SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille. Kari-Pekka Vulli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille. Kari-Pekka Vulli"

Transkriptio

1 SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille Kari-Pekka Vulli

2 Kansikuva: Silta-Viestintä / Andreas Bartsch

3 Sisällysluettelo Lukijalle 4 1. Silta-Valmennusyhdistys ry Arvot ja visio Palvelut 7 2. KOUTSI arvioiden ja valmentaen työammattiin Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit Työammattikoulutuksen toteutuksen mallit ja palvelut Työhönvalmennus Sillan osaprojekti Ideat ja tavoitteet Mitä ja miten tehtiin? Teoreettisia lähtökohtia Ammatillinen osaaminen ja koulutus Työllistymistä edistävät kompetenssit Halu ja tahto Empowerment SiltaKoutsi työ-ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille Taustaa palvelun tarpeelle Palvelusopimus SiltaKoutsi valmennuksen prosessikuvaus Työ- ja yksilövalmennuskohteet SiltaKoutsi -valmennuksessa Osaamisen tunnustaminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa SiltaKoutsi -valmennuksen tavoitteet Väylät koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen Yleisten työelämävalmiuksien ja arjen taitojen kehittäminen Työammattimahdollisuuden tutkiminen Sillan osaprojektin asiakaspalautteet Työ- ja koulutusvalmennukseen osallistuneiden nuorten palaute ja elämäntilanne Ammattioppilaitosten henkilökunnan arviot projektista ja kehitetystä palvelusta Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 45 Lähteet 47 Liitteet 51 3

4 Lukijalle SiltaKoutsi julkaisussa kuvataan EQUAL -hankkeena toteutetun Koutsi-projektin kehittämistyötä ja tuloksia Tampereella. Koutsi-projekti toimi vuosina Silta-Valmennusyhdistys (Silta) oli mukana tässä laajassa Equal hankkeessa osaprojektina. Sillassa projektityö keskittyi työ- ja koulutusvalmennuspalvelun kehittämiseen oppilaitoksille. Lisäksi Sillassa kehitettiin aktiivisen arvioinnin ja ohjauksen menetelmiä. Koutsin viimeisenä vuonna Sillan osaprojektia laajennettiin työhönvalmennuksen kehittämiseen. Työhönvalmennusta ei ole toteutettu aikaisemmin Sillassa erillisenä palveluna. Sillan osaprojektissa toimi yksi päätoiminen projektikoordinaattori sekä yksilövalmentaja (50 %), työhönvalmentaja (50 % vain vuonna 2007) ja aktiivisesti myös Sillan tuotantopäällikkö ja kuntoutuspäällikkö (vuosi %). Henkilöstöjohdon aktiivinen osallistuminen kehittämistyöhön mahdollisti osaprojektin nopean juurruttamisen Sillan ydin- ja tukiprosesseihin. Edelleen päätös siitä, että teimme heti projektin alussa ammatillisten oppilaitosten kanssa kirjalliset kehittämis- ja alihankintasopimukset helpottivat kehittämistyön etenemistä ja käynnistämistä. Kaikki nämä vaikuttivat Sillan osaprojektin tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Tampereen seutukunnalla keskeyttää ammatilliset opintonsa vuosittain noin 5 7 prosenttia nuorista. Tämän lisäksi prosenttia nuorista ei ohjaudu peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi Tampereella alle 25 vuotiaiden työttömien ja vailla ammatillista koulutusta olevien joukosta on eri toimijoiden kokemusten perusteella profiloitunut noin nuoren joukko, joille soveltuvia koulutuspalveluja on tarjolla niukasti. Sillan osaprojektin ensimmäisenä tavoitteena oli vastata edellä mainittuun haasteeseen. Tarkoituksena oli luoda niin sanottu työammattikoulutus, joka vähentää ammattiopintonsa keskeyttämässä olevien nuorten ajautumista työttömiksi. Samanaikaisesti Tampereella on työvoimapulaa useillakin ammattialoilla. Projektin tarkoituksena oli yhdistää nämä kaksi tarvetta keskenään: ohjata ja valmentaa nuoria niin, että heillä on mahdollisuus työllistyä työammattiin ja vastata samanaikaisesti yritysten rekrytointiongelmaan. Tavoite ei kuitenkaan edennyt odotetusti. Nuorten mahdollisuus vastata työnantajien haasteeseen ei sujunut ongelmitta. Muun muassa ammatillinen osaaminen, kompetenssi, kvalifikaatio, tahto, motivaatio ja voimaantuminen (empowerment) ovat avainkäsitteitä, joilla voidaan määrittää ja tulkita nuorten työllistymisen ja ohjauksen problematiikkaa. Näitä teoriataustoja vasten voidaan tarkastella ohjausta, arviointia, valmennusta ja oppimista. Erityisesti ammatillisen voimaantumisen teoria ja siitä johdetut menetelmät olivat Koutsin asiakaslähtöisen arviointi- ja ohjausteeman kohteena. Asiakkaiden kompetenssi ja työn suorittamiseen vaadittavat kvalifikaatiot määrittävät käsitteinä hyvin työnantajien ja nuorten kohtaamisen sekä rekrytoinnin haasteita. Edellä mainituista käsitteistä osa määritellään ja avataan lyhyesti luvussa neljä. Sillan osaprojektin kehittämistyön tulos SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennuspalvelu ammattioppilaitoksille kuvaus esitetään luvussa viisi. Palvelu on suunnattu ammattioppilaitoksille. Tarkoituksena on, että palvelu mahdollistaa lisäresurssit oppilaitosten opiskelijahuoltoon. Toiseksi ja ehkä tärkeimpänä on, että palvelu estää keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden putoamisen työttömäksi. Kolmanneksi opiskelijalla, joka ei ole kiinnostunut oppilaitosopiskelusta tai hänellä on vaikeuksia teoreettisten aineiden kanssa, on tilaisuus opiskella työvaltaisemmin. 4

5 Lopuksi julkaisussa käsitellään hieman Sillan osaprojektin esille tuomia haasteita ja jatkotoimenpiteitä. Suurimmaksi haasteeksi ja puutteeksi jäi, alkuperäisestä tavoitteesta huolimatta, laajempi verkostoituminen yritysten kanssa. Yritysyhteistyö kuitenkin lisääntyi projektin viimeisenä vuonna työhönvalmennuspalvelussa. Ei myöskään sovi unohtaa merkittävää yhteistyötä Pirkanmaan Kaihdintehtaan kanssa. Tämä yhteistyö aloitettiin Koutsin voimin. Lopulta projektin viimeisenä vuonna yhteistyö alkoi muodostua yhä enemmän toiminnan malliksi, jolla voidaan kouluttaa haasteellisesti työllistettäviä asiakkaita teollisuustuotannon perusteisiin, ja lopulta kaihdinvalmistajiksi. Osittain työammattikoulutuksen toiminnan malli ja toteutus jäi puutteelliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että onnistuimme toteuttamaan erinomaisesti ammatillisten oppilaitosten nuorille suunnatun valmennusprosessin alun, mutta jatkotoimenpiteet työnantajien kanssa ja sijoittuminen työelämään jäivät riittämättömäksi. Syitä tähän oli monia niin koulutus- ja työvoimapoliittista problematiikkaa kuin muitakin haasteita, jotka avataan viimeisessä luvussa. Aivan julkaisun aluksi haluan esitellä Sillan perustehtävän, arvot, vision, palvelut ja muut hankkeet. Koutsi linkittyi vahvasti monien Sillan toimialojen kanssa. Tästä johtuen on merkityksellistä esitellä koko Sillan monipuolinen toiminta, ja tietenkin koko Koutsi -projekti. Koska olemme maantieteellisesti hieman erillään Koutsin muista kumppaneista ja Hämeen TE -keskuksen toiminta-alueesta, on mielekästä, että koko projektista jää selkeä kuvaus myös Tampereelle, mistä Koutsissa on ollut kyse ja miten se linkittyi Sillan ja Tamperelaisten ammattioppilaitosten toimintaan. Sillan vahvana periaatteena on, että projektit tuottavat aina pysyvän uuden palvelun Siltaan. Aikaisemmin Koho-palvelu ja AsuntoSiltakin ovat olleet hankkeita, jotka ovat nyt pysyviä Sillan palveluita. Näin kävi myös Koutsissa. Saimme kehitettyä toimivan ja itsenäisesti toimivan palvelun. Näin vahva projektiperiaatteemme jatkuu. Julkaisun loppuun on koottu projektiin osallistuneiden nuorten sijoittumistietoja, palautteita ja kokemuksia. Tarkoituksena on tuoda esiin asiakkaiden tuntemukset uudesta palvelutuotteesta sen kehittämisvaiheessa. Nuorille teetettiin kaksi erilaista kyselyä, toinen heti valmennuksen jälkeen ja toinen projektin lopussa syksyllä Jälkimmäisen kyselyn tuotti projektille Yrityskehitys Jorma Schukof puhelinkyselynä, jonka tarkoituksena oli saada tietoa nuorten sen hetkisestä elämäntilanteesta. Uskon, että SiltaKoutsi julkaisu avaa uusia ja laajempiakin näkemyksiä nuorille suunnatun valmennuksen merkityksestä, Sillan toiminnasta ja siitä kuinka Koutsi -projekti on astunut sisään Siltaan ja lopulta juurtunut sinne. Toivon kaikille lukijoille pohdintaa ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Haluan kiittää kaikkia tämän julkaisun tekemistä edistäneitä Siltalaisia. Kiitos mukaville Koutsi projektikumppaneille Lahteen, Kiipulaan ja Riihimäelle. Erityiskiitos Tampereen ammattiopiston Koutsi kehittämistiimille johon kuuluivat Aarre Väisänen, Simo Havia, Kyösti Lehtonen, Timo Virtanen, Kirsi Koivu, Pekka Pirttiniemi, Marja Malminen, Pentti Saavalanen ja Anne Niittymäki sekä Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän ja Ahlmanin ammattiopiston yhteistyökumppaneille. Tampereella Kari-Pekka Vulli, projektikoordinaattori 5

6 1. Silta-Valmennusyhdistys ry 1.1 Arvot ja visio Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perustehtävä on tukea, valmentaa ja auttaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan tavallinen elämä. Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, maalien maali. Tavallinen elämä tarkoittaa, että ihmisen omat, reaaliset toiveet työn, kodin ja ihmissuhteiden osalta ovat toteutuneet. Tämä tila on myös yhteiskunnan kannalta tavoiteltava ja toivottava. Edellä mainittu tulee vahvasti esille Sillan toiminta-ajatuksessa, jossa määritetään työmme periaate asiakkaille. Valmennus- ja ohjaustyössämme vahvistamme ihmisten työ- ja toimintakykyä ja autamme heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Toiminta-ajatustamme ohjaa kolme perusarvoa. Sillan arvot ovat ihmisten kunnioittaminen, vastuullisuus ja sisu: Ihmisen kunnioittaminen Kunnioitamme ihmisiä ihmisinä riippumatta siitä, onko kyseessä asiakas, työtoveri, verkostokumppani tai kuka tahansa työhömme vaikuttava ihminen. Ihmisten teot saattavat olla hyviä tai huonoja. Ihmiset voivat muuttua. Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Emme kohtele ihmisiä pilkallisesti tai loukkaavasti. Kunnioittaminen näkyy kanssakäymisen arkipäivässä, ystävällisyytenä ja kohteliaisuutena. Olemme empaattisia ja palvelualttiita. Asiakkaana ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä sekä työyhteisön ja kumppanuuden rakentajina. Toteutamme omaa vastuullisuuttamme kaikissa yhteisön toimimisen kannalta tärkeissä tehtävissä. Vastaamme kukin siitä, että oma näkemyksemme on kaikkien käytössä. Huolehdimme omalta osaltamme asiakastyön ja verkostojen toimivuudesta, olemme vastuussa vuorovaikutuksen toimivuudesta ja hyvästä työilmapiiristä. Oma toimintamme on yhtenäinen sille mitä muille opetamme; valmennamme vastuullisuuteen. Toimimme tuloksellisesti ja taloudellisesti. Sisu Teemme työtämme sisukkaasti. Me ylläpidämme toivoa. Me tahdomme silloinkin kun emme halua. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimimme suunnitelmallisesti. Autamme myös muita yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Pyrimme vuorovaikutuksen avulla poistamaan niitä rakenteellisia ja asiallisia esteitä, jotka tuottavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle. 6

7 Visio Osana Silta Laatuun hankkeessa tehtyä organisaation toimintatapojen kehitystyötä laadittiin Sillan uusi visio vuoteen 2011, joka on seuraava: Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimialansa rakenteiden kehittämiseen. Visio osoittaa että Silta on nyt ja tulevaisuudessa vahvasti yleishyödyllinen yhdistys, joka haluaa tuottaa, toteuttaa ja tehdä alansa palvelukokonaisuuksia yhteistoiminnallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että Silta toimii paikallisesti ja alueellisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 1.2 Palvelut Sillan palvelukokonaisuus sisältää neljä eri toimialaa: ammatillinen erityisopetus, työ- ja yksilövalmennus, ohjaus ja valmennus sekä kuntoutus. Kukin toimiala koostuu peruspalvelusta ja sitä tukevasta kehittämis- ja tukitoiminnasta. Palvelukokonaisuus mahdollistaa asiakkaille katkeamattoman polun kouluttamattomuudesta ja työttömyydestä ammattiin ja työelämään. Käytämme palvelukokonaisuudesta nimitystä sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut, joka kuvaa erityisen hyvin Sillan toimialaa ja palvelutuotteita. Kaikkia palveluja yhdistää jossakin suhteessa työ, ohjaus, valmennus ja yhteisö. Kaaviossa 1 kuvataan Sillan sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut. Yläosassa on esitelty kaikki neljä toimialaa ja niiden alapuolella yksilöllisemmin niihin sisältyvät palvelut. Viimeisenä ovat projektit. Seuraavissa alaluvuissa esitellään nämä kaikki toimialat, palvelut ja projektit tarkemmin. Ammatillinen erityisopetus Työ- ja yksilövalmennus Ohjaus ja valmennus Kuntoutus Projektit Takova - Valmentava koulutus Työ- ja koulutuskokeilu Tuotantokoulu Kuntouttava työtoiminta Arvioiva työvalmennus Työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus Koho - palvelut Nuorten tuettu asuminen Ryhmävalmennus Rangaistusaikainen kuntoutus Päihdehoidon jatkokoulutus Koutsi Starttipaja Palkeet Verkostopaja Siltakoutsivalmennus Kaavio 1 Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut

8 1.2.1 Ammatillinen erityisopetus Takova -valmentava koulutus Takova on Opetusministeriön laatiman opetussuunnitelman mukaista valmentavaa koulutusta. Ammatillinen erityisopetus sekä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus järjestetään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka huolehtivat myös erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus ja tukitehtävistä (OPM 2007.) Sillan Takova on yhteistyössä Kiipulan ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa toteutettavaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutus on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille, jotka tarvitsevat tukea sijoittuakseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Takova on eritysopetusta. Koulutuksesta vastaa erityisopettaja ja ryhmänohjaaja yhdessä työparina. Opinnot kestävät yhden lukuvuoden. Opinnot koostuvat työharjoittelusta, peruskoulussa opiskeltavien aineiden kertaamisesta sekä elämänhallintaan liittyvistä teemoista. Koulutuksen päämäärä on parantaa opiskelijoiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia, selkiyttää ammatinvalintaa sekä kohentaa arjen perusvalmiuksia. Työ- ja koulutuskokeilu Työ- ja koulutuskokeilun virallinen nimi työhallinnossa on yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu. SiIlassa käytämme tästä palvelusta lyhennetysti termiä työ- ja koulutuskokeilu. Yhdistetyn työ- ja koulutuskokeilun avulla arvioidaan laajemmin asiakkaan työ ja koulutusedellytyksiä ja mahdollisuuksia. Pääsääntöisesti tässä palvelussa arvioidaan nuorten soveltuvuutta Sillan tuotantokouluun. (ks. myös Kokeilun toteutuksesta ja arvioinnista vastaa eri osastojen tiimit, joihin kuuluvat erityisopettaja, työvalmentajat ja yksilövalmentaja. Kokeilun aikana arvioidaan kokeilijan opiskelumotivaatiota, sosiaalista selviytymistä ja työkykyä. Kokeilun aikana kokeilija tutustuu catering-, rakennus- tai autoalaan, muihin oppilaisiin ja työntekijöihin. Kokeilija arvioi myös sitä, onko tekemällä oppiminen hänelle oikea tapa oppia. Tärkeää kokeilun aikana on oppia ymmärtämään tuotantokoulun työyhteisön merkitys ja siihen liittyvät vastuut. Alkuvaiheessa tärkeää on se, että nuoren vuorokausirytmi normalisoituu, hän tulee joka päivä paikalle ja ylipäätään oppii työyhteisön rutiineihin. Lopuksi kokeilusta laaditaan kirjallinen lausunto. Tuotantokoulu Sillassa järjestetään perustutkintotavoitteista koulutusta yhteistyössä ammattiopisto Luovin kanssa. Luovi on entinen Merikosken ammatillinen koulutuskeskus. Koulutuskeskuksen nimi vaihtui elokuussa

9 Koulutus on toisen asteen ammatillista erityisopetusta. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa ja kesto noin kolme vuotta. Opetus toteutetaan Sillan tuotantoaloilla työssä - ja työlläoppien. Tästä johtuen Sillan ammatillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä tuotantokoulu. Tuotantokoulu tarkoittaa, että toiminnalle asetetaan tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Työ on keskeinen vuorovaikutuksen ja onnistumisen mahdollisuuksien tuottaja. Tuotannossa voi olla samanaikaisesti muita valmentautujia, joten työyhteisöllisyys ja vastuullisuus korostuvat. Toiminnallistaminen ja työssäoppiminen tuotantokoulussa on etenemistä käytännöstä teoriaan. Yhteisiä teoreettisia aineita on minimaalisesti. Luokkaopetusta on hyvin vähän. Kaikki tarpeellinen ja mahdollinen teoriaopetus pyritään integroimaan käytäntöön. Tuotantokoulussa voi opiskella seuraavia perustutkinnon koulutusaloja auto, catering ja rakennusala. Koulutukseen hakeudutaan yksilöllisesti ja vapaamuotoisesti ympäri vuoden. Näin ollen kaikki opiskelijat ovat eri vaiheessa opintojaan. Opiskelijaksi pääseminen edellyttää aina onnistunutta koulutuskokeilua tai muuta vastaavaa Sillassa suoritettua asiakkuutta, jossa on arvioitu opiskelijan soveltuvuus tuotantokoulun oppimisympäristöön. Arvioinnin suorittaa yksilö- ja työvalmentaja sekä kyseisen ammattialan erityisopettaja. Kokeilija arvioi myös itse sitä, onko tekemällä oppiminen työyhteisössä hänelle oikea tapa opiskella ja oppia. Tuotantokoulun opiskelijoita yhdistävä tekijä on, että he oppivat tekemällä. Useimmat heistä ovat keskeyttäneet ammatilliset opintonsa joissakin toisissa oppilaitoksissa. Opiskelijoilla on tyypillisesti oppimiseen, elämänhallintaan, arjentaitoihin ja alkoholiin liittyviä haasteita. Kuvaavaa on, että ennen tuotantokoulun aloittamista nuoret eivät ole ohjautuneet heille sopivien palvelujen piiriin tai heille tarjotut palvelut eivät sovellu tai ole olleet riittäviä. Usein nuori on ollut heille tarjotussa palvelussa elämäntilanteeseen nähden vääräaikaisesti Työ- ja yksilövalmennus Tämä toimiala sisältää viisi eri palvelua: kuntouttava työtoiminta, arvioiva työvalmennus, työhönvalmennus, Kelan avomuotoinen työhönvalmennus ja SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus. Näistä työhönvalmennus ja SiltaKoutsi ovat palveluita, joita kehitettiin Koutsi-projektin aikana. Työhönvalmennuksen kehittämistyöstä lisää luvussa 2.3 ja SiltaKoutsi valmennuksesta luvussa neljä sivulla 44. Kuntouttava työtoiminta Kuntien on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan työelämä- ja koulutusvalmiuksien edistäminen ja arviointi, toimintakyvyn ja arjenhallinnan ylläpito ja kohentaminen sekä työelämäsuhteen ja koulutusmahdollisuuksien selkiinnyttäminen. Päämääränä on, että asiakas sijoittuisi työvoimapalveluihin, koulutukseen tai työhön. Toiminta kestää vähintään kolme ja enintään 24 kuukautta. Päivittäinen kesto on vähintään neljä tuntia. 9

10 Sillassa kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisällöt ovat: kirjallinen tavoitesopimus- ja etenemissuunnitelma päivittäinen työvalmennus viikoittainen yksilövalmennus verkostopalaveri valmentautujan kanssa tarvittaessa toimintakyvyn havainnointi ja arviointi - yhdistettynä itsearviointiin konkreettinen etenemissuunnitelma lausunnot sovittaville yhteistyötahoille Kuntouttava työtoiminta toteutetaan yhdessä työvalmentajan ja yksilövalmentajan kanssa, joilla molemmilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa asiakkaan arvioinnissa ja ohjauksessa. Sillan työvalmennuskohteet ja alat ovat: keittiö, kiinteistönhoito- ja pihatyöt, siivoustyöt, rakennustyöt, auton huoltokorjaamo, kalustetehdas, kaihdinvalmistus, ilmaisustartti, atk ja viestintä. Syksyllä 2007 aloitettiin myös metallituotannon ja taitopajan kehittäminen. Arvioiva työvalmennus (atv) Palvelu on tarkoitettu niille asiakkaille, joiden urasuunnitelman laatiminen tai toteutus ei ole käynnistynyt tai edennyt palvelukeskuksessa ja tarvitaan arvio asiakkaan työelämävalmiuksista sekä niiden vahvistamisesta. Työllistymisen edistämiseksi arvioiva työvalmennus sisältää työn tekemistä Sillan tuotantoyksiköissä. Arvioiva työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn ja työelämätaitojen ja valmiuksien arviointia ja edistämistä. Asiakas saa jatkuvan työvalmentajan työpanoksen ja tarpeen mukaisen yksilövalmennuksen ja mahdollisesti myös muita asiantuntijapalveluita. Moniammatillinen valmennus edistää kokonaisvaltaisesti valmentautujan työssä (työvalmennuksessa) selviytymistä sekä arjen hallintaa ja toimintakykyä. Arvioiva työvalmennus on osa asiakkaan palveluketjua ja palveluprosessia, jossa: kerätään yhdessä arviointitietoa urasuunnitelmaa varten asiakas oppii työelämässä tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia asiakas voi ottaa vastuuta omasta elämästään ja kehityksestään asiakas voi orientoitua ja kerätä voimia ja motivaatiota oman etenemisensä suunnitteluun sekä urasuunnitelmansa toteuttamiseen Arvioivan työvalmennuksen aikana valmentautuja voi kehittyä sekä yleisissä työelämävalmiuksissa, työtaidoissa että sosiaalisissa ja arjentaidoissa siten, että vaiheittainen siirtyminen työelämään voi olla mahdollista. Arvioivan työvalmennuksen toimintamalli rakentuu vahvasti palvelukeskukselle tuotetun alkuvaiheen työvalmennuksen kokemuksille. Alkuvaiheen työvalmennusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä TYP:n kanssa. Arvioivaa työvalmennusta kehitetään edelleen. Kehitystyötä on jatkettu mm. Koutsi-projektin aktiivinen arviointi ja ohjaus kehittämisteemassa. 10

11 Arvioivan työvalmennuksen prosessi Jatkuva arviointi 1. TYP:n yhteydenotto 2. Tulovaihe Tutustumiskäynti 3. Aloitusvaihe Perehdytys 4. Valmennuksen toteuttaminen Yksilövalmennus Työvalmennus Asiakkaan osallisuus Palautekeskustelut 5. Lähtövaihe Jatkosuunnitelma Kaavio 2. Arvioivan työvalmennusprosessin vaiheet Työhönvalmennus Työvoiman palvelukeskus (Typ) valitsee ja ohjaa asiakkaat työhönvalmennukseen. Työhönvalmennus tarkoittaa yksilöllistä, jaksottaista tukea ja ohjausta työpaikalla. Käytännössä tarjottava palvelu on yksilöllistä valmennusta sekä työntekijän, työantajan ja työhönvalmentajan yhteistyöhön perustuvaa neuvontaa ohjausta ja konsultaatiota. Työpaikan ammattialaan liittyvät tukitoimet ovat työpaikalla, työpaikan henkilöstön voimin toteuttavia. Työhönvalmennuksen pääajatus on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia tai vaikeasti työllistettäviä ihmisiä niin, että he saisivat työtä. Työhönvalmennus on lähes poikkeuksetta yksilöllistä ohjausta työelämään. Työhönvalmennuksessa voi oppia työelämässä tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia voi hankkia varmuutta ammattialasta ja työyhteisössä toimimisesta voi saada tukea henkilökohtaisen elämän muutoksiin Työhönvalmennuksella tuetaan asiakkaan työharjoittelua, etsiä avointa-/harjoittelu-/valmennustyöpaikkaa, laatia asiakkaan työnhaunasiakirjat ajan tasalle jne. Valmennusta ei suoriteta kuitenkaan kokopäiväisesti yhden asiakkaan kohdalla, eikä myöskään opeteta työtehtäviä, jotka hoitaa aina työnantajan edustaja. Työhönvalmennus tähtää asiakkaan yleisten työelämävalmiuksien sekä työllistymisedellytyksien parantamiseen niin, että asiakas saa työpaikan. Työhönvalmennuksen aikana asiakkaan työelämävalmiudet ja työnhakutaidot kehittyvät sekä työllistymisedellytykset paranevat. Osaltaan työhönvalmennuksen tavoitteena on valmentautujan työja toimintakyvyn parantuminen siten, että hän osaa ja voi siirtyä avoimille työmarkkinoille. Kelan avomuotoinen työhönvalmennus Tässä valmennuksessa on tarkoituksena selvittää Kelan lähettämän kuntoutujan työelämävalmiuksia, soveltuvuutta erilaisiin ammatteihin/tehtäviin ja/tai suoriutumista tietynlaisissa työtehtävissä. Tämä palvelu on hyvin samankaltainen kuin arvioiva työvalmennus ja kuntouttava työtoiminta (ks. edellä). 11

12 Vaikka Kelan uuden ostopalvelun nimi on työhönvalmennus, se ei ole samankaltaista kuin edellä esitetty Sillan työhönvalmennus. Ero on sinä, että Kelan työhönvalmennus suoritetaan Sillan työvalmennusyksiköissä, eikä yrityksissä, kuten työhönvalmennus yleisesti. Kelan työhönvalmennuksen kesto on yleensä enintään 120 valmennuspäivää (noin kuusi kuukautta). Tarvittaessa Kelan työhönvalmennus voidaan toteuttaa jaksoissa. Kelan työhönvalmennus on tarkoitettu vajaakuntoisille henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Valmennukseen soveltuvat mm. henkilöt, joiden työelämään tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä, sekä nuoret, joilla on vaikeuksia työllistyä tai saada ammatillisia opintojaan päätökseen Ohjaus ja valmennus Sillan ohjaus- ja valmennuspalvelut sisältävät kolme pääpalvelutuotetta: Koho-palvelut, Nuorten tuettu asuminen ja Ryhmävalmennus. Koho-palvelut Koho-palvelu on tarkoitettu tamperelaisille vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuvontaa, ohjausta ja valmennusta. Lähinnä asiakkaina ovat ne nuoret, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa, ovat vailla opiskelupaikka tai ovat työttömänä. Tyypillisesti he tarvitsevat omien asioiden edistämiseen intensiivistä tukea ja ohjausta. Palveluohjausta toteuttaa kolme yksilöohjaajaa, joista yksi on Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä. Kohossa etsitään yhdessä nuoren kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja. Tutustuminen työelämään ja ammattialoihin alkaa usein työharjoittelujaksolla. Ohjautuminen Kohoon tapahtuu usealta eri taholta: sosiaali- ja terveystoimen tai työvoimatoimiston aloitteesta, erilaisista hoitoyksiköistä ja projekteista, ammattioppilaitoksista tai nuori voi tulla Kohoon myös oma-aloitteisesti. Vuosittainen aloittavien asiakkaiden määrä on noin 200. Koho-palvelun kehittäminen alkoi kahtena ESR -projektina vuosina Ensimmäinen Koho-projekti toteutettiin vuosina ja Koho II-projekti vuosina Projekti lähti tarpeesta luoda toimintamalli, joka mahdollistaa yksilöllisen ja asiakkaan elämäntilanteen huomioonottavan työotteen. Toimintamallin tuli palvella myös poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä, sillä useimmat kohderyhmän nuorista olivat sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteisasiakkaita. (Kylmäkoski 2003; Koho II-projektin loppuraportti 2005; ks. myös Teppo 2004) Koho II-projektissa työtä jatkettiin ykkösvaiheen luomista lähtökohdista ja työskentelyssä pyrittiin löytämään nuoria paremmin palvelevia työmuotoja ja tapoja. Vuodesta 2005 alkaen Koho vakiinnutti paikkansa yhtenä Sillan-palveluista nuorille. (Koho II-projektin loppuraportti 2005; ks. myös Teppo 2004.) Tampereen kaupungin kanssa on ollut Koho-palvelusta puitesopimus vuosina Tällä hetkellä sopimus on laadittu vuosille

13 Nuorten tuettu asuminen Nuorten tuettu asuminen eli AsuntoSilta aloitti myös projektina niin kuin Koho-palvelukin. Projektin rahoittajana oli Raha-Automaatti Yhdistys (RAY). Projektin ydinajatus oli kehittää koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneille nuorille soveltuva tuetun asumisen palvelukokonaisuus, joka käsittää sekä palvelurakenteiden ja toiminnallisten sisältöjen kehittämisen. Palvelu vakiintui vuonna (ks. esim. Järvelä, Kuosmanen, Vuorinen ) AsuntoSilta tarjoaa tukiasuntoja alle 25-vuotiaille nuorille. Tukiasumisen tarkoituksena on tukea aloitettua opiskelu-, työharjoittelu-, koulutuspolkua ja muutosta vastuulliseen ja itsenäiseen elämään sekä asumistaitojen opettelua. Kohderyhmään kuuluvat ne nuoret, joilla on ilmeistä tuen ja ohjauksen tarvetta itsenäisen asumisen onnistumiseksi. Näillä nuorilla on usein todettu jonkin asteista mielenterveysproblematiikkaa tai keskeytyneitä opiskelu-/koulutus- tai asumisjaksoja. Tukiasumistyö perustuu asuntotoimen ja sosiaalitoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tukiasumispalvelussa keskeisinä työmuotoina ovat yksilövalmennus sekä palveluohjaus. Toiminnassa käytetään tukipalveluina kaupungin mielenterveys- ja nuorisopalveluita asiakkaan tarpeiden mukaan. Tukea on mahdollisuus saada myös asukkaan jo aikaisemmin vuokrattuun omaan asuntoon. Tukiasumisen tavoitteena on saavuttaa normaalit arjentaidot sekä tukea ja mahdollistaa nuoren koulutus-, työ- ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tukiasumisen erityispiirteenä on Sillan oma moniammatillinen verkosto. Tuen tarve ja tavoitteet määritellään yhdessä nuoren ja hänen yhteistyöverkostonsa kanssa. Tukiasuminen kestää asukkaan taidoista ja tarpeesta riippuen 3-24 kk. Onnistuneen tukiasumisjakson jälkeen nuorta autetaan oman asunnon hankinnassa. Ryhmävalmennus Silta järjestää yhdessä Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen (Typ) kanssa ryhmäpalveluita palvelukeskuksen asiakkaille. Ryhmävalmennukset ovat tarjouskilpailuun perustuvia palveluita. Syksyllä 2007 Sillassa toteutettiin neljä erilaista ryhmäpalvelua: ASKEL-, NETTI-, KIPINÄ-ryhmä ja STARTTI-työnhakuklubi. Lisäksi Sillassa on toteutettu Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskukselle ASKEL-ryhmiä. ASKEL-ryhmä Sillan Askel-ryhmässä etsitään yhdessä voimavaroja ja kehittymistarpeita, rikotaan rutiineja, etsitään uskallusta uuteen ja kerätään onnistumisen kokemuksia yhdessä tekemisen ja vertaiskeskustelun avulla. Tavoitteena on osallistujien urasuunnitelmien edistäminen. Ryhmävalmennuksen päämääränä on vahvistaa asiakkaiden itsetuntemusta, lisätä aktiivisuutta ja kehittää vuorovaikutustaitoja. NETTI-ryhmä Sillan Netti-ryhmässä kohennetaan työnhakuvalmiuksia ja atk-taitoja. Tavoitteena on, että asiakas oppii hyödyntämään tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja koulutuspaikkoja hakiessaan sekä tulevissa töissään. 13

14 Valmennus sisältää Windows-käyttöjärjestelmän opiskelua, Word-tekstinkäsittelyä, Internetin käyttöä ja soveltamista, sähköpostin käyttöä, Excel-taulukkolaskennan perusteita sekä työnhakuvalmiuksien vahvistamista. KIPINÄ-ryhmä KIPINÄ-ryhmävalmennus on tarkoitettu Typin asiakasprosessin käynnistämiseen. Valmennus kestää yhden viikon. Ryhmän tavoitteena on antaa valmiuksia asiakkaan työuran suunnitteluun. STARTTI-työnhakuklubi Sillan Startti- työnhakuklubi on viikoittain kokoontuva työnhakuryhmä, jossa tavoitteena osallistujan oman (työvoiman palvelukeskuksessa laaditun) urasuunnitelman mukainen sijoittuminen: työhön, koulutukseen, tukityöhön, työelämävalmennukseen tai työkokeiluun. Kun asiakas on löytänyt yksilöllisen tavoitteensa mukaisen paikan, työnhakuklubi päättyy. Asiakas voi osallistua työnhakuklubiin enintään 10 kertaa KuntoutusSilta KuntoutusSilta tuottaa jatkokuntoutusta päihdehoidolle sekä rangaistuksen aikaista kuntoutusta. Kuntoutus auttaa ja tukee päihteettömän, rikoksettoman, itsenäisen ja vastuullisen elämäntavan oppimiseen. Panostus suunnataan myös elämänhallintaan, jokapäiväisiin arjen taitoihin, uusien ihmissuhteiden rakentamiseen ja monipuoliseen vapaa-ajan viettoon. Kuntoutuksen ohjelma on monipuolinen ja jokaisen asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus etenee vaiheittain. Alussa keskitytään elämänhallintaan ja päihdeongelman hoitamiseen arjessa ja jokapäiväisessä elämässä. Myöhemmin painopiste siirtyy toimivien ja realististen jatkopolkujen rakentamiseen. KuntoutusSilta toteuttaa yhteisökasvatuksen ja hoidon periaatteita. Tämä tarkoittaa, että yhteisö on yksilön tukena koko kuntoutuksen ajan. Asiakas saa jatkuvasti muun yhteisön tukea ja apua omien tavoitteiden toteuttamisessa. Kuntoutusjakson alussa jokaisen kuntoutujan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan yksityiskohtaiset tavoitteet kuntoutusjaksolle. Tätä kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa ja kuntoutuksen edetessä Projektit Käynnissä olevia projekteja Sillassa oli vuonna 2007 Koutsin lisäksi kolme: Palkeet, Startti ja Verkostopaja. Kaikki projektit tuottavat ja kehittävät uusia palveluja tai toimintamalleja eri toimialoille. Lisätietoja näistä hankkeista saa esimerkiksi Silta-Valmennusyhdistyksen kotisivuilta. Tässä yhteydessä esitellään vain lyhyet kuvaukset näistä projektista. 14

15 Startti-projekti Toiminnalliseen oppimiseen ja tiiviiseen lähiohjaukseen perustuva Startti-valmennuspalvelu ja sen kehittäminen tukee, ohjaa ja valmentaa taiteen ja tekemisen keinoin työttömiä nuoria opiskeluun tai työelämään. Palvelu on tarkoitettu niille väliinputoajanuorille, joilla on useita syrjäytymisen riskitekijöitä ja joille ei ole tarjolla soveltuvia palveluja. Projektin tarvelähtöisyyden perusteluna olivat muun muassa seuraavat syyt: Tampereella ei ole startti-pajatyppistä toimintaa. Alle 25-vuotiaiden työttömien ja vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten joukosta on eri toimijoiden kokemusten ja tutkimustiedon perusteella profiloitunut noin nuoren joukko, joille ei ole soveltuvia palveluja. Projektin rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys (RAY). Kehittämisen tarkoituksena on rakentaa maksullinen palvelun malli, johon nuoret ohjautuvat maksusitoumuksella. Projektin toteutetaan vuosina Projektin kohderyhmä ei muodosta yhtenäistä joukkoa. Kuitenkin kohderyhmän nuorten elämäntilannetta ja heidän kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä piirteitä ja suhdetta palvelujärjestelmään kuvaavat usein samankaltaiset piirteet. Pajalla opetellaan vuorovaikutusta, ilmaisullisia valmiuksia ja erilaisia elämänhallinnan taitoja. Menetelminä ovat yksilö- ja ryhmävalmennus. Tekemisen sisältöinä ovat kuvataiteet, keramiikka, draama ja ilmaisu. Toiminnan tavoitteena on nuorten vahvistuminen niin, että he tulevat tietoiseksi itsestään ja omista vahvuuksistaan. Startti valmennuksen jälkeen he osaavat paremmin toimia ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja elämässään. Palkeet projekti Palkeet -projekti on TE keskuksen rahoittama ESR hanke. Projektin tavoitteena on uusien työpaikkojen synnyttäminen kolmannelle sektorille ja järjestöjen roolin vahvistaminen työllistäjänä. Tavoitteen saavuttamiseksi etsitään uusia keinoja työn etsintään, välitykseen, ohjaukseen ja valmennukseen sekä asiakkaiden jatkopoluttamiseen. Lisäksi tavoitteena on palkkatuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen sekä järjestöjen palvelutoiminnan kehittäminen. Palkeet hankkeen tuloksena syntyy Työrengas työllistämispalvelu ja palveluportaali. Työrenkaasta löytyy Tampereen seudun järjestöjen tarjoamat palvelut helposti ja keskitetysti. Työrengas on suunnattu Tampereen seutukunnan yhdistyksille ja järjestöille, sekä työnhakijoille, jotka etsivät työtä yhdistyksistä. Tämän ohella Työrengasta voivat hyödyntää työllistämisasioiden kanssa toimivat organisaatiot. (www.tyorengas.fi.) Palkeet projektin kehittämishanke toteutetaan vuosina Hankkeessa on työskennellyt kolme järjestökonsulttia, yksi palvelukoordinaattori ja yksi projektikoordinaattori. 15

16 Verkostopaja Verkostopaja-projekti on Länsi-Suomen Lääninhallituksen rahoittamaa. Projekti toteutetaan vuosina Hankkeen päätavoitteina ovat: Perustaa monitoimijainen, -rahoitteinen ja erilaisia palveluja nuorille tarjoava verkostopaja, joka on myös palveluja ketjuttava. Tukea työpajojen ja muiden nuorten parissa toimivien tahojen seudullista yhteistyötä. Selkiyttää erityisesti asiakasohjauksen palveluprofiileja ja tukemalla pajakentän verkottumista. Tukea työvalmennuspaikkojen lisäystä. Kehittää työnantajayhteistyöhön perustuvaa työvalmennustoimintaa. Asiakasohjauksessa verkostopaja toimii kaksisuuntaisesti. Nuoren kanssa työskentelevä viranomaistaho voi ohjata nuoren verkostopajaan ja verkostopaja ohjaa nuoren hänen tilanteensa ja yksilöllisen suunnitelman mukaan edelleen joko viranomaispalveluihin tai rakentaa nuoren tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden. Verkostopaja tukee moniammatillisten työkäytäntöjen ja osaamisen kehittymistä. Nuorilla on usein monia palvelutarpeita, jotka edellyttävät moninäkökulmaista työotetta ja monipuolisia palveluja. Verkostopajamalli mahdollistaa ja tukee eri toimijoiden ja palvelujen erikoistumista, kehittää keskinäistä työnjakoa ja erityisosaamista. 16

17 2. KOUTSI arvioiden ja valmentaen työammattiin Koutsi - projektin yleinen tavoite oli kehittää kuntoutustutkimusta ja ammatillista valmennusta ja koulutusta siten, että ne yhdessä mahdollistavat vaikeasti työllistettävien asiakkaiden pääsyn työmarkkinoille. Koutsi oli vahvasti tuotekehitysprojekti. Kehittämistavoite jakaantui kolmeen pääteemaan, joista myöhemmin tässä luvussa. (ESR Projektihakemus , 3.) Koutsin tarve ja kysyntälähtöisyys perustuivat ohjauksen, tukipalvelujen, työkunnon ja ammatillisen kuntoutusarvioinnin, palvelutarvearvioinnin, työvalmennuksen ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen haasteisiin ja problematiikkaan. Projektin tarpeen arviointi ja kysyntä perustui moniin erilaisiin tutkimuksiin ja aikaisempiin hankkeisiin. (ESR Projektihakemus , 9.) Koutsi projektin lähtökohtana oli tiivistää yhteistyötä ammatillisen kuntoutustutkimuksen ja erityisopetuksen välillä. Työvaltaisen menetelmien ja ohjausjärjestelmän kehittämisellä sekä uusien palvelutuotteiden rakentamisella tarjottiin asiakkaille selkeämmät etenemismahdollisuudet työllistymiseen. Projektia hallinnoiva organisaatio oli Kiipulasäätiö. Muut projektikumppanit olivat Kiipulan aikuiskoulutuskeskus, Kiipulan ammattiopisto, Kiipulan kuntoutuskeskus, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Riihimäen työvoimatoimisto ja Silta-Valmennusyhdistys. Kansainväliset yhteistyökumppanit tulivat Belgiasta, Hollannista, Liettuasta ja Skotlannista. Projektin rahoittajana oli työministeriö ja ESR/Equal yhteisöaloiteohjelma. Koutsi-projekti toteutettiin Projektiin saatiin lisäaikaa kaksi kuukautta vuodelle Jatkoajan tavoitteina oli huolellinen projektin sulkeminen, juurruttaminen aluekohtaisesti, lisäjulkaisun valmistaminen ja koulutuksen järjestäminen hankkeen tuottamista palveluista. Tässä julkaisussa ei keskitytä laajemmin muihin kansallisiin Koutsin osaprojekteiden tuottamiin palveluihin, tuloksiin tai kansainväliseen toimintaan, koska kaikista osaprojekteista on tehty omat raportit, artikkelimonisteet tai julkaisut. Lisäksi Koutsista tehdään loppuraportti, joka valmistuu joulukuussa 2007 ja projektiarvioitsijoiden Spangarin ja Arnkilin kirjoittama lisäjulkaisu Koutsin teemojen merkittävyydestä helmikuussa Seuraavassa Koutsin alkuperäisen tavoitteen mukaiset kehittämisteemat ja tehtävät: Koutsi -projekti jakaantui aluksi kolmeen teemaan: 1. Aktiivisen kuntoutusarvioinnin malli 2. Työammatteihin johtavan koulutuksen toteutuksen malli 3. Työvalmentajien toiminnan ja koulutuksen malli Projektin edetessä teema yksi ja kolme muuttuivat käsitteiltään hieman. Aktiivinen kuntoutusarviointi sai uudeksi määritelmäksi asiakaslähtöinen arviointi ja ohjauspalvelu. Teeman kolme työvalmentajien toiminnan ja koulutuksen mallin määritelmä muutettiin työhönvalmennuksek- 17

18 si. Nämä määritelmät kuvaavat paremmin Koutsin kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista ja kehitystyön tuloksia näissä teemoissa. Koutsi projektin lopussa valmiit mallit ja palvelut olivat seuraavat: 1. Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit 2. Työammattikoulutuksen toteutuksen mallit ja palvelut 3. Työhönvalmennus 2.1 Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit Projektin lähtökohtana oli löytää uusia malleja, tuotteita tai polkuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Tämä edellyttää lähes aina arviointia ja ohjausta. Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen teemassa kehitettiin uusia menetelmiä kuntoutus-, valmennus- ja koulutusprosessin alussa tarvittaviin arviointeihin sekä ohjaukseen. Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen toimintamallia kehitettiin eri näkökulmista eri osaprojekteissa. Tämän teeman kehittämissuunta ja käsitteiden määritelmät muuttuivat ja hakivat omaa paikkaansa useasti projektin aikana. Lopulta paikallistui kolme vahvaa aluetta teeman ympärille: 1) aktiivisen kuntoutusarvioinnin ja ohjauksen toimintamalli (Kiipula, Silta) 2) henkilökohtaistamisen ja ohjauspalvelujen toimintamalli näyttötutkintokoulutuksessa (Salpaus) 3) kantaa ottavan työotteen toimintamalli työvoimatoimistolle. (Riihimäen työvoimatoimisto) Kiipula ja Silta Aktiivisen kuntoutusarvioinnin ja ohjauksen periaatetta on kuvannut Kiipulan kuntoutuskeskuksen osaprojektin päällikkö Leena Toivonen (kaavio 3). Kaavio kuvaa työkykyarvioinnin ulottuvuuksia, jonka toisessa päässä on sosiaali- ja vakuutusjärjestelmän työkykyarvio, joka tuottaa lääketieteellisiä toimintakyvynarvioita. Toisessa päässä on työnantajan rekrytointiarviointi, jossa etsitään ja arvioidaan erilaisia henkilöarviointimenetelmiä käyttäen oikea, sopiva ja pätevä työntekijä organisaatioon. Keskellä kolmantena ulottuvuutena on Koutsissa kehitettävä aktiivinen kuntoutusarviointi ja ohjaus (AKAO), jonka vahvana periaatteena on aktiivinen, voimaannuttava ja ohjauksellinen työote. Tämä työote panostaa asiakkaan työllistämiseen, mutta samalla arvioi asiakkaan jatkokuntoutustarvetta tai laajempaa työkyvyn arviointia. Sillan aktiivisen kuntoutusarvioinnin kehittämistehtävä liittyi myös oleellisesti Toivosen (2007) edellä kuvamaan malliin. Kehittämistyö Sillassa painottui työ- ja koulutusvalmennuspalvelun arviointimenetelmien kehittämiseen. Aktiivisen arvioinnin ja ohjauksen uusia arviointimenetelmiä testattiin myös aikuisille suunnatuissa valmennuspalveluissa. Periaatteena Sillan arvioinnissa on ohjata ja voimaannuttaa asiakas itse löytämään vahvuutensa ja arvioimaan osaamistaan. Arvioimme valmennuksessa asiakkaan yleisiä työelämävalmiuksia ja työtehtävistä suoriutumista. 18

19 Sos.vak.järjestelmän tykyarvio Aktiivinen kuntoutusarviointi ja ohjaus (AKAO) Työnantajan rekrytointiarvio lääketieteellinen toimintakyvyn arvio ns. on/off, juridinen päätös työkyvyttömyydestä asiantuntijakeskeisyys suuri objektiivisuus kuntoutusmahdollisuuksien arviointi asiakkaan voimavarat vähemmän sairaus/diagnoosikeskeinen yleiset työelämävalmiudet ohjauksellisuus, asiakkaan osallisuus ja aktiivisuus dialogi, aika, prosessi, toiminnallisuus soveltuvuus tiettyyn työtehtävään tietyssä työpaikassa voidaan luotettavasti tietää vasta käytännössä Kaavio 3 Aktiivinen kuntoutusarviointi ja ohjaus; työkunnon arvioinnin ulottuvuudet. (Toivonen 2007, 10) Koulutuskeskus Salpaus Lahti Salpauksen ja Riihimäen asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit esittely on lainattu Ora, Niemi, Metsänen (2007) työhönvalmennusjulkaisusta: Koulutuskeskus Salpauksen tavoite projektissa on ollut varmistaa opiskelijaksi tulemisen ja opiskelunaikaisen ohjauksen sujuvuus moniammatillisessa ympäristössä. Projektituotteeksi Salpaus on kehittänyt ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamallin henkilökohtaistetun näyttötutkintoprosessin eri vaiheisiin: hakeutumiseen, tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Toimintamallissa määritellään ohjauspalvelujen rakenne, työnjako, vastuualueet sekä ohjauksen kohteet, tehtävät ja menetelmät näyttötutkintoprosessin eri vaiheissa. Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutus on yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa tuottanut. (Ora 2007, 7.) Riihimäki Riihimäen työvoimatoimisto on omassa osiossaan pureutunut työnhakija-asiakkaiden ohjauksen osuvuuden ja oikea-aikaisuuden tehostamiseen. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt kantaa ottavan työotteen kuvaus ja koulutuskokonaisuus. Uudenlaisen työotteen tavoitteena on auttaa työvoimatoimiston henkilökuntaa tunnistamaan ne tilanteet, joissa asiakas tarvitsee tehostettua ohjaamista. Lisäksi malli sisältää käytännön ohjeita ratkaisukeskeisen ja moniammatillisen ohjauksen toteuttamiseen. (Ora 2007, 7.) 19

20 2.2 Työammattikoulutuksen toteutuksen mallit ja palvelut Työammatilla ei sinällään ole virallista määritelmää. Räty (1982,122) määritteli työammattia seuraavin sanoin 80-luvun alussa:.. teollisuuteen on muodostunut pitkälle osittuneeseen työnjakoon liittyviä työtehtäviä, jotka luokitellaan ammateiksi mutta eivät ole saavuttaneet yleisessä hyväksynnässä ammatin statusta. Usein tällaiset työammatit liittyvät johonkin erikoistuneeseen työvaiheeseen, kuten saumaaja tai vaiheompelija, tai johonkin koneeseen kuten erilaiset koneen käyttäjät. Tavallisesti työammatti ja koulutusammatti määritellään erillään. Koulutusammatti on ammatillisella koulutuksella saavutettu ammatillinen pätevyys, kun työammatti on työpaikalla työssäoppimalla opittu ammatti, josta ei ole oppilaitoksen virallista todistusta. Lähinnä työammatti opitaan vanhemman työntekijän rinnalla ns. mestari/kisälli periaatteella, kuten aikaisemmin käsityöammateissa. Nykypäivänä työammatti voitaisiin nähdä myös käsityöammatin kaltaisena, kuten esimerkiksi laatoittaja, timanttisahaaja, mattomies, kaihdinvalmistaja ja niin edelleen. Kaikissa edellä mainituissa työammateissa on vahva käsityötaidon vaatimus. Jos työammattia tai -koulutusta tarkastellaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasojen mukaan, sijoittuisi työammatti tasoille yksi ja kaksi. Vaativimmillaan työammatti voisi kuulua tasolle kolme, mutta silloin se olisi jo hyvin lähellä ammatillista perustutkintoa. Tasoilla yksi ja kaksi pätevyys määritellään seuraavasti (EU komissio 2006, 18): Työskentely tai opiskelu selkeissä toimintaympäristöissä suoran valvonnan alaisena (taso1). Jonkin verran itsenäisyyttä vaativa valvottu työskentely tai opiskelu (taso2). Taitoja kuvataan EQF:ssa tasoilla yksi ja kaksi seuraavasti (EU komissio 2006,18): Yksinkertaisten tehtävien suoritettavat perustaidot (taso1). Kognitiiviset ja käytännön perustaidot, joita vaaditaan asiaankuuluvan informaation hyödyntämiseen tehtävien suorittamiseksi ja rutiininomaisten ongelmien ratkaisemiseksi käyttäen yksinkertaisia sääntöjä ja työkaluja (taso2). Koutsi-projektissa työammattia kuvailtiin seuraavasti: Työammateilla tarkoitetaan sellaista työtehtäväkokonaisuutta ja sen hallintaa, jota tietty henkilö tekee työkseen tietyssä työpaikassa ja jonka oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti työkokemuksen kautta. Suomessa työammattikoulutusta ei sellaisenaan virallisesti tunnusteta. Kuitenkin Opetusministeriön vuonna 2004 erityisopetuksen toimenpideohjelmassa, koulutuksen tasa-arvon toteutumisen toimenpidesuosituksissa, kehotettiin tutkimaan ja selvittämään työvaltaisten opetusmenetelmien ja työammatin koulutuksen tarpeellisuutta (OPM 2004, 13). 20

21 Koutsi projektin tavoitteena oli luoda työammattikoulutuksen toteuttamisen malli, jota voitaisiin laajentaa myös kansallisesti. Työammattikoulutusta testattiin projektin aikana kolmessa eri muodossa ja ympäristöissä. 1) osana opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta (Kiipulan ammattiopisto) 2) alihankintana ammattioppilaitoksille (Silta) 3) työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena (Kiipulan aikuiskoulutuskeskus) Projektissa kehitetyt työammattikoulutusmallit muodostuivat lähinnä prosessista, joka sisälsi erilaisia valmennuksellisia ja kuntoutuksellisia elementtejä. Tämä malli näytti juurtuvan vallitsevaksi käsitykseksi työammattikoulutuksesta. Tärkein piirre työammattikoulutuksessa oli se, että sen ensisijainen tavoite oli työllistyminen työammattiin eikä ammatillinen perustutkinto tai edes näyttöihin perustuva osatutkinto. Olisiko tältä osin työammattikoulutusta parempi kutsua työammattiprosessiksi tai työammattilinjaksi, jotta sitä ei sekoiteta perinteisiin koulutusväyliin tai näyttötutkintoihin. Nähtäväksi jää, mikä työammattikoulutuksen kehittämismalleista leviää laajemmin tai mikä on tulevaisuudessa käyttökelpoinen. Erilaisia työvaltaisiin menetelmiin pohjautuvia kokeiluja, projekteja ja pysyviäkin malleja Suomessa on ollut useita. Erityisesti voisi mainita Työpoolin Helsingissä, Itä-Suomen työkouluhanke ja Etappi-projekti Mikkelissä. Kaikissa edellä mainituista pääasiallinen tavoite on työllistyminen ennen ammatillista tutkintoa. 2.3 Työhönvalmennus Koutsissa työhönvalmennusta kehitettiin ja testattiin Kiipulassa koko projektin ajan ja Sillassa ainoastaan projektin viimeisenä vuonna. Lahden ammattikorkeakoulussa kehitettiin työhönvalmentajien täydennyskoulutusohjelma ja sosionomiopintoihin vapaasti valittava opintokokonaisuus. Projektin aikana ja kehittämiskumppaneiden kesken selkiytyi käsitteiden työvalmennus ja työhönvalmennus merkitys ja luonne. Koska työvalmentajan tehtävät ja työn luonne ovat erilaisia kuin työhönvalmentajan, muuttui projektin kolmannen teeman nimi. Työhönvalmentajan työnkuva on juuri sellainen, mitä projektissa kehitetyissä palvelutuotteissa tarvitaan erityisesti yritysten suuntaan. Työvalmennuksen ja työhönvalmennuksen käsitteistä on selkeät kuvaukset Vatesin julkaisussa (Ylipaavalniemi & kumpp. 2005, 15). Työhönvalmennusta tehdään nykyisin monissa eri organisaatioissa ja konteksteissa. On havaittavissa myös työ- ja työhönvalmennuskäsitteen sekaantumista toisiinsa, vaikka tehtäväkenttä olisi sama. Kuitenkin työhönvalmennuksen periaatteena on tarjota monipuolista ohjausta asiakkaalle, jotta työllistyminen olisi helpompaa. (ks. myös Ora 2007,4.) Koutsin projektijohtaja Ora (2007,4) kuvaa hyvin työhönvalmennuksen kehittämisen teemoja neljän kysymyksen avulla: Ensimmäinen kysymys koskee työhönvalmentajan tehtäviä. Mitä eri asioita työhönvalmentajan tulee tehdä koulutuspolun varrella? Toinen kysymys koski työhönvalmentajan osaamista. Voiko työhönvalmennusta ajatella omana erityisenä ammattialana? Monissa seminaareissa ja projektissa mukana olleen 21

22 Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikön kanssa etsittiin työhönvalmentajan ammatti-identiteettiä. Kolmas kysymys oli ulottuvuudeltaan ensimmäisiä laajempi. Miten työhönvalmennus nivotaan yhteen muun opetuksen kanssa ja mikä on työhönvalmentajan rooli suhteessa kouluttajiin ja muuhun henkilökuntaan? Neljäs kysymys herää työhönvalmennuksen mukanaan tuomien mahdollisuuksien myötä. Mitä tarkoittaa paljon esillä ollut työelämälähtöinen koulutus käytännössä? Kiipulan työhönvalmennuspalvelu toteutettiin kahdella eri tavalla: kuntoutuksessa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Aikuiskoulutuksen maailmassa työhönvalmentajien käyttö on ollut vähäistä. Voidaan kuitenkin todeta, että työvoimakoulutuksissa tällaista työtä on tehty aina, mutta hieman eri toimintatavoilla, periaatteilla ja intensiteetillä sekä eri toimenkuvilla. (ks. myös Ora 2007,4.) Kuntoutuksessa työhönvalmennus on uusi ilmiö. Kiipulan kuntoutuskeskus kehitti työhönvalmennusta heidän kuntoutuspalveluidensa täydennykseksi. Kuntoutus noudattaa aina ostavan tahon, esimerkiksi Kelan, toimeksiantoja. Jos palvelun ostaja haluaa sisällyttää ja ostaa asiakkailleen työhönvalmennusta, se toteutetaan sopimuksen mukaisesti. Päätös työhönvalmennuspalvelun käytöstä tehdään aina asiakkaan kanssa.(vrt. Toivonen 2007, 12 14, 38) Työhönvalmennus toteutetaan Sillassa Työvoiman palvelukeskuksen ostopalveluna. Koutsi -projekti mahdollisti kehittämistuen palvelulle. Ilman Koutsin panosta Sillan työhönvalmennuspalvelun käynnistäminen olisi ollut puutteellista ja jopa vaikeaa. Koutsin ansiosta Sillan työhönvalmennuspalvelu lähti erittäin tehokkaasti käyntiin ja laatulupaukset tilaajalle onnistuivat hyvin. 22

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010

Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä. Anu Laasanen 29.9.2010 Töihin!-palvelu Valmennus yrityksessä Anu Laasanen 29.9.2010 Toiminta-ajatus 2011 Töihin!-palvelun tarkoituksena on yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä asiakaslähtöisen työhönvalmennuksen toteuttaminen.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Vajaakuntoisten tuetun työllistämisen malleja maailmalta

Vajaakuntoisten tuetun työllistämisen malleja maailmalta Vajaakuntoisten tuetun työllistämisen malleja maailmalta Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä seminaari 17.2.2011 Kiipulassa Petteri Ora projektijohtaja Kiipulasäätiö 1 tuettu

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut

Sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut Sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut Koulutuspalvelut Työpajapalvelut Nuorten palvelut Kuntoutuspalvelut Hankkeet Työ- ja koulutuskokeilu TE-toimiston toimenpiteet Koho-palvelut Kuntoutus-Silta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot