Viestintä ja vuorovaikutus - ongelmien syy vai ratkaisu

Transkriptio

1 Viestintä ja vuorovaikutus - ongelmien syy vai ratkaisu LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT Petri Varjonen, sopimusala-asiamies, Ammattiliitto Pro Turun aluetoimisto

2 Vuorovaikutustaidot - viestit - vuoropuhelu ( kompastuskivet ) Lähteet: Pron koulutusaineistot, lh- peruskoulutus, vuorovaikutus ja viestintä, stressi haltuun Eija Lantta, Lahden amk, Hyvinvointi ja uudistava kasvu, Vuorovaikutustaidot työelämässä Annaleena Aira, väitöskirja, Aira 2012 Toimiva yhteistyö

3 TUTKITTUA LÄHDE 1. Työelämän vuorovaikutustaidot? Eija Lantta, Lahden amk opintoasianjohtaja, Verkkolehti Lahtinen Erilaisissa kyselyissä työnantajat ovat tuoneet esille sen, että yhä tärkeämmäksi ominaisuudeksi uusia työntekijöitä palkattaessa ovat nousseet vuorovaikutustaidot. Aikaisemmin työpaikkailmoituksissa keskityttiin substanssin hallintaan, mutta nykyajan työelämässä tarvitaan runsaasti myös muuta osaamista. Työnantajat ovat tuoneet esille myös sen, että he palkkaavat hyviä tyyppejä.

4 TUTKITTUA LÄHDE 2. Työelämän vuorovaikutustaidot? Annaleena Aira väitöskirja työelämän vuorovaikutuksesta (Aira 2012, Toimiva yhteistyö) Nykyajan työelämässä tarvitaan vuorovaikutustaitoja, toimitaan tiimeissä, verkostoissa ja erilaisissa ryhmissä. Miten osaamme tiedottaa ja miten osaamme ottaa tietoa vastaan? Työyhteisölle on tärkeää, että vuorovaikutus on hyvää, koska silloin yhteisen ajattelun ja päätösten laatu kasvaa. Vuorovaikutus on aina ihmisistä kiinni ja vuorovaikutuksessa on aina vähintäänkin kaksi henkilöä. Vuorovaikutus ei ole vain puhumista viestitämme myös eleillämme, ilmeillämme, äänenpainoilla jne. Hyvä vuorovaikuttaja osaa ilmaista itseänsä selkeästi ja hän osaa myös kuunnella, kysyä ja kyseenalaistaa.

5 MITÄ PRO SANOO VUOROVAIKUTUKSESTA LÄHDE 3 Viestintä aineellistaa sanoman Viestintä on myös vuorovaikutusta, vaikka viestin lähettäjä ei koskaan kohtaisi sen vastaanottajaa. Viestinnässä pyrkimys on saada näkymättömästä näkyvä. Esimerkiksi ammattiliittojen tekemä edunvalvonta on usein toimintaa, josta ei synny näkyvää, aistein havaittavaa tuotetta, siksi onnistunut edunvalvontakin tarvitsee parikseen viestinnän. Siksi meidän kaikkien, tehtävä on viestittää harkiten ja tehokkaasti, piirtää kuva ja tehdä siitä näkyvä. Moni muodostaakin näkemyksensä meistä ja meidän edunvalvonnasta lähes yksinomaan viestinnän avulla. Samoin hakiessasi työpaikkaa, vuorovaikutuksessa kyse on aluksi juuri viestinnästä., kuvan muodostamisesta.

6 VIESTIT - viestin vastaanottaminen, viestintä

7 KUVA KERTOO ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA HARVOIN VIESTINNÄN VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA KUITENKAAN KÄYTETÄÄN KUVAA VIESTIT - viestin vastaanottaminen, viestintä

8 Esimerkki - kun ei ole kuvaa? (Esimerkkinä ammattiliittojen tekemä työ) Työehtosopimus ja lainsäädäntö ovat kuin nuottivihko, ne aukeaa vain ammattilaiselle tai harjaantuneelle harrastajalle, muusikolle. Ammattilaisen tehtävä on viestiä - soittaa - kääntää asia ymmärrettäväksi Eri soitinten kombinaatiolla sävelmästä tulee kolmiulotteinen Edunvalvontaviestintä toimii samoilla pelisäännöillä: - yksi viesti antaa kuulijalle yksiulotteisen kuvan, - usealla eri viestillä kuulija saa moniulotteisen kuvan, kuvan pitää täydentää, saa selittää ja avata, kunhan et selittele

9 VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEENÄ PUHE - Äänen sävy ja voimakkuus - Painotukset - Käytettävät sanat Tunteet havaitaan ( vähäinen riski ) KOHTAAMINEN - Ilmeet - Olemus ja eleet - Muu viestintä Tunteet havaitaan ( minimaalinen riski ) KUVA - Pääsisältö - Ympäristö - Painotukset Tunteettomuus ( kohtuullinen riski ) TEKSTI - Pääsisältö - Pituus - Painotukset - Korostukset - Hymiöt / emojit Tunteettomuus ( Iso riski )

10 Vuoropuhelu - neuvottelut - viestin vastaanottokyky

11 Viestintä ryhmässä hyvä vuorovaikuttaja Jos on hyvät vuorovaikutustaidot, osaa toimia ryhmässä. Sen lisäksi, että on hyvä viestimään, puhumaan ja perustelemaan, hyvä vuorovaikuttaja osaa myös kuunnella, havainnoida ja tulkita. Hän ei tyrmää toisten ajatuksia, vaikka olisikin asioista eri mieltä vaan hän pystyy rakentavasti ottamaan huomioon toiset ja on valmis myös muuttamaan omaa kantaansa. Hän ei omaa tietyn tyyppistä luonnetta, ole esimerkiksi puhelias tai hiljainen eikä tietyn ominaisuuden hallitseva, esimerkiksi hyvä luennoimaan, Hän on monipuolinen vuorovaikutustaidoissaan, osaa viestiä myös kehon kielellä, ilmein ja elein, että on kiinnostunut toisten mielipiteistä. Vuorovaikutustilanteissa täytyy olla mukana kokonaan omalla persoonalla.

12 Viestintä ryhmässä - ryhmähenki Hyvä ryhmähenki syntyy hyvistä vuorovaikuttajista. Kun ryhmän jäsenet arvostavat toisiaan ja tukevat toisiaan, kaikki uskaltavat tuoda julki omat ajatuksensa ryhmässä ja ideoiden määrä kasvaa. Myös konfliktinhallintataitoja tarvitaan ryhmätyöskentelyssä, että päästään yli vaikeistakin asioista, joissa tiimin jäsenillä on erilaiset käsitykset ratkaisuun pääsemisestä. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla pystytään estämään ja korjaamaan ryhmä yhtenäiseksi. Tämä tehdään vuorovaikutuksessa ja sitä voi verrata esimerkiksi anteeksipyytämiseen, jossa ensisijaisesti huomioidaan toinen ihminen.

13 Vuorovaikutus ja viestintä ryhmässä Eri tilanteissa tarvittavat vuorovaikutustaidot eroavat toisistaan. Kun esimerkiksi epäviralliset ryhmät koostuvat sosiaalisesta vuorovaikutuksesta saadun mielihyvän varaan, niin taas virallisissa ryhmissä päämäärä on ennalta määrätty ja sovittu. Myös työssä neuvotteluissa tarvittavat vuorovaikutustaidot ovat erilaisia kuin ryhmissä tarvittavat vuorovaikutustaidot. Neuvotteluissa on osapuolilla molemmilla oma, tietty päämäärä, johon pyritään. Neuvotteluissa yritetään vakuuttaa toinen osapuoli siitä, että oma näkemys on juuri se, joka hänenkin kannattaisi omaksua ja vastaisi hänenkin tarpeitaan ja odotuksiaan (etuuksiaan).

14 Neuvotteluista sanottua neuvottelussa pyritään tavoitteeseen. Edelleen neuvottelussa on kaksi tai useampia osapuolia, joilla on kullakin omat tavoitteensa. Tosiasiassa neuvotteluissa ei useinkaan ole kysymys kahden tasavertaisen osapuolen vuorovaikutuksesta, vaan valtalähtökohdat ovat erilaiset. Jaakkola - Koivunen Hyvällä vuorovaikutuksella tätä asetelmaa voidaan kuitenkin korjata ja päästä parempaan lopputulokseen.

15 ÄLÄ KOMPASTU NÄIHIN

16 Elimistömme reagoi stressiin ja vaikuttaa suoraan vuorovaikutustilanteisiin Stressireaktio on elimistön normaali ja tarkoituksenmukainen vaste stressille. Elimistö ei osaa eritellä, onko kyseessä todellinen vai kuviteltu uhka, vaan se reagoi aina tunnetilaan. Elimistö aktivoituu taistele tai pakene valmiuteen ja aiheuttaa erilaisia fyysisiä reaktioita. Stressaantunut ihminen muuttaa viestin tai voi torjua sen kokonaan.

17 Nälkä ja väsymys muuttavat ihmisen käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa Myös nälkä ja väsymys vaikuttavat ihmiseen ja hänen kykyynsä viestiä ja vastaanottaa viestejä. Vuorovaikutustilanteessa ihmisen tunnetila vaikuttaa siihen, miten hän viestin tulkitsee. Mikäli tunnetila on kielteinen vuorovaikutuksen kannalta, tämä kannattaa tuoda esille, tai siirtää koko tilanne toiseen ajankohtaan. Tunnistamalla oman ja vastapuolen tilan vuorovaikutustilanteessa pystyt huomioimalla tämän, parempaan vuorovaikutukseen.

18 ! Lopuksi, ennen kaikkea usko itseesi, ole rehellinen ja pyri positiiviseen vuorovaikutukseen

19 proplus.fi