JOUTSAN KUNTA KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS 169WWE JOUTSAN KUNTA Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantaosayleiskaavan kumoaminen ja Rutalahden yleiskaavan osittainen muutos

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1

4 Sisältö 1 Esipuhe 1 JOHDANTO Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Työohjelma 3 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelutilanne Laaditut selvitykset Maanomistus Väestö ja elinkeinot Palvelut Tekninen huolto Rakennettu ympäristö Tiestö Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaismuistot Virkistyskäyttö Pohjavesialueet Luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Vesistöt Kasvillisuus Eläimistö Natura Maisema 21 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset Työn kulku Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Käsittelyvaiheet Kaavaluonnosvaihe Kaavaehdotusvaihe 24 4 TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakunnalliset tavoitteet Yleistavoitteet Sektorikohtaiset tavoitteet Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 28

5 4.6 Rakennusoikeuden sijoitusperiaatteet 32 5 YLEISKAAVARATKAISUN KUVAUS Maankäyttövaihtoehdot Kaavaratkaisun kuvaus Kokonaisrakenne ja mitoitus Maankäyttö Kaavamerkinnät- ja määräykset Yleiset määräykset ja suositukset Vertaileva tarkastelu 38 6 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Oikeusvaikutukset Luonnonympäristö Natura Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 41 7 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 41 2 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys 3. Maisematarkastelu 4. Emätilaselvitys ja mitoitustaulukko 5. Rutalahden yleiskaavan muutos (kartta) Piirustukset Kaavakartat kaavamerkinnät

6 3 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan rantaosayleiskaavan laajennuksen ja Rutajärven rantaosayleiskaavan muutoksen laatimisesta. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Joutsan kunnanhallitus. Kaavan laatimisesta vastaa Pöyry Finland Oy Jyväskylän toimisto. 1.3 Työohjelma Osayleiskaavan laatimisen päätyövaiheet ovat: 1. Vireille tulo/aloitusvaihe - kunnanhallitus osallistumis- ja arviointisuunnitelma - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu OAS nähtävillä 06/2011 alkaen 2. Valmisteluvaihe - perusselvitykset - erityisselvitykset - tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden hyväksyminen (KV ) - alustava kaavaluonnos - yleisötilaisuus Kaavaluonnos KH - Nähtävilläolo - osallisten kuuleminen (mielipiteet ja lausunnot) 3. Kaavaehdotusvaihe - KH - Nähtävilläolo - osallisten kuuleminen (muistutukset ja lausunnot) - neuvottelut 4. Hyväksymisvaihe - KH - KV Kaikkiin vaiheisiin liittyy neuvotteluja ja tiedottamista.

7 2 LÄHTÖKOHDAT 169WWE0303 Leivonmäen kunta liittyi Joutsan kuntaan Kuntaliitoksen jälkeen Joutsan kunnan kaavoitussuunnitelmissa on ollut rantayleiskaavan laatiminen toistaiseksi kaavoittamattomille ranta-alueille kunnan pohjoisosiin entisen Leivonmäen kunnan alueelle. Joutsan kunnan ranta-alueet on pääosin kaavoitettu. Kaavoittamattomien ranta-alueiden liittäminen osaksi Joutsan rantaosayleiskaavaa on tärkeää yhtenäisten rantarakentamismääräysten ja rakentamisen mitoituskäytäntöjen kannalta. Rutajärven rantaosayleiskaava on vahvistettu Kaavan määräykset ja kaavan sisältö poikkeavat monelta osin Joutsan rantaosayleiskaavasta. Esimerkiksi rakennusoikeuden määrästä ei ole annettu kaavassa selviä määräyksiä. Lisäksi kaavan emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta poikkeaa Joutsan rantayleiskaavasta. Tässä kaavatyössä on tarkoitus kumota Rutajärven rantaosayleiskaava ja laatia Rutajärven rantaosayleiskaavan alueen ranta-alueiden osalle uusi rantayleiskaava, joka vastaa kunnan rantayleiskaavoissa käytettyjä määräyksiä ja mitoitusta. Valkeinen lammen ympäristössä Rutajärven rantaosayleiskaavaa on osittain muutettu Rutalahden yleiskaava ja Rutajärven rantayleiskaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Rutalahden yleiskaava ja Rutajärven rantayleiskaavan osittainen muutos on Leivonmäen kunnanvaltuuston hyväksymä ja lainvoimainen. Rutalahden yleiskaavaa ei muuteta tämän työn osalta muutoin kuin tilan Joki-Jussila RN:o 3:74 osalta. Korkein hallinto-oikeus on purkanut Leivonmäen kunnanvaltuuston päätöksen Rutalahden yleiskaavan ja Rutajärven rantayleiskaavan osittaisen muutoksen hyväksymisestä Joutsan kunnan Rutalahden kylän Joki-Jussilan tilalla RN:o 3:74 sijaitsevan Anja Pailion hallitseman vuokra-alueen osalta. Kumoamisen perusteena on se, että vuokra-alueen hallitsijaa ei ole kuultu toispaikkakuntalaisena kaavoitusmenettelyssä säädetyllä tavalla. Tämän työn yhteydessä Joki-Jussilan tilan kaavaratkaisua muutetaan liitteessä esitetyllä tavalla. Kaavaratkaisu on selostuksen liitteenä. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen, loma-asumisen ja matkailua palvelevien toimintojen suunnittelusta, mutta lisäksi kaavassa varataan alueita mm. suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Rantayleiskaava laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kaavoitettavat ranta-alueet sijoittuvat Joutsan kunnan pohjoisosaan. Suunnittelualue käsittää 123 eri vesistöä tai osaa vesistöstä ja näillä on rantaviivaa yhteensä 291 kilometriä.vesistöt ovat pääasiassa pieniä lampia ha järviä on noin 30 kpl. Alueen suurin vesistö Rutajärvi on n ha. Aluerajaus on kuvassa 1.

8 5 Kuva 1 Aluerajaus. Aho-Kapeinen Hyötyjärvi Kapea Sailampi Mäyrälampi Riuttalammit Turasenlammit e Ala-Kälkäjärvi Hämeenlampi Karhulampi Naukjärvi Rutajoki Turasenlammit p Alimmainen Riiplampi Iso Ahvenlampi Kirveslampi Nurmijärvi Rutajärvi Valkea Kuorejärvi Alimmainen Ruuhilampi Iso Jouhtjärvi Kivijärvi, itä Orilampi Rutajärvi Valkeajärvi Erijärvet Iso Kuorejärvi Kivijärvi, länsi Partinlampi Saarijärvi Valkeinen Haapajärvi Iso Pirttilampi Koivulampi Partinlampi 2 Sammallampi Valkeinen Hakosjärvi Iso Sailampi Kolmisoppinen Petäinen Siikajärvi Vallaslampi Hakoslampi Iso Säynätjärvi Korvenperänlampi Pieni Ahvenlampi Silmälammit e Varmalampi Hangaslammit Iso-Valkeinen Kostamonjärvi Pieni Hanhilampi Silmälammit i Viinalampi Hanhilampi Iso-Vehmainen Kotasenlampi Pieni Lehijärvi Silmälammit p Viininlampi Harjujärvi Joutsjärvi Kuivalampi Pieni Pajulampi Soidensalonlampi Vähä Harjujärvi Haukilampi Jukko Kurkijärvi Pieni Pirttilampi Soimalampi Vähä-Särkijärvi Havulampi Järnätjärvi Kälkäjoki Pieni Suojärvi Suojärvi Vääräjärvet Pieni Heinälampi Kaakkolampi Lapinlampi Säynätjärvi Susilampi Vääräjärvi Hevoslampi Kaakkolampi 2 Lapinselkä Pieni-Valkeinen Susilampi Ylimmäinen Riiplampi Ylimmäinen Hietajärvi Kaakkolampi 3 Latosenlampi Porkkalampi Syysjärvi Ruuhilampi Hiilenjärvi Kaijanlampi Lehijärvi Pyydysjärvi Särkijärvi Yläisetlammit Pyöreä Hopealampi Kakarinlampi Luupää Kuorejärvi Säynätlampi Ylä-Kälkäjärvi Hosiolampi Kalaton Matkus Päijänne Talvilampi Kangas- Humalalampi Kapeinen Matkuslampi Riihijärvi Tuohilampi Hyytiä Kangaslampi Mustalampi Riihilampi Tuomenlampi Kuva 2 Suunnittelualueen vesistöt.

9 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava 6 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava käsittää tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi Maakuntakaava korvaa Keski-Suomen seutukaavan. Maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. Vaihemaakuntakaavat ovat: 1. Jyväskylän seudun jätteenkäsittelylaitos 2. Maa-aineshuolto ja luontoarvot 3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 4. Kaupallinen palveluverkko ym. Maakuntakaavassa yleiskaavoitettavalle alueelle on osoitettu seuraavia aluevaraus- tai kohdemerkintöjä:

10 7 Kuva 3 Maakuntakaavan merkinnät.

11 8 Kuva 4 Ote maakuntakaavasta. Kuva 5 Kaavoitettavat vesistöt maakuntakaavassa.

12 Yleiskaavat 9 Alueen luoteisosaan sijoittuu Rutalahden yleiskaava, joka on hyväksytty osittain ja se on saanut lainvoiman Osa Rutalahden kaava-alueesta on vahvistamatta. Vahvistamaton alue Kuva 6 Rutalahden yleiskaava Alueen länsiosassa on voimassa Rutajärven rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu Tässä kaavatyössä Rutajärven rantaosayleiskaava on

13 tarkoitus kumota kokonaan ja laatia uusi kaava ranta-alueiden osalta niin, että sen vastaa koko kunnan alueella voimassa olevia rantarakentamismääräyksiä ja rakentamisen mitoituskäytäntöjä. 10 Kuva 7 Ote Rutajärven rantaosayleiskaavasta. Asemakaavat Kaavoitettaville ranta-alueille sijoittuu viisi voimassa olevaa rantaasemakaavaa. - Vuorelan rantakaava Kirkkoselkä Kirkkoselän rantakaavan muutos Hiilen, Valkea, Riihi ja Siikajärven ranta-asemakaava

14 - Isoniemi Riihijärven ranta-asemakaavan muutos Alueelle sijoittuvia ranta-asemakaava tai asemakaavahankkeita on vireillä kolme: Kivijärven (länsi), Aho-Kapeisen ja Latosenlammen alueille on vireillä rantaasemakaava. Selänpohjan alueelle on vireillä ranta-asemakaavan laatiminen. Kirkkoselän rantakaavan alueella on vireillä Niinniemen asemakaava, joka on ehdotusvaiheessa keväällä Asemakaavalla muutetaan Kirkkoselän rantakaavaa ja Kirkkoselän ranta-asemakaavan muutosta.. Kuva 8 Voimassa olevat ranta-asemakaavat. Rakennusjärjestys Joutsan kunnassa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys. Joutsan kunnan rakennusjärjestystä ollaan uudistamassa. Luonnos uudistetuksi rakennusjärjestykseksi on päivätty ja se on nähtävillä kunnan internet-sivuilla.

15 Muut suunnitelmat ja selvitykset 12 Rantayleiskaavan tausta-aineistona on käytetty seuraavia tehtyjä selvityksiä. 2.3 Laaditut selvitykset - Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2009) - Leivomäen muinaisjäännösten inventointi 2004 (Keski-Suomen museo 2004, Hanna Kelola) - Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Keski-Suomen liitto, 2003) - Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi (Keski- Suomen ympäristökeskus) - Rutajärven rantayleiskaavan muutos / Rutalahden yleiskaavan laajennus luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus, Kärkkäinen 2006) - Rutalahden luontoselvitys (Hakkari Tomi, 2002) - Vesiosuuskuntien suunnitelmat - Vt4:n tiesuunnitelmat ja niiden yhteydessä tehdyt selvitykset - Joutsan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tätä rantayleiskaavaa varten on laadittu seuraavia perusselvityksiä. Selvitysten tuloksia on käyty läpi jäljempänä selostuksen kohdan 2 alakohdissa. - luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, FM, Biologi, Soile Turkulainen ) - maisematarkastelu (Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti Kaisa Rantee, 2011) - liito-oravaselvitys (Pöyry Finland Oy, FM, Biologi, Soile Turkulainen 2011) - linnustoselvitys (Jirka Lahtinen 2011) 2.4 Maanomistus Alueen kiinteistöt on pääosin yksityisomistuksessa. Leivonmäen kansallispuiston alue on Suomen valtion omistuksessa. Lisäksi valtiolla on laajempi kokonaisuus kiinteistöomistuksia mm. Rutajärven

16 länsipuolella. 13 Kuva 9 Valtion maaomistus kaava-alueella punaisella. 2.5 Väestö ja elinkeinot Joutsan kunnassa on asukkaita n henkilöä. Joutsa tunnetaan kesäkuntana ja kunnassa onkin kesäasuntoja n kpl. Entisen Leivonmäen kunnan alueella, mihin kaava pääosin sijoittuu, on asukkaita 1100 henkilöä. Kaava-alueelle sijoittuu 75 vakituiseksi asuinpaikaksi osoitettua asuntoa. Väestöntiheys entisen Leivonmäen kunnan alueella on 3 as/km². Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueella on myös tarjolla paljon erilaisia matkailupalveluja. Rutajärven eteläpuolella on laajoja turvetuotantoalueita. 2.6 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Leivonmäen kyläkeskuksen ja Joutsan keskustan palveluihin, joista löytyvät tarvittavat päivittäisasioinnin palvelut. Itse kaava-alueen palvelut rajoittuvat lähinnä majoituspalveluihin, luontopalveluihin, matkailupalveluihin ja niihin liittyviin oheispalveluihin. 2.7 Tekninen huolto Alueella toimii vesiosuuskuntia. Keskitettyä vesihuoltoa ei ole.

17 2.8 Rakennettu ympäristö 169WWE0303 Rakennuskanta on selvitetty rakennuslupatietojen, peruskarttojen ja olemassa olevien selvitysten perusteella. Alueella sijaitsee 462 loma-asuntoa ja 75 vakituiseksi asunnoksi osoitettua asuntoa. 14 Kuva 10 Loma-asuntojen ja pysyvien asuntojen sijoittuminen alueelle. 2.9 Tiestö Kaava-alue sijoittuu valtatie 4 molemmille puolille. Alueen päätiestö koostuu lähinnä yhdysteistä Rakennettu kulttuuriympäristö Keski-Suomen maakuntakaavan yhteydessä on laadittu selvitys Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa. Kaava-alueella on kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä: Selänpohjan kurssikeskuksen alue ja rakennushistoriallisesti arvokas Haapalehdon tila Muinaismuistot Keski-Suomen maakuntakaavan yhteydessä on laadittu selvitys Leivonmäen muinaisjäännösten inventointi, jonka kenttätyöt on tehty kesällä Selvityksessä

18 löydetyistä ja maakuntakaavaan merkityistä muinaisjäännöksistä kahdeksan sijoittuu kaava-alueelle. Näistä kahdeksan Rutajärven ranta-alueille ja yksi Iso Säynätjärvelle. Lisäksi kulttuuriperintökohteiden inventoinnin yhteydessä vuonna 2010 on löydetty kaksi muinaisjäännöstä (Valkeinen ja Valkeinen 2), jotka sijoittuvat myös kaavaalueelle Kuva 11 Muinaisjäännökset Lähde: Paikkatietoikkuna. Tunnus AlaTyyppi Tyyppi Mj_Id KohdeNimi Ajoitus 1 ei määritelty asuinpaikat Harjunlahden uimaranta kivikautinen 2 ei määritelty asuinpaikat Selänpohja kivikautinen 3 ei määritelty asuinpaikat Muskanlahti kivikautinen 4 ei määritelty asuinpaikat Harjunlahti 2 kivikautinen 5 röykkiöt kivirakenteet Joutsniemi ajoittamaton 6 hautasaaret hautapaikat Hautasaari historiallinen 7 röykkiöt kivirakenteet Harjuniemi historiallinen 8 röykkiöt kivirakenteet Koukunniemi historiallinen 9 tervahauta työ- ja valmistuspaikka Valkeinen 10 tervahauta työ- ja valmistuspaikka Valkeinen 2 Kuva 12 Luettelo muinaisjäännöksistä.

19 Kuva 13. Valkeisen muinaisjäänökset 2.12 Virkistyskäyttö Tärkein virkistysalue kaava-alueella on Leivonmäen kansallispuisto, joka on perustettu Kansallispuiston pinta-ala 30 km². Vuosittain siellä vierailee noin kävijää. Vuonna 2010 kansallispuistossa suoritettiin kävijätutkimus. Tutkimuksen mukaan kävijöistä 77% oli päiväkävijöitä, lähes neljännes yöpyi alueella. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 3,4 tuntia, yöpyjät noin vuorokauden. Kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta Pohjavesialueet Luokitelluista pohjavesialueista vedenharkintaa varten tärkeät Harjunkangas ja Rutalahti sijoittuvat Rutajärven kautta kulkevalle harjulle, kuten myös vedenhankintaan soveltuva Selänpohja. Selvitysalueen keskiosaan sijoittuvat vedenhankintaan soveltuva Säynätharju ja muuksi pohjavesialueeksi luokiteltu Havumäki. Leivonmäen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijoittuu taajaman kohdalle moreenimäelle.

20 Leivonmäen pohjavesialueella sijaitsee Kangaslammen vedenottamo, Harjunkankaan pohjavesialueella sijaitsee Harjunlahden vedenottamo. Pohjavesialueet on esitetty kaavakartalla omalla merkinnällään (pv) Luonnonympäristö Kaava-alueelle on tehty erillinen luontoselvitys, jossa on kartoitettu alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksestä tehdyssä raportissa on annettu suosituksia luontokohteiden huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa. Raportti on selostuksen liitteenä Kallioperä ja maaperä Joutsan pohjoisosaa luonnehtii pinnanmuodoiltaan vaihteleva kallioinen moreenimaasto, jossa on melko runsaasti soita. Harjumuodostumista huomattavin on Rutajärven kautta pohjois-eteläsuuntaisena kulkeva saumavyöhykkeen harjujakso (Kontturi & Lyytikäinen 1981). Vähäisempi muodostuma kulkee selvitysalueen keskiosan läpi Iso-Säynätjärven ja Kivijärven kautta muodostan niiden väliin kapeahkon Säynätharjun. Sen itäpuolella selvitysalueen itäosassa on lisäksi katkonainen muodostuma, joka sivuaa muutamia pikkulampia. Havujoen pohjoispuolinen Huhtapurun drumliiniparvi kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin (Keski-Suomen liitto 2010), mutta se jää kaavaan sisältyvien vesistöjen ranta-alueiden ulkopuolelle. Kallioperässä ovat vallalla graniitti ja muut happamat kivilajit, mutta paikoin esiintyy myös emäksisyyttä Vesistöt Selvitysalueen vesistöt sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella ja jakaantuvat kolmen eri vesistöreitin alueelle (OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011). Itä- ja koillisosien vesistöt kuuluvat Mäntyharjun reittiin ja laskevat Puulaan. Eteläosan muutamat lammet kuuluvat Sysmän reittiin ja laskevat etelään. Rutajärven ja Siikajärven ympäristön vedet lännessä ja luoteessa kuuluvat Suur-Päijänteen alueeseen ja laskevat suoraan Päijänteeseen. Pintaveden ekologinen ja kemiallinen tila on luokiteltu Rutajärvessä erinomaiseksi ja osin hyväksi, Siikajärvessä erinomaiseksi ja Rutalahdessa hyväksi (Keski- Suomen ELY-keskus 2010). Vuosien käyttökelpoisuusluokituksessa luokitellut vesistöt olivat laadultaan erinomaisia, hyviä tai tyydyttäviä (kuva 2) (Keski- Suomen ympäristökeskus 2006). Valuma-alueilla on runsaasti suo- ja metsäojituksia, mikä näkyy vesistöjen rehevöitymisenä ja humuspitoisuutena. Rehevöityneen Ylä- Kälkäjärven kunnostuskeinona käytetään tilapäistä kuivatusta. Järvi tyhjennettiin tilapäisesti kesäksi 2010 ja täytettiin vedellä jälleen keväällä 2011 (Keski-Suomen ELYkeskus 2010).

21 Oheisessa taulukossa on lueteltu kaava-alueelle sijoittuvat vesistöt. 18 Aho-Kapeinen Hyötyjärvi Kapea Sailampi Mäyrälampi Riuttalammit Turasenlammit e Ala-Kälkäjärvi Hämeenlampi Karhulampi Naukjärvi Rutajoki Turasenlammit p Alimmainen Riiplampi Iso Ahvenlampi Kirveslampi Nurmijärvi Rutajärvi Valkea Kuorejärvi Alimmainen Ruuhilampi Iso Jouhtjärvi Kivijärvi, itä Orilampi Rutajärvi Valkeajärvi Erijärvet Iso Kuorejärvi Kivijärvi, länsi Partinlampi Saarijärvi Valkeinen Haapajärvi Iso Pirttilampi Koivulampi Partinlampi 2 Sammallampi Valkeinen Hakosjärvi Iso Sailampi Kolmisoppinen Petäinen Siikajärvi Vallaslampi Hakoslampi Iso Säynätjärvi Korvenperänlampi Pieni Ahvenlampi Silmälammit e Varmalampi Hangaslammit Iso-Valkeinen Kostamonjärvi Pieni Hanhilampi Silmälammit i Viinalampi Hanhilampi Iso-Vehmainen Kotasenlampi Pieni Lehijärvi Silmälammit p Viininlampi Harjujärvi Joutsjärvi Kuivalampi Pieni Pajulampi Soidensalonlampi Vähä Harjujärvi Haukilampi Jukko Kurkijärvi Pieni Pirttilampi Soimalampi Vähä-Särkijärvi Havulampi Järnätjärvi Kälkäjoki Pieni Suojärvi Suojärvi Vääräjärvet Pieni Heinälampi Kaakkolampi Lapinlampi Säynätjärvi Susilampi Vääräjärvi Hevoslampi Kaakkolampi 2 Lapinselkä Pieni-Valkeinen Susilampi Ylimmäinen Riiplampi Ylimmäinen Hietajärvi Kaakkolampi 3 Latosenlampi Porkkalampi Syysjärvi Ruuhilampi Hiilenjärvi Kaijanlampi Lehijärvi Pyydysjärvi Särkijärvi Yläisetlammit Pyöreä Hopealampi Kakarinlampi Luupää Kuorejärvi Säynätlampi Ylä-Kälkäjärvi Hosiolampi Kalaton Matkus Päijänne Talvilampi Kangas- Humalalampi Kapeinen Matkuslampi Riihijärvi Tuohilampi Hyytiä Kangaslampi Mustalampi Riihilampi Tuomenlampi Taulukko 1 Kaava-alueen vesistöt Kasvillisuus Joutsa sijaitsee eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen alueella (OIVAympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011). Muista Keski-Suomen kunnista poiketen se kuuluu Etelä-Savon eliömaakuntaan. Rantametsät ovat enimmäkseen talouskäytössä olevia pienipiirteisesti vaihtelevia havuja sekametsiä, joissa vallitsevina metsätyyppeinä ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Rehevää lehtokasvillisuutta esiintyy lähinnä purojen ja norojen varsilla ja paikoin kallioiden juurella. Joutsan pohjoisosassa on runsaasti soita, joista osa on turvetuotannossa. Luonnontilaisimmat ja suoluonnoltaan monipuolisimmat suot Haapasuo, Kivijärvensuo ja Rokasuo sisältyvät Natura-verkoston kohteisiin. Tyypilliset rantasuot ovat ojitettuja rämeitä ja korpipainanteita sekä kapeita nevareunuksia ja rantaluhtia. Selvitysalueen rannat ovat enimmäkseen metsäisiä ja peltorantoja on varsin vähän. Huomionarvoisin perinnebiottooppikohde on Kivijärven laitumet Lehijärven pohjoispuolella. Lisäksi muutamissa muissa kohteissa esiintyy vanhojen asuinpaikkojen ympärillä umpeenkasvavia tai piha-alueina hoidettuja niittyalueita. Metsälaitumia ei rannoilla todettu Lehijärven laidunnettua rantaa lukuun ottamatta.

22 Eläimistö 169WWE0303 Joutsan pohjoisosan järvistä Rutajärvi edustaa tyypiltään karua erämaista järveä, jonka lajistoon kuuluvat mm. kuikka ja laulujoutsen. Pienemmillä järvillä ja lammilla pesii karuille tai lievästi rehevähköille järville tyypillistä vesi- ja rantalinnustoa. Lajistoltaan monipuolisin rehevä lintuvesi alueella on Puulan Säpöslahti. Selvitysalueella esiintyviä huomionarvoisia lintulajeja ovat mm. sääksi, valkoselkätikka ja kaakkuri. Alueen muussa eläimistössä on metsien-, rantojen ja kulttuuriympäristöjen lajeja. Liitooravaesiintymiä löytyi rantametsistä muutamia. Kalastus on alueella lähinnä virkistysja kotitarvekalastusta. Rutajärven järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Uhanalaisten lajien ja luontodirektiivilajien esiintymistä on selvitetty tarkemmin luontoselvityksessä Natura 2000 Kaava-alueelle kokonaisuudessaan, osittain tai välittömään läheisyyteen sijoittuu kolme eri Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa on kerrottu alueiden perustiedot. Tarkemmat tiedot alueiden suojelun perusteista on kerrottu luontoselvityksessä, joka on selostuksen liitteenä. 1. Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori Alueen koodi: FI Pinta-ala: 184 ha Kunta: Joutsa, Toivakka Aluetyyppi: SCI Kohde koostuu toisiinsa liittyvistä Vällyvuoresta ja Huuvuoresta Joutsan ja Toivakan rajalla ja niistä erillisestä Haukkavuoresta Toivakan puolella Päijänteen rannalla. Kallioaluekokonaisuus on monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä ja maisemallisesti arvokas (Keski-Suomen ympäristökeskus 2009). Se sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen ja Viisarinmäki-Rutalahti maisemaalueeseen. Suojelun toteutuskeinona on Haukkavuorella ja osassa Vällyvuorta luonnonsuojelulaki ja muualla alueella maa-aineslaki ja metsälaki. Rantaosayleiskaavaan sisältyvät vesistöt Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Kaavaalueeseen sisältyvä Päijänteen Rutalahden rantaosuus rajoittuu Natura-alueen Haukkavuoren osa-alueeseen. Rutalahden kylän pohjoispuoliset lammet sijoittuvat Vällyvuoren-Huuvuoren osa-alueen läheisyyteen, lähimpinä Kapea Sailampi ja Iso Sailampi. 2. Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi Alueen koodi: FI Pinta-ala: 5063,8 ha Kunta: Joutsa Aluetyyppi: SCI ja SPA Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita (Keski-Suomen

23 ympäristökeskus 2009). Suurin osa alueesta kuuluu Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelualueeseen, joka sisältyy keskeisiltä osin soidensuojelu- ja harjujensuojeluohjelmaan. Sitä täydentävät Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Lisäksi kohteeseen kuuluu Aholan vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, Haapasuon seutuja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvat laajennukset sekä aikoinaan lasketusta Kivijärvestä muodostunut Kivisuo. Suojelun toteutuskeinona on pääosassa aluetta luonnonsuojelulaki ja vesialueilla vesilaki sekä osassa aluetta maa-aineslaki, metsälaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki. Valtaosa alueesta sisältyy Leivonmäen kansallispuistoon. Rantaosayleiskaavaan sisältyvät vesistöt Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Pääosa Natura-alueen vesistöistä sisältyy Rutajärven rantaosayleiskaavaan. Sen ulkopuolella ovat eteläosan Vähä-Harjujärvi ja osa Haapajärvestä Rokasuo Alueen koodi: FI Pinta-ala: 99 ha Kunta: Joutsa Aluetyyppi: SCI Rokasuo on luonnonsuojelulailla suojeltu soidensuojelualue. Se on pääasiassa rämeitä käsittävä sisäsuomalainen keidassuo, jonka kasvilajisto on erittäin arvokas. Rantaosayleiskaavaan sisältyvät vesistöt Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Naturaalue rajoittuu eteläreunalla Vallaslampeen noin 100 metrin matkalla.

24 Kuva 14 Natura-alueet Joutsan pohjoisosassa. Numerot viittaavat raportin kohdenumerointiin. Alueet 1 ja2 ovat kaksiosaisia Maisema Alueen maisemasta on tehty erillinen maisemaselvitys maastokäyntien ja olemassa olevan tiedon perusteella. Joutsan pohjoisosat kuuluvat Päijänteen seudun, Keski-Suomen järviseudun ja Savon selänteen seudun maisema-alueiden rajavyöhykkeelle. Alueen luoteispuolella on valtakunnallisesti merkittävä Viisarinmäen Rutalahden kulttuurimaisema.

25 Selvitysalue jakautuu topografian, maaperän, kallioperän ja kasvillisuuden perusteella maisemallisesti toisistaan eroaviin alueisiin. Suoalueet ja harjujaksot: Suot ovat muodostuneet suhteellisen tasaiselle moreeniselle maaperälle. Suotyypit ovat pääosin karuja. Vaihtelua maisemakuvaan ja topografiaan tuovat harjut ja drumliinimäet. Havujoen pohjoispuolella on valtakunnallisesti arvokas ryhmä drumliinimäkiä, eli jäätikön suuntaamia moreenimäkiä. Tämä maisematyyppi edustaa Savonselän seudunmaisemaa. Kallio- ja moreeniselänteet: Selännealueiden laet ovat monin paikoin vedenkoskemattomia, jolloin maa-aines ei ole huuhtoutunut jääkauden sulamisvesien mukana kallioiden lakialueilta pois. Tämä heijastuu selänteiden kasvillisuuteen ja viljelymaiden sekä asutuksen sijoittumiseen. Kallioperän murroslinjojen jyrkänteet ovat maisemallisesti merkittäviä. Osa kallioalueista on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi. Vesistöalueet jakautuvat selänteiden erottamina Suur-Päijänteen, Mäntyharjun reitin ja Sysmän reittiin. Kallioperän murros, kulttuurimaisemat ja asutus: Selvitysalueen poikki kulkevan kallioperän murroksen juurella sijaitsee ketjumaisena nauhana järviä ja viljelyalueita. Maisematila rajautuu kapeaksi solamaksi jossa asutus, viljelysmaat ja tiestö muodostavat Joutsan pohjoisosien yhtenäisimmät kulttuurimaisema-alueet. Muutoin asutus on keskittynyt Rutalahden ja Leivonmäen taajamiin. Taajamien ulkopuolella on yksittäisiä maatiloja tai taloryhmiä. Erillinen maisemantarkastelu on selostuksen liitteenä YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset Joutsan rantayleiskaavan laajentaminen kaavoittamattomille ranta-alueille on ollut kaavoitussuunnitelmissa kuntaliitoksen jälkeen. Joutsan kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Rutajärven rantaosayleiskaavan muutoksen ja Joutsan rantaosayleiskaavan laajennuksen laatimisesta kokouksessaan Työn kulku VIREILLETULO Kaavoituspäätös (Kunnanhallitus) 06-07/2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (nähtävillä) VALMISTELU Luontoselvitys

26 2011 Liito-oravaselvitys Tavoitteet ja mitoitusperusteet (Kunnanhallitus) Kehittämistoimikunta Kaavaluonnos Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus 23 Yleisötilaisuudet: Luonnosvaihe (alustava luonnos) Viranomaisneuvottelut: Aloitusvaihe (Keski-Suomen ELY-keskus) Muut: Kehittämistoimikunta 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitusmenettely tulee niin järjestää, että alueen maanomistajilla ja osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Em. osalliset voidaan ryhmitellä seuraavasti: Maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen maanomistajat, vuokralaiset ja asukkaat kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset Viranomaistahot ovat seuraavat: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo muut viranomaiset harkinnan mukaan Etujärjestöt ja muut tahot Lisäksi osallisia ovat seuraavat: sähkö- ja teleyhtiöt kyläyhdistykset vesiosuuskunnat Tiedottaminen Rantayleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesällä 2010.

27 Luonnosvaiheen yleisötilaisuus on pidetty Kurkiauran koululla. Alustavan luonnoksen kartat ovat olleet nähtävillä Joutsan kunnanvirastossa. Kaavoituksen edetessä luonnos- ja ehdotusvaiheista tiedotetaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaiheen yleisötilaisuus on pidetty Kurkiauran koululla. Ensimmäinen mahdollisuus mielipiteen ilmaisemiseen on ollut kun alustava luonnos on ollut nähtävillä Joutsan kunnanvirastossa ja kunnan internet-sivuilla. Alustavasta luonnoksesta on kerätty kootusti kirjalliset mielipiteet, jotka on käsitelty ja otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan jo luonnosvaiheessa. Lisäksi osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan tekoon antamalla lausumalla mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta (mielipide) ja kaavaehdotuksesta (muistutus) niiden nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan Viranomaisyhteistyö Kaavoitusprosessin aikana on oltu yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kunnan hallintokuntien kanssa. Kaavoituksesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Käsittelyvaiheet 3.6 Kaavaluonnosvaihe Luonnosvaiheen kuuleminen ja sen pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Täydennetään myöhemmin. 3.7 Kaavaehdotusvaihe Ehdotusvaiheen kuuleminen ja sen pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Täydennetään myöhemmin. 4 TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.

28 Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 25 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat uudistuneet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tavoitteet painottuvat entistä enemmän kaupunkiseutuihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen alueidenkäytön keinoin. Valtioneuvosto on tarkistanut tekemällään päätöksellä valtioneuvoston tekemää päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lukujen sekä 8 ja 9 osalta. Uudet alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista suunnittelualuetta koskevat erityisesti eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 4.2 Maakunnalliset tavoitteet Aluekehityslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Keski-Suomessa näitä laaditaan Keski-Suomen liiton johdolla. Rantayleiskaavan laadinnassa näistä keskeisin on maakuntakaava. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava toimii ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on ympäristöministeriön vahvistama ja tullut lainvoimaiseksi

29 4.3 Yleistavoitteet 26 Suunnittelutehtävän tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittaman oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen Joutsan kunnan pohjoisosien toistaiseksi kaavoittamattomille alueille. Työssä kumotaan kokonaisuudessaan Rutajärven rantaosayleiskaava, johon on sisältynyt laajoja alueita maa- ja metsätalousalueita (M) myös ranta-alueen ulkopuolella. Rutajärven rantaosayleiskaavan ranta-alueille laaditaan uusi rantayleiskaava, jolloin ranta-alueiden mitoitus ja rakennusoikeus saadaan yhdenmukaistettua muiden rantayleiskaavojen kanssa. Rutajärven rantaosayleiskaavan ranta-alueen ulkopuolisten M-alueiden kumoaminen selkeyttää rakennuslupakäytäntöä kun rakennusluvat voidaan myöntää rakennusjärjestyksen perusteella. Yleiskaavaa voidaan hyväksymisen jälkeen käyttää määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana. Tavoitteena on myös, että tämän työn jälkeen koko kunnan alueella on voimassa yhtenäiset rantarakentamismääräykset ja rakentamisen mitoituskäytännöt. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen, loma-asumisen ja matkailua palvelevien toimintojen suunnittelusta, mutta lisäksi kaavassa varataan alueita mm. suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin Suunnittelutyön yhteydessä pyritään painottamaan avoimuutta, vuorovaikutteisuutta sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Suunnittelun pohjana ovat alueen nykyinen maankäyttö, aikaisemmat suunnitelmat sekä luonnonolot. Yleiskaavatyölle asetetaan seuraavat yleistavoitteet: Yleiskaavan tulee säilyttää luonto-, maisema- ja virkistysarvoja myös tuleville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Yleiskaavan tulee edustaa eri intressipiirien etuja mahdollisimman tasapuolisesti. Kylätoimintojen, yleisen ympäristönhoidon ja suojelun, asumisen, virkistyskäytön, matkailun, liikenteen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet tulee harkitusti sovittaa yhteen. Maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti ottaen huomioon myös heidän omia ehdotuksiaan alueidensa käytöstä. Asutus ohjataan rakentamiseen soveltuville alueille ottaen erityisesti huomioon luonnonarvot. Yleisiin veneily- ja virkistystarkoituksiin tulee osoittaa riittävästi alueita. Tällä näkökohdalla on myös matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa tukevaa merkitystä. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että se saa tuekseen Joutsan kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Yleiskaavaa käytetään määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana.

30 Mainituista yleistavoitteista voidaan edelleen johtaa yleistavoitteita yksilöiviä sektorikohtaisia tavoitteita Sektorikohtaiset tavoitteet Ympäristönhoito ja suojelu Pysyvä asutus Loma-asutus Turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksiltään riittävän tiukoilla aluevarauksilla. Ohjataan yleinen virkistyskäyttö sopiville reiteille ja kohteille, pois luonnontilaltaan herkiltä alueilta. Annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristöhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin keinoin. Selvitetään alueen täydennysrakennusmahdollisuudet. Varaudutaan ympärivuotisen asumisen sijoittumiseen pääasiassa jo olevan pysyvän asumisen vyöhykkeille, mikäli tontti ympäristöineen muutenkin hyvin täyttää vakituisen asumisen vaatimukset. Otetaan erityisesti huomioon jo olevan pysyvän asutuksen tarpeet osoittamalla riittävästi veneiden pitopaikkoja, uimapaikkoja yms. kohteita aikaisemman perinteen pohjalta. Otetaan huomioon aikaisempi aluetta koskeva perinne- ja kulttuurimaisemaan liittyvä selvitys- ja suunnittelutoimi. Selvitetään alueen täydennysrakennusmahdollisuudet sekä sovitetaan lisärakentaminen kylämiljööseen ja maalaismaisemaan. Tutkitaan tasapuolinen maanomistajakohtainen loma-asutuksen määrä käyttäen myös emätilaperiaatetta. Siirretään rakennusoikeutta luonnonsuhteiltaan herkiltä rannanosilta muille saman maanomistajan ranta-alueille. Osoitetaan rantaosakohtaisesti sijoitettavissa olevien ranta-asuntojen määrä. Yleinen virkistys, matkailu ja veneily Varaudutaan matkailutarpeiden huomioimiseen mahdollisimman hyvin.

31 Osoitetaan matkailutoiminnalle, retkeilylle, ulkoilulle sekä veneilyharrastukselle riittävästi eritasoisia kohdealueita. Jätetään riittävästi metsätalousrantoja, jotka ovat samalla perinteisiä jokamiehen oikeuden rantoja. 28 Elinkeinot Pyritään yleisesti edistämään alueen peruselinkeinojen lisäksi myös muiden elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Palvelut Nojataan metsänkäsittely- ja uudistamistoimenpiteissä metsälain vaatimuksiin. Tuetaan palveluiden kehittymistä asianmukaisilla aluevarauksilla. Tuetaan haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä keskittämällä matkailu-, asutus- ja virkistysalueita olevien palvelujen ja tieyhteyksien läheisyyteen. Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Tukeudutaan olemassa olevaan tieverkostoon mahdollisimman tehokkaasti. Huomioidaan alueen liikenneolojen kehittämistarpeet. Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota jätevesienkäsittelyyn ja pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kaavamääräyksin. Vesi- ja jätehuollon ohjaamisella pyritään ennaltaehkäisemään päästöt ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti. 4.5 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä Rakennusoikeus lasketaan ja tutkitaan kiinteistöyksiköittäin. Lisäksi mitoitusta voidaan tutkia maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksiköittäin tapahtuvassa tarkastelussa samalle maaomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat otetaan sellaisenaan huomioon. Yleiskaava toimii pohjana ranta-asemakaavojen mahdollisille muutoksille. Jos rakentaminen sijoittuu etäämmälle rantaviivasta, voidaan tapauskohtaisesti sallia tavanomaista korkeampi rakentamistehokkuus. Tällöin erityisesti esimerkiksi lomakylätyyppistä rakentamista tai merkittäviä matkailupalvelujen alueita varten tulee vaatia yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi ranta-asemakaavan muodossa.

32 29 Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Rantaviivan mittaus tapahtuu maanmittauslaitoksen ylläpitämältä numeeriselta kiinteistörajakartalta. Muunnettu rantaviiva Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Laskentamalli huomioi saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamia rajoituksia. Rakennusoikeus rantaviiva km:ä kohti saattaa vaihdella. Perusteina vaihteluille ovat luontosuhteet, vesistön/saaren kokoluokka, tavoitekannanotot, maanomistajien hyväksyttävät esitykset tai muut yleispätevät seikat. Muunnettu rantaviiva saadaan muuntamalla mitattua rantaviivaa seuraavan taulukon mukaisesti: VESISTÖN OSA Alle 50 m leveät niemet, kannakset, saaret MUUNTOKERROIN rantaviivaan lasketaan vain niemen kanta m leveät niemet, kannakset, saaret 0, m leveät niemet, kannakset, saaret 0,75 Alle 100 m leveät lahdet ja salmet 0, leveät lahdet ja salmet 0, leveät lahdet ja salmet 0,75 Kuva 15 Rantaviivan muuntokertoimet.

33 30 Kuva 16 Ohje rantaviivan muuntamiseen. Emätilaperiaate Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan (kantatila) määrittelyn perusajankohtana käytetään päivämäärää , jolloin rakennuslain rantakaavaa koskevat säännökset tulivat voimaan. Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä sellaiset rakennusluvan saaneet rakennuspaikat, joilla lupa on voimassa kaavaa laadittaessa.

34 Rakennusoikeuden laskentaohjeet 31 Käytännön rantaosakohtaista rakennusoikeuden määrittämistä varten luokitellaan suunnittelualueen rannat mitoitusvyöhykkeisiin. RYHMÄ A mitoitus 3,5 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Ympäristö- ja luontoarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaat tai muutoin luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat alueet (geoekologinen suositusluokka III) Mitoitus normaalisti 3,5 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 3,0 4,0 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km RYHMÄ B mitoitus 5,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Normaalisti keskitason rannat, jotka edustavat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan alueen keskitasoa ajatellen lomarakentamista (geoekologinen suositusluokka II ja I). Mitoitus on normaalisti 5,0 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 4,5-5,5 loma-asuntoa / muunnettu rantakm. RYHMÄ C mitoitus 6,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km RYHMÄ D mitoitus saaren pinta-alan mukaan Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin lomarakentamiseen sopivia (geoekologinen suositusluokka I). Mitoitus on normaalisti 6,0 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 5,5-6,5 loma-asuntoja / muunnettu rantakm. Saarirannat alle 20 ha:n saarissa ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä saaren pinta-alaan perustuvana. Saaren koko alle 1,0 ha Rakennusoikeus Ei rakennusoikeutta 1-2 ha Yksi rakennuspaikka 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rakennuspaikka alkavaa kolmea ha:a kohti yli 20 ha RYHMÄ E mitoitus vesistön pinta-alan mukaan Rakennusoikeus kuten mantereella Pienvesistöt lammet alle 10 ha sekä alle 50 m levyisten jokien rannat ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä erityisperustein.

35 Alle 1 ha lammilla ei ole rakennusoikeutta 32 Mitoitus lampien osalta 1 rakennuspaikka / 2,5 vesi-ha sekä pienten jokien osalta 2 rakennuspaikkaa / todellinen joki-km. Mitoitettavina jokina tarkasteltavia vesistöjä ovat vain Rutajoki ja Kälkäjoki, muut joet ja purot rajataan rantaosayleiskaavan ulkopuolelle. Rantasaunat Asuinrakennuksiin tai maatiloihin liittyvät uudet ja olevat rantasaunat osoitetaan erillisellä symbolilla kaavakartalle. 4.6 Rakennusoikeuden sijoitusperiaatteet Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan hyvän kaavoitustavan mukaisesti useamman rakennuspaikan ryhmiin aina kun se on mahdollista, maanomistusolot, luonnonympäristö ja maasto-olosuhteet huomioon ottaen. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan maanomistajien toiveet mahdollisuuksien mukaan kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa. Rakennusoikeuden siirrot Omistaja- tai emätilakohtaisesti pyritään rakennusoikeuksien siirtoon, aina kun siihen on mahdollisuus, seuraavien periaatteiden mukaisesti: Saarista mantereelle Virkistysalueilta rakennettavaksi suunnitelluille alueille Maisemallisesti tai kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille Erityisiä luonnonarvoja omaavilta alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille Vesistön sietokyvyn kannalta heikoilta alueilta selkävesille Suurten yhtenäisten maisema-, virkistys- ja suojelualueiden muodostamilta yhtenäisiltä rakentamattomilta alueilta jo rakennetuille alueille. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeuksia voidaan tarpeen mukaan siirtää alueelta toiselle

36 Rakentamattomat tilat 33 Rakentamattomat tilat, joilla rakennus- tai poikkeuslupa on rauennut mutta joilla ei olisi rakennusoikeutta jäljellä mitoitusnormien perusteella, voidaan myöntää rakennusoikeus, mikäli se ei kohtuuttomasti vaikeuta kaavoitusta eikä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Rakentamattomat tilat, joilla ei ole lainkaan myönnetty rakennus- tai poikkeuslupaa ja joilla ei olisi rakennusoikeutta jäljellä yleisten mitoitusnormien perusteella, voidaan myöntää rakennusoikeus, jos kaikki seuraavat neljä edellytystä ovat voimassa: Kohtuullistamisperiaate tila on muodostettu rakennuspaikaksi ja kunta on hyväksynyt lohkomisen rakennuspaikaksi ja se ei kohtuuttomasti vaikeuta kaavoitusta se ei kohtuuttomasti vaikeuta maanomistajien tasapuolista kohtelua Edellä esitetty palvelee rakennusoikeuden laskentaohjeena. Mikäli ohjeiden soveltaminen johtaa selvästi kohtuuttomuuksiin, on niistä mahdollista erityisin perustein poiketa, esim. silloin jos maanomistajalla ei ole muita rakentamiskelpoisia kohteita. 5 YLEISKAAVARATKAISUN KUVAUS 5.1 Maankäyttövaihtoehdot Koska kyseessä on rantayleiskaava, jolla järjestetään yksinomaan lähinnä rantojen loma-asuinrakentamisen maankäyttöä, ei vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ole esitetty. Vaihtoehtoiset maakäyttöratkaisut liittyvät lähinnä yksittäisten uusien rakennuspaikkojen sijoittumiseen. 5.2 Kaavaratkaisun kuvaus Kaava-alueen rakennuskanta koostuu pääasiassa loma-asunnoista. Varsinaisena tarkastelualueena kaavassa on ollut vesistöjen rantavyöhyke n. 200 m alue rantaviivasta. Kaava-alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Kumottavan Rutajärven rantaosayleiskaavan alueella on useita järviä ja lampia, joiden rantavyöhykkeet on osoitettu SL-merkinnällä niillä alueilla, jotka kuuluvat Haapasuo- Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi Natura alueeseen. Rutajärven rantayleiskaavassa osoitetut rantavyöhykkeen ulkopuoliset M-alueet on kumottu ja jätetty uudelleen kaavoittamatta. Kumoamisen kohteena olevan Rutajärven rantaosayleiskaavan osalta uusi kaava on lähinnä olemassa olevan tilanteen toteava. Muutoksia vanhaan kaavaan nähden on tullut lähinnä aluerajauksiin ja käyttötarkoituksen muutoksiin. Kaavamuutoksen myötä tämän alueen mitoitus ja rakennusoikeudet täsmentyvät ja ovat kaavan hyväksymisen jälkeen yhteneväiset muiden Joutsan rantayleiskaavojen kanssa.

37 5.3 Kokonaisrakenne ja mitoitus 169WWE0303 Suunnittelualueella on rantaviivaa n. 292 km, josta rakennusoikeuden määrittelyssä on huomioitu muunnettuna rantaviivana 113 km. Rakennusoikeus on määritelty tilakohtaisesti. Kaava-alueen kokonaismitoitus määräytyy seuraavasti: Todellinen rantaviiva 292 km Muunnettu rantaviiva 113 km Sijoitettu rakennusoikeus 707 rakennuspaikkaa Sijoitetuilla rakennuspaikoilla tarkoitetaan olevia ja uusia rakennuspaikkoja sekä vahvistettujen rantakaavojen tontteja. Sijoitetuista rakennuspaikoista olevia rakennuspaikkoja on 537 ja uusia 168. Olevista rakennuspaikoista 52 on vahvistetuissa ranta-asemakaavoissa jo osoitettuja rakennuspaikkoja. Käytettynä rakennusoikeutena on huomioitu rakennuspaikat, jotka on osoitettu korvattaviksi Rutajärven rantayleiskaavassa. Korvattuja rakennuspaikkoja on 49 kappaletta. Olemassa olevan tilanteen mukainen rakentamistiheys alueella on 4,75 rp/ muunnettu rantaviivakilometri. Kaavan myötä rakentamistiheydeksi muodostuu 6,23 rp/ muunnettu rantaviivakilometri. Mitoituksesta poikkeaminen Joidenkin emätilojen kohdalla mitoituksen ylittyminen johtuu jo toteutuneesta maankäytöstä Maankäyttö Suunnittelualueen oleva rakennuskanta on inventoitu Joutsan kunnan rakennusvalvonnan tietojen perusteella. Olevat asuin- ja loma-asuinrakennukset sekä asuin- ja vapaa-ajanasunnoille myönnetyt voimassa olevat rakennusluvat on merkitty kartalle oleviksi rakennuspaikoiksi. Ranta-asemakaavoissa osoitetut rakennuspaikat on merkitty kaavaan olemassa olevina rakennuspaikkoina. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty ottamaan huomioon maanomistajien toiveet niin ettei luonto- ja maisemaselvityksen mukaisia arvokkaita alueita ja kohteita vaaranneta. Rantayleiskaavassa on osoitettu kullekin kiinteistölle kuuluva rakennusoikeus eli rakennuspaikkojen määrä. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan hyvän kaavoitustavan mukaisesti useamman rakennuspaikan ryhmiin aina kun se on ollut maanomitusolot, luonnonympäristö ja maasto-olosuhteet huomioon ottaen mahdollista.

38 35 Aluevaraus Aluevarauksen Olevat rakennuspaikat pinta-ala (ha) Ranta-alue Muu alue (tausta-alue) AM - - AP 75 ET M MA MT MY RA RM W Yhteensä Kaikki rp:t yhteensä 707 Olevat yht. 537 Uudet yht. 170 Kuva 17 Yleiskaavaluonnoksen tilastotietoja. Uudet rakennuspaikat Ranta-alue Muu alue (tausta-alue) Ympärivuotinen asutus Uusi rakennusoikeus on kaavassa osoitettu pääasiassa loma-asutukseen. Vakituinen asutus on tiheintä Rutajärven rannoilla 5-10 km säteellä Levonmäen kuntakeskuksesta. Uusien vakituisen asumisen rakennuspaikkojen AP sijoittamisessa käytetään perusteena ympäröivää maankäyttöä, tieyhteyksiä, mahdollista kunnallisteknisiä valmiuksia sekä emätilan jäljellä olevaa mitoitusta. Käyttötarkoituksia on tarkastettu kaavatyön aikana. Vakituinen asutus on osoitettu kaavassa merkinnällä AP ja maatilojen talouskeskukset aluemerkinnällä AM. Numero AP- ja AM-merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Symboleilla on osoitettu rakennuspaikkojen ohjeellinen sijainti. Rakennusten tarkempi sijainti rakennuspaikalla määritellään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Olemassa olevia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu 75 kpl. AP alueella rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen, saunarakennuksen erillisen savusaunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 8% rakennuspaikan pinta-alasta, ei kuitenkaan yli 350 k-m². Uuden rakennuspaikan tulee olla vähintään 5000 m². AM alueella rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi 2-kerroksista asuinrakennusta ja rantasaunan. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 600 k-m². Käyttötarkoitusmerkinnällä A on osoitettu asemakaavoitettavaksi tarkoitettu alue.