Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma
|
|
- Outi Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Mechanical Engineering and Production Technology Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Simo Ollila, puh. (05) Opintojen ohjaus: (koulutusohjelman opinnot) Simo Ollila, puh. (05) VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov OPINNÄYTETYÖ 10 ov AMMATTIOPINNOT 84 ov, josta suuntautumisopintoja 65 ov PERUSOPINNOT 36 ov, josta ammattikorkeakoulun yhteisiä perusopintoja 12 ov AMMATTITAITOA EDISTÄVÄ HARJOITTELU 20 ov Tekniikka ja liikenne Tutkinnon rakenne Koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on antaa perusvalmiudet konetekniikan alueella sekä valmiudet jonkin konetekniikan alan tuotteiden ja järjestelmien suunnittelutehtäviin, tuotannon suunnittelu- valmistus- ja käyttötehtäviin sekä koulutus- ja kehitystehtäviin. Koulutuksen tavoitteena on myös oman alan teknisen tietämyksen omaksumisen lisäksi asiakkaan huomioomottaminen liiketoiminnassa, kokonaisuuksien ja riippuvuuksien havaitseminen, projekti- ja ryhmätyövalmiuksien kehittäminen, kansainvälisen kommunikaatiotaidon omaksuminen sekä valmiudet hankkia tarvittavaa tietoa tulevaisuudessa. 85
2 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman rakenne ja opintojen ajoittuminen Koodi Opintokokonaisuus/opintojakso Laajuus Suoritusvuosi ov PERUSOPINNOT 36 OV Ammattikorkeakoulun yhteiset perusopinnot 12 ov YYY0011 Orientoivat opinnot 1 1 Y Kirjallinen viestintä 1 1 Y Puheviestintä 1 1 Y Ruotsin peruskurssi 1 1 Y Ruotsin jatkokurssi 2 2 Y Englannin peruskurssi 2 2 Y Englannin jatkokurssi 2 2 Y Tietotekniikan perusteet 2 2 Tekniikan koulutusohjelmien yhteiset perusopinnot 24 ov P Kielentaito 1 1 P Kokous- ja neuvottelutaito 1 1 P Tutkimusraportin kirjoittaminen 1 1 P Tekniikan englannin erikoiskurssi 2 2 P Tutkimusraportin kirjoittaminen (englanti) 1 1 P Ympäristötekniikka 2 2 P Teollisuustalous 2 2 P Fysiikka P Fysiikka P Fysiikka P Matematiikka P Matematiikka P Matematiikka P Työvälineohjelmat 1 1 P Kemian peruskurssi 2 2 AMMATTIOPINNOT 84 OV Koulutusohjelman yleisopinnot 19 ov P Matemaattiset menetelmät käytännössä 1 1 Vaihtoehto 1 P Kone- ja energiatekniikan matemaattiset menetelmät 4 4 P Numeeriset menetelmät 1 1 Vaihtoehto 2 P Talousmatematiikka 3 3 P Tilastotieteen perusteet 2 2 P Koneosaston fysiikka 2 2 P Fysiikan laboraatiot, konetekniikka 2 2 A Tietotekniikka A Tuotantotalouden perusteet 2 2 A Johtamisoppi 3 3 A Tekniikka
3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koodi Opintokokonaisuus/opintojakso Laajuus Suoritusvuosi ov Suuntautumisopinnot 65 ov Katso eri suuntautumisvaihtoehtoihin vaadittavien opintojaksokokonaisuuksien luettelo suuntautumisvaihtojen esittelystä. Koneensuunnittelu I 15 ov A Statiikka 3 3 A Tekninen piirustus 3 3 A Lujuusoppi A Konstruktiomateriaalit A Valmistustekniikka Koneensuunnittelu II 16 ov A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3 3 A Konstruktiotekniikka A Kone- ja mekanisointielimet 3 3 A Tuotekehitys 2 2 A Dynamiikka 2 2 A Lujuusoppi 2 2 A Värähtelymekaniikka 2 2 Konetekniikka 14 ov A Sähkömoottorit 2 2 A Sähkösuunnittelu 2 2 A Automatiikka A Automatiikka A Kattilatekniikan peruskurssi 2 2 A Pumput ja putkistot 2 2 A Termodynamiikka 2 2 Tuotantotekniikka 11 ov A Valmistustekniikka A Polymeeritekniikka 2 2 A Laadunohjaus 3 3 A Konstruktiomateriaalit A Koneautomaation laboraatiot 2 2 Ohjaustekniikka 12 ov A Elektroniikka 2 2 A Anturitekniikka 2 2 A Sähkömoottorit 2 2 A Sähkösuunnittelu 2 2 A Ohjausjärjestelmät A Ohjausjärjestelmät A Tiedonsiirtoelektroniikka 1 1 Koneautomaatio II 13 ov A Pneumatiikka 1 1 A Mekanisointiyksiköt 2 2 A Hydraulijärjestelmät 3 3 A Mekaniikkasuunnittelu 4 4 A Ammattilaboraatiot Tekniikka ja liikenne VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV HARJOITTELU 20 OV OPINNÄYTETYÖ 10 OV 87
4 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN OPINNOT Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma tarjoaa koneensuunnittelun, koneautomaation ja käynnissäpidon suuntautumisvaihtoehdot. Osasto päättää suuntautumisvaihtoehtoihin valinnasta opiskelijoiden hakemuksesta ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukauden aikana. Jos suuntautumisvaihtoehtoon hakee useampia opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, valintaperusteena käytetään opiskelijan opintomenestystä. Opintojaksojen suoritus Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelu toteutuu pääosin todellisten oppimisprojektien avulla. Lopullinen suoritustapa sovitaan opintojakson alussa. AMMATTIOPINNOT Koneensuunnittelun suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa valmiudet toimia metalliteollisuuden suunnittelu-, tutkimus-, valmistus- tai johtotehtävissä. Seuraavat opintokokonaisuudet ovat pakollisia koneensuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossa: Koodi Opintojakson nimi Laajuus Vuosi- (ov) kurssi A Kone- ja mekanisointielimet 3 III A Tuotekehitys 2 III A Dynamiikka 2 II-III A Lujuusoppi 2 2 III A Värähtelymekaniikka 2 III Konetekniikka 14 ov A Sähkömoottorit 2 III A Sähkösuunnittelu 2 III A Automatiikka 1 2 III-IV A Automatiikka 2 2 III-IV A Kattilatekniikan peruskurssi 2 II-III A Pumput ja putkistot 2 III A Termodynamiikka 2 II-III Tuotantotekniikka 11 ov A Valmistustekniikka 2 2 III A Polymeeritekniikka 2 IV A Laadunohjaus 3 IV A Konstruktiomateriaalit 2 2 III A Koneautomaation laboraatiot 2 IV Lisäksi on valittava yksi vähintään 9 ov:n opintokokonaisuus. Opintokokonaisuus voi olla jostakin muusta suuntautumisvaihtoehdosta tai koulutusohjelmasta tai seuraava: Koneensuunnittelu III, 9 ov A Konstruktiotekniikka 2 2 IV A Konstruktiotekniikka 3 2 IV A Teräsrakenteet 2 IV A Hydraulijärjestelmät 3 III-IV A Työkalutekniikka 2 III A Ammattilaboraatiot 1 2 I A ATK-avusteinen mitoitus 2 III A Valmistustekniikka 3 1 III-IV Koneensuunnittelu I, 15 ov A Statiikka 3 I A Tekninen piirustus 3 I A Lujuusoppi 1 4 II A Konstruktiomateriaalit 1 2 I-II A Valmistustekniikka 1 3 I-II Koneensuunnittelu II, 16 ov A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3 III A Konstruktiotekniikka 1 2 III 88
5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneautomaation suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa valmiudet toimia kappaletavara-automaation suunnittelu-, tutkimus-, valmistus- tai johtotehtävissä. Seuraavat opintokokonaisuudet ovat pakollisia koneautomaation suuntautumisvaihtoehdossa: Koodi Opintojakson nimi Laajuus Vuosi- (ov) kurssi Koneautomaatio I, 15 ov A Statiikka 3 I A Tekninen piirustus 3 I A Lujuusoppi 1 4 II A Konstruktiomateriaalit 1 2 I-II A Valmistustekniikka 1 3 I-II Koneenrakennus 12 ov A Tietokoneavusteinen suunnittelu 3 III A Konstruktiotekniikka 1 2 III A Kone- ja mekanisointielimet 3 III A Tuotekehitys 2 III A Valmistustekniikka 2 2 III Ohjaustekniikka 12 ov A Elektroniikka 2 II A Anturitekniikka 2 III A Sähkömoottorit 2 III A Sähkösuunnittelu 2 III A Ohjausjärjestelmät 1 2 II A Ohjausjärjestelmät 2 1 IV A Tiedonsiirtoelektroniikka 1 IV Koneautomaatio III, 13 ov Seuraavista opintojaksoista on valittava vähintään 10 ov. Opintokokonaisuuden voi täydentää vapaasti valituilla ammattikorkeakoulun opintojaksoilla. A Robotiikka 2 IV A CAD/CAM 2 IV A Layout-suunnittelu 2 IV A Asennus- ja kunnossapitotekniikka 2 IV A Yrityksen tietojenkäsittely 3 IV A Ammattilaboraatiot 1 2 I tai Käynnissäpito 15 ov A Käynnissäpidon taloudellinen johtaminen 3 A Kunnossapidon tietojärjestelmät 2 A Mekaanisten järjestelmien kunnossapito 2 A Sähköisten järjestelmien kunnossapito 2 A Riskienhallinta 3 A Käynnissäpidon erikoistyö 3 Käynnissäpidon suuntautumisvaihtoehto Ks. em. Käynnissäpito 15 ov, muista opinnoista keskustellaan koulutusohjelman johtajan kanssa. OPINNÄYTETYÖ Tekniikka ja liikenne Koneautomaatio II, 13 ov A Pneumatiikka 1 II A Mekanisointiyksiköt 2 IV A Hydraulijärjestelmät 3 III A Mekaniikkasuunnittelu 4 III A Ammattilaboraatiot 2 3 IV Lisäksi on valittava yksi vähintään 13 ov:n opintokokonaisuus. Opintokokonaisuus voi olla jostakin toisesta suuntautumisvaihtoehdosta tai koulutusohjelmasta tai toinen seuraavista: O Opinnäytetyö 10 Laboratoriot Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman käytännöllistä opetusta on tukemassa yksi laboratorio. Koneautomaation laboratorio Koneautomaation opetusvälineiden lisäksi laboratoriossa on valmistustekniikassa, mittaustekniikassa ja koneenrakennuksessa tarvittavat opetusvälineet. Sähkö- ja osittain automaatio-opetuksessa käytämme ammattikorkeakoulun elektroniikan koulutusohjelman laboratorioita. 89
6 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu OPINTOJAKSOT P Ympäristötekniikka 2 ov, I Introduction to Environmental Technology Katso Energiatekniikan koulutusohjelma. A Ammattilaboraatiot 1 2 ov, I Laboratory Course in Machine Automation Tavoitteet: Opiskelija tutustuu valitun tuotantokoneen toimintaan ja perehtyy asiakas- ja toimintolähtöiseen työskentelyyn. Opiskelija kehittää kokonaisuuden hahmottamis- sekä loogista päättelykykyään. Sisältö: Tunnistetaan valitun koneyksikön päätoiminto ja jaetaan se osatoimintoihin. Selvitetään miten nämä toiminnot on po. yksikössä toteutettu. Pyritään selvittämään, miten kehitystyössä ja valmistuksessa on huomioitu yksikön käyttäjän tarpeet sekä miten nämä ovat toteutuneet. Suoritustapa: Hyväksytty harjoitustyö. Oppimateriaali: Jaetaan harjoitustunneilla. Erityistä: Korvaa syksystä 2002 alkaen opintojakson A Ammattilaboraatiot 1. Opettaja: Yliopettaja Simo Ollila ja lehtori Martti Vetri. A Materiaalitekniikka Engineering Materials Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tarjota tuotetietojen vertailupohjaksi yleiskuva materiaalivalinnasta: materiaalien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, toimitustilat ja -muodot, perustiedot turmeltumisesta. Sisältö: Metallit: teräkset, valuraudat, kupari, alumiini, titaani ja niiden seokset. Polymeerit: muovit ja kumit. Komposiitit. Keraamit. Korroosio: mekanismit, suojautuminen, pinnoitteet. Katsaus rikkoviin ja rikkomattomiin aineenkoetusmenetelmiin. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: MET: Raaka-ainekäsikirja. Luentomuistiinpanot. Opettajat: Lehtorit Martti Vetri ja Jaakko Laine. A Konstruktiomateriaalit 1 Engineering Materials 1 2 ov, I II Tavoitteet: Antaa perustiedot koneenrakennuksessa käytettävistä konstruktiomateriaaleista, materiaalien ominaisuuksista ja niihin liittyvistä käsitteistä. Asiat käsitellään käytännön kannalta käsitellen metallin rakenteeseen liittyvät ja muut teoreettiset näkökohdat lyhyesti. Painopistealueena ovat erilaiset teräkset. Eri materiaalien kohdalla korostetaan niiden ominaisuuksia ja käyttöä. Sisältö: Metallien rakenne, ominaisuudet ja aineenkoetus. Teräs; hiiliteräkset, niukkaseosteiset teräkset, runsasseosteiset teräkset ja työkaluteräkset. Valuraudat, kupari ja kupariseokset, alumiini ja alumiiniseokset. Muovit ja kumit. Keraamit. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Laitinen, Niinimäki, Tiilikka, Tuomikoski: Konetekniikan materiaalioppi. Valorinta: Koneenrakentajan metallioppi. Ihalainen, Aaltonen, Aromäki, Sihvonen: Valmistustekniikka. Opettaja: Lehtori Jaakko Laine. A Konstruktiomateriaalit 2 Engineering Materials 2 Tavoitteet: Syventää konstruktiomateriaalit 1- kurssilla saatuja tietoja koneensuunnittelun tarpeita ajatellen. Materiaalien valinta erilaisiin kone-elimiin vaihtelevissa käyttöolosuhteissa ja rasituksissa. Mukaan tulee uusia materiaaleja ja uusia näkökohtia: Teräksen rakenne ja lämpökäsittely, materiaalien yhdistäminen, pinnoitteet, korroosio, valmistustekniset näkökohdat ja standardit. Sisältö: Erilaisissa kone-elimissä esiintyvät rasitukset ja materiaaliratkaisut. Vaatimus- ja ominaisuusprofiili. Kustannustekijäin, valmistusmäärien ja valmistusteknisten ratkaisujen vaikutus materiaalivalintoihin. Teräksen rakenne, lämpökäsittely ja ominaisuudet. Muita metalleja. Korroosio-ongelmat. Erilaisten materiaalien yhdistelmät: komposiitit ja pinnoitukset. Metallien pinnoitus: sinkitys, maalaus ym. Teknilliset keraamit. Standardien käyttö. Materiaalitietojen lähteet. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: Laitinen, Niinimäki, Tiilikka, Tuomikoski: Konetekniikan materiaalioppi. Valorinta: Koneenrakentajan metallioppi. MET: Raaka-ainekäsikirjat. Suomen Korroosioyhdistys: Korroosiokäsikirja. Opettaja: Lehtori Jaakko Laine. Edeltävät opinnot: A Konstruktiomateriaalit 1. 90
7 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA A Polymeeritekniikka Polymer Technology / IV A Valmistustekniikka 2 Production Technology 2 Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot polymeereistä, niiden ominaisuuksista ja käytöstä sekä muovituotteiden valmistusmenetelmistä. Sisältö: Polymeerien ja muovien jaottelu ja yleinen rakenne. Rakenteen vaikutus ominaisuuksiin ja niiden mittaus. Polymeerien valmistustavoista. Kertamuovit. Kestomuovit. Akryylimuovit. Polyuretaani. Poluamidit. Silikonit. Tekniset kumit. Materiaalitietojen hankinta. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: Seppälä: Polymeeriteknologian perusteet. Tammela: Polymeeritiede ja muoviteknologia, osa 3. Neste - Öljystä muoveihin. Airasmaa et al: Muovikomposiitit. Laiho: Muovit konepajateollisuudessa. Neste. Öljystä muoveihin. Opettaja: Lehtori Jaakko Laine. A Valmistustekniikka 1 Production Technology 1 3 ov, I II Tavoitteet: Antaa yleiskuva metalli- ja muovituotteiden valmistuksessa käytettävistä työstömenetelmistä, koneista ja työkaluista. Sisältö: Valmistustekniikan keskeiset tiedot koko alueelta: menetelmät, työstökoneet ja työkalut. Lastuava työstö, päämenetelmät: sorvaus, jyrsintä, poraus, kierteitys, avartaminen ja hionta; avaintyöstökoneet: työstökeskus ja monitoimisorvi. Hitsaukset: puikko-, TIG-, täytelanka-, MIG/MAG-, jauhekaari- ja pistehitsaus; hitsattavuus, lisäaineet, suojakaasut, hitsauskoneet. Juottaminen ja liimaaminen. Valaminen. Yleislevytyötekniikka, levytyökeskus ja meistotekniikka. Katsaus muovituotteiden valmistusmenetelmiin ja metallien pinnoitusmenetelmiin. Kokoonpano. Laboratoriotyöt: tutustuminen eri valmistusmenetelmiin käytännössä, kappaleiden valmistusta eri menetelmillä. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: O E Huhtamo: Mekaaninen teknologia. Ihalainen, Aaltonen, Aromäki, Sihvonen: Valmistusteknikka. V. Kauppinen: Levytyöt pienerätuotannossa. Opettajat: Lehtori Jaakko Laine, lehtori Martti Vetri, Lehtori Jukka Spets. Tavoitteet: Automaation mahdollisuudet työstökoneiden yhteydessä. NC-ohjauksen toiminnan selvittäminen liikeakselien servojärjestelmistä CAD-CAM-ohjelmoinnin periaatteisiin. Sisältö: NC-ohjaus: käsitteet, servojärjestelmät, ohjausyksiköt, ohjelmat ja ohjelmointi. Mekanisoinnin ja automatisoinnin soveltaminen työstötekniikkaan. Työkalujen ja työkappaleiden vaihtojärjestelmät. Työstökeskusten ja monitoimisorvien tehokas käyttö. Automaatioesimerkit: Työstökeskus-FMS ja hitsauksen automatisointi. Laboratoriotyöt: NC-ohjelmointi ja ohjelman ajo. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: H. Vesamäki: Lastuavan työstön NC-ohjelmointi, MET, V. Kauppinen: Konepajojen nykyaikaiset koneet ja konejärjestelmät, Otakustantamo 504. Ihalainen, Aaltonen, Aromäki, Sihvonen: Valmistustekniikka. O. E. Huhtamo: Mekaaninen teknologia. Opettajat: Lehtori Jaakko Laine, lehtori Martti Vetri, Lehtori Jukka Spets. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka 1. A Työkalutekniikka Tool Technology Tavoitteet: Työkalut ovat valmistustekniikan ydinaluetta, jonka tunteminen on tärkeää niin tuotanto- kuin tuotesuunnittelutehtävissäkin. Se auttaa ymmärtämään tuotteen valmistusystävällisyyden tekijöitä, tuotantojärjestelmän joustavuutta sekä sarjapituuksien ja kustannuksien yhteyksiä. Sisältö: Eri työstömenetelmiin liittyvien työstävien työkalujen, kiinnittimien, muottien ja muiden välineiden käyttö, valinta tai suunnittelu. Lastuavat työkalut ja teräpalat. FMS-järjestelmien työkalu- ja palettijärjestelmät. Robottien työkalut. Hitsauksen automatisointi ja työkalut. Levytyötekniikan työkalut. Painevalumuotit. Muovien termoplastisen työstön muotit ja suulakkeet. Kipinätyöstö. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: Aunio, Kettunen, Kääriä, Niinimäki, Riski: Työvälinesuunnittelu. Aaltonen et al: Työvälinetekniikka, Otatieto 537. Opettajat: Lehtorit Jaakko Laine ja Martti Vetri. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka 1 ja A Valmistustekniikka 2. Tekniikka ja liikenne 91
8 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu A Laadunohjaus Total Quality Control 3 ov, IV Tavoitteet: Opiskelija osaa kehittää ja ylläpitää yrityksen laatujärjestelmää sekä ymmärtää laadunohjauksen. Sisältö: Historiaa, käsitteet, laadunohjauksen kehitysvaiheet (I, QC, TQC, QA, TQM), toiminnan laatu, jatkuva kehittäminen, laatujärjestelmä, laatukäsikirja, eri toimintojen laadunohjaus. Laatutyökalut ja laatuohjelmat, erityisesti: SFS-ISO 9000/10000 ja laatupalkintojen kriteerit. Tarkastusmenetelmät, virheiden syiden analysointi. Asiakaskeskeinen tuotesuunnittelu (QFD). Taquchin menetelmä. Oppimateriaali: MET tiedotukset (linja 8: LAA- TU), erityisesti: MET 26/90 Salminen: Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen. MET 3/ 90: ISO Perusta toiminnan kehittämiselle. MET 1/91: QFD - Avain tuotteen kehittämiseen; MET 25/89: Tuotteen ja prosessin optimointi koesuunnittelulla / Taquchi-menetelmä. Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Kauppakaari Oy. Luentomuistiinpanot. Opettaja: Lehtori Martti Vetri. A Laadunohjaus Total Quality Control / IV Tavoitteet: Opiskelija osaa kehittää yrityksen laatujärjestelmää sekä ymmärtää laadunohjauksen. Sisältö: Historiaa, käsitteet, laadunohjauksen kehitysvaiheet (I, QC, TQC, QA, TQM), toiminnan laatu, jatkuva kehittäminen, laatujärjestelmä, laatukäsikirja, eri toimintojen laadun ohjaus. Laatuty kalut ja laatuohjelmat, erityisesti: SFS-ISO 9000/ ja laatupalkintojen kriteerit. Tarkastusmenetelmät, virheiden syiden analysointi. Asiakaskeskeinen tuotesuunnittelu (QFD). Taquchin filosofia. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu välikoe tai tentti. Oppimateriaali: MET 26/90 Salminen: Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen; MET 3/ 90 ISO Perusta toiminnan kehittämiselle; Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Kauppakaari Oy. Luentomuistiinpanot. Opettaja: Lehtori Martti Vetri. A Laadunohjauksen erikoistyö / IV Project Work on Total Quality Control Tavoitteet: Opiskelija osaa kehittää yrityksen laatujärjestelmää. Sisältö: Tavoitteena on tutustua valitun yrityksen laatujärjestelmään; muustakin laadun kehittämiseen liittyvästä tehtävästä voidaan sopia. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö. Opettaja: Lehtori Martti Vetri. Edeltävät opinnot: A Laadunohjaus 2 ov. A Asennus- ja kunnossapitotekniikka Maintenance / IV Tavoitteet: Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kunnossapitotoimintoihin ja antaa kokonaiskuva yrityksen kunnossapitotehtävistä. Sisältö: Yleistä. Käsitteet. Kunnossapitolajit. Organisointi. Kunnossapidon huomioon ottaminen suunnittelussa ja hankinnassa. Tunnusluvut. Kunnonvalvonta. Voitelu. Kone-elinten asennus ja purkaminen. Tiivistäminen. Korjaustekniikka. Perustustyös. Nostot ja siirrot. Riskien hallinta: lait ja asetukset. Työturvallisuus. Suoritustapa: Hyväksytyt tentit. Oppimateriaali: Tertsonen & al.: Kunnossapito ja käyttövarmuus. Tekniset tiedotukset. Konepajamies. Inskon julkaisut. Tietomies. Kunnossapito teollisessa yrityksessä. Opettaja: Lehtori Martti Vetri. Edeltävät opinnot: A Konstruktiomateriaalit, A Valmistustekniikka 1, A Kone- ja mekanisointielimet. A Layout-suunnittelu Layout Planning / IV Tavoitteet: Opiskelija osaa laatia layout-vaihtoehtoja tuotannon ja rakennusten asettamien ehtojen mukaisesti. Osaa valita tarkoituksenmukaisen siirto- ja varastointikaluston. Osaa huomioida eri toimintojen tarpeet layoutsuunnittelussa. Sisältö: Tuotantotyypit. Työnkulun työnkuvat. PQ-analyysi. Layout-suunnittelun systematiikat. Varastointitoiminnat ja -laitteet. Kuljetuslaitteet. Rakennustyypit. Tontin käyttö. Konesijoituksen laskuesimerkki. Suunnitteluharjoitus. 92
9 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot. Muther: Systematic Layout Planning. Tekniikan käsikirja osa 10. Vähäpassi: Työturvallisuuden huomioon ottaminen tehdassuunnittelussa. Kuljetus. Opettaja: Lehtori Martti Vetri. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka 1, A Tietokoneavusteinen suunnittelu. A Tuotantoautomaatio Production Automation 4 ov, IV Tavoitteet: Opiskelija pystyy suunnittelemaan automatisoidun tuotantojärjestelmän ja ymmärtää eri osajärjestelmille asetettavat vaatimukset kokonaisuuden kannalta. Sisältö: Automatisointistrategiat. Automatisoidut tuotantojärjestelmät ja niiden mitoitus sekä järjestelmien pääkomponentit. Kuljetusja varastointijärjestelmien liittäminen kokonaisuuteen. Tiedonsiirron perusteet, OSI-malli. Tietotekniikkayhdennetty tuotanto (CIM). Tuotantojärjestelmän simulointiharjoitus (MAST-ohjelmisto). FMS-linjan toiminta-ajo laboratoriossa. Oppimateriaali: Groover: Automation, Production Systems and Computer integrated Manufacturing; Prentice Hall Inc., Pimental: Communication Networks for Manufacturing; Prentice Hall Inc Opettaja: Yliopettaja Esko Simonen, lehtori Jaakko Laine. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka 1, A Tietokoneavusteinen suunnittelu. A Suojelutekniikka Protection Technology 1 ov, I IV Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija työn palovaaroihin ja ensiaputaitoihin. Sisältö: Tulityökurssi ja ensiapukurssi. Suoritustapa: Voimassa oleva tulityökortti ja EA1-kortti. Opettajat: Lab.ins. Kari Ronkainen, N.N. Toteutus: Luentoja ja harjoitustöitä 22 t. A Valmistustekniikan erikoistyöt 1 3 ov Project Work on Production Technology Sisältö: Erillisestä aiheesta tehty harjoitustyö. Toteutus: Harjoitustyö. Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. Opettajat: Lehtorit Veikko Vuoksio, Jukka Spets. A Primus High Tech 4 6 ov, IV Tavoitteet: Perehtyminen käytännön tilanteissa konepajan tuotannon johtamiseen liittyviin insinööriongelmiin. Sisältö: Annettujen harjoitteiden tekeminen Primus High Tech Oy:ssä. Suoritustapa: Hyväksytyt työn kulun ja tulosten esittely ja niiden dokumentointi. Opettajat: Lehtorit Jaakko Laine ja Jukka Spets. A Työvälinesuunnittelu Tool Design 3 ov, III Tavoitteet: Työvälineiden suunnitteluperusteiden hallinta sekä valmistaminen. Sisältö: Työvälineiden materiaalit. Lastuavat työkalut ja teräpalat. Sorvaus- ja koneistuskeskusten työvälinejärjestelmien perusteet. Kiinnittimet. Meistotekniikan työkalut. Muovimuotit. Painevalumuotit. Opintojaksoon sisältyy myös käytännön harjoitustyö Primus High Tech Oy:ssä. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt ja tentti. Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opettaja: Lehtori Jaakko Laine. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka. A Valmistustekniikka 2. A Statiikka. A Konstruktiomateriaalit 1. A Tuotannonohjaus Production Management and Control Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva kuinka yrityksen toimintaa ja siihen liittyviä suunnittelutehtäviä toteutetaan. Sisältö: Tuotantotoiminta. Valmistusjärjestelmät. Materiaalihallinta. Tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen periaatteet. Logistiikka. Laatujärjestelmä ja sen ylläpito. Tekniikka ja liikenne 93
10 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa. Opettaja: Lehtori Jaakko Laine. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka 1. A Konstruktiomateriaalit 1. A Valmistustekniikka 3 Production Technology 3 1 ov, III - IV Tavoitteet: NC-teknologian osaamisen syventäminen. Sisältö: NC-koneiden ohjelmointi ja käyttäminen Primus Hign Techissä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt. Opettaja: N.N. Edeltävät opinnot: A Valmistustekniikka 2. A Statiikka Statics 3 ov, I Tavoitteet: Opiskelija osaa piirtää rakenteen vapaakappalekuvat ja sen perusteella kirjoittaa tarpeelliset tasapainoyhtälöt ja ratkaista ne. Sisältö: Partikkelin taso-statiikka. Jäykän kappaleen tasostatiikka. Tasorakenneosan rasitukset. Oppimateriaali: T.Salmi: Mekaniikka I. H. Outinen: Mekaniikka I-II. Beer/Johnston: Vector Mechanics for Engineers, Statics. Luennoilla ilmoitettava materiaali. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. A Dynamiikka Dynamics 2 ov, II IV Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä partikkelin ja jäykän kappaleen liikkeet tasossa. Osaa määritellä partikkelin ja jäykän kappaleen voimien aiheuttamat nopeudet ja kiihtyvyydet. Osaa laskea (yksinkertaisten) jäykkien kappaleiden kiihtyvyyksistä aiheutuvat rasitukset. Osaa laskea voimasysteemin tekemän työn. Opiskelija tuntee liikemäärän ja impulssin olemuksen. Sisältö: Partikkelin ja jäykän kappaleen tasokinematiikka. Kinetiikan perusteet. Jäykän kappaleen tasoliikkeen hitausvoimaperiaate. Työ ja energia. Liikemäärä ja impulssi. Oppimateriaali: Outinen: Dynamiikka. Beer- Johnston: Dynamics. Salmi: Kinematiikka. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Statiikka. A Lujuusoppi 1 Strength of Materials 1 4 ov, II Tavoitteet: Tavoitteena on oppia mitoittamaan rakenneosia, joihin vaikuttavat veto-, puristus-, taivutus-, vääntö-, nurjahdus- tai väsyttävä kuorma. Sisältö: Veto, puristus, leikkaus, jännitys- ja muodonmuutostila. Suoran sauvan veto ja puristus. Leikkaus. Vääntö. Suoran palkin taivutus. Nurjahdus. Lujuushypoteesit. Väsyminen. Oppimateriaali: Outinen, Vulli: Lujuusopin perusteet. Koneenosien suunnittelu 1, Ota 543: Lujuusoppi, J. Adam: Festigkeitslehre u. FEManwendungen. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Statiikka. A Lujuusoppi 2 Strength of Materials 2 / IV Tavoitteet: Opiskelija osaa laskea hyperstaattisesti tuetun rakenteen jännitykset ja muodonmuutokset. Osaa laskea eri rakenteiden rajakuormat. Osaa laskea käyrän palkin jännitykset ja muodonmuutokset. Osaa suorittaa eri koneenosien väsymismitoituksen ja laskea todennäköisen kestoiän. Sisältö: Hyperstaattiset rakenteet. Rajakuormamenetelmä. Kimmoenergia. Käyrän palkin taivutus. Nurjahdus. Väsyminen. Lujuusopin mittaukset. Laatta-, levy- ja kuoriteorian alkeet. Oppimateriaali: Outinen-Vulli: Lujuusopin perusteet. Koneenosien suunnittelu 1. Pennanen: Lujuusoppi. Ylinen: Kimmo- ja lujuusoppi 1 ja 2, Ota 543: Lujuusoppi, J. Adam: Festigkeitslehre u. FEM-anwendungen. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander Edeltävät opinnot: A Lujuusoppi 1. A Kone- ja mekanisointielimet. A Kone- ja mekanisointielimet Machine Elements and Mechanisms Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää eri kone- ja mekanisointielimien toiminnan ja vaikutukset voimalaitosten konstruktiossa ja toiminnassa. Opiskelija osaa valita ja tarkastaa uusien koneen- ja mekanisointielimien soveltuvuuden käyttötarkoituksiin. 94
11 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sisältö: Liitoselimet, lukituselimet, jouset, laakerit, johteet, voimansiirtoelimet, paineastiat, putkistot, pneumatiikkaan ja hydrauliikkaan liittyvät koneenelimet. Oppimateriaali: Koneenosien suunnittelu 2, 3, 4. Esitteitä kone- ja mekanisointielimistä. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Tekninen piirustus, A Statiikka. A Tekninen piirustus Mechanical Drawing 3 ov, I Tavoitteet: Tavoitteena oppia itsenäisesti laatimaan ja tulkitsemaan teknisiä piirustuksia sekä ymmärtämään niiden merkityksen yritystoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisältö: Kuvaamismenetelmät. Projektiot. Leikkaukset. Mitoitus. Yleisimmät työstömenetelmät. Hitsausmerkit. Toleranssijärjestelmä. Pinnankarheus. Raaka-ainemerkinnät. Piirtämistyön rationalisointi ja yksinkertainen esitystapa. Instrumentointi-, prosessi-, LVI-piirustukset. Tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet. Oppimateriaali: Auti A, Hasari H: Koneenpiirustus ammatilliselle korkea-asteelle ja opistoasteelle. Pere: Koneenpiirustus 1 ja 2. Opettajat: Lehtorit Jaakko Laine ja Risto Korhonen. A Tekninen dokumentointi Technical Documentation 3 ov, I Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää dokumentoinnin merkityksen kansainvälisessä yhteistyössä ja yritystoiminnassa sekä kykenee laatimaan ja tulkitsemaan teknisiä piirustuksia. Sisältö: Standardisointi. Tiedon esittämismuodot, dokumenttien luokittelu, perustermit. Dokumentoinnin periaatteet. Piirustuskonttorin toiminta, piirtämistyön rationalisointi. Piirustussäännöt ja -välineet. Koneenpiirustuksen perusteet: kuvaamismenetelmät, projektiot, leikkaukset, mitoittaminen, pinnan karheus, toleranssijärjestelmän perusteet, luonnostelu, kokoonpanopiirustukset. Laaja harjoitustyö valinnaisesti aiheista: pneumatiikan/ hydrauliikan, instrumentoinnin, prosessikaavioiden ja sähköpiirustusten piirrosmerkit. Tietokoneavusteisen piirtämisen perusteet: asetukset, piirto- ja muokkaustoiminnot, tekstit, mitoittaminen, symbolit, tulostaminen. Oppimateriaali: Autio, Hasari: Koneenpiirustus ammatilliselle korkea-asteelle. Pere: Koneenpiirustus 1 ja 2. Pere: Sähköpiirustus. Luennoilla ilmoitettava muu materiaali. Opettajat: Lehtorit Martti Vetri ja Jaakko Laine. A Konstruktiotekniikka 1 Machine Design Theory 1 2 ov, II Tavoitteet: Oppia toleranssit ja sovitteet, laatuvaatimukset, kokoonpanon ja asennuksen vaatimukset. Sisältö: Toleranssit ja sovitteet. Pinnanlaatu. Koneiden ja laitteiden laatuvaatimukset. Koneiden ja laitteiden kokoonpano ja asennukset. Valmistusmenetelmät konstruktiotekniikan kannalta. Oppimateriaali: Huhtala, Makkonen, Ojanen, Rusanen: Konstruktiotekniikka. Wirzenius: Toleranssit ja sovitteet. Pahl, Beitz: Koneensuunnitteluoppi. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Tekninen piirustus. A Kone- ja mekanisointielimet 3 ov, III Components of Mechanical Design Tavoitteet: Opiskelija osaa valita ja mitoittaa tavallisimmat kone- ja mekanisointielimet. Sisältö: Liitokset. Lukituselimet. Jouset. Laakerit. Johteet. Voimansiirtoelimet. Kaapelointielimet. Oppimateriaali: Koneenosien suunnittelu 1, 2, 3. Decker: Maschinelemente. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Statiikka, A Lujuusoppi, A Tekninen piirustus. A Tuotekehitys Product Development Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää tuotekehityksen merkityksen liiketoiminnan kannalta ja osaa toteuttaa tuotekehitysprojektin. Sisältö: Tuotekehitysprojektin valinta. Projektin hallinta. Järjestelmällinen suunnittelu. Tekniikka ja liikenne 95
12 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla. Opettaja: Yliopettaja Simo Ollila. A Projektitoiminta Project Management Tavoitteet: Perehdyttää opiskelija työn organisointiin, suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn. Sisältö: Projektin sunnittelu (vaiheistus, rahoitus, resurssit, ajoitus). Projektin Toteutus ja valvonta. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyö. Oppimateriaali: Risto Pelin: Projektin suunnittelu ja ohjaus. Opettaja: Yliopettaja Simo Ollila. A Konstruktiotekniikka 3 Machine Design Theory 3 Tavoitteet: Perehtyminen prosessiteollisuuden koneiden suunnittelun erityispiirteisiin lähinnä sellunkäsittelyn ja paperikoneiden kannalta. Sisältö: Paperikoneen sekä selluloosan keiton valkaisun, osaprosessien ja kehityksen haasteet koneensuunnittelulle. Vuosittain vaihtuvia aiheita prosessiteollisuuden tarpeiden ja insinööritöissä ilmenneiden ongelmien mukaan. Oppimateriaali: Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Metlas Ky:n julkaisusarja Puusta paperiin, esim. n:o M-502: Paperikoneet, Yleistä. Ilmoitetaan luennoilla. Opettaja: N.N. Edeltävät opinnot: A Konstruktiotekniikka 2. A Teräsrakenteet Steel Structures Tavoitteet: Teräsrakennesuunnittelun perusteiden oppiminen, lujuusopin ja hitsaustekniikan soveltaminen standardien mukaisella tavalla tavanomaiseen teräsrakenteeseen. Sisältö: Teräsrakenteiden lujuustarkastelut: hitsausliitokset, palkit, levyt, puristussauvat ja pilarit, lommahdus; staattinen- ja väsymiskuormitus. Haurastumisvaara. Hitsauksen laadunvalvonta. Hitsattujen palkkien, ristikkopalkkien ja hitsien suunnittelu. Ruuviliitokset. Teräsrakenne-, teräs-, hitsaus- ja NDT-standardit. Kylmämuovattujen profiilien ja ohutlevyjen käyttö. Oppimateriaali: SFS-teräsrakennestandardit. Rautaruukki: Suunnittelijan opas. RIL: Teräsrakenteet. Airila & muut: Koneenosien suunnittelu 2, Niemi-Kemppi: Hitsatun rakenteen suunnittelun perusteet. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Konstruktiotekniikka. A Kone-elimet. A Lujuusoppi 2. A Konstruktiotekniikka 2 Machine Design Theory 2 Tavoitteet: Kokonaisuuden ymmärtäminen tuotepolitiikasta osien suunnitteluun. Tuotesarjojen modulaarisuuden merkitys rationaalisen toiminnan perustana. Vakiokomponenttien ja vakiolaitteistojen sekä alihankinnan käyttö. Koneen ja koneenosien käytännön suunnittelutaito. Sisältö: Asiakaskeskeinen tuotepolitiikka. Konstruktioprosessi. Luonnostelu. Rakenteiden muotoilu: ohjelista; pääsäännöt; periaatteet; muotoiluohjeet (Lämpölaajeneminen, viruminen, korroosio, ergonomia, design, valmistusystävällisyys, pintakäsiteltävyys, kokoonpantavuus, standardit, kierrätys, luotettavuus, turvallisuus). Tuotesarjan modulaarisuus, tuotekustannukset ja sarjanpituudet. Ostettavien komponenttien ja alihankintojen käyttöä. Laatupolitiikka. Työsuojelu ja tuotevastuu. Oppimateriaali: Pahl & Beitz: Koneensuunnitteluoppi. Huhtala & muut: Konstruktiotekniikka. Airila & muut: Koneenosien suunnittelu 1, 2 ja 3. Opettaja: N.N. Edeltävät opinnot: A Konstruktiotekniikka. A Lujuusoppi 2. A Koneelimet. A ATK-avusteinen mitoitus Computer Aided Calculations Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää lujuuksien, muodonmuutosten ja käyttöiän laskentaan tarkoitettuja erikoisohjelmistoja sekä soveltaa yleisiä laskentaohjelmistoja mitoittaessaan rakenteita ja suunnitellessaan niiden kriittisten osien muotoja. Sisältö: Laakereiden valintaohjelmien käyttö. Ristikko- ja kehärakenteiden laskentaohjelmien käyttö. FEM-ohjelmien käyttö. Yleisten valmisohjelmien soveltaminen parametriseen mitoitukseen. 96
13 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Toteutus: Johdantoesitykset ohjelmistojen käyttöihin n. 15 t, harjoitukset n. 35 t. Kurssi ajoitettu 3. vuosikurssin syksyyn. Pääkohderyhmä on koneensuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat. Suoritustapa: Hyväksytyt ohjelmistojen käyttötestit ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Ohjelmistojen oppaat. Oheismateriaalina mekaniikan ja lujuusopin kurssien kirjallisuus ja monisteet. Opettaja: Lehtorit Veikko Vuoksio ja Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: A Statiikka, A Lujuusoppi I. A Värähtelymekaniikka Vibration Mechanics Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää mekaanisten järjestelmien ja rakenteiden dynaamista käyttäytymistä ja osaa soveltaa opittuja laskentamenetelmiä rakenteiden dynaamisten kuormitusten määrittämiseen sekä tärinän eristys- ja vaimennustehtäviin. Sisältö: Värähtelymekaniikan komponentit ja laskentamallit. Yhden ja useamman vapausasteen systeemin ominaisvärähtely ja harmoninen pakkovärähtely. Värähtelyiden hallinta. Värähtelyanalyysin suorittaminen elementtimenetelmällä. Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alussa. Erityistä: Korvaa syksystä 2002 alkaen opintojakson A Kone-elimet. Opettaja: Lehtori Ilkka Estlander. Edeltävät opinnot: Statiikka, Lujuusoppi I. A Suunnitteluprojekti Machine Design Exercices 1 5 ov, III Sisältö: Erillisestä aiheesta tehty harjoitustyö. Toteutus: Harjoitustyö. Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. Opettajat: Lehtorit Ilkka Estlander, Veikko Vuoksio. Edeltävät opinnot: Koneensuunnittelun suuntautumisvaihtoehto. sekä osaa lukea piirikaaviota. Opiskelija osaa koota yksinkertaisen kytkennän ja etsiä komponenttitietoja datakirjoista sekä tuntee tavanmukaiset mitoitusperiaatteet. Sisältö: Passiiviset komponentit. Transistorit. Operaatiovahvistin. Digitaalipiirit. up-piirit. Oppimateriaali: Reitmaa: Elektroniikkasuunnittelijan käsikirja. Elector-lehti. Prosessorilehti. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. A Anturitekniikka Sensor Technology Tavoitteet: Opiskelija tuntee tavanomaisten anturien toimintaperiaatteet ja osaa hankkia soveliaan anturin koneautomaation tavallisimpiin sovelluksiin sekä osaa liittää sen ohjausjärjestelmään. Sisältö: Anturitekniikan perusteet. Kaksitilaiset anturit. Mittaavat anturit. Tunnistustekniikat. Konenäkö. Suojausluokat. anturien liitäntätavat. Oppimateriaali: Koneautomaatio: Anturit. Valmistajien luettelot. Machine Design-lehti. MET: Koneautomaation anturit. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. A Tiedonsiirtoelektroniikka Communication Electronics 1 ov, IV Tavoitteet: Opiskelija tuntee tiedonsiirtoperiaatteet ja osaa etsiä tarvittavat laitteiden liitäntätiedot sekä liittää ne toimivaksi kokonaisuudeksi. Sisältö: Tiedonsiirron signaalit. Sarja- ja rinnakkaisliitännän. Lähiverkkotekniikat. Optinen tiedonsiirto. Liittimet ja kaapelointi. Häiriönsuojaus. Toteutus: Luentoja ja laboratoriotöitä 22 t. Suoritustapa: Hyväksytyt tentit ja laboratoriotyöt. Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot. Opetusmoniste. RS232-liitäntä. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. Tekniikka ja liikenne A Elektroniikka Electronics 2 ov, II Tavoitteet: Opiskelija tuntee keskeiset elektroniikkakomponentit ja rakenneperiaatteet A Sähkömoottorit Electrical Motors Tavoitteet: Opiskelija tuntee keskeisten automaatiomoottoreiden toimintaperiaatteet ja 97
14 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu osaa valita moottorin ja sen vaatiman ohjausyksikön sekä tuntee paikoituskäytön keskeiset ohjaus- ja ohjelmointiperiaatteet. Sisältö: Oikosulku-, askel- ja servomoottorin toimintaperiaatteet ja niiden ohjausyksiköt ja ohjelmointi - erityisesti erilaisissa paikoituskäytöissä. Oppimateriaali: Electro Craft: DC Motors, Speed Controls, Servo Systems. Luentomuistiinpanot. Valmistajien käsikirjat ja luettelot. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. A Sähkösuunnittelu Electrical Engineering Tavoitteet: Opiskelija tuntee sähköverkon toimintaperiaatteen ja sähköturvallisuusmääräykset koneautomaation edellyttämässä laajuudessa. Opiskelija osaa itse laatia pienitehoisen koneen sähkökaaviot ja valita siihen sähkölaitteita. Sisältö: Sähköverkko: Sähköturvallisuusmääräykset. Koneen sähköpiirustukset. Sähkötekniset mittaukset. Eräiden sähkökomponenttien toiminta- ja valintaperiaatteet. Oppimateriaali: Sähköturvallisuusmääräykset. Sähköpiirustusstandardi. Valmistajien luettelot. Sähkötekniikan käsikirja. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. A Ohjausjärjestelmät 1 Control Systems 1 Tavoitteet: Opiskelija osaa valita ohjelmoitavan logiikan ja osaa ohjelmoida siihen halutun toiminnan. Sisältö: Sähköiset ohjausjärjestelmät yleensä. Ohjelmoitavan logiikan rakenne, valinta ja ohjelmointi (opetuksessa käydään läpi esimerkkikoneen ohjaus). Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot. Ohjelmoitavan logiikan käsikirja. Sähköurakoitsijaliitto. Ohjelmoitava logiikka. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. A Ohjausjärjestelmät 2 Control Systems 2 1 ov, IV Tavoitteet: Opiskelija tuntee PC:n mahdollisuudet ja rajoitukset koneen ohjauksessa sekä perehtyy ohjausjärjestelmän luotettavuuskysymyksiin. Sisältö: PC koneenohjauksessa. Koneenohjausjärjestelmän luotettavuus. Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot. Opetusmoniste. MET: Koneenohjausjärjestelmän luotettavuus. Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. Edeltävät opinnot: A Ohjausjärjestelmät 1. A Automatiikka 2 Programmable Logic Controllers Tavoitteet: Opiskelija osaa valita ohjelmoitavan logiikan ja osaa ohjelmoida siihen halutun toiminnan. Opiskelija tuntee anturien toimintaperiaatteet ja osaa hankkia soveliaan anturin tavallisimpiin sovelluksiin. Sisältö: Sähköiset ohjausjärjestelmät yleensä. Ohjelmoitavan logiikan rakenne, valinta ja ohjelmointi. Anturitekniikan perusteet. Kaksitilaiset anturit. Mittavat anturit. Oppimateriaali: Luentomuistiinpanot. Sähköurakoitsijaliitto: Ohjelmoitava logiikka. Koneautomaatio: Anturit. MET: Koneautomaation anturit. Opettajat: Yliopettajat Esa Virtanen ja Simo Ollila. A Automatiikka Automatics 3 ov, III Tavoitteet: Automaatiojärjestelmän toimintaperiaatteen oppiminen. Sisältö: Pneumatiikka- ja hydraulijärjestelmän toiminta. Ohjelmoitava logiikka ohjauslaitteena. Kaksitilaiset anturit. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennoilla. Opettaja: Yliopettaja Simo Ollila. A Tietotekniikka 2 Computer Science 2 2 ov, II III Tavoitteet: Tietotekniikan omaksuminen työvälineeksi työtehtävien jouduttamiseksi ja tulosten tarkentamiseksi. Tavoitteena on sellainen ohjelmistotuntemus, että ohjelmien valinta eri tilanteisiin ja niiden yhteiskäyttö käy sujuvasti. 98
15 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sisältö: Taulukkolaskentaohjelmien tehokas hyötykäyttö. Toimintojen automatisointi. Ohjelmien välinen tietojen vaihto. Tietokantaohjelmien käytön perusteet. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Erikseen kurssin aikana nimetty materiaali. Opettaja: Lehtori Veikko Vuoksio. Edeltävät opinnot: Tietotekniikka I. A Tietokoneavusteinen suunnittelu Computer Aided Design 3 ov, III Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää opinnoissa hyväkseen CADohjelmia ja niiden koneensuunnittelusovelluksia. Sisältö: Mikrotietokonepohjaisten CAD-ohjelmistojen CADS ja KoneCADS käytön perusteet. Symbolien ja attribuuttien luonti ja käyttö. Käyttöympäristön muokkaukset. Parametrisen suunnittelun perusteet (K-kieli). Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin aikana. Opettaja: Lehtori Veikko Vuoksio. Edeltävät opinnot: A Tekninen piirustus. A Pneumatiikka Pneumatics 1 ov, II Tavoitteet: Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pneumaattisen käytön. Sisältö: Paineilman tuotto ja jakelu. Venttiilit. Toimilaitteet. Systeemin suunnittelu. Komponenttien valinta. Suoritustapa: Hyväksyty tentit ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Edita: J.Fonselius & knit: Pneumatiikka. Hulkkonen: Pneumatiikka 1, 2, 3 ja 4. Alan lehdistö. Erityistä: Korvaa syksystä 2001 alkaen opintojakson Pneumatiikka. Opettaja: Lehtori Matti Merta. Oppimateriaali: R. Norton: Design of Machinery. Edita: Koneautomaatio; Mekanisointilaitteet. Edita: Koneautomaatio; Kappaleenkäsittelylaitteet. MET: Julkaisut soveltuvin osin. Opettaja: Lehtori Matti Merta. A Hydraulijärjestelmät Oil Hydraulic Engineering 3 ov, III Tavoitteet: Opiskelija tuntee hydraulijärjestelmän suunnittelussa tarvittavan teorian, komponentit, ymmärtää järjestelmän toiminnan ja osaa suunnitella hydraulijärjestelmän. Sisältö: Hydrauliset piirrosmerkit. Paine. Virtaus. Teho. Hydrauliikan komponentit ja järjestelmän suunnittelu. Oppimateriaali: AKH: Fonselius & knit: Hydrauliikka. Luentomuistiinpanot. Valmistajien luettelot. Opettaja: Yliopettaja Simo Ollila. A Mekaniikkasuunnittelu Mechanical Design 4 ov, III Tavoitteet: Opiskelija pystyy valitsemaan sovellukseen soveliaan mekanismin, määrittämään kuormitukset, rasitukset ja mitoittamaan systeemin mekaanisilta osiltaan. Sisältö: Mekanismien statiikka. Työ-periaate, tasapaino. Mekanismit ja niiden dynamiikka. Lujuusopin käyttö mitoituksessa, dynaamiset kuormitukset mekanismeissa, väsyminen. Oppimateriaali: Luentomateriaali. Beer & Jonsson: Statics and Dynamics. Outinen: Lujuusopin perusteet. Opettaja: Lehtorit Ilkka Estlander, Jaakko Laine. Edeltävät opinnot: A Statiikka, A Lujuusoppi. Tekniikka ja liikenne A Mekanisointiyksiköt Mechanical Components Tavoitteet: Opiskelija saa kuvan automaatiossa käytettävistä komponenteista ja osaa hakea tietoa halutun mekanisoinnin tarpeet toteuttavista yksiköistä. Sisältö: Tuotanto-layout. Kuljetus- ja siirtoyksiköt. Järjestely, asemointi, mekanisointi, syöttö ja kiinnitys. Työliikkeiden valmiit yksiköt. A Ammattilaboraatiot 2 3 ov, IV Laboratory Course in Machine Automation Tavoitteet: Opiskelija perehtyy järjestelmän käyttöönottoon. Sisältö: Ammattiaineisiin liittyviä laboratoriotöitä. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt. Oppimateriaali: Ei erillistä. 99
16 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opettaja: Yliopettaja Esa Virtanen. A Robotiikka Robotics Tavoitteet: Opiskelija tunnistaa kohteet, joiden robotisointia kannattaa harkita. Osaa valita sovellukseen oikeat vaihtoehdot; robotti, ohjelmointi, anturointi, ympäristölaitteet. Sisältö: Johdanto. Taustan määrittelyt. Robotin rakenteet ja liikkeet, anturointi, tarttujat, ohjausjärjestelmät, ohjelmointi, ympäryslaitteet, kehitys, työturvallisuus, sovellusesimerkkejä. Oppimateriaali: Luennot. Opetusmoniste. Salmelin ja Temmes: Robottiautomaatio. Konepajamies. Opettaja: Lehtori Martti Vetri. Edeltävät opinnot: Kaikki koneautomaation III-vuodelle suunnitellut opintojaksot. A CAD/CAM Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saanut kokonaiskäsityksen toimintaketjusta suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi ja ymmärtää integroinnin merkityksen suunnittelun tuottavuuden kannalta. Sisältö: Auto-CAD-ohjelman käyttö (2D). Tuotteen suunnittelu AMD-ohjelmistolla. NCkoodin generointiohjelmistojen käyttö. Sorvaus- ja jyrsintäkappaleiden ohjelmointiharjoitukset. Suoritustapa: Hyväksytyt tentti ja harjoitustyöt. Opettaja: Lehtori Veikko Vuoksio. Edeltävät opinnot: A Tietokoneavusteinen suunnittelu. A Koneautomaation laboraatiot Laboratory Course in Machine Automation Tavoitteet: Opiskelija perehtyy järjestelmän käyttöönottoon. Sisältö: Ammattiaineisiin liittyviä laboratoriotöitä. Suoritustapa: Hyväksytyt harjoitustyöt. Opettaja: Yliopettaja Simo Ollila. A Automatiikka 1 Fluid Power Controls IV Tavoitteet: Opiskelija osaa selvittää pneumaattisen ja hydraulisen laitteen toiminnan. Osaa laatia peruskaaviot. Osaa selvittää järjestelmän ominaispiirteet. Sisältö: Pneumatiikka ja hydrauliikka: paineen kehittäminen, toimilaitteet, venttiilit, ohjaukset ja järjestelmät. Oppimateriaali: Hulkkonen:Pneumatiikka. Festo: Pneumatiikka. Mäkinen: Hydrauliikka. Tekniset tiedotukset. Konepajamies. Opettajat: Lehtorit Martti Vetri, Matti Merta. A Koneautomaation erikoistyöt 1 3 ov Project Work on Machine Automation Sisältö: Erillisestä aiheesta tehty harjoitustyö. Toteutus: Harjoitustyö. Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. Erityistä: Korvaa syksystä 2001 alkaen opintojakson Koneautomaation erikoistyöt. Opettajat: YliOpettajat Simo Ollila ja Esa Virtanen. A Koneautomaatiosuunnittelu Machine Automation Design 3 ov Sisältö: Automaattisen koneen suunnittelu. Toteutus: Harjoitustyö (tarkoitettu teknikosta insinööriksi opiskeleville). Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. Opettajat: Yliopettajat Simo Ollila ja Esa Virtanen. A Koneautomaatiosuunnittelu 1 6 ov Machine Automation Design Sisältö: Erillisestä aiheesta tehty harjoitustyö. Toteutus: Harjoitustyö. Suoritustapa: Hyväksytty dokumentointi. Opettajat: Yliopettajat Simo Ollila ja Esa Virtanen. A Tekniikka 1 Engineering 1 2 ov, I Tavoitteet: Kurssin tavoitteina on antaa kokonaiskuva insinöörin ammatista ja insinöörityön 100
17 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA vaatimuksista, opiskelun ja tehokkaan työskentelyn oppiminen ja oman opiskelun ja elämän suunnitteleminen. Sisältö: Insinöörin ammatti ja työ yhteiskunnassa, systeemi- ja malliajattelu, erilaisten mallien käyttäminen tekniikassa, tiedon hankintamenetelmät, konetekniikan perusteknologiat. Tuoteidea, tuote ja tuotekehitys markkinataloudessa. Ekosysteemi. Jatkuva oppiminen, ajankäyttö, kehittämistyö, luovuus, tiimityö prijektityö, insinöörietiikka, henkilökohtaiset Tavoitteet ja erikoisalat (harrastukset, henkilökohtaiset yhteydet, kielet). Toteutus: Luentoja ja harjoitustöitä 66 t. Kaikki kurssiin kuuluvat asiat opiskellaan konkreettisten (teollisuus, oma elämä) valittujen esimerkkien avulla. Kurssiin kuuluu ulkopuolisten asiantuntijoiden vierailuja, tutustumiskäyntejä ja tiimi- ja henkilökohtaisia keskusteluja opettajien kanssa. Suoritustapa: Opiskelijan oman portfolion laatiminen kurssin aikana annettavien harjoitustehtävien perusteella. Opettajat: Koneosaston opettajat, asiantuntijat. A Käynnissäpidon taloudellinen johtaminen 3 ov, III Operations and Maintenance Management Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää käynnissäpidon kunnossapitoa laajempana käsitteenä ja osaa hahmottaa käynnissäpidon taloudellisia ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä ja toimenpiteitä. Sisältö: Tuottava kunnossapito. Käynnissäpidon laadun taloudellinen vaikutus. TMP - tuottava kunnossapito. Käynnissäpitokykyjen kehittäminen. Käynnissäpidon mittaaminen. LCP-elinkaarituottoanalyysi. Kunnossapidon ostaminen ja myyminen. Suoritustapa: Hyväksytty tentti ja harjoitustyöt. Oppimateriaali: Käynnissäpidon johtaminen ja talous, SCEMM, Opettajat: Yliopettaja Esko Simonen, lehtori Jukka Spets. A Kunnossapidon tietojärjestelmät Information Systems for Maintenance Tavoitteet: Opiskelija tutustuu kunnossapidon tietojärjestelmiin. Sisältö: Sisältö sovitaan opintojakson avauksen yhteydessä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu välikoe tai tentti sekä hyväksytyt harjoitustyöt. Oppimateriaali: Luodaan itse jakson aikana. Opettajat: Lehtorit Veikko Vuoksio ja Jukka Spets. A Mekaanisten järjestelmien kunnossapito Maintenance of Mechanical Systems Tavoitteet: Opiskelija tutustuu mekaanisen kunnossapidon perusteisiin. Sisältö: Sovitaan opintojakson avauksen yhteydessä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu välikoe tai tentti sekä hyväksytyt harjoitustyöt. Oppimateriaali: Luodaan itse jakson aikana. Erityistä: Korvaa syksystä 2001 alkaen opintojakson Mekaanisten järjestelmien kunnossapito. Opettaja: Lehtorit Martti Vetri, Jaakko Laine. A Sähköisten järjestelmien kunnossapito Maintenance of Electrical Systems Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimpien sähkölaitteiden ja -järjestelmien kunnossapidon periaatteet. Sisältö: Kurssilla käydään läpi muuntajien, sähkömoottoreiden, generaattoreiden, sähkökäyttöjen, automaatiojärjestelmien sekä sähkön jakelulaitteiden ennakkohuolto ja kunnossapito. Kurssiin kuuluu myös ennakkohuolto ja kunnosspitosuunnitelmien laadintaa sekä tutustumista sähkölaitteiden kunnossapitopalveluita tarjoaviin yrityksiin. Oppimateriaali: Sähkölaitteiden ja -laitteistojen manuaalit. Opettaja: N.N. A Riskienhallinta Risk Management 3 ov, IV Tavoitteet: Opiskelija tutustuu yrityksen riskienhallinnan perusteisiin. Sisältö: Sovitaan opintojakson avauksen yhteydessä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu välikoe tai tentti sekä hyväksytyt harjoitustyöt. Oppimateriaali: Luodaan itse jakson aikana. Opettajat: Lehtorit Martti Vetri ja Jukka Spets, Jaakko Laine. Tekniikka ja liikenne 101
18 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu A Käynnissäpidon erikoistyö Project Work on Maintenance 3 ov, IV Tavoitteet: Opiskelija perehtyy käytännössä yrityksen käynnissäpidon ongelmien ratkaisuun. Sisältö: Itsenäinen kehitystehtävä. Suoritustapa: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö. Ohjaajat: Lehtorit Martti Vetri ja Jukka Spets. OPINNÄYTETYÖ 10 OV A Opinnäytetyö Bachelor s Thesis 10 ov Tavoite ja sisältö: Opinnäytetyö osoittaa opiskelijan ammatillisen valmiuden. Tavoitteena on kehittää kykyä havaita ja ratkaista suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti ammattitehtävissä esiin tulevat ongelmat. Suoritustapa: Koulutusohjelman opinnäytetyö tehdään erillisen ohjeen mukaisesti ja siitä on myös erillinen arviointiohje. Edeltävät opinnot: Kaikki koulutusohjelman keskeiset opintojaksot. Lisätietoja: Sv-vastaavat. 102
Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot
Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot 2005-2006 Opintojaksot on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoston kokouksissa 9.2.2005 ja 2.3.2005. Konetekniikan osaston yhteiset Ko4000000 Tutkimusseminaari
LisätiedotLogistiikan koulutusohjelma
Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo
LisätiedotOPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI
OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2007-2008 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 6.2.2007. POISTUVAT OPINTOJAKSOT: KORVAAVAT OPINTOJAKSOT:
LisätiedotOPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI
OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 4.6.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:
LisätiedotKonetekniikan ko (INKONU15A6)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan ko (INKONU15A6) code name 1 2 3 4 sum INKON15AYDIN-1000 Ydinosaaminen 165 INKON15AKO01-1000 Kohti urapolkua 15 KO0101 Opiskelijana HAMKissa 6 6 KO0102 Viestintä
LisätiedotMUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK)
MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK) Opiskele kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa työn ohella 1 1,5 vuotta Automaatio Energia- ja ympäristötekniikka Kone- ja laitossuunnittelu Aikuisten AMK-yhteishaku
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotKäsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)
RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,
LisätiedotKonetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen
Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen
LisätiedotTENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.
TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 3.9.2013) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mobile hydraulics Esko Valtanen: Tekniikan taulukkokirja
LisätiedotAUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman
LisätiedotTENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty ) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.
TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty 12.2.2014) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia. 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka Mobile hydraulics Esko Valtanen: Tekniikan taulukkokirja
Lisätiedot4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma
Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.
LisätiedotKonetekniikan tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu
Konetekniikan tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu Opiskeleminen konetekniikassa Käytännönläheistä oppimista Teoriasta käytäntöön Ekskursiot, opiskelijavaihto ja kansainvälisyys Uusimmat laitteet
LisätiedotKonetekniikan korkeakouludiplomi. Syksy 2018 Syksy op
Konetekniikan korkeakouludiplomi Syksy 2018 Syksy 2019 60 op Organisaatio XAMK eli kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu koostuu Kotkan, Kouvolan, Mikkelin ja Savonlinnan kampuksista Opiskelijoita on 9300
LisätiedotKonetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset
Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000
LisätiedotEnergia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011
Energia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011 1. tenttijakso ma 22.8 - la 3.9.2011 I opetusjakso ma 5.9 - pe 21.10.2011 2. tenttijakso la 22.10 - la
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 22.6.2010 TEKNIIKKA PÄIVITETTY: 17.9.2010 Markku Huhtinen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 22.6.2010 TEKNIIKKA PÄIVITETTY: 17.9.2010 Markku :n ja :n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN09A: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:
LisätiedotEnergia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011
Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011 4. Tenttikausi ma 3.1.- la 15.1.2010 Lauantaitenttipäivät keväällä 2011 III Opetusperiodi ma 17.1.-
LisätiedotHarri Eskelinen, puh. 040 1979 280, email: harri.eskelinen@lut.fi Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti
TkT Harri Eskelinen Harri Eskelinen, puh. 040 1979 280, email: harri.eskelinen@lut.fi Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti vuodesta 2011 alkaen Tutkimusaihepiirit:
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen EN10SA:n ja EN11KA:n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN10SA: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3122 Laatujohtaminen ja mittaustekniikka 216 T01 35 Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet
LisätiedotSähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op
Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty TU-22 TEOLLISUUSTALOUS
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 TU-22 TEOLLISUUSTALOUS Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava 1 TU-0.1100 Johdatus tieteenfilosofiaan 3op TU-0.3100
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu Konetekniikan koulutusohjelma Valmistelija: suunnittelija Tiina Kotti KURSSIEN MUUTOKSET
Insinööritieteiden korkeakoulu 16.2.2016 Konetekniikan koulutusohjelma Valmistelija: suunnittelija Tiina Kotti KURSSIEN MUUTOKSET Koodi Nimi Kon-15.4159 Valmistettavuus ja tuotesuunnittelu Muutos Lisätiedot:
LisätiedotTarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.
Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöiden tarpeet konetekniikan alalla. Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Työt tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,
LisätiedotLäsnäolotiedot Syksy 2017 Kevät 2018 OPINTOJAKSO OP ARV PVM OPETTAJA
Mönkkönen Joni Kristian 681 s. 1..199 Opiskeltava tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Konetekniikan DI-tutkinto-ohjelma OPINTOSUORITUKSET 4.4.018 Tutkintoon kirjoilletulopvm 1.1 Läsnäolotiedot Syksy 017
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotHyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN
Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotKONE JA KAIVOSTEKNIIKKA OSAAMISALUE Kevät 2016
KONE JA KAIVOSTEKNIIKKA OSAAMISALUE Kevät 2016 KKT15S KONETEKNIIKAN KOULUTUS Kunnossapidon perusteet 3.0 Sanna Leinonen Projektityöt / laboraatiot, Valmistustekniikka 3.0 Mikko Heikkinen Tietojärjestelmät
LisätiedotHAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
LisätiedotOSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA
OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA Kone- ja metallialan opettajien neuvottelupäivä 23.11.2007 Seppo Valio Opetushallitus www.oph.fi
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä automaation perustaitoihin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään
LisätiedotVapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov
Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Tuotantotekniikka 40 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov Perusopinnot, 40 ov Tuotantotekniikka 35 ov Perusopinnot
Lisätiedotopiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.
Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen
LisätiedotOPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov
OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija
Lisätiedot2SLQQl\WHW\ +DUMRLWWHOX. 7(.1,,.$1Ã$00$77,.25.($.28/8787.,172ÃÃ29,16,1gg5,Ã$0.
2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY +DUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka
OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy monipuolisesti
LisätiedotTutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu
Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet
LisätiedotKone- ja tuotantekniikan perustutkinto
Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...
Lisätiedot8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
60 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja professori Reijo Karvinen huone: K1429, puhelin: 31152021 reijo.karvinen@tut.fi Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: 31152226
LisätiedotProjektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotInsinööritieteiden korkeakoulu
Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri
LisätiedotTU901-O Ohjelman yhteiset opinnot
Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden
LisätiedotPERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ
608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa
LisätiedotPikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa
1 Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa Esa Kontio Oulun seudun ammattikorkeakoulu FIRPA R.Y. seminaari Pikavalmistus Materiaalia lisäävä valmistus 2 Sisältö Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK), tekniikan
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus
OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy
Lisätiedot1. Konetekniikan tutkinto-ohjelma siirtymävaiheen kurssikorvaavuudet vuosikursseille 2010-2014
1. Konetekniikan tutkinto-ohjelma siirtymävaiheen kurssikorvaavuudet vuosikursseille 2010-2014 Tämä into-as koskee vuosikurssien 2012, 2013 ja 2014 kandidaattivaiheen intoja. Tämä as koskee vuosikurssien
LisätiedotAalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa
Lisätiedot3.19 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
3.19 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 3.19.1 Yleistä konetekniikan koulutusohjelmasta ja koulutusohjelman rakenne Ammatillinen tehtäväalue Koneinsinöörien tehtäväkenttänä ovat metalliteollisuuden tuotekehitys-,
LisätiedotAalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu
Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet
LisätiedotHallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot
Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen
LisätiedotMuovialan tutkintoon valmistava koulutus
Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotTUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS
TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka
OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy monipuolisesti
LisätiedotHyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilu KOKEILUSSA NOUDATETTAVAT TUTKINNON PERUSTEET
Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilu KOKEILUSSA NOUDATETTAVAT TUTKINNON PERUSTEET Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilun yhteistyöpäivä19.5.2015 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi HYVINVOINTITEKNOLOGIA
LisätiedotKone- ja tuotantotekniikan koulutus (syksy 2016 alkaen) Tutkinnossa saavutettava osaaminen ja oppimispolut
Kone- ja tuotantotekniikan koulutus (syksy 2016 alkaen) Insinööri AMK 240 op Sijoittuminen työelämään Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen
Lisätiedot1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op
1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA 2 (42) Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotMatematiikka tai tilastotiede sivuaineena
Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset
LisätiedotAMK-tutkintoon johtava koulutus
Tekniikka AMK-tutkintoon johtava koulutus Informaatioteknologia BEng, Information Technology insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Kulttuuriala medianomi (AMK)
LisätiedotModuulivalintainfo
Moduulivalintainfo 8.2.2019 TALONRAKENNUSTEKNIIKKA Sisältää kaksi syventymisalaa Rakennesuunnittelun moduuli Tuotantotekniikan moduuli Yhteiset suuntaavat opinnot sisältävät laajan perustan talonrakenteiden
LisätiedotHyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisalakokeilu TUTKINTOJEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN
Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisalakokeilu TUTKINTOJEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Väinehuollon, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen verkostopäivä 21.11.2014 Stadin
LisätiedotMaa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015
Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi Maa- ja kiviainesalan ammatilliset
LisätiedotTilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op
MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi
Lisätiedot4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset
34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU
Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja
LisätiedotTutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille
1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla
Lisätiedot( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355
142 `0,3 50 80 M 40 x2 A 20 Ø35 5 n50-0,1 40-0,3 Ø 26-0,05 +0 Ø B + 0,3 55-0 36 Ra1.6 6 2x45 B +0 28-0,2 1x45 0,5x0,5 2x45 b 0,1 A Keskiöporaus sallitaan B-B Ra3.2 Ra1.6 ( ) 3 Designed by Checked by Approved
LisätiedotTekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma
Tekniikan kandidaatti, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Tekniikan kandidaattiohjelman ensimmäisen vuoden alusta alkaen opiskelija oppii hyödyntämään tehokkaasti modernia tietotekniikkaa ja soveltamaan
LisätiedotKonetekniikan kandidaatin tutkinto
Konetekniikan kandidaatin tutkinto 2016-2017 Yleisopinnot (vähintään 74 op), KoKYleis SUORITUSVUOSI PERIODI Yleisopinnot koostuvat kaikille pakollisista yleisistä teknistieteellisistä valmiuksista ja konetekniikan
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotCoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä
CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla piirustusten mukaisia koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus). Työtä tehdään
LisätiedotHenkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa
Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Kone ja metallialan perustutkinnon neuvottelupäivä 23.11.27 M-T Tanttinen Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 6
LisätiedotOpiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja?
Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? ABIPÄIVÄT 2011 Mitä lääketieteen tekniikka ja hyvinvointiteknologia ovat? Poikkitieteellisiä aloja yhdistävät
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin
LisätiedotYLEISTÄ KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASTA JA KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE
YLEISTÄ KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASTA JA KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE AMMATILLINEN TEHTÄVÄALUE Koneinsinöörien tehtäväkenttänä ovat metalliteollisuuden tuotekehitys-, tutkimus-, tuotanto-, markkinointi-,
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotKonetekniikan koulutus syksystä 2017 alkaen
Hämeen ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksystä 2017 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen
LisätiedotTekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot
Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät
LisätiedotTeknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet
ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen
Lisätiedotwww.velhoengineering.fi Lasertyöstön mahdollisuudet ja haasteet tuotesuunnittelussa
www.velhoengineering.fi Lasertyöstön mahdollisuudet ja haasteet Yhteystiedot Velho Engineering Oy Vierimaantie 5 84100 YLIVIESKA Oulu Smarthouse, Ylivieska Velho Engineering Oy Teknobulevardi 3-5 01530
LisätiedotVapaasti valittavat opinnot, 10 ov
Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 97 ov Perusopinnot, 23 ov 0(76b7$/28'(1Ã.28/87862+-(/0$Ã0016 Suositeltava ajoitus vuosittain ÃV\NV\OOlÃDORLWWDYDW
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA 2010 Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa 5.3.2010 TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI
1 Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Kone jatuotantotekniikankoulutusohjelma OPETUSSUUNNITELMA 20 Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa.3.20 Opetussuunnitelmat määrittelevät tutkintojen osaamistavoitteet
LisätiedotYLEISTÄ KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASTA JA KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE
YLEISTÄ KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASTA JA KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE AMMATILLINEN TEHTÄVÄALUE Koneinsinöörien tehtäväkenttänä ovat metalliteollisuuden tuotekehitys-, tutkimus-, tuotanto-, markkinointi-,
LisätiedotOPINTO-OPAS 2009-2010
OPINTO-OPAS 2009-2010 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto 2 (25) KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto
LisätiedotRAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTIEN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAT. Autoalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTIEN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAT Autoalan perustutkinto Ajoneuvoasentajan koulutusohjelma Autokorinkorjauksen koulutusohjelma Automaalauksen koulutusohjelma
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
Lisätiedot