hyödyntämään normaalioloissakin. Ottaen poikkeusolojenkin tarpeet huomioon on siis vähimmillään välttämätöntä, että kalustossa ei normaaliaikoina ole merkittäviä puutteita.

6 Satakunnan pelastuslaitos 6 (10) 3. Ajoneuvojen ominaisuudet Sammutusautot Sammutusautot jaetaan ikänsä perusteella kolmeen luokkaan: I-luokka (alle 7 vuotta), II-luokka (7-14 vuotta) ja III-luokka (yli 14 vuotta). Sammutusauton varustetaso määräytyy toimintakyvyn mukaan: A-luokan varusteet B-luokan varusteet C-luokan varusteet - sammutus - pelastus - raivaus - kemikaalitorjunta - ensihoito - sammutus - pelastus - raivaus - ensiapu - sammutus - pelastus - ensiapu Johto- ja tarkastusautot Päivystävien pelastusviranomaisten käyttöön osoitetaan tarkoituksenmukaisin johtotiloin ja -varustein varustetut hälytysajoneuvot. Pelastustoimen muita viranomais- ja päällystötehtäviä varten ylläpidetään tarkoituksenmukaista tarkastusautomäärää. Näissä autoissa pyritään hyödyntämään autoverottomuuden suomia etuja. Ajoneuvokannan rationalisoimiseksi tulee selvittää tarkastusautojen, miehistöautojen ja ensivasteautojen toimintojen yhdistämismahdollisuus soveltuvin osin. Varakalusto Pelastustoiminnan menetyksellinen hoitaminen edellyttää, että kalusto on sekä määrältään että toimivuudeltaan riittävää. Tällöin vika- ja huoltotapahtumien aikana merkittävä osa kalustosta tulee voida korvata, yleensä varakaluston avulla. Toimialueille pyritään varaamaan B- luokan varasammutusautot ja lisäksi maakunnan yhteiskäyttöön tulisi osoittaa jollekin paloasemalle A-luokan sammutusauto, joka voidaan siirtää väliaikaiseen käyttöön muulle paloasemalle tarvittaessa pidempiaikaisestikin. Lisäksi tulisi osoittaa varakalusto puomitikas- ja johtoautolle, säiliöajoneuvolle ja keskeiselle pelastuskalustolle. Onnettomuuksien ehkäisy Hälytyskäyttöön kelvoton kalusto korvataan pienimmän riskin periaatteella. Tällöin esimerkiksi Keskuspaloaseman puomitikasauto korvataan sillä tikasyksiköllä, jonka poissaolo heikentää valmiutta riskien varalta vähiten eli esimerkiksi Meri-Porin tikasyksiköllä. Siirroista huolimatta tulee säilyttää kaikkien paloasemien perusvalmius tavanomaisten hälytys- ja avunantotehtävien varalta. Vara-auto otetaan käyttöön, jos on ilmeistä, että varsinainen auto ei ole toimintakuntoinen kolmen tunnin kuluessa.

7 Satakunnan pelastuslaitos 7 (10) 4. Kierrätys Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät ajoneuvot - autot, kontit ja peräkärryt - ovat hankinnoissa ja ylläpidossa tasavertaisessa asemassa pelastustoiminnan ajoneuvojen kanssa. Tavoitteena on, että onnettomuuksien ehkäisytyöhön on käytettävissä riittävästi tarkoituksenmukaisia ajoneuvoja. Ajoneuvot tehdään mahdollisuuksien mukaan samankaltaisiksi, yhteensopiviksi ja "vaihtokelpoisiksi" pelastustoiminnan ajoneuvojen kanssa. Aiemmin kuntakohtaisessa pelastustoimessa vanhentuva kalusto korvautui yksittäisillä, toisistaan riippumattomilla hankinnoilla. Alueellisen pelastustoimen myötä kalustotekijöiden tulee perustua riskeihin, eri yksiköiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kaluston kierrätykseen yli kuntarajojen. Erityisesti kalliimmat ajoneuvoyksiköt tulee sijoittaa ominaisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisesti. Alueen pelastustoimen kalustossa pyritään yhdenmukaisuuteen käytettävyyden, vaihtokelpoisuuden ja kierrätyksen helpottamiseksi. Uusi ajoneuvokalusto sijoitetaan tarkoituksenmukaiselle paloasemalle ottaen huomioon riskit ja tehtävien vaativuus, aseman väestöpohja, hälytysmäärä ja henkilöstön osaaminen. Keskeisten ammattipaloasemien sammutusautot pyritään siirtämään viimeistään seitsemän vuoden kuluttua vähemmän vaativaan käyttöön. Tällä pyritään hyödyntämään tehty investointi mahdollisimman pitkäikäisesti. Yleensä asemasiirron yhteydessä ajoneuvo peruskunnostetaan, jolla pyritään pidentämään auton toimintavarmuutta, toimivuutta ja käyttöikää. Seuraavassa taulukossa sammutusautojen kierrätystä ohjaavat ikä ja varusteluokka. Sammutusauton ikä < 7 vuotta 7-14 vuotta >14 vuotta Varustetaso A Varustetaso A/B Varustetaso B/C Paloasemat, joilla on enemmän hälytyksiä ja joiden alueilla on suurimmat riskit Paloasemat, joilla on edellistä vähemmän hälytyksiä ja joilla on pienemmät riskit Paloasemat, joilla on vähän hälytyksiä ja joilla ei ole merkittäviä riskejä 5. Omistaminen ja hankinnat Rahoitus Kaluston investointihankintoihin käytetään kunnilta kerättävää investointi- ja poistorahoitukseen. Näiden varojen tulisi olla riittävät kaikkiin pelastustoimen investointeihin, joita ovat mm. ajoneuvohankinnat,

8 Satakunnan pelastuslaitos 8 (10) Hankinnat ja ylläpito 6. Strategian ylläpito merkittävät irtokaluston ja suojavarusteiden uus- ja korvaushankinnat, johtamisvälineet ja -laitteet, onnettomuuksien ehkäisytyön ja väestönsuojelun investoinnit, paloasemien varusteet ja kalusteet sekä koulutusvälineet ja -laitteet. Alueen pelastustoimi pyrkii hyödyntämään myös muita rahoituslähteitä toiminnassaan ja investointien toteuttamisessa. Näitä ovat mm. Paloja Öljysuojarahasto sekä valtionavustukset. Periaatteessa alueen pelastustoimi voi hyödyntää myös ulkopuolisia rahoittajia erilaisin leasing- ja vuokrasopimusjärjestelyin, esimerkiksi maakunnan alueella toimivilta palokunnilta. Mahdolliset rahoitusjärjestelyt eivät kuitenkaan saa vaikuttaa kaluston tarveharkintaan, vaan hankintojen tulee perustua riskeihin ja pelastustoimen tarpeisiin. Maakunnassa toimivien palokuntien omistaman kaluston käytöstä pelastustoimintaan tehdään erilliset sopimukset. Periaatteessa sopimuspalokunnalla voi olla myös "sopimuksettomia", pelastustoimen ulkopuolisessa toiminnassa käytettäviä miehistöautoja, mutta näistä tulisi pidättäytyä epäselvyyksien välttämiseksi. Alueen pelastustoimen kalustohankinnat tehdään perusteellisen tarveharkinnan ja usean vuoden hankintasuunnitelmien perusteella. Hankinnat tehdään mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti noudattaen Julkisten hankintojen normeja ja periaatteita. Kaikissa hankinnoissa pyritään hyödyntämään hankintavolyymejä ja hankintaosaamisen suomia mahdollisuuksia. Alueen pelastustoimeen nimetään kalustoasioiden vastuuhenkilö (kalustomestari) ja toimialueille kalustoasioiden yhdyshenkilöt. Nämä henkilöt muodostavat kalustoasioiden ohjaukseen keskittyvän työryhmän rungon. Kalustoon liittyvät tekijät muuttuvat lyhyenkin ajan kuluessa, mutta strategia pyrkii luomaan kalustotekijöihin jatkuvuutta. Tämän strategian liitteessä esitetyt yhteenvetotaulukot ajoneuvojen sijoituksista ovat viitteellisiä, ja niitä tarkistetaan tarvittaessa. Sopimuspalokuntia kuullaan tarkistustyössä ja muissa kalustohankkeissa. Kalustostrategiaa tarkistetaan tarvittaessa, esimerkiksi pelastustoimen palvelutasopäätöksen muutosprosessien yhteydessä. Tämä kalustostrategia on vahvistettu neuvottelukunnan kokouksessa 2/05 ( , 26).

9 Satakunnan pelastuslaitos 9 (10) PELASTUSAJONEUVOT Raskas ajoneuvokalusto jaetaan toimintakyvyn perusteella seuraaviin tyyppeihin: Liite 1 Tunnus Yksikkö Tehtävät 11 "Perusauto" Sammutustehtävät Pelastustehtävät Raivaustehtävät Vahingontorjuntatehtävät Ensihoitotehtävät 12 Sammutusauto Sammutustehtävät Pelastustehtävät Raivaustehtävät Ensiapu 13 Säiliöauto tai -kontti Sammutustehtävät (itsenäisesti) Lisävesihuolto Säiliöpaloauto Sammutustehtävät (itsenäisesti) Pelastustehtävät Raivaustehtävät Ensiapu Lisävesihuolto 14 Vaahtoauto tai -kontti Erityissammutustehtävät Jauheauto tai -kontti Erityissammutustehtävät 15 Raivausauto tai kontti Järeää toimintakykyä edellyttävät pelastus- ja raivaustehtävät 16 Puomitikasauto Pelastaminen korkealta Sammutustyö korkealta Nostolava-auto Tikasauto Pelastaminen korkealta Sammutustyö korkealta Henkilöpelastaminen korkealta 17 Kalustoauto Tuki- ja erityiskalustokonttien kuljetus Kontit - johto - huolto - letku / lisävesi

10 Satakunnan pelastuslaitos 10 (10) - kalustokontit Miehistöauto Huoltoauto Pelastushenkilöstön kuljettaminen Tuki- ja erityiskaluston kuljetus, paloasemien välinen huoltoliikenne 18 Pelastussukellusauto Vesi- ja kemikaalisukellus Vahingontorjunta-auto tai -kontti - kemikaalitorjunta - imusäiliö - vesivahingontorjunta - jälkivahinkojentorjunta - torjunta-aineet - öljyntorjunta - öljypuomi Vahingontorjunta- ja kemikaalitorjuntatehtävät 19 Ambulanssit Perävaunut Kaluston kuljettaminen Mönkijät Liikkuminen erityisolosuhteissa Moottorikelkat - - Ilmatyynyalukset - - Hydrokopterit - - Moottorikelkat - -