KYLÄN KATTAUKSEN KOKOUSTARJOILUJEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄN KATTAUKSEN KOKOUSTARJOILUJEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 KYLÄN KATTAUKSEN KOKOUSTARJOILUJEN KEHITTÄMINEN Pasi Saarinen Opinnäytetyö Syyskuu 2005 Matkailu-, ravitsemis ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) SAARINEN, Pasi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 47 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka KYLÄN KATTAUKSEN KOKOUSTARJOILUJEN KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Kylän Kattaus Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja kehittää terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen käyttöön. Opinnäytetyö sisältää kaksi erillistä kyselyä, joista ensimmäinen on suunnattu Kylän Kattauksen kokousasiakkaille ja toinen kokoustarjoilujen tilaajille eli sihteereille. Kyselyjen otos oli yhteensä 142 kappaletta. Kyselyyn vastasi 74 henkilöä, joten vastausprosentiksi muodostui 52 prosenttia. Kyselyjen mukaan asiakkaat arvostavat terveellisyyttä ja tarjottavien tuotteiden keveyttä. Varsinkin naisille ruoan terveellisyys ja keveys ovat tärkeitä, mutta myös miehet kiinnittävät siihen huomiota. Kyselyjen tulosten pohjalta aloin kehitellä erilaisia tuotteita, jotka vastaisivat asiakkaiden toiveita. Kehiteltyjä tuotteita oli lopulta 25 kappaletta, jotka ovat erilaisia tuotteita pieneen nälkään. Uusia tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset leipärullat, suolaiset kevyet piirakat ja juotavat kasviskeitot. Makeita vaihtoehtoja edustavat erilaiset smoothie-juomat ja kevyet leivonnaiset. Opinnäytetyöstä on hyötyä Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen järjestäjille ja heillä on käytettävissä uusia terveellisiä ruokaohjeita. Avainsanat (asiasanat) Kokoustarjoilu, terveellinen ruoka Muut tiedot Opinnäytetyö sisältää erillisen liitekansion ruokaohjeista

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) SAARINEN, Pasi Type of Publication Bachelor s thesis Pages 47 Language Finnish Confidential Title DEVELOPING CONFERENCE SERVICES FOR KYLÄN KATTAUS Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor MERTANEN, Enni Assigned by Kylän Kattaus Abstract Until The main aim of this study was to develop new food products to be used by Kylän Kattaus in their conference services. The study includes two surveys. The first one was directed to the customers and the second one to the order of the conference services. The total sample was 142. There were 74 persons who answer of the survey and the response rate was 52 percent. The results of the surveys showed that customers appreciated light and healthy products. Especially for the females healthy food seemed to be more important, than for the males. Based on the findings I started to develop different kind of snacks meeting the demands of customers. In the end the product range of the developed products included 25 different snacks. New products were for example sandwich rolls, pies and drinkable soups. The product range also included smoothiedrinks and bakery products. Kylän Kattaus will benefit the results of this work and it will be a big help for the organizers of conference services, as they will have new healthier recipes for the use of conference services. Keywords Conference services, healthy food Miscellaneous The study includes a separate folder of recipes as an appendix

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KYLÄN KATTAUS TUOTEKEHITYS Tuotekehityksen työvaiheet Tuotekehitysprosessi elintarvikeyrityksessä Lähtökohtien yksilöinti Ideoiden kehittely Esitutkimus Tuotteiden valinta Tuotekehitystyö Tuotanto ja markkinointi Markkinoille vienti SUOMALAISTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Yleinen ruokavalion koostumus Ravinnon terveellisyys Ravitsemukselliset ongelmat Hiilihydraatit Sydän- ja verisuonitaudit Lihavuus ERITYISRUOKAVALIOT Ruoka-allergiat Siitepölyallergiat Keliakia Laktoosi-intoleranssi Diabetes KOKOUSTARJOILU Huomioon otettavat asiat Kahvitilaisuuden järjestäminen...18

5 2 6.3 Lempijuomana kahvi KYSELYT KOKOUSASIAKKAILLE SEKÄ TARJOILUJEN TILAAJILLE Kysely kokousasiakkaille Kysely kokoustarjoilujen tilaajille PÄIVÄKIRJATEHTÄVÄ KEHITELLYT TUOTTEET JA NIIDEN TESTAAMINEN Uudet tuotteet Leipärullat Suolaiset piiraat Muut suolaiset tuotteet Salaatit Juotavat keitot Hedelmätuotteet ja juomat Makeat leivonnaiset Ohjeiden kokeilu Maistajaiset Maistajien kommentit tuotteista POHDINTA...40 LÄHTEET...42 LIITTEET...44 Liite 1. Kyselylomake kokousasiakkaille...44 Liite 2. Kyselylomake tilaajille...45 Liite 3. Päiväkirjalomake...47 KUVIOT KUVIO 1. Tuotekehityskaavio...7 KUVIO 2. Asiakkaiden mielipiteet Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen vaihtelevuudesta...21 KUVIO 3. Tarjottavien tuotteiden keveyden ja terveellisyyden merkitys asiakkaille.21

6 3 KUVIO 4. Asiakkaiden kiinnostus kokousaamiaisen tai kokouslounaan järjestämiseen...22 KUVIO 5. Asiakkaiden kiinnostus, jos tarjottaisiin jotain muuta juotavaa kahvin sijaan...23 KUVIO 6. Tilattavien tuotteiden valintaperusteet...25 KUVIO 7. Rahankäytön rajoitukset kokoustarjoiluja tilattaessa...26 KUVIO 8. Helposti syötävyyden merkitys tilattavien tuotteiden valinnassa...26 KUVIO 9. Prosessikaavio...30 KUVAT KUVA 1. Kuva maistajaistilaisuudesta...35 TAULUKOT TAULUKKO 1. Sukupuoli ja ikäjakauma...20 TAULUKKO 2. Arvosanat...24

7 4 1 JOHDANTO Ruokien terveellisyys ja keveys ovat koko ajan tulleet tärkeämmiksi asiakkaille, jotka osaavat jo vaatia tarjoilujen järjestäjältä terveellisimpiä ja kevyempiä vaihtoehtoja. Silti vielä nykyään kokouksissa tarjoillaan suhteellisen energiapitoisia ruokia, esimerkiksi hillomunkkeja, viinereitä ja pasteijoita. Useilla kokousasiakkailla on päivän mittaan monia kokouksia, ja jos kaikissa kokouksissa tarjoillaan perinteisiä energiapitoisia ruokia, kehittyy helposti terveydellisiä haittoja, esimerkiksi lihavuutta sekä sydänja verisuonitauteja. Sydän- ja verisuonitaudit ovat länsimaissa suurin yksittäinen kuolinsyyryhmä. Epäterveelliset elämäntavat saattavat aiheuttaa jo alle 40-vuotiaana riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. (Kansanterveyslaitos 2003.) Hyviä vaihtoehtoja kokoustarjoiltaviksi voivat olla pienet naposteltavat tai hedelmät. Salaatti on myös hyvä vaihtoehto tarjoiltavaksi lounasaikaiseen kokoukseen, koska usein asiakkaat eivät päivän mittaan syö varsinaista ateriaa, vaan se korvataan kokouksissa tarjotuilla ruoilla. Kevyt tarjottava myös viestii asiakkaiden terveyden välittämisestä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kylän Kattaus, joka on Jyväskylän kaupungin liikelaitos. Työn tarkoituksena on kehittää terveellisiä ja kevyitä tuotteita Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen käyttöön. Kehitellyissä ohjeissa on otettu huomioon sekä asiakkaiden että kokoustarjoilujen tilaajien, eli sihteerien toiveet, joita selvitettiin erillisillä kyselyillä. Asiakkaille suunnatun kyselyn otos oli 107 kappaletta ja vastausprosentti 46 prosenttia. Sihteereille sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 71 prosenttia, jonka otos oli 35 kappaletta.

8 5 2 KYLÄN KATTAUS Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kylän Kattaus, joka on perustettu ja se toimii nettoyksikkönä. Kylän Kattaukseen yhdistettiin kaupungin ruokapalvelut, jossa vastataan ruokapalveluista päiväkoteihin, kouluihin, vanhainkoteihin, sairaaloihin ja henkilöstöravintoloihin. Kylän Kattauksessa järjestetään myös tilaustarjoilua, johon kuuluvat kokouskahvit, edustustilaisuudet, erilaiset yksityiset juhlat ja suurtapahtumat. Tilaisuudet suunnitellaan aina toiveiden mukaan yhdessä asiakkaan kanssa. (Kylän Kattaus 2004.) Kylän Kattaus muutettiin liikelaitokseksi , jolloin toteutettiin myös tulosalueiden jako. Kylän Kattaus sai oman johtokunnan Vuonna 2004 liikevaihto oli 9,8 miljoonaa euroa. Keittiöitä on yhteensä 64 kappaletta, joista kaksi on keskuskeittiöitä, jotka sijaitsevat Jyväskylän Savelassa ja Kuokkalassa. Kaksi isoa keittiötä toimii Keljossa ja Kyllössä seitsemänä päivänä viikossa. Keittiöissä työskentelee yhteensä 182 henkilöä ja lisäksi seitsemän henkilöä työskentelee toimistossa. Lounasruokailijoita Kylän Kattauksella on noin (Ahonen 2005.) Kylän Kattauksen periaatteena on pitää yllä suomalaista ruokakulttuuria asiakaslähtöisesti. Laadukas perusruoka voi olla myös herkullista ja terveellistä. Ateriat valmistetaan yleensä kotimaisista raaka-aineista, ja myös ravitsemukselliset asiat otetaan huomioon. Esimerkiksi kouluruokailu on osa kasvatusta ja opetusta, jossa oppilaita tutustutetaan uusiin ruokalajeihin. Kylän Kattaus haluaa tehdä ruokahetkestä mukavan lepohetken keskelle arkista aherrusta. Miellyttävä asiakaspalvelu ja ruokien herkullinen tarjolle laitto ovat myös tärkeitä. (Kylän Kattaus 2004.)

9 6 3 TUOTEKEHITYS Tuotekehityksellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on kehittää uusi tai paranneltu tuote. Tuotekehitys on monivaiheinen prosessi, joka käsittää tuoteidean etsimisen, tuotekehityshankkeen käynnistämiseen tarvittavien tietojen selvittämisen, tuotteen luonnostelun, yksityiskohtaisen suunnittelun, optimoinnin ja työohjeiden tekemisen. Tuotekehityksessä pyritään täyttämään asetetut tavoitteet niin hyvin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. (Jokinen 2001, 9.) Tuotekehityksellä on luonteenomaista jatkuvuus. Tuotekehitystä tehdään koko ajan, mutta se täytyy jakaa sellaisiksi palasiksi, että ne kyetään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon yrityksen osaamisen ja taloudelliset rajat. Tuloksellisuus edellyttää, että yrityksen visioita käydään läpi silloin tällöin. Näin yritys pysyy ajan tasalla. (Välimaa 1994, 23.) 3.1 Tuotekehityksen työvaiheet Tuotekehitys voidaan jakaa neljään toimintavaiheeseen: käynnistäminen, luonnostelu, kehittäminen ja viimeistely. Oikeiden tuotekehityshankkeiden käynnistäminen on yritysten menestyksen kannalta hyvin oleellista. Käynnistämisvaihe päättyy myönteisessä tapauksessa kehityspäätökseen. Luonnosteluvaihe aloitetaan tehtävän analysoinnilla. Kehityspäätöksen jälkeen mietitään uudelle tuotteelle asetettavat vaatimukset ja tavoitteet. Vaatimuslistan jälkeen luonnostelu jatkuu ratkaisujen etsimisellä. Tuotteen kehittely alkaa valitun ratkaisun kokoonpanoluonnoksen laatimisella. Jos kehitettävänä on yrityksen toiminnan kannalta merkittävä tuote, etsitään tuotteen va l- mistuskustannuksiin vaikuttavat oleellisimmat osat, jotka optimoidaan. Tuotekehitystapahtuman viimeisessä vaiheessa tehdään viimeistely, jolloin laaditaan työohjeet. Kehiteltyjä tuotteita kokeillaan käytännössä ja sen ominaisuudet tutkitaan ja tarkistetaan, jotta ne vastaavat asetettuja tavoitteita. (Jokinen 2001, )

10 7 3.2 Tuotekehitysprosessi elintarvikeyrityksessä Elintarvikeyrityksen tuotekehitys voidaan jakaa seitsemään eri vaiheeseen. Lähtökohtien yksilöinti Ideoiden kehittely Esitutkimus Tuotteiden valinta Tuotekehitystyö Tuotanto ja markkinointi Markkinoille vienti KUVIO 1. Tuotekehityskaavio Lähtökohtien yksilöinti Luonnollinen tuotekehityksen lähtökohta on vanhan tuotteen parantaminen. Merkittävä ja tavallinen tuotekehityksen käynnistämisen syy on vanhan ja tärkeän tuotteen kysynnän vähentyminen. Suuri vaikutus on myös uuden kilpailijan tulo markkinoille, jolloin yrityksen täytyy yrittää pitää varsinkin vanhat asiakkaat tyytyväisinä. Monta kertaa uusi idea syntyy sattumalta, ja sitä lähdetään kehittämään. Ongelmana kuitenkin voi olla se, että idealle ei löydykään kysyntää ja kehitystyö on tehty turhaan. Ensin kannattaa selvittää asiakkaiden tarve ja sitä kautta lähteä kehittelemään uusia tuotteita. Tuotekehitys kannattaa myös tehdä yhdessä asiakkaan kanssa, koska silloin päästään sellaiseen tulokseen, joka on asiakkaiden mieleen. Tuotekehityksessä on otettava huomioon myös tuotteen kilpailuedut kilpailijoihin nähden. Markkinoilla voidaan kilpailla hinnalla, laadulla ja saatavuudella. (Huttu-Hiltunen 1994, ) Ideoiden kehittely Uusia ideoita voidaan hankkia joko ideoimalla tai jatkuvasti keräämällä niitä. Yleensä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että yritys ei osaisi kehittää tuotteitaan, vaan siitä, pystyykö se tekemään sen riittävän hyvin. Tulokselliseen tuotekehitystoimintaan ei kuitenkaan riitä vain alkuvaiheessa tapahtuva ideointi, vaan työskentelyä on jatkettava kai-

11 8 kissa ongelmaratkaisutilanteissa. Ideoiden kerääminen ja kehitteleminen ovat oleellisia osia tuotekehitysprojektia käynnistettäessä. (Huttu-Hiltunen 1994, ) Esitutkimus Tuotekehityksen tarkoituksena on päästä ennen kokeilemattomille alueille ja etsimään sieltä uusia mahdollisuuksia. Tämä ei saa olla vain satunnaista kokeilua, sillä tuotekehitys vaatii mahdollisimman tarkat tiedot kaikesta hankkeeseen liittyvästä. Vanhaa ei hyödytä keksiä uudelleen, vaan tarkoituksena on löytää jotain uutta tai uudistettua. Esitutkimuksen tehtävänä on kerätä saatavilla oleva tieto tuotekehitysehdotuksiin liittyvistä asioista lopullista arviointia varten. Tyypillinen esitutkimus käsittää sekä kirjallisen tietojen keruun että henkilökohtaiset keskustelut tuotteen käyttäjien kanssa. Esitutkimusraportin tulee esitellä hankitut tiedot ja esittää niistä analyysi, joka antaa alustavat vastaukset kysymyksiin. Esitutkimuksen konkreettisin tulos on tuotteen ominaisuuksille asetettavat tuotevaatimukset. (Huttu-Hiltunen 1994, ) Tuotteiden valinta Tuoteidean valinta on ongelma, jonka ratkaisukriteeriksi ei voida asettaa vain yhtä asiaa. Sen vuoksi seulonnassa ja valinnassa on pidettävä mielessä useita eri vaatimuksia ja pyrittävä täyttämään ne kaikki. Valintakriteerit on koottava niin, että ne täyttävät kaikki esitetyt vaatimukset ja niiden tulisi olla mahdollisimman riippumattomia toisistaan. Valintakriteereitä voivat olla esimerkiksi kannattavuus ja tuotantomahdollisuudet. Yksinkertaisin projektin valintamenetelmä on arviointilomakkeen käyttö. (Huttu- Hiltunen ) Tuotekehitystyö Uuden tuotteen ja uusien menetelmien kehittäminen vaatii yleensä uusien menetelmien tai raaka-aineiden käyttöä. Epäonnistumisen välttämiseksi pyritään mahdollisimman paljon turvautumaan aikaisempiin kokemuksiin ja vanhoihin suunnitelmiin, mutta niitä on kuitenkin yhdisteltävä uudella tavalla. Ideoita ja suunnitelmia kokeillaan ensin pienessä mittasuhteessa, esimerkiksi koekeittiössä. Ensin on kuitenkin tehtävä

12 9 perusteellisia laskelmia ja suunnitelmia. Tuotekehityshankkeen kolme tärkeintä va i- hetta ovat koekeittiövaihe, tuotantoon soveltuvuuden testaus ja tuotantokokeet. Koekeittiövaiheessa tehdään erilaisia kokeiluja ja etsitään parasta mahdollista ratkaisua, kuinka saavutetaan paras tuote niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin. Tuotantoon soveltuvuuden testauksessa testataan tuotteen soveltuvuutta markkinoille esimerkiksi maistattamalla tuotteita asiakkailla. Tuotantokokeissa valmistetaan tuotteita hieman suuremmassa mittakaavassa ja tutkitaan, kuinka ne onnistuvat. Kun tuotekehityshankkeen tavoitteet on saavutettu, on syytä tehdä päätös. Näin voidaan hankkeeseen sitoutuneet resurssit ainakin osittain vapauttaa uusiin hankkeisiin. Tässä vaiheessa on syytä kirjata lopputuloksen tulokset ja havainnot. Loppuarviossa arvioidaan projektin tuloksellisuus tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta ja toteutuksen tehokkuus tuotekehityksen resurssien käytön kannalta. (Huttu-Hiltunen 1994, ) Tuotanto ja markkinointi Tuotannon ja markkinoinnin valmisteluihin kuuluvat markkinasuunnitelma ja tuotantosuunnitelma. Ulkopuolisen asiantuntijan apua kannattaa käyttää markkinoinnin va l- misteluissa, varsinkin jos kyseessä on uusi tuote. Se voi vaatia muutoksia, paitsi markkinointimenetelmiin, myös koko markkinointiorganisaatioon. Markkinointisuunnitelman laatijat tarvitsevat tietoja tuotteen teknisistä ja toiminnallisista ominaisuuksista. Ne kokoaa tuotteen kehittäjä, joka tuntee tuotteen parhaiten. Suunnittelija määrittelee, mikä on uutta ja millä tavoin tuote eroaa aikaisemmasta ja kilpailijoiden tuo t- teista. Tuotannon aloittamiseen on varauduttava ajoissa. Ensimmäiseksi on valmisteltava yksityiskohtaisesti tuotannon jokainen vaihe. Ennen kuin lopullinen markkinoille vienti päätetään, on syytä tehdä koemarkkinointia valitulle kohderyhmälle. Tämä voi antaa viitteitä tarvittavista korjauksista. (Huttu-Hiltunen 1994, )

13 Markkinoille vienti Onnistunut tuotekehitys ei takaa tuotteen menestymistä markkinoilla. Vasta markkinoille vienti ratkaisee tuotteen markkinoille pääsyn onnistumisen ja luo pohjan kaupalliselle menestykselle. Uuden tuotteen alkuvaiheita on seurattava tarkkaan, koska melkein aina alkuvaiheessa kohdataan vaikeuksia. Uuteen tuotteeseen on suhtauduttava valppaasti ja asiakkailta tulevia kommentteja ei pidä torjua, vaan niitä on pidettävä tuotetta koskevana parannusehdotuksina. Jos markkinoille viemisen jälkeen havaittavat virheet ovat suuria, niin on syytä harkita tuotannon ja toimitusten keskeyttämistä. (Huttu-Hiltunen 1994, ) 4 SUOMALAISTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Suomalaiset saavat liikaa energiaa rasvasta. Puolet syödystä rasvasta on eläinperäistä rasvaa, vaikka suositusten mukaan eläinperäisiä rasvojen saantisuositus on vain kolmasosa. Miehet saavat rasvasta energiaa lähes 35 prosenttia ja naiset yli 32 prosenttia energian kokonaissaantimäärästä. Rasvan laadun ja määrän nauttimisen väheneminen onkin lähes jo pysähtynyt pitkän hyvän kehityksen jälkeen. Kovan rasvan osuus on suuri sekä miehillä, että naisilla ja se ylittääkin reilusti suosituksen, joka on korkeintaan 10 prosenttia nautitun rasvan kokonaismäärästä. (Ravitsemuskertomus 2003.) Eläinperäiset rasvat nostavat haitallisen kolesterolin määrää veressä, mutta kasvirasvat auttavat puolestaan alentamaan sitä. Suurin osa syömästämme rasvasta tulee piilorasvasta. Piilorasva on elintarvikkeiden luonnostaan sisältämää rasvaa. Piilorasvojen käytön vähentäminen ja niiden korvaaminen pehmeillä rasvoilla on merkittävä tekijä veren rasva-arvojen korjaamisessa ja sitä kautta sydän- ja verisuonivaaran alentamisessa. (Ruuskanen 2000.) Ruoan valmistuksessa ja leivonnassa suositellaan käytettävän pehmeitä margariineja ja öljyjä. Kotimainen rypsiöljy sopii hyvin yleiskäyttöön, koska se sisältää erityisen vähän kovaa rasvaa. Kerman ja muiden rasvaisten maitotuotteiden käyttöä pitäisi vähentää tai ainakin korvata kevytvaihtoehdoilla, joita on nykyään hyvin saatavilla. Kala ja kana ovat hyviä vaihtoehtoja punaiselle lihalle, koska ne sisältävät paljon vähe m- män rasvaa. (Ruuskanen 2000.)

14 11 Työikäisten ravitsemustietämys on parantunut ja ruokatottumukset ovat lähentyneet ravitsemussuosituksia. Nykyisin ruoan valinnan arvoina ovat yhä useammin terveys, helppous, nautinto ja eettiset valinnat. Virheelliseen ravitsemukseen voivat johtaa epäterve laihduttaminen, tiukat kasvisruokavaliot ja muut yksipuoliset ruokavaliot sekä runsas alkoholin käyttö. Ravitsemuksellisia pulmia saattaa aiheuttaa myös erikoisruokavaliot esimerkiksi kun kyseessä ovat allergiat, keliakia, laktoosi-intoleranssi tai diabetes. Terveyteen vaikuttaa myös perinnölliset tekijät, jonka vuoksi nuorilla aikuisillakin saattaa olla esimerkiksi korkeat kolesteroliarvot. Yleiset elintapojen vaikutukset terveyteen eivät tule yleensä kuitenkaan esiin nuoressa iässä, vaan ne esiintyvät yleensä vanhemmalla iällä. (Fogelholm 2001, 169.) Nykyisin ihmiset valitsevat ruokansa tilanteen, mahdollisuuksiensa, tarpeidensa, tottumustensa ja mieltymystensä mukaan. Kokemukset, odotukset, tiedot ja asenteet vaikuttavat mieltymyksiin ja ruokavalintoihin. Yksilö omaksuu omat ruokailutottumukset oman kulttuurin parissa. Hän hyväksyy kuitenkin vain osan tarjolla olevasta ruoasta omaan ruokavalioonsa. Syöminen voi palvella monia muitakin tarpeita kuin vain ravinnon tarpeen tyydyttämisen. Ruoka voi vaikuttaa myös monin tavoin ihmissuhteisiin. Yleensä ihminen syö ruokaa josta pitää, mieltymyksiin vaikuttaa biologiset va l- miudet, tuttuus, yhteys tilannetekijöihin, ja ruoan fysiologiset vaikutukset. (Fogelholm 2001, 173.) Kasvisruokavaliot yleistyvät ruokakulttuurissamme, tosin kuitenkin pieni osa väestöstä noudattaa kasvisruokavaliota. Kasvis ruokavalion noudattamista perustellaan yleensä eettisillä, uskonnollisilla tai terveydellisillä syillä. Useimmat kasvisruokailijat ovat lakto-vegetaristeja eli he hyväksyvät ruokavalioonsa kasvisten lisäksi maitovalmisteet. (Fogelholm 2001, 180.) Suomalaisten ateriointirytmi on muuttunut ja kahden lämpimän aterian järjestelmä on harvinaistunut. Ateriointi on siirtynyt yhä useammin kodin ulkopuolelle ja työajalle. Epäsäännölliset välipalat ja pikaruoka korvaavat vanhoja käytäntöjä. Ateriointi vaihtelee ammattiaseman mukaan, mutta yleensä nautitaan päivässä vain yksi lämmin ateria. Toiset nauttivat lämpimän aterian lounasaikaan ja toiset päivällisaikaan. Yleensä toimihenkilöt nauttivat lämpimän aterian päivällisaikaan ja työntekijät lounasaikaan. (Fogelholm 2001, 175.)

15 Yleinen ruokavalion koostumus Työikäisten miesten keskimääräinen energiansaanti on kilokaloria ja naisten kilokaloria päivässä (Ravitsemuskertomus 2003.) Useita kertoja päivässä käytettäviä raaka-aineita ovat leipä, voi, leikkeleet, juustot, peruna, kokoliha ja jauheliha. Usein käytetään myös kalaa, salaattivihanneksia, porkkanaa, kananmunia sekä juomina kahvia ja maitoa. Vesi on kuitenkin korvannut osan maidon käytöstä aterioiden yhteydessä. Viljatuotteissa käytetään yleisemmin valkoisia vehnäjauhoja ja näistä tehtyjä ruokia, esimerkiksi pastaa ja muroja. Hedelmistä käytetään eniten banaania ja omenaa. Valmisruoat, sipsit, virvoitusjuomat sekä olut ovat myös yleisiä ostoksia. Aamiaisella syödään yleensä kaurapuuroa, leipää, leikkeleitä, juustoa sekä juodaan kahvia tai teetä. Välipalalla aamupalan ja lounaan välillä nautitaan usein kahvia ja pullaa tai keksiä. Lounas korvataan usein kahvilla ja voileivällä. Iltapäivällä toisella välipalalla nautitaan samoja ruokia kuin aamupäivän välipalalla. Päivällisellä käytetään yleisesti perunaa, jauhelihaa ja einesruokia. Iltapalalla kahvin tai teen seurana on yleensä voileipä. Yleisesti siis nautitaan paljon kahvia ja pullaa ja muutenkin ruokavalio on aika yksipuolinen. Välipalat ovat tärkeitä pienehköjä aterioita päivän aikana ja niitä onkin hyvä syödä, koska ne tasoittavat verensokeria. Välipalan pitäisi olla kuitenkin jotain muuta kuin pullaa tai keksiä, joista se suurimmaksi osaksi nykyisin siis koostuu. (Pakeman 2000, ) 4.2 Ravinnon terveellisyys Oikean ravitsemuksen merkitys elimistön terveydelle, hyvinvoinnille ja toimintakyvylle on suuri. Monet ovat sitä mieltä, että virheellinen ravitsemus on syynä useisiin sairauksiin. Tästä huolimatta ihmiset ovat epätietoisia siitä, mitä terveellinen ravinto on. Suomalaiset saavat liikaa energiaa, mutta aivan liian vähän suojaravintoaineita. Ylenpalttisen, väärin kootun ja epäasiallisesti valmistetun ruoan vuoksi saattaa elimistö sairastua erilaisiin ravitsemusperäisiin sairauksiin. Harkittu ja oikea ravintoaineiden valitseminen ja oikeat valmistusmenetelmät takaavat välttämättömien ravintoaineiden saannin ja vähentää ravitsemusperäisten sairauksien määrää. Ihmisten tulisi nauttia ruoka mahdollisimman luonnonmukaisesti. Lähes kaikkien ruoka-aineiden esikäsittely

16 13 ja kypsennys tuhoaa siitä osan ravintoaineista. Täysipainoisen ravinnon tarkoitus on antaa elimistölle kaikkia sen tarvitsemia ravintoaineita. Täysipainoiseen ravintoon kuuluu tärkeänä osana vihannekset ja hedelmät. Vihanneksissa on keskimäärin enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin hedelmissä. Vihanneksissa ja hedelmissä on erityisen paljon terveyttä edistäviä toissijaisia tekijöitä, mutta jotkut niistä tuhoutuvat kuumennettaessa. Sen vuoksi osa vihanneksista ja hedelmistä tulisi nauttia kypsentämättöminä. Viljatuotteet ovat myös tärkeä osa ravintoa, koska ne sisältävät jo yksistään lähes täysipainoista ravintoa. Viljatuotteista puuttuu ainoastaan c-vitamiini ja kalsiumia on niukasti. (Früchtel 1991, 7-10.) Terveellisen ravinnon tulisi sisältää mahdollisimman vähän kovia rasvoja sekä suolaa. Alkoholin käyttöä tulisi myös välttää, ainakin suuremmissa määrissä. Kasviksia terveellinen ruokavalio tulisi sisältää runsaasti. (Kansanterveyslaitos 2001.) 4.3 Ravitsemukselliset ongelmat Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat tärkein energianlähteemme. Muun muassa hermosto, johon aivot lukeutuvat, käyttävät pääasiassa hiilihydraateista saatavaa energiaa. Jos aivot eivät saa riittävästi energiaa, siitä aiheutuu keskittymiskyvyn heikkenemistä, päänsärkyä ja huimausta. Sokeri imeytyy erittäin nopeasti vereen ja aiheuttaa hetkellisen energiapuuskan. Monien ihmisten kiireisten työpäivien energianlähde on monta kertaa pelkästään kuppi kahvia ja pulla. Tämä nostaa nopeasti verensokeria ja olo tuntuu hyvältä hetken, kunnes verensokeri laskee nopeasti ja jälleen tulee heikko olo siihen asti, kun nautitaan uusi annos kahvia ja pullaa. Tästä aiheutuu helposti ärtyinen ja väsynyt olo. Glykeeminen indeksi kertoo ruoan hiilihydraattien verensokeria kohottavaa vaikutusta. Indeksi määritellään niin, että pienen paaston jälkeen syödään jotain tuotetta, joka sisältää 50 grammaa hiilihydraatteja ja sen jälkeen seurataan glukoosipitoisuuden no u- sua. Matala glykeeminen indeksi kertoo, että tuote nostaa hitaasti veren sokeripitoisuutta ja verensokeria pysyy pitkään tasaisena. Jos glykeeminen indeksi on korkea,

17 14 niin se kertoo sen, että tuote nostaa verensokerin nopeasti korkealle, mutta sen jälkeen se myös laskee nopeasti. (EnergyNet.) Sydän- ja verisuonitaudit Suomi on sydän- ja verisuonitautitilastojen kärkimaita. Vaarallisin merkki tästä taudista on valtimoiden rasvakovetustauti, jossa va ltimoiden sisäkerrokseen kertyy rasvaainepaksuuntumisia. Kolesteroli on ollut kauan jo suurin syy sydäntauteihin. Kolesteroli on kuitenkin myös elimistölle tarpeellinen aine kohtuullisissa määrissä. Kolesteroliarvoja kasvattaa ruokavalio, joka sisältää paljon eläinrasvoja, sokeria ja suolaa, mutta liian vähän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Sydän- ja verisuonitautiriskiä on mahdollisuus vähentää muuttamalla ruokailutottumuksia siten, että vähentää ruokavaliostaan eläinrasvoja ja proteiineja, kuten lihaa ja lihatuotteita. Myös rasvaisia maitotuotteita tulisi välttää. (Pakeman 2000, ) Sydänystävällinen ruoka on tavallista monipuolista ravintoa, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita. Sydänystävällisen ruokavalion tunnusmerkkejä ovat kohtuudella rasvaa, joka mielellään koostuisi pehmeistä rasvoista. Kolesterolia ja suolaa tulisi vä lttää. Kuidut ovat tärkeä osa sydänystävällistä ruokavaliota. Energia n- saanti tulisi olla sellaista, että normaalipainoiset ihmiset saavat energiaa juuri sen verran, mitä he kuluttavat. (Sydänliitto 2004.) Lihavuus Lihavuus on uhka terveydelle. Monet ongelmat, kuten korkea verenpaine, sydänsairaudet, tietyntyyppiset syöpälajit ja diabetes liittyvät usein ylipainoon. Liikalihavuuden on todettu myös lyhentävän elinikää, mutta kaikesta huolimatta liikalihavuus on vain lisääntynyt länsimaissa. Ratkaisua ei ole helppo löytää, koska ylipainoiset eivät pysty pudottamaan painoaan kuin jonkin verran. Vaikka ylensyönti on suurin syy liikalihavuuteen, on muitakin asioita, jotka vaikuttavat siihen. Geeneihin liittyvät fyysiset lähtökohdat, kulttuuri ja ruokailu- ja liikuntatottumukset vaikuttavat myös lihavuuteen. Paino voi lisääntyä myös erilaisten vaivojen vuoksi, esimerkiksi ruokaallergiasta johtuvista syistä. Aineenvaihdunta määrää, kuinka nopeasti elimistö käyttää

18 15 energiaa hyväkseen. Yleensä hoikkien ihmisten aineenvaihdunta on nopeampaa kuin lihavien ihmisten. Myös häiriintynyt insuliinintuotanto saattaa olla syynä ylipainoon. (Pakeman 2000, ) Suomessa lihavuus on kansantauti ja se on lisääntynyt niin aikuisten, kuin lastenkin keskuudessa. Jonkinasteista lihavuutta on miehillä jo joka kolmannella ja naisista joka toisella. Lihavuus tarkoittaa sitä, kun painoindeksi nousee yli 25. Normaalipainoisen painoindeksi on välillä 18,5 24,9. (Tohtori.fi 2003.) On myös esitetty, että pikaruoka on yksi suuri syy lihavuuteen. Pikaruoka aiheuttaa lihavuuden lisäksi myös riskin sairastua diabetekseen. (HyväTerveys 2005.) 5 ERITYISRUOKAVALIOT Erityisruokavaliot yleistyvät koko ajan ja sen vuoksi niihin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Suomessa laktoositonta ruokavaliota noudattaa noin 12 prosenttia suomalaisista. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaa yli prosentti. Ruoka-aine allergioista kärsii yli neljä prosenttia kansalaisista. Naisilla erityisruokavalioiden noudattaminen on yleisempää, kuin miehillä. (Ravitsemuskertomus 2003.) 5.1 Ruoka-allergiat Allergia on yliherkkyyttä. Allerginen reaktio on puolustautumista ympäristöstä tulevia aineita vastaan, joille elimistö reagoi poikkeavan voimakkaasti. Allergiaa aiheuttavia aineita kutsutaan allergeeneiksi. Ruokayliherkkyys voi olla joko ruoka-allergiaa tai ruokaintoleranssia. Ruokayliherkkyydessä sama nautittu ruoka aiheuttaa oireita toistuvasti, jotka ilmenevät iholla, suolistossa ja hengitysteissä. ruokaintoleranssin oireet riippuvat puolestaan nautitun annoksen määrästä. (Allergia- ja astmaliitto 2004.) Periaatteessa mille tahansa ruoalle voi olla allerginen. Ruokakulttuuri vaikuttaa siihen, mille eniten herkistytään. Tavallisia yliherkkyyden aiheuttajia ovat sitrushedelmät, herne, papu, muna, kala, pähkinät, manteli, tomaatti, kiivi, paprika, selleri, suklaa ja hunaja. Mahdollisia allergian aiheuttajia saattaa olla myös peruna ja riisi. Myös monet lukuisat ruoka-aineet voivat aiheuttaa yliherkkyyttä kuten tuoreet hedelmät ja juurekset, mausteet, vehnä, ruis ja maito. Elintarvikkeiden lisäaineista voi myös tulla yli-

19 16 herkkyysoireita. Ruoka-aineet voivat aiheuttaa allergisia oireita myös muulla tavalla kuin syötynä. Esimerkiksi jauhopölyn hengittäminen saattaa aiheuttaa allergisia oireita, vaikka sama ruoka syötynä ei aiheuta oireita ollenkaan. (Paganus & Palva-Alhola 1996, 9 10.) 5.2 Siitepölyallergiat Koivun siitepöly on yleisin siitepölyallergiaa aiheuttava. Siitepölyallergikot saattavat saada oireita myös ruoka-aineista. Juurekset ja hedelmät aiheuttavat eniten ristireagointia, mutta oireet saattavat olla jaksottaisia ja vaihtelevia. Hedelmien ja juuresten kuoriminenkin saattaa jo aiheuttaa oireita herkimmille allergikoille. Juuresten ja hedelmien keittäminen tai pakastaminen vähentää allergisoivaa ominaisuutta, mutta sellerin ja palsternakan keittäminen tai pakastaminen ei kuitenkaan poista niistä allergisoivia osia. Mausteiden, pähkinöiden ja manteleiden allergisoivat ominaisuudet eivät myöskään häviä kypsennettäessä. (Allergia- ja Astmaliitto.) 5.3 Keliakia Keliakia on suolistosairaus, jonka aiheuttaa viljan valkuainen, gluteeni. Poikkeavasta immuniteetista eli elimistön luontaisesta vasta-ainesuojasta johtuen suoli reagoi gluteenille, limakalvo tulehtuu, suolinukka vaurioituu ja kehittyy jonkinasteinen imeyt y- mishäiriö. Elimistö ei pysty käyttämään ravintoa täysin hyväksi ja tästä seuraa erilaisia puutostiloja. Keliakian tyypillisiä oireita ovat erilaiset vatsavaivat, väsymys ja anemia. Keliakia voi ilmetä myös iholla kutisevana ihottumana, tätä kutsutaan ihokeliakiaksi. Suomessa on diagnosoitu noin keliakiaa sairastavaa henkilöä. (Suomen Keliakialiitto ry 2004.) Keliakian hoito on ehdoton, jatkuva ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliosta on poistettava huolella vehnä, ruis ja ohra. Kauran käyttö on mahdollista joissakin tapauksissa. Rukiin, vehnän, ohran ja kauran tilalla käytetään riisiä, tattaria, hirssiä, maissia, perunajauhoja, ja gluteenittomia jauhoseoksia. (Paganus & Palva-Alhola 1996, )

20 Laktoosi-intoleranssi Laktoosi-intoleranssi on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsavaivoja. Tämä johtuu siitä, että laktoosia hajottava entsyymi, laktaasi, osittain tai täysin puuttuu ohutsuolesta. Laktoosin sieto on yksilöllistä ja ruokavalio määräytyy sen mukaan. Useimmat sietävät laktoosia jonkin verran, kunhan kerta-annos laktoosia ei ole muutamaa grammaa suurempi. Tällaisessa vähälaktoosisessa ruokavaliossa maitovalmisteita voidaan päivän mittaan käyttää suosituksia vastaavat määrät eikä ravintoaineiden saanti vaarannu. Täysin laktoosittomassa ruokavaliossa maitovalmisteista voidaan nauttia vain kypsytettyjä juustoja ja näistä tehtyjä sulatejuustoja. (Kylliäinen & Lintunen 1998, ) 5.5 Diabetes Diabetes eli sokeritauti on aineenvaihduntahäiriö, jossa haima ei eritä riittävästi insuliinihormonia tai se ei tehoa elimistössä normaalisti. Diabetesta on kahta eri tyyppiä, tyyppi 1 sekä tyyppi 2. Molemmissa tyypeissä on yhteistä, että kyseessä on aineenvaihdunnasta johtuva syy, jonka johdosta veren sokeripitoisuus nousee liian korkeaksi. Insuliinidiabeteksessa ravinto nautitaan useina annoksina päivän mittaan. 2 tyypin diabeteksen aterioiden jakaminen on vapaampaa, koska oma elimistö jonkin verran reagoi verensokerin ja aterian koon vaihteluihin. Ruokavalion tulee sisältää runsaasti hiilihydraatteja ja kuituja. Kasviksia tulee käyttää runsaasti, etenkin juureksia. 2 tyypin diabeteksen ehkäisykeinoina voidaan pitää liikapainon välttäminen, tupakoimattomuus, liikunta ja terveellinen ruokavalio. Perimä kuitenkin vaikuttaa myös jonkin verran 2 tyypin diabeteksen syntyyn. (Diabetesliitto 2005.) 6 KOKOUSTARJOILU Kokousten ja muiden edustustilaisuuksien tarjoilu toimii omalta osaltaan yrityksen käyntikorttina. Sen vuoksi on tärkeää huomioida, että mitä tarjoillaan. Useiden asiakkaiden työ sisältää monia kokouksia päivän aikana ja he ehtivät syömään päivän aika-

21 18 na vain sen, mitä kokouksissa tarjotaan. Sen vuoksi tarjoilu on hyvä sovittaa norma a- liin ruokailurytmiin. Kevyt tarjottava viestii huomaavaisuudesta. Aamu- tai iltapäivällä tarjottavat kokouskahvit ovat välipaloja, jolloin energian ja rasvan määrän tulisi jäädä vähäiseksi. Riittäviä tarjoiltavia varsinkin iltapäivän kokouksiin ovat esimerkiksi hedelmälohkot, kasvispalat, marjat tai kevyet marjaruoat. Ra s- vaiset viinerit, muro- tai voitaikinaleivonnaiset voidaan korvata vähärasvaisemmilla vaihtoehdoilla esimerkiksi marja- ja hedelmäpohjaisilla tuotteilla. Pullapohjaista marjapiirakkaa tai marjaista kääretorttua kannattaa suosia. Voileipä ja sen eri muunnokset ovat parempi vaihtoehto kuin rasvainen pasteija tai makeat leivonnaiset. Leivälle voi levittää hieman kevyt tuorejuustoa margariinin sijaan ja leivän päälle voi laittaa vähärasvaista leikkelettä, kalaa tai kanaa sekä runsaasti salaattia, kurkkua, tomaattia, hedelmäpaloja tai kasvisraasteita. Täysjyväleipiä kannattaa suosia, koska niistä saadaan tärkeitä kuituja ja ne tekevät nopeasti kylläiseksi. (Kotimaiset kasvikset 2002.) 6.1 Huomioon otettavat asiat Kokoustarjoilua järjestäessä tulee ottaa huomioon kokouksen luonne. Asiakasrakenne täytyy ottaa myös huomioon, että onko asiakkaat naisia vai miehiä. Naiset suosivat yleensä kevyitä ja yksinkertaisia ruokia, joissa maku kuitenkin on kohdallaan. Ammatti ja uskontokin voivat vaikuttaa tarjottaviin ruokiin, esimerkiksi eri uskonnoissa on ruoka-aineiden käyttörajoituksia. Erityisruokavaliot pitää myös selvittää, että onko joukossa esimerkiksi keliakiaa sairastavia. Tilaisuuteen osallistuvien henkilömäärä vaikuttaa myös tarjoiluun. Silloin kun henkilömäärä on suuri, niin suositeltavaa on tarjota ruokaa jonka on helppo tarjoilla ja syödä. Tarjoiltavan ruoan pitää olla maultaan hyvää ja tilanteeseen sopivaa. Ruokien vaihtelevuus pitää ottaa myös huomioon. (Manninen 1997, 4 10.) 6.2 Kahvitilaisuuden järjestäminen Kahvitilaisuuksien suunnittelun lähtökohtana on aina tilaisuuden tarkoitus. Se määrää tarjottavien tuotteiden valinnan, tarjoilutavan ja kattauksen. Kahvitilaisuuksia järjestettäessä on hyvä noudattaa periaatetta vähän mutta hyvää. Tarjottavien hyviä vaih-

22 19 toehtoja ovat perinteiset kahvileivät, täytekakku, suolaiset kahvileivät, jotka eivät ole liian suolaisia tai savustettuja. Salaatti on myös hyvä ja kevyt vaihtoehto, varsinkin lounasaikaisiin kokouksiin. (Manninen 1997, 38.) 6.3 Lempijuomana kahvi Suomalaiset kuuluvat kärkimaihin kahvin kulutuksessa. Paahdetussa kahvissa on paljon erilaisia kemiallisia aineosia, joista eniten tutkittu aineosa on kofeiini. Kofeiinilla on piristävä vaikutus, mutta yliannostettuna se saattaa olla terveydelle haitallista. Kupillisessa kahvia on noin sata milligrammaa kofeiinia. Kahvi aiheuttaa riippuvuutta ja vieroitusoireina saattaa esiintyä väsymystä, ärtyisyyttä ja keskittymiskyvyttömyyttä. Kahvi kiihdyttää sydämen lyöntitiheyttä ja nostaa verenpainetta. Lisäksi jotkut voivat saada kahvista myös sydämen rytmihäiriöitä. Kahvi kiihdyttää myös ruoansulatusentsyymien muodostumista ja siksi kahvia suositaan ruokailun jälkeisenä juomana. Kofeiini stimuloi hermostoa, ja jo parin kupin jälkeen se saattaa parantaa keskittymiskykyä ja koordinaatiokykyä. Suurissa määrissä nautittuna kahvi saattaa aiheuttaa unettomuutta, päänsärkyä, ärtyneisyyttä ja depressiota. Kofeiini edistää myös virtsaneritystä ja sen tuloksena monet hivenaineet poistuvat elimistöstä. Kofe iini saattaa myös aiheuttaa ripulia. (Pakeman 2000, ) 7 KYSELYT KOKOUSASIAKKAILLE SEKÄ TARJOILUJEN TILAAJILLE 7.1 Kysely kokousasiakkaille Ensimmäinen kysely suunnattiin Kylän Kattauksen kokousasiakkaille. Kyselylomake suunniteltiin yhdessä Kylän Kattauksen kanssa (Liite 1). Kysely toteutettiin kokoustarjoilujen yhteydessä muutamassa eri kokouksessa tammikuun 2005 aikana. Tämä oli helpoin tapa järjestää kysely, koska esimerkiksi kokousasiakkaiden osoitetietojen kerääminen ei olisi kovinkaan helposti onnistunut. Koska kysely toteutettiin kokoustarjoilujen yhteydessä, kyselylomakkeen piti olla mahdollisimman helposti ja nopeasti täytettävä. Kokouksissa oli yhteensä 107 henkilöä, joista 49 vastasi kyselyyn.

23 20 Kyselyssä tiedusteltiin asiakkaiden mielipidettä kokoustarjoilujen vaihtelevuudesta, tarjottavien tuotteiden terveellisyyden ja keveyden merkityksestä, kiinnostusta kokousaamiaisen tai kokouslounaan järjestämisen ja suhtautumista kahvin korvaamiseen muilla vaihtoehdoilla. Lisäksi kyselyssä oli kohta, jossa asiakkaat saivat antaa kommentteja ja kehittämisehdotuksia Kylän Kattauksen kokoustarjoiluille. Tulokset Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin asiakkaiden sukupuolta ja toisessa kysymyksessä tiedusteltiin vastaajien ikää ikäluokittain. Suur in osa vastaajista oli naisia ja ikäluokista suurin osa sijoittui välille vuoden ikäiset. TAULUKKO 1. Sukupuoli ja ikäjakauma Sukupuoli Yhteensä Nainen Mies Ikä Alle 30 v v v v. Yli 60 v. Yhteensä Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin asiakkaiden mielipidettä Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen vaihtelevuudesta. Vaikka tilaajat voivat valita itse, mitä tuotteita he tilaavat kokouksiin, he yleensä siirtävät vastuun tuotteiden valitsemisesta kokoustarjoilun järjestäjälle. Sen vuoksi tämä kysymys valittiin. Vaihtelevuus on tärkeää varsinkin, kun monissa kokouksissa on samoja henkilöitä. Asiakkaiden mielestä Kylän Kattauksen kokoustarjoilut ovat vaihtelevia.

24 21 Ei vaihtelevaa 2,0% Melko vaihtelevaa 26,5% Erittäin vaihtelevaa 12,2% Vaihtelevaa 59,2% KUVIO 2. Asiakkaiden mielipiteet Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen vaihtelevuudesta Tuotteiden terveellisyyden ja keveyden merkitystä kysyttäessä asiakkaat vastasivat, että tuotteiden terveellisyys ja keveys ovat tärkeitä tai erittäin tärkeitä. Kyselyssä selvisi, että terveellisyys ja keveys ovat huomattavasti tärkeämpiä naisille kuin miehille ja ikäluokista vanhemmat arvostavat terveellisyyttä enemmän kuin nuoremmat. Ei tärkeää 6,1% Jonkin verran tärkeä 22,4% Erittäin tärkeää 28,6% Tärkeää 42,9% KUVIO 3. Tarjottavien tuotteiden keveyden ja terveellisyyden merkitys asiakkaille

25 22 Suurin osa asiakkaista ei ollut kiinnostunut ajatuksesta, kun heiltä kysyttiin kiinnostusta kokousaamiaisen tai kokouslounaan järjestämisestä. Osa vastaajista kuitenkin piti tätä todella hyvänä ehdotuksena. Tulevaisuudessa siis kannattaa miettiä kokousaamiaisen järjestämistä. Varsinkin nuoret vastaajat kannattivat ajatusta enemmän kuin vanhemmat. Ei ollenkaan 20,4% Erittäin paljon 8,2% Paljon 28,6% Ei kovinkaan paljon 42,9% KUVIO 4. Asiakkaiden kiinnostus kokousaamiaisen tai kokouslounaan järjestämiseen Yli puolet vastaajista kannatti ajatusta, että kahvin sijaan tarjottaisiin joissakin kokouksissa vain teetä tai tuoremehua. Useilla vastaajista on päivän mittaan monia kokouksia ja lähes kaikissa kokouksissa tarjotaan kahvia. Sen vuoksi asiakkaat juovat todella monta kupillista kahvia päivässä, koska eivät viitsi jättää tarjottua kahvia juomatta. Muutama vastaaja kuitenkin totesi, että kahvi kuuluu kokoukseen eikä sitä voi korvata millään muulla juomalla. Ehdotuksena oli myös, että kokouksissa tarjottaisiin kahvin lisäksi myös tuoremehua.

26 23 Ei ollenkaan 10,2% Erittäin paljon 22,4% Ei kovinkaan paljon 30,6% Paljon 36,7% KUVIO 5. Asiakkaiden kiinnostus, jos tarjottaisiin jotain muuta juotavaa kahvin sijaan Viimeisessä kysymyksessä kokousasiakkaat saivat kommentoida tai antaa kehittämisehdotuksia Kylän Kattauksen kokoustarjoiluille. Vastauksista huomasi, että asiakkaat haluavat enemmän kevyempiä vaihtoehtoja kokouksiin ja monet olivat toivoneet, että kokouksissa tarjottaisiin hedelmiä tai hedelmäsalaatteja. Hedelmäsalaateista kuitenkin mainittiin, että ne tehtäisiin tuoreista hedelmistä eikä säilykehedelmistä. Varsinkin naiset toivoivat tarjottavaksi enemmän vihanneksia ja salaatteja. Leipien kohdalla toivottiin, että käytettäisiin enemmän ruisleipää kuin vaaleaa leipää. Myös sämpylöiden kokoa kommentoitiin, koska muutamien vastaajien mielestä sämpylät ovat liian suuria ja liikaa täytettyjä, niin että sämpylöitä syödessä täytteet tippuvat sämpylöiden välistä ja sotkevat vaatteet. Keittoja toivottiin myös jonkin verran, ja eräs vastaajista toivoi perinteisiä keittoja kuten, esimerkiksi lohikeittoa. Myös suolaista pikkusyötävää toivottiin enemmän, esimerkiksi piiraita ja karjalanpiirakoita. Ehdotuksien joukossa oli myös, että tarjottaisiin sekä makeaa että suolaista, niin asiakas voisi itse valita kumpaa niistä ottaa. Suolaisia vaihtoehtoja suosittiin myös yleisesti enemmän kuin makeita. Leivonnaisten makua kommentoitiin niin, että ne saisivat maistua enemmän kotona leivotuilta kuin leipomosta ostetuilta. Laktoositto-

27 24 mia tuotteita koskien kommentoitiin, että tarjottaisiin laktoosittomille muutakin kuin rasvaisia munkkeja tai pasteijoita, koska laktoositon ruoka voi olla myös kevyttä. 7.2 Kysely kokoustarjoilujen tilaajille Kysely toteutettiin sähköpostitse. Kyselylomake lähetettiin kaikille kokoustarjoilujen tilaajille eli sihteereille. Täytetyn kyselylomakkeen he saivat palauttaa sähköpostin liitetiedostona (Liite 2). Kysely toteutettiin tammikuun 2005 aikana ja kysely lähetettiin 35 sihteerille, joista 25 vastasi kyselyyn. Kun kyselylomake oli lähetetty sihteereille, ensimmäisten päivien aikana kyselyyn vastasi seitsemäntoista henkilöä. Toisella viikolla lähetettiin muistutus niille, jotka eivät vielä kyselyyn olleet vastanneet. Heistä toisella viikolla vastasi kahdeksan henkilöä. Kyselylomake tehtiin mahdollisimman helposti ja nopeasti täytettäväksi, niin että vastaamiseen ei kuluisi kovin paljoa aikaa, mutta kuitenkin saisimme paljon tärkeää tietoa tilaajien suhtautumisesta Kylän Kattauksen kokoustarjoiluun. Tulokset Kolmessa ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin vastaajia antamaan yleisarvosana Kylän Kattauksen kokoustarjoiluille ja arvosanat tuotevalikoimalle ja tuotteiden laadulle. Kaikkiin kolmeen kohtaan vastaajat antoivat arvosanan kahdeksan tai yhdeksän. Tämä kertoo siitä, että tilaajat pitävät Kylän Kattauksen toimintaa hyvänä. TAULUKKO 2. Arvosanat Minkä yleisarvosanan antaisitte Kylän Kattaukselle? Minkä arvosanan antaisitte tuotevalikoimalle? Minkä arvosanan antaisitte tuotteiden laadulle? Vastaajia Alhaisin arvosana Korkein arvosana Keskiarvo , , ,84

28 25 Seuraavaksi kysyttiin kokoustarjoilujen tilaajilta, mikä asia vaikuttaa eniten siihen, millä perusteilla he valitsevat tilattavat tuotteet. Vastauksista selviää, että eniten tilattavien tuotteiden valintaan vaikuttaa tilaisuuden luonne ja toiseksi eniten vaikuttaa hinta. Tilaajille tuotteiden terveellisyys ja keveys eivät vaikuta tilattavien tuotteiden valintaan kovinkaan paljoa. Asiakkaat arvostavat siis tilaajia enemmän tuotteiden terveellisyyttä ja keveyttä Prosenttia Hinta Ajankohta Tilaisuuden luonne Terveellisyys KUVIO 6. Tilattavien tuotteiden valintaperusteet Seuraavassa kysymyksessä tiedusteltiin, että onko sihteereillä tietty rahamäärä mitä he saavat korkeintaan käyttää kokoustarjoilujen tilaamiseen. Tuloksesta huomaa, että yli puolella tilaajista ei ole ennalta määrättyä rahamäärää, mitä he saavat käyttää kokoustarjoilujen tilaamiseen.

29 Prosenttia Kyllä Ei KUVIO 7. Rahankäytön rajoitukset kokoustarjoiluja tilattaessa Viimeisessä valintakysymyksessä kysyttiin, että vaikuttaako tuotteiden helposti syötävyys tuotteiden valintaan esimerkiksi, että tuotteen pystyy syömään pelkästään sormilla ilman aterimia. Suurimmalle osalle tilaajista on merkitystä sillä, jotta tuotteen pystyy syömään helposti Prosenttia Kyllä Jonkin verran 8 Ei KUVIO 8. Helposti syötävyyden merkitys tilattavien tuotteiden valinnassa

30 27 Viimeiseksi kysyttiin kehittämisehdotuksia tai kommentteja koskien Kylän Kattauksen kokoustarjoiluja. Kehittämisehdotuksina oli aika paljon samoja asioita, kuin mitä asiakkaat toivoivat. Esimerkiksi hedelmävateja toivottiin tuotevalikoimaan ja muutamat vastaajat toivoivat enemmän kevyempiä vaihtoehtoja tuotevalikoimiin. Ehdottomasti suurin kehittämiskohde oli tuoteluettelon toimittaminen kaikille tilaajille, mistä he voisivat valita tilattavat tuotteet. Monet ilmoittivat, että he eivät ole koskaan nähneet minkäänlaista tuoteluetteloa. Yleisesti myös kiiteltiin Kylän Kattauksen toimintaa ja kehotettiin heitä mainostamaan enemmän toimintaansa ja varsinkin sitä, että palvelu toimii myös iltaisin. Kylän Kattausta kehotettiin myös lisäämään resursseja, koska kokoustarjoiluja käytettäisiin enemmänkin, jos vain Kylän Kattauksella olisi paremmat resurssit toimintaan. Tuotteiden hintojen kerrottiin olevan halpoja ja kilpailukykyisiä. 8 PÄIVÄKIRJATEHTÄVÄ Päiväkirjatehtävän tarkoituksena oli hieman valottaa kokoustarjoilujen nykytilaa. Päiväkirjaa piti kaksi paljon kokouksissa käyvää henkilöä. He kirjasivat kahden viikon ajalta kaikki tarjoilut muistiin valmiiksi tehdylle lomakkeelle (Liite 3). Lomakkeeseen täytettiin yksinkertaisesti, että mitä kokouksissa tarjoiltiin. Kellonajat kirjattiin lomakkeeseen, jotta sen perusteella pystyisi päättelemään, että vaikuttaako kokouksien ajankohta kokoustarjoiluihin. Kyseiset henkilöt täyttivät lomaketta kaikkien eri kokoustarjoilujen järjestäjien kokouksissa, eikä vain pelkästään Kylän Kattauksen järjestämistä kokoustarjoiluista. Kirjauksia oli tehty yhteensä neljästätoista kokouksesta. Vaikka kirjattujen kokousten määrä ei ole kovinkaan suuri, niin silti se antaa jonkinlaisen kuvan tarjottavista tuotteista. Tulokset kertovat, että kokouksissa tarjoillaan aika paljon energiapitoisia tuotteita, kuten esimerkiksi erilaisia pullia, pasteijoita ja muita makeita leivonnaisia. Voileipiä ja voileipäkakkuja tarjoiltiin myös usein. Suolaisia piirakoita tarjoiltiin myös muutamissa kokouksessa. Usein leivät olivat vaaleista jauhoista tehtyjä, mutta kyllä joukossa oli eräässä kokouksessa tarjoiltu ruisleipää. Hedelmiä tai salaatteja ei ollut yhdessäkään

31 28 kokouksessa tarjoiltu. Muutamissa kokouksissa oli tarjoiltu sekä makea vaihtoehto, että suolainen vaihtoehto. Ajankohdan merkityksellä ei kyseisissä kokoustarjoiluissa ollut merkitystä, sillä aamukokouksissakin tarjoiltiin pelkästään pullaa. Muutenkin kokoustarjoilut eivät olleet mikään kovinkaan suuri yllätys, koska osasin odottaa vastaavanlaisia tuloksia. Tarjoiltavien tuotteiden valinnassa hyvä järjestelmä olisi mielestäni sellainen, että aamupäivän kokouksissa tarjoiltaisiin suolaisia tuotteita ja lounasaikaisissa kokouksissa tarjoiltaisiin jokin hieman ruokaisampi vaihtoehto esimerkiksi salaatti tai suolaista piirasta. Iltapäivän kokouksissa tarjoiltavaksi sopisi erilaiset kevyet makeat vaihtoehdot esimerkiksi marjainen kääretorttu. Hedelmät ja hedelmäsalaatti on mielestäni myös hyvä vaihtoehto tarjoiltavaksi. 9 KEHITELLYT TUOTTEET JA NIIDEN TESTAAMINEN Tarkoituksena oli kehitellä uusia tai paranneltuja tuotteita Kylän Kattauksen kokoustarjoilujen käyttöön. Kehiteltäville tuotteille asetettiin vaatimus, että ne tulee olla terveellisiä ja kevyitä. Sen pohjalta keskustelimme Kylän Kattauksen henkilöiden kanssa, millaisia tuotteita olisi tarkoitus kehitellä. Tarkoituksena oli kehitellä pääasiassa kahvitarjoiluun sopivia tai sitä vastaavia tuotteita. Työssä ei siis ollut tarkoitus kehitellä varsinaisia aterioita, vaan pelkästään pientä kevyttä syötävää. Kuitenkin monet tuotteet sopivat korvaamaan kevyen lounaan esimerkiksi tuotelistalta löytyy salaatteja ja kevyitä juotavia sosekeittoja. Asiakkaiden mielipiteet ja toivomukset otettiin myös huomioon heille tehdyllä kyselylomakkeella. Tarjoilujen tilaajille tehdyn toisen kyselyn tarkoituksena oli puolestaan tiedustella heidän mielipiteitään ja kehittämisehdotuksia. Sekä asiakkaat, että sihteerit pitivät kokoustarjoilujen tuotteiden terveellisyyttä ja keveyttä tärkeänä. Ehdotusten ja toivomusten pohjalta kehittelin uusia ja paranneltuja tuotteita. Toivomuslistalta löytyi esimerkiksi piiraat, piirakat, salaatit, hedelmäsalaatit ja kevyempiä makeita leivonna i- sia. Kaikki kyseiset tuotteet löytyvät myös uusien tuotteiden listalta.

32 29 Kehittelyprosessi lähti liikkeelle ensin siitä, että mietin millaiset tuotteet voisivat olla sopivia kokoustarjoiluihin. Sen pohjalta aloin miettimään ideoita ja tutkin kirjallisuutta sekä internetiä, koskien aihetta. Ongelmaksi kuitenkin osoittautui se, että kirjallisuutta on vähän, koskien kokoustarjoiluja. Pohjasuunnittelun jälkeen aloin pohtimaan uusia tuotteita. Mikään tuote ei ole kopio mistään aikaisemmasta olevasta, vaan olen vain ottanut hieman vinkkejä olemassa olevista tuotteista. Raaka-aineet valitsin tuotteisiin tarkasti miettimällä ja yhdistelin aikaisempien oppieni ja kokemusten perusteella erilaisia raaka-aineita. Suunnittelu- ja kehittelyprosessin aloitin ensin miettimällä erilaisia tuoteryhmiä, joihin aloitin kehittelemään sopivia tuotteita. Tuoteryhmiä oli alkuvaiheessa paljon, mutta keskityin vain omasta mielestäni kehityskelpoisimpiin ryhmiin. Suunnittelemiani tuo t- teita oli aluksi useita kymmeniä, joita aloin kehitellä. Kehittelyprosessin alkuvaiheessa huomasin, että monissa tuotteissa oli ongelmia ja jotkut eivät mielestäni sopineet tarpeeksi hyvin kokoustarjoiluihin. Osa tuotteista oli myös aika samankaltaisia, mitä on jo olemassa, niin katsoin parhaimmaksi karsia ne jo alkuvaiheessa pois. Lopulta listassa oli 38 tuotetta, jotka esittelin Riitta Kuukalle, joka on yhteyshenkilöni Kylän Kattaukselta. Hän hyväksyi listan ja sen jälkeen aloin tarkemmin kehitellä kyseisiä tuotteita. Sovimme myös päivän, jolloin valmistaisin hänen valitsemansa tuo t- teet maistajaistilaisuudessa, johonka osallistui muutama henkilö Kylän Kattaukselta ja koulustani. Maistajaistilaisuuteen Riitta Kuukka valitsi 15 tuotetta, koska kaikkia tuotteita ei ollut hänen mielestään järkevää valmistaa. Maistajaistilaisuuden jälkeen karsin maistajaistilaisuudessa olleista tuotteista muutaman pois, koska ne eivät olleet arvio i- jien mielestä tarpeeksi hyviä kokoustarjoilujen käyttöön. Karsimisen syynä oli myös esimerkiksi, että ne olivat hieman liian hankalia valmistaa tai ne eivät kovinkaan paljoa poikenneet nykyisistä tuotteista. Lopulliseen listaan valitsin mukaan lisäksi joitakin hyviä tuotteita, jotka eivät olleet mukana maistajaistilaisuudessa. Lopulta tuotelistalla oli 25 kappaletta erilaisia tuotteita. Kehitellyissä tuotteissa on otettu huomioon, että tuotteet sisältävät mahdollisimman vähän rasvaa. Kuitenkin ruoissa on jonkin verran käytetty rasvaa, jotta tuotteisiin saadaan makua. Tuotteiden valmistuksessa on käytetty paljon juureksia, kasviksia ja vil-

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) Smoothie (jogurttipohjainen)

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) Smoothie (jogurttipohjainen) KOKOUSTARJOILUT 1.4.2015 alkaen Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) 3,77 Smoothie (jogurttipohjainen) 3,77 Fruitie (mehupohjainen) 13,50 / litra

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Smoothie 3,77

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Smoothie 3,77 KOKOUSTARJOILUT 1.1.2014 alkaen Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Smoothie 3,77 Kokoustilan vuokraan sisältyy jäävesi. Tarjoilupaketit Kahvi/tee ja suolainen kahvileipä

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET Airi Rintamäki 1(5) KOULUJN JA OPPILAITOSTN RITYISRUOKAVALIOT SKÄ TTIST VAKAUMUKST 1. rityisruokavalioiden suunnittelun yleiset periaatteet ja ilmoitusmenettely koulu- ja opiskelijaruokapalveluissa 1.1.

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren uimarin ravitsemus Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot