Mediakasvatuksessa tärkeintä on pohtia yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "medi@lukutaito.fi Mediakasvatuksessa tärkeintä on pohtia yhdessä"

Transkriptio

1 Oppiva Mediakasvatuksessa tärkeintä on pohtia yhdessä Kiinalaiset rehtorit tulevat lukio-oppiin Kasvatus ja opetus saman hallinnon alle Tampereella Koulu-coach aloitti

2 Maailma muuttuu eskoseni huomaatko sen? Elämä länsimaisissa yhteiskunnissa on yhä enemmän medioiden ympäröimää. Se merkitsee sitä, että elämä on myös entistä enemmän medioiden välittämää ja värittämää. Emme törmää informaatio- ja viestintäteknologian sovelluksiin ai noastaan perinteisissä medioissa, paletissa on mukana tänä päivänä jo monia uusia mediamuotoja. Arkisimmat esimerkit lienevät internet ja nykyinen monitoiminen kännykkä. Ajattelua voidaan laajentaa vielä tätäkin laveammalle, sillä informaatio- ja viestintäteknologia on läsnä monissa arkipäivän sovelluksissa. Esimerkiksi pankkiasiat verkossa ovat arkea jo hyvin monille, ja tällä hetkellä puhutaan paljon esimerkiksi terveydenhuollon tehostamismahdollisuuksista informaatio- ja viestintäteknologian avulla. Jos mediat ja mediateknologiat värittävät elämäämme yhä enemmän, on entistä tärkeämpää olla toimintakykyinen medioiden puristuksessa. Toimintakyky tarkoittaa niin kykyä tulkita medioiden moninaisia viestejä kuin kykyä aktiivisesti käyttää näitä erilaisia medioita ja itse tuottaa niihin sisältöjä ja merkityksiä. Tarvitaan digitaalista kompetenssia! Jotta yhtälö olisi vielä haastavampi, vaatimukset kasvavat ja muuttuvat koko ajan. Paljon puhutaan siitä, miten yhteiskuntamme tuntuu muuttuvan yhä nopeammin ja vauhti tuntuu kiihtyvän vuosi vuodelta. Tietyllä tavalla tämä muutos on vain pintaa. On olemassa 30 vuoden sääntö. Sen mukaan viisi viime vuosisataa ovat käytännössä osoittaneet, että uusien ajatusten juurtuminen kulttuuriin kestää keskimäärin 30 vuotta. Huh, moni huokaisee helpotuksesta. Mutta valitettavasti muutosvauhti ei kuitenkaan ole pelkkää harhaa, koska uusia, erilaisia teknologioita, vimpaimia ja palveluja tulee tarjolle kiihtyvällä tahdilla. Tilanne ei ole kuluttajan ja kansalaisen kannalta yhtään helpompi, koska hän ei tiedä, mikä asia juurtuu kulttuuriin pitkällä aikavälillä. Myös vain tässä ja nyt olevat asiat on hallittava vaikka huomenna niiden tilalla on mahdollisesti jo jotain aivan muuta Lisäksi globalisoituvassa maailmassa kuilu informaatio- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ja sen ulkopuolelle jäävien kesken kasvaa. Läntinen maailma kehittyy entistä nopeammin viestintäteknologiaa hyödyntäväksi ja taloudellinen kasvu saa uutta vauhtia tästä kehityksestä. Kehitysmaissa uhkana on jääminen täysin kehityksen ulkopuolelle. Digitaalisen kompetenssin ala on laaja ja ihmisten kosketus medioihin kovin erilainen erilaisissa tilanteissa. Sen vuoksi on äärettömän tärkeää synnyttää vuoropuhelua eri tahojen välille ja saada aikaan tilanteita, jossa vuoropuhelua voidaan käydä luontevasti. Keskeisesti medialukutaito, mediakompetenssi ja digitaalinen kompetenssi koskettavat vanhempia, opettajia ja muita kasvattajia. Liian helposti vastuu kuitenkin sälytetään pelkästään näiden tahojen harteille, kun kyse on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeästä asiasta. Vaikka koulu antaisi hyvät tiedot siitä, miten vastata tämän päivän haasteisiin, huominen päivä voi olla toisennäköinen ja sen tarjoamat haasteet erilaisia. Taitojen ja tietoisuuden ylläpitäminen ja päivittäminen on mediakompetenssin suurin haaste. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan niin kasvattajia, mediasisältöjen tuottajia, uutta informaatio- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä toimijoita kuin aktiivisia kansalaisia. Mukaan keskusteluun ja mediakentän kehittämiseen tulisi saada opettajien ja muiden kasvattajien lisäksi ehdottomasti medioiden sisältöjen tuottajat sekä yhteiskunnan palvelujen rakentajat niin julkiset kuin yksityisetkin. Foorumin ristikkäiselle vuoropuhelulle tarjoaa toukokuussa Tampereella järjestettävä kansainvälinen Media Skills and Competence -konferenssi. Se tulee tarpeeseen, sillä ilman digitaalista lukutaitoa ei pärjää kukaan! Marja Heinonen Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio Lehti tamperelaisesta oppimisesta ja osaamisesta Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Markkinointipäällikkö Johanna Heikkilä Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kansi: Tiina Lautamäki Painopaikka: Uusi Kivipaino Lisäkappaleiden tilaus: 2 Oppiva Tampere

3 HUHTIKUU Medialukutaitoinen toimii, arvioi ja valikoi Dosentti Sirkku Kotilaisen mielestä mediakasvatus on kansalaisoikeus 6 Tärkeintä on tehdä ja pohtia yhdessä Perinteinen opettaminen ei oikeastaan kuulu mediakasvatukseen, professori Juha Suoranta sanoo 9 Sukellus.fi otti vastuun tsunami-viestinnästä 10 Internet hämärtää plagioinnin rajoja 12 Paikallista lastenkulttuuria tarvitaan juuri nyt Tampereen vahvuuksia ovat laatu ja monipuolisuus 15 Uraputki voi alkaa Akusta 20 Hyvin tehty! Kissanmaan koululaiset tekivät selviytymisoppaan 22 Voitto olisi makea Sokerileipuri Aini Kaikko valmistautuu Ammattitaidon MM-kisoihin 24 Koulu-coach aloitti Pirkanmaalla 26 Voisiko olla toisin? Vuoden äidinkielenopettaja Marja Leena Koli kannustaa kyselemään Oppiva Tampere 3

4 Tietoyhteiskuntastrategioissa mediaosaamista painotetaan usein kilpailutekijänä. Dosentti Sirkku Kotilaisen mielestä tämä näkökulma on liian kapea ja tietotekninen. Medialukutaidosta ja -kasvatuksesta puhutaan nykyisin paljon, mutta kuinka monelle ne ovat tuttuja asioita? Kenelle medialukutaidon opettaminen oikeastaan kuuluu? Kaikille aikuisille, vastaavat tässä lehdessä haastatellut mediakasvatuksen asiantuntijat. Professori Juha Suorannan mukaan tärkeintä mediakasvatuksessa on henkinen valmius kohdata uutta. Se on mahdollisuus luoda kouluoppimiseen yhdessä etsimisen ja löytämisen iloa. Medialukutaitoinen toimii, arvi Isossa-Britanniassa media literacy on jo kirjattu viestintälakiin. Miksei näin tehtäisi meilläkin, voidaanhan mediakasvatusta Yhtenäisen perusopetuksen toteuttavat uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään syksyllä Tavoitteena on turvata oppilaalle yhtenäinen koulupolku, jossa ei ole yläasteelle siirtymisen kaltaisia hankalia solmukohtia. Uudistuksen toteuttaminen vaatii monenlaisia asioita. oppiainetta. Opettajilta se edellyttää nykyistä enemmän oppiaine- ja luokka-asterajat ylittävää vuorovaikutusta ja yhteistä pedagogista suunnittelua. Kouluissa tarvitaan uutta toimintakulttuuria tukevia ratkaisuja. Tampereella kehitettiin yhtenäistä perusopetusta edistäviä, opettajien yhteistyötä ja koulun yhteisöllisyyttä tukevia tävänä aihekokonaisuutena. toimintatapoja Kohti yhtenäistä peruskoulua -projektissa. Vuosiluokat 1 9 sisältävissä Amurin ja Etelä-Hervannan kouluissa toteutettu hanke päättyi joulukuussa pitää tietoyhteiskunnan uutena kansalaisoikeutena. Jos mediakasvatus sisällytettäisiin lakiin ja asetuksiin, tämä vauhdittaisi varmasti myös mediakasvatuksen koulutuksen järjestämistä, mediakasvatuksen dosentti, tutkija Sirkku Kotilainen sanoo. Mediakasvatuksessa on sentään kysymys meille kaikille välttämättömien tietoyhteiskuntataitojen opettamisesta. Kysymys on jopa elämänhallinnasta, kun palvelu toisensa jälkeen siirtyy verkkoon. Media kuuluu kasvu- ja elinympäristöömme varhaislapsuudesta lähtien. Siksi mediakasvatusta ei ole varaa ohittaa varsinkaan opettajankoulutuksessa. Käytännössä mediakasvatuksen toteutuminen koulussa on edelleen kiinni yksittäisten opettajien henkilökohtaisista mediataidoista, kiinnostuksesta ja rohkeudesta tarttua teemaan. Arkisessa työssä esteeksi nousee usein myös pula resursseista. Ajatellaanpa esimerkiksi viime syksynä lukioihin tullutta vapaaehtoista median lukiodiplomia, joka sinänsä on iso edistysaskel. Koska lisää opetusaikaa ja henkilöresursseja ei kuitenkaan ole saatavilla, varsinkin pienissä lukioissa mahdollisuus suorittaa diplomi on pitkälti kiinni siitä, saadaanko mukaan mahdollisimman monta Kysymys ei ole siten yksinomaan opettajan taidoista, vaan myös koulun opetuskulttuurista eli taipuuko se yhteistyöhön. Entä kuka opettajista ottaa vastuun diplomiopintojen koordinoinnista, Kotilainen kysyy. Uusissa lukion ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa viestintä ja mediataidot ovat mukana opetusta eheyt- Käsittelyä aihekokonaisuutena puol- 4 Oppiva Tampere

5 Resurssiongelmien kanssa painiskeleva koulu voisi tehdä mediakasvatuksessa yhteistyötä esimerkiksi paikallisen kirjaston kanssa, Sirkku Kotilainen ehdottaa. ja todellisia käytännön tekoja ja tekijöitä. Mediakasvatus on saatava pois koulutusohjelmien reuna-alueilta ja kiinnitettävä se tutkintoihin, olipa kyseessä kasvatustiede, tiedotusoppi, nuorisotyö, kulttuuri- tai sosiaalialat, hän painottaa. Koordinointia tarvitaan oi ja valikoi taa se, että median voi ottaa esille monissa oppiaineissa. Jos koulussa olisi erikseen yhden opettajan opettama media opin tai mediatiedon oppiaine, tarkastelun näkökulma saattaisi kaventua. Ehkä mediakasvatuksen pitäisi kuitenkin olla itsenäinen oppiaine. Näin sille luotaisiin vakiintunut asema myös opettajankoulutuksessa. Nythän opettajakokelas voi halutessaan ohittaa teeman kokonaan, Kotilainen sanoo. Mediakasvatus osaksi tutkintoja Eri oppiaineisiin soveltuva mediakasvatus on itsekin aidosti monitieteinen kokonaisuus. Kotilaisen mukaan tästä seuraa, että yliopistossa mediakasvatus ajelehtii tieteiden risteyksessä ilman kotipesää. Se ei kiinnity yksinomaan kasvatustieteeseen tai tiedotusoppiin. Eri oppialat näkevät mediakasvatuksen sisällöt ja tavoitteet eri tavoin. Kasvatustieteessä on viety verkko-oppimista viime vuosina tehokkaasti eteenpäin, mutta mediakasvatuksessa kyse on paljon muustakin. Media on viestintävälineitä ja tekniikkaa. Media on myös erilaisia ilmaisun ja julkaisemisen muotoja sekä taloudellisia toimintarakenteita. Myös käyttäjä on osa mediaa omine kulutustapoineen ja mahdollisuuksineen vaikuttaa vaikkapa kertomuksen rakentumiseen. Kriittiset mediataidot eivät siten synny ainoastaan teknologian hallinnasta. Tarvitaan ehdottomasti myös kykyä kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen arviointiin ja tulkintaan. Tarvitaan taitoa avata median toimintaprosesseja ja tietoa taloudellisista taustoista. Kotilainen perääkin tieteenalojen yhteistyötä eri näkökulmien yhdistämisessä Kuinka mediakompetensseja voidaan välittää jo ammatissa toimiville pedagogeille? Sirkku Kotilaisen mielestä kirjastot ja erilaiset kulttuuritoimijat voivat olla tässä hyvänä tukena. Esimerkiksi elokuvakasvatuksen alueelliset toimijat ovat aktiivisia ja tarjoavat jo useissa maakunnissa kouluille erilaisia mediatyöpajoja. Opetushallituksen jär- Mediakasvatus ajelehtii tieteiden risteyksessä. jestämä täydennyskoulutus on lisääntynyt, mutta median ja pe dagogiikan alojen pätevistä kouluttajista on edelleen huutava pula. Opetan itsekin tänä keväänä useilla mediakursseilla Hämeenlinnasta Pelloon virkatyöni ohella, hän kertoo. Kotilainen on puoltanut yhdessä muiden alan tutkijoiden kanssa kansallisen mediakasvatuksen koordinaatiokeskuksen perustamista. Se tuottaisi oppimateriaalia ja antaisi myös koulutusta. Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus, Sanomalehtien liitto ja Aikakauslehtien liitto tekevät hyvää työtä oppimateriaalin tuottajina ja kouluttajina. Myös Yleisradio tuottaa oppimateriaalia. Yksittäiselle opettajalle saattaa kuitenkin olla pulmallista löytää tietoa tarjonnasta ja siitä, miten materiaaleja voi soveltaa opetuksessa. Valtakunnallinen koordinointi auttaisi ja osaltaan edistäisi mediakasvatuksen toteutumista, Kotilainen sanoo. Sirkku Kotilainen väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2001 aiheenaan mediakulttuurin haasteet opettajankoulutukselle. Opettajien mediakasvatuksen täydennyskouluttajana yli kymmenen vuoden ajan toiminut Kotilainen on tutkinut muun muassa verkkoyhteisöjen kehittymistä ja julkaissut runsaasti mediakasvatuksen verkkomateriaalia. Yksi uusimmista on lukiolaisille suunnattu Median maailma, jonka sisällöntuotannosta hän vastaa yhdessä tyttärensä, toisen polven mediakasvattajaksi tänä keväänä valmistuvan Suvi Tuomisen kanssa. Oppiva Tampere 5

6 Tärkeintä on tehdä ja pohtia yhdessä Koulu ja vanhemmat ovat edelleen kasvatuksen tukipilareita. Perinteinen opettaminen ei oikeastaan kuulu mediakasvatukseen. Se on enemmänkin yhdessä tekemistä ja mediailmiöiden pohdiskelemista, sanoo tamperelainen kasvatustieteen professori, mediakasvatuksen tutkija ja aiheesta paljon kirjoittanut Juha Suoranta. Nykyisin kaikkialle ulottuvasta mediakulttuurista on tullut väkevä kasvatustekijä. Sen voimasta saa käsityksen, jos ajattelee sitä informaation, kuvien, viestien ja merkityksien määrää, jonka lapset saavat jo ennen kouluikää. Se vastaa usean vuoden koulunkäyntiä ja tarkoittaa, että lapsille on kehittynyt ennen kouluunmenoa niin hyvässä kuin pahassa monenlaisia käsityksiä ja taitoja, joita ei saada koulussa. Suorannan mukaan kasvattajina saatamme nähdä tässä lähes yksinomaan uhkia: media tuo maailman liian liki lasta ja pyrkii tarjoamaan liian paljon liian nuorille, puhumattakaan kaiken kaupallistumisesta. Kulttuuriministeri Karpelan herättämä mediaväkivaltakeskustelu osoittaa hyvää tahtoa mediakasvatuksen kysymyksiä kohtaan, mutta nykyperspektiivistä katsoen näkökulma on aivan liian kapea. Mediakulttuuria koskevissa kysymyksissä tarvitaan enemmän erottelukykyä ja pohdittua tietoa, ei luuloja, jotka ruokkivat turhiakin uhkakuvia. Suorannan mielestä nykyistä enemmän pitäisi tutkia ja keskustella siitä, kuinka lapset ja nuoret oppivat oppimaan uusia tietoja ja taitoja varsin itsenäisesti ilman kasvattavaa tahoa. Kannattaisi virittää pohdintaa myös median käytöstä osana eriytyviä elämäntapoja: Onko se passiivista television tuijottamista? Vai onko se aktiivista elämää, johon kuuluvat netti ja oheislaitteet sekä kulttuuriharrastuksia? Mediakulttuurin käytännöt ovat luonteeltaan rajoja ylittäviä, yhteisöllisiä ja kansainvälisiä. Ajatellaan vaikkapa yhä useammalle arkisia asioita, kuten sähköpostia, chatteja tai blogeja. Ne ovat muuttaneet pysyvästi tapaa hahmottaa maailmaa ja omaa asemaa siinä. Tukipilareina koti ja koulu Mikä sitten on vanhempien ja koulun rooli mediakulttuurin puristuksessa? Koulu ja vanhemmat ovat edelleen lasten kasvatuksen tukipilareita. Kiinnostus lasten maailmaan ja vuorovaikutus luovat kasvatussuhteen, jossa kehittyy tuiki tarpeellinen median arvostelukyky ja eettinen ihmisyys. Siihen kuuluvat itsestä huolehtiminen ja muista välittäminen, Suoranta sanoo. Mediakasvatus on yksi tapa hankkia taitoja, joilla selviää nykyisessä mediamyllytyksessä. Mediakasvatus kuuluu kaikille. Mitä varhemmin, sitä parempi, hän huomauttaa. Suomessa on mediakasvatusta oikeastaan yllättävänkin monipuolisesti, mutta meiltä puuttuu mediakasvatusta koordinoiva tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se olisi tarpeen erityisesti niille opettajille, jotka ovat epätietoisia omista taidoistaan ja mediakasvatuksen tarpeellisuudesta. Mielestäni mediakasvatus on ennen kaikkea henkistä valmiutta kohdata uutta. Se on avoimuutta, kokeilunhalua ja mahdollisuus luoda kouluoppimiseen yhdessä etsimisen ja löytämisen iloa, Juha Suoranta sanoo. Ilman omaa kokemusta ei voi opettaa Media on nykyisin mukana lasten elämässä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, joten sitä ei saa sivuuttaa lastentarhanopettajienkaan koulutuksessa. Tavoitteena on, että tulevat ammattilaiset kykenevät tukemaan lasta mediamaailman jäsentämisessä, sanoo äidinkielen ja puheviestinnän lehtori Sirkka-Liisa Heinonen Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen yksiköstä. Mediakasvatus on meillä esillä kuvataide- ja musiikkikasvatuksessa. Kuvataidekasvatuksessa teemme esimerkiksi animaatioita tietokoneella. Videota käytämme draamaopetuksessa. Opetuksessa on kuvan, äänen ja myös hiljaisuuden tutkimista. Yksi perinteinen teemamme on satu, jonka sisältöä tulkitsemme eri aikojen valossa ja eri konteksteissa. Opettajan työssä tarvitaan ennen kaikkea kykyä dialogiin lasten kanssa. Työ on dialogia myös opetettavan asian kanssa: se on pohdintaa, päätelmiä, arviointia ja vaihtoehtojen näkemistä. Siksi opettajalla pitää olla sekä teoreettista että lujaa kokemuksellista osaamista. Media on hyvä keino avata yhteys lapsen ja taiteen välille. Myös tätä yhteyttä haemme opetuksessa, Heinonen sanoo. 6 Oppiva Tampere

7 Medialukutaidossa kukaan ei ole täysin osaava, mutta siinä voi kehittyä koko ajan entistä sujuvampaan suuntaan, Tapio Varis sanoo. Kasvatuksen uusi mahdollisuus Keskustelu medialukutaidosta on palauttanut meidät kasvatuksen peruskysymyksiin ja pohtimaan, miten elämämme rakentuu. Luomme kuvaa omasta hyvästä elämästä ja median paikasta siinä, Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professori ja Unescon globaalin e-oppimisen professori Tapio Varis sanoo. Kun sähkö ja auto keksittiin, ihmisten odotukset ja vastaavasti myös pelot olivat suhteettomia keksintöihin nähden. Sähkövoiman uskottiin tuovan rauhaa ja harmoniaa maailmaan, auton pelättiin jopa surkastuttavan jalat. Olemme nyt samankaltaisessa tilanteessa, kun keskustelemme ihmiselämän perinpohjaisesti mullistavasta uudesta tieto- ja viestintätekniikasta. Emme vielä edes tiedä, mihin kaikkeen se johtaa. Variksen mukaan keskustelemalla mediakasvatuksen tarpeesta ja medialukutaidoista luomme samalla järjestystä kaaokseen. Kysymys on myös arvoista ja moraalista: mikä tietoverkoissa ja mediaympäristöissä liikuttaessa on oikein ja mikä väärin? Jos esimerkiksi Soneran korkeat johtajat eivät tätä tiedä, miten voi tietää tavallinen ihminenkään, Varis kysyy. Tunteita ja tekniikkaa Tapio Varis määrittelee medialukutaidon yksilön mediaosaamisten kokonaisuudeksi, joka koostuu kyvystä päästä informaation lähteille, analysoida ja arvioida sekä kommunikoida monin eri tavoin. Uuden ilmiön edessä käsitteet ovat pitkään epäselviä, niiden sisällöistä keskusteltaessa ikään kuin haetaan yhteistä ymmärrystä. Näin on ollut aina uusissa ilmiöissä ja innovaatioissa. Määritellessään medialukutaitoa tutkijat ja kasvattajat painottavat eri asioita sen mukaan, mikä heidän taustansa on, jolloin syntyy erilaisia lähestymistapoja ja jännitteitä. Tieteellisesti tämä on hyvin kiehtovaa ja kiinnostavaa! Varis näkee medialukutaidon erilaisina kompetensseina, osaamisten jatkumona, jossa kukaan ei ole täysin osaava, mutta jossa voi koko ajan kehittyä entistä sujuvampaan ja kriittisempään suuntaan. Medialukutaidon käytännön vähimmäistaso on funktionaalinen lukutaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen nykyisin. Siihen kuuluvat arkielämässä tarvittavat tietotekniikan perustaidot, kyky aktiiviseen tiedonhankintaan sekä median luova käyttö, kuten kotisivujen tai videoiden tuottaminen. Funktionaalinen lukutaito liittyy osaksi suurempaa kompetenssien kokonaisuutta, digitaalista lukutaitoa. Digitaalinen lukutaito sisältää teknisten valmiuksien lisäksi median kriittisen arvioinnin ja kyvyn aktiiviseen osallistumiseen sekä henkisiä ominaisuuksia kuten sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja tunteita. Esimerkiksi sosiaalisten verkkojen syntymisessä tunnemaailmalla on keskeinen merkitys, Varis muistuttaa. Oppiva Tampere 7

8 Globaaleissa tietoverkoissa liikkuessamme kohtaamme vieraita kulttuureja, uskontoja ja tapoja. Digitaalinen lukutaito sisältää siten myös kulttuurisen ulottuvuuden. Renessanssi-ihmisen paluu Kirjoitetun sanan 500-vuotinen valtakausi murenee nyt vauhdilla. Verkko-oppimisympäristöt ovat jo tätä päivää. Tapio Variksen mukaan käsillä on myös toinen, opetusteknologian murrostakin suurempi taitekohta. Meillä on nyt tilaisuus kehittää kasvatusajattelua, jota kutsun uudeksi renessanssikasvatukseksi. Siinä tiede, taide, teknologia, humanistiset tieteenalat ja uskonto nähdään ei toisistaan erillään vaan suhteessa toisiinsa. Valistus eriytti tieteet ja taiteet toisistaan, teollisen vallankumouksen jälkeen syntyi jako pehmeisiin humanistisiin tieteisiin ja koviin teknisiin tieteisiin. Tämä on johtanut näköalattomuuteen, vastakkainasetteluihin ja tilaan, jossa eri tieteenalojen on ollut vaikeaa, jopa mahdotonta kommunikoida keskenään, hän sanoo. Varis uskoo, että toimiessamme teknistä osaamista, kognitiota ja tunnetta vaativissa sekä kaikkia aistejamme stimuloivissa mediaympäristöissä ajattelumme muuttuu. Kenties etenemme kohti uudenlaista ihmiskäsitystä ja toimintakulttuuria. Uusrenessanssiajattelun mukaisesti meissä voisi kehittyä vastuuntuntoista ymmärrystä toiminnastamme omassa yhteisössä ja maailmassa. Siinä tehokkuus ja kauneus eivät ole ristiriidassa keskenään, eikä hyödyn tavoittelu korvaa yhteisöllistä vastuuta eikä tiedon ja osaamisen jakamista, Varis sanoo. ECML rakentaa mediakasvatuksen verkostoa Tapio Varis kuuluu Eurooppalaisen medialukutaitokeskuksen (European Centre for Media Literacy ECML) alullepanijoihin. Euroopan komission rahoittaman kaksivuotisen projektin tavoitteena on luoda verkostomainen organisaatio, joka tarjoaa tietoa, koulutusta ja oppimateriaaleja mediakasvatukseen. Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion ja ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen lisäksi muina akateemisina osapuolina ovat kaksi korkeakoulua Italiasta ja Itävallasta. Mukana on myös Microsoft. Tähän mennessä hankkeessa on muun muassa selvitetty medialukutaidon tilaa ja toteutusta Euroopassa. Keskustelua medialukutaidon tarpeellisuudesta käydään muualla Euroopassa samaan tapaan kuin Suomessa. Mediakasvatuksen toteutuksessa olemme muun Euroopan kanssa samalla viivalla, Varis arvioi. Suomesta mediakasvatuksen laboratorio? Pisa-tulosten ansiosta meihin on mediakasvatuksessakin käännetty odottavia ja ihailevia katseita. Suomi olisikin tavallaan hyvä laboratorio medialukutaidon kehittämisessä: Teknologiassa olemme huippua. Suomalaisilla kouluilla on hyvät internet-yhteydet, tosin internetin käytössä opetuksessa on vielä parantamisen varaa. Meillä on myös aika hyvä kielitaito ja herkkyyttä erilaisille arvoille, sillä meillä median sisältöjä pyritään tuomaan monista eri kulttuureista. Olemme myös käytännönläheisiä arkimedian käytössä. Kasvatuksessa ylikansallisuus on kuitenkin paljon mutkikkaampi asia kuin esimerkiksi tekniikassa, kauppatieteissä tai taiteessa. Eri kulttuureissa ja uskonnoissa korostetaan erilaisia asioita ja ominaisuuksia hyvän elämän aineksina. Teknologisesti media on globaalia, mutta sisällöiltään se on kulttuurisesti samalla tavoin johonkin liittyvää kuin kirjallisuus. Elokuvan suhteen puhutaan jopa eri maiden elokuvakulttuurista, mutta ei vielä median suhteen, Tapio Varis sanoo. Haasteenamme on kehittää maailmaa, jossa teknologia auttaa ja palvelee ihmistä. Siksi meidän on jo tänään toimittava humanisteina uudella tavalla, uuden renessanssin hengessä. Media-ajan lukutaito esillä Tampereella Klaus Oesch kirjassa Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen (toim. Tapio Varis) Tampereella pidetään toukokuuta kansainvälinen medialukutaidon Media Skills and Competence -konferenssi. Se kuuluu osana Euroopan komission rahoittamaan Eurooppalainen medialukutaitokeskus -projektiin. Konferenssissa järjestetään rinnakkain alan kansainvälinen tieteellinen tapahtuma ja medialukutaitoa käytännönläheisesti tarkasteleva osuus. Konferenssin aikana kokoontuu myös mediakasvattajien tutkimusverkosto. Medialukutaitoa ei ole aiemmin tarkasteltu Suomessa yhdellä kertaa näin laajasti ja monipuolisesti. Odotamme mukaan alan tutkijoiden lisäksi opettajia ja muita kas vattajia, mediataloja, sisällöntuottajia sekä viestinnän ammattilaisia, kertoo suun nitteluryhmän vetäjä, johtaja Marja Heinonen Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriosta. Suomenkielisessä osuudessa käsitellään uutisten, pelien ja mainosten lukutaitoa. Valmisteilla on myös lähinnä opettajille ja muille mediakasvattajille suunnattu workshop. Tieteellisessä osiossa järjestetään Unescon Global University -projektin istunto, joka välitetään multicasting-videoneuvotteluna ympäri maailmaa. Siihen osallistuu pari sataa yliopistoa muun muassa Pohjoisja Etelä-Amerikasta sekä Venäjältä, Tapio Varis kertoo. Medialukutaidon strategiaa luodaan Pirkanmaalla Pirkanmaan liitto on kutsuttu mukaan Euroopan komission rahoittamaan projektiin, jonka tavoitteena on alueellisten medialukutaitostrategioiden vertailu, vaikuttavuuksien arviointi ja perustan luominen eurooppalaiselle yhteistyölle medialukutaidon kehittämiseksi. Muut hankkeessa olevat maakunnat ovat Piemonte Italiasta, Blekinge Ruotsista, Yorkshire ja Humber Isosta-Britanniasta sekä Brandenburg Saksasta. Asiantuntijaorganisaationa toimii ICT Center Friesland Hollannista. Pirkanmaalle on tarkoitus luoda hankkeen aikana medialukutaitostrategia asiantuntijaseminaarin pohjalta. Hankkeen toteuttaa käytännössä eoppimisen klusteri. Se on verkosto, jonka kautta tieto e-oppimisen tapahtumista ja kehityksestä leviää asiantuntijoiden ja organisaatioiden välillä. eoppimisen klusteriin kuuluvat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupungin elinkeinokeskus ja koulutustoimiala, Akonet-aikuiskoulutusverkosto sekä Tampereen teknologiakeskus Oy. 8 Oppiva Tampere

9 Sukellus.fi otti vastuun tsunami-viestinnästä Viimeistään tsunami-katastrofi osoitti, miten internetissä virtaava kansalaisten keskeinen viestintä, vertaisviestintä, päihittää nopeudessaan perinteisen median. Se osoitti myös, että yksityishenkilötkin voivat ottaa vastuuta tiedonvälityksestä. Kun päätimme julkaista tsunamissa pelastuneiden nimiä sukellus.fisivustolla, emme haastaneet valtionhallintoa kilpailuun tiedonvälityksestä. Halusimme vain osaltamme lievittää sitä suunnatonta huolta, jota ihmiset kokivat läheistensä puolesta, toimitusjohtaja Alex Nieminen painottaa. Nieminen on sukellus.fi-verkkosivuston ylläpitäjä ja yksi seitsenhenkisestä ryhmästä, joka sai vuoden 2005 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon tsunami-katastrofin ammattimaisesta verkkotiedotuksesta. Alex Niemisen joulunvietto Tampereen Pispalassa katkesi tapaninpäivänä uutisiin Kaakkois-Aasian luonnonmullistuksesta. Yritin päivän aikana ottaa yhteyttä ystävääni, sukellusyrittäjä Janne Miikkulaiseen, joka oli Khao Lakissa. Kun Internet luo suuria odotuksia tiedonvälityksen nopeudesta. lopulta sain yhteyden, Miikkulainen toivoi, että välittäisin tsunamista selvinneiden nimiä eteenpäin. Otimme avuksemme sukellus-sivuston ja aloimme julkaista listaa pelastuneista sukellusharrastajista. Varsin pian tekstiviestit alkoivat sisältää muitakin nimiä. Päätös kaikkien julkaisemisesta syntyi nopeasti. Emme takertuneet pohtimaan toimintaamme esimerkiksi yksityisyyden suojan kannalta kyse oli sentään ihmishengistä Sen linjapäätöksen kuitenkin teimme, ettemme julkaise muita kuin pelastuneita. Kateissa olevien luetteleminen ei olisi auttanut ketään. Emme myöskään julkaisseet mitään kuvia. Muutaman päivän kuluttua Alex Nieminen otti yhteyttä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnioon, joka tuki tehtyjä päätöksiä. Hän puolsi nimilistan julkaisemista, koska katastrofia voidaan pitää pakkotilana. Alex Niemisen mukaan nopea toiminta oli mahdollista, sillä niin moni asia osui kohdalleen. Meillä oli valmis sivusto ja mukana internet-julkaisua monipuolisesti hallitsevia ihmisiä. Osalla meistä on toimittajatausta. Journalistin eettiset ohjeet antavat hyvän pohjan myös internetissä julkaisemiselle, hän sanoo. Niemisen mukaan internet on osaltaan luonut ihmisille suuria, ehkä harhaisiakin odotuksia siitä, miten nopeasti tietoa pitäisi olla saatavissa. Tsunami-katastrofissa tärkeintä ei kuitenkaan ollut tiedonvälitys vaan ihmisten nopea kuljettaminen pois kriisialueelta. Sen ulkoministeriö hoiti tehtävänsä mukaisesti. Tsunami opetti varmasti paljon uusien kom mu nikaa tio välineiden soveltamisesta krii si viestinnässä. Olen käynyt keskusteluja valtionhallinnon edustajien ja viestinnän tutkijoiden kanssa. Toivon, että kaikkia kokemuksiamme käytettäisiin hyödyksi vertaisviestinnän ja kansalaisjournalismin kehittämisessä, hän sanoo. Oppiva Tampere 9

10 Internet hämärtää plagioinnin plagioinnin ioinnin plagioinnin rajoja Tietoverkot ovat täynnä monipuolista, plagioinnin sähköisessä muodossa olevaa tietoa, mikä on tehnyt plagioinnin eli luvattoman lainaamisen eritasoisissa opintosuorituksissa helpoksi. Plagioinnin lisääntyminen on huomattu myös korkeakouluissa. Plagiointia esiintyy monessa muodossa. Tekstiä ja kuvia kopioidaan omaan työhön lähteistä joko sellaisinaan tai niihin tehdään pieniä muutoksia. Suorat käännökset ilman lähdeviittauksia ovat plagiointia, samoin toisen tekemän työn tyylin tai idean jäljentäminen omaan työhön. Helpoin tapa eli tiedon hakeminen ja käyttäminen kopioi-liimaa-toimintojen avulla opitaan jo peruskoulussa. Yliopistoon tultaessa siitä on tullut opiskelijalle tehokas tapa tehdä esseitä ja esitelmiä. Sähköinen informaatio on hämärtänyt rajoja, eivätkä opiskelijat välttämättä tiedä, että esimerkiksi tekstikappaleen kopioiminen internetistä omaan työhön ilman lähdemerkintää on plagiointia, Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yliassistentti, vuorovaikutteisen teknologian dosentti Veikko Surakka toteaa. Vain pieni osa plagioi tieten tahtoen. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on havaittu, että opiskelijat ovat kopioineet tekstidokumentteja sekä ohjelmakoodia joko internet-lähteistä tai toistensa tekemistä harjoitustöistä. Surakka uskoo, että suurin osa opiskelijoista syyllistyy luvattomaan lainaamiseen tietämättömyyttään, ja vain pieni osa plagioi tieten tahtoen. Kumpaakin ryhmää on kohdeltava oikein plagiointiepäilyn herätessä. Tietämättömiä opiskelijoita neuvotaan, ja heille annetaan mahdollisuus opintosuorituksensa korjaamiseen. Sopivia sanktioita tarvitaan tahallisia vilppitapauksia varten. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on selkeät toimintaohjeet plagiointiepäilyjen selvittämiseksi. Rangaistuksista päättää joko laitoksen johtaja tai yliopiston rehtori. Sanktio voi olla kurssin hylkääminen, opiskelijan tietokonetunnusten sulkeminen tai erottaminen määräajaksi. Muodolliset käytännöt ovat Surakan mukaan tarpeen sekä opettajan että opiskelijan oikeuksien turvaamiseksi. Opiskelijoille ei painoteta tarpeeksi, että plagiointi on vilppiä tieteellisessä toiminnassa. Se rikkoo hyvää tieteellistä käytäntöä ja loukkaa myös kurssinsa rehellisesti suorittaneiden opiskelijoiden työtä. Tiedottamalla plagioinnista ja kouluttamalla lähdeviittausten käyttöön yliopisto-opintojen alusta asti voitaisiin tehokkaasti ehkäistä luvatonta lainaamista, Surakka uskoo. Plakki tunnistaa plagiaatin Koska suurin osa opintojen aikana tuotetuista töistä on nykyisin myös sähköisessä muodossa, plagiaattien jäljittämiseksi on kehitetty useita digitaalista informaatiota vertaavia valvontatyökaluja. Tampereen teknillisessä yliopistossa luvattoman lainaamisen ohjelmointiharjoitustöissä paljastaa ohjelmistotekniikan laitoksella kehitetty Plakki-työkalu. Plakkia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Erikoistutkija Kirsti Ala-Mutka toteaa, että ensimmäisillä käyttökerroilla plagioituja harjoitustöitä löytyi hyvin runsaasti. Plakki paljastaa yhä noin viisikymmentä kopiointitapausta vuosittain. Kopiointi on ohjelmointiharjoitustöissä helppoa, koska ohjelmat ovat tekstimuotoisia tiedostoja. Lisäksi tiedostoon on mahdollista tehdä näennäisiä ulkoasumuutoksia esimerkiksi ohjelman osien järjestystä vaihtamalla tai kirjoitusasua muokkaamalla, mikä tekee plagiaatin tunnistamisen silmämääräisesti mahdottomaksi. Luvattoman lainaamisen havaitsemista vaikeuttaa lisäksi se, että yhden ohjelmointikurssin satoja harjoitustehtäviä tarkastaa monta eri henkilöä. Plakki onkin osoittautunut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi työkaluksi eikä se ole antanut yhtään väärää hälytystä. Plakki vertailee kurssilla palautettuja ohjelmointiharjoitustöitä keskenään ja ilmoittaa niille pareittain samankaltaisuusprosentin. Vertailua voidaan tehdä myös aiempien vuosien harjoitustöihin, jos tehtävä on sama. Opiskelijoille ilmoitetaan kurssin alussa, että plagiointia valvotaan. Kirsti Ala-Mutka kertoo, että opettaja käy läpi Plakin ilmoittamat ta paukset henkilökohtaisesti. Plagioinnista epäillyt opiskelijat kutsutaan haastatteluun, jossa selvitetään muun muassa kuka kopioi ketä. Kopioitua työtä ei hyväksytä, ja opiskelijan kurssisuoritus jää kesken. Myös oman työnsä kopioitavaksi antaneen opiskelijan kurssisuoritus keskeytyy. 10 Oppiva Tampere

11 Rajala Minna Rajala uutispäällikkö Aamulehti Nuorten valppaat ja vaativat silmät Sanomalehdessä on yllättävän paljon luettavaa. En olisi uskonut. Näin toteaa tamperelainen lukiolaisnuorukainen. Hän on juuri osallistunut koulunsa ja Aamulehden yhteisprojektiin. Lukioluokat ovat saaneet mahdollisuuden tutustua Aamulehteen hieman tavallista syvemmin. Äidinkielenopettajat ovat vuoden ajan saaneet tilata kuukauden jakson lehtiä opetuskäyttöön. Lehtiniput olivat opettajien käytössä oppitunneilla, oppilaat saivat lueskella aviiseja myös välitunneilla. Aamulehti sai vastapalvelukseksi kultakin luokalta nipun lukupäiväkirjoja ja oppilaiden kommentteja siitä, mitä lehdessä oli hyvin ja mitä huonosti. Tilastojen mukaan nuoret lukevat sanomalehtiä nykyään vähemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Televisio ja internet ovat kaapanneet koululaisten ajasta oman osuutensa. Epätoivoon ei kuitenkaan ole aihetta: sanomalehti kiinnostaa yhä. Tästä todistavat lukupäiväkirjat. Se on kuitenkin pakko tunnustaa, että mitä tahansa nuoret eivät lue. He ovat vaativaa lukijakuntaa. He tietävät, mitä on laatu. He ovat tarkkoja siitä, että sanomalehti on nopea ja ajan hermolla. He myös odottavat, että lehdestä on jotain hyötyä. Tärkeintä on, että sanomalehti on hyvin tehty, nuorukainen sanoo. Siinäpä haastetta journalismille, kirjoittajille ja kaikille lehdentekijöille. Mikä nuoria sitten kiinnostaa? Lukupäiväkirjojen mukaan nuoret lukevat mielellään uutisia kotikunnastaan. Rikosuutiset, onnettomuudet, koulumaailman tapahtumat ja arjen sattumukset tarttuvat silmään. Pieniäkään asioita ei lehdissä ole syytä hyljeksiä. Palautteen mukaan lehden pitää siis tarjota paitsi faktaa ja taustatietoa, myös tarinoita, jotka nostavat hymyn huulelle. Kuukauden ajalta jäi parhaiten mieleen juttu, joka kertoi kirjopyykkiin joutuneesta kissanpojasta, kertoo lukiolaistyttö. Pitkät, puisevat jutut saavat nuorilta tylyn tuomion. Samoin huonosta kielestä tai liiallisesta iltapäivälehtimäisyydestä rapsahtaa moitteita. Lehden jokaisella osastolla on myös nuoret lukijansa. Nuoret lukijat ovat lehdille elinehto. Nuoret ovat niitä, jotka tulevaisuudessa tilaavat lehden kotiinsa. Jos lukijasuhdetta ei synny jo hyvissä ajoin, voi sanomalehden olla vaikeaa tunkeutua aamukahvipöytään enää sen jälkeen kun entinen nuori täyttää 30 vuotta. Tämän vuoksi monet lehdet ovat alkaneet entistä tarkemmin tutkia sitä, mitä nuoret sanomalehdeltään odottavat. Eikä pelkkä tutkiminen auta. Lehteä on myös uskallettava ennakkoluulottomasti kehittää. Aamulehden viime vuosien suurimpia projekteja on ollut Valo-liitteen suunnittelu ja työstäminen. Perjantaisin ilmestyvää lehteä on selkeästi kehitetty nuorten lukijoiden toiveiden mukaan. Lehden kehittämisessä on pidetty mielessä myös nettimaailma. Nuorille on myös haluttu antaa entistä parempi mahdollisuus tutustua sanomalehden tekemiseen ja siihen elämään, mitä toimituksissa vuorokauden eri aikoina eletään. Aamulehti kehitti tähän tarkoitukseen Päivä toimittajana -multimediapelin. Interaktiivinen peli istuttaa yleisönsä toimittajan pallille: pelaajien on pakko pysähtyä miettimään tiedonhankinnan pulmia, haastattelutilanteen kysymyksenasettelua, tarkkuutta ja työn aikataulutusta. Päivä toimittajana -peli kerää vuosittain eri ikäistä pelaajaa. Toimittajan työ ei aina olekaan niin yksinkertaista. Mielenkiintoista se silti tuntuu olevan, kommentoi yläastelaispoika pelin jälkeen. Yläastelaispoika aikoi lukea Aamulehtensä myös tulevaisuudessa, uusin silmin. Toivottavasti silmät ovat valppaat ja vaativat. Toivottavasti pojasta kasvaa aktiivinen ja osallistuva sanomalehdenlukija. Sellaisia tarvitaan. Oppiva Tampere 11

12 Minna Männistö kokoaa parhaillaan toukokuussa pidettäviä kolmansia Pirkanmaan lastenkulttuuriviikkoja. Paikallista lastenkultt tarvitaan Media voi tukea lasten kasvua hyvällä tavalla. Tällaisista tamperelaisista medioista tulee mieleen heti Pikku Kakkonen, joka noudattaa johdonmukaisesti laadukasta linjaa lastenohjelmien valinnoissaan. Hyvä esimerkki on myös mediamuseo Rupriikki. Lastenkulttuurille oma asiamies? Se johdattaa lapsia me dian maailmaan muun muassa työpajojen avulla. Myös Pirkanmaan elokuvakeskus kouluttaa ja järjestää työpajoja, Tampereen kaupungin lastenkulttuurin koordinaattori Minna Männistö luettelee. Paikallista lastenkulttuuria tarvitaan erityisesti juuri nyt. Ylikansallisen mediakulttuurin tarjonnan vaihtoehtona se vahvistaa omaa identiteettiä ja luo tunnetta tiettyyn yhteisöön kuulumisesta. Tampereen lastenkulttuurin vahvoja tukijalkoja ovat Taite-toiminta, Lasten Parlamentti, Pirkkanen-maakuntahanke ja Aamulehdessä ilmestyvä lastenpalsta Kapsäkki. Kapsäkki lisää lastenkulttuurin näkyvyyttä ja siten myös vaikuttavuutta. Lasten Parlamentti antaa lapsille mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Taite-toiminnassa esikouluryhmät ja koululaiset tutustuvat puolestaan Tampereen museoiden näyttelyihin ja käsittelevät niiden teemoja muun muassa tanssin, tarinoiden, musiikin tai animaatioiden avulla, Männistö kertoo. Pirkkanen toteuttaa lastenkulttuurin maa kunnallista yhteistyötä, johon osallistuvat kaikki Tampereen seudun 33 kuntaa ja kaupunkia. Pirkkasesta on kasvanut aktiivinen hanke, jossa kunnat ja alueen lastenkulttuurintekijät pitävät yhteyttä nykyisin päivittäin. Toiminnan koordinoijaksi on suunnitteilla alueellinen lastenkulttuuriasiamies, joka olisi tiettävästi ensimmäinen Suomessa, Minna Männistö kertoo. Seudullisen lastenkulttuurin vahvistaminen on tarpeen tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien takia. Elävä lastenkulttuuri ymmärretään Pirkanmaalla myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana, kaupunkikuvan rakentajana ja imagon luojana. Parhaiten mielikuvia luovat kuitenkin teot. Motivoituneita tekijöitä Lastenkulttuurissakin verkottuminen on päivän sana. Tavoitteena on nivoa yhteen alan osaaminen sekä maakunnassa että kaupungin sisällä hallinnon ja lastenkulttuurin tekijöiden kesken. Tampereen kulttuuritoimi järjesti helmikuussa keskustelutilaisuuden lastenkulttuurin nykytilasta. Sen aikana kirjattiin ylös kaupungin lastenkulttuurin vahvuuksia ja heikkouksia. Tilaisuuteen osallistui yli 40 lastenkulttuurin tekijää. Tampereella on isoja, valtakunnallisia osaajia ja paikallisia toimijoita, joilla kaikilla on halu tehdä yhteistyötä ja vahva tahtotila lastenkulttuurin kehittämiseen. Yksi vahvuuksistamme on juuri lastenkulttuurin kehittämiseen motivoituneet 12 Oppiva Tampere

13 Onko Tampereen lastenkulttuuri tehty koherenssikokkelista vai onko se perunapizzamuusia? Ote Teatteri 2000:n lastenmusikaalista ReeaRuu alusti keskustelua tamperelaisen lastenkulttuurin tilasta. uuria juuri nyt verkostot. Myös tarjontamme on monipuolista ja laadukasta. Kehitettävääkin löytyi: lastenkulttuuri ei ole Tampereellakaan välttämättä ensimmäisten joukossa, kun resursseja jaetaan. Kysyntä ja tarjontakaan eivät aina kohtaa. Esimerkiksi Taite-toimintaa ei ole mahdollista tarjota kaikille halukkaille. Tarjontaa pitäisi ulottaa tasapuolisesti kaupungin reuna-alueille esimerkiksi kaupunginosatoiminnan avulla. Keskustelutilaisuuden pohjalta edetään seuraavaan vaiheeseen, Tampereen lastenkulttuurin tavoitteiden nimeämiseen ja lastenkulttuuristrategian laadintaan. On mietittävä yhdessä, miten tavoitteisiin päästäisiin. Lastenkulttuurikeskuksen saaminen Tampereelle on yksi tavoitteistamme. Henkilökohtaisessa visiossani näen myös jokaisessa koulussa ja päiväkodissa oman, vuosittain etenevän tamperelaisen lastenkulttuuriohjelman, Minna Männistö sanoo. etupa auttaa tietotekniikkapulmissa Maaliskuussa Tampereella toimintansa aloittanut etukipalvelu eli etupa tarjoaa monipuolista tukea, neuvoja ja koulutusta erilaisten tieto- ja viestintätekniikan laitteiden ja palveluiden käytössä. Monet tämänhetkiset neuvontapalvelut on suunnattu tarkkaan rajatuille kohderyhmille, kuten ikäihmisille. Toisaalta apua saattaa löytyä vain rajattuun alueeseen. Esimerkiksi laitemyyjät voivat auttaa ohjelmistojen asentamisessa, mutteivät niiden käytössä. etupa on puolueeton, kaikille tamperelaisille avoin tukipalvelu, yrittäjä Emma Littunen kuvailee. etupa neuvoo kokonaisvaltaisesti tietokoneen hankkimisessa, käyttöönotossa ja käytössä. Apua voi saada esimerkiksi ohjelmien ja käyttöjärjestelmien päivityksiin, internet-liittymän valintaan ja verkkoasiointiin, tietoturvaan tai vaikka digitaalikameran liittämiseen oikein tietokoneeseen. etuvan palveluneuvojat tekevät maksullisia kotikäyntejä, lisäksi neuvoja voi kysyä puhelimitse tai paikan päällä. etuvan kotineuvontapalveluihin kuuluu myös mahdollisuus muutaman tunnin henkilökohtaiseen opastukseen tietystä teemasta, aiheita ovat esimerkiksi sähköpostin käyttö, virustorjunta, verkkopankissa asioiminen ja ostaminen internetissä. Tiivis yhteistyö alalla toimivien laite- ja liittymämyyjien, huoltoyritysten sekä kouluttajien kanssa on tärkeää. Toimivan verkoston sisällä voimme ohjata tarvittaessa asiakkaan sinne, missä juuri hänen ongelmansa osataan parhaiten ratkaista. Aluksi etuvan toiminta on suunnattu ensisijaisesti Tampereen työväenopiston ja Ahjolan kansalaisopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille. Emma Littunen kertoo, että palveluita muokataan pilottivuonna kokemusten perusteella ja toiminta laajennetaan vähitellen koskemaan kaikkia tamperelaisia. Pilottivuoden toimintaa rahoittavat etampere-tietoyhteiskuntaohjelma ja Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. etampereen hyvät käytännöt jatkuvat etupa on kaikille tamperelaisille avoin tukipalvelu. Ajatus yhden luukun -periaatteella toimivasta neuvontapisteessä syntyi etampereen koordinoimassa kouluttajaverkostossa. Atk-kouluttajat huomasivat kasvavan tarpeen arkipäivän tietotekniikkaneuvoille ja erityisesti kotineuvonnalle. Pirkanmaalla digitaaliset kuilut liittyvät enimmäkseen taitoihin, sillä yli 70 prosentilla pirkanmaalaisista on jo kotitietokone. Sähköiset palvelut yleistyvät ja kehittyvät jatkuvasti. Kuntalainen tarvitsee yhä paremmat tietotekniikkataidot toimiakseen tietoyhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. etupa pyrkii osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä tarjoamalla palveluja, jotka edistävät näitä valmiuksia, Emma Littunen sanoo. etupa on myös mukana varmistamassa, että etampere-ohjelmassa käynnistetyt, hyviksi havaitut käytännöt kuntalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseksi jatkuvat ohjelman päättyessä vuodenvaihteessa. Esimerkiksi internet-yhteyksien vertailupalvelu sekä tietokoneen ja tietoverkon käytön opastusillat eli Nettikinkerit jatkuvat. Toimintamallimme on herättänyt jo valtakunnallistakin kiinnostusta. Tampere on ollut pitkään edelläkävijä sekä sähköisten palvelujen tuottamisessa että kuntalaisten tietojen ja taitojen kehittämisessä. etupa voisi jatkossa hoitaa kaupungin osoittamia tehtäviä, esimerkiksi auttaa kuntalaisia kaupungin sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Oppiva Tampere 13

14 Kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi korostaa koko kouluyhteisön yhteistyötä oppilaan hyvinvoinnin rakentamisessa. Oppivelvollisuusiän nosto ei auta syrjäytyvää Ajatus oppivelvollisuusiän nostamisesta ei saa varauksetonta kannatusta koulumaailmassa. Tampereen kouluterveydenhuollon koordinaattori Hannele Järvi epäilee, että kiinnostus opiskeluun ei viriä istumalla pulpetissa pakon sanelemana kolme vuotta pitempään kuin nyt. Noin viisi prosenttia nuorista ei jatka opintoja peruskoulun jälkeen. Heillä on usein ollut pulmia jo koulussa. Jos niihin ei ole pystytty vastaamaan, ratkaisu ei ole se, että heidät pidetään koulussa väkisin, Järvi sanoo. Hän korostaa varhaista puuttumista syrjäytymisen torjumiseksi heti, kun oppilaalle esimerkiksi alkaa kertyä poissaoloja. Koulu elää reaaliajassa lapsen kanssa ensimmäiseltä luokalta alkaen. Lapsen ja nuoren normaaliin kehitykseen kuuluvat myös erilaiset kehityskriisit. Vaikka asiat eivät tietyssä vaiheessa kiinnostakaan, myöhemmin voi olla toisin. Hyvin toimiva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jolla on herkkyyttä havaita ja tarvittaessa myös toimia pulmatilanteissa, on koulun oma työkalu ja voimavara, jota pitää entisestään vahvistaa ja tukea, Järvi tähdentää. Varhaista puuttumista ja tukemista tarvitaan. Mittaamisesta hyvinvoinnin rakentamiseen Hannele Järvi painottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisyä, joihin koko kouluterveydenhuolto entistä enemmän perustuu. Pelkkä mittaaminen ja punnitseminen ovat taaksejäänyttä aikaa. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentaminen merkitsee tiivistä yhteistyötä niin opettajan, terveydenhoitajan, koulun muiden ammattilaisten kuin vanhempienkin kanssa. Järvi haluaa viestittää tätä myös niille terveydenhoitajille, jotka pitäytyvät vielä vanhoissa käytännöissä. Hän kannustaa kouluterveydenhuoltoa ulos kivijalasta. Nykyään on paljon huonosti voivia oppilaita ja häiriökäyttäytymistä. Varhaista puuttumista ja tukemista tarvitaan, ettei jouduttaisi inhimillisesti raskaampaan ja taloudellisesti kalliimpaan hoitamiseen. Kouluterveydenhoitajien ja opettajien laaja ammattitaito on tarpeen mahdollisimman sujuvan oppimisen takaamiseksi. Lasta ja koko perhettä pitää tukea neuvolasta ja päiväkodista alkaen. Psykososiaalinen näkökulma korostuu koululääkärienkin työssä. Lääkärityöresurssin säilyttäminen kouluterveydenhuollossa on tärkeää, jotta oppilaita voidaan auttaa ja tukea mahdollisimman pitkälle heidän omassa ympäristössään. Yhtenäisiin käytäntöihin Tampere on ymmärtänyt kouluterveydenhuollon tehtävien muuttumisen ja yhteisten suuntaviivojen rakentamisen tärkeyden. Hannele Järven hoitama asiantuntijatehtävä on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Työhöni kuuluvat kouluterveydenhuollon kehittäminen, suunnittelu ja koordinointi. Kokoan tietoa siitä, mikä tilanne Tampereella on ja mihin suuntaan toimintaa kokonaisuutena pitäisi kehittää. Kouluterveydenhuolto koskettaa kaikkia kouluikäisiä lapsia ja nuoria ja välillisesti myös heidän vanhempiaan. Kehittämiseen ja suunnitteluun paneutuu Järven johtama Tampereen kouluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä. Tavoitteena ovat yhtenäiset kouluterveydenhuollon käytännöt, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja valtakunnallisiin suosituksiin. Työn tekeminen lähtee asiakkaan näkökulmasta. Luovuudelle on myös jätettävä tilaa, koska kouluterveydenhoitajan työtä tehdään vahvasti omalla persoonalla. Helppo tulla nuorisoneuvolaan Tampere on avannut nuorille tarkoitetun palvelupisteen, jossa yhdistyvät nuorisoneuvolan ja nuorisopsykiatrian toiminnot. Toimintaa on tarkoitus täydentää myöhemmin työvoimatoimiston ja Kelan palveluilla. Jatkossa aiotaan kutsua terveystarkastuksiin ilman opiskelupaikkaa olevia tai opintonsa keskeyttäneitä syrjäytymisuhan alla olevia nuoria. Nuorisoneuvolaan ei tarvitse lähetettä, ja nuorisopsykiatrian vastaanotolle riittää esimerkiksi kouluterveydenhuollon yhteydenotto. Nuorisopsykiatrian ja perusterveydenhuollon palvelujen lisäksi neuvolassa järjestetään erilaisia ryhmiä, kuten painonhallinta- ja paniikkiryhmiä. 14 Oppiva Tampere

15 Uraputki voi alkaa Akusta Tamperelainen 17-vuotias Jonna Kantojärvi aikoo opiskella yläasteen historian opettajaksi. Vielä peruskoulussa opiskelu ei oikein kiinnostanut Jonnaa. Hän ei päässyt kymppiluokalle, mutta ei jäänyt pitkään roikkumaan tyhjän päälle vaan ryhtyi viime syksynä korottamaan numeroitaan Aku-projektissa (ammatilliseen koulutukseen ja uralle). Jonnan todistuksessa komeilee nyt joka viivalla viitosten sijaan yhdeksikkö. Projekti- ja sosiaalityöntekijä Jetta Turunen kiittää, että syksyllä lukion aloittava Jonna hoiti kunnioitusta herättävän urakkansa varsin omatoimisesti. Oma järki, Jonna vastaa kysymykseen mikä hänet sai innostumaan. Isoveli on myös käynyt Akussa. Yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi Aku-projekti kannustaa uravalintaan ja koulutukseen alle 18-vuotiaita nuoria, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa tai eivät tiedä mitä peruskoulun jälkeen tekisivät. Mukana on myös ammatilliset opintonsa keskeyttäneitä. Toiminta on erittäin tärkeää, koska se täyttää tyhjiön nuorten palveluiden verkostossa, Jetta Turunen ja projektikoordinaattori Anne Kangasniemi tähdentävät. Syksyllä 2001 käynnistynyttä projektia pyörittävät Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Ne kustantavat kukin yhden Akun kolmesta työntekijästä. Kaupunki ja Pirkanmaan Taitokeskus vastaavat muusta rahoituksesta. Kohti tavoitteita Aku tavoittaa vuosittain nuorta Tampereelta ja lähikunnista. Tänä lukuvuonna mukana on ollut 53 poikaa ja 36 tyttöä. Satakunnankadun opinahjo haluaa laajentaa nuoren kuvaa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja varsinkin ammatillisista opinnoista. Useimmat jatkajista hakeutuvatkin ammattioppilaitokseen. Työ perustuu henkilökohtaiseen ohjaukseen. Keskustelua, läsnäoloa, neuvoja, tukemista; pohtimista mikä minusta tulee. Subjekti on nuori itse, Turunen kiteyttää. Joku käy täällä useamman vuoden ajan, joku vain kerran. Nuorten jaksamisessa voi olla paljon psyykkistä voimattomuutta. Jollekin on kasaantunut asioita, jotka pitää purkaa pois. Luomme toivoa ja kuljetamme nuorta tavoitteita ja unelmia kohti. Emme ole virallinen koulu ja olemme siksi nopeita käänteissämme. Tuemme myös vanhempia, jotka usein tuskastuvat, kun nuori on vain kotona. Kerromme heille mitä mahdollisuuksia on, Kangasniemi kertoo. Työhön ja kouluun voi myös tutustua Tukea saa myös työelämään ja koulutukseen tutustumisessa sekä opiskelussa peruskoulun arvosanojen korottamiseksi. Jokainen osallistuu opiskeluun oman valintansa ja tärkeiksi katsomiensa aineiden mukaan. Opetuksesta vastaavat aineopettajiksi valmistuvat opiskelijat. Numeroiden nostaminen on usein perusteltua jatkokoulutuksen vuoksi siksikin, että välivuoden pitäneet jäävät vaille lisäpisteitä, jotka peruskoulusta suoraan toiselle asteelle jatkavat yhteisvalinnassa saavat. Tänä vuonna Akussa käy kaksi koko peruskoulun oppimäärän suorittajaa. Hanke tekee yhteistyötä useiden am mattioppilaitosten ja kansanopistojen kanssa. Seurakunnassa toiminta on osa erityisnuoriso- ja diakoniatyötä. Oppilaitoksissa se liittyy Euroopan sosiaalirahaston projekteihin. Toni Mäkelä (vas.), Jonna Kantojärvi ja Petri Kivinen ponnistavat kohti tulevaisuudenuraa ja jatkokoulutusta Aku-projektin kautta. Heitä kannustavat projektityöntekijät Outi Auvinen-Tornberg (takana vas.) ja Jetta Turunen sekä projektikoordinaattori Anne Kangasniemi (keskellä). Oppiva Tampere 15

16 Tampereen yliopisto tarttui Tampereen yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen toteaa, että työryhmän ylöskirjaamat, yhteiset suositukset selkeyttävät gradunohjausta, joka on ollut yleiopinnäytetöiden Gradua vaille valmiit maisterit eli opiskelijat, joiden valmistuminen on kiinni vuosiksi keskenjääneestä tai viivästyneestä pro gradu -tutkielmasta ovat yliopistoissa iso ongelma. Tampereen yliopistossa opinnäytetyö puuttuu useasta sadasta muuten valmiista korkeakoulututkinnosta. Uusien opiskelijoiden päätyminen melkein-maisterien joukkoon halutaan estää, minkä vuoksi Tampereen yliopisto puuttui pro gradu -töiden ohjaamiseen ja arviointiin. Professori Kari-Jouko Räihän vetämä työryhmä valmisteli yliopistolle viime vuonna hyvien käytäntöjen käsikirjan opinnäytetyön tekemisestä ja ohjaamisesta. Yksi suurimmista gradunohjauksen ongelmista on Räihän mukaan ajan riittämättömyys. Ohjaajat eivät aina osaa sisällyttää omiin työsuunnitelmiinsa riittävästi aikaa opinnäytetöiden ohjaukseen. Toisaalta yhdellä professorilla saattaa olla samanaikaisesti liian monta graduntekijää ohjattavanaan. Opiskelijoilta tulleen palautteen mukaan myös tutkielman tarkastamisajat voivat venyä turhan pitkiksi. Työryhmä suosittelee, että ohjaaja ohjaisi samanaikaisesti enintään kymmentä tutkielmaa. Tutkielma on arvioitava kohtuullisessa kolmen viikon ajassa ja opinnäytetyön arviointikriteerien tulee olla näkyvillä. Tämänkaltaisten konkreettisten suositusten kautta käsikirja tuo esiin pro gradu -työn vaiheita. Tavoitteena on, että sekä ohjaaja että opiskelija hallitsisivat tutkielmanteon kokonaisuutena. Tutkielma ei synny siten, että opiskelijalle annetaan aihe ja hän palauttaa ohjaajalleen valmiin työn. Opiskelijalla on velvollisuus sitoutua tutkielman tekoon ja graduryhmän toimintaan, mutta hänellä on myös oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja palautteeseen sekä muiden tutkielmantekijöiden vertaistukeen, Räihä korostaa. Riittävä ohjaus pitää gradupeikon kurissa Pelko pois! Pro gradu -tutkielma jää helposti opiskelujen viimeiseksi, irralliseksi haasteeksi. Monet opiskelijoista tuntuvat ajattelevan, että tekevät ensin muut yliopisto-opinnot alta pois ja pohtivat vasta sitten gradua, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn pääsihteeri Mikko Aaltonen toteaa. Aaltonen osallistui opiskelijajäsenenä opinnäytetyön tekemisen ja ohjaamisen hyviä käytäntöjä yksiin kansiin koonneeseen työryhmään. Hän toivoo, että yliopiston yhteiset käytännöt selkeyttäisivät gradunohjausta ja lisäisivät sen saatavuutta ja sujuvuutta. Kaikkea vastuuta ei tietenkään voi työntää yliopiston henkilökunnan harteille. Toivoisin kuitenkin, että opiskelijoita kannustettaisiin nykyistä selvemmin etsimään mielenkiintoisia opinnäytetyön aiheita jo aiemmissa opinnoissa, jotta graduvaihe ei pääsisi yllättämään. Aaltonen löysi aiheen omaan opinnäytetyöhönsä työharjoittelun aikana kunnallistieteiden laitoksella. Ennen pro gradu -tutkielmaa hän teki samasta aiheesta kandidaatin tutkielman, joten aihepiiri ja siihen liittyvä kirjallisuus olivat tulleet tutuiksi gradutyöskentelyn alkaessa. Paikallista sosiaalista pääomaa käsitellyt opinnäyte valmistui puolitoista vuotta sitten. Tuttu aihe helpotti työn tekemistä. Gradu- 16 Oppiva Tampere

17 ohjaamiseen kokemukseni ei ole muutenkaan mikään kauhutarina. Sain ohjaajaltani toimivia neuvoja silloin kun niitä tarvitsin. Tärkeintä minulle oli apu tutkimuskysymyksen täsmentämisessä. Hyvä ohjaaja ei anna vastauksia valmiina, vaan ohjaa löytämään ne itse. Eri laitoksilla tehdään erilaisia opinnäytetöitä ja kohdataan sen vuoksi erilaisia ongelmiakin. Aaltonen arvelee, että etenkin oppiaineissa, joissa opinnäytetyöt ovat tyypillisesti hyvin tieteellisiä ja laajoja, pro gradu -tutkielmaan voi kohdistua tarpeetonta pelkoa. Yliopistolla olisi syytä korostaa opinnäytetyön asemaa osana oppimisprosessia. Gradussa ei tarvitse löytää lopullisia totuuksia. Kyseessähän on loppujen lopuksi vain yksi laajempi opiskelutyö. sesti säätelemätön prosessi. Samalla laitoksilla jo toimivat hyvät käytännöt tehdään kaikille näkyviksi. Työryhmän suosituksiin vaikuttivat myös kokemukset Tampereen yliopistossa muutaman vuoden ajan toimineesta Iso G -hankkeesta, joka vauhditti viivästyneiden tutkielmien tekoa. Riittävän ohjauksen merkitys pro gradu -työn edistymiselle tuli tuolloin selvästi ilmi. Opinnäytetyön ohjaaminen nousee toistuvasti esille myös yliopistosta valmistuneille tehtävissä kyselyissä. Jos pro gradu -työ on viivästynyt vuosia, tutkielmantekoon aktivoituminen uudelleen on työlästä. Gradunohjausta parantamalla pyritään siihen, että opinnäytetyöt valmistuisivat ajallaan heti opintojen päätteeksi, Markku Ihonen kertoo. Pro gradu -tutkielma tuo suuren osan maisterintutkinnon opintoviikoista, jatkossa opintopisteistä, ja niin pitää Ihosen mukaan ollakin. Mielikuva opinnäytetyön rasittavuudesta kasvaa kuitenkin helposti sen todellisia vaatimuksia suuremmaksi. Paljon puhuttu gradupeikko elää edelleen vahvasti opiskelijoiden kansanperinteessä, jossa kokemuksia ja kuulopuheita gradun tekemisestä kerrotaan usein kauhutarinoina. Myös opetussuunnitelmiin kirjatut opinnäytetyön tavoitteet voivat saada tutkielman kuulostamaan jopa liian haasteelliselta tehtävältä. Gradupeikon karkottamiseksi työryhmä kehottaa ottamaan huomioon pro gradu -tutkielman tekemisessä tarvittavat taidot entistä aktiivisemmin aivan yliopisto-opintojen alusta lähtien. Esimerkiksi tutkimusongelmaa voidaan Hyvät käytännöt tehdään kaikille näkyviksi. kehittää aktiivisesti jo varhai silla opintojaksoilla ja tieteellistä kirjoittamista harjoitella useilla pienemmillä tutkimusraporteilla. Kun ajatukseen pro gradu -tutkielmasta tottuu koko opiskeluajan, kynnys tutkielman tekemiseksi ei pääse kasvamaan, Ihonen sanoo. Yritysyhteistyö vauhdittaa diplomitöiden syntymistä Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) opinnot päättävä diplomityö jää harvoin kesken. Diplomityössä opiskelija ratkaisee usein konkreettisen ongelman esimerkiksi työpaikkansa tarpeisiin. Tutkimusta ei tehdä vain tutkintoa varten, vaan sillä on myös käytännön merkitys. Tämä varmasti lisää motivaatiota työn tekemiseen, TTY:n ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen sanoo. Mikkonen on ohjannut kaikkiaan noin kahdeksankymmentä ohjelmistotekniikan alaan kuuluvaa diplomityötä TTY:llä. Valtaosa, jopa yhdeksän kymmenestä ohjelmistotekniikan laitoksella valmistuvasta diplomityöstä tehdään suoraan yrityksiin. Yritysyhteydet tukevat Mikkosen mukaan diplomitöiden valmistumista hyvin. Opiskelija saa professorin ohjauksen lisäksi yrityksen tuen ja aikaa tutkielmansa tekoon. Yrityksen teettämänä opinnäyteurakka voi saada lisäryhtiä myös yrityksen projektiaikatauluista ja - suunnitelmista. Helmikuussa TTY:n tunnustuspalkinnon diplomitöiden menestyksekkäästä ohjaamisesta saanut Mikkonen sanoo, että professorin on omaksuttava opinnäytetyön ohjaajana muista työtehtävistään poiketen avustajan rooli. Ohjaajan ei pidä sanella millainen diplomityöstä kuuluu tulla, vaan hänen on autettava opiskelijaa löytämään oma tapa ratkaista ongelmat. Valmista pakettiratkaisua onnistuneeseen ohjaamiseen ei ole: yksi opiskelija tarvitsee tukea diplomityön aloittamisessa, kun toiselle kompastuskiveksi uhkaa muodostua työn viimeistely julkaisukuntoon. Kaikkein tärkeimpänä edellytyksenä diplomityön valmistumiselle Tommi Mikkonen pitää kuitenkin sitä, että opiskelija kokee tutkimuksensa aiheen omakseen. Ohjaaja voi opettaa kaikkia muita diplomityön tekemisessä tarvittavia taitoja, mutta innostus tutkimuksen aiheeseen on löydyttävä opiskelijasta itsestään. Oppiva Tampere 17

18 Tampereen kaupungin hallinnon ja toimintamallin uudistus muuttaa merkittävästi myös perus- ja toisen asteen opetuksen sekä päivähoidon järjestämistä. Vuoden alusta palveluissa siirryttiin tilaaja tuottaja-malliin. Perusopetus ja päivähoito yhdistyivät oman johtokunnan alaisuuteen, lukiot ja ammatillinen koulutus omansa. Opetus ja kasvatus yhteisen hallinnon alle Lisää yksilöllisyyttä, enemmän mahdolli Muutos perustuu lapsen kasvua ja kehitystä tukevaan prosessiajatteluun. Siinä varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus nähdään jatkumona. Uudistus häivyttää raja-aitoja ja sektorikeskeistä tehtäväjakoa. Kun palvelujen tuottajien yhteistyö lisääntyy, myös tieto lapsesta ja perheestä kulkee entistä juohevammin. Tästä hyötyvät etenkin erityispalveluita tarvitsevat. Lapselle voidaan jo päiväkodissa esimerkiksi oppimisvaikeuksien vuoksi tehdä kouluvuosiin ulottuva suunnitelma. Yhteinen toimintamalli suo myös paremman mahdollisuuden aloittaa peruskoulu valmiuksien eikä vain iän perusteella. Toisen asteen koulutuksessa korostuu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen entistä tiiviimpi yhteistyö. Se parantaa mahdollisuutta tarkastella opetuksen kokonaisuutta ja sitä, minkälaista koulutusta tulevaisuuden osaajat tarvitsevat, Peppi-hankkeeksi kutsutun uudistuksen selvitysmies, suunnittelupäällikkö Aila Salmelin tähdentää. Yhteistyö lisää jatkossa mahdollisuuksia valita oman uran kannalta hyödyllisiä aineita sekä lukiosta että ammattiopistosta. Parhaillaan yhteistyötä kehitetään esimerkiksi maahanmuuttajakoulutuksessa, kirjastopalveluissa, tietotekniikan hyödyntämisessä ja opinto-ohjauksessa. Oleellista on, että nuori löytää mahdollisimman hyvin omiin vahvuuksiinsa sopivan opiskelupaikan. Tulevaisuudessa haettaneen myös yhteisiä opettajia toisen asteen koulutuksessa, toisen asteen koulutuksen johtaja, Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen ennustaa. Uudistus kohentaa myös vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa. Jatkossa sen näkemykset tulevat huomioonotetuiksi muun muassa silloin, kun arvioidaan mille aloille ja miten paljon koulutetaan, hän sanoo. Tilaajalautakunta hankkii palvelut Toisen asteen koulutuspalvelujen eli lukioiden ja Tampereen ammattiopiston tilaajalautakunta on osaamis- ja elinkeinolautakunta. Se ylläpitää myös Tampereen ammattikorkeakoulua. Lukion ja ammatillisen koulutuksen palveluiden tuottamisesta vastaa toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta, ammattikorkeakoulun toiminnasta ammattikorkeakoulun hallitus. Perusopetus- ja päivähoitopalvelut kuuluvat kasvatus- ja opetuslautakunnalle. Palvelutuotantoa johtaa päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta. Tilaajalautakunnalle kuuluvat viranomaistoiminta sekä strateginen ja poliittinen johtaminen. Se määrittää tarjottavat palvelut, kilpailuttaa ja päättää hankinnasta, rahoittaa ja valvoo. Käytännössä tilaukset hoitaa apulaiskaupunginjohtajan johtama tilaajayksikkö. Toiminta mahdollistaa palvelujen hankkimisen myös kaupungin oman organisaation ulkopuolelta. Tämä on mahdollista lähinnä tukitoiminnoissa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Sisältö etusijalla Uusi malli tukee työn sisältöä. Kasvatus ja opetus kuuluvat entistä luontevammin yhteen. Aikaisemminhan päivähoito oli sosiaali- ja terveystoimen alaista. Päätöksenteko siirtyy lähelle asiakasta, Peppi-hankkeen toinen selvitysmies, kehityskoordinaattori Vesa Komonen määrittelee. Hänen mukaansa hallinto ei sinänsä heijastu koulujen arkeen, mutta näkyy toki pikku hiljaa myös käytännössä. Uuteen aluejärjestelmään siirtyminen kohentaa oppilaiden mahdollisuuksia esimerkiksi harvinaisten kielten opiskeluun. Alueita on jatkossa viisi. Nivelkohtien ennakoiminen on nykyistä helpompaa. Lapsen siirtyessä päivähoidosta esipetukseen, sieltä alkuopetukseen, toiselta kolmannelle ja kuudennelta seitsemännelle luokalle voidaan ottaa huomioon hänen kykynsä ja tarpeensa, Salmelin selventää. 18 Oppiva Tampere

19 Katajanmarjat perehtyvät kirjaimiin lastentarhanopettaja Anne Lindholmin johdolla. Oppiminen sujuu Olkahisen päiväkodin esikouluryhmässä kuin lasten leikki ja on aivan yhtä hauskaa kuin ennenkin. Opin polku mutkattomaksi suuksia Uudet roolit opeteltavina Tilaaja tuottaja-malliin siirtyminen etenee valtuuston tekemien päätösten mukaisesti, mutta jotkut asiat odottavat vielä uusia päätöksiä. Jatkoratkaisut tehdään saatujen kokemusten perusteella. Tilaajan ja tuottajan rooleja opetellaan vielä. Peruskoulun puolella palveluja on tuotteistettu, ja parhaillaan tehdään kustannuslaskentaa palvelutuotteiden hintojen määrittelemiseksi, Salmelin sanoo. Monta isoa muutosta kulkee nyt rinnakkain, kun peruskoulut siirtyvät samaan aikaan myös uusiin opetussuunnitelmiin, hän pohtii. Ammatillisessa koulutuksessa tuotteistetaan tutkintoja ja tarkennetaan kustannuslaskentaa. Siellä hinnoittelu sinänsä ei ole uutta, koska palveluja on jo perinteisesti myyty yrityksille. Päiväkotien ja koulujen hallinto muuttuu sikäli, että uudenlainen aluehallintomalli otetaan käyttöön. Uusina työnsä aloittavat aluerehtorit ja päivähoidon aluejohtajat. Hyvinvointipalvelut jakaantuvat Tampereella jatkossa lähipalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Opetus ja päivähoito kuuluvat lähipalveluihin. Palveluja voidaan tilata kaupungin organisaation ulkopuolelta. Opin polku kulkee entistä mutkattomammin, arvelee lastentarhanopettaja Anne Lindholm Tampereen päivähoidon ja opetuksen hallinnollisen sulautumisen merkitystä käytännössä. Tieto esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirtyvästä lapsesta tulee helpommin opettajalle. Jos lapsi tarvitsee erityistukea, siihen voidaan reagoida mahdollisimman aikaisin. Yhteistyö tulevan koulun kanssa suo yhtenäisemmät linjat käytäntöihin, jolloin lapselle muodostuu selkeä ja johdonmukainen kasvu- ja oppimisympäristö. Samaa mieltä on Olkahisen päiväkodin varajohtaja, lastentarhanopettaja Marjo Kata. Hän ja Lindholm opettavat esikoululaisia. Olkahisen päiväkodille saumaton yhteistyö perusopetuksen kanssa on tuttua entuudestaan. Kumpikin osapuoli on kokenut asian tärkeäksi. Koulu sijaitsee samassa rakennuksessa, mikä on helpottanut yhteydenpitoa. Yhteistyö on ollut itsestäänselvää, jotta kynnys kouluun siirtymisessä olisi mahdollisimman matala. Olemme pystyneet näin palvelemaan paremmin myös vanhempia. Heillä on usein paljon kysyttävää lapsen tulevasta koulunkäynnistä, Kata kertoo. Laatu pysyy Uusi tilaaja tuottaja-malli ja hallinto eivät näy toistaiseksi koulujen ja päiväkodin arjessa. Hoitoa ja esiopetusta saa samoin kuin ennenkin, ja laatu pysyy hyvänä. Papereita laitetaan eteenpäin vähän eri reittejä. Eniten uudistus näkyy ehkä johtajan työssä tulosvastuullisuutena. Saamme nyt tulosalueelle könttäsumman rahaa, josta tietyt asiat pitää hoitaa. Me suunnittelemme mitä palveluja tällä alueella järjestetään lasten tarpeiden ja vanhempien toiveiden mukaisesti, Kata selventää. Päivähoidon tuotteet ovat kokopäivä- ja osapäivähoito päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, esiopetus sekä kerhomuotoinen leikkitoiminta. Toimintamallia kokeilee tänä vuonna 15 päiväkotia, joista Olkahinen on yksi. Ensi vuoden alusta siihen siirtyy koko päivähoito. Kehittämisvaihe kestää vuoden 2006 loppuun. Tietoa uudistuksesta on tullut kiitettävästi. Henkilökunnan suhtautumista, ajatuksia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on selvitetty kyselyn avulla. On selvää, että muutosta aina ensin vastustetaan. Me haluamme nähdä sen hyvät puolet, Kata ja Lindholm toteavat. Oppiva Tampere 19

20 Hyvin tehty! -opas auttaa selviytymään pelottavista tilanteista Mitä koululaisen pitää tehdä, jos tuntematon aikuinen pyytää häntä auton kyytiin tai jos hän eksyy kaupungilla? Tampereen Kissanmaan koululla huomattiin, ettei tämänkaltaisiin yllättäviin ja hämmentäviin tilanteisiin löydy lainkaan valmiita turvallisuusohjeita ja tartuttiin toimeen. Koulun vanhempainyhdistyksen aloitteesta syntyi Hyvin tehty! -opaskirjanen. Monet vanhemmat keskustelevat tällaisista tilanteista lastensa kanssa, mutta jäsentymättöminä ohjeet saattavat jäädä pelkiksi muistutuksiksi, kuten älä mene vieraiden kyytiin. Oppaan esimerkkikertomukset auttavat vanhempia käsittelemään pelottaviakin asioita koululaisten kanssa, ja kiinnostaviin tarinoihin liitetyt selkeät toimintaohjeet jäävät muistutuksia paremmin lasten mieleen, Minna Aittasalo ja Sari Maunula Kissanmaan koulun vanhempainyhdistyksestä uskovat. Peruskoulun luokkalaisille tarkoitetun oppaan tarinoissa käsitellään koulukiusaamista, yksin kotona olemista, eksymistä sekä päihtyneen ja ahdistelijan kohtaamista. Lisäksi oppaaseen on liitetty Mannerheimin lastensuojeluliiton Chattaa turvallisesti -sarjakuva sekä koottu lapsia ja nuoria auttavien tieto- ja tukipalveluiden yhteystietoja. Kissanmaan koulun rehtori Sari Halonen kertoo, että kaikki opasvihkosen tarinat perustuvat tosielämän tilanteisiin. Maailma ei ole paha paikka, kun osaa hakea apua ja toimia yllättävissäkin tilanteissa. Aikuisiin ei voi aina luottaa, ja sen vuoksi koululainen tekee ihan oikein jättäessään kotioven avaamatta tuntemattomille ollessaan yksin kotona, Halonen jatkaa. Hyvin tehty! -oppaan tekstit syntyivät Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden projektityönä. Koelukijoina toimi joukko koulun oppilaita ja heidän vanhempiansa. Tekijät kysyivät kommentteja ja neuvoja oppaan sisältöön myös poliisilta sekä psykologilta. Opas on herättänyt lukuvuoden aikana vilkasta keskustelua sekä koululuokissa että vanhemmilta tulleen palautteen mukaan myös kodeissa. Kissanmaan koulun terveydenhoitaja Maija-Liisa Strömberg on tyytyväinen syntyneeseen avoimeen keskusteluun. Koululaisilla on monta paikkaa, joissa he voivat kertoa heille mahdollisesti sattuneista hämmentävistä tilanteista. Kokemuksesta puhuminen helpottaa esimerkiksi syyllisyydentunnetta, joka lapselle voi tällaisista tilanteista tulla. Vanhemmille opas on puolestaan tuki perheen omien sääntöjen ja toimintaohjeiden luomiseen. Terveydenhoitaja aikoo jakaa oppaan tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille jo kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Rehtori Sari Halonen toivoo, että opas leviäisi Kissanmaalta myös muihin Tampereen ja koko Suomen kouluihin. Hyvin tehty! -opasvihkonen internetissä Kiinalaiset rehtorit Tampereelle lukio-oppiin Suomalainen lukiokoulutus kiinnostaa Kiinassa. Kurssimuotoista lukiota kokeillaan parhaillaan neljässä Kiinan maakunnassa, ja tavoite on, että kaikki maan lukiot on muutettu Suomen mallin mukaisesti kurssimuotoisiksi jo vuoteen 2007 mennessä. Kiinalaiset rehtorit hakevat myös käytännön lukio-oppinsa Suomesta. Tämän vuoden aikana Suomessa koulutetaan lähes 500 kiinalaisrehtoria. Puolet rehtoreista koulutetaan Tampereella, Opetusalan koulutuskeskus Opekossa. Opekon lisäksi kiinalaisrehtorien koulutukseen osallistuvat Opetushallitus sekä Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenia. Yhden tai kahden viikon koulutusohjelman aikana tutustutaan muun muassa suomalaisten lukioiden opetussuunnitelmaan, kurssimuotoiseen järjestelmään, opettajien koulutukseen ja ennen kaikkea lukion rehtorin käytännön työhön, Opekon koulutuspäällikkö Liisa Löfman kertoo. Suomalaisrehtorien työ tulee tutuksi koulutusohjelmaan kuuluvilla lukiovierailuilla. Tampereella koulutettavat rehtorit vierailevat Kiinayhteistyössä vuodesta 2002 mukana olleissa Huittisten, Toijalan ja Ylöjärven lukioissa sekä todennäköisesti myös joissain Tampereen kaupungin kouluissa. Kiinan opetusministeri tutus- 20 Oppiva Tampere

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Turku 14.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Salla Palmi-Felin Johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut Lastukirjastot.fi Palvelua kaikenikäisille Ketkä opastavat?

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot