SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille. Kari-Pekka Vulli

Transkriptio

1 SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille Kari-Pekka Vulli

2 Kansikuva: Silta-Viestintä / Andreas Bartsch

3 Sisällysluettelo Lukijalle 4 1. Silta-Valmennusyhdistys ry Arvot ja visio Palvelut 7 2. KOUTSI arvioiden ja valmentaen työammattiin Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit Työammattikoulutuksen toteutuksen mallit ja palvelut Työhönvalmennus Sillan osaprojekti Ideat ja tavoitteet Mitä ja miten tehtiin? Teoreettisia lähtökohtia Ammatillinen osaaminen ja koulutus Työllistymistä edistävät kompetenssit Halu ja tahto Empowerment SiltaKoutsi työ-ja koulutusvalmennus ammattioppilaitoksille Taustaa palvelun tarpeelle Palvelusopimus SiltaKoutsi valmennuksen prosessikuvaus Työ- ja yksilövalmennuskohteet SiltaKoutsi -valmennuksessa Osaamisen tunnustaminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa SiltaKoutsi -valmennuksen tavoitteet Väylät koulutukseen, työhön tai muuhun toimenpiteeseen Yleisten työelämävalmiuksien ja arjen taitojen kehittäminen Työammattimahdollisuuden tutkiminen Sillan osaprojektin asiakaspalautteet Työ- ja koulutusvalmennukseen osallistuneiden nuorten palaute ja elämäntilanne Ammattioppilaitosten henkilökunnan arviot projektista ja kehitetystä palvelusta Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 45 Lähteet 47 Liitteet 51 3

4 Lukijalle SiltaKoutsi julkaisussa kuvataan EQUAL -hankkeena toteutetun Koutsi-projektin kehittämistyötä ja tuloksia Tampereella. Koutsi-projekti toimi vuosina Silta-Valmennusyhdistys (Silta) oli mukana tässä laajassa Equal hankkeessa osaprojektina. Sillassa projektityö keskittyi työ- ja koulutusvalmennuspalvelun kehittämiseen oppilaitoksille. Lisäksi Sillassa kehitettiin aktiivisen arvioinnin ja ohjauksen menetelmiä. Koutsin viimeisenä vuonna Sillan osaprojektia laajennettiin työhönvalmennuksen kehittämiseen. Työhönvalmennusta ei ole toteutettu aikaisemmin Sillassa erillisenä palveluna. Sillan osaprojektissa toimi yksi päätoiminen projektikoordinaattori sekä yksilövalmentaja (50 %), työhönvalmentaja (50 % vain vuonna 2007) ja aktiivisesti myös Sillan tuotantopäällikkö ja kuntoutuspäällikkö (vuosi %). Henkilöstöjohdon aktiivinen osallistuminen kehittämistyöhön mahdollisti osaprojektin nopean juurruttamisen Sillan ydin- ja tukiprosesseihin. Edelleen päätös siitä, että teimme heti projektin alussa ammatillisten oppilaitosten kanssa kirjalliset kehittämis- ja alihankintasopimukset helpottivat kehittämistyön etenemistä ja käynnistämistä. Kaikki nämä vaikuttivat Sillan osaprojektin tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Tampereen seutukunnalla keskeyttää ammatilliset opintonsa vuosittain noin 5 7 prosenttia nuorista. Tämän lisäksi prosenttia nuorista ei ohjaudu peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Esimerkiksi Tampereella alle 25 vuotiaiden työttömien ja vailla ammatillista koulutusta olevien joukosta on eri toimijoiden kokemusten perusteella profiloitunut noin nuoren joukko, joille soveltuvia koulutuspalveluja on tarjolla niukasti. Sillan osaprojektin ensimmäisenä tavoitteena oli vastata edellä mainittuun haasteeseen. Tarkoituksena oli luoda niin sanottu työammattikoulutus, joka vähentää ammattiopintonsa keskeyttämässä olevien nuorten ajautumista työttömiksi. Samanaikaisesti Tampereella on työvoimapulaa useillakin ammattialoilla. Projektin tarkoituksena oli yhdistää nämä kaksi tarvetta keskenään: ohjata ja valmentaa nuoria niin, että heillä on mahdollisuus työllistyä työammattiin ja vastata samanaikaisesti yritysten rekrytointiongelmaan. Tavoite ei kuitenkaan edennyt odotetusti. Nuorten mahdollisuus vastata työnantajien haasteeseen ei sujunut ongelmitta. Muun muassa ammatillinen osaaminen, kompetenssi, kvalifikaatio, tahto, motivaatio ja voimaantuminen (empowerment) ovat avainkäsitteitä, joilla voidaan määrittää ja tulkita nuorten työllistymisen ja ohjauksen problematiikkaa. Näitä teoriataustoja vasten voidaan tarkastella ohjausta, arviointia, valmennusta ja oppimista. Erityisesti ammatillisen voimaantumisen teoria ja siitä johdetut menetelmät olivat Koutsin asiakaslähtöisen arviointi- ja ohjausteeman kohteena. Asiakkaiden kompetenssi ja työn suorittamiseen vaadittavat kvalifikaatiot määrittävät käsitteinä hyvin työnantajien ja nuorten kohtaamisen sekä rekrytoinnin haasteita. Edellä mainituista käsitteistä osa määritellään ja avataan lyhyesti luvussa neljä. Sillan osaprojektin kehittämistyön tulos SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennuspalvelu ammattioppilaitoksille kuvaus esitetään luvussa viisi. Palvelu on suunnattu ammattioppilaitoksille. Tarkoituksena on, että palvelu mahdollistaa lisäresurssit oppilaitosten opiskelijahuoltoon. Toiseksi ja ehkä tärkeimpänä on, että palvelu estää keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden putoamisen työttömäksi. Kolmanneksi opiskelijalla, joka ei ole kiinnostunut oppilaitosopiskelusta tai hänellä on vaikeuksia teoreettisten aineiden kanssa, on tilaisuus opiskella työvaltaisemmin. 4

5 Lopuksi julkaisussa käsitellään hieman Sillan osaprojektin esille tuomia haasteita ja jatkotoimenpiteitä. Suurimmaksi haasteeksi ja puutteeksi jäi, alkuperäisestä tavoitteesta huolimatta, laajempi verkostoituminen yritysten kanssa. Yritysyhteistyö kuitenkin lisääntyi projektin viimeisenä vuonna työhönvalmennuspalvelussa. Ei myöskään sovi unohtaa merkittävää yhteistyötä Pirkanmaan Kaihdintehtaan kanssa. Tämä yhteistyö aloitettiin Koutsin voimin. Lopulta projektin viimeisenä vuonna yhteistyö alkoi muodostua yhä enemmän toiminnan malliksi, jolla voidaan kouluttaa haasteellisesti työllistettäviä asiakkaita teollisuustuotannon perusteisiin, ja lopulta kaihdinvalmistajiksi. Osittain työammattikoulutuksen toiminnan malli ja toteutus jäi puutteelliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että onnistuimme toteuttamaan erinomaisesti ammatillisten oppilaitosten nuorille suunnatun valmennusprosessin alun, mutta jatkotoimenpiteet työnantajien kanssa ja sijoittuminen työelämään jäivät riittämättömäksi. Syitä tähän oli monia niin koulutus- ja työvoimapoliittista problematiikkaa kuin muitakin haasteita, jotka avataan viimeisessä luvussa. Aivan julkaisun aluksi haluan esitellä Sillan perustehtävän, arvot, vision, palvelut ja muut hankkeet. Koutsi linkittyi vahvasti monien Sillan toimialojen kanssa. Tästä johtuen on merkityksellistä esitellä koko Sillan monipuolinen toiminta, ja tietenkin koko Koutsi -projekti. Koska olemme maantieteellisesti hieman erillään Koutsin muista kumppaneista ja Hämeen TE -keskuksen toiminta-alueesta, on mielekästä, että koko projektista jää selkeä kuvaus myös Tampereelle, mistä Koutsissa on ollut kyse ja miten se linkittyi Sillan ja Tamperelaisten ammattioppilaitosten toimintaan. Sillan vahvana periaatteena on, että projektit tuottavat aina pysyvän uuden palvelun Siltaan. Aikaisemmin Koho-palvelu ja AsuntoSiltakin ovat olleet hankkeita, jotka ovat nyt pysyviä Sillan palveluita. Näin kävi myös Koutsissa. Saimme kehitettyä toimivan ja itsenäisesti toimivan palvelun. Näin vahva projektiperiaatteemme jatkuu. Julkaisun loppuun on koottu projektiin osallistuneiden nuorten sijoittumistietoja, palautteita ja kokemuksia. Tarkoituksena on tuoda esiin asiakkaiden tuntemukset uudesta palvelutuotteesta sen kehittämisvaiheessa. Nuorille teetettiin kaksi erilaista kyselyä, toinen heti valmennuksen jälkeen ja toinen projektin lopussa syksyllä Jälkimmäisen kyselyn tuotti projektille Yrityskehitys Jorma Schukof puhelinkyselynä, jonka tarkoituksena oli saada tietoa nuorten sen hetkisestä elämäntilanteesta. Uskon, että SiltaKoutsi julkaisu avaa uusia ja laajempiakin näkemyksiä nuorille suunnatun valmennuksen merkityksestä, Sillan toiminnasta ja siitä kuinka Koutsi -projekti on astunut sisään Siltaan ja lopulta juurtunut sinne. Toivon kaikille lukijoille pohdintaa ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Haluan kiittää kaikkia tämän julkaisun tekemistä edistäneitä Siltalaisia. Kiitos mukaville Koutsi projektikumppaneille Lahteen, Kiipulaan ja Riihimäelle. Erityiskiitos Tampereen ammattiopiston Koutsi kehittämistiimille johon kuuluivat Aarre Väisänen, Simo Havia, Kyösti Lehtonen, Timo Virtanen, Kirsi Koivu, Pekka Pirttiniemi, Marja Malminen, Pentti Saavalanen ja Anne Niittymäki sekä Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän ja Ahlmanin ammattiopiston yhteistyökumppaneille. Tampereella Kari-Pekka Vulli, projektikoordinaattori 5

6 1. Silta-Valmennusyhdistys ry 1.1 Arvot ja visio Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perustehtävä on tukea, valmentaa ja auttaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan tavallinen elämä. Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, maalien maali. Tavallinen elämä tarkoittaa, että ihmisen omat, reaaliset toiveet työn, kodin ja ihmissuhteiden osalta ovat toteutuneet. Tämä tila on myös yhteiskunnan kannalta tavoiteltava ja toivottava. Edellä mainittu tulee vahvasti esille Sillan toiminta-ajatuksessa, jossa määritetään työmme periaate asiakkaille. Valmennus- ja ohjaustyössämme vahvistamme ihmisten työ- ja toimintakykyä ja autamme heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Toiminta-ajatustamme ohjaa kolme perusarvoa. Sillan arvot ovat ihmisten kunnioittaminen, vastuullisuus ja sisu: Ihmisen kunnioittaminen Kunnioitamme ihmisiä ihmisinä riippumatta siitä, onko kyseessä asiakas, työtoveri, verkostokumppani tai kuka tahansa työhömme vaikuttava ihminen. Ihmisten teot saattavat olla hyviä tai huonoja. Ihmiset voivat muuttua. Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Emme kohtele ihmisiä pilkallisesti tai loukkaavasti. Kunnioittaminen näkyy kanssakäymisen arkipäivässä, ystävällisyytenä ja kohteliaisuutena. Olemme empaattisia ja palvelualttiita. Asiakkaana ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä sekä työyhteisön ja kumppanuuden rakentajina. Toteutamme omaa vastuullisuuttamme kaikissa yhteisön toimimisen kannalta tärkeissä tehtävissä. Vastaamme kukin siitä, että oma näkemyksemme on kaikkien käytössä. Huolehdimme omalta osaltamme asiakastyön ja verkostojen toimivuudesta, olemme vastuussa vuorovaikutuksen toimivuudesta ja hyvästä työilmapiiristä. Oma toimintamme on yhtenäinen sille mitä muille opetamme; valmennamme vastuullisuuteen. Toimimme tuloksellisesti ja taloudellisesti. Sisu Teemme työtämme sisukkaasti. Me ylläpidämme toivoa. Me tahdomme silloinkin kun emme halua. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimimme suunnitelmallisesti. Autamme myös muita yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Pyrimme vuorovaikutuksen avulla poistamaan niitä rakenteellisia ja asiallisia esteitä, jotka tuottavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle. 6

7 Visio Osana Silta Laatuun hankkeessa tehtyä organisaation toimintatapojen kehitystyötä laadittiin Sillan uusi visio vuoteen 2011, joka on seuraava: Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimialansa rakenteiden kehittämiseen. Visio osoittaa että Silta on nyt ja tulevaisuudessa vahvasti yleishyödyllinen yhdistys, joka haluaa tuottaa, toteuttaa ja tehdä alansa palvelukokonaisuuksia yhteistoiminnallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että Silta toimii paikallisesti ja alueellisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 1.2 Palvelut Sillan palvelukokonaisuus sisältää neljä eri toimialaa: ammatillinen erityisopetus, työ- ja yksilövalmennus, ohjaus ja valmennus sekä kuntoutus. Kukin toimiala koostuu peruspalvelusta ja sitä tukevasta kehittämis- ja tukitoiminnasta. Palvelukokonaisuus mahdollistaa asiakkaille katkeamattoman polun kouluttamattomuudesta ja työttömyydestä ammattiin ja työelämään. Käytämme palvelukokonaisuudesta nimitystä sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut, joka kuvaa erityisen hyvin Sillan toimialaa ja palvelutuotteita. Kaikkia palveluja yhdistää jossakin suhteessa työ, ohjaus, valmennus ja yhteisö. Kaaviossa 1 kuvataan Sillan sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut. Yläosassa on esitelty kaikki neljä toimialaa ja niiden alapuolella yksilöllisemmin niihin sisältyvät palvelut. Viimeisenä ovat projektit. Seuraavissa alaluvuissa esitellään nämä kaikki toimialat, palvelut ja projektit tarkemmin. Ammatillinen erityisopetus Työ- ja yksilövalmennus Ohjaus ja valmennus Kuntoutus Projektit Takova - Valmentava koulutus Työ- ja koulutuskokeilu Tuotantokoulu Kuntouttava työtoiminta Arvioiva työvalmennus Työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus Koho - palvelut Nuorten tuettu asuminen Ryhmävalmennus Rangaistusaikainen kuntoutus Päihdehoidon jatkokoulutus Koutsi Starttipaja Palkeet Verkostopaja Siltakoutsivalmennus Kaavio 1 Silta-Valmennusyhdistyksen sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelut

8 1.2.1 Ammatillinen erityisopetus Takova -valmentava koulutus Takova on Opetusministeriön laatiman opetussuunnitelman mukaista valmentavaa koulutusta. Ammatillinen erityisopetus sekä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus järjestetään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä vastaavat ammatilliset erityisoppilaitokset, jotka huolehtivat myös erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus ja tukitehtävistä (OPM 2007.) Sillan Takova on yhteistyössä Kiipulan ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa toteutettavaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutus on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille, jotka tarvitsevat tukea sijoittuakseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Takova on eritysopetusta. Koulutuksesta vastaa erityisopettaja ja ryhmänohjaaja yhdessä työparina. Opinnot kestävät yhden lukuvuoden. Opinnot koostuvat työharjoittelusta, peruskoulussa opiskeltavien aineiden kertaamisesta sekä elämänhallintaan liittyvistä teemoista. Koulutuksen päämäärä on parantaa opiskelijoiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia, selkiyttää ammatinvalintaa sekä kohentaa arjen perusvalmiuksia. Työ- ja koulutuskokeilu Työ- ja koulutuskokeilun virallinen nimi työhallinnossa on yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu. SiIlassa käytämme tästä palvelusta lyhennetysti termiä työ- ja koulutuskokeilu. Yhdistetyn työ- ja koulutuskokeilun avulla arvioidaan laajemmin asiakkaan työ ja koulutusedellytyksiä ja mahdollisuuksia. Pääsääntöisesti tässä palvelussa arvioidaan nuorten soveltuvuutta Sillan tuotantokouluun. (ks. myös Kokeilun toteutuksesta ja arvioinnista vastaa eri osastojen tiimit, joihin kuuluvat erityisopettaja, työvalmentajat ja yksilövalmentaja. Kokeilun aikana arvioidaan kokeilijan opiskelumotivaatiota, sosiaalista selviytymistä ja työkykyä. Kokeilun aikana kokeilija tutustuu catering-, rakennus- tai autoalaan, muihin oppilaisiin ja työntekijöihin. Kokeilija arvioi myös sitä, onko tekemällä oppiminen hänelle oikea tapa oppia. Tärkeää kokeilun aikana on oppia ymmärtämään tuotantokoulun työyhteisön merkitys ja siihen liittyvät vastuut. Alkuvaiheessa tärkeää on se, että nuoren vuorokausirytmi normalisoituu, hän tulee joka päivä paikalle ja ylipäätään oppii työyhteisön rutiineihin. Lopuksi kokeilusta laaditaan kirjallinen lausunto. Tuotantokoulu Sillassa järjestetään perustutkintotavoitteista koulutusta yhteistyössä ammattiopisto Luovin kanssa. Luovi on entinen Merikosken ammatillinen koulutuskeskus. Koulutuskeskuksen nimi vaihtui elokuussa

9 Koulutus on toisen asteen ammatillista erityisopetusta. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa ja kesto noin kolme vuotta. Opetus toteutetaan Sillan tuotantoaloilla työssä - ja työlläoppien. Tästä johtuen Sillan ammatillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä tuotantokoulu. Tuotantokoulu tarkoittaa, että toiminnalle asetetaan tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Työ on keskeinen vuorovaikutuksen ja onnistumisen mahdollisuuksien tuottaja. Tuotannossa voi olla samanaikaisesti muita valmentautujia, joten työyhteisöllisyys ja vastuullisuus korostuvat. Toiminnallistaminen ja työssäoppiminen tuotantokoulussa on etenemistä käytännöstä teoriaan. Yhteisiä teoreettisia aineita on minimaalisesti. Luokkaopetusta on hyvin vähän. Kaikki tarpeellinen ja mahdollinen teoriaopetus pyritään integroimaan käytäntöön. Tuotantokoulussa voi opiskella seuraavia perustutkinnon koulutusaloja auto, catering ja rakennusala. Koulutukseen hakeudutaan yksilöllisesti ja vapaamuotoisesti ympäri vuoden. Näin ollen kaikki opiskelijat ovat eri vaiheessa opintojaan. Opiskelijaksi pääseminen edellyttää aina onnistunutta koulutuskokeilua tai muuta vastaavaa Sillassa suoritettua asiakkuutta, jossa on arvioitu opiskelijan soveltuvuus tuotantokoulun oppimisympäristöön. Arvioinnin suorittaa yksilö- ja työvalmentaja sekä kyseisen ammattialan erityisopettaja. Kokeilija arvioi myös itse sitä, onko tekemällä oppiminen työyhteisössä hänelle oikea tapa opiskella ja oppia. Tuotantokoulun opiskelijoita yhdistävä tekijä on, että he oppivat tekemällä. Useimmat heistä ovat keskeyttäneet ammatilliset opintonsa joissakin toisissa oppilaitoksissa. Opiskelijoilla on tyypillisesti oppimiseen, elämänhallintaan, arjentaitoihin ja alkoholiin liittyviä haasteita. Kuvaavaa on, että ennen tuotantokoulun aloittamista nuoret eivät ole ohjautuneet heille sopivien palvelujen piiriin tai heille tarjotut palvelut eivät sovellu tai ole olleet riittäviä. Usein nuori on ollut heille tarjotussa palvelussa elämäntilanteeseen nähden vääräaikaisesti Työ- ja yksilövalmennus Tämä toimiala sisältää viisi eri palvelua: kuntouttava työtoiminta, arvioiva työvalmennus, työhönvalmennus, Kelan avomuotoinen työhönvalmennus ja SiltaKoutsi työ- ja koulutusvalmennus. Näistä työhönvalmennus ja SiltaKoutsi ovat palveluita, joita kehitettiin Koutsi-projektin aikana. Työhönvalmennuksen kehittämistyöstä lisää luvussa 2.3 ja SiltaKoutsi valmennuksesta luvussa neljä sivulla 44. Kuntouttava työtoiminta Kuntien on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan työelämä- ja koulutusvalmiuksien edistäminen ja arviointi, toimintakyvyn ja arjenhallinnan ylläpito ja kohentaminen sekä työelämäsuhteen ja koulutusmahdollisuuksien selkiinnyttäminen. Päämääränä on, että asiakas sijoittuisi työvoimapalveluihin, koulutukseen tai työhön. Toiminta kestää vähintään kolme ja enintään 24 kuukautta. Päivittäinen kesto on vähintään neljä tuntia. 9

10 Sillassa kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisällöt ovat: kirjallinen tavoitesopimus- ja etenemissuunnitelma päivittäinen työvalmennus viikoittainen yksilövalmennus verkostopalaveri valmentautujan kanssa tarvittaessa toimintakyvyn havainnointi ja arviointi - yhdistettynä itsearviointiin konkreettinen etenemissuunnitelma lausunnot sovittaville yhteistyötahoille Kuntouttava työtoiminta toteutetaan yhdessä työvalmentajan ja yksilövalmentajan kanssa, joilla molemmilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa asiakkaan arvioinnissa ja ohjauksessa. Sillan työvalmennuskohteet ja alat ovat: keittiö, kiinteistönhoito- ja pihatyöt, siivoustyöt, rakennustyöt, auton huoltokorjaamo, kalustetehdas, kaihdinvalmistus, ilmaisustartti, atk ja viestintä. Syksyllä 2007 aloitettiin myös metallituotannon ja taitopajan kehittäminen. Arvioiva työvalmennus (atv) Palvelu on tarkoitettu niille asiakkaille, joiden urasuunnitelman laatiminen tai toteutus ei ole käynnistynyt tai edennyt palvelukeskuksessa ja tarvitaan arvio asiakkaan työelämävalmiuksista sekä niiden vahvistamisesta. Työllistymisen edistämiseksi arvioiva työvalmennus sisältää työn tekemistä Sillan tuotantoyksiköissä. Arvioiva työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua tavoitteellista työn avulla tapahtuvaa yksilön työkyvyn ja työelämätaitojen ja valmiuksien arviointia ja edistämistä. Asiakas saa jatkuvan työvalmentajan työpanoksen ja tarpeen mukaisen yksilövalmennuksen ja mahdollisesti myös muita asiantuntijapalveluita. Moniammatillinen valmennus edistää kokonaisvaltaisesti valmentautujan työssä (työvalmennuksessa) selviytymistä sekä arjen hallintaa ja toimintakykyä. Arvioiva työvalmennus on osa asiakkaan palveluketjua ja palveluprosessia, jossa: kerätään yhdessä arviointitietoa urasuunnitelmaa varten asiakas oppii työelämässä tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia asiakas voi ottaa vastuuta omasta elämästään ja kehityksestään asiakas voi orientoitua ja kerätä voimia ja motivaatiota oman etenemisensä suunnitteluun sekä urasuunnitelmansa toteuttamiseen Arvioivan työvalmennuksen aikana valmentautuja voi kehittyä sekä yleisissä työelämävalmiuksissa, työtaidoissa että sosiaalisissa ja arjentaidoissa siten, että vaiheittainen siirtyminen työelämään voi olla mahdollista. Arvioivan työvalmennuksen toimintamalli rakentuu vahvasti palvelukeskukselle tuotetun alkuvaiheen työvalmennuksen kokemuksille. Alkuvaiheen työvalmennusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä TYP:n kanssa. Arvioivaa työvalmennusta kehitetään edelleen. Kehitystyötä on jatkettu mm. Koutsi-projektin aktiivinen arviointi ja ohjaus kehittämisteemassa. 10

11 Arvioivan työvalmennuksen prosessi Jatkuva arviointi 1. TYP:n yhteydenotto 2. Tulovaihe Tutustumiskäynti 3. Aloitusvaihe Perehdytys 4. Valmennuksen toteuttaminen Yksilövalmennus Työvalmennus Asiakkaan osallisuus Palautekeskustelut 5. Lähtövaihe Jatkosuunnitelma Kaavio 2. Arvioivan työvalmennusprosessin vaiheet Työhönvalmennus Työvoiman palvelukeskus (Typ) valitsee ja ohjaa asiakkaat työhönvalmennukseen. Työhönvalmennus tarkoittaa yksilöllistä, jaksottaista tukea ja ohjausta työpaikalla. Käytännössä tarjottava palvelu on yksilöllistä valmennusta sekä työntekijän, työantajan ja työhönvalmentajan yhteistyöhön perustuvaa neuvontaa ohjausta ja konsultaatiota. Työpaikan ammattialaan liittyvät tukitoimet ovat työpaikalla, työpaikan henkilöstön voimin toteuttavia. Työhönvalmennuksen pääajatus on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia tai vaikeasti työllistettäviä ihmisiä niin, että he saisivat työtä. Työhönvalmennus on lähes poikkeuksetta yksilöllistä ohjausta työelämään. Työhönvalmennuksessa voi oppia työelämässä tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia voi hankkia varmuutta ammattialasta ja työyhteisössä toimimisesta voi saada tukea henkilökohtaisen elämän muutoksiin Työhönvalmennuksella tuetaan asiakkaan työharjoittelua, etsiä avointa-/harjoittelu-/valmennustyöpaikkaa, laatia asiakkaan työnhaunasiakirjat ajan tasalle jne. Valmennusta ei suoriteta kuitenkaan kokopäiväisesti yhden asiakkaan kohdalla, eikä myöskään opeteta työtehtäviä, jotka hoitaa aina työnantajan edustaja. Työhönvalmennus tähtää asiakkaan yleisten työelämävalmiuksien sekä työllistymisedellytyksien parantamiseen niin, että asiakas saa työpaikan. Työhönvalmennuksen aikana asiakkaan työelämävalmiudet ja työnhakutaidot kehittyvät sekä työllistymisedellytykset paranevat. Osaltaan työhönvalmennuksen tavoitteena on valmentautujan työja toimintakyvyn parantuminen siten, että hän osaa ja voi siirtyä avoimille työmarkkinoille. Kelan avomuotoinen työhönvalmennus Tässä valmennuksessa on tarkoituksena selvittää Kelan lähettämän kuntoutujan työelämävalmiuksia, soveltuvuutta erilaisiin ammatteihin/tehtäviin ja/tai suoriutumista tietynlaisissa työtehtävissä. Tämä palvelu on hyvin samankaltainen kuin arvioiva työvalmennus ja kuntouttava työtoiminta (ks. edellä). 11

12 Vaikka Kelan uuden ostopalvelun nimi on työhönvalmennus, se ei ole samankaltaista kuin edellä esitetty Sillan työhönvalmennus. Ero on sinä, että Kelan työhönvalmennus suoritetaan Sillan työvalmennusyksiköissä, eikä yrityksissä, kuten työhönvalmennus yleisesti. Kelan työhönvalmennuksen kesto on yleensä enintään 120 valmennuspäivää (noin kuusi kuukautta). Tarvittaessa Kelan työhönvalmennus voidaan toteuttaa jaksoissa. Kelan työhönvalmennus on tarkoitettu vajaakuntoisille henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joilla on lähivuosina työkyvyttömyyden uhka. Valmennukseen soveltuvat mm. henkilöt, joiden työelämään tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä, sekä nuoret, joilla on vaikeuksia työllistyä tai saada ammatillisia opintojaan päätökseen Ohjaus ja valmennus Sillan ohjaus- ja valmennuspalvelut sisältävät kolme pääpalvelutuotetta: Koho-palvelut, Nuorten tuettu asuminen ja Ryhmävalmennus. Koho-palvelut Koho-palvelu on tarkoitettu tamperelaisille vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuvontaa, ohjausta ja valmennusta. Lähinnä asiakkaina ovat ne nuoret, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa, ovat vailla opiskelupaikka tai ovat työttömänä. Tyypillisesti he tarvitsevat omien asioiden edistämiseen intensiivistä tukea ja ohjausta. Palveluohjausta toteuttaa kolme yksilöohjaajaa, joista yksi on Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä. Kohossa etsitään yhdessä nuoren kanssa koulutus- ja työelämäpolkuja. Tutustuminen työelämään ja ammattialoihin alkaa usein työharjoittelujaksolla. Ohjautuminen Kohoon tapahtuu usealta eri taholta: sosiaali- ja terveystoimen tai työvoimatoimiston aloitteesta, erilaisista hoitoyksiköistä ja projekteista, ammattioppilaitoksista tai nuori voi tulla Kohoon myös oma-aloitteisesti. Vuosittainen aloittavien asiakkaiden määrä on noin 200. Koho-palvelun kehittäminen alkoi kahtena ESR -projektina vuosina Ensimmäinen Koho-projekti toteutettiin vuosina ja Koho II-projekti vuosina Projekti lähti tarpeesta luoda toimintamalli, joka mahdollistaa yksilöllisen ja asiakkaan elämäntilanteen huomioonottavan työotteen. Toimintamallin tuli palvella myös poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä, sillä useimmat kohderyhmän nuorista olivat sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteisasiakkaita. (Kylmäkoski 2003; Koho II-projektin loppuraportti 2005; ks. myös Teppo 2004) Koho II-projektissa työtä jatkettiin ykkösvaiheen luomista lähtökohdista ja työskentelyssä pyrittiin löytämään nuoria paremmin palvelevia työmuotoja ja tapoja. Vuodesta 2005 alkaen Koho vakiinnutti paikkansa yhtenä Sillan-palveluista nuorille. (Koho II-projektin loppuraportti 2005; ks. myös Teppo 2004.) Tampereen kaupungin kanssa on ollut Koho-palvelusta puitesopimus vuosina Tällä hetkellä sopimus on laadittu vuosille

13 Nuorten tuettu asuminen Nuorten tuettu asuminen eli AsuntoSilta aloitti myös projektina niin kuin Koho-palvelukin. Projektin rahoittajana oli Raha-Automaatti Yhdistys (RAY). Projektin ydinajatus oli kehittää koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneille nuorille soveltuva tuetun asumisen palvelukokonaisuus, joka käsittää sekä palvelurakenteiden ja toiminnallisten sisältöjen kehittämisen. Palvelu vakiintui vuonna (ks. esim. Järvelä, Kuosmanen, Vuorinen ) AsuntoSilta tarjoaa tukiasuntoja alle 25-vuotiaille nuorille. Tukiasumisen tarkoituksena on tukea aloitettua opiskelu-, työharjoittelu-, koulutuspolkua ja muutosta vastuulliseen ja itsenäiseen elämään sekä asumistaitojen opettelua. Kohderyhmään kuuluvat ne nuoret, joilla on ilmeistä tuen ja ohjauksen tarvetta itsenäisen asumisen onnistumiseksi. Näillä nuorilla on usein todettu jonkin asteista mielenterveysproblematiikkaa tai keskeytyneitä opiskelu-/koulutus- tai asumisjaksoja. Tukiasumistyö perustuu asuntotoimen ja sosiaalitoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tukiasumispalvelussa keskeisinä työmuotoina ovat yksilövalmennus sekä palveluohjaus. Toiminnassa käytetään tukipalveluina kaupungin mielenterveys- ja nuorisopalveluita asiakkaan tarpeiden mukaan. Tukea on mahdollisuus saada myös asukkaan jo aikaisemmin vuokrattuun omaan asuntoon. Tukiasumisen tavoitteena on saavuttaa normaalit arjentaidot sekä tukea ja mahdollistaa nuoren koulutus-, työ- ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tukiasumisen erityispiirteenä on Sillan oma moniammatillinen verkosto. Tuen tarve ja tavoitteet määritellään yhdessä nuoren ja hänen yhteistyöverkostonsa kanssa. Tukiasuminen kestää asukkaan taidoista ja tarpeesta riippuen 3-24 kk. Onnistuneen tukiasumisjakson jälkeen nuorta autetaan oman asunnon hankinnassa. Ryhmävalmennus Silta järjestää yhdessä Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen (Typ) kanssa ryhmäpalveluita palvelukeskuksen asiakkaille. Ryhmävalmennukset ovat tarjouskilpailuun perustuvia palveluita. Syksyllä 2007 Sillassa toteutettiin neljä erilaista ryhmäpalvelua: ASKEL-, NETTI-, KIPINÄ-ryhmä ja STARTTI-työnhakuklubi. Lisäksi Sillassa on toteutettu Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskukselle ASKEL-ryhmiä. ASKEL-ryhmä Sillan Askel-ryhmässä etsitään yhdessä voimavaroja ja kehittymistarpeita, rikotaan rutiineja, etsitään uskallusta uuteen ja kerätään onnistumisen kokemuksia yhdessä tekemisen ja vertaiskeskustelun avulla. Tavoitteena on osallistujien urasuunnitelmien edistäminen. Ryhmävalmennuksen päämääränä on vahvistaa asiakkaiden itsetuntemusta, lisätä aktiivisuutta ja kehittää vuorovaikutustaitoja. NETTI-ryhmä Sillan Netti-ryhmässä kohennetaan työnhakuvalmiuksia ja atk-taitoja. Tavoitteena on, että asiakas oppii hyödyntämään tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja koulutuspaikkoja hakiessaan sekä tulevissa töissään. 13

14 Valmennus sisältää Windows-käyttöjärjestelmän opiskelua, Word-tekstinkäsittelyä, Internetin käyttöä ja soveltamista, sähköpostin käyttöä, Excel-taulukkolaskennan perusteita sekä työnhakuvalmiuksien vahvistamista. KIPINÄ-ryhmä KIPINÄ-ryhmävalmennus on tarkoitettu Typin asiakasprosessin käynnistämiseen. Valmennus kestää yhden viikon. Ryhmän tavoitteena on antaa valmiuksia asiakkaan työuran suunnitteluun. STARTTI-työnhakuklubi Sillan Startti- työnhakuklubi on viikoittain kokoontuva työnhakuryhmä, jossa tavoitteena osallistujan oman (työvoiman palvelukeskuksessa laaditun) urasuunnitelman mukainen sijoittuminen: työhön, koulutukseen, tukityöhön, työelämävalmennukseen tai työkokeiluun. Kun asiakas on löytänyt yksilöllisen tavoitteensa mukaisen paikan, työnhakuklubi päättyy. Asiakas voi osallistua työnhakuklubiin enintään 10 kertaa KuntoutusSilta KuntoutusSilta tuottaa jatkokuntoutusta päihdehoidolle sekä rangaistuksen aikaista kuntoutusta. Kuntoutus auttaa ja tukee päihteettömän, rikoksettoman, itsenäisen ja vastuullisen elämäntavan oppimiseen. Panostus suunnataan myös elämänhallintaan, jokapäiväisiin arjen taitoihin, uusien ihmissuhteiden rakentamiseen ja monipuoliseen vapaa-ajan viettoon. Kuntoutuksen ohjelma on monipuolinen ja jokaisen asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus etenee vaiheittain. Alussa keskitytään elämänhallintaan ja päihdeongelman hoitamiseen arjessa ja jokapäiväisessä elämässä. Myöhemmin painopiste siirtyy toimivien ja realististen jatkopolkujen rakentamiseen. KuntoutusSilta toteuttaa yhteisökasvatuksen ja hoidon periaatteita. Tämä tarkoittaa, että yhteisö on yksilön tukena koko kuntoutuksen ajan. Asiakas saa jatkuvasti muun yhteisön tukea ja apua omien tavoitteiden toteuttamisessa. Kuntoutusjakson alussa jokaisen kuntoutujan kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan yksityiskohtaiset tavoitteet kuntoutusjaksolle. Tätä kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa ja kuntoutuksen edetessä Projektit Käynnissä olevia projekteja Sillassa oli vuonna 2007 Koutsin lisäksi kolme: Palkeet, Startti ja Verkostopaja. Kaikki projektit tuottavat ja kehittävät uusia palveluja tai toimintamalleja eri toimialoille. Lisätietoja näistä hankkeista saa esimerkiksi Silta-Valmennusyhdistyksen kotisivuilta. Tässä yhteydessä esitellään vain lyhyet kuvaukset näistä projektista. 14

15 Startti-projekti Toiminnalliseen oppimiseen ja tiiviiseen lähiohjaukseen perustuva Startti-valmennuspalvelu ja sen kehittäminen tukee, ohjaa ja valmentaa taiteen ja tekemisen keinoin työttömiä nuoria opiskeluun tai työelämään. Palvelu on tarkoitettu niille väliinputoajanuorille, joilla on useita syrjäytymisen riskitekijöitä ja joille ei ole tarjolla soveltuvia palveluja. Projektin tarvelähtöisyyden perusteluna olivat muun muassa seuraavat syyt: Tampereella ei ole startti-pajatyppistä toimintaa. Alle 25-vuotiaiden työttömien ja vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten joukosta on eri toimijoiden kokemusten ja tutkimustiedon perusteella profiloitunut noin nuoren joukko, joille ei ole soveltuvia palveluja. Projektin rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys (RAY). Kehittämisen tarkoituksena on rakentaa maksullinen palvelun malli, johon nuoret ohjautuvat maksusitoumuksella. Projektin toteutetaan vuosina Projektin kohderyhmä ei muodosta yhtenäistä joukkoa. Kuitenkin kohderyhmän nuorten elämäntilannetta ja heidän kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä piirteitä ja suhdetta palvelujärjestelmään kuvaavat usein samankaltaiset piirteet. Pajalla opetellaan vuorovaikutusta, ilmaisullisia valmiuksia ja erilaisia elämänhallinnan taitoja. Menetelminä ovat yksilö- ja ryhmävalmennus. Tekemisen sisältöinä ovat kuvataiteet, keramiikka, draama ja ilmaisu. Toiminnan tavoitteena on nuorten vahvistuminen niin, että he tulevat tietoiseksi itsestään ja omista vahvuuksistaan. Startti valmennuksen jälkeen he osaavat paremmin toimia ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja elämässään. Palkeet projekti Palkeet -projekti on TE keskuksen rahoittama ESR hanke. Projektin tavoitteena on uusien työpaikkojen synnyttäminen kolmannelle sektorille ja järjestöjen roolin vahvistaminen työllistäjänä. Tavoitteen saavuttamiseksi etsitään uusia keinoja työn etsintään, välitykseen, ohjaukseen ja valmennukseen sekä asiakkaiden jatkopoluttamiseen. Lisäksi tavoitteena on palkkatuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen sekä järjestöjen palvelutoiminnan kehittäminen. Palkeet hankkeen tuloksena syntyy Työrengas työllistämispalvelu ja palveluportaali. Työrenkaasta löytyy Tampereen seudun järjestöjen tarjoamat palvelut helposti ja keskitetysti. Työrengas on suunnattu Tampereen seutukunnan yhdistyksille ja järjestöille, sekä työnhakijoille, jotka etsivät työtä yhdistyksistä. Tämän ohella Työrengasta voivat hyödyntää työllistämisasioiden kanssa toimivat organisaatiot. ( Palkeet projektin kehittämishanke toteutetaan vuosina Hankkeessa on työskennellyt kolme järjestökonsulttia, yksi palvelukoordinaattori ja yksi projektikoordinaattori. 15

16 Verkostopaja Verkostopaja-projekti on Länsi-Suomen Lääninhallituksen rahoittamaa. Projekti toteutetaan vuosina Hankkeen päätavoitteina ovat: Perustaa monitoimijainen, -rahoitteinen ja erilaisia palveluja nuorille tarjoava verkostopaja, joka on myös palveluja ketjuttava. Tukea työpajojen ja muiden nuorten parissa toimivien tahojen seudullista yhteistyötä. Selkiyttää erityisesti asiakasohjauksen palveluprofiileja ja tukemalla pajakentän verkottumista. Tukea työvalmennuspaikkojen lisäystä. Kehittää työnantajayhteistyöhön perustuvaa työvalmennustoimintaa. Asiakasohjauksessa verkostopaja toimii kaksisuuntaisesti. Nuoren kanssa työskentelevä viranomaistaho voi ohjata nuoren verkostopajaan ja verkostopaja ohjaa nuoren hänen tilanteensa ja yksilöllisen suunnitelman mukaan edelleen joko viranomaispalveluihin tai rakentaa nuoren tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden. Verkostopaja tukee moniammatillisten työkäytäntöjen ja osaamisen kehittymistä. Nuorilla on usein monia palvelutarpeita, jotka edellyttävät moninäkökulmaista työotetta ja monipuolisia palveluja. Verkostopajamalli mahdollistaa ja tukee eri toimijoiden ja palvelujen erikoistumista, kehittää keskinäistä työnjakoa ja erityisosaamista. 16

17 2. KOUTSI arvioiden ja valmentaen työammattiin Koutsi - projektin yleinen tavoite oli kehittää kuntoutustutkimusta ja ammatillista valmennusta ja koulutusta siten, että ne yhdessä mahdollistavat vaikeasti työllistettävien asiakkaiden pääsyn työmarkkinoille. Koutsi oli vahvasti tuotekehitysprojekti. Kehittämistavoite jakaantui kolmeen pääteemaan, joista myöhemmin tässä luvussa. (ESR Projektihakemus , 3.) Koutsin tarve ja kysyntälähtöisyys perustuivat ohjauksen, tukipalvelujen, työkunnon ja ammatillisen kuntoutusarvioinnin, palvelutarvearvioinnin, työvalmennuksen ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen haasteisiin ja problematiikkaan. Projektin tarpeen arviointi ja kysyntä perustui moniin erilaisiin tutkimuksiin ja aikaisempiin hankkeisiin. (ESR Projektihakemus , 9.) Koutsi projektin lähtökohtana oli tiivistää yhteistyötä ammatillisen kuntoutustutkimuksen ja erityisopetuksen välillä. Työvaltaisen menetelmien ja ohjausjärjestelmän kehittämisellä sekä uusien palvelutuotteiden rakentamisella tarjottiin asiakkaille selkeämmät etenemismahdollisuudet työllistymiseen. Projektia hallinnoiva organisaatio oli Kiipulasäätiö. Muut projektikumppanit olivat Kiipulan aikuiskoulutuskeskus, Kiipulan ammattiopisto, Kiipulan kuntoutuskeskus, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Riihimäen työvoimatoimisto ja Silta-Valmennusyhdistys. Kansainväliset yhteistyökumppanit tulivat Belgiasta, Hollannista, Liettuasta ja Skotlannista. Projektin rahoittajana oli työministeriö ja ESR/Equal yhteisöaloiteohjelma. Koutsi-projekti toteutettiin Projektiin saatiin lisäaikaa kaksi kuukautta vuodelle Jatkoajan tavoitteina oli huolellinen projektin sulkeminen, juurruttaminen aluekohtaisesti, lisäjulkaisun valmistaminen ja koulutuksen järjestäminen hankkeen tuottamista palveluista. Tässä julkaisussa ei keskitytä laajemmin muihin kansallisiin Koutsin osaprojekteiden tuottamiin palveluihin, tuloksiin tai kansainväliseen toimintaan, koska kaikista osaprojekteista on tehty omat raportit, artikkelimonisteet tai julkaisut. Lisäksi Koutsista tehdään loppuraportti, joka valmistuu joulukuussa 2007 ja projektiarvioitsijoiden Spangarin ja Arnkilin kirjoittama lisäjulkaisu Koutsin teemojen merkittävyydestä helmikuussa Seuraavassa Koutsin alkuperäisen tavoitteen mukaiset kehittämisteemat ja tehtävät: Koutsi -projekti jakaantui aluksi kolmeen teemaan: 1. Aktiivisen kuntoutusarvioinnin malli 2. Työammatteihin johtavan koulutuksen toteutuksen malli 3. Työvalmentajien toiminnan ja koulutuksen malli Projektin edetessä teema yksi ja kolme muuttuivat käsitteiltään hieman. Aktiivinen kuntoutusarviointi sai uudeksi määritelmäksi asiakaslähtöinen arviointi ja ohjauspalvelu. Teeman kolme työvalmentajien toiminnan ja koulutuksen mallin määritelmä muutettiin työhönvalmennuksek- 17

18 si. Nämä määritelmät kuvaavat paremmin Koutsin kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista ja kehitystyön tuloksia näissä teemoissa. Koutsi projektin lopussa valmiit mallit ja palvelut olivat seuraavat: 1. Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit 2. Työammattikoulutuksen toteutuksen mallit ja palvelut 3. Työhönvalmennus 2.1 Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit Projektin lähtökohtana oli löytää uusia malleja, tuotteita tai polkuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Tämä edellyttää lähes aina arviointia ja ohjausta. Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen teemassa kehitettiin uusia menetelmiä kuntoutus-, valmennus- ja koulutusprosessin alussa tarvittaviin arviointeihin sekä ohjaukseen. Asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen toimintamallia kehitettiin eri näkökulmista eri osaprojekteissa. Tämän teeman kehittämissuunta ja käsitteiden määritelmät muuttuivat ja hakivat omaa paikkaansa useasti projektin aikana. Lopulta paikallistui kolme vahvaa aluetta teeman ympärille: 1) aktiivisen kuntoutusarvioinnin ja ohjauksen toimintamalli (Kiipula, Silta) 2) henkilökohtaistamisen ja ohjauspalvelujen toimintamalli näyttötutkintokoulutuksessa (Salpaus) 3) kantaa ottavan työotteen toimintamalli työvoimatoimistolle. (Riihimäen työvoimatoimisto) Kiipula ja Silta Aktiivisen kuntoutusarvioinnin ja ohjauksen periaatetta on kuvannut Kiipulan kuntoutuskeskuksen osaprojektin päällikkö Leena Toivonen (kaavio 3). Kaavio kuvaa työkykyarvioinnin ulottuvuuksia, jonka toisessa päässä on sosiaali- ja vakuutusjärjestelmän työkykyarvio, joka tuottaa lääketieteellisiä toimintakyvynarvioita. Toisessa päässä on työnantajan rekrytointiarviointi, jossa etsitään ja arvioidaan erilaisia henkilöarviointimenetelmiä käyttäen oikea, sopiva ja pätevä työntekijä organisaatioon. Keskellä kolmantena ulottuvuutena on Koutsissa kehitettävä aktiivinen kuntoutusarviointi ja ohjaus (AKAO), jonka vahvana periaatteena on aktiivinen, voimaannuttava ja ohjauksellinen työote. Tämä työote panostaa asiakkaan työllistämiseen, mutta samalla arvioi asiakkaan jatkokuntoutustarvetta tai laajempaa työkyvyn arviointia. Sillan aktiivisen kuntoutusarvioinnin kehittämistehtävä liittyi myös oleellisesti Toivosen (2007) edellä kuvamaan malliin. Kehittämistyö Sillassa painottui työ- ja koulutusvalmennuspalvelun arviointimenetelmien kehittämiseen. Aktiivisen arvioinnin ja ohjauksen uusia arviointimenetelmiä testattiin myös aikuisille suunnatuissa valmennuspalveluissa. Periaatteena Sillan arvioinnissa on ohjata ja voimaannuttaa asiakas itse löytämään vahvuutensa ja arvioimaan osaamistaan. Arvioimme valmennuksessa asiakkaan yleisiä työelämävalmiuksia ja työtehtävistä suoriutumista. 18

19 Sos.vak.järjestelmän tykyarvio Aktiivinen kuntoutusarviointi ja ohjaus (AKAO) Työnantajan rekrytointiarvio lääketieteellinen toimintakyvyn arvio ns. on/off, juridinen päätös työkyvyttömyydestä asiantuntijakeskeisyys suuri objektiivisuus kuntoutusmahdollisuuksien arviointi asiakkaan voimavarat vähemmän sairaus/diagnoosikeskeinen yleiset työelämävalmiudet ohjauksellisuus, asiakkaan osallisuus ja aktiivisuus dialogi, aika, prosessi, toiminnallisuus soveltuvuus tiettyyn työtehtävään tietyssä työpaikassa voidaan luotettavasti tietää vasta käytännössä Kaavio 3 Aktiivinen kuntoutusarviointi ja ohjaus; työkunnon arvioinnin ulottuvuudet. (Toivonen 2007, 10) Koulutuskeskus Salpaus Lahti Salpauksen ja Riihimäen asiakaslähtöisen arvioinnin ja ohjauksen palvelut ja mallit esittely on lainattu Ora, Niemi, Metsänen (2007) työhönvalmennusjulkaisusta: Koulutuskeskus Salpauksen tavoite projektissa on ollut varmistaa opiskelijaksi tulemisen ja opiskelunaikaisen ohjauksen sujuvuus moniammatillisessa ympäristössä. Projektituotteeksi Salpaus on kehittänyt ohjaus- ja tukipalvelujen toimintamallin henkilökohtaistetun näyttötutkintoprosessin eri vaiheisiin: hakeutumiseen, tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Toimintamallissa määritellään ohjauspalvelujen rakenne, työnjako, vastuualueet sekä ohjauksen kohteet, tehtävät ja menetelmät näyttötutkintoprosessin eri vaiheissa. Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutus on yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa tuottanut. (Ora 2007, 7.) Riihimäki Riihimäen työvoimatoimisto on omassa osiossaan pureutunut työnhakija-asiakkaiden ohjauksen osuvuuden ja oikea-aikaisuuden tehostamiseen. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt kantaa ottavan työotteen kuvaus ja koulutuskokonaisuus. Uudenlaisen työotteen tavoitteena on auttaa työvoimatoimiston henkilökuntaa tunnistamaan ne tilanteet, joissa asiakas tarvitsee tehostettua ohjaamista. Lisäksi malli sisältää käytännön ohjeita ratkaisukeskeisen ja moniammatillisen ohjauksen toteuttamiseen. (Ora 2007, 7.) 19

20 2.2 Työammattikoulutuksen toteutuksen mallit ja palvelut Työammatilla ei sinällään ole virallista määritelmää. Räty (1982,122) määritteli työammattia seuraavin sanoin 80-luvun alussa:.. teollisuuteen on muodostunut pitkälle osittuneeseen työnjakoon liittyviä työtehtäviä, jotka luokitellaan ammateiksi mutta eivät ole saavuttaneet yleisessä hyväksynnässä ammatin statusta. Usein tällaiset työammatit liittyvät johonkin erikoistuneeseen työvaiheeseen, kuten saumaaja tai vaiheompelija, tai johonkin koneeseen kuten erilaiset koneen käyttäjät. Tavallisesti työammatti ja koulutusammatti määritellään erillään. Koulutusammatti on ammatillisella koulutuksella saavutettu ammatillinen pätevyys, kun työammatti on työpaikalla työssäoppimalla opittu ammatti, josta ei ole oppilaitoksen virallista todistusta. Lähinnä työammatti opitaan vanhemman työntekijän rinnalla ns. mestari/kisälli periaatteella, kuten aikaisemmin käsityöammateissa. Nykypäivänä työammatti voitaisiin nähdä myös käsityöammatin kaltaisena, kuten esimerkiksi laatoittaja, timanttisahaaja, mattomies, kaihdinvalmistaja ja niin edelleen. Kaikissa edellä mainituissa työammateissa on vahva käsityötaidon vaatimus. Jos työammattia tai -koulutusta tarkastellaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasojen mukaan, sijoittuisi työammatti tasoille yksi ja kaksi. Vaativimmillaan työammatti voisi kuulua tasolle kolme, mutta silloin se olisi jo hyvin lähellä ammatillista perustutkintoa. Tasoilla yksi ja kaksi pätevyys määritellään seuraavasti (EU komissio 2006, 18): Työskentely tai opiskelu selkeissä toimintaympäristöissä suoran valvonnan alaisena (taso1). Jonkin verran itsenäisyyttä vaativa valvottu työskentely tai opiskelu (taso2). Taitoja kuvataan EQF:ssa tasoilla yksi ja kaksi seuraavasti (EU komissio 2006,18): Yksinkertaisten tehtävien suoritettavat perustaidot (taso1). Kognitiiviset ja käytännön perustaidot, joita vaaditaan asiaankuuluvan informaation hyödyntämiseen tehtävien suorittamiseksi ja rutiininomaisten ongelmien ratkaisemiseksi käyttäen yksinkertaisia sääntöjä ja työkaluja (taso2). Koutsi-projektissa työammattia kuvailtiin seuraavasti: Työammateilla tarkoitetaan sellaista työtehtäväkokonaisuutta ja sen hallintaa, jota tietty henkilö tekee työkseen tietyssä työpaikassa ja jonka oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti työkokemuksen kautta. Suomessa työammattikoulutusta ei sellaisenaan virallisesti tunnusteta. Kuitenkin Opetusministeriön vuonna 2004 erityisopetuksen toimenpideohjelmassa, koulutuksen tasa-arvon toteutumisen toimenpidesuosituksissa, kehotettiin tutkimaan ja selvittämään työvaltaisten opetusmenetelmien ja työammatin koulutuksen tarpeellisuutta (OPM 2004, 13). 20

21 Koutsi projektin tavoitteena oli luoda työammattikoulutuksen toteuttamisen malli, jota voitaisiin laajentaa myös kansallisesti. Työammattikoulutusta testattiin projektin aikana kolmessa eri muodossa ja ympäristöissä. 1) osana opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta (Kiipulan ammattiopisto) 2) alihankintana ammattioppilaitoksille (Silta) 3) työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena (Kiipulan aikuiskoulutuskeskus) Projektissa kehitetyt työammattikoulutusmallit muodostuivat lähinnä prosessista, joka sisälsi erilaisia valmennuksellisia ja kuntoutuksellisia elementtejä. Tämä malli näytti juurtuvan vallitsevaksi käsitykseksi työammattikoulutuksesta. Tärkein piirre työammattikoulutuksessa oli se, että sen ensisijainen tavoite oli työllistyminen työammattiin eikä ammatillinen perustutkinto tai edes näyttöihin perustuva osatutkinto. Olisiko tältä osin työammattikoulutusta parempi kutsua työammattiprosessiksi tai työammattilinjaksi, jotta sitä ei sekoiteta perinteisiin koulutusväyliin tai näyttötutkintoihin. Nähtäväksi jää, mikä työammattikoulutuksen kehittämismalleista leviää laajemmin tai mikä on tulevaisuudessa käyttökelpoinen. Erilaisia työvaltaisiin menetelmiin pohjautuvia kokeiluja, projekteja ja pysyviäkin malleja Suomessa on ollut useita. Erityisesti voisi mainita Työpoolin Helsingissä, Itä-Suomen työkouluhanke ja Etappi-projekti Mikkelissä. Kaikissa edellä mainituista pääasiallinen tavoite on työllistyminen ennen ammatillista tutkintoa. 2.3 Työhönvalmennus Koutsissa työhönvalmennusta kehitettiin ja testattiin Kiipulassa koko projektin ajan ja Sillassa ainoastaan projektin viimeisenä vuonna. Lahden ammattikorkeakoulussa kehitettiin työhönvalmentajien täydennyskoulutusohjelma ja sosionomiopintoihin vapaasti valittava opintokokonaisuus. Projektin aikana ja kehittämiskumppaneiden kesken selkiytyi käsitteiden työvalmennus ja työhönvalmennus merkitys ja luonne. Koska työvalmentajan tehtävät ja työn luonne ovat erilaisia kuin työhönvalmentajan, muuttui projektin kolmannen teeman nimi. Työhönvalmentajan työnkuva on juuri sellainen, mitä projektissa kehitetyissä palvelutuotteissa tarvitaan erityisesti yritysten suuntaan. Työvalmennuksen ja työhönvalmennuksen käsitteistä on selkeät kuvaukset Vatesin julkaisussa (Ylipaavalniemi & kumpp. 2005, 15). Työhönvalmennusta tehdään nykyisin monissa eri organisaatioissa ja konteksteissa. On havaittavissa myös työ- ja työhönvalmennuskäsitteen sekaantumista toisiinsa, vaikka tehtäväkenttä olisi sama. Kuitenkin työhönvalmennuksen periaatteena on tarjota monipuolista ohjausta asiakkaalle, jotta työllistyminen olisi helpompaa. (ks. myös Ora 2007,4.) Koutsin projektijohtaja Ora (2007,4) kuvaa hyvin työhönvalmennuksen kehittämisen teemoja neljän kysymyksen avulla: Ensimmäinen kysymys koskee työhönvalmentajan tehtäviä. Mitä eri asioita työhönvalmentajan tulee tehdä koulutuspolun varrella? Toinen kysymys koski työhönvalmentajan osaamista. Voiko työhönvalmennusta ajatella omana erityisenä ammattialana? Monissa seminaareissa ja projektissa mukana olleen 21

22 Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikön kanssa etsittiin työhönvalmentajan ammatti-identiteettiä. Kolmas kysymys oli ulottuvuudeltaan ensimmäisiä laajempi. Miten työhönvalmennus nivotaan yhteen muun opetuksen kanssa ja mikä on työhönvalmentajan rooli suhteessa kouluttajiin ja muuhun henkilökuntaan? Neljäs kysymys herää työhönvalmennuksen mukanaan tuomien mahdollisuuksien myötä. Mitä tarkoittaa paljon esillä ollut työelämälähtöinen koulutus käytännössä? Kiipulan työhönvalmennuspalvelu toteutettiin kahdella eri tavalla: kuntoutuksessa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Aikuiskoulutuksen maailmassa työhönvalmentajien käyttö on ollut vähäistä. Voidaan kuitenkin todeta, että työvoimakoulutuksissa tällaista työtä on tehty aina, mutta hieman eri toimintatavoilla, periaatteilla ja intensiteetillä sekä eri toimenkuvilla. (ks. myös Ora 2007,4.) Kuntoutuksessa työhönvalmennus on uusi ilmiö. Kiipulan kuntoutuskeskus kehitti työhönvalmennusta heidän kuntoutuspalveluidensa täydennykseksi. Kuntoutus noudattaa aina ostavan tahon, esimerkiksi Kelan, toimeksiantoja. Jos palvelun ostaja haluaa sisällyttää ja ostaa asiakkailleen työhönvalmennusta, se toteutetaan sopimuksen mukaisesti. Päätös työhönvalmennuspalvelun käytöstä tehdään aina asiakkaan kanssa.(vrt. Toivonen 2007, 12 14, 38) Työhönvalmennus toteutetaan Sillassa Työvoiman palvelukeskuksen ostopalveluna. Koutsi -projekti mahdollisti kehittämistuen palvelulle. Ilman Koutsin panosta Sillan työhönvalmennuspalvelun käynnistäminen olisi ollut puutteellista ja jopa vaikeaa. Koutsin ansiosta Sillan työhönvalmennuspalvelu lähti erittäin tehokkaasti käyntiin ja laatulupaukset tilaajalle onnistuivat hyvin. 22