JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielten laitos TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 TUTKIMUS

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielten laitos TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Kielten laitoksen toiminta-ajatus perustuu korkeatasoiseen kielellisten ja kulttuuristen käytänteiden tutkimukseen ja valtakunnallisesti merkittävään kieliasiantuntijoiden koulutukseen. Kielten laitoksen tutkimusprofiilissa korostuvat (1) kielen oppimisen, oppimisen käytänteiden ja ympäristöjen sekä (2) diskurssin, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen ja kulttuurisen toiminnan tutkimus. Laitoksen koulutus perustuu saumattomasti tutkimuksen painoaloihin ja laitoksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: (1) kielen oppimisen ja opettamisen asiantuntijat ja (2) kieliasiantuntijat. Molempien suuntautumisvaihtoehtojen erityinen fokus on soveltavassa kielentutkimuksessa ja niiden lähtökohtana on yhteiskunnan monikielisyys ja monikulttuurisuus. Erityisesti aineenopettajakouluttajana kielten laitos on maan vahvimpia ja tuloksellisimpia. Kielten laitoksella on viittomakielen tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen erityistehtävä. TUTKIMUS Kielten laitoksen tutkimus sijoittuu yliopiston strategiselle painoalalle Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit. Soveltava kielentutkimus nimettiin jo vuonna 2012 Jyväskylän yliopiston strategiassa tämän painoalan kansainväliseksi kärjeksi. Tällöin strateginen kärkihankehakemus (Jyväskylä Forum of Applied Language Studies) sai myös yliopistolta tukea. Laitoksen tutkimusprofiiliksi on määritelty Kielelliset ja kulttuuriset käytänteet muuttuvissa ympäristöissä. Linjaus luonnehtii sekä tutkim uksen tieteellistä innovatiivisuutta että sen soveltavaa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa luonnetta. Tutkimuksen painoaloja on kaksi: 1) Kielen oppimisen polut, käytänteet ja ympäristöt sekä 2) Diskurssi, vuorovaikutus, sosiaalinen ja kulttuurinen toimin ta. Nämä kaksi aluetta toimivat useissa eri hankkeissa tiiviissä yhteistyössä. Kielten laitos menestyi erinomaisesti vuonna 2011 suoritetussa tutkimuksen kokonaisarvioinnissa ( ), jossa sen tutkimus sijoittui erinomaiselle tasolle (4,5 5). Rehtorin ja dekaanin myöntämän kannusterahan turvin panostettiin kansainvälisiin tutkijavierailuihin, jotka ovat vuonna 2013 kantaneet hedelmää tutkimus- ja julkaisuyhteistyönä. Tästä esimerkkinä on professori Sue Wrightin johdolla järjestetty kirjoitustyöpaja Ran skassa syksyllä Kansainvälisiä yhteisjulkaisuja laitoksella oli 8. Laitos on arvioinnin palautteen mukaisesti kehittänyt edelleen suunnitelmallisesti julkaisutoimintaansa ja jäntevöittänyt jatkokoulutustaan, mm. yhteistyössä humanistisen tiedekunnan tohtorikoulun kanssa. Tutkimustoimintaa ohjasi eri oppiaineiden edustajista ja henkilöstöryhmistä koottu tutkimuksen johtoryhmä, jota johti tutkimuksesta vastaava varajohtaja. Ryhmä linjaa, suunnittelee ja kehittää laitoksen yhteistä tutkimustoimintaa, jatkokoulutusta sekä julkaisutoimintaa. Laitoksessa järjestettiin tutkija- ja jatko-opiskelijatapaam isia. Laitos tied otti säännöllisesti henkilökunnalle ja jatko - opiskelijoilleen tutkimusasioista sähköpostilistojen välityksellä. Laitoksen edustaja oli mukana humanistisen tiedekunnan Schildt-instituutin johtoryhmässä. Tutkimuksessa painotetaan laajoja oppiainerajat ylittäviä ja ulkopuolisen rahoituksen avulla toimivia hankkeita, jotka suuntautuvat tutkimusprofiilin mukaisesti yllämainituille painoaloille. Kansainvälisen rahoituksen hakuun on suunnattu arvioinnin palautteen mukaisesti resursseja. Vuoden 2013 aikana laitoksen tutkijat ovat olleet mukana 9 kansainvälisessä rahoitushakemuksessa (esim. HERA; COST; EFP7; NOS-H; FKK (Danish Research Council), Comenius, SSHRC). Näistä rahoitusta ovat jo saaneet Encounters with the Orient in Early Modern European Scholarship (professori 1

2 Outi Merisalo, HERA-rahoitus vuosille ) sekä Implementation Strategies for Innovations in Teachers Professional Development (Sari Sulkunen, Comenius-rahoitus, alkaa v. 2014). Useita hakemuksia on vielä käsiteltävänä. Vuonna 2013 tiedekunta suuntasi resursseja vuonna 2014 toteutuviin tutkijavierailuihin, joissa laitos kutsuu kansainvälisen tutkijavieraan Jyväskylään. Laitoksen tutkijat hakevat säännöllisesti rahoitusta Suomen akatemialta ja muilta kotimaisilta tahoilta. Syksyn 2013 haussa jätettiin Suomen akatemialle kaikkiaan 12 uutta hakemusta. Vuonna 2013 aloitti kolme uutta hanketta: - Transmission of Knowledge in the Late Middle Ages and the Renaissance (Tralmar) (Outi Merisalo, ) - Language conceptions and practices in early bilingual childhood: Swedish-Finnish bilingual children in Swedish-meidum preschools in Finland (Åsa Palviainen, ) - Aspects of the Grammar and Prosody of Finnish Sign Language (ProGram) (Tommi Jantunen, Akatemiatutkija, ). Jatkavia hankkeita ovat: - Monikielisyys ja periferia (SA, Sari Pietikäinen, ) - Language and Superdiversity (Dis)identification in Social Media (SA, Sirpa Leppänen, ). Hankkeessa tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä International Consortium for the Study of Language and Superdiversity -konsortion kanssa. Vuonna 2013 päättyi neljä hanketta, joiden kaikkien toiminta jatkuu verkostoissa: - TOPLING - Toisen kielen oppimisen polut (SA, Maisa Martin) - Tieteen työpajat (Suomen Kulttuurirahasto, Hannele Dufva) - Second language learning as social participation: Scaffolding and affordances (SA, tutkijatohtori, Minna Suni) - Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon (Emil Aaltosen Säätiö, Minna Suni) Professori Maisa Martin oli m ukana Euroopan kom ission rahoittam assa Lingu@netw ork - yhteistyöverkostossa. Laitoksessa on lähivuosina ollut käynnissä myös useita muita kansainvälisiä tutkimusverkostoja, joiden tutkijat jatkoivat tutkimus- ja julkaisuyhteistyötään. Paikallinen tutkimusyhteistyö Kielikampus-toimijoiden kanssa on ollut tiivistä. Useita laitoksen tutkijoita on myös mukana Oppimisen vaikeuksien tutkimusverkostossa, jonka tavoitteena on luoda foorumi, joka vahvistaa tutkimuksellista yhteistyötä Jyväskylän yliopistossa oppimisen ja sen ongelmien tutkimuksessa. Mukana on useita tiedekuntia ja laitoksia. Kansainvälisen, referee-lehdissä tapahtuvan julkaisutoiminnan lisäämistä pidetään edelleen tärkeänä. Laitos järjesti useita koulutus- ja informaatiotilaisuuksia, joissa alustajina ovat olleet mm. kansainväliset vierailijat. Professori Minna-Riitta Luukka toimii edelleen ( ) jäsenenä Tieteellisten seurojen valtuuskunnan Julkaisufoorum hankkeen kielitieteen asiantuntijapaneelissa. Professori Sari Pietikäinen valittiin sosiaalitieteet, media- ja viestintätieteet sekä muut yhteiskuntatieteet - paneeliin ( ). Useat laitoksen tutkijat ovat mukana sekä kotimaisten että kansainvälisten lehtien ja kirjojen toimituskunnissa. Professori Hannele Dufva sai säätiöiden professoripoolin apurahan ja on sen turvin tutkimusvapaalla lukuvuonna Professori Arja Piirainen-Marsh sai Jyväskylän yliopiston myöntämän tutkimuskausipaikan ja oli tutkimusvapaalla vuoden Säätiöiden professoripooli myönsi vuonna 2013 apurahat professori Paula Kalajalle ja professori Sari Pietikäiselle. Laitoksen tutkijat ovat aktiivisesti m ukana erilaisissa tieteellisissä elimissä. Anne Pitkänen - Huhta on yliopiston kielipoliittisen toimikunnan jäsen. Professori Sirpa Leppänen on Jyväskylän yliopiston tiedeneuvoston ja eettisen toimikunnan jäsen. Sirpa Leppänen valittiin myös Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi. Tutkijatohtori FT Elina Tapio sai väitöstutkimuksestaan Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLA ry) väitöskirjapalkinnon syksyllä

3 Laitoksessa vieraili useita kansainvälisiä tutkijoita, m m. tutkija Tam as Szabo (SA:n suom alais - unkarilaisen tutkijavaihdon rahoituksella sekä professori Joan Pujolar (ks. kansainvälinen toiminta). CIMOn apurahalla työskenteli 2 tutkijaa. JATKOKOULUTUS Jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa laitos pyrkii korkeatasoisten opiskelijoiden rekrytointiin ja seuraa samalla jatko-opiskelijoidensa työllistymistä. Tavoitteena ei ole kasvattaa opiskelijoiden kokonaismäärää suhteettomasti. Erityisesti kansainvälisten jatko-opiskelijoiden määrää kuitenkin pyritään lisäämään. Vuod envaihteen tilanteen m ukaan laitoksella oli 69 ilm oittautunutta jatkoopiskelijaa, joista kansainvälisiä (ei-suom alaisia) opiskelijoita oli 15. Kansainvälisten jatkoopiskelijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Jatko-opiskelijoita oli laitoksen kaikissa kahdeksassa oppiaineessa. Laitos järjesti vuonna 2013 yhteisiä tohtoriseminaareja sekä muita oppiainekohtaisia että tutkimusaluekohtaisia jatkokoulutustilaisuuksia. Tilaisuuksissa on kuultu kansainvälisiä vierailuluentoja, käsitelty tutkimussuunnitelmia ja tiedotettu mm. tutkimusrahoituksen hausta. Jatkokoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan myös yhdessä Kielikampuksen toimijoiden kesken. Professori Maisa Martin toimii kieliaineiden valtakunnallisen Langnet-tutkijakoulun johtajana ( ). Langnetin johtoryhmässä laitosta edustaa lehtori Anne Pitkänen-Huhta. Hän on myös alaohjelman kielen oppiminen toinen vetäjä. Useat henkilökunnan jäsenet toimivat Langnetin ohjaajapooleissa. Vuonna 2013 kielten laitoksen opiskelijoista viisi jatkoi tutkim ustaan OKM - rahoitteisena tohtorikoulutettavana (Räisänen, Tergujeff, Mustonen, Compton, Peuronen). Lisäksi useita omarahoitteisia opiskelijoita osallistui Langnetin toiminta an. Tiedekunnan tutkijakoulun apurahan turvin työskenteli 5 tohtorikoulutettavaa (Linderoos, de Moulder, Pänkäläinen, Räihä, Aghdam Karimi). Vuonna 2013 kielten laitoksesta valmistui 7 tohtorintutkintoa (Marja Seilonen, Samu Kytölä, Riitta Pennala, Elina Tergujeff, Janne Seppälä, Tiina Räisänen, Anu Muhonen). PERUSTUTKINTOKOULUTUS Vuonna 2013 julkistetussa Jyväskylän yliopiston koulutusta antavien yksiköiden välisessä tuloksellisuusvertailussa laitos menestyi erinomaisesti: Maisterituotannon näkökulmasta laitos oli vuoden 2012 tuloksellaan koko yliopiston tuloksellisin yksikkö OKM:n uuden rahoitusmallin mukaisesti laskettuna, samoin 55 opintopistettä suorittaneiden määrässä. Vuoden 2013 tuloksesta ei vielä ole vastaavia vertailutietoja, mutta ainakin tutkintojen mää rän perusteella laitoksen koulutustoiminta on jatkunut erittäin vahvana. Vuoden 2013 tutkintotavoitteet ylitettiin reippaasti. Kandidaatintutkintoja suoritettiin 155 (HuK-tavoite: 150) ja maisterintutkintoja peräti 138 (FM-tavoite: 115). Kevätlukukaudella 2013 laitos paneutui intensiivisesti oman koulutustoimintansa laadunarviointiin, joka huipentui laitoksen itsearviointipäivään Laatutyötä suunnattiin syyslukukaudella 2013 itsearviointiprosessin yhteydessä tunnistettuihin ja tärkeiksi prioris oituihin kehittämiskohteisiin. Itsearviointiprosessissa laitoksen erityisiksi vahvuuksiksi tunnistettiin vahva strategiatyö, hyvä opiskeluilmapiiri ja opinto-ohjaus. Parantamisalueista tärkeimmäksi ja kiireisimmäksi arvioitiin palautejärjestelmän ja palautekulttuurin kehittäminen, jotta opetuksen ja koulutuksen kehittäminen voitaisiin nykyistä parem m in perustaa todellisiin tarpeisiin. Vuod en 2013 aikana laitoksella kehitettiin yhteistyössä ITtuen kanssa uudenlainen oppimisorientoitunut kurssipalautelomake, joka kytkee palautteenannon kurssisuorituksen saamiseen ja varmistaa näin korkean vastausprosentin. Palautelomaketta testattiin kahdella massakurssilla syyslukukaudella 2013 ja sen kehittämistyötä jatketaan, kunhan ensimmäiset 3

4 kokemukset yliopistotason kurssipalautelomakkeesta saadaan käyttöön. Erityisenä haasteena on edelleen vastaajien anonymiteetin takaaminen, johon haetaan aktiivisesti ratkaisuja. Myös palautekulttuuriin kehittämistyö käynnistyi syyslukukaudella 2013 opetuksen kehittämisryhmän johdolla. Itsearviointiprosessissa toiseksi parantamisalueeksi tunnistettiin koulutuslinjatyön keskeneräisyys. Erityisesti kieliasiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon työelämäyhteyden todettiin kaipaavan selkiyttämistä. Syyskuussa 2013 laitokselle palkattiin neljäksi kuukaudeksi osa -aikainen tutkimusavustaja, joka kartoitti opiskelijoiden, alumnien ja työnantajatahojen näkemyksiä kieliasiantuntijalinjan työelämärelevanssin lisäämiseksi. Samalla laitoksen työelämäyhteyksiä laajennettiin kattamaan alumnien ohella myös erilaisia kieliasiantuntijoita työllistäviä työnantajatahoja. Osana selvitys- ja verkostoitumistyötä laitos osallistui Helsingissä pidettyyn Kites-Symposiumiin, jossa käytiin keskustelua kielipalveluiden tulevaisuuden näkymistä. Kieliasiantuntijalinjan kehittämistoiminnasta syyslukukaudella 2013 on laadittu loppuraportti, jossa on runsaasti konkreettisia kehittämisehdotuksia koulutuksen laadun parantamiseksi. Kehit tämistyö jatkuu keväällä Kolmanneksi parantamiskohteeksi nousi opetuksen laatu, joka opiskelijoiden arvion mukaan vaihtelee. Opiskelijoiden kokonaisarvio pääaineen opetuksen laadusta näyttäytyi yliopiston keskiarvoa huonompana, mutta opetuksen laadun osatekijöitä tarkemmin erittelevistä kysymyksistä kävi ilmi, että yksittäisten kriteerien osalta tarkasteltuna toiminta näyttäytyy usein keskimääräistä parempana. Lisäksi laitokselle on jopa neljästi myönnetty hyvä opettaja -palkinto. Laitoksella onkin syksyllä 2013 käynnistetty keskustelu siitä, mitä opetuksen laatu oikeastaan on. Keskustelua jatketaan kevätlukukaudella 2014, jotta saamme kokonaiskuvan siitä, miten käsitykset vaihtelevat opettajittain, opiskelijoittain ja kyselyittäin ja miten laadun kokemukseen voidaan vaikuttaa. Keskustelun tavoitteena on laatia opetuksen laadulle laitoksen omat kriteerit yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Kielten laitos sai itsearviointiprosessistaan ja laatutyöstään erittäin positiiviset arviot ja se valikoitui yksimielisesti perustutkintotavoitteisen koulutuksen näytöksi v tammikuussa suoritettavassa ulkoisessa koulutuksen laadunhallinnan auditoinnissa. Kielten laitoksen henkilökunnalle suunnattu tiedotustilaisuus auditointiin valmistautumisesta sisällytettiin o saksi opetuksen iltapäivän ohjelmaa. Samalla laitosyhteisöä informoitiin itsearviointiin pohjaavan kehittämistyön etenemisestä laitoksella. Laitoksen opetuksen kehittämisryhmä uudistui. Uusi ryhmä aloitti toimintansa Vuoden 2013 alussa käynnistyi yhteistyö Etreme Translation -kielipalveluyrityksen (XT) kanssa. Yhteistyön myötä laitos on saanut ajantasaista kuvaa yritysmaailman kieliasiantuntijuustarpeista ja kielipalvelualalla toimivien kieliasiantuntijoiden osaamistarpeista. Opiskelijoille kohdennettu kielipalvelualaa ja yrityksen kieliammattilaisten verkostoa esittelevä työelämätilaisuus toteutettiin XT:n ja laitoksen yhteistyönä Tilaisuuden päätteeksi osa opiskelijoista jätti XT:lle työhakemuksensa liitteineen. Huhtikuussa XT tarjosi hakemuksensa jättäneille opiskelijoille XTM-käännösmuistityökalun koulutustilaisuuden. Palkallista kieliasiantuntijatyötä erilaisten toimeksiantojen myötä XT on tarjonnut v aikana jo seitsemälle opiskelijalle tai alumnille (kieli- ja kulttuurivalmennus, tulkkaus). Itsearvioinnin yhteydessä todettiin tarve selkeyttää koulutuksen johtoryhmän ja opetuksen kehittämisryhmän välistä työnjakoa. Perustutkintokoulutuksen johtoryhmä laati esityksen koulutuksen kaikkien työryhmien uusiksi yksityiskoh taisemmiksi ja konkreettisemman tason vastuu - ja tehtäväkuvauksiksi. Kuvaukset käytetään vielä kommentointikierroksella ao. työryhmissä, viimeistellään saadun palautteen pohjalta ja liitetään osaksi laitoksen suunnitteilla olevaa toimintakäsikirjaa. Kevätlukukaudella 2013 toteutettiin useimmissa oppiaineissa ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu Eka vuosi-kysely. Tulokset analysoitiin oppiaineittain ja laitostasolla. Kyselyssä kävi ilmi, että kieliasiantuntijan koulutuslinjan opiskelijat kokevat suurt a epävarmuutta koulutusalan valinnasta ja koulutuksen tarjoamista työllistymismahdollisuuksista. Opinto- ja 4

5 uraohjauksessa kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota opinto- ja urapolkujen kirjon esittelyyn. Pohjana hyödynnetään koulutuslinjan työelämäyhteyksien kehittämistyön yhteydessä kerättyä ajantasaista tietoa. Työllistymistietoa sisällytetään myös Kohti kieliasiantuntijuutta -opintojakson opetukseen. Eka vuosi-kyselyn perusteella myös oppimisympäristöön ja opiskelukulttuuriin sosiaalistuminen on vahvasti läsnä opiskelijan tarpeissa. Moni opiskelija kokee myös epävarmuutta siitä, riittävätkö hänen kykynsä tutkinnon suorittamiseen. Uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisen, oppiaineen ja laitoksen henkilökuntaan tutustuttamisen ja akateemisia opiskelutaitoja k ehittävän palautteenannon käytänteitä kehitetään edelleen laitos-, oppiaine- ja opetusryhmätasolla opintoihin ja opiskeluyhteisöön kiinnittymisen tukemiseksi. Palautteenkeruun ohella mm. koulutusbarometria ja koulutuksen laatukriteereitä hyödynnettiin entistä tehokkaammin koulutuksen laadun arvioinnissa ja tehostamisessa. Syyslukukaudella 2013 tiedekunta toimitti laitokselle oppiaineittain v ja 2009 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden senhetkiset opintopistekertymät, pää- ja sivuainetiedon ja tied on suoritetuista HuK-tutkinnoista. Tulokset analysoitiin ja tietoa hyödynnettiin mahdollisuuksien m ukaan oppiaineittain. Laitos keräsi m yös tietoa v opintonsa aloittaneid en perustutkinto - opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Pudokkaiden määrät analysoitiin oppiaineittain ja koulutuslinjoittain. Samalla koottiin yhteen tieto opintojen keskeytymisen syistä siltä osin kuin tiedossa. Syyslukukaudella käynnistyi laitoksen kaikille uusille pää - ja sivuaineopiskelijoille suunnatun opintojakson KLSP004 Johdatus kieleen ja sen tutkimukseen opetuksen monimuotoistamishanke. Tarkoituksena on kehittää kurssia monimuotokurssiksi siten, että se sisältää n. 20 min mittaisia, ilmiölähtöisesti toteutettavia videoluentoja, oppimistehtäviä, perehtymistä kirjallisuut een ja verkossa saatavilla oleviin kielitieteellisiin tiedon lähteisiin. Kurssisuunnitelma on tehty ja ensimmäiset videot valmiina. Tavoitteena on saada kokeiluversio käyttöön syksyllä Uutta opetussuunnitelmaa arvioitiin ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella ja siihen tehtiin tarpeellisiksi katsotut muutokset, jotka hyväksytettiin tiedekuntaneuvostossa ja astuivat voimaan Tutkielmaohjauksen iltapäivässä keskusteltiin rehtorin linjaamista plagiointisäädöksistä, ohjaus- ja palautteenantokäytänteistä, opinnäytteiden ja seminaarien arviointikriteereistä ja saadusta opiskelijapalautteesta. Samalla jaettiin hyviä käytänteitä. Myös yksittäisissä oppiaineissa on kehitetty koulutustoimintaa tunnistettujen tarpeiden pohjalta aineistokokeen ja taustamateriaalin uudistustyö (saksan kieli ja kulttuuri), valintakoetulosten korrelointi opintomenestyksen kanssa 2012 aloittaneilla (saksan kieli ja kulttuuri), opetuutorointikokeilu 2.+ vuoden opiskelijoille (englanti), mobiliilaitteiden käyttö kielten opetuksessa (ruotsi). Ainejärjestö Sturm und Drang käynnisti laitoksen kaikille opiskelijoille suunnatun Geniezeit - opintopiiritoiminnan, joka palkittiin laitoksella vuoden 2013 opiskelijatekona. Laitos osallistui yhdessä Kielikampus-toimijoiden kanssa Studia-messuille, jotka kokosivat n lukiolaista ympäri Suomen tutustumaan jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Kielikampuksen esittelypiste herätti runsaasti kiinnostusta, ja opiskelijoita houkuteltiin myös tutustumaan verkkosivuihimme ja tilaamaan lisätietoa kielten opiskelusta laitoksella. Verkkosivujen kävijämäärissä olikin havaittavissa selvä piikki Studia-messujen aikaan. Laitos järjesti toista kertaa osana Kielikampus-toimintaa kesäkuussa 2013 yhteistyössä Jyväskylän kaupungin opetuspalvelujen ja Kielitivoli-hankkeen kanssa toiminnallisen kielileirin, johon osallistui vuotiasta koululaista. Tarjolla oli viisi ryhmää: kaksi saksan, kaksi ruotsin ja yksi venäjän ryhmä. Ajatuksena oli tutustua uuteen kieleen ja kulttuuriin, jota ei ole aiemmin opiskellut tai osaa. Tavoitteena oli, että viikon verran kieleen tutustuttuaan koululaiset innostuisivat uuden kielen opiskelusta ja jatkaisivat sitä myöhemmällä opintopolullaan. Leirin vetäjinä toimivat kielten laitoksen ko. kielen opettajaksi opiskelevat opiskelijat, jotka suunnittelivat ja 5

6 toteuttivat leirin itsenäisesti pienryhmissä kielten laitoksen henkilökunnan opastuksella. Kielileiritoiminta oli osa uuden opetussuunnitelman mukaista projektimuotoista opetusta (KLSA123 Työskentely tapahtumassa tai kehittämishankkeessa, 5 op). Leirille osallistuneilta ja heidän vanhemmiltaan kerätty palaute oli erittäin positiivista. Moni leiriläinen suunnitteli valitsevansa uuden kielen heti, kun se olisi mahdollista. Leirille toivottiin jatkoa, ja sen ikähaar ukkaa toivottiin suuremmaksi. Kielikampus pyrkii vakiinnuttamaan kielileirin osaksi toimintaansa. LAITOKSEN SISÄINEN TOIMIVUUS Vuonna 2013 kielten laitoksen johtajana jatkoi Anne Pitkänen-Huhta ja varajohtajina Hannele Dufva ja Kirsi Pakkanen-Kilpiä. Laitoksen johtaminen on jaettu kolmen johtajan kesken niin, että kokonaisvastuu laitoksen johtamisesta, henkilöstöstä ja taloudesta on johtaja Pitkänen-Huhdalla, varajohtaja Dufva on vastuussa tutkimus- ja jatkokoulutusasioista ja varajohtaja Pakkanen-Kilpiä opetussuunnitelma-, opinto- ja opiskelija-asioista. Marraskuun laitoskokouksessa keskusteltiin laitoksen johtajan valinnasta. Laitoskokous esitti dekaanille, että nykyinen johtajan jatkaisi tehtävässään. Laitoskokous esitti myös tulevalle laitosjohtajalle kaksi nimeä kumpaankin varajohtajan tehtävään. Dekaani Minna-Riitta Luukka nimesi laitoksen johtajaksi kaudelle Anne Pitkänen-H uhd an, joka puolestaan nim esi laitoksen varajohtajiksi sam alle kaud elle Kirsi Pakkanen - Kilpiän ja Sari Pietikäisen. Laitoksessa toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kaikkien oppiaineiden pääedustajat ja sihteerinä toimii amanuenssi Tiina Suominen. Johtoryhmä tukee laitoksen johtajaa päätöksenteossa. Johtoryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa. Myös Viittomakielen keskuksessa toimii rehtorin perustama johtoryhmä. Varajohtajien toimialueilla on omat johtoryhmänsä, jotka kokoontuvat tarpeen mukaan. Lisäksi seuraavat ryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan: opetuksen kehittämisryhmä, ohjaustyöryhmä, TVT-ryhmä, valintatoimikunta ja julkaisutoimikunta. Vuonna 2013 johtosäännön mukainen laitoskokous pidettiin kaksi kertaa, ja Lisäksi pidettiin kolme koko henkilökunnan kokousta, 29.5., 30.8., Opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia pidettiin edelleen yllä pedagogisen johtajan ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisilla. Opiskelijat osallistuivat myös laitoskokouksiin. Niissä käsiteltävistä asioista tiedotetaan opiskelijoille etukäteen ja tarjotaan myös mahdollisuus tuoda omia aiheita asialistalle ja tätä mahdollisuutta opiskelijat myös ovat käyttäneet kiitettävästi. Laitoksen tärkein voimavara on työhönsä sitounut ja hyvinvoiva henkilöstö. Vuonna 2013 laitoksessa oli 64 henkilötyövuotta (vakituiset 37, määräaikaiset 27). Henkilötyövuodet ovat laskeneet tasaisesti viime vuodet, kuten oheinen kuvio osoittaa. Lasku vuodesta 2012 vuoteen 2013 on huomattava. Laitoksen tulos on kasvanut viime vuodet huomattavasti niin koulutuksen kuin tutkimuksenkin mittareilla mitattuna, mutta tästä huolimatta laitoksen rahoitus ei ole kasvanut. Oheisesta kuviossa näkyy laitoksen htv:n kehitys vuosina Kielen laitos Kielen laitos 6

7 Käytännön toiminnan sujuvuuden vuoksi laitoksen henkilöstö jakaantuu oppiaineryhmiin ja tutkimusryhmiin. Näissä ryhmissä suunnitellaan ja kehitetään toimintaa yhdessä. Laitoksen johto on yhteydessä oppiaineryhmiin oppiaineiden pääedustajien välityksellä ja johtajat vierailevat tarpeen mukaan oppiaineiden kokouksissa. Syksyllä aloittaneille uusille työntekijöille järjestettiin tutustumisja perehdyttämisiltapäivä Sisäiseen tiedottamiseen laitos käyttää intranettiä, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja johon kootaan kaikki laitoksen toimintaa koskevat keskeiset dokumentit. Oppiaineilla ja työryhmillä on käytössään myös Optiman työtila. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on kiinnitetty huomiota viimeisten vuosien aikana, koska yliopiston työhyvinvointikyselyjen mukaan laitoksen työntekijät kokevat työssä edelleen kuormittavuutta (tosin kyselyjen vastausprosentti on ollut vain noin 30 %). Resurssien jatkuvasti vähentyessä ja tulostavoitteiden pysyessä samana tai lisääntyessä, on kuormittavuuteen vaikea saada parannusta laitoksen sisäisin keinoin. Laitoksen sisäinen toimivuus ja esimiestyö koetaan kuitenkin kyselyn mukaan hyvänä, mikä osaltaan osoittaa positiivista työssä viihtymistä. Kuormittavuutta on pyritty vähentämään esimerkiksi palkkaamalla tutkimusavustajia ja harjoittelijoita. Tähän myös tiedekunta on osoittanut varoja. Myös työuran lopussa olevien henkilöiden jaksamiseen ja osaa misen jakamiseen on pyritty kiinnittämään huomiota. Toukokuussa lähellä eläkeikää oleville työntekijöille järjestettiin tilaisuus, jossa keskusteltiin laitoksen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä ja osaamisen jakamisesta. Tämä oli jatkoa vuonna 2012 toteutetulle kyselylle. Tilaisuudessa esille tulleen ehdotuksen pohjalta päätettiin, että laitokselle valitaan vuosittainen teema, johon keskitytään kunakin vuonna. Syksyllä 2013 lukuvuoden teemaksi otettiin opetuksen laatu ja palautekulttuuri. Sisäilmaongelmat vaikeuttavat koko laitoksen sisäistä toimintaa. Vuoden 2013 aikana väistöjen määrä P-rakennuksesta kasvoi ja sisäilmakyselyn mukaan talon sisäilmassa on ongelmia. Tilapalvelut on tarttunut asiaan ja syksyn 2013 aikana tuli selväksi, että P-talon henkilökunnalle etsitään väistötilaa. Vuoden vaihtuessa näyttää siltä, että muutto toteutuu loppukeväällä Osa P -talon henkilökunnasta siirtyy Fennicumiin ja osalle etsitään muuta väistötilaa. Kielikampusyhteistyötä jatkettiin Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, Kielikeskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Koordinaattorina aloitti kesällä 2013 FT Elina Tergujeff. Kielikampuksella on koordinaattorin lisäksi ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista osallistuvista yksiköistä. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti oman alansa toimintaan kansallisesti ja kansainvälisesti asiantuntijoina ja kirjoittajina. Kansallisista tehtävistä mainittakoon esimerkkeinä tehtävät ylioppilastutkintolautakunnassa, Suomen kielen lautakunnassa, Suomen ulkomaanlehtorien liitossa, Kuurojen liitossa ja Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunnassa. Laitoksen henkilökuntaa on myös useiden kansainvälisten lehtien ja sarjojen toimituskunnissa. Kielikampusyhteistyössä yksi keskeinen tavoite on kieli(koulutus)poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja kieliä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Vuonna 2013 Kielikampus olikin edelleen aktiivisesti vuorovaikutuksessa ympäröivän yhte iskunnan kanssa. Tästä esimerkkinä ovat suurelle yleisölle suunnatut kirjoitukset (Keskisuomalaisen Kielenkiintoista-palsta) ja osallistuminen erilaisiin tapahtumiin (esim. Euroopan kielten päivä, Yläkaupungin yö). Kielikampus järjesti myös vuosittaisen seminaarin (Kieli kaikkialla koulussa tietoa, taitoa, toimintaa ), paneuduttiin kielen rooliin tiedon rakentumisessa koulun eri oppiaineissa perus - ja toisen asteen opetuksessa. Kielikampus oli myös mukana Tieteen päivillä tarjoten kielimaistiaisia tapahtuman lapsiyleisölle. 7

8 Viittomakielen keskus on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Keskuksen tehtävänä on suomalaisen viittomakielen, viittomakielisen kulttuurin ja kuurojen yhteisön akateeminen koulutus ja tutkimus. Keskuksessa on sekä johtoryhmä että valtakunnallinen neuvottelukunta. Molempien puheenjohtajana toimii professori Ritva Takkinen. Keskuksella on näkyvä kansallinen asema viittomakielen tutkimuksen ja koulutuksen edistäjänä. Vuonna 2013 aloitettiin suomalaisen viittomakielen korpuksen luominen, mikä edistää ja monipuolistaa tulevaisuudessa viittomakielen tutkimusta. Laitoksen koulutus on yhteiskunnallisesti näkyvää sekä laajan opettajankoulutusvastuun että erilaisten työelämään nivoutuvien opetusjaksojen kautta. Opetusta järjestetään myös yliopiston ulkopuolella Avoimen yliopiston ja muiden toimipisteiden kautta englannin kielessä, suomen kielessä (myös suomi toisena kielenä) sekä saksan kielessä ja kulttuurissa. Laitoksen henkilökunta on aktiivisesti osallistunut opettajien täydennyskoulutukseen eri tahojen järjestämissä tilaisuuksissa (esimerkiksi Aineryhmäyhteistyö- kehittämisiltapäivä Sepän lukiossa, Pohjois-Karjalan Varhaiskasvattaja 2014 messut). Vuonna 2013 jatkui Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama SPECIMA-koulutus (Suomea kaiken ikää: Suomi toisena kielenä -opetuksen uudet pedagogiset käytänteet), jota koordinoi Maisa Martin. Laitokseen perustettiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ryhmä, joka kartoitti vuonna 2013 yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotoja. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kielten laitoksen toiminta on luonteeltaan monikulttuurista sekä laitoksen sisällä että runsaiden kansainvälisten yhteyksien myötä. Vuonna 2013 laitoksessa työskenteli 18 ei-suomalaista työntekijää ja lisäksi tiedekunnan tutkijakoulussa apurahalla työskenteli 5 ei-suomalaista jatko-opiskelijaa. Laitoksella puhutaan ja viitotaan 11 eri äidinkieltä. Kaikilla tutkimushankkeilla ja yksittäisillä tutkijoilla on kansainvälisiä yhteyksiä. Laitoksen tutkimusryhmät järjestävät vuosittain useita seminaareja (ks. taulukko 4), joissa on kansainvälisiä kutsuttuja puhujia ja osallistujia. Osa laitoksen kansainvälisestä toiminnasta vuonna 2013 voidaan tiivistää numeerisesti seuraavasti: TOIMINNAN KUVAUS LUKUMÄÄRÄ Kv-vierailijat /tutkimus 8 Kv-vierailijat / opetus 7 Henkilökunnan vierailut ulkomaille 31 / tutkimus (muut kuin konferenssit) Henkilökunnan vierailut ulkomaille 9 / opetus Osallistuminen kvrahoitushakemuksiin 9 Kv-yhteisjulkaisut 8 Laitoksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin. Laitoksen tutkijoita on myös jäseninä useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa (esim. Nordic Network for Renaissance Studies, The International Consortium on Language and Super-diversity, Nordic Community for Polylingualism, PISA/PIRLS Task Force IRA, Sign Language Linguistics Society), kansainvälisten konferenssien järjestelytoimikunnissa ja useiden korkeatasoisten kansainvälisten lehtien toimituskunnissa. Laitoksen tutkijoita pyydetään myös arvioimaan korkeatasoisten julkaisujen artikkeleita, rahoitushakemuksia ja tutkimustoimintaa. Laitos on aktiivinen sekä opettajien ja tutkijoiden vierailuissa (40 tutkimus- ja opetusvierailua vuonna 2013) että kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Myös henkilökuntavaihtoa on ollut jonkin 8

9 verran. Vanhoja ja uusia Erasmus-vaihtosopimuksia on laajennettu palvelemaan yhden oppiaineen sijasta useampia oppiaineita tai koko laitosta. Kaikissa vieraissa kielissä suoritetaan aktiivisesti tutkintoon kuuluvia opintoja ulkomaisen vaihdon aikana. Laitos osallistuu romaanisen filologian ja latinan kielen kautta FID EMin Diplôme européen d'études médiévales -jatkokoulutuskokonaisuuteen, jonka toteuttamiseen osallistuu n. 20 eurooppalaista yliopistoa. 1) Vuonna 2013 myönnetyt sivuaineoikeudet oppiaineittain ja opintokokonaisuuksittain oman laitoksen opiskelijat hakijat/ valitut (P/ A/ S) englannin kieli***** 41/ 18 (17/ 17 / 1 ) humanistisen tiedekunnan opiskelijat hakijat/ valitut (P/ A/ S) 8/ 5 (5/ 5 / -) muiden tiedekuntien opiskelijat hakijat/ valitut (P/ A/ S) 20/ 7 (5/ 5/ 2 ) Yhteensä hakijat/ valitut (P/ A/ S) 69/ 30 (27/ 27/ 3 ) romaaninen filologia 9/ 8 ( 8/ 8/ 7) italian kieli 9/ 7 (7/ 5/ -) -/ - (-/ -/ -) 1/ 1 (1/ 1/ -) 1 / 0 (-/ -/ -) 5/ 4 (4/ 4/ -) 10 / 8 (8 / 8 / 7) 15/ 12 (12/ 10/ -) espanjan kieli 25/ 20 (18/ 16/ -) ruotsin kieli 27/ 13 (13/ 13/ 13) saksan kieli ja 8/ 7 kulttuuri ( 7/ 7/ 7) suomen kieli * 27/ 5 (25/ 26/ 1) suomen kieli ja 0/ 0 kulttuuri (0/ 0/ 0) suomalainen 1/ 1 viittomakieli*** (1/ -/ -) 3/ 3 (2/ 2/ -) 4/ 2 (2/ 2/ 2) 2/ 1 (1/ 1/ 1) 11/ 6** (11/ 11/ -) 2/ 2 (2/ 1/ -) 0/ 0 (0/ -/ -) 14/ 12 (10/ 11/ -) 4/ 3 (3/ 3/ 3) 5/ 5 (4/ 1****/ 4) 9/ 2 (7/ 9/ -) 0/ 0 (0/ 0/ 0) 1/ 1 (1/ -/ -) 42/ 35 (30/ 29/ -) 35/ 18 (18/ 18/ 18) 15/ 13 (12 / 13/ 12) 47/ 13** (43/ 46/ 1) 2/ 2 (2/ 1/ 0) 2/ 2 (2/ -/ -) kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys venäjän kieli ja kulttuuri 8/ 8 (8/ -/ -) 0 / 0 (0/ -/ -) 0/ 0 (0/ -/ -) 2/ 2 2/ 2 3/ 3 (2/ 2/ 1) (2/ 1/ -) (3/ 1/ -) yhteensä valittuja Vapaina sivuaineina laitoksessa voi opiskella seuraavia opintokokonaisuuksia: 8/ 8 (8/ -/ -) 7/ 7 (7/ 4/ 1) perusopinnot: antiikin kulttuuri, italian kieli ja kulttuuri (B-linja), Deutsche Kulturstudien (yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa), Etudes Françaises (yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa), slovakin kieli ja kulttuuri (yhteistyössä Kielikeskuksen kanssa) perus-, aine- ja syventävät opinnot: latina 9

10 * Op into-oikeu s m yönnetään yleensä sam anaikaisesti sekä p eru s- että aineop intoihin. Aineop intojen op intooikeutta voi hakea myös erikseen, jos perusopinnot tehty esim. avoimessa. Luvuissa siis kyse hakijoiden määrästä, ei hakemusten määrästä. ** HUOM! Näiden lukujen lisäksi suomen kielen perus-, aine- ja syventävien opintojen opinto-oikeus on myönnetty niille 10 kirjallisuuden pääaineopiskelijalle, jotka ovat tulleet kesän valintakokeessa valituiksi suoraan äidinkielenopettajakoulutukseen. *** Ei sivuainehakua aine- eikä syventäviin opintoihin ****DKS-opiskelijoille myönnetään opinto-oikeus aineopintoihin. ***** muiden tiedekuntien opiskelijoiden luvuissa on mukana OKL:n Juliet-opiskelijat, jotka eivät hae normaalin sivuainehaun kautta ja jotka tekevät suppeammat per us- ja aineopinnot Erilliset opinto-oikeudet: venäjän kieli ja kulttuuri (2), espanjan kieli (3), saksan kieli ja kulttuuri (1), ruotsin kieli (perusopinnot 2, aineopinnot 3), englannin kieli (aineopinnot 4, syventävät opinnot 2) 2) Opiskelijoiden työharjoittelu 2013 harjoittelijoiden määrä laitoksen maksamat kk työnantajan maksamat kk palkattomat kk yhteensä kk englanti rom. fil , ,5 22 Ruotsi 4 5 7,5 0 12,5 Saksa Suomi venäjä suom. vk Yhteensä ) Vuonna 2013 käynnissä olleet tutkimushankkeet Rahoitettava projekti Kesto Rahoitus Vastuullinen Rahoittajat tutkija Toisen kielen oppimisen polut Maisa Martin Suomen Akatemia Monikielisyys ja periferia: Sosiolingvistinen ja etnografinen tutkimus kielellisistä jännitteistä ja innovaatioista monikielisissä vähemmistöyhteisöissä Sari Pietikäinen Suomen Akatemia Kieli ja superdiversiteetti: (Dis)identifikaatio sosiaalisessa mediassa Toisen kielen oppiminen sosiaalisena osallistumisena: Tuki ja tarjoumat Transmission of Knowled ge in the Late Middle Ages and the Renaissance (Tralmar) Sirpa Leppänen Suomen Akatemia Minna Suni Suomen Akatemia Outi Merisalo Suomen Akatemia 10

11 Språkliga uppfattningar och praktiker kring tvåspråkiga småbarn. Svensk/ finska tvåspråkiga barn vid svenskspråkiga d aghem i Finland Aspects of the Grammar and Prosody of Finnish Sign Language (ProGram) Encounters with the Orient in Early Modern European Scholarship Tvåspråkig pedagogik i en finsk d aghemsgrupp Tieteen työp ajat Suomi työkielenä: Sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon Suomi työkielenä: Sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon Suomea kaiken ikää: Suomi toisena kielenä opetuksen uudet pedagogiset käytänteet, FIN-CLARIN Valtakunnallinen kielentutkimuksen tohtoriohjelma LANGNET Valtakunnallinen kielentutkimuksen tohtoriohjelma LANGNET Åsa Palviainen Suomen Akatemia Tommi Jantunen Suomen Akatemia Outi Merisalo Humanities in the European Research Area (HERA) Åsa Palviainen Svenska Kulturfonden Hannele Dufva Suomen Kulttuurirahasto Minna Suni Emil Aaltosen säätiö Minna Suni Emil Aaltosen säätiö Maisa Martin OKM Maisa Martin FIN-CLARIN (HY) Maisa Martin Suomen Akatemia Maisa Martin Suomen Akatemia 4) Vuonna 2013 järjestetyt tieteelliset kongressit ja tieteelliset päivät Soveltavan kielentutkimuksen kesäkoulu Jyväskylä Terveydenhoidon muuttuvat työyhteisöt seminaari Invisble multilingualisms Tapahtuman nimi Aika Paikka Koulutusala Osallistujia kotimaasta Osallistujia ulkomailta Edustett una olleiden ulkomai den määrä Suomen italianopettajien yhdistyksen XI täydennyskoulutuspäivät Jyväskylä Italian kieli Järjestäjäkumppanit Kielten laitos ja Italian kulttuuriinstituutti Kielen oppiminen Solki pääjärjestäjänä Viestintätieteide Kieli, viestintä, n lts, kielten YKP ym.) laitos Monikielisyys, sov.kt Kielten laitos 11

12 Language and superdiversity: Eplorations and interrogations Jyväskylä Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtoriohjelma Langnetin kauden puolivälikonferenssi Kieli ja superdiversite etti (Alan ensimmäinen maailmankonf erenssi) Jyväskylä Kieliaineet 77 4 (konferens sin kutsuttuja puhujia) 4 Soveltavan kielentutkimuks en keskus Langnet järjestäjänä, kielten laitokselta käytännön apua 5) Tieteen ja koulutuksen rajapinnoilla syntyneet innovaatiot ja/tai yhteisjulkaisut Kielten laitoksen tutkimuksen lähtökohtana on yhteistyö sekä eri kielitieteen osa - ja kielialueiden välillä että muiden tieteenalojen kanssa. Julkaisujen, hankkeiden, jatko-opiskelijoiden ja muun yhteistyön määrä kyseisillä aloilla on merkittävä. Soveltava kielitieteen jatko-opintoväylän yhtenä päämääränä on edistää monitieteistä ja monimenetelmäistä tutkimusta. Tieteiden rajapinnoille kohdistuvaa tutkimusta tehdään esimerkiksi seuraavien tieteenalojen kanssa: kasvatustiede, korpustutkimus, lingvistinen antropologia, media- ja (kulttuurienvälinen) viestintätutkimus, naistutkimus ja psykologia. Tutkimushankkeista monitieteisiin ja tieteiden rajapinnoille sijoittuvat esimerkiksi seuraavat: - Kielen oppimisen ja opettamisen alue (esimerkiksi kasvatustiede, psykologia, kielipolitiikka, kielitaidon arviointi; hankkeista mm. Topling, Agency and Languaging, Oppimisvaikeuksien tutkimuksen verkosto) - Kielenkäyttö ja diskurssi -alue (esim. antropologia, historia, sosiologia, sosiaalipsykologia, kielipolitiikka, mediatutkimus; hankkeista mm. Monikielisyys ja periferia, Kieli ja superdiversiteetti, Tiedon välitys myöhäiskeskiajalla ja renessanssissa) Laitoksen tutkijat osallistuivat tied ekunnan monitieteisiin hankkeisiin. N äitä ovat m m. KIEVIEverkosto (Hannele Dufva) sekä Idealized Intimacy: Ideologies of gender, class, and ethnicity in homing blogs (Sirpa Leppänen). Diskurssintutkimuksen painoalalla toimintansa aloitti Jyväskylä Discourse Hub verkosto ja verkkosivusto (www. discoursehub.fi). Discourse Hub on interaktiivinen tila, jossa voi jakaa ja kehittää uusia ajatuksia, meneillään olevaa tutkimusta ja hyviä käytänteitä diskurssintutkimuksen, monikielisyyden ja vähemmistökielten alueilla. Jyväskylässä lokakuussa järjestetty seminaari Invisible multilingualisms: an open seminar on changing faces of multilingualism in the 21st century kokosi yhteen sekä kentän toimijoita että tutkijoita. Jarmo Jantunen on laatimassa ConLeis-verkkosanakirjaa S2-oppijoille yhteistyössä Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ja Oulu n yliopiston kanssa ( / wiki.virtues.fi/ conleis/ ). Seuraavat julkaisut ovat poimintoja vuoden 2013 merkittävistä saavutuksista: Kalaja, P., Dufva, H., & Alanen, R. (2013). Eperimenting with visual narratives. In G. Barkhuizen (Ed.), Narrative Research in Applied Linguistics (pp ). Cambridge: Cambridge University Press. Kauppinen, K. (2013). Full power despite stress A discourse analytical eamination of the interconnected ness of postfeminism and neoliberalism in the domain of work in an international women s magazine. Discourse & Communication, 7 (2), Kääntä, L., & Piirainen-Marsh, A. (2013). Manual Guiding in Peer Group Interaction: A Resource for Organizing a Practical Classroom Task. Research on Language and Social Interaction, 46 (4),

13 Kääntä, L., Jauni, H., Leppänen, S., Peuronen, S., & Paakkinen, T. (2013). Learning English Through Social Interaction: The Case of Big Brother 2006, Finland. Modern Language Journal, 97 (2), Leppänen Sirpa & Häkkinen Ari. 2012/ Buffalaed superdiversity: Rep resenting the Other on YouTube. Diversities, 14:2, pp Luzardo, Marcos; Karppa, Matti, Laaksonen, Jorma & Jantunen, Tommi (2013). Head pose estimation for Sign Language video. In J.-K. Kamarainen & M. Koskela (Eds.), Image Analysis [18th Scandinavian Conference, SCIA 2013, Espoo, Finland, June 17-20, Proceedings], pp Lecture Notes in Computer Science, Vol Springer. Merisalo, O. (2013). Durch die Ostsee verbunden. Die Buchkontakte zwischen dem Herzogtum und Grossfürstentum Finnland und dem Heiligen Römischen Reich deutscher Nation im Zeitalter des frühen gedruckten Buches (Ende 15. bis Mitte 17. Jahrhundert). In M. Järventausta, & M. Pantermöller (Eds.),Finnische Sprache, Literatur und Kultur im deutschsprachigen Raum. Suomen kieli, kirjallisuus ja kulttuuri saksankielisellä alueella. (pp ). Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica (85). Wiesbaden: Otto Harrassowitz. Mökkönen, A. (2013). Newcomers Navigating Language Choice and Seeking Voice: Peer Talk in a Multilingual Primary School Classroom in Finland. Anthropology and Education Quarterly, 44 (2), Palviainen, Å. (2013). National identity and a transnational space: the strength of tradition in a time of change. Sociolinguistica, 27 (1), Pennala, R., Eklund, K., Hämäläinen, J., Martin, M., Richardson, U., Leppänen, P., & Lyytinen, H. (2013). Precursors and consequences of phonemic len ght discrimination problems in children with reading disabilities and with a familial risk for dysleia. Journal of Speech, Language, and Hearing research, 56 (5), Peuronen, S. (2013). Heteroglossia as a resource for refleive participation in a community of Christian snowboarders in Finland. Journal of Sociolinguistics, 17 (3), Pietikäinen, S. & Kelly-Holmes. H (2013) (eds.). Multilingualism and the periphery. Oford: Oford University press. Pietikäinen, S & A Pitkänen-Huhta (2013) Multimod al literacy practices in the indigenous Sámi classroom: Children navigating in a comple multilingual setting. International Journal of Language, Identity and Education 12: ) Keskeiset strategiset kumppanuudet Kumppanit (suluissa yhteistyötä tekevät oppiaineet tai projektit) Tutkimusyhteistyö Julkaisuyhteistyö 13 Yhteinen projekti / hanke Muu /Lisätieto Jyväskylän yliopisto, humanistinen tdk, eri Monitieteiset hankkeet; seminaarit laitoksia (useita oppiaineita ja henkilöitä) Jyväskylän yliopisto, Kielikampus yhteiset hankkeet, julkaisut, jatkokoulutus Kotimaiset yliopistot ja muut yhteistyökumppanit Helsingin yliopisto, eri laitoksia (englanti, latina, soveltava Kielitiede, suomen kieli, kasvatustiede; useita tutkijoita) Aalto-yliopisto (Jantunen, ProGram) yhteisesitelmiä; yhteishanke Oulun yliopisto, suomen kieli (Jantunen J., Korpuksen kokoaminen, annotointi, tutkimus ja ICLFI-korpusprojekti) Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK (Jantunen, J., ConLeis-verkkosanakirja) julkaisut Verkkosanakirjan tuottaminen, julkaisut

14 Kuurojen Liitto ry (suomalainen viittomakieli, ProGram hanke, Jantunen; Takkinen) Saamelaisparlamentti Saamelaisalueen koulutuskeskus (Monikielisyys ja periferia - hanke,pietikäinen) Kela (tulkit ja Fuchs) Osuuskunta Via (tulkit ja Fuchs) Diakonia-Ammattikoulu (tulkit ja Fuchs) Humanistinen Ammattikorkeakoulu (tulkit ja Fuchs) Ulkomaiset yliopistot merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta tulkkauksen järjestäminen ja rahoitus tulkkauksen alihankkija tulkkiopiskelijoiden harjoittelu tulkkiopiskelijoiden harjoittelu Kööpenhaminan yliopisto, Tilburgin yliopisto, King s College, Birminghamin yliopisto, Ma Planck Institute for the Study of Religious and Ethnic Diversity (Leppänen, Jäntti, Kytölä, Peuronen, Jousmäki, Westinen) Limerickin ja Oslon yliopistot; Helen Kelly- Holmes, ja Elizabeth Lanza (Monikielisyys ja periferia -,Pietikäinen, useita tutkijoita)hanke Kansainvälinen tutkimusyhteistyö, tutkimusrahoituksen haku, yhteisjulkaisut, konferenssien ja seminaarien järjestäminen Kiinteä tutkimusyhteistyö CISLAB/Sienan yliopisto, Italia (Merisalo) Kiinteä tutkimusyhteistyö Warburg Institute, FU Berlin, U of Canterbury, Universiteit van Amsterdam, Universität Erfurt (HERA-hanke Encounters Encounters with the Orient in Early Modern European Scholarship, Merisalo) Stockholms universitet, Uppsala universitet, Södertörns högskola, Kungliga biblioteket, Tartu ülikool (Östersjöregionens akademiska kultur under tidig modern tid, Österjöstiftelsenrahoitus, Merisalo) Cardiffin ja Limerickin yliopistot sekä California State University; Nikolas Coupland, Helen Kelly-Holmes ja Aleandra Jaffe (Pietikäinen) Encounters with the Orient in Early Modern European Scholarship, EOS, no. 12-HERA-JRP-CE- FP-350, , yhteisjulkaisut, yhteiset kollokviot tutkimus, julkaisut, kokoukset, kollokviot Yhteinen hanke käynnissä: Monikielisyys ja periferia University of Toronto; Monica Heller (Pietikäinen) Universitat Oberta de Catalunya, Joan Pujolar (Pietikäinen) Viçosan yliopisto, Brasilia, Ana Maria F. Barcelos (Kalaja, Dufva) Noviisista ekspertiksi -hanke yhteisesitelmät ja workshopit Sheffieldin yliopisto, Craig Brandist kiinteä yhteistyö, tutkijavierailut (Lähteenmäki, Dufva) Zheijiangin yliopisto, Kiina (FiDiPro, Jatkokoulutusyhteistyö Leppänen) Aarhusin yliopisto (Pitkänen-Huhta) Yhteisesitelmät ja -julkaisut, tutkimusrahoituksen haku University of Southern Denmark, Odense (Dufva, Piirainen-Marsh, Lilja); University of Hawai'i at Manoa (Piirainen-Marsh, Kääntä) Yhteisjulkaisut, tutkimushankkeet, hankkeen suunnittelu ja rahoituksen haku Tukholman yliopisto, Groeningenin yliopisto Yhteiset väitöskirjaprojektit (Martin) Toronton yliopisto (Julie Kerekes, Suni) Hankerahoitushaut Tukholma yliopisto/ Lingvistik, Teckenspråk (Takkinen, Jantunen, ProGram-hanke) Kielten laitoksen koordinoimat tutkimusverkostot Tukholman yliopiston lingvistiikan laitos on ProGram-hankkeen yksi yhteistyökumppani Agency and languaging kuusi yliopistoa,l eo van Lier; Steven Thorne, Stephen Cowley, Yrjö Engeström, Annalisa Sannino, Timo Järvilehto (Dufva, Suni,Aro) Yhteistyö verkostoissa SLATE-verkosto/Second Language Acquisition and Testing, eurooppalaisten tutkijoiden ja hankkeiden verkosto (TOPLING: Martin,Kalaja, Mäntylä, Miettinen, Palviainen) monitieteisen tutkijaverkoston koordinointi (JY koordinoijana); kokoukset ja workshopit ja vierailut () Eurooppalainen tutkimusverkosto, projektiyhteistyö 14

15 Ma Planck working group on sociolinguistics and superdiversity Tilburgin yliopisto, King s College, Birminghamin, yo, Kööpenhaminen yo, Ofordin yo,. Ma Planck Institute for the Study of Religious and Ethnic Diversity, (Leppänen, Jäntti, Kytölä, Peuronen, Jousmäki, Westinen) International Consortium for the Study of Language and Superdiversity (Tilburgin yliopisto, King s College, Birminghamin, yo, Kööpenhaminen yo, Ma Planck Institute for the Study of Religious and Ethnic Diversity; University of Western Cape, Simon Fraser University (Canada), Penn State (USA) (Leppänen, Jäntti, Kytölä, Peuronen, Jousmäki, Westinen)) English Pronunciation Teaching in Europe Survey (EPTiES), Savoyn yliopisto, Ranska & 10 muuta eurooppalaista yliopistoa (Tergujeff) FIDEM: Keskiajan tutkimuksen verkosto (Merisalo) NNRS: Pohjoismainen renessanssintutkimuksen verkosto, Århusin yliopisto /Tanskan Rooman-akatemia Marianne Paden ( Merisalo) New Speakers in changing multilingual Europe -tutkimusverkosto. University of Edinburgh, Bernadotte O'Rourke (Pietikäinen) (Suni) Language learning in the wild - tutkimusverkosto Developing migrants' language competences at work (Suni) University of Portsmouth, Prof. Sue Wright (Leppänen) Ma Plack instituutin kanssa yhteistyössä toimiva tutkimusryhmä, tutkimusseminaarit, julkaisut Kansainvälinen tutkimuskonsortio, tutkimushankkeet, julkaisut, konferenssit ja seminaarit Kyselytutkimuksen toteuttaminen 11 maassa ja julkaisut kansainvälinen tutkimusverkosto; myös opetusyhteistyötä perustettiin , järjestää vuosittaisen renessanssintutkimuksen kesäkoulun 2 viikkoa Roomassa, kongresseja COST-hanke (European Cooperation in Science and Technology). Mukana yhteensä 18 eri maata. pohjoismainen tutkimusverkosto, rahoituksen haku, pedagogine hanke, tutkimus ; ECML (European centre for modern languages). Mukana n. 20 Euroopan neuvoston jäsenmaata 15