JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA
|
|
- Jaana Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
2 Päivämäärä Laatija Tarkastanut Kaisa Rantee Nina Marjoniemi Viite
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen 4 2. Maiseman yleiskuvaus Maisemamaakuntajako 5 3. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön maakunnalliset arvokohteet Perinnemaisemat 9 4. Osa-aluekohtaiset maiseman ominaisuudet ja maankäytön maisemalliset vaikutukset Rutalahden murroslaaksot ja harjujakso Savonselän seutu Vedenkoskemattomat selännealueet Suo- ja moreeni- ja harjualueet Rutajärven ranta-alueet ja Matkus Päijänteen seutu Lähteet 17
4 4 1. JOHDANTO 1.1 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen Tähän maisemaselvitysraporttiin on koottu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, sekä lisäksi kuvattu maisemarakenteen ja maisemakuvan ominaisuuksia ja erilaisia osa-alueita, jotta maankäytön suunnitteluun vaikuttavat suurmaisemalliset ja paikalliset ominaisuudet voitaisiin Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavoituksessa ottaa huomioon. Maisemarakenteen osalta selvitysalueena on ollut laaja maisemallinen kokonaisuus, joka ulottuu itä-länsi -suunnassa Päijänteeltä ja Puulan vesistöalueelle saakka. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on osoitettu kartalla Joutsan keskustan ja Toivakan välisellä alueella, mutta tarkemmat kohdekuvaukset ja rantaosayleiskaavan vaikutukset yksittäisiin kohteisiin on arvioitu ainoastaan kaavaan kuuluvien järvien lähistöllä. Valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja koskevia lähtöaineistoja ovat olleet ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut, Paikkatietoikkunan palvelut, valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot, GTK:n aineistot, Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tietoja on täydennetty maastokäynnillä, jolloin havainnoitiin mm. maiseman mittakaavaa, maisemakuvaa ja nykyistä maankäyttöä, kuten asutuksen ja tiestön sijoittumista.
5 5 2. MAISEMAN YLEISKUVAUS 2.1 Maisemamaakuntajako Selvitysalue sijoittuu Itäisen järvi-suomen ja Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntien vaihettumisvyöhykkeeseen ja maisemassa on piirteitä molemmista maisemamaakunnista. Tarkemman osa-aluejaon mukaan pääosa kaavoitettavista järvistä sijoittuu Savonselän seutuun, joka kurkottaa Rutajärven tienoilla idästä Päijänteen rantavyöhykkeeseen saakka. Selvitysalueella sijaitseva Viisarinmäen - Rutalahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue linkittyy maisemarakenteeltaan Päijänteeseen ja sijoittuu keski-suomen järviseutuun. Selvitysalueen aivan eteläisimmät osat kuuluvat lounais-savon järviseutuun. Maisemamaakuntajako heijastuu topografian kautta myös selvitysalueen vesistöalueisiin, jotka jakautuvat Kymijoen suurvesistöalueen eri vesistöreiteille siten, että osa kaavoitettavista järvistä laskee Päijänteeseen, osa Puulaan ja osa Sysmänreitille. Läntisillä alueilla Rutajärveä ympäröivät järvet, kuten Joutsijärvi, Riihijärvi, Siikajärvi, Särkijärvi ja Hyötyjärvi laskevat Päijänteeseen. Koillisessa sijaitsevat Kälkäjärvet, Porkkalampi, Pieni Pajulampi ja Kuivalampi laskevat itäisen Suomen vesistöön kuuluvaan Puulaan ja etelässä sijaitseva Kostamonjärvi laskee Sysmänreitin reittivesiin. Maiseman perusrunko ja selänteiden ja laaksojen rytmi, korkeussuhteet ja suuntautuneisuus määrittyvät kallioperän ja maaperän ominaisuuksista. Selvitysalueen yleisin maalaji on moreeni, jota esiintyy sekä kallioperää myötäilevänä peitteenä, että itsenäisinä moreenimuodostumina. Seudulla on myös runsaasti vedenkoskemattomia selännealueita, jotka sijoittuvat noin korkotason 130 m.p.y yläpuolelle. Kalliopaljastumat keskittyvät Päijänteen rannan läheisille alueille sekä Rutajärven koillispuoleiselle ylängölle. Näillä alueilla korkeimpien mäkien laet nousevat jopa yli 200 m.p.y kuten lännessä Selänteenmäellä 224 m.p.y ja idässä Puntarhonganmäellä 235 m.p.y. Rutajärven itä- kaakkois ja eteläpuolella maisemakuvaa hallitsevat erilaiset moreenimuodostumat ja turvesuot, kuten Leivonmäen kansallispuiston Haapasuo sekä jäätikköjokien kasaamat harjumuodostumaketjut, joista maisemallisesti merkittävin on Rutajärven selän ylittävä Asikkala - Hartola Joutsa Toivakka linjalle sijoittuva harjujakso. Kuva 1. Maisemamaakuntajako yleiskaava-alueiden lähiseudulla.
6 6 Kuva 2. Yleiskaava-alueet ja ote maaperäkartasta.
7 7 Kuva 3. Yleiskaava-alueet ja ote topografiakartasta.
8 8 Kuva 4. Yleiskaava-alueet ja kaaviomainen esitys maisemarakenteesta.
9 9 3. MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVO- KOHTEET 3.1 Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Selvitysalueen luoteiskulmassa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Viisarinmäki Rutalahti, joka on korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon muodostunut pitkä ja kapea maisemakokonaisuus. Maisema-alue hahmottuu selkeästi maastonmuotoja noudattavalta maantieltä. Selvitysalueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Viisarinmäen ja Rutalahden kulttuuriympäristö. Viisarinmäen kulttuuriympäristön rajaus on maisemaaluetta suppeampi, eikä se ulotu yleiskaava-alueelle tai kaavassa osoitetun maankäytön vaikutuspiiriin saakka. 3.2 Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön maakunnalliset arvokohteet Yleiskaavaan sisältyvien järvien lähialueilla sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti arvokkaat kohteet: - Haapalehdon tila - Kivisuon kurssikeskus - Selänpohjan kurssikeskus - Rutalahden kylä 3.3 Perinnemaisemat Yleiskaavaan sisältyvien järvien lähialueilla sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat. - Karhukorven niitty - Kivijärven laitumet - Vaaterin niitty Karhukorven niitty sijaitsee Rutalahden keskuksen pohjoispuolella tien varrella. Niitty ei sijoitu läheisten Hiilenjärven tai Iso-Sailalammen kaava-alueille tai siten, että ranta-alueiden mahdollisilla rakennuspaikoilla olisi vaikutusta niityn arvoihin. Kivijärven laitumet koostuvat Palosentien varrella sijaitsevista niityistä sekä noin 200 metrin etäisyydellä Lehijärven rannasta sijaitsevasta Purolan niitystä. Kohteen inventointitietojen mukaan niittyjen hoito on esimerkillistä ja niittyala kasvaa pikkuhiljaa metsiin päin. Lehijärven tai Lapinlammen kaava-alueet eivät ulotu inventoiduille niityille saakka, eikä uudesta rantarakentamisesta arvioida koituvan vaikutuksia niittyjen arvoille. Purolan niityn lähellä, tien toisella puolella sijaitsee Myllypirtin AP-alue, jolle on kaavassa osoitettu olemassa olevan asuinrakennuksen paikka. Vaaterin niitty sijaitsee Viisarinmäen - Rutajärven maisema-alueen länsipuolella etäällä kaavoitetuista ranta-alueista, eikä kaavaratkaisulla ole vaikutusta kohteen arvoihin.
10 10 Kuva 5. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet.
11 11 4. OSA-ALUEKOHTAISET MAISEMAN OMINAISUUDET JA MAANKÄYTÖN MAISEMALLISET VAIKUTUKSET Järvien ja niiden ranta-alueiden maisemallisten ominaisuuksien hahmottamiseksi kaavoitettavat järvet on tässä selvityksessä jaoteltu sijoittuvaksi maisemallisin perustein viiteen osa-alueeseen, jotka ovat: - Rutalahden murroslaaksot ja harjujakso - Vedenkoskemattomat selännealueet - Suo-, moreeni- ja harjualueet - Rutajärven ranta-alueet ja Matkus - Päijänteen seutu Kuva 6. Maisemaselvityksessä määritellyt maisemalliset osa-alueet ja yleiskaavaalueiden sijoittuminen.
12 Rutalahden murroslaaksot ja harjujakso Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Hietajärvi - Karhulampi - Yläisetlammit, Riutanpäällinen, Humalalampi ja Korvenperänlampi - Iso Ahvenlampi - Järnätjärvi ja Haapajoki - Iso Sailalampi, Kapea Sailalampi ja Hiilenjärvi Rutajärven Selänpohjanlahden, Päijänteen Rutalahden, Rutalahden kylän ja Toivakan taajaman välillä on maisemarakenteeltaan ja maisemakuvaltaan hyvin mielenkiintoinen ja omintakeinen osa-alue, jonka maisemallisen rungon muodostavat jylhät kalliomäet, näiden väliset kallioperän murroslinjat sekä murrokseen muodostunut harjujakso. Harjun maaperäolosuhteet yhdessä kallioalueiden kanssa muodostavat hienon maisemallisen kokonaisuuden, jonka maisemallisia arvoja ovat vaihteleva ja paikoin jyrkkäpiirteinen topografia, vedenkoskemattomat selänteiden lakialueet, maisematilan suuntautuneisuus, näkymäsuunnat ja murroslaaksoon sijoittuneet kulttuurimaisemat sekä edellä mainituista tekijöistä seuraava kasvillisuustyyppien vaihtelu. Muun muassa Hietajärvi, Korvenperänlampi, Humalalampi ja Järnätjärvi sijoittuvat ketjumaisena nauhana murroslaaksoon. Rutajärven eteläpuolella harjujakso erottuu topografialtaan muutoin suhteellisen tasaisesta Leivonmäen kansallispuiston suoalueista nousevana kangasmaana ja Rutajärvellä järvenselän poikki kulkevana kannasmaisena Joutsniemenä. Rutajärven ja Selänpohjan kurssikeskuksen pohjoispuolella maisemarakenne muuttuu ja murroslaakson topografia alkaa voimakkaasti hallita maisemakuvaa ja maiseman tilallisuutta. Selänpohjan kurssikeskuksen lähellä sijaitsevan Hietajärven ja Päijänteen Rutalahden välillä on maaston korkotasossa eroa lähes 40 metriä. Rutalahti on noin kymmenen kilometriä pitkä järvenlahti, jonka kautta murroslaakson maisematila linkittyy Päijänteen laajoihin selkävesiin. Rutalahden kylän pohjoispuolelta alkaa toinen solamainen maisematila, jossa murroslaaksoon sijoittuvat harjujakso, järvialtaat, purouomat, viljelysmaat ja asutus muodostavat arvokkaan maisemakokonaisuuden. Osa-alueen maisema on maisemarakenteen pääelementtien ominaisuuksien, kuten kallioperän muotojen ja harjujakson vuoksi selväpiirteistä ja helposti hahmotettavaa. Tämän vuoksi osaalueen maisemaan on mahdollista sijoittaa rakentamista, kuten tiestöä ja asutusta maiseman kannalta johdonmukaisille ja sopiville paikoille. Toisaalta maisemassa on paljon pienipiirteisiä ja hitaasti uusiutuvia tai uusiutumattomia elementtejä, kuten kalliopintoja ja -jyrkänteitä, maisemallisesti merkittävää kallio- tai harjukasvillisuutta tai rantapuustoa. Tämän vuoksi uudella rakentamisella voi olla maisemakuvaa muuttavaa tai jopa sen yhtenäisyyttä heikentävää vaikutusta, mikäli edellä mainittuja asioita ei suunnittelussa ja rakentamisessa huomioida. Lisäksi pitkänomaiset maisematilan suuntaisesti ja järvien ylitse avautuvat näkymät mahdollistavat muutoksien näkymisen pitkähköille, joskin suppeille näkymäalueille. Osa-alueelle tai sen lähistölle sijoittuvat valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet ja - kohteet: - Viisarinmäki Rutalahti, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. - Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tai luonnonsuojelualueet Haapavuori, Lahdenvuori, Isovuori, Haukkavuori - Rutalahden kylä - Selänpohjan kurssikeskus Rantayleiskaavaan kuuluvat Sailalampi ja Iso Sailalampi sijoittuvat aivan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Rutalahden puoleiseen päätteeseen. Sailalampien rannoille ei ole yleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkoja, joten kaavalla ei ole muutosta aiheuttavaa vaikutusta järvien ja maisema-alueen arvoihin ja maisemakuvaan. Vällyhoilontien itäpuolella, noin puolen kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta sijaitsevilta Hiilenjärveltä, Pyöreä Kuorejärveltä, Kaita Kuorejärveltä, Kolmisoppiselta, Iso Kuorejärveltä ja Valkea Kuorejärveltä ei ole näkymäyhteyttä maisema-alueelle, joten niiden mahdollinen rantarakentaminen ei vaikuta maisema-alueen arvoihin.
13 13 Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden rinteet, muutoin topografialtaan jyrkät rinteet tai harjumaat rajaavat useimpien osa-alueen järvien maisematilaa tai rinteet laskeutuvat jyrkkinä suoraan vesistöön. Karuilla kallio- ja sorarannoilla rakentamisessa tulisi huomioida pengerrysten minimoiminen, tiestön sovittaminen jyrkkyyksiin ja hitaasti kasvavan puuston säilyttäminen. Järven päätteessä sijaitsevat rakennuspaikat ovat herkästi pitkien järvinäkymien päätteessä, mikä tulisi huomioida rakennuspaikan valinnassa, ranta- ja pihakasvillisuudessa ja rakennuksen julkisivussa. Rutajärven kylä sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan Rutalahden pohjukan tuntumaan. Kylän tilat sijoittuvat maantien molemmin puolin lähelle järven rantaa. Rutalahden kylänraitin maisemakuvassa on säilynyt myös useita kylän toiminnalle keskeisiä julkisia rakennuksia. Yleiskaavassa ei ole osoitettu kaavamerkintöjä Rutalahden kylälle. Selänpohjan kurssikeskus sijaitsee harjumaastossa Rutajärven ja Hietajärven välisellä männikköselänteellä. Alueelta avautuu näkymät Rutajärven Selänpohjanlahdelle. Rantarakentamisella ei ole vaikutusta kurssikeskuksen arvoihin. Karhulampi, Hosiolampi ja Iso Ahvenlahti ovat yhtenäisestä maisema-alueesta hieman erillään sijaitsevia pieniä järviä, joihin kohdistuvalla rantarakentamisella ei ole erityisiä maisemallisia vaikutuksia. 4.2 Savonselän seutu Savonselän seutua on tässä selvityksessä tyypitelty seuraaviin osa-alueisiin: - vedenkoskemattomat selännealueet - suo- ja moreenialueet - Rutajärven ranta-alueet ja Matkus Vedenkoskemattomat selännealueet Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Valkea Kuorejärvi, Iso Kuorejärvi, Kolmisoppinen, Kaita Kuorejärvi, Pyöreä Kuorejärvi - Iso Jouhtjärvi - Kotasenlampi - Iso-Vehmainen - Riihijärvi - Kaijanlampi - Siikajärvi - Tuohilampi - Särkijärvi, Vähä-Särkijärvi, Hyötyjärvi, Kivijärvi, Kaakkolampi - Valkeajärvi (rajalla) - Riihijärvi - Lehijärvi, Lapinlampi - Hangaslammi - Hakoslampi - Ylimmäinen Ruuhilampi - Alimmainen Ruuhilampi - Ylimmäinen Riiplampi - Pohjoislampi - Naukjärvi Selvitysalueen laajin yhtenäinen vedenkoskematon alue sijoittuu Rutajärven pohjois- ja koillispuolelle, missä sijaitsee useita kallio- ja moreenirantaisia kaava-alueeseen sisältyviä ylänköjärviä. Lisäksi jääkauden jälkeisen rantaviivan yläpuolelle jääneitä alueita on Rutajärven ja Päijänteen välisellä selännealueella sekä Leivonmäen taajaman eteläpuolella. Jotkin järvet kuten Pieni ja Iso-Säynätjärvi, Petäinen, Valkeinen ja Hakosjärvi sijaitsevat siten, että ylimmän rannan korkotaso asettuu järviä reunustavien korkeimpien niemekkeiden rinteille. Vedenkoskemattomilta alueilta maa-aines ei ole huuhtoutunut pois, mikä näkyy selänteiden rehevähkönä kasvillisuutena. Osa-alueen maisemakuva ei ole erityisen herkkää muutoksille juuri maapohjan kasvuvoiman ja runsaan vuoksi.
14 14 Osa-alueelle sijoittuvat maakunnalliset arvokohteet: - Leivonmäen kirkko - Kuntala - Simola - Toivola Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee loivapiirteisen vedenkoskemattoman moreenimäen harjanteella Rutajärven tuntumassa. Kirkonkylältä ei ole suoraa näkymäyhteyttä Rutajärven rantaan, eikä yleiskaavassa osoitettu maankäyttö vaikuta Leivonmäen kirkonkylän taajamakuvaan tai sen arvokohteisiin Suo- ja moreeni- ja harjualueet Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Iso Säynätjärvi (H) - Pieni Säynätjärvi (H) - Kivijärvi, Petäjäinen, Valkeinen, Kangaskapeinen, Latosenlampi (H, M) - Hevoslampi, Heinälampi (S) - Aho Kapeinen - Nurmijärvi (H) - Jukko (S) - Kälkäjärvet (M) - Alajärvi (M) - Porkkalampi (M) - Kuivalampi (M) - Matkuslampi (S) - Partinlampi (S) - Hyytiä (S) - Havulampi (S) - Vähä Harjulampi (H) - Susilampi (S) - Vallaslampi (S,M,H) - Haukilampi - Pieni Haukilampi (M, S) - Koivulampi - Kostamonjärvi (H) Järven nimen perässä oleva kirjaintunnus kuvaa maisemakuvassa määräävänä erottuvaa ominaisuutta. S = suo, H= harjumuodostuma, M= moreenimuosostuma tai moreenimaa.
15 15 Kuva 7. Kuva 8. Suomen kumpumoreenikentät Suomen drumliinikentät Kuva 9. Pieksämäen drumliinikenttään kuuluvan Huhtapurun drumliiniparven sijainti suhteessa kaavoitettaviin alueisiin. Savonselän seudun maisemakuvaa määrittelevät laajalti erilaiset moreenialueet. Monipuolisuudesta kertoo se, että kaavan selvitysalueella on sekä Toivakan kumpumoreenikenttään että Pieksämäen drumliinikenttään kuuluvia muodostumia. Toivakan kumpumoreenikentälle ovat tyypillisiä suhteellisen korkealle mäkiseudulle kerrostuneet melko suuntautumattomat paikalleen sulaneen jään synnyttämät kumpumoreenialueet. Pieksämäen drumliinikenttä on laaja viuhkan muotoinen kenttä, joka kuvastaa hyvin jään virtausta järvi-suomesta kohti Salpausselkien kohdalla ollutta jään reunaa. Kaavan selvitysalueella drumliinikentän suuntaus on pohjois-eteläsuuntainen, minkä suuntaisia myös yksittäiset drumliinimäet ovat. Tällaisia drumliineja ovat muun muassa Leivonmäen taajaman harjanne ja tämän koillispuolella Naukjärven eteläpuolella sijaitsevat drumliinimuodostumat. Topografista ja kasvillisuuteen heijastuvaa vaihtelua tuovat drumliinimäkien lisäksi harjut, joista selkeimmät ovat Leivonmäeltä koilliseen kohti Isoa Säynätjärveä, Kivijärveä ja Hakosjärveä suuntautuva harjujakso ja samansuuntainen Lahdessuon ja Höystösensuon välinen harjujakso. Moreenialueille kerrostuneiden laajojen soiden korkotasot ovat suhteellisen lähellä toisiaan, Rutajärven eteläpuoleisten laajojen soiden korkotaso on noin 125 m.p.y ja siitä itään tai koilliseen Höystösensuo 120 m.p.y, Rokasuo 135 m.p.y ja Havusuo 125 m.p.y. Suotyypit ovat pääosin karuja. Maisema-alueen maisemallisiin, topografisiin ja maaperän ominaisuuksiin liittyvä rakennettavuus vaihtelee huomattavasti. Seudun asutus ja tiestö on monin paikoin sijoittunut juuri moreenimäille, joten niillä paikoin, joissa ympäristöään korkeammalle kohoava moreenimäki kohtaa järven, on hyvinkin löydettävissä maisemallisesti sopivia rakennuspaikkoja. Karuilla soistuneilla rannoilla maisemakuva sen sijaan on hitaasti uusiutuvaa, topografinen vaihtelu on varsin vähäistä ja kasvillisuuden peitteisyys saattaa olla harvahkoa. Lisäksi turvemaan heikko kantavuus rajoittaa rakennuspaikkojen löytymistä. Tällaisilla paikoilla uudet rakennuspaikat saattavat muuttaa maisemakuvalle tyypillistä karua ja vähäisiä yksityiskohtia sisältävää ilmettä. Maisemallisia vaikutuksia voidaan lieventää säilyttämällä rakennuspaikkojen ympäristön kasvillisuus kasvupaikalle ominaisena, niin että pihan maisemoinnissa ei käytetä reheviä tai maisemakuvalle vieraita lajeja. Suojärvet ovat suhteellisen pienialaisia ja niille suuntautuvia erityisiä maisemallisesti merkittäviä näkymäsuuntia ei ole, minkä vuoksi voidaan arvioida, että mahdollinen vaikutus ei kohdistu laajoille alueille, vaan rajautuu varsin paikalliseksi. Harjut ovat maisemakuvaa rikastuttava elementti ja ne kohdat, joissa vesistö ja harju kohtaavat ovat maisemallisesti erityisen kiinnostavia. Harjumaaston maisemakuvalle ovat tyypillisiä selkeys, männiköt ja topografinen vaihtelevuus. Harjumaaston miellyttävä pienilmasto, topografia, metsätalousalueena hoidettujen männiköiden runkotiheys ja kasvutapa sekä maapohjaan helposti rakennettavat tieyhteydet puoltavat hyvien rakennuspaikkojen löytymistä harjualueilta. Rakentamisen vaikutuksiin voidaan vaikuttaa rakennuspaikan valinnalla ja samoin kuin karuilla ja avoimilla suoalueilla, luontaisen kasvillisuustyypin säilyttämisellä.
16 16 Osa-alueelle sijoittuvia valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoalueita ja -kohteita: - Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat MOR-Y Huhtapurun drumliiniparvi. Drumliiniparvi sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän länsiosaan. Parvi sijoittuu Havujoen pohjoispuolelle ja se koostuu kolmesta hyvin suuntautuneesta, seudulle tyypillisestä pohjoiseteläsuuntaisesta drumliinista. Drumliinit erottuvat soistuneessa maastossa lähiympäristöönsä hyvin. Kaavassa osoitetulla maankäytöllä ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. - Rakennettu kulttuuriympäristö: Haapalehdon tila. Haapajärven rannan läheisyydessä, Haapasuon kansallispuiston alueella soiden keskellä sijaitseva tila. Kohteen lähelle ei ole osoitettu rantarakentamista, eikä yleiskaavalla ole vaikutusta kohteen arvoihin. - Kivisuon kurssikeskus. Kohteen lähelle ei ole osoitettu rantarakentamista, eikä yleiskaavalla ole vaikutusta kohteen arvoihin Rutajärven ranta-alueet ja Matkus Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Rutajärvi - Matkus - Joutsjärvi Rutajärvi on kaava-alueen järvistä selkeästi suurin ja sen lasku-uoma ja uoman leventymä Matkus laskevat suoraan Päijänteen Rutalahteen. Järven rannat ovat loivapiirteisiä ja rehevän kasvillisuuden peittämiä. Järven eteläpuolella on huomattavan laajoja suoalueita. Rutajärven maankäyttöä rajoittavat voimakkaasti Natura-alue (Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi), Leivonmäen kansallispuisto ja yksityisillä mailla sijaitsevat luonnonsuojelualueet, joiden vuoksi järven läntiset rannat säilyvät rakentamattomina. Rakentaminen ja rannan käyttöön ja maisemaan koh distuvat vaikutukset keskittyvät Rutajärven itä- ja etelärannalle, jotka ovat suurelta osin osoitettu rakennuspaikoiksi. Osa-alueelle sijoittuvia maakunnallisia arvokohteita: - Selänpohjan kurssikeskus sijaitsee harjumaastossa Rutajärven ja Hietajärven välisellä männikköselänteellä. Alueelta avautuu näkymät Rutajärven Selänpohjanlahdelle, mutta yleiskaavalla ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. 4.3 Päijänteen seutu Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Päijänteen Rutalahti, Haukkavuoren viereiset ranta-alueet - Vääräjärvet - Saarijärvi - Pyydysjärvi - Suojärvi - Pieni Suojärvi - Kurkijärvi - Tuomenlampi - Varmalampi Osa-alueen järvet ovat pienehköjä, osin vedenkoskemattomilla selännealueilla sijaitsevia järviä, joilla rakentamisen maisemalliset vaikutukset jäävät varsin paikallisiksi. Kurkijärvi, Tuomenlampi ja Varmalampi laskevat Hauhan kautta Päijänteeseen. Rutalahden rannan rakennuspaikat sijaitsevat maisemallisesti huomionarvoisella paikalla Haukkavuoren kallioalueiden kupeessa, järven ja avoimen viljelymaiseman väliin jäävällä rantavyöhykkeellä. Rakennuspaikat sijaitsevat vasten Rutalahden pitkää selkää. Maisemallisia vaikutuksia voidaan lieventää rantapuuston säilyttämisellä.
17 17 5. LÄHTEET Ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut, Paikkatietoikkunan palvelut, Valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot, GTK:n aineistot Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Museoviraston julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä
MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA JA MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN? 13
26.4.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN KUMOAMINEN SEKÄ RUTALAHDEN YLEISKAAVAN JOUTSAN KUNTA PÖYRY FINLAND OY Joutsan kunta
LisätiedotJOUTSAN KUNTA JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.
Päivämäärä 26.4.2012/24.4.2014/11.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KUNTA JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotB C D E F G I K L M N O P Q R S V X Y Z AA AB AC AD AE AF AG AH Sijaintitiedot. Tilatiedot Rantaviivatiedot Mitoitustiedot
Joutsa EMÄTILASELVITYS, MITOITUS..06 Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantaosayleiskaavan kumoaminen 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 40 4 4 4 44 45 46 47 48 49 50
LisätiedotJOUTSAN KUNTA KAAVASELOSTUS
KAAVASELOSTUS 169WWE0303 26.4.2012 JOUTSAN KUNTA Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantaosayleiskaavan kumoaminen ja Rutalahden yleiskaavan osittainen muutos 1 Kaikki oikeudet pidätetään
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotJOUTSAN KUNTA KAAVASELOSTUS
169WWE0303 24.4.2014 JOUTSAN KUNTA Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantaosayleiskaavan kumoaminen ja Rutalahden yleiskaavan osittainen muutos 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotMAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotLAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta
Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus
LisätiedotNikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys
Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys.1.11 Rauman kaupunki / Kaavoitus Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys Johdanto Tämä selvitys on laadittu Rauman kaupungin
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotAHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS
Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotKASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 SELOSTUS Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotJOUTSAN KUNTA JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAOSAYLEIS- KAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEIS- KAAVAN KUMOAMINEN
Vastaanottaja Joutsan kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 11.2.2016 KAAVAEHDOTUS II JOUTSAN KUNTA JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAOSAYLEIS- KAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEIS- KAAVAN KUMOAMINEN JOUTSAN
LisätiedotTuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla
Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE
1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA
KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotKANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus
KANGASNIEMEN KUNTA Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan 213-436-1-48 osa-alueelta Kaavaehdotus 29.2.2016 Kuva: Näkymä Puulan Pitkälahdelta. Kumoaminen tapahtuu tämän kapean lahden koillisrannalla.
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotHAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS
HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Yleiskaavan muutos Hämeenlinnan kaupungissa, tilojen Vatukka 109-442-3-99 ja Timontalo 109-442-3-106 alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotNurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40
Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40 NURMIJÄRVI (40) Alue sijaitsee Nurmijärven eteläosissa Lepsämän kylän koillispuolella puustoisella suoalueella. Aluerajaus perustuu elinympäristöjen osalta erityisesti
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotEteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakunta-kaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki Järvenpää II: Järvenpään
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotIisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotJOKIVARSIEN SELVITYKSET
PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä
LisätiedotTuppuranevan suunnittelutarveratkaisu
SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotKEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotYÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014
YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
LisätiedotIMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotKuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun
Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotIIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON
LAGERWEY DEVELOPMENT OY IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON Näkymäalueanalyysit ja havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26344 Näkymäalueanalyysit ja havainnekuvat 1 (15) Salmeskari Elina Sisällysluettelo
Lisätiedot16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy
16X124912.WP2 362 a. Viistoilmakuvatyyppinen näkymä kaakosta kohti hankealuetta (ylempi kuva VE 2+ ja alempi VE1). Kuvassa etualalla Portimojärvi ja sen oikealla puolella Ranua Rovaniemi -tie. 16X124912.WP2
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotLestijärven tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotKohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.
Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotHistoria muuttaa maisemaa
Historia muuttaa maisemaa 1 (5) Joet maisemassa Harjut ja kallioselänteet Ihminen ja muutokset maisemassa Tiet ja rautatiet Hyvinkääläistä luonnonmaisemaa on muovannut jäätiköityminen ja jään sulamisvaiheet
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotNikkarinkaarto tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAAVALUONNOS Nikkarinkaarto tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P12831 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY G128 x 10 x HH140m 1
LisätiedotLillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi
Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi KIRJE 1 (5) Kristina Rocha Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut
LisätiedotRistiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotHYVÄRISTÖNMÄEN OSAYLEISKAAVA. Asukastilaisuus luonnosvaihe Lappeenranta 25.5.2015. Osayleiskaavaluonnos TENGBOM ERIKSSON ARCHITECTS. www.tengbom.
HYVÄRISTÖNMÄEN OSAYLEISKAAVA Asukastilaisuus luonnosvaihe Lappeenranta 25.5.2015 Osayleiskaavaluonnos TENGBOM ERIKSSON ARCHITECTS HYVÄRISTÖNMÄEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN SIJAINTI HYVÄRISTÖNMÄEN OSAYLEISKAAVA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotMäntsälä, Zonation-aluetunnus 46
Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) Alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotVALTATEIDEN 9 JA 24 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaluonnosvaiheen maisemaselvitys Päivämäärä 5.11.2014 VALTATEIDEN 9 JA 24 RISTEYSALUEEN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS LUONNOSVAIHE Päivämäärä
LisätiedotVähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995
Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
Lisätiedot