Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 1(6) Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Asumispalvelut käsitteistöä Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tavallisessa palveluasumisessa palvelut järjestetään asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hoitohenkilökunta ei ole läsnä hoitoyksikössä ympärivuorokautisesti. Kuopiossa tavallista palveluasumista kutsutaan ryhmäkotiasumiseksi. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste Kuopion kaupungissa on enenevästi siirrytty yksiportaiseen hoivan malliin, jossa asiakkaan saama palvelu liittyy aiempaa selkeämmin yksilökohtaiseen tarpeeseen, eikä kategorisesti tarjottuun asumispalvelumuotoon.yksiportaisessa asumisen mallissa asiakkaan asumispaikka säilyy samana, vaikka palvelutarve perinteisen käsitteistön mukaisesti muuttuisi tavallisesta palveluasumisesta tehostetuksi asumispalveluksi, mikä tarkoittaa, että asiakas asuu kodissaan myös palvelutarpeen kasvaessa. Yksiportaisessa asumisen mallissa samassa yksikössä hoidetaan tavallista että tehostettua palveluasumista tarvitsevia asiakkaita, jolloin palveluasumisen muodon ja sisällön määrittelee asiakkaan hoidon tarve, ei tilaratkaisut. (Sosiaalihuoltolaki 21, 22, Vanhuspalvelulaki 14, 14a.) Tilanne asumispaikan odottajien suhteen (suluissa tilanne ) Tavallista palveluasumista odotti 20 (40) henkilöä, joista kotona odottavia oli 15 (24). Sairaalassa odotti 3 (8) henkilöä ja kriisipaikalla odotti 0 (6) henkilöä. 2 (2) henkilöä odotti asumispalvelupaikan vaihtoa. Tehostettua palveluasumista odotti 40 (52) henkilöä, joista kotona odottavia oli 17 ( 24) ja sairaalassa odotti 12 (21) henkilöä. Kriisipaikalla odotti 11 (6)henkilöä ja0 (1) henkilöä odotti asumispalvelupaikan vaihtoa.

2 Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 2(6) Pitkäaikaishoivaa odotti 4 (9) henkilöä, joista kotona odottavia oli 2 (2).Sairaalassa odotti 0 (4) henkilöä ja 2 (3) henkilöä odotti asumispalvelupaikan vaihtoa. Asumispalvelun tarpeen arviointi oli kesken yhteensä 26 (44) henkilön osalta. Palveluasumista odottavista Asumispalveluiden palvelutarpeen arvioinnin keskimääräinen odotusaika vuonna 2015 oli 15 päivää. Sen jälkeen, kun asumispalvelun palvelutarve on todettu, aika asumispalveluiden aloittamiseen oli keskimäärin syksyllä tehdyssä arviossa 64 päivää. On huomattava, että tämä odottajien määrä ei ole stabiili, vaan tilanne on dynaaminen ja keskimäärin jonossa olevista kuukausitasolla noin 25 henkilöä saa uuden asumispalvelupaikan paikkojen vapautumisen kautta. Vanhuspalvelulain mukaan arvio tulisi tehdä 7 päivän kuluessa ja palvelut tulisi järjestää 3 kuukauden odotusajalla: Tarkasteluhetkellä (tammikuun 2016 alku, suluissa marraskuu-15) päätöksen jälkeinen odotusaika ylittyy ryhmä-/palveluasumiseen 4 henkilöllä(16), tehostettuun palveluasumiseen 11 henkilöllä (10) ja pitkäaikaishoivaan 2 (2) henkilöllä. Näistä 8:lle on tarjottu paikkaa, mutta he ovat jääneet odottamaan jotain nimenomaista paikkaa ja 4:lle on tehty päätös asumispalvelun alkamisesta tammikuun 2016 aikana. Josta lopulliseksi asiakasmääräksi, jolle ei ole kyetty tarjoamaan mitään paikkaa määräajassa oli 5 henkilöä. Yhteenvetona voi todeta että tilanne näyttäytyy nyt Tervaniityn aloittamisen jälkeen selkeästi parempana kuin marraskuussa Hoitoketjujen toimimattomuus kaupungin sairaalan ja asumispalveluyksiköiden välillä heijastuu myös erikoissairaanhoidon toimintaan. Siirtoviivemaksupaikoilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa olevien määrää on saatu loppuvuoden aikana osin hallittua, mutta toisaalta kuopiolaisia potilaita on ohjautunut lisääntyvästi maakunnan terveyskeskusten vuodeosastoilla. Käytännössä siis epätarkoituksenmukaisella paikalla odottajat tukkivat osaltaan koko hoitoprosessia ja vaikuttavat potilaiden epätarkoituksenmukaiseen ohjautumiseen eri yksiköiden välillä. Palveluasumisen peittävyys suhteessa tavoitteeseen Tilanne Asiakaspaikat joista 75v. Tehostettu palveluasuminen, yhteensä joista oma joista osto Pitkäaikainen laitoshoito, yhteensä joista 75v. N % 486 5,14 % 428 4,63 % 227 2,45 % 196 2,12 % joista oma joista osto Ryhmäkodit, yhteensä 150 1,62 % 104 1,12 %

3 Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 3(6) Vasemmanpuolisissa sarakkeissa on tarkastelu koko asumispalvelupaikka määrää ja sen suhdetta yli 75 vuotiaisiin Kuitenkin osalle varatuita paikoista ohjautuu alle 75- vuotiaita henkilöitä, mikä pienentää tosiallista peittävyyttä. Oikean puolisessa sarakkeessa on huomioitu tosiasiallisesti se paikka määrä ja peittävyys joka kohdistuu yli 75 vuotiaisiin. (Luvussa huomioitu myös yli 75- vuotiaat tehostetun palveluasumisen erityisryhmien asiakkaat (11kpl ) ja täyttövaiheessa tai sairaalassa olevien (17 kpl) olevat paikat ) Kokonaisuutena peittävyys on näin tarkasteltuna 6.85% eli kutakuinkin tavoitteen 7 % mukainen Yllä esitetyissä luvuissa on huomioitava se, että kotihoidon piirissä (varsinkin ikäihmisille suunnatussa vuokra-asuntotuotannossa) on tälläkin hetkellä aiemmin palveluasumiseen (ryhmäkodit) ohjautuneita potilaita. Toiminnan kehittämisen linjauksia Vahvistetussa talousarviossa on linjattu, että vuoden 2016 aikana jatkuu vanhusten, tuetun asumisen ja kotiin toteutettavien palvelujen laajentaminen korvaamaan raskaampaa hoivaa. Edelleen ikäihmisten hoitoa ja sen laatua on linjattu vuosille Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmassa. Ohjelmassa todetaan, että 75 vuotta täyttäneistä ympärivuorokautisen hoidon peittävyystavoitteeksi asetetaan 7 %. Tavoitteeseen päästään vahvistamalla kotiin annettavia palveluja sekä lisäämällä tuettua asumista. Kotihoidon palveluiden tulee olla saatavilla 24/7 ja asiakkaille järjestetään entistä enemmän turvapalveluita sekä lisätään kotisairaalatoimintaa. Ohjelmassa todetaan myös, että ensisijaisesti ikäihminen saa asua samassa paikassa myös toimintakyvyn heiketessä. Kuitenkin toimintakyvyn heiketessä niin, että kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus asua kodinomaisessa ympäristössä oikein kohdennetun tuen ja hoidon turvin. Vuoteen 2030 mennessä erityisesti tuettu asuminen tulee merkittävästi lisääntymään Samalla pitkäaikaishoivan paikkoja vähennetään vaiheittain. Palveluverkkoselvityksen pohjalta uudet palvelukokonaisuudet muodostuvat lähipalvelualuemallin mukaisesti erityisesti niille alueille, joissa ikäihmisten määrä on suuri. Ikäystävällinen Kuopio ohjelmassa on todettu, että edellytyksiä ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarpeen hillitsemiseksi ovat: 1. Tehokas geriatrinen arviointi ja kuntoutus. 2. Oikea-aikaisen psykososiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen ikäihmisille heidän kodeissaan ja/tai kuntoutusyksikössä. 3. Kotihoidon resurssien vahvistaminen. 4. Kevyemmän palveluasumisen, kuten ryhmäkotiasumisen, seniorikortteleiden ja elinkaaritalojen kehittäminen ja lisääminen 5. Omaishoidon tuen systemaattinen arviointi ja painotus ennakoivaan suuntaan. 6. Kotihoidon palveluiden turvaaminen 24/7 ja kotisairaalatoiminnan, kotisaattohoidon ja turvapalveluiden kehittäminen. Asiaan liittyvät strategiset linjaukset viime vuosien kehityksen valossa

4 Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 4(6) Viimeisten vuosien aikana vanhusten palveluissa on tehty mittava rakenteellinen muutos siten, että nykyinen palvelurakenne ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan osalta vastaa tavoitetta. Vuoden 2013 alussa Kuopiossa (sisältää Nilsiän ja Maaningan) oli ympärivuorokautisenhoivan (pitkäaikaishoiva + tehostettu asumispalvelu) asumispaikkoja yhteensä n. 860, josta noin 410 paikkaa oli pitkäaikaishoivaa ja noin 450 paikkaa on tehostettua palveluasumista. Näiden lisäksi sairaalapalvelujen puolella oli noin 100 pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa. Vuoden 2016 alun tilanteessa ympärivuorokautista hoivaa oli tehostettua palveluasumista 475 ja pitkäaikaista laitoshoitoa 227 paikka. Tämän lisäksi kevyempää palveluasumista tarjottiin ryhmäkodeissa 150 paikan verran. Käytännössä ympärivuorokautisen hoivan osalta paikka määrä on tavoitteiden mukaisesti pudonnut tasolta 960 paikkaa tasolle 702 paikkaa. Rinnalla on nyt kevyempänä palvelumuotona 151 ryhmäasumisen paikkaa. Katsottaessa palvelutarvetta eteenpäin vuoteen 2030 voidaan todeta, että Ikäihmisten määrä miltei kaksinkertaistuu. Yli 75-vuotaiden määrä vuonna 2015 Kuopiossa on 9250 henkilöä. Ennuste vuodelle 2030 on henkilöä. Ikäihmisten toimintakyvystä Ikäihmisten toimintakyvyssä ja sen säilymisessä on oleellista hoitojen ja toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus. Eli käytännössä toimimattomalla hoito ja kuntoutusketjulla on seurauksena se, että ketjun toimimattomuus lisää toimintakyvyn menettämisen riskiä varsinkin, kun tiedetään, että ikäihminen menettää päivässä jopa 5% liikkumisen kannalta kriittisestä lihasvoimasta vuodelevossa. Muita pitkittyneeseen vuodelepoon liitettyjä ongelmia ovat mm. se, että vuodelepo lisää pystyasennossa ilmenevää verenpaineen alhaisuutta ja altistaa siten myös kaatumisille. Toisaalta muistisairaiden osalta ympäristön muutokset ja varsinkin muutosten pitkäkestoisuus lisäävät desiorientaation riski, mikä toteutuessaan ohjaa vahvasti tulevaa palvelun tarvetta. Näin ollen oleellista ikäihmisten palveluketjuissa on hoitojen ja toimenpiteiden oikeaaikaisuus ja viiveettömyys. Kun kyse ikäihmisten hoidon kokonaisuudessa niukkuudesta, niin sairaalahoidon paikkojen suhteen kuin asumispalvelujen paikkojenkin suhteen, hoitoketjujen toimivuuden varmistaminen on ensisijaista. Käytännössä on varmistettava, että hoitoprosessin viiveiden aiheuttama toimintakyvyn menetyksen riski minimoidaan ja toisaalta kuntoutuksellisin keinoin jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään parantamaan. Jonotilannetta haltuun ottavia toimenpiteitä ja toiminnallisia muutoksia on suunniteltu ja valmisteltu syksyn 2015 aikana yhdessä sairaalapalvelujen, kuntoutuksen, vanhusten hoivan ja palveluohjauksen yhteistyönä. Tilannetta haltuun ottavat toimintamallit jalkautetaan siten, että niiden mukainen toiminta käynnistyy alkaen portaittain. Toimenpiteitä vuodelle 2016 Edellä kuvatun ja esille nostetun ongelman ratkaisemiseksi Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmasta on kehittämisen keskiöön vuodelle 2016 nostettu seuraavat teemat: - Ikäihmisen sairastuttua tai toimintakyvyn romahdettua akuutisti kaikki toimet kohdistuvat toimintakyvyn palauttamiseen, parantamiseen sekä kotona asumisen mahdollistamiseen.

5 Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 5(6) - Aloitetaan välittömästi kotiutumisen järjestelyt sekä asiakkaan kuntoutus. Osastohoidon toimintamallia muutetaan siten, että kuntoutumisedellytykset toteutuvat viikonpäivästä riippumatta. - Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kotikuntoutusta. - Lyhytaikaishoidon keskimääräistä hoitoaikaa lyhennetään. - Kotiutustiimi ja kotisairaala tehostavat ikäihmisten varhaisempaa onnistunutta kotiutumista sairaalahoidon jälkeen. - Saattohoidon tukiyksikköä ja kotisaattohoitoa kehitetään. - Kuntoutuksen asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. - Kotihoidossa kuntoutus liitetään osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja mahdollistetaan asiakkaille toimintakykyä tukeva arkikuntoutus. - Mahdollistetaan geriatrin konsultaatiomahdollisuus. Uudet toimintamallit käytännössä Aloitetaan tehostettu, aktivoiva arjen toimintakyvyn tuki, jolla tarkoitetaan tehostettua ja tavoitteellista moniammatillista arviointi- ja tukijaksoa tilanteessa, jossa ikäihmisen toimintakyvyn menetys on aiheuttamassa riskiä joutua raskaampien palveluiden piiriin. Toimintamallilla varmistetaan se, että kaikki se kuntoutumispotentiaali, jolla voidaan tukea ihmisen toimintakykyä normaalissa arkiympäristössä, tulee otettua käyttöön ennen pysyviä ratkaisuja ympärivuorokautisen hoivan järjestämiseksi. Toiminta organisoidaan kotihoidon lähipalvelualuemallin mukaisesti sisältäen asiakkaan ympärille tarpeen mukaisesti koottavaan työryhmän (kotihoito, geriatri, fysioterapeutti, muistihoitaja, sosiaalityöntekijä, ravitsemusteraputti, toimintaterapeutti). Sairaalatoiminnassa kuntoutuksellista otetta vahvistetaan, hoitoajoissa pyritään tavoitteen mukaisiksi samalla, kun rajapintaa kotihoidon ja sairaalahoidon välillä madalletaan tehostamalla kotisairaalatoimintaa ja kotihoidon ja sairaalahoidon välistä käytännön yhteistyötä kotiutustilanteissa. Kotihoidon lääkäripooli aloittaa toimintansa , jolloin kotihoidon potilaiden lääketieteellinen hoitovastuu siirtyy kotihoidossa toimivalle geriatrivetoiselle lääkäripoolille. Poolin tavoitteena on koordinoida arjen toimintakyvyn tukeen ja arviointiin liittyviä jaksoja ja vastata niiden tavoitteellisuudesta. Edelleen lääkäripooli ja vastaa myös päivystyksellisesti kotihoidosta esille nouseviin lääketieteellisiin haasteisiin, joilla voidaan turvata kotona selviytymistä ja estää toimintakyyn menettämisen riskiä nostavia tarpeettomia sairaalahoitojaksoja. Samalla, kun kotisairaala häivyttää kotihoidon ja sairaalahoidon rajapintaa, myös kuntoutuksellista osaamista siirretään osaksi kotihoidon moniammatillisia tiimejä. Palveluohjauksellista osaamista parannetaan kaikissa työntekijäryhmissä ja palveluohjaus saa tukea työhönsä tehostetun arkitoiminnan tuen jaksojen piirissä tehdystä moniammatillisesta arviointi työstä ja tuloksista. Vuoden 2016 aikana käynnistyy kotihoidon yhteyspiste, millä tarkoitetaan ympärivuorokautista kotihoidon tuen organisointiin ja hälytysten vastaanottoon keskittyvää yksikköä. Yhteyspiste osaltaan jatkossa koordinoi ympärivuorokautista toimintaa turvaten kotona asumista haasteellisissa tilanteissa, samalla se osaltaan koordinoi eri sidosryhmien (mm. sairaalat, ensihoito) välisestä yhteistyötä ikäihmisen palvelutarpeen ympärillä. Käynnistyvä kotihoidon yhteyspiste vahvistaa edelleen kotihoidon mahdollisuuksia vastata ympärivuorokautisen kotihoidon haasteisiin ja

6 Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 6(6) osaltaan turvaa kotihoitoa vähentäen kysyntää raskaampaan ympärivuorokautiseen hoivaan. Osaamisen kehittäminen Rakennemuutoksista Osaamisen kehittämisessä on oleellista sen näkökulman korostaminen, että toiminnallisten muutosten aikaan saaminen edellyttää perinteisten toiminnallisten siilojen (perusturva, terveydenhuolto) ylittävän yhteisen tavoitteen korostamista ja jakamista. Tämän rinnalla kauttaaltaan on syytä vahvistaa geriatrista osaamista koko palveluketjun osalta. Tavoitteena on vahvistaa osaamista teemalla turvallisesti ja toimintakykyisenä kotona. Tähän teemaan liittyviä osaamisen kehittämisalueita ovat mm. asiakkaan muuttuvien toimintakyky- ja terveydentilamuutosten hallintaosaaminen, palveluohjausosaaminen ja iäkkään arjen toimintakyvyn tukemiseen liittyvä osaaminen Palveluasumisen kysynnän ja tarjonnan välillä olevaa epäsuhta antaa aihetta pohtia myös rakenteellisia muutoksia. Käytännössä rakenteellisesti tähän haasteeseen vastataan lisäämällä yksiportaisen asumisen palvelutuotantoa eri yksiköissä. Tämän lisäksi tavoitteellisesti jalostamme toimintayksiköitämme siten, että muutamme pitkäaikaishoivan paikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi vanhuspalvelulain hengen mukaisesti. Ulkoisia ostoja tällä sopimuskaudella hallitusti lisäämme taloudellisten rajojen puitteissa lisäämällä palvelusetelipohjaista hankintaa. Edellä mainitun lisäksi vuoden 2016 aikana valmistellaan vuodesta 2017 alkavaa uuden sopimuskauden mukaista asumispalvelujen hankintaa.