-HANKE Käsikirja 2014

Transkriptio

1 -HANKE Käsikirja 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe: Anita Tirkkonen... 4 Johdanto KAIKKI KÄY KOULUA -HANKE Miten hanke sai alkunsa? Toimintaperiaatteet Ryhmäläisten antama palaute ja arviointi TEKIJÄT Pauliina Levamo Lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, lastensuojelun perhetyö ja -kuntoutus, Muut perheiden tukipalvelut Päivi Anunti Suunnittelija Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, alueelliset palvelut Paula Määttä Kouluttaja ( ) Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kaikki käy koulua -hanke Virpi Reynders Projektisihteeri ( ) Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kaikki käy koulua -hanke 2 RYHMÄTOIMINTA Kenelle ryhmät on tarkoitettu? Lähestymistavat ja tavoitteet Koulunkäynnin tukeminen Nuorten elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen tukeminen Jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen Toiminnan käynnistäminen Yhteistyön aloittaminen Kasvuryhmien toiminta koulussa ja opetussuunnitelmassa Kolmen eri ammattilaisen yhteistyö ryhmänohjauksessa Lastensuojelun asiakkuudessa olevat ryhmäläiset Kaikki käy koulua -hankkeen vuosikello Kasvuryhmien toiminta Ryhmän paikka, aika ja rituaalit Ryhmäyttäminen Erilaisia teemoja ja tekniikoita ryhmissä Vierailukohteet Kasvuryhmien toiminta lukuvuoden aikana Muutokset ryhmän kokoonpanossa Lastensuojeluilmoitus LsL Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Kasvuryhmistä Kasvuryhmän määritelmä ja erityisyys Kasvuryhmän merkitys nuorille Sukupuolisensitiivinen työote kasvuryhmissä PILOTTIHANKE KOILLIS-HELSINGIN ALUEELLA Koulun näkemykset hankkeesta Alueen lastensuojelun näkemykset hankkeesta Nuorisoasiainkeskuksen näkemykset hankkeesta Nuorisotutkijan näkökulmia hankkeeseen ARVIOINTITUTKIMUS Havaintoja ryhmien ohjaajilta Tyttö- ja poikaryhmiin osallistuneiden nuorten koulukokemuksia Kiitokset Lähteet Liite 1: Periaatepaperi Liite 2: Läsnäolotaulukko... 69

3 ESIPUHE: ANITA TIRKKONEN JOHDANTO Nuorten tilanne ja syrjäytymisen ehkäisy on ollut hyvin ajankohtainen puheenaihe. Useat selvitykset kertovat nuorten tilanteen monessa suhteessa viime vuosina keskimäärin parantuneen, mutta samanaikaisesti on huolena hyvinvoinnin aiempaa voimakkaampi polarisoituminen. Monilla nuorilla on todettu menevän entistä paremmin, kun taas osalle nuorista tulevaisuuden näkymä on entistä huonompi ja riski syrjäytyä suurempi. Ongelmat, jotka liittyvät nuorten elämäntilanteisiin, heijastuvat herkästi kouluympäristöön ja nuoren koulunkäyntiin. Lastensuojelussa tilanne näyttäytyy siten, että suurin osa, n. 70 %, lastensuojeluilmoituksista nuorten osalta liittyy tavalla tai toisella koulunkäyntiin, runsaisiin poissaoloihin tai siihen että nuori ei käy lainkaan koulua. Ilmoituksiin sisältyy usein myös huolta nuoren vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyen sekä huolta perheen voimavarojen vähäisyydestä. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu Nuorille tilaa kuulua ja loistaa. Yhteisenä tavoitteena on lisätä nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Tavoitteena on myös, että lapsi ja nuori tulee autetuksi omassa lähiyhteisössään. Toimenpiteenä tavoitteisiin pyrittäessä on mainittu muun muassa se, että tehdään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemisesta yhteinen prosessi sosiaalija terveysviraston, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Kaikki käy koulua hankkeessa on luotu käytännön tasolla toimintamalli, jossa konkreettisesti tehdään yhdessä. Keskeisenä ajatuksena on tukea nuorta hänen omassa toimintaympäristössään, siinä mihin hän ikänsä puolesta luonnostaan kuuluu. Toimintamallissa nuorille suunnatun tuen muotona on kasvuryhmä, joka toteutetaan osana koulun toimintaa. Kasvuryhmien avulla toteutettu tuki on kokonaisvaltaista, koulunkäynnin, arjenhallinnan ja sosiaalisten taitojen tukemista. Peruskoulun loppuun saattamisen ohella tavoitteena on myös peruskoulun jälkeisen jatko-opintopolun vahvistaminen. Hankkeessa mukana olleet työntekijät ovat kokeneet työmallin toimivana. Nuoren tukeminen kasvuryhmissä tapahtuu eri ammattilaisten, opettajan, nuoriso-ohjaajan ja lastensuojelun sosiaaliohjaajan yhteisenä työnä, jolloin on mahdollista muodostaa yhteinen kokonaisvaltainen ammatillinen näkemys nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Työmallin myötä eri ammattikuntien yhteistyö on lisääntynyt ja tarvittaessa nuorelle on voitu saada apua oikea-aikaisesti. Kasvuryhmissä mukana olleiden nuorten antamat palautteet kertovat ryhmien moninaisesta merkityksestä tuen mahdollistajina. Vertaisryhmässä kokemusten ja tiedon jakaminen sekä taitojen opettelu tapahtuu nuorelle luontaisessa ympäristössä, muiden nuorten kanssa. Taitoja opeteltaessa tarvitaan kuitenkin ohjaajien tukea. Kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemukset ovat olleet merkittäviä. Nuoret ovat halunneet tulla ryhmään. Toimintamallin luominen ja kehittäminen ei ole syntynyt hetkessä. Moniammatillisena toimintana se on vaatinut siihen osallistuneilta paljon työtä, yhteistä työtä. Kiitos työmallin luoneille, sitä kehittäneille ja käsikirjamateriaalin tuottaneille! Anita Tirkkonen Päällikkö Lastensuojelun perhetyön ja -kuntoutus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Kaikki käy koulua -mallin käsikirja sisältää tietoa siitä, miten nuorten koulunkäyntiä, sosiaalisia taitoja, elämänhallintaa ja jatko-opintoihin siirtymistä voidaan tukea yhteistyössä koulun, lastensuojelun ja nuorisotoimen kanssa. Käsikirja on tarkoitettu kaikille niille ammattilaisille, jotka ovat työnsä puolesta tekemisissä nuorten kanssa ja jotka miettivät tuen muotoa sitä tarvitseville yläasteikäisille nuorille. Käsikirja antaa lähtökohdat ja peruseväät niille työntekijöille ja yhteistyökumppaneille, jotka osallistuvat Kaikki käy koulua -mallin mukaiseen toimintaan. Ryhmänohjaajien ei tarvitse aloittaa kaikkea tyhjästä, koska käsikirjassa on hyviä esimerkkejä ohjatuista ryhmistä ja niissä käsitellyistä erilaisista teemoista ja vierailukohteista, joissa ryhmät ovat käyneet. Käsikirjan ensimmäisessä luvussa esitellään Kaikki käy koulua -mallin mukaiset periaatteet. Näiden periaatteiden tulee toteutua, jotta ryhmämuotoinen moniammatillinen tuki on mahdollista järjestää. Periaatteissa on tuotu esille niitä painoarvoja, joita tyttö- ja poikaryhmien ohjaaminen pitää sisällään ja joita yhteistyö kolmelta hallintokunnalta edellyttää. Periaatteissa on kuvattu myös ne rakenteet, jotka takaavat yhteistyössä ohjattujen, niin sanottujen kasvuryhmien, toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla. Rakenteiden keskeisin tarkoitus on tukea ryhmien ohjaajia ja eri hallintokuntien työskentelyä mallin mukaisesti. Periaatteisiin sisältyy myös ryhmämuotoisen tuen arviointia ja vaikutuksia käsittelevä osuus. Arviointi ja palautteen kerääminen niin nuorilta kuin ammattilaisilta on tärkeää, jotta mallia voidaan kehittää ja viestittää johdolle tukimuodon vaikuttavuudesta. Käsikirjan toisessa luvussa (Ryhmätoiminta) on kuvattu sitä, kenelle ryhmät on tarkoitettu sekä mitkä ovat kasvuryhmien yleiset tavoitteet. Kaikki käy koulua -mallin tyttö- ja poikaryhmät ovat tavoitteellista toimintaa. Ryhmien toteuttaminen vaatii ohjaajilta suunnittelua ja arviointia niin tavoitteiden toimivuudesta, muuttamisesta kuin toteutumisestakin sekä yksilön että ryhmän näkökulmasta. Luvussa on kuvattu myös mallin mukaisen toiminnan käynnistäminen ja toteutuminen eri hallintokuntien kesken, kasvuryhmien osuus koulujen lukujärjestyksessä ja opetussuunnitelmassa sekä moniammattillisen ryhmän ohjaajuuden haasteita ja rikkauksia. Lisäksi luvussa on kuvattu kasvuryhmien sisältöihin liittyviä käytännön asioita, teemoja, kuvauksia erilaisista ryhmistä ja ryhmänohjaustekniikoista sekä menetelmistä, joita ryhmissä on käytetty. Käsikirjan kolmas luku (Pilottihanke Koillis-Helsingin alueella) sisältää koulun, lastensuojelun ja nuorisotoimen näkökulmia Kaikki käy koulua -hankkeesta ja toteutuneista ryhmistä. Luvussa kuvataan kolmen eri hallintokunnan omalla ammattikielellä, Kaikki käy koulua -mallin tarvetta ja tuen paikkaa palvelujärjestelmissä. Lisäksi kolmannessa luvussa on kuvattu kasvuryhmien erityisyyttä tuen muotona, kasvuryhmien auttavia tekijöitä nuorille sekä sukupuolisensitiivisen työskentelyotteen merkityksiä nuorten ryhmissä. Käsikirjan neljänteen luvun alkuun (Arviointitutkimus) on koottu yhteen tyttö- ja poikaryhmiä ohjanneilta ohjaajilta saatuja havaintoja ja palautetta ryhmistä ja niiden toiminnasta. Lisäksi neljännessä luvussa on luettavissa kolme Tiina Kaasisen haastatteleman nuoren tarinaa. Tarinat kuvaavat Kaikki käy koulua -hankkeeseen osallistuneiden nuorten koulukokemuksista ja ovat syntyneet osana opinnäytetyötä, johon Kaasinen haastatteli viittä hankkeeseen osallistunutta helsinkiläisnuorta. Käsikirjan liitteissä ovat sekä hankkeen kehittämisryhmän jäsenten yhteystiedot että kolmen eri hallintokunnan johdon kanssa yhteistyössä sovitut periaatteet mallin toteutumiselle. Periaatteissa on esitetty myös kaikki kustannukset, työajat sekä resurssit kunkin hallintokunnan osalta. Tämä periaatekokonaisuus on hyvä lukea, ennen kuin mallinmukaista toimintaa lähdetään viemään eteenpäin. Käsikirjan mukana mutta erillisenä liitteenä jaetaan arviointiin ja vaikutuksiin liittyvät kyselylomakkeet, joita käytetään ryhmään tulevien nuorten alkuhaastatteluissa sekä laajemmassa arviointitiedon ja vaikutusten keräämisessä. Dokumentoitu tieto on erittäin tärkeä tuki kehittämiselle sekä johdolle ja mahdollisesti rahoittajille tiedotettavan vaikuttavuuden ja tarpeen esittelyssä. Pauliina Levamo Lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, lastensuojelun perhetyö ja -kuntoutus, Muut perheiden tukipalvelut 4 5

4 1. KAIKKI KÄY KOULUA -HANKE Vertaistuki auttaa itsenäistymisessä kun peilaavat itseään muihin. Nuoret kyllä tietävät mistä on kysymys, tietävät sen, ettei ole mennyt ihan putkeen ja kuulevat sen, että on niitä, jotka ovat pärjänneet ja tsempanneet ja miten koko ryhmä tukee, antavat ihan mielettömän hyvin positiivista palautetta toisilleen. (Ryhmänohjaaja) Kaikki käy koulua -hanke on alueellinen toimintamalli, jonka tarkoituksena on alueen nuorisotoimen, lastensuojelun ja koulun välisen yhteistyön avulla vastata nuorten koulunkäyntiin, peruskoulun loppuun saattamiseen ja elämänhallintaan sekä sosiaalisiin taitoihin liittyviin tuen tarpeisiin. Kaikki käy koulua hanke on erikseen sovittava eri hallintokuntien yhteistyöhön perustuva toimintamalli, mikä mahdollistuu yhteisestä tahtotilasta eri toimijoiden kesken. Malli ei ole velvoite lähteä yhteistyöhön, vaan perustuu kolmen ammattikunnan yhteiseen näkemykseen ja mahdollisuuteen tukea nuoria ryhmämuotoisesti. Mallin perustaminen ja ylläpito edellyttävät aktiivista verkostoyhteistyötä eri ammattikuntien välillä. Yläkoulun oppilaille suunnattu tukimalli toimii tehostetun tuen lisäresurssina niille oppilaille jotka tarvitsevat tukea yksilöllisen oppilashuoltotyön lisäksi. Nuorten tueksi koulun opettaja tai muu oppilashuollon henkilö, alueen nuorisotalon ohjaaja ja lastensuojelun sosiaaliohjaaja muodostavat kasvuryhmän ohjaajakolmikon. Nuoret osallistuvat ryhmämuotoiseen intensiiviseen tukeen kaksi lukuvuotta. Ryhmät ovat sukupuolisensitiivisiä ryhmiä, jolloin pojille ja tytöille on omat ryhmänsä. Ryhmään valitaan kolmen ammattikunnan yhteistyönä tuen tarpeessa olevaa nuorta. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa aamuisin 1,5 tuntia. Ryhmä on osa koulun lukujärjestystä ja nuorille valinnaisaine. Pääsääntöisesti poikaryhmiä ohjaavat miestyöntekijät ja tyttöryhmiä naistyöntekijät. Kasvuryhmien nuorista vähintään 40 % on lastensuojelun asiakkaita. Ryhmään valittujen nuorten vanhemmille kerrotaan ryhmästä ja huoltajilta pyydetään suostumus ryhmään osallistumisesta joko kirjallisesti tai sähköisen Wilma-järjestelmän kautta. Ryhmän aikana vanhemmille järjestetään vanhempainilta tai vanhempien oma ryhmä. 1.1 MITEN HANKE SAI ALKUNSA? Hanke käynnistyi ja aloitti toimintansa marraskuun lopussa 2009 Koillis-Helsingin alueella. Eräässä peruskoulussa oli havaittu runsaasti ongelmia, joiden käsittelyyn tai ratkaisemiseksi koulun keinot eivät olleet riittäviä. Merkittäviä ongelmia olivat esimerkiksi oppilaiden runsaat poissaolot ja häiriökäyttäytyminen. Koulun rehtori otti yhteyttä nuorisoasiainkeskukseen ja pyysi tukea koululla ilmeneviin ongelmiin. Asiasta järjestettiin yhteistyöpalaveri, jossa kartoitettiin tilannetta. Palaverin jälkeen koulun kuraattori ja rehtori ottivat yhteyttä alueen lastensuojeluun ja pyysivät sitä mukaan miettimään sopivaa tapaa tukea nuoria. Hanke ja uusi toimintamalli haluttiin perustaa eri hallintokuntien yhteistyön pohjalle, koska nuorten auttamiseksi tarvittiin eri tahojen ammatillista osaamista. Yhteistyö koettiin tärkeänä myös sen vuoksi, että eri hallintokuntien työntekijöillä oli huoli samoista nuorista. Eri ammattilaisten tavoitteet nuorten tukemiseksi olivat myös samoja: lisätä koulunkäyntimotivaatiota, vähentää poissaoloja koulusta, ohjata nuoria harrastustoiminnan ja mielekkään vapaa-ajan pariin, vähentää häiriökäyttäytymistä ja tukea nuoria jatko-opintojen järjestymisessä. Keskeisenä tavoitteena oli myös tukea nuorten itsenäistymistä ja sosiaalisten taitojen oppimista. Eri toimijoiden kesken päädyttiin siihen, että ryhmämuotoinen tuki sopisi nuorten auttamiseksi ja että ryhmiä ohjaisivat ammattilaiset kaikista kolmesta hallintokunnasta: koulusta, nuorisotyöstä ja lastensuojelusta. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että ryhmät kokoontuisivat kouluaikana ja aamuisin, jotta nuoria voitaisiin saattaa arkirytmiin ja kannustaa osallistumaan muille oppitunneille ryhmän jälkeen. Ensimmäinen ryhmä oli niin sanottu pilottiryhmä. Aluksi työntekijät eivät tunteneet toisiaan tai toistensa toimintaympäristöjä. Suunnittelu, ryhmien ohjaaminen, kuin myös rakenteiden kehittäminen kolmen eri ammattilaisen kanssa oli aluksi haaste. Jokainen työntekijä joutui luomaan uuden lähestymistavan ryhmään, tavoitteisiin ja ohjaukseen. Koska eri ammattilaisten tavoitteet tukea nuoria olivat samoja, yhteistyö sujui haasteista huolimatta hyvin ja toiminta nähtiin tärkeäksi ja vaikuttavaksi. Ryhmän suunnittelu yhdessä muiden ohjaajien kanssa, sijaisten järjestäminen opettaja-ohjaajan tuntien pitämiseen ja sopivien aikojen irrottaminen lukujärjestyksen mukaisesta 7

5 työskentely-ympäristöstä oli aluksi haastavaa, mutta se saatiin toimimaan. Myös nuorisotalon ohjaajien työaikavuoroissa toiminta pyrittiin huomioimaan siten, ettei nuoriso-ohjaajalle tulisi iltavuoroa kyseisen ryhmän ohjauksen päivänä. Lastensuojelun sosiaaliohjaajalla ryhmämuotoinen sosiaaliohjaus huomioitiin osana asiakastyötä ja asiakasmäärässä. Koulu pyrki parhaansa mukaan vaikuttamaan järjestelyihin, ja yhteistyöpalavereissa rakenteita ja ryhmien järjestelyissä ilmeneviä ongelmia pyrittiin ratkaisemaan sitä mukaa kuin niitä ilmeni. Ensimmäinen pilottivuosi oli kaikille toimijoille hyppy uuteen ja vaati kaikilta osallistujilta kehittämistyötä. Pilotoinnin alussa yhteiseen suunnitteluun käytettiin kolme kehittämispäivää, joissa mietittiin tavoitteita ja toiminnan rakenteita yh- No emmätiiä onks se tää ryhmä, mä tajusin dessä. Ryhmän ohjaajien yhteistyön tueksi, vaa yhes vaihees ett mun pitää ottaa ryhmän dynamiikan ja itteeni niskasta kiinni (Tyttöryhmän tyttö) nuorten yksilöllisten ongelmien käsittelylle järjestettiin kaikille tyttöryhmän ja poikaryhmän ohjaajille omat konsultaatiot. Ohjaajien kouluttamiseen ja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen päätettiin järjestää syksyisin ja keväisin koulutusja kehittämispäivät. Ensimmäisen ryhmäkaaren jälkeen, syksyllä 2010, päädyttiin siihen, että ryhmät kestäisivät jatkossa kaksi lukuvuotta ja niihin valittaisiin.- ja 9.-luokkalaisia nuoria. Ryhmään osallistui näin joka syksy uusia.-luokkalaisia, kun ryhmän 9.-luokkalaiset saivat peruskoulun päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan. Näin ryhmämuotoinen tuki nuorille oli riittävän pitkä ja mahdollisti turvallisen kasvun ryhmässä, ja ryhmiä alettiin nimittää kasvuryhmiksi. Jokaisen ryhmän ohjaajakolmikon tueksi järjestettiin myös koulun oma ohjausryhmä, jota veti koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ohjausryhmissä oli koulun oppilashuollon jäseniä, lastensuojelusta johtava sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijä, kasvuryhmien kaikki ohjaajat ja paikallisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja tai suunnittelija. Ohjausryhmät kokoontuivat 2 3 kertaa syksyisin ja keväisin tukemaan ohjaajien työskentelyä alueella, nuorten toimintaa ryhmissä ja uusien nuorten valintaa ryhmiin. Ohjausryhmien lisäksi perustettiin Kaikki käy koulua -hankkeelle oma kehittämisryhmä, johon kuuluvat hankkeen alusta asti mukana olleet Päivi Anunti, nuorisoasiankeskuksen alueellisten palvelujen osaston suunnittelija, Ilppo Kivivuori, Hiidenkiven peruskoulun apulaisrehtori, Katriina Aaltio, Vartiokylän peruskoulun rehtori ja Ritva Varelius, nuorisoasiankeskuksen Malmi-Pukinmäen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja sekä Pauliina Levamo, Helsingin kaupungin lastensuojelun perhetyön ja -kuntoutuksen, muiden perheiden tukipalveluiden lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä. Kehittämisryhmän tehtäväksi täsmentyi koulutus- ja kehittämispäivien järjestäminen, käsikirjan kirjoittaminen, rahoituksen hakeminen toiminnalle ja ylipäätään toiminnan rakenteista huolehtiminen ja niiden kehittäminen. Vuonna 2011 hankkeeseen saatiin ulkopuolista rahoitusta. Virpi Reynders palkattiin koordinoimaan hanketta, koska mallin soveltaminen levisi neljään eri kouluun. Koulun kannalta merkittävin uudistus rakenteissa oli se, että kasvuryhmät saatiin koulun lukujärjestykseen valinnaisaineeksi. Reynders toimi hankkeen projektisihteerinä vuosina Toimintamalli ja rakenteet toivat ennakoitavuutta ja ryhmien järjestäminen tuli helpommaksi. Nuorten ohjautuminen kasvuryhmiin tuli selkeämmäksi ja oikea-aikaisemmaksi. Koulussa, nuorisotoimessa ja lastensuojelussa pystyttiin jo hyvissä ajoin miettimään työntekijöitä ryhmien ohjaajiksi. Hanke lähti pilottikokeiluna Hiidenkiven peruskoulusta vuonna 2009 ja laajeni vuoden päästä Pukinmäen ja Latokartanon peruskouluihin. Vuonna 2011 myös Jakomäen peruskouluun perustettiin tyttö- ja poikaryhmät. Vuonna 2013 keväällä Helsingin kaupungin itäisellä alueella ryhdyttiin suunnittelemaan kasvuryhmiä yhteistyössä koulun, alueen lastensuojelun ja nuorisotalon kanssa. Malli herätti kiinnostusta muissa kunnissa, kuten Vantaalla, Espoossa ja Järvenpäässä. Tutkija Tiina Valkendorff on tehnyt hankkeesta 2012 arviointitutkimuksen, jossa on esitelty ryhmiin osallistuvien toimijoiden kokemuksia mallin mukaisesta työskentelystä. Tutkimuksessa tarkastellaan ryhmämuotoisen tuen vaikutuksia nuoriin ja heidän koulunkäyntiinsä, elämänhallintaansa ja jatko-opintojen järjestymiseen. 1.2 TOIMINTAPERIAATTEET Kehittämistyön tuloksena on sovittu yhteiset toimintaperiaatteet, jotka toteutuvat Kaikki käy koulua -hankkeen toiminnassa. Toimintaperiaatteet ovat osa hankkeen rakenteita, joiden tarkoituksena on tukea ryhmien ohjausta, kehittää ryhmien ja hankkeen toimintaa sekä tukea nuoria paremmin. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin Kaikki käy koulua -mallin periaatteita. 1. KOULU KÄYNNISTÄÄ YHTEISTYÖN KASVURYHMÄN PERUSTAMISEKSI Oppilaat tulevat kasvuryhmään yhdestä eikä useammasta koulusta. Kaikki käy koulua -hanke on koulun aloitteesta lähtevä tukiprosessi nuorille. Erittäin tärkeää on, että koululla, nuorisotoimella ja lastensuojelulla on samat asiakkaat. Tällä tarkoitetaan tietyn koulun oppilaita, joista on huolta niin nuorisotalolla, koululla kuin lastensuojelulla. Yhteinen asiakkuus ja yhteinen käsitys siitä, että nuori tarvitsee tukea, yhdistää ja helpottaa huomattavasti kaikkien toimijoiden työtä nuorten hyväksi. Kaikki käy koulua -mallissa koulun rehtori tai apulaisrehtori vastaa yhteistyön käynnistämisestä eri hallintokuntien kanssa. Rehtori tai apulaisrehtori pyytää nuorisotoimea ja lastensuojelua mukaan yhteistyöhön. Mikäli nuorisotoimella ja lastensuojelulla on mahdollisuus lähteä mukaan, voi hankkeen mukainen toiminta käynnistyä. 2. RAKENTEET MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖVERKOSTON JA OHJAAJA KOLMIKON TUKENA Kehittämisryhmään osallistuvat koulun rehtoreita tai apulaisrehtoreita, opetusviraston aluepäällikkö ja oppilashuollon aluevastaava, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä tai muu edustaja, nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja ja suunnittelija tai muuta edustusta ja tarpeen mukaisesti eri ammattikuntien päälliköitä. Näin hanke saa tukea myös johdon tasolla toiminnan toteuttamisesta ja sen laajentamisesta sekä erilaisista linjauksista. Kehittämisryhmässä käydään läpi hankkeen taloutta, kustannusten jakamista ja rakenteisiin liittyviä kysymyksiä sekä yleisiä toimintaperiaatteita ja hankkeen strategiaa. Kehittämisryhmän tehtävänä on hakea ulkopuolista rahoitusta toiminnalle ja järjestää koulutus- ja kehittämispäiviä. Koulukohtainen ohjausryhmä on kasvuryhmien ohjaajien ja eri hallintokuntien yhteistyön tueksi järjestetty verkosto. Ohjausryhmät ovat koulukohtaisia, ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ohjausryhmään kuuluvat kasvuryhmien ohjaajat, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijä ja nuorisoyksikön toiminnan johtaja. Ohjausryhmissä voi olla mukana oppilashuoltotyöryhmän jäseniä. Ohjausryhmän kokoontumisen tarkoituksena on kasvuryhmän kokoaminen sekä ryhmätoiminnan tukeminen ja edistäminen. Ohjausryhmässä käydään läpi nuorten toimintaa ryhmässä ja nuorten vointia ja koulunkäynnin sujumista sekä pohditaan yhdessä nuorten tavoitteita ja tuen tarvetta. Ohjausryhmän jäsenet hoitavat myös ryhmän asioita niin, että ryhmänohjaajien työskentely kasvuryhmässä on mahdollisimman sujuvaa. Ohjausryhmät kokoontuvat 2 3 kertaa lukukaudessa, tarpeen mukaan useammin. Käynnistämisen alkuvaiheessa kokoontumistarve voi olla tiheämpi kuin toiminnan vakiintuessa. Koulutus- ja kehittämispäivät järjestetään syksyisin ja keväisin. Koulutus- ja kehittämispäivillä käydään läpi Kaikki käy koulua -hankkeen tavoitteita ja ryhmämuotoisen tuen sisältöjä. Tärkeä osa kehittämispäiviä ovat kasvuryhmien ohjaajien kokemukset hankkeen toiminnasta. Toisinaan koulutus- ja kehittämispäivillä käydään läpi jotain tiettyä teemaa ja perehdytetään uusia ohjaajia hankkeen toimintamalliin. Koska hanke on tuore, kehittämispäivät ovat erittäin tärkeitä toimimattomien asioiden järjestämiseen sekä rakenteiden muuttamiseen mielekkäämmiksi. Koulutus- ja kehittämispäivät on järjestetty erityisesti hyvien käytäntöjen jakamiseen. Konsultaatiot on järjestetty sukupuolisensitiivisten kasvuryhmien ohjaajille. Poikaryhmien ohjaajille ja tyttöryhmien ohjaajille järjestetään omat konsultaatiot. Konsultaatioissa ryhmänohjaajat voivat käsitellä haasteellisia tilanteita ryhmässä, pohtia nuorten vointia yksilö- ja ryhmätasoisesti sekä miettiä interventioihin, menetelmiin ja ryhmädynamiikkaan liittyviä kysymyksiä. Konsultaatioissa ohjaajat voivat jakaa kokemuksia muista ryhmistä. On tärkeää, että konsultaatioihin osallistuvat kaikki kasvuryhmien ohjaajat, jotta he voivat muodostaa ryhmän ohjauksesta yhteistä 9

6 toimintamallia ja selkeyttää ryhmän tavoitteita. Konsultaatiot järjestetään kaksi kertaa syksyllä ja keväällä (3 h/kerta). Tyttö- ja poikaryhmiä kutsutaan myös nimellä kasvuryhmät. Ryhmiä ohjaavat nuorisotalon nuoriso-ohjaaja, lastensuojelun sosiaaliohjaaja ja koulun opettaja. Ryhmät kestävät kaksi lukuvuotta ja ne kokoontuvat viikoittain. 3. MONIAMMATILLINEN RYHMÄNOHJAUS kaikki käy koulua -hanke KEHITTÄMISRYHMÄ ohjausryhmä ohjausryhmä ohjausryhmä tyttöryhmä tyttöryhmä poikaryhmä poikaryhmä KOULU 1 KOULU 2 KOULU 3 Kaavio 1: Koulussa voi olla joko tyttö- ja poikaryhmä tai molemmat koulun oman tarpeen mukaan. Kaikki käy koulua -toimintamallissa kasvuryhmiä ohjaavat aina koulun opettaja, nuorisotalon nuoriso-ohjaaja ja lastensuojelun sosiaaliohjaaja. Nämä kolme ammattikuntaa ovat tärkeitä nuorten elämän tukipilareita. Siksi yhteistyö kasvuryhmien ohjaamisessa on mielekästä ja kokonaisvaltaista nuorta ajatellen. Moniammatillinen ryhmänohjaus on samalla haaste ja rikkaus. Toiminta edellyttää ammattikuntien luopumista erillisistä ja erillään toimivista toimintatavoistaan, koska kaikilla toimijoilla on sama tavoite nuorten tukemisessa mutta uusi yhteistyöympäristö. Ryhmän eri hallintokuntien ohjaajat luovat ryhmän edetessä synteesin omista lähestymistavoistaan ja ammattitaidostaan ryhmän hyväksi. Jokainen toimija joutuu ainakin aluksi kohtaamaan myös hämmennystä, kysymyksiä siitä, miten uudenlaista ohjausta tehdään yhdessä ja mikä on oma rooli työskentelyssä. Ryhmien edetessä yhteistyö jäsentyy ja jokaisen toimijan rooli selkeytyy. Eri ammattilaisten toimintatavat ja työympäristöt tulevat tutummiksi. Nuoren kannalta tämä tarkoittaa tuen kohdistamisen selkeytymistä, oikea-aikaisuutta ja sujuvampaa ryhmän ohjauksen yhteistyötä. Kolmen ammattilaisen yhteisesti ohjaama kasvuryhmä on tavoitteellista tukea nuorille. On tärkeää, että ryhmän ohjaajat suunnittelevat yhdessä ryhmää, sen sisältöjä ja toimintaa, jotta ryhmän ohjaukselle muodostuu yhteinen toimintamalli. Ennen ryhmän kokoontumista on tärkeä suunnitella ja jakaa ohjauspainotuksia, ja ryhmän jälkeen on merkittävää, että ohjaajat voivat arvioida ja purkaa ryhmän tapahtumia yhdessä. Ohjaajien keskenään jaetut näkemykset ja havainnot nuorten toimimisesta ryhmässä ja uusien tavoitteiden asettelusta ovat sujuvan kasvuryhmän ohjauksen edellytyksiä. Kasvuryhmä on koulun opetussuunnitelmassa kahden vuosiviikkotunnin laajuinen valinnaisaine. Ohjaajakolmikolle on varattu ryhmän suunnitteluun ja purkuun 60 minuuttia aikaa ryhmä kerran yhteyteen, eli yhteensä ohjaajilta kuluu ryhmätapaamiseen 2,5 3 tuntia viikossa. 4. SUKUPUOLISENSITIIVISET RYHMÄT Tyttö- ja poikaryhmät mahdollistavat kasvurauhan murrosiän tiimellyksessä, jolloin oma identiteetti, seksuaalisuus ja minäkuva ovat vasta muodostumassa. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kokevat oman minäkuvansa ja identiteettinsä heikoksi ja tarvitsevat tukea sen kehittymisessä. Tavoitteena on, että naistyöntekijät vetävät tyttöryhmää ja miestyöntekijät poikaryhmää. Lähtökohtana sukupuolisensitiivisen tyttö- ja poikatyön määrittelyssä on, että sukupuoli on muutakin kuin biologiaa; se on yhteiskun- Poikaryhmässä katsottiin elokuvia nallinen ja kulttuurinen konstruktio, jota missä miehet ja pojat olivat keskeisissä vasten jokainen tyttö rooleissa. Ryhmässä ja poika kasvaessaan pohdittiin poikien joutuu itseään peilaamaan. Sukupuoli-iden- käsityksiä ja odotuksia miesihanteista. (Ryhmänohjaaja) titeettiä voi tukea pyrkimällä tietoisesti laajentamaan sitä muottia, jota tytöt ja pojat itselleen ja toisilleen asettavat, etenkin silloin, kun se rajoittaa tai johtaa ongelmiin. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tiedostetaan tyttöjen ja naisten, poikien ja miesten historia, heidän elämänsä teemoja sekä arvoja ja arvostuksia tänä päivänä. Tiedostus kulkee kahdella tasolla: oma itse ja tämän päivän tyttöjen ja poikien elämä yleisemmällä tasolla. Pyrkimys on tukea tyttöjä ja poikia ympäröivän maailman pohtimisessa ja toisaalta kyseenalaistaa arvoja, jotka estävät ihmisenä kehittymisen. Tässä käytetään apuna toiminnallisia työmenetelmiä. 5. TOIMINTA EI OLE NUORTA LEIMAAVAA VAAN VOIMAANNUTTAVAA Nuorten mielestä kasvuryhmä ei leimaa heitä, koska se on osa koulun lukujärjestystä, valinnaisaineena ja näin osa luonnollista koulunkäyntiä. Lisäksi ryhmä koostuu koulun oppilaista ja sinne on valikoitunut nuoria hyvin erilaisista syistä. Ryhmiin on yleensä halukkaita enemmän kuin sinne voidaan ottaa. Ryhmä ei ole herättänyt vanhemmissapelkoa, ja he ovat olleet hyvillään siitä, että heidän lapsiaan tuetaan. Nuoret ovat kokeneet toiminnan innostavana, kiinnostavana ja heitä tukevana. Nuoret voivat avoimesti kertoa koulussa kavereilleen käyvänsä tyttö- tai poikaryhmässä, koska siellä tehdään myös paljon kivoja asioita, keskustellaan ja käydään retkillä ja opintokäynneillä. Nuoret kuvaavat arvioinneissa sitä hyvää mieltä, joka syntyy ryhmässä ja jonka jälkeen on helpompi lähteä seuraaville oppitunneille. Tyttö- tai poikaryhmä on monelle nuorelle viikon kohokohta. Myöskään ohjaajakolmikon ammatit eivät ole mietityttäneet nuoria. Ryhmien alussa nuorille kerrotaan ohjaajien ammatit ja se, että ryhmänohjaajilla on velvollisuus puuttua tilanteeseen, mikäli nuoren vointi tai toiminta herättää huolta. 6. KASVURYHMÄT OVAT TOIMINNAN YDIN Kasvuryhmä on pitkäaikaista tukea, koska nuoret ovat ryhmässä kaksi vuotta. Säännöllisyys ja Kun ryhmä on hyvä, näkee nuorista, että on jossain hyvä olla ja kun he saavat olla sellaisia kuin ovat. Ilon löytyminen ja se ymmärrys että koko elämä on eessä erityisesti niiden nuorten kohdalla jotka ovat menettäneet sen näköalansa. (Ryhmänohjaaja) pitkäkestoisuus luovat ryhmään kiinteyttä ja erilaista vuorovaikutusta, mikä tukee nuoren sosiaalisia taitoja ja selviytymiskeinoja. Tapaamisten tiheys, luottamuksellinen ilmapiiri ja pysyvät ihmissuhteet ryhmässä mahdollistavat tapahtumien käsittelyn oikea-aikaisesti sekä mahdollisuuden palata niihin ryhmän eri vaiheissa. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat nuoren hyvinvointiin ja kasvun edellytyksiin ryhmässä. Kasvuryhmässä käsitellään myös monia muita aiheita kuin koulunkäyntiä. Nuorella on ryhmässä 10 11

7 tilaa tulla kuulluksi, he pääsevät mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan kasvuryhmien toimintaan. Ryhmän ohjaajien roolina on olla läsnä nuorille, käsitellä nuorille tärkeitä aiheita sekä auttaa nuoria ymmärtämään omaa tilannettaan ja koulunkäyntiään ja saamaan itse oivalluksia. Kun kasvuryhmä kokoontuu viikoittain, ryhmän jäsenet tulevat tutuiksi toisilleen ja nuori saa tarvittavaa huomioita ja tukea osakseen. Suhteet muihin ryhmäläisiin ja ohjaajiin mahdollistavat nuoren positiivisen kasvun. 7. VERTAISRYHMÄN TUKI Ryhmän erilaiset suhteet kasvattavat nuoria ja sosiaalistavat heitä. Nuoret kuuntelevat toisiaan ja oppivat toisiltaan paljon. Vertaisryhmässä kokemusten ja tiedon jakaminen ja oppiminen tapahtuvat nuorelle niin sanotussa luontaisessa ympäristössä eli muiden nuorten kanssa. Tässä taitojen ja selviytymiskeinojen oppimisessa nuori tarvitsee kasvuryhmän ohjaajia tuekseen. Ryhmän vertaistuki auttaa nuorta paremmin hahmottamaan itseään. Ryhmä toimii peilinä nuorelle siitä, minkälainen Nuoret oppivat muilta hän on. Vertaisryhmän ja se tukee heitä kun tarkoitus on tukea nuoria jakamaan ajatuk- on hyvä me-henki, sellainen tunne että siaan ja hakemaan sosiaalista tukea, jotta tämä on mua varten hienoa on se, kun he eivät kokisi olevansa yksin ongelmiensa alkavat tukemaan ja tsemppaamaan muita ja huolehtimaan tai huolta aiheuttavien toisistaan silloin asioidensa kanssa. Osa on sellainen olo, nuorista myös hoitaa ja että ryhmä kantaa huolehtii ajoittain tai ja nää kyllä pärjää. koko ajan joko jommastakummasta vanhem- (Ryhmänohjaaja) mastaan tai sisaruksistaan. Tällöin vertaisryhmässä tasa-arvoinen oleminen ja keskustelu antavat heille mahdollisuuden kokea omaa nuoruuttaan ja tunteitaan rauhassa. Tieto ja ymmärrys siitä, että muillakin nuorilla voi olla vaikeaa ja että jotkut asiat vain kuuluvat nuoren kasvuun, ovat lohduttavia ryhmän jäsenille. Vertaisryhmä on nuorelle myös tärkeä palautteenantaja, varsinkin silloin, kun nuori on tullut tehneeksi huonoja tai onnistuneita valintoja. Tutussa ja turvallisessa ryhmässä nuori voi kokeilla erilaisia rooleja ja puolia itsestään. Ryhmien ohjaajien näkemyksiä vertaistuesta: Nuoret näkevät ja kuulevat ryhmässä, miten toisia nuoria on autettu, se vähentää tuen vastaanottamiseen liittyvää pelkoa ja vähentää stereotypioita esimerkiksi muista palveluista, nuoret ovat kovin herkkiä ajattelemaan että olen hullu tai jotain jos tarjotaan tukea, leimaavat itsensä kovin herkästi, siksi vertaisuus on tärkeää, että kuulee, ettei näin ole! Ryhmässä sosiaalinen kontrolli nousee, se haastaa nuoria hitusen ylittämään esteitä ja vaikeuksia ryhmä haastaa ja sitä ne nuoret tarvitsevat, haasteita ja itsensä ylittämistä. Kaikkia rakkareita ei samaan, koska sitten ei löytyisi keinoja eikä kompromisseja, ryhmästä tulisi liian raskas ja vaikea on tärkeää että on erilaisia nuoria silloin ryhmä toimii ja tulee se sosiaalinen hyvä paine, mitä tarvitaan. Puhuvat ja on tarve puhua antavat itsestään paljon ja saavat paljon, koska on muita jotka kertovat miten toisin asiat voivat mennä, miten toisin voi toimia. Vertailu toisten kanssa avartaa nuorten maailmaa.. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vanhemmilta kysytään lupa ja suostumus nuoren osallistumisesta ryhmään. Heille kerrotaan ryhmän tavoitteista ja sisällöistä. Nuoret järjestävät omille vanhemmilleen vanhempainillan tai aamupalan muutaman kerran lukuvuodessa. Vanhempien tapaamisessa on kerrottu kasvuryhmän tapahtumista, vierailupaikoista ja tutustumiskäynneistä. Nuoret ovat myös kertoneet, mikä on ollut heille merkittävää ryhmässä. Vanhemmille on ollut antoisaa jakaa muiden vanhempien kanssa kuulumisia ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä ja kuulla nuorten kokemuksia ryhmästä. Vanhemmille lähetetään nuorten edistymisestä ryhmässä viestejä Wilma-järjestelmän kautta erityisesti lähetetään positiivisia viestejä. Vanhemmille on usein helpottavaa, kun nuori saa apua ja tukea. Tuki on tärkeää erityisesti niille vanhemmille, joiden vanhemmuuden voimavarat ovat syystä tai toisesta vähäiset. 9. ARVIOINTI JA PALAUTE KASVURYHMISTÄ Kaikki käy koulua -malliin sisältyy toiminnan ja vaikutusten arviointia ja palautteen keräämistä. Ohjaajien havainnot ja näkemykset kasvuryhmän toiminnasta ja nuorten hyvinvoinnin muutoksista ovat erittäin tärkeitä mallin kehittämisessä ja vaikutusten seuraamisessa, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja sille syntyy perusteluita. Merkittävää on, että nuoret osallistuvat palautteen antamiseen ja saavat sekä muilta ryhmän jäseniltä että ohjaajilta myönteistä palautetta kasvunsa ja toimintansa muutoksista. Seuranta, arviointi ja dokumentointi ovat osa ryhmän rakennetta, ja niiden toteuttamisvelvollisuus on ohjaajilla. 1.3 RYHMÄLÄISTEN ANTAMA PALAUTE JA ARVIOINTI Nuorten antama palaute ja ohjaajien havainnot nuorten kasvun edistymisestä ovat osa kasvuryhmän toimintaa ja sen rakenteita. Sekä nuorten että ohjaajien kokemusten kerääminen on tärkeää ryhmätoiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta. Seuranta, muutosten havainnointi ja arviointi ovat osa ohjaajien työskentelyä ryhmässä. Tärkeää on, että nuoren lähtötilanne eli syyt ryhmämuotoisen tuen järjestämiseen on dokumentoitu ja nuoren kanssa on ryhmän alkuvaiheessa keskusteltu hänen käsityksistään ryhmästä ja syistä ryhmään tulolle sekä niistä asioista, joita hän toivoo ryhmältä. Ryhmäkaaren puolessavälissä ja loppupuolella on tärkeää kerätä palautetta sekä nuorilta että ohjaajilta. Nuorten antama palaute kasvuryhmän toiminnasta keskustellen ja kyselylomakkein on osa ryhmän toimintaa. Nuorten antama palaute ryhmän merkityksestä on tärkeää informaatiota ohjaajille ja samalla opettaa nuoria kertomaan itse kokemuksistaan ja vaikuttamaan ryhmän toimintaan. Kasvuryhmien ohjaajat ovat käyneet ryhmän puolivälissä ja lopetusvaiheessa palautekeskusteluja nuorten kanssa, ja nuoret ovat kokeneet nämä keskustelut merkittävinä. Tärkeää on, että ohjaajat antavat myönteistä palautetta nuorille heidän kasvustaan. Tämä palaute jää nuorten mieliin ja tukee heidän myönteistä minäkäsitystään. Nuorten haastattelu ennen ryhmän alkamista: Ryhmän ohjaajat haastattelevat nuoret ennen kuin ryhmä alkaa. Tässä vaiheessa on tärkeää, että nuoreen saa kontaktin ja hänen kanssa voidaan puhua ryhmään liittyvistä toiveista sekä motivoida ja innostaa hänet ryhmän toimintaan mukaan. Haastattelussa käydään myös läpi sitä, mitä nuori harrastaa, missä hän viettää vapaa-aikaansa ja mikä hänen käsityksensä on omasta koulunkäynnistään. Haastattelussa on hyvä tuoda esille sitä, että ryhmän tarkoitus on tukea koulunkäyntiä ja kannustaa nuorta eteenpäin. Nuorten tulee myös tietää, miksi heidät on ohjattu ryhmään. Lähtötilanne arvio ryhmän alussa: Kasvuryhmän ohjaajat yhdessä ohjausryhmän kanssa tekevät ryhmään valituista nuorista ryhmän alkuvaiheessa lähtötilanne arvion, johon tulee tietoa siitä, miksi nuori on valittu kasvuryhmään ja mihin tämä tarvitsee tukea. Ryhmään osallistumisen seurantalomake: Kasvuryhmän ohjaajat tekevät seurantalomakkeen nuorten osallistumisesta ryhmään. Ohjaajien on hyvä kirjoittaa jokaisesta ryhmäkerrasta muistiipanoja mm. siitä mitä on tehty ja millä menetelmin. Myös nuoret asettavat itselleen tavoitteita, joita he itse tai ohjaajat kirjaavat ylös näihin tavoitteisiin on hyvä palata vähintään kaksi kerran vuodessa ryhmän aikana. Ryhmän sisällöt ja tavoitteet -lomake: Ohjaajat kirjaavat jokaisesta ryhmästä lyhyesti sen, mitä ryhmässä tehtiin ja mikä oli toiminnan tavoite. Katso esimerkki lomakkeesta kohdasta Kasvuryhmien toiminta lukuvuonna. Nuorten tavoitteet ja keskustelu heidän koulunkäynnistään, vapaa-ajastaan ja tulevaisuuden näkymistä on osa ryhmän toimintaa: Kun nuoret ovat sitoutuneet ryhmään ja se alkaa tuntua turvalliselta ja luotettavalta, on tärkeää, että nuorten kanssa käydään läpi koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja perhe-elämää sekä tulevaisuuden suunnitelmia peruskoulun jälkeen. Tässä kohtaa on hyvä kysyä nuorilta itseltään, missä asioissa he tsemppaavat, mitkä ovat heidän omat tavoitteensa. Ohjaajien tulee kirjata ylös nämä 12 13

8 keskustelut ja antaa positiivista palautetta nuorelle hänen kehityksestään, toiminnastaan ryhmässä, pohdinnoistaan ja ajatuksistaan sekä tukea nuorta edellä mainituissa elämän osa-alueissa. Ryhmän loppuvaiheessa nuorten kanssa käydään keskustelua ja kerätään palautetta: Ohjaajat kartoittavat, miten nuoret kokivat ryhmän, mikä heille oli siinä merkityksellistä, mikä oli hyvää ja mitä he olisivat toivoneet lisää. Nuorten kanssa on myös käytävä palautekeskustelua siitä, miten he itse kokevat myönteiset muutokset koulunkäynnissä, vapaa-ajalla, harrastuksissa, sosiaalisissa suhteissa ja perhe-elämässä sekä jatko-opintojen hahmottumisessa. Ryhmän loppuvaiheessa ohjaajien antama palaute myönteisistä muutoksista ja havainnoista on erittäin tärkeää nuorelle. Palautteen käsittelyyn ja keskusteluihin on hyvä varata useampia ryhmäkertoja niin, etteivät ne jää viimeiseen tapaamiseen. Vuosittain toteutetaan yksi laajempi Digium-kysely nuorille. Sähköiseen Digium-kyselyyn vastaavat kaikki ryhmissä kyselyhetkellä mukana olevat nuoret oman koulunsa tietokoneella. Kyselyyn vastaaminen toteutetaan yhdellä ryhmäkerralla. Kyselyllä pyritään saamaan tietoa nuorten kokemuksista, Kaikki käy koulua -mallin mukaisesta ryhmätoiminnasta. Saatua tietoa käytetään toimintamallin kehittämiseen. Vaikutusten arviointikooste: Kerran vuodessa kehittämisryhmä kokoaa sekä kasvuryhmien ohjaajien arvioinnit nuorten osallistumisesta ja toiminnasta ryhmässä, ryhmään osallistumisen tilastointi sekä nuorten omat arviot ja kokemukset kasvuryhmistä. Koosteeseen kerätään myös tieto siitä, mihin jatko-opintopaikkoihin, töihin, kursseille tai muihin vastaaviin ryhmäläiset ovat päässeet peruskoulun jälkeen. Arviointiraportti lähetetään kunkin hallintokunnan päälliköille ja johdolle sekä kehittämisryhmän jäsenille. NUOREN LOMAKE RYHMÄÄN HAASTATTELUTILANTEESSA Ryhmän ohjaajat täyttävät yhdessä ryhmään valitun nuoren kanssa ryhmän haastattelutilanteessa. Ryhmän ohjaajat kertovat ryhmästä ja kysyvät nuoren halun sitoutua ryhmään. nimi Miksi olet valinnut tyttö tai poikaryhmän? Jos sinut on ohjattu ryhmään, niin tiedätkö syyn tähän? Miten ryhmä voisi tukea sinua mitä toivot saavasi ryhmältä tai miksi haluat ryhmään? Mitä toivot että ryhmässä tehtäisiin? Miten koulunkäyntisi sujuu? Miten viihdyt koulussa? Tavoitteet koulunkäynnille: Miten vietät vapaa-aikaasi? Onko sinulla harrastuksia? Tavoitteita: Muuta, mitä: Nuoren nimi ja päivämäärä luokka Mulle on ollu ryhmässä tärkeetä se, että mä voin puhuu asioita ja mä tiedän, ettei ne levii ryhmän ulkopuolelle. Ja sit siel on vaan niin rentoo ja tuntuu ettei siellä tuomita. (Tyttöryhmän tyttö) Ohjaajan nimi ja päivämäärä 14

9 2. RYHMÄTOIMINTA Ryhmiin on valittu nuoria esimerkiksi seuraavien valintakriteerien mukaan: Alla on kaksi esimerkkiä kasvuryhmän valintaperusteista. 2.1 KENELLE RYHMÄT ON TARKOITETTU? Kasvuryhmät on tarkoitettu Kaikki käy koulua -mallissa pääosin peruskoulun niille yläluokkien. 9. luokan oppilaille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallinnassa, sosiaalisissa taidoissa, koulunkäynnissä, peruskoulun loppuun saattamisessa ja jatko-opintojen järjestämisessä. Ryhmään valitaan nuoria, jotka tarvitsevat tukea koulun oman oppilashuoltotyön lisäksi ja joiden arvioidaan hyötyvän ryhmämuotoisesta tuesta. Joskus prosessi voi käynnistyä jo seitsemännellä luokalla esimerkiksi nuorten ilkivaltaongelman takia. Perusteet ryhmään hakeutumiselle ja valituksi tulemiselle voivat olla hyvin erilaisia. Tavoitteena on, että tukea tarvitsevat nuoret yritetään tavoittaa hyvissä ajoin. Tehostetun tuen tarpeeksi voidaan nähdä esimerkiksi runsaat tai lisääntyneet poissaolot koulusta tai säännöllisen arkirytmin, elämänhallinnan tai sosiaalisen vertaisryhmän puute. Ryhmän jäsenten yksilölliset tukitarpeet voivat olla toisistaan hyvin poikkeavia. Suurta tukitarvetta ei välttämättä vielä tarvitse olla olemassa. Ehdotukseksi voi jonkun kohdalla riittää näkyvä huoli, johon kasvuryhmän tuen katsotaan tarjoavan riittävän tukimuodon. Ryhmiin ei pääsääntöisesti valita erityisluokalla olevia nuoria, mutta mikäli nuori on siirtymässä yleisopetukseen erityisluokalta, hän voi osallistua kasvuryhmään. Kasvuryhmiin ei valita Luotsipalveluissa eikä sairaalakouluissa olevia nuoria. Koulujen tarpeet ryhmien perustamiseen voivat olla toisistaan hyvin poikkeavat. Oppilaiden yksilöllisen, tehostetun tukitarpeen lisäksi monet alueelliset ilmiöt, kuten ilkivalta tai levottomat ryhmät, voivat synnyttää koululle tarpeen perustaa kasvuryhmiä. Ryhmää muodostettaessa huomioidaan yksilötarpeen lisäksi toimivaksi arvioitu ryhmän kokonaisuus ja siitä syntyvä ryhmädynamiikka. Huomioitavaa: Mitään haasteellista, jo olemassa olevaa kiinteää nuorisojoukkoa ei ole suositeltavaa siirtää sellaisenaan ryhmän perustaksi. Huomioitavaa: % ryhmän jäsenistä tulee olla lastensuojelun asiakkaita. Tarkoituksena on tarjota syrjäytymistä ennaltaehkäisevä tukimuoto oppilaan omaan lukujärjestykseen sisällytettynä ajankohtana. Kasvuryhmien tavoitteena on tukea nuorten normaalia arkea, johon kuuluvat koulunkäynti ja tavoitteiden asettaminen tulevaisuuteen. Nuorille tarjotaan mahdollisuus olla ryhmässä mukana kaksi vuotta peruskoulun päättymiseen saakka. Ryhmät on muodostettu jokaisella koululla tarkkaan harkiten. Nuorten tarpeita osallistua kasvuryhmän toimintaan mietitään ja arvioidaan nuorisotalon edustajien, koulun opettajien, oppilashuollon ja lastensuojelun sekä Luotsin edustajien kanssa. Keskeisintä kuitenkin on, että nuori tarvitsee tukea, hänestä on huolta ja kasvuryhmä on sopiva menetelmä kyseisen nuoren tukemiseksi. Alla on esimerkki kasvuryhmän perustamiseen johtaneesta tilanteesta ja ryhmätoiminnan positiivisista vaikutuksista. Tyttöryhmä perustettiin, kun koululla havaittiin tyttöjen porukka, joka rikkoi koulun omaisuutta, häiriköi toistuvasti kirjastossa ja käyttäytyi ikävästi oppitunneilla. Osalla tytöistä oli poissaoloja koulusta, mutta keskeinen syy perustaa ryhmä syntyi tyttöjen ilkivallanteosta ja häiritsevästä käytöksestä. Ryhmän käynnistyttyä häiriökäyttäytyminen väheni ja tilojen rikkominen koululla ja kirjastolla loppui. Osa nuorista löysi ajanviettopaikakseen alueen nuorisotalon. (Ryhmänohjaaja) Tyttö- ja poikaryhmiä voi lisäksi perustaa kahden hallintokunnan yhteistyönä silloin, jos Helsingin kaupungin kanssa tehty periaatesopimus lastensuojelunasiakkuudessa olevista nuorista ei täyty. Helsingin kaupungin kanssa on tehty sopimus siitä, että lastensuojelun sosiaaliohjaajan resurssia voi käyttää vain, jos ryhmän nuorista on lastensuojelun asiakkaina vähintään 40 %. Kuitenkin kaikki nuoret ryhmissä, riippumatta siitä, ovatko he lastensuojelun asiakkuudessa vai eivät, ovat he kuitenkin nuoria, jotka tarvitsevat tukea koulunkäyntiin ja muihin elämän osa-alueisiin. Koulunkäyntiin liittyvät valintakriteerit: Nuoria, joiden motivaatio koulunkäyntiä kohtaan on heikkoa ja joilla on nousevasti poissaoloja esimerkiksi 100 tuntia. Nuoria, joilla on säännöllisen arkirytmin puute: lähtevät koulusta kesken päivän, tulevat joinakin päivinä myöhässä tunneille käyvät koulua epäsäännöllisesti. Nuoria, joilla on toistuvasti häiritsevää käytöstä luokassa ja välitunneilla. Nuoria, joita kiusataan koulussa tai jotka kiusaavat muita. Nuoria, jotka ovat toistuvasti pois koulusta päänsäryn, vatsakipujen ja tai muun oireilun vuoksi. Sosiaalisiin taitoihin liittyvät valintakriteerit: Nuoria, joilla on vaikeuksia toimia ryhmässä. Nuoria, joilla on ohjatun vertaistuen tarve. Nuoria, joilla ei ole ystäviä. Nuoria, jotka toimivat ryhmän vahvojen persoonien tahdon mukaisesti tai jotka ovat joukosta niitä, joiden mukaan muut lähtevät. Nuoria, jotka tarvitsevat sosiaalisiin taitoihin tukea ja kannustusta. Jengi tai porukka: Levottomasta tyttö- tai poikaporukasta vain osa valitaan ryhmään. Epäsosiaaliseen käytökseen liittyvät valintakriteerit: Nuoria, jotka rikkovat koulun tai nuorisotalon sääntöjä. Nuoria, jotka porukalla aiheuttavat harmia/ vahinkoa itselleen ja muille koulussa, kotona, nuorisotalolla ja vapaa-ajalla. Nuoria, jotka näpistelevät. Kotitilanteesta johtuvat valintakriteerit: Nuoria, joiden vanhempien voimavarat tukea nuorta ovat heikot. Nuoria, joiden vanhemmilla on mielenterveysongelmia, päihdeongelmaa tai perheväkivaltaa tai vaikeita erotilanteita tai sairauksia. Nuoria, joilla ei ole mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja joilla on riski jäädä kotiin. Nuoria, joista useammalla tai yhdellä virkamiehellä on korostunutta huolta. Tyttöryhmä perustettiin tytöille, joilla oli kaikilla h poissaoloja. Osalla tytöistä ei ollut ystäviä koulussa ja osa tytöistä häiriköi tunneilla ja välitunneilla. Ryhmään valituista tytöistä osa oli tuttuja nuorisotalon ohjaajille ja lastensuojelulle. Kaikilla kolmella ammattikunnalla oli huoli tytöistä ja heidän koulunkäynnistään. (Ryhmänohjaaja) Poikaryhmä perustettiin pojille, joilla oli selvittämättömiä poissaoloja. Osa pojista kävi alueen nuorisotalolla ja käyttäytyi siellä levottomasti ja rajattomasti. Osa pojista oli näpistellyt. Lastensuojelusta valittiin ryhmään nuori, jolla oli paljon poissaoloja koulusta ja jonka äidillä oli mielenterveydellisiä ongelmia. Pojat sitoutuivat ryhmään ja poissaolot alkoivat vähentyä. (Ryhmänohjaaja) 2.2 LÄHESTYMISTAVAT JA TAVOITTEET Hanke perustuu alueen koulun, nuorisotalon ja lastensuojelun yhteistyöhön, jonka tavoitteena on yläkoulun oppilaiden koulunkäynnin, elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen tukeminen sekä peruskoulun loppuun saattaminen ja peruskoulun jälkeisen jatko-opintopolun vahvistaminen. Ryhmien lähestymistapa on supportiivinen ja ennaltaehkäisevä. Supportiivisella tarkoitetaan toimintakyvyn tukemista nuoren arkeen liittyvissä osa-alueissa. Tavoitteena on, että nuori löytäisi ja oppisi mielekkäitä selviytymiskeinoja ja näin hänen tunne omasta subjektiivisuudestaan ja elämänhallinnastaan lisääntyisi. Supportiiviseen lähestymistapaan sisältyy myös ohjausta, opettamista ja nuoren kannalta tärkeiden asioiden läpikäymistä. Käsitteenä elämänhallinta on sosiologinen, psykologinen ja sosiaalipoliittinen määritelmä. Elämänhallinta on lähestymistapa, koska se sisältää erilaisia määritelmiä siitä, miten yksilön toimintakykyä psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti voidaan tukea, ylläpitää ja parantaa, silloin kun niissä ilmenee yksilölle haasteita, vaikeuksia ja kokemuksia siitä, että oma elämä ei ole hallittavissa, se murtuu tai elämässä on tekijöitä, jotka aiheuttavat yksilölle kohtuuttomasti stressiä. Elämänhallinnan lähestymistapa liitetään usein kuntouttavaan 16 17

10 toimintaan. Nuorten kanssa työskentelyssä elämänhallinnan tunne on riippuvainen kotiolosuhteista, vanhempien voimavaroista ja ulkopuolisten ammattilaisten antamasta tuesta. Elämänhallinta on subjektiivinen kokemus, eikä niin sanottua elämää voi koskaan hallita. Merkittävää onkin, miten nuori voi ja kokee elämänsä nyt ja pystyykö hän näkemään tulevaisuuttaan edes pienen palasen verran. Yksi nuoren keskeisesti elämänhallintaa horjuttava tekijä on koulusta pois jäänti ja näköalattomuus, välinpitämättömyys ja epävarmuus jatko-opintojen järjestymisestä peruskoulun jälkeen. (Raimo Raitasalo 1995,1996, Aila Järvikoski 1994, Schwartz, Caroly 2000, Heikonen ja Välikangas 2011) Elämänhallinnan kokemuksen kannalta keskeistä on yksilön itsetunto. Hyvä itsetunto helpottaa elämänhallinnan tunteen ylläpitämistä. Yksilön temperamentti asettaa elämänhallinnan kokemukselle erilaisia haasteita. Elämänhallinta tai sen menettäminen voi olla myös hetkellinen kokemus. (Raimo Raitasalo 1995,1996, Aila Järvikoski 1994, Schwartz, Caroly 2000, Heikonen ja Välikangas 2011.) Kaikki käy koulua -hankkeen ryhmien toiminnan tavoitteena on nuorten itsetunnon ja minäkäsityksen voimaannuttaminen ja nuoren elämänhallinnan vahvistaminen. Elämänhallinnan tunne sisältää taipumuksen kokea elämässä tapahtuvat asiat ennakoitavina, hallittavina ja mielekkäinä. Elämänhallintaa horjuttavia tunteita omaavat kärsivät vähemmän psykosomaattisista oireista, kuten päänsäryistä, unihäiriöistä sekä ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireista (Fieldt 2000). Nuorten elämässä ennakoitavuus ja pysyvyys luovat turvaa ja lisäävät elämänhallintaa. Siksi nuorten kasvuryhmät ovat pitkiä ja säännöllisesti viikoittain toistuvia. Lisäksi ryhmän koko on sen verran pieni, että nuorelle on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Elämänhallinta on kyky ja pyrkimys hyvään tai riittävään suoriutumiseen ja ongelmanratkaisuun. Elämänhallinnan voi myös katsoa koostuvan monien toiminta-alueiden hallinnasta tai hallinnan kokemuksista. Elämänhallinnan osa-alueiksi voidaan lukea tunteiden hallinta tai kokemus tunteiden hallinnasta, halujen hallinnasta, ajatusten hallinnasta, mielialojen hallinnasta, tekojen hallinnasta, tavoitteiden ja toiminnan suuntaamisen hallinnasta ja sosiaalisten taitojen hallinnasta. (Raimo Raitasalo 1995,1996, Aila Järvikoski 1994, Schwartz, Caroly 2000, Heikonen ja Välikangas 2011). Kasvuryhmien sosiaaliset tapahtumat ja ylipäätään ryhmässä toimiminen jo sinänsä luovat jatkuvasti tilanteita, joissa nuori voi opetella ja löytää uusia, mielekkäitä selviytymis- ja tunteiden ilmaisun keinoja ja näin saada kokemuksia hallinnan tunteista. Huomioitavaa on, että elämänhallinnan käsitteen soveltaminen nuorten ryhmämuotoiseen tukeen tarkoittaa nuoren kehitysvaiheen huomioimista ja kehitysvaiheen mukaisten osa-alueiden painottamista. Nuori vasta opettelee erilaisia taitoja aikuisten tuki, malli, ohjaus ja kannustus ovat erittäin tärkeitä nuorelle ja hänen itsetunnolleen, kun hän opettelee ja testaa käyttäytymisen tapoja. Kaikki käy koulua -hankkeen kasvuryhmät ovat aina ohjattua ja tavoitteellista ryhmätoimintaa. Nuorten ryhmille muodostetaan ryhmäkohtaiset ja yksilölliset tavoitteet. Nuoria pyritään osallistamaan ryhmän toimintaan ja heitä kannustetaan vaikuttamaan asioihinsa. Ohjaajien herkkyys ja kyky poimia nuorten elämää tukevia teemoja sekä tarjota niitä ryhmäläisille on keskeistä ryhmän toiminnassa. Kasvuryhmien tavoitteet tarkentuvat ryhmän toiminnan aikana, koska jokainen ryhmä on erilainen ja ryhmän jäsenet ohjaajat mukaan lukien luovat ryhmälle oman kulttuurin. Tavoitteita on muokattu toimivammiksi, kun on kuultu nuorten kokemuksia ryhmistä ja ryhmien vaikutus nuoriin on tullut esille ohjaajien ja koulun näkökulmista. Jo edellä mainitut keskeiset kolme niin sanottua ylätavoitetta ohjaavat ryhmien toimintaa ja ryhmien perustarkoitusta. Ylätavoitteisiin sisältyy tarkempia ryhmänohjauksen tavoitteita, joita on esitelty seuraavissa kappaleissa KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN Kasvuryhmän tavoitteena on vähentää luvattomia ja selvittämättömiä poissaoloja koulusta, häiriökäyttäytymistä, ilkivaltaa koulussa ja kiusaamista sekä lisätä koulumotivaatiota ja nuoren omaa aktiivisuutta koulutyöskentelyssä. Kasvuryhmät tukevat säännöllistä koulunkäyntiä ja näin vähentävät kouluyhteisöstä ulkopuolelle jäämistä ja toistuvaa muiden kouluntyöskentelyn häiritsemistä luokassa. Ryhmissä nuoret ovat itse kertoneet vaikeuksistaan joidenkin oppiaineiden kanssa, ja heille on järjestetty tukea opiskeluun. Myöhästymisten ja aamutunneilta pois jäämisen yhteydessä on hyvä pohtia nuorten kanssa nukkumaanmenoaikoja sekä sitä, mikä heitä valvottaa ja mitä he tekevät, jotta saavat unen päästä kiinni. Poissaoloihin on puututtava ja käytävä nuorten kanssa koulunkäyntiin liittyviä keskusteluja. Luvattomat poissaolot koulusta ovat aina merkki siitä, että nuori tarvitsee aikuisen huomioita ja tukea. Esimerkiksi tyttöryhmä muodostettiin tytöille, jotka toistamiseen tekivät ilkivaltaa koulussa sekä kirjaston ja nuorisotalon tiloissa. He myös käyttäytyivät ikävästi toisia nuoria ja opettajia kohtaan luokassa. Osa tytöistä joutui luokasta ulos häiritsevän käytöksen vuoksi. Koulutyöskentely ei onnistunut tytöillä ja heidän numeronsa laskivat. Ryhmään sitouduttua tyttöjen ilkivalta loppui. Häiriökäyttäytyminen tunneilla ja välitunneilla väheni, ja tytöt pystyivät keskittymään koulutyöskentelyyn paremmin. (Ryhmänohjaaja) Esimerkiksi poikaryhmä perustettiin pojille joilla osalla oli tuntia poissaoloja koulusta ja osa heistä ilmaantui vain iltapäivän tunneille. Ryhmään valittiin myös muutama poika, jotka välitunnilla aiheuttivat riitoja toisten nuorten kanssa. Ryhmään osallistuminen vähensi poikien luvattomia poissaoloja. Osalla nuorista numerot paranivat. Nuoret itse herkistyivät ryhmän aikana kertomaan opettajille vaikeuksistaan oppimisessa, johon heille järjestettiin tukea. (Ryhmänohjaaja) NUORTEN ELÄMÄN- HALLINNAN JA SOSIAALISTEN TAITOJEN TUKEMINEN Kasvuryhmän tavoitteena on löytää nuorten omia voimavaroja sekä vahvistaa heidän itsetuntoaan ja itsetuntemustaan sekä sosiaalisia taitoja. Aamuisin toistuvana aikana ja samassa paikassa järjestettävä ryhmä luo arkirytmiä nuorelle. Se on myös nuorelle jotain, mitä odottaa, ja näin se lisää ennakoitavuutta nuoren elämässä. Sitoutuminen ryhmään lisää sitoutumista myös koulunkäyntiin ja vahvistaa nuoren elämänhallintaa. Tavoitteena on, että ryhmä tarjoaa sellaisia sosiaalisia tilanteita ja tapahtumia, joissa eri ammattikuntien ohjaajat auttavat nuoria mielekkäällä tavalla selviytymään. Ylipäätään ryhmässä toimiminen lisää nuoren sosiaalisia taitoja, sillä ryhmässä syntyy väistämättä vuorovaikutusta. Näin nuori oppii, miten muiden kanssa toimitaan ryhmässä ja miten muut selviytyvät erilaisista tilanteista. Ryhmän tavoitteena on tukea nuoria itsenäistymisessä ja siihen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on käsitellä nuorten elämässä merkittäviä ja ajankohtaisia aiheita. Ryhmissä on käsitelty muun muassa seuraavia teemoja: terveellinen ruokavalio, nukkuminen, hygienia, liikunnasta ja itsestä huolehtimisen merkitys hyvinvointiin, kiusaaminen, mies-naiskäsitys, idolit, Poikaryhmässä lähdettiin nuorten kanssa seinäkiipeilyyn. Ryhmän rohkeana pidetty poika ei uskaltanutkaan kiivetä. Muut nuoret kannustivat häntä. Poika empi, mutta silti hän halusi kiivetä. Lopulta hän kiipeisi ja oli kovin tyytyväinen sen tehtyään. Ryhmässä muodostunut rooli laajeni ja pojan oli helpompi olla ryhmässä. Hänen ei tarvinnut isotella enää muille. (Ryhmänohjaaja) musiikki ja sen merkitys, seurustelu, päihteet, harrastukset, väkivalta, vapaa-aika, tulevaisuuden näkymät ja seksuaalisuus. Ohjaajien merkitys korostuu tiedon antamisessa, kysymysten esittämisessä, nuorten asioihin tarttumisessa ja pohtimisessa yhdessä nuorten kanssa. Ryhmän tavoitteena on antaa nuorille tilaa tulla kuuluksi, kertoa tarpeistaan, näkemyksistään ja ajatuksistaan. Ryhmän tavoitteena on tarjota nuorille kokemuksia erilaisista harrastus- ja vapaa-ajan toiminnoista ja tavoista ilmaista itseä. Tutustuminen esimerkiksi vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin, kuten nuorisotaloihin ja sen toimintoihin, laajentaa nuorten elämää ja tarjoaa mielekästä vapaa-ajantoimintaa. Toiminnallisten osuuksien tavoitteena on tekemisen kautta avata keskusteluja, tarjota nuorille mahdollisuuksia löytää itsestään uusia puolia ja kokeilla kaikkea uutta. Ryhmän kannustus ja ohjaajien positiivisen palautteen antaminen ja rohkaiseminen ovat merkittäviä nuoren itsetunnolle. Elämänhallintaa tukee kaikin puolin se, että nuori oppii itsestään muilta ja huomaa, että omaan elämään voi vaikuttaa. Ryhmän tavoitteena on saada käyttämätön potentiaali nuorissa esille ja saada suunnattua se nuoren hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevaksi toiminnaksi. Ryhmän tavoitteena on lisätä nuoren uskoa, toivoa ja innostusta elämäänsä ja tulevaisuuttaan kohtaan ja vähentää kokemusta siitä, että millään ei ole mitään väliä. Tyttöryhmän tytöt riitelivät siitä, kuka saa laittaa ryhmässä kynsiin kuvan tai helmen. Kaikille ei ollut 1 19