IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT

2 ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous > 13 maatilaa AM + pellot MA ja MT, alueella ei ole maatalouden suuryksikköjä Metsätalous > metsäkoneyrittäjät ATY Porotalous > ei sijoitu alueelle mutta viereen Turvetuotanto > ei sijoitu alueelle, työllistää asukkaita paljon uusia selvitysalueita maakuntakaavassa! JALOSTUS Teollisuus > 7 pienyritystä ATY + juustola reunalla Käsityö-taide > 1 pahkanikkari ATY PALVELUT Julkiset palvelut: koulu Ervastissa, muut koulut osoitettu lähipalvelualueksi P, samoin nuorisoseurantalo Yksityiset palvelut: kauppa Ervastissa ja Kipinässä juustolan tiloissa (ulkoreunalla), matkailupalveluja Hilturanta, Myllysaari ja Eeten, uusia kaavoitettu > UUDET MATKAILUPALVELUALUEET RM-2 / 500 Lomakylä / kalakenttä 9 > 8 kpl Kipinän Vuormankosket 3 kpl Petäjäkangas 2, toinen 350 k-m 2 Ervasti, Keruni, asemakaavoitettava UPM Yli-Kurki, Lapinkoski 2 aluetta, asemakaavoitettavia alueita, upm + yksityinen > yksittäisiksi RA tonteiksi Kellolampi, 2 kpl valtion ja yksityisen maat Haapuan Helanniemi, 1 kpl valtion maalla

3

4 KIPINÄ PETÄJÄKANGAS

5

6 ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN VAKINAINEN ASUMINEN keskitetty oleviin kyliin AT-1, AT-2 ja AT-3, Haja-asutus on osoitettu merkinnällä A. Kylille lasketut uudet rakennuspaikat on osoitettu usein asunnon symbolilla. > suurempi rakennusoikeus eli 10% - 20% tontin pinta-alasta. LOMA-ASUMINEN RA-1, RA-2, RA-3, RA-4, RP-1 on pyritty ohjaamaan kyliin tai olevien loma-asuntojen ryhmiin > emätilalaskenta kuitenkin hajauttaa rakennusoikeuden melko tasaisesti koko suunnittelualueelle Tulva-alueille laskettu rakennusoikeus on siirretty ensisijaisesti kylillä oleville palstoille

7 AT-1 Rantavyöhykkeellä olevia 60 + uusia 20 = noin 80 rakennuspaikkaa Rv takana noin 90 rp AT-2 Rantavyöhykkeellä = 56 rp Rv takana 32+1 = 33 rp AT-3 Rantavyöhykkeellä 46+8= 54 rp Rv takana 71+8= 78 rp A Rantavyöhykkeellä 47+12= 59 rp Rv takana 51+6=57 rp Yhteensä noin 500 rakennuspaikkaa Rantavyöhykkeellä 248 rp Rv takana 257 rp

8 RA-1 kyläalue Rantavyöhykkeellä olevat 15 + uudet 25= 40 rakennuspaikkaa Rv takana 2+4= 6 rp RA-2 maaseutualue Rantavyöhykkeellä =205 rp Rv takana 47+35= 82 rp RA-3 tulva-alue Rantavyöhykkeellä olevat 147 rp Rv takana 11+5=16 rp RA-4 erämaa-alue Rantavyöhykkeellä 9+24= 33 kpl rv takana 32 rp RP-1 ryhmäpuutarha-alue 2 kpl yksityisten mailla > noin palstaa / alue Yhteensä n. 570 rakennuspaikkaa Rantavyöhykkeellä 425 rp Rv takana 138 rp

9 Uutta ja vanhaa lomaasumisen tyyliä molemmissa rakentaminen on pienimittakaavaista ja tilat hajautettu useisiin rakennuksiin

10 RAKENTAMISEN KOKONAISMÄÄRÄT läntisellä osa-alueella

11 RAKENTAMISEN KOKONAISMÄÄRÄT itäisellä osa-alueella

12 Muutos nykytilanteesta ehdotukseen > uudet rakennuspaikat on sijoitettu jo ennestään rakennetuille rannoille, jossa vapaata rantaviivaa on ollut alle 250 m. LÄNSIPUOLI Rakennettua rantaa 20->21 km Vapaata rantaviivaa 133->132 km Rakennettu 13,5% ><86,5%vapaata Olevia rakennuspaikkoja rantavyöhykkeellä 257 kpl Uusia rakennuspaikkoja 99 kpl + rv ulkopuolelle siirrettyjä 67 kpl Kasvu rantavyöhykkeellä 39% Koko osa-alueella on 435 olevaa rakennuspaikkaa, joista asuntoja 208 loma-asuntoja 227 ITÄPUOLI Rakennettua rantaa 19-> 27 km Vapaata rantaviivaa 128-> 120 km Rakennettu 18,8 %>< 81,2% vapaata Olevia rakennuspaikkoja rantavyöhykkeellä 260 kpl Uusia rakennuspaikkoja 120 kpl + rv ulkopuolelle siirrettyjä 19 kpl Kasvu rantavyöhykkeellä 46 % Koko osa-alueella on 396 olevaa rakennuspaikkaa, joista asuntoja 226 loma-asuntoja 170

13 LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO - Uusia tonttiteitä tarvitaan hyvin vähän - Uusi paikallistieyhteys on osoitettu Kipinässä valtatieltä Kollajantielle - Kevytliikenteen yhteystarpeita on Kipinän keskustassa ja taajaman itäpuolen lievealueella - uusia vesijohto- ja viemärilinjoja ei ole osoitettu > tekeillä on vesihuollon yleissuunnitelma

14

15

16 VIRKISTYSALUEET JA REITIT

17 Kollajanputaat, monimuotoinen retkeilyja melontamaisema

18

19 ARVOKKAAT ALUEET LUONNONSUOJELUALUEET / NATURA 2000: Sotkajärvi SL-1 POHJAVESIALUEET pv-1 ja pv-2 Riepukangas, Kipinä, Kollajaniemi, Ojalankangas, Patokangas, Rutoharju Naiskangas-Kollaja? MONIMUOTOISET LUONTOALUEET kasvi- ja eläinlajit, perinnemaisemat luo LSL NOJALLA SUOJELLUT ALUEET Haapuanoja, sl-1 MAISEMALLISESTI ARVOKKAAT ALUEET Iijoen keskijuoksu ja Aittojärvi-Kyngäs (vk) ma-1 Kollaja, Petäjäkangas, Kurenkoski, Sotka (mk) ma-2 Kollajanputaat, Jongunsuvanto, Sotkavaara- Jaaskamovaara, Kurki, Lapinkoski-Ylikurki, Kellolampi ja Räpättävänkoski ma-1.1 (osa-alueet vk-alueella) Vuormankoski, Naisjärven putaat, Porkunputraat, ma-3 ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT sk 2-3 Hilturanta (vk) rky Kollajaniemi-Kollaja, Petäjäkangas, Sotkajärvi, Kurki (mk) Rättilä, Seiteri-Konttila, Riepula, Kipinä, Vuorma, Ollikuiva, Ahosenranta-Hakulinranta, Lukkarinlahti, Salmula, Pirinranta, Ervasti, Yli-Kurki, Kellolampi (pk) MAAKUNNALLISESTI JA PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKOHTEET sr n. 95 kpl

20 Sotkajärven natura-alue valtakunnallisesti arvokas maisema-alue maakunnallisesti arvokas Sotkajärven kulttuuriympäristö perinnemaisemat (tulvaniityt) luonnontilaiset sivupurot silmälläpidettävät kasvilajit tulva-alue arvokas kylänraitti

21

22

23

24

25 RAKENTAMISTAPA Valtakunnallisena tavoitteena on pudottaa rajusti energian kulutusta vuoteen 2050 mennessä, lähes 0-energiatasolle. Suurin osa energiasta kuluu rakennuskannan tuottamiseen ja ylläpitoon sekä liikenteeseen, joten niissä on myös suurin säästöpotentiaali. Tavoite edellyttää että uusi rakennuskanta on ns. passiivienergiataloja tai 0-energiataloja, joiden kulutus on hyvin pieni ja energiaa kerätään esim. tontilta maalämpönä ja aurinkokeräimin katoilta. Oleviin, sähkölämmitteisiin huoneistoihin tulisi vaihtaa ilmalämpöpumput tai puulla lämmitettävä varaava uuni. Loma-asuntojen tulee olla kooltaan kohtuullisia, ei ylimitoitettuja. Rakennuksiin tulee suunnitella erilaisia lämpövyöhykkeitä ja ne tulisi voida jättää kylmilleen, jos käyttöä ei ole jatkuvasti. Asunnoissa huolto- ja varastotilat tulisi sijoittaa kylmiin piharakennuksiin kuten vielä 1950-luvulla oli tapana.