Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Heikki Vanhala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Heikki Vanhala"

Transkriptio

1 ESY Q16.2/2003/ Espoo Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Heikki Vanhala

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Tiivistelmä Raportissa tehdään katsaus Suomessa tehtyyn, tai suomalaisten ulkomailla tekemään, routaan ja ikiroutaan liittyvään tutkimukseen, jossa geofysiikan mittauksilla on ollut merkittävä rooli. Tarkastellaan myös GTK:n valmiuksia geofysikaalisiin tutkimuksiin ikirouta-alueilla. Raportissa käsitellään perinteisiä geofysiikan maanpinta- ja lentomenetelmiä. Kaukokartoitusmenetelmiä ja lämpötilan mittaamista ei käsitellä, ei myöskään merialueilla tehtäviä tutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) ikirouta, arktiset alueet, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) suomi, Enontekiö Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Q-raporttisarja Arkistotunnus Q 16.2/2003/1 Kokonaissivumäärä 26 Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, merigeologia ja geofysiikka, 215 Hanketunnus ( )

3 2 Sisällysluettelo Lyhennelmä Johdanto Tausta ja tarkoitus GTK:n ikiroutageofysiikasta Katsaus geofysiikan rooliin ikiroutaan liittyvissä tutkimuksissa Lähtökohta geologisten materiaalien ominaisuudet sulana ja jäätyneenä Geofysiikan menetelmät ja geofysiikalla ratkaistavat ikiroutaprobleemat Vastusluotaus Lento- ja maanpinta-em-menetelmät EM-luotaus (TEM, Sampo) Maatutka Seisminen luotaus Saastunut maa & haudatut esineet, rakenteet & kaatopaikat Yhteenveto...20 Kirjallisuus...22 Palsoja (kuvassa palsa Enontekiön Peerassa) esiintyy tyypillisesti laikuittaisen ja epäyhtenäisen ikiroudan alueella.

4 3 Lyhennelmä Tämä raportti liittyy Ympäristögeofysiikka-hankkeen ( ) ikirouta-aiheeseen ollen kirjallisuuskatsaus joka käsittelee ikiroudan ja ikiroudassa olevan maankamaran tutkimiseen soveltuvaa geofysiikkaa ja ikirouta-alueen geologisia ja geoteknisiä ongelmia joiden kartoittamiseen geofysiikka soveltuu. Ikiroudan tutkimusmenetelmien osaaminen on perusteltua: Ikirouta peittää lähes viidenneksen maapallon maapintaalasta (24 %). Venäjällä ja Kanadassa ikiroudan peittämien alueiden osuus on noin puolet (49 % ja 50 %) maapinta-alasta. Suomessa ei yhtenäistä ikiroutaa esiinny, mutta pohjoisimpien osien käsivarren Lapissa ja Tunturi-lapissa katsotaan kuuluvat epäjatkuvan ikiroudan alueeseen. Tämän paperin tarkastelu rajautuu menetelmiin ja tekniikoihin, joita käytetään maanpinnan alla vallitsevien olosuhteiden kartoittamiseen. Kaukokartoitus- ja vastaavia tutkatekniikoita ei (niiden tärkeydestä huolimatta) käsitellä, ei myöskään lämpötilan mittaamista. Suomessa geofysiikan käyttö ikiroutatutkimuksissa rajoittuu suppeisiin testimittauksiin. GTK on kartoittanut ikiroudan paksuutta Antarktiksella ja Kanadassa. Kanadassa ja Alaskassa (ilmeisesti myös Venäjällä, helposti saatavilla oleva englanninkielinen kirjallisuus käsitteli lähinnä Kanadan ja Alaskan ikiroutatutkimuksia ) geofysiikkaa on käytetty perinteisesti ja laajasti paitsi raaka-ainevarojen etsintään ikirouta-alueilla, myös itse ikiroudan tutkimiseen. Geofysiikan hyödyntäminen perustuu muutoksiin joita jäätyminen maankamaran fysikaalisissa ominaisuuksissa aiheuttaa. Tärkeimmät muutokset ovat ominaisvastuksen ja seismisen nopeuden kasvu maan jäätyessä. Tästä johtuen tutkimuksissa on käytetty pääasiassa erilaisia sähkömagneettisia (EM), sähköisiä ja seismisiä mittaustekniikoita. Käytetyimmät menetelmät ovat maatutka, EM-luotaus (kuten Sampo ja TEM) ja refraktio- ja reflektioseisminen luotaus. Myös painovoimamittausta on käytetty. Merialueiden öljyteollisuuteen liittyvissä hankkeissa geofysiikka on lähes pelkästään seismiikkaa, myös routaan liittyvät tutkimukset. Merialueiden geofysiikka ei tässä käsitellä. Ikiroutaa on tutkittu sekä merellä että maalla sekä lentomittauksin, maanpintamittauksin että porareikämittauksilla. Geofysiikkaa on käytetty ennen kaikkea ikiroudan paksuuden määrittämiseen, aktiivisen kerroksen paksuuden määrittämiseen ja roudan sisäisten sulakohtien kartoittamiseen. Kokemusta ikiroutaolosuhteista ja geofysiikan käytöstä ikiroudassa olevan maankamaran tutkimiseen GTK:lla on niukasti, mutta sekä geofysiikan laitteistojen että yleisen mittaus/tulkintaosaamisen puolesta GTK:lla on hyvät valmiudet osallistua erilaisiin routa- ja ikiroutahankkeisiin. Viime vuosien ulkomaisissa raporteissa esiintyneet geofysiikan menetelmät vastaavat hyvin tai tietyin rajoituksin GTK:n valmiuksia lentogeofysiikassa, seismisessä luotauksessa ja sähköisissä sekä maanpinta-em-menetelmissä (Sampo, Max-Min slingram, vastusluotaus, maatutka). GTK:n painovoimamittaus on korkeaa kansainvälistä tasoa ja lentomagneettinen mittaus ja UXO soveltuvat sellaisenaan myös ikirouta-alueille.

5 4 Kuva 1.1a. Ikiroudan levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla. (kuva monisteesta: POHJOISET JÄRJESTELMÄT- Pohjoisia alueita ja globaalimuutosta käsittelevän tutkimustoiminnan ja opetuksen tarpeet ja kehittäminen - Oulun yliopiston linjaukset pohjoisuustutkimuksen strategiaksi. Oulun yliopisto 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tarkoitus Routaantuneen maan geofysiikan kehitystyö alkoi GTK:n Ympäristögeofysiikkahankkeessa vuonna 1999 pienimuotoisilla kokeilulla Peeran palsalla ja Saanatunturilla käsivarren Lapissa. Kohteet sijaitsevat ns. epäjatkuvan ikiroudan alueella 1. Mittausten tavoitteena oli selvittää sähköisten ja sähkömagneettisten menetelmien soveltuvuutta routaantuneen maan rakenteen ja roudan ominaisuuksien tutkimiseen. Tässä vaiheessa katsottiin että sovelluskohteita olisivat lähinnä saastuneet maat routa- ja ikiroutaalueilla, samoin kuin jäässä olevaan maahan tukeutuvat rakennetut kohteet (tiet, kaivospadot, öljyjohdot, ym.) routa- ja ikirouta-alueilla. Erityisesti työhypoteesina oli roudan ja ikiroudan osittainen sulaminen (ilmastomuutoksen seurauksena tai muuten) ja sulamisen ja sulamiseen liittyvien routaantuneen maan rakenteiden mittaaminen ja monitorointi geofysiikan keinoin. Kiinnostuksen kohteena oli maankamaran ylin kerros metristä muutamaan kymmeneen metriin. Aihe raportoitiin Vuosien 2001 ja 2002 aikana, kun tuloksia esiteltiin ulkomailla 3 ja Suomessa 4, tarve routaantuneen maan ja ikirouta-olosuhteiden geofysiikan kehitystyön jatkamiseksi kävi ilmeiseksi ja vuoden 2003 ympäristögeofysiikan hankesuunnitelmaan (hanke ) liitettiin kehitystyön jatkamiseen, kirjallisuusselvitykseen ja tutkimusyhteistyöhön tähtäävä osio.

6 5 Tässä raportissa käsitellään Suomessa tehtyjä routaan liittyviä geofysiikan mittauksia ja jäätyneen maan tutkimiseen soveltuvaa geofysiikka. Tämän kirjallisuusselvityksen perusteella vuonna 1999 asetetut tavoitteet routa-olosuhteiden ja sovelluskohteiden osalta ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Ikirouta-alueen ongelmat kärjistyvät ohuen ikiroudan ja osittaisen ikiroudan alueella ja geofysiikan sovellukset liittyvät paljolti juuri sulana olevien kerrosten ja paikkojen määrittämiseen ja monitorointiin. Ikiroutaan liittyvien geofysiikan tutkimusmenetelmien osaaminen on monessakin mielessä hyvin perusteltua - EU:n pohjoinen ulottuvuus, ikirouta-alueiden laajuus (ks. kuvat 1.1a ja 1.1b) ja merkittävyys Euroopan energiahuollossa, kasvihuonekaasujen ja ikiroudan välinen yhteys. Maapallon maapinta-alasta noin neljännes (24 %) kuuluu ikirouta-alueisiin. Tärkeimmät ikiroutamaat ja alueet ovat: Venäjä 49 % maapinta-alasta km 2 Kanada 50 % maapinta-alasta km 2 Kiina 22 % maapinta-alasta km 2 Alaska Etelämanner Grönlanti Huippuvuoret Vuoristoalueet kuten, Köli, Alpit, Pyreneet, Andit, Kalliovuoret, Himalaja, Kaukasus, Lisäksi osa valtaerien pohjasta on ikiroudassa (mm Itä-Siperian meret ja Laptevin, Beaufortin meri). 1.2 GTK:n ikiroutageofysiikasta GTK:ssa on tehty jäätyneeseen maankamaraan (ikiroutaan) liittyvää geofysiikkaa edellä mainittujen Peeran palsan ja Saanatunturin lisäksi (ja huomattavasti laajemmassa mittakaavassa) Etelämantereella ja Lupinissa Kanadan ikirouta-alueella. Seuraavassa esitetään lyhyesti ensin Peeran ja sitten Etelämantereen ja Kanadan mittaukset ja tulokset. Saanan ja Peeran mittausten kimmokkeena oli ainakin osittain King n ja Seppälän 5 artikkeli, jossa esitettiin että vastusluotauksella voidaan kartoittaa kiteisen kallion olosuhteissa ikiroudan paksuutta. Julkaisussa esitettyjä vastusluotausten tulkintoja (sähkönjohtavuuden kerrosmalleja), enempää kuin sähkönjohtavuusmallien geologisia tulkintoja, ei voida pitää luotettavina eivätkä mittaukset todista Saanan ikiroudan olemassaoloa tai sen puuttumista (mm. siksi että tulkitut ominaisvastukset eivät sinällään viittaa jäätyneeseen kallioon, vaan ovat tyypillisiä myös ehjälle kalliolle ja siksi että 1D-vastusluotaus ja kerrosmaatulkinta on erittäin virhealtis menetelmä vaihtelevan topografian ja pystyrakenteiden alueella). Toisaalta, on mainittava että vuonna 1999 Ympäristögeofysiikkahankkeessa tehtyjen 1D vastus- ja IP-luotausten tulokset olivat samansuuntaisia kun King n ja Seppälän esittämät. Peeralla testattiin paitsi vastusluotausta, myös maatutkaa (kuva 2.9). Gobra-kairauksin selvitettiin jään paksuutta ja maalajeja. Ohessa esimerkki vastusluotauksen antamasta

7 6 sähkönjohtavuusleikkauksesta ja tulkinnasta palsalla. Peeran palsan halkaisevalla maantiellä on lisäksi tutkittu 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa tien ikiroudan päällä olevan tien käyttäytymistä Kuva 1.1b. Ikiroudan paksuus Venäjällä (entisen Neuvostoliiton) alueella 9.

8 7 Kuva 1.2. Sähköinen leikkaus Peeran palsalta. Korkea ominaisvastus palsan alla kalliossa viittaa ikiroutaan. Palsan sulaneet ja osittain sulaneet osat erottuvat paremmin sähkö johtavina. Leikkauksen syvyys noin 15 metriä ja pituus 40 metriä. Suomessa ikiroudan paksuuden määrittämiseen tähtääviä mittauksia (Sampoluotauksia) on tehty Yllästunturilla, mutta roudan paksuutta ei voitu tulkita kallion mineraalisten johteiden ja ympäristön häiriöiden (hiihtokeskuksen?) takia. Laajemmin geofysiikkaa (Sampo-luotauksia ja painovoimamittauksia) on käytetty ikiroutakerroksen kerroksen paksuuden määrittämiseen Etelä-mantereella ja Kanadassa 16 Lupinissa. Kummassakin tapauksessa asetelma oli sähkömagneettisen (EM) luotauksen tulkinnan kannalta otollinen resistiivinen pintakerros, jonka alla hyvin sähköä johtava, vaaka-asentoinen, kerros. Lupinissa ikiroutakerros oli noin 500 metrin paksuinen koostuen kalliosta (kuva 3), etelämantereella vastaavasti metriä (kuva 4) koostuen pääasiassa jäästä. Kummassakin tapauksessa jäätyneen kerroksen alapuolinen kohonnut sähkönjohtavuus on katsottu johtuvan pohjaveden kohonneesta suolapitoisuudesta jään alapuolisissa kerroksissa. Lupinin EM-luotausten tulkinta - sulan kerroksen syvyys (tai ikiroudan paksuus) noin 500 metrissä - vastaa hyvin vallitsevaa kuvaa kohteen ikiroudasta 12. Etelämantereen tulkintaa ei ole vastaavalla tavalla todennettu. Mittaus- ja tulkintateknisesti merkittävää kummassakin tuloksessa on syvyys jolta sula kerros on todettu. Sampo-luotaus (ks. luku 2.2.3) on sähkömagneettisena syväluotausmenetelmänä teknisesti erittäin kilpailukykyinen ja parhaimmillaan tyypillisessä ikiroutakohteessa, eli tilanteessa jossa pintakerros on huonosti sähköä johtavaa materiaalia ja metrin syvyydessä oleva vaaka-asentoinen kerros on hyvin sähköä johtava.

9 8 Kuva 1.3. Tulkittu ikiroudan alapuolisen johteen syvyys (ikiroudan paksuus), Sampo-luotaus, Lupin, Kanada 12 Kuva 1.4. Tulkittu ikiroudan alapuolisen johteen syvyys (ikiroudan paksuus), Sampo-luotaus, Etelämanner. Jään ja kallion raja perustuu painovoimatulkintaan.

10 9 2 Katsaus geofysiikan rooliin ikiroutaan liittyvissä tutkimuksissa 2.1 Lähtökohta geologisten materiaalien ominaisuudet sulana ja jäätyneenä Geofysiikan kannalta merkittävät fysikaaliset ominaisuudet joita jäätyminen muuttaa ovat sähkönjohtokyky, suhteellinen permittiivisyys (dielektrinen vakio) ja seismisen aallon nopeus, seuraavasti: Sähkönjohtokyky (Ominaisvastus Suhteellinen permittiivisyys Seismisen aallon nopeus heikkenee kasvaa) pienenee kasvaa Edellisten lisäksi tiheys voi muuttua materiaalin jäätyessä ja sulaessa. Irtomaakerroksissa (turve, moreeni, lajittuneet maalajit) veden jäätyminen estää sähköisesti varautuneiden partikkeleiden liikkeen ja materiaalin sähkönjohtavuus heikkenee merkittävästi, tyypillisesti 1-2 dekadia sulasta 10 o C lämpötilaan. Sedimenttikivissä ja kiteisessä kalliossa mekanismi on sama, mutta tulkinta ei aina yhtä yksiselitteinen kuin vedessä ja huokoisissa irtomaissa. Kiteisen kallion ominaisvastus, mikäli kivi on riittävän ehjä, voi olla erittäin korkea vaikka kivi ei olisikaan jäässä. Toisaalta, jäätyminen ei juurikaan muuta kiteisen kallion ominaisvastusta, jos sähkönjohtavuusmekanismi on muu kuin elektrolyyttinen, siis elektroninen eli kivessä on grafiittia, kiisuja tai sähköä johtavia oksidimineraaleja. Kirjallisuuden mukaan maan sähkönjohtavuus ei muutu nolla-asteessa epäjatkuvasti vaan kasvaa tasaisesti lämpötilan laskiessa. Kuvassa 2.1a karkeimmilla lajitteilla soralla ja hiekalla sekä siltillä ja turpeella ominaisvastus kasvaa noin kymmenkertaiseksi lämpötilan laskiessa 0 o C asteesta -5 o C asteeseen. Savella ja savi-moreenilla ominaisvastuksen kasvu lämpötilan laskiessa on pienempää ja kiteisillä kivillä suurempaa kuin hiekoilla ja turpeella (kuva 2.1a). Kuvassa 2.1a näkyy että ominaisvastus kasvaa lämpötilan madaltuessa vaikka materiaali pysyy sulana. Kuvassa 2.1b, jossa on esitetty veden ominaisvastuksen muuttuminen lämpötilan funktiona, näkyy että ominaisvastus kasvaa merkittävästi lähestyttäessä nollapistettä. Verrattuna jäätymisen yhteydessä tapahtuvaan ominaisvastuksen muutokseen sulassa tilassa tapahtuva ominaisvastuksen kasvu on kuitenkin vähäistä.

11 10 Kuva 2.1a Ominaisvastuksen riippuvuus lämpötilasta eräillä maa- ja kivilajeilla Olhoeft n (1979) 17, Hoekstra and McNeill n (1973) 18 ja Scott and Kay n (1988) 19 mukaan. Dependence of electrical resistivity on temperature (Gulf of Finland, sea water) Resistivity (Ohmm) Temperature (C) Kuva 2.1b Veden ominaisvastuksen riippuvuus lämpötilasta Kellerin ja Frischknechtin (1966) mukaan 20.

12 11 Kuva 2.2. Saven suhteellisen permittiivisyyden riippuvuus lämpötilasta Annan ja Davis n (1978) 21 mukaan. Kuva 2.2 esittää suhteellisen permittiivisyyden riippuvuutta lämpötilasta yhdellä savinäytteellä tässä esimerkissä arvo puolittuu lämpötilan laskiessa nollasta 5 o C:een. On huomattava että laboratoriomittaukset kuvaavat vain yksittäisiä näytteitä ja ominaisvastuksen ja permittiivisyyden muutos riippuu elektrolyytin koostumuksesta ja jäätymispisteestä. Toisin kuin sähkönjohtavuus ja suhteellinen permittiivisyys, seisminen nopeus muuttuu jyrkästi heti aineksen jäätyessä (kuva 2.3). Vesipitoisen maa-aineksen tiheys pienenee sen jäätyessä. Jään ja jääpitoisen maan tiheyseroja kallion ja sulaan maahan voidaan hyödyntää esimerkiksi määritettäessä jäämassan paksuutta.

13 12 Kuva 2.3. Seismisen nopeuden riippuvuus lämpötilasta savella, siltillä, hiekalla ja hiekkakivellä Aptikaev n (1964) 22 mukaan. 2.2 Geofysiikan menetelmät ja geofysiikalla ratkaistavat ikiroutaprobleemat Routatutkimuksissa yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat sähkömagneettinen luotaus (kuten TEM ja Sampo), maatutka ja seisminen luotaus (refraktio ja reflektio). Galvaanisia (kuten vastusluotaus) ja painovoimamittauksia käytetään erikoistapauksissa. Merialueilla öljyteollisuuteen liittyvissä tutkimuksissa heijastusseisminen on hallitseva menetelmä. Geofysiikalla ratkaistavat ongelmat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ikiroudan (1) paksuuden ja levinneisyyden määrittäminen ja (2) ominaisuuksien määrittäminen. Ikirouta-alueen rajojen (ja roudan paksuuden) tuntemisen tärkeys liittyy ikiroutaalueiden geoteknisiin ratkaisuihin (mm. tiet, padot), ja on erityisen tärkeää ikiroutaalueen eteläreunalla ja osittaisen ikiroudan alueella, jossa jäätyneet ja sulat alueet voivat paikallisesti vaihdella arvaamattomasti ja sulaminen olla nopeampaa kuin paksun ikiroudan alueella. Yhtenäisen ikiroudan alueella tärkeimpiä kartoituskohteita ovat ikiroudan sisällä olevat sulat kerrokset sekä sulan pintakerroksen (aktiivisen kerroksen) laajuuden ja paksuuden ja ikiroutakerroksen paksuuden määrittäminen. Geofysiikan kannalta tilanne on periaatteessa hyvin yksinkertainen, sulan ja jäätyneen materiaalin erottaminen, eli hyvin ja huonosti sähköä johtavan materiaalin erottaminen korkean ja matalan suhteellisen permittiivisyyden omaavan materiaalin erottaminen matalan ja korkean seismisen nopeuden materiaalin erottaminen ja

14 13 normaalin ja anomaalisen tiheyden omaavan materiaalin erottaminen. Käytännössä tilanne on luonnollisesti ongelmallisempi, etenkin kun pyritään tulkitsemaan mitattuja maankamaran fysikaalisia ominaisuuksia maalajeiksi ja rakenteiksi. Fysikaaliset ominaisuudet riippuvat paitsi lämpötilasta, monimutkaisesti materiaalin koostumuksesta (mm suolapitoisuudesta), tekstuurista, rakenteesta ym. Käytännössä tämä tulkintaan ongelma on ratkaistavissa vain työkokemuksella ikiroutaolosuhteissa. Tilanteeseen soveltuva geofysiikan menetelmä tai menetelmien yhdistelmä riippuu ensisijaisesti tutkittavan kohteen syvyydestä ja laajuudesta Vastusluotaus Vastusluotaus soveltuu erittäin hyvin lähellä pintaa (< 50 metriä) oleviin pienialaisiin tutkimuksiin, sekä sulakohtien paikantamiseen että materiaalin laadun tulkintaan. Vastusluotauksella saadaan tarkka kuva ominaisvastusvaihtelusta sekä horisontaaliettä vertikaalisuunnissa. Menetelmä edellyttää kuitenkin hyvää elektrodikontaktia ja sopii käytettäväksi kesäaikana alueilla joilla aktiivinen kerros on sulana. Vastusluotausta on käytetty ikiroutatutkimuksissa menestyksekkäästi jo 1940-luvulta lähtien sekä maa- että matalilla vesialueilla 23. Nykyään vastusluotauksen rooli on korostunut lento-em-mittausta 24, seismistä 25 ja painovoimamittausta tukevana, referenssitietoa antavana menetelmänä. Edelleen, toisin kuin EM-menetelmät, vastusluotaus toimii kiitettävästi hyvinkin myös resistiivisessä (korkea ominaisvastus) ympäristössä ja laajentaa näin olosuhteita joissa ikiroudan ominaisuuksia voidaan kartoittaa. Muita sähköisiä menetelmiä, kuten IP ja SP, on kokeiltu mutta ne eivät ole koskaan olleet yleisessä käytössä. Uutena ikiroudan pintaosien tutkimusmenetelmänä voidaan mainita ns. OhmiMapper, joka ei edellytä galvaanista maadoitusta ja sopii erittäin hyvin korkean ominaisvastuksen kohteisiin. Laitteiston kehitystyö alkoi Venäjällä luvulla nimenomaan ikiroutatutkimuksia silmällä pitäen 26. Menetelmän syvyysulottuvuus on alle 50 metriä. Nykyisin laitetta valmistaa mm. Geonix 27, ja kiinnostusta sen hankkimiseen on esiintynyt myös GTK:ssa Lento- ja maanpinta-em-menetelmät Lento-EM- ja maanpinta-em-menetelmillä tarkoitetaan tässä menetelmiä joiden syvyysulottuvuus on muutamia kymmeniä metrejä, erotukseksi EM-luotausmenetelmistä (Sampo ja TEM) joiden syvyysulottuvuus on joitain satoja metrejä, ja parhaimmillaan yli kilometrin. Syvyysulottuvuuden rajaaminen pinnasta muutamaan kymmeneen metriin rajaan tutkittavat ongelmat epäjatkuvan ikiroudan ja ohuen ikiroudan alueelle (ikirouta-alueen eteläreunalle) ja jatkuvan ikiroudan alueella aktiivikerrokseen ja pinnassa ja lähellä pintaa olevien sulakerrosten ja taskujen kartoitukseen. Sähkömagneettisia menetelmiä on käytetty erilaisiin ikiroutatutkimuksiin jo pitkään Nykyiset monitaajuus maanpinta- ja lento-em-systeemit, kuten GTK:n 2-taajuuslento-EM-systeemi ja käytössä oleva maanpintalaitteisto Max-Min-slingram, tuottavat

15 14 dataa, josta voidaan määrittää sähkönjohtavuuden vaihtelu myös syvyyssuunnassa (kuva 2.4). Kuva 2.4. Esimerkki GTK:n lento- ja maanpinta-em-mittauksiin perustuvasta sähkönjohtavuusmallista, Kyrönjokijoki-laakso, Ilmajoki 30. Kuva ja tulkinta I.Suppala Palacky ja Stephens (1992) 31 ovat verranneet Max-Min-slingram tulkintoja reflektioja refraktioseismisiin tulkintoihin ja kairareikämittauksiin merenalaisen ikiroudan kartoitushankkeessa Beaufourtin merellä. Tutkimusalueella ikirouta oli metrin syvyydessä. EM-mittauksista tulkittu ikiroudan syvyys vastasi hyvin seismisillä menetelmillä ja kairaamalla saatuja syvyyksiä. Myös alueilla joilla ikiroutaa ei esiintynyt seisminen ja EM-tulos vastasivat toisiaan. EM-mittauksella saatiin määrättyä myös ikiroudan paksuus (alapinnan taso), mutta referenssitiedon puuttuessa tuloksen oikeellisuutta ei voitu todeta kuin yhdessä kairauspisteessä. GTK:n nykyisessä lento-em-systeemissä on 2 taajuutta (3.1 khz ja 14.4 khz). Suunnitelmat kahden lisätaajuuden rakentamisesta ovat käynnissä. 4-taajuus EM-systeemi tulee toteutuessaan oleellisesti parantamaan lentodatan tulkittavuutta. GTK:n lentosysteemiä on testattu merijään paksuuden määrittämiseen , mutta varsinaisissa ikiroutatutkimuksissa sitä ei ole käytetty. Merijäämittauksia on tehty myös Venäjällä, Obin lahdella. Kellet ja muut (2000) 35 ovat esittäneet tuloksia, joissa 3-taajuus helikopteri-em (HEM, 900, ja Hz) mittausten perusteella kartoitettiin ikiroudan paksuutta 45 km 2 alueella Kanadan sub-arktisella osittaisen ikiroudan alueella (kuva 2.5). Työssä korostetaan maanpinta- porareikä- ja lentogeofysiikan yhteiskäytön tarpeellisuutta. Kuvassa 2.6 on esimerkki vastusluotauksesta kyseisellä lentoalueelta.

16 15 Kuva taajuus-helikopteri-EM (HEM) dataan perustuva ikiroudan paksuusmalli Kanadasta Kellet n ja muiden (2000) mukaan (viite 29). (vertaa kuva 2.4). Kuva 2.6. Kuvan 2.5 HEM-datan tulkinnassa käytetty vastusluotaus-tulos lentomittausalueelta. Viite sama kuin kuvassa 2.5. (vrt. kuva 1.2 Peeran palsalta) EM-luotaus (TEM, Sampo) Aiemmin kuvissa 2.3 ja 2.4 esiteltiin Sampo-luotaustuloksia Etelämantereelta ja Kanadasta ikirouta-alueelta. Sampo 36 ei ole menetelmänä ja ideana uusi vaan perustuu vanhaan ja tunnettuun Maxi-Probe menetelmään ja laitteistoon Sampo on taajuusalueen sähkömagneettinen luotaussysteemi jota on, huolimatta sen eittämättömistä eduista syvärakenteiden tutkimuksissa, viime vuosina ja vuosikymmeninä käytetty ja kehitetty lähes pelkästään GTK:n ja Outokumpu Oy:n toimesta. Maailmalla Sammon sijalla käytetään aika-alueen sähkömagneettista luotausta, TEM:ä. Näkyvin ulkoinen ero menetelmien välillä on lähetinsilmukan koossa Sammossa se on hal-

17 16 kaisijaltaan metriä, TEM:ssä metriä. GTK:n kokemukset TEMmittauksista ja tulkinnasta ovat tuoreita perustuen lähinnä vuonna 2002 hankittuun venäläiseen velkakonversio-tem-laitteistoon ja testimittauksiin ja tulkinnan kehitystyöhön jota kuluvan ja edellisen vuoden aikana on tehty Kuva 2.7. Sampo-luotauksen tulkinta, Etelämanner, Base-Fossilryggen. Hyvin sähköä johtava sulaksi tulkittu kerros noin 600 metrin syvyydessä hyvin resistiivisen (ikirouta) kerroksen alla. Sampo- ja TEM-luotausten tulkinta on perustunut kerrosmaa-oletukseen (1Dinversio), eli maankamara luotauspisteen alapuolella oletetaan horisontaalisesti kerrostuneeksi. 1D-luotaus- ja tulkintatuloksia yhdistelemällä sähkönjohtavuuden vaihtelu voidaan esittää 2- tai 3-dimensionaalisena kuvana (kuva 2.3, 2.4). Paremmin maankamaran 3D-luonteen huomioonottavia 3D-mittaus- ja tulkintarutiineja on viime vuosina kehitelty etenkin TEM-luotaukseen. Sampo- ja TEM ovat nimenomaan syvärakenteiden luotausmenetelmiä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan TEM olisi parhaimmillaan 50 metristä muutaman sadan metrin syvyyteen, Sampo muutamasta sadasta metristä aina km syvyyteen. TEMlaitteiston heikkoutena on pidetty nimenomaan suuresta lähetinsilmukasta (esimerkiksi 400x400 m 2 ) aiheutuvaa mittauksen hitautta. Itse mittaustapahtuma on TEM:ssä nopea kestäen muutaman sekunnin. On huomattava että esimerkiksi Brian n ja muiden (1998) 41 esittämät TEM-tulkinnat ovat syvyysulottuvuudeltaan ja luonteeltaan samantyyppisiä kuin edellä mainitut GTK:n Sampo-tulokset (kuva 2.8).

18 17 Kuva 2.8. TEM-tulkinta ikirouta-alueelta Mackenzie deltalta, Kanadasta Todd n ja Dallimoren (1998) mukaan. Vrt. kuvien 1.3 ja 1.4 sampotulkintoihin Maatutka Ikirouta on korkean resistiivisyytensä takia maatutkalle periaatteessa erittäin otollinen kohde koska signaalin vaimeneminen on vähäistä ja niin ollen signaali/kohina-suhde ja syvyysulottuvuus suuri. Lisäksi ero jään ja veden dielektrisissä ominaisuuksissa on suuri (jäällä dielektrinen vakio on 3-4, vedellä 80). Tutkaa onkin käytetty Kanadassa ja USA:ssa ikirouta- ja routatutkimuksissa erityisesti detaljitietoa vaativissa insinöörigeologisissa rakennuskohteissa laajamittaisesti ja systemaattisesti. Tyypillisiä tutkakohteita ovat olleet mm. öljyputkien aiheuttamat sulamisvyöhykkeet 42 (kuva 2.10), turvemaat epäjatkuvan ikiroudan alueella 43 ja glasiofluviaalisten muodostumien rakenteiden kartoitukseen liittyvät kohteet 44. Jään paksuuden mittaamiseen tutka on erittäin nopea ja tarkka menetelmä riippumatta jään paksuudesta. Suomessa maatutkaa on käytetty mm. edellä mainitulla Peeran kohteella Kilpisjärven lähellä (kuva 2.9) tietutkimuksissa ja Haltitunturin lähellä Ridnitsohkkan alueella 47. Okko ja muut ( , ), Okko ja Hassinen ( ) ja Bondarev, Okko ja Rokos ( ) ovat raportoineet tutkan käytöstä ikiroutarakenteiden rajapintojen ja sedimentin laadun kartoitukseen Siperian rannikkoalueella.

19 18 Kuva 2.9. Esimerkki vastusluotauksen ja maatutkan yhteiskäytöstä. Tutkakuvasta tulkittu ikiroudan syvyys on sopusoinnussa vastusluotauksen kanssa, lisäksi tutkakuvasta voidaan tulkita rakoilua ja sisäistä rakennetta, Peeran palsa. Vuonna 2001 päättyneessä eurooppalaisesen EU PACE ikiroutaprojektin Work Package 2:ssa (Geophysical Mapping of Permafrost Distribution, Depth and Character) mitattiin ikiroutakohteilla maatutkalla, EM-31:lä, vastusluotaus- ja refraktioseismisellä laitteistolla, mutta tuloksia mittauksista ei juuri ole raportoitu. Yleensä routatutkimuksissa on käytetty samoja laitteita ja antenneja kuin maaperätutkimuksissa ( MHz), useassa tapauksessa 50 MHz. Jäätikkötutkimuksissa on käytetty myös nimenomaan jään rakenteen ja paksuuden tutkimiseen viritettyjä maatutkasovelluksia ja tutkaa on liikutettu myös helikopterilla. Kuva Esimerkki 52 maatutkaprofiilin tulkinnasta ikirouta-alueella Kanadassa. Hankkeessa käytettiin maatutkaa öljyputken aiheuttamien sulamien paikantamiseen.

20 Seisminen luotaus Seismisten menetelmien todettiin edellä (luvussa 2.1, ks. kuva 2.3) kuuluvan keskeisiin ikiroutageofysiikan menetelmiin sähköisten ja sähkömagneettisten menetelmien ohella. Seismisen ääniaallon nopeus maa-aineksessa kasvaa voimakkaasti aineksen jäätyessä ja jäätymisen jälkeen maa-aineksen lämpötilan edelleen laskiessa. Useissa tutkimuksissa on havaittu että nopeuden kasvu on hienorakeisilla sedimenteillä, kuten savella, hitaampaa kuin karkeilla sedimenteillä. Refraktiota on käytetty mm. routaantuneen kerroksen syvyyden määrittämiseen ja sedimentin jääpitoisuuden, lämpötilan ja koostumuksen arviointiin. Voimakas nopeuskontrasti sulan ja jäätyneen sedimentin välillä tekee refraktiosta erityisen sopivan menetelmän mm. aktiivikerroksen paksuusvaihteluiden seuraamiseen ja sulakerrosten tutkimiseen rakennetuilla kohteilla. Useassa tapauksessa, seismisen ja luotauksen rinnalla on käytetty muita menetelmiä kuten sähköistä luotausta. Edellä mainitussa Lupinin ikiroutatutkimuksessa tehtiin Sampoluotausten lisäksi refraktio-seismisiä luotauksia 53. Sulan aktiivikerroksen nopeudeksi mitattiin noin 300 m/s ja jäässä olevan sedimenttikerroksen nopeudeksi m/s. Ikiroudassa olevassa kalliossa mitattiin kerroksia joissa nopeus oli ympäröivään kallioon nähden alentunut m/s. Nämä alentuneen nopeuden kohdat tulkittiin rikkoutuneeksi kallioksi. Reflektio- ja refraktioseisminen luotaus ovat laajemmissa rakennus ja mm. öljyputkiprojekteissa perusmenetelmiä sekä maa-alueiden että merialueiden ikiroudan ominaisuuksia kartoitettaessa Saastunut maa & haudatut esineet, rakenteet & kaatopaikat Geofysiikan käytöstä saastuneen maan tutkimuksiin ikirouta-alueella on niukalti julkaisuja. Dyke ja muut (2000) käyttivät ikirouta-alueella Kanadassa vanhan kaivoksen ympäristötutkimuksien ja jälkihoidon yhteydessä maanpinta ja poreikä EMmittauksia 54. Metallikappaleiden paikantamiseen on käytetty magneetista mittausta ja maatutkaa. Saastuneen maan tutkimusmenetelmät ikirouta-alueella eivät poikkea sulan maan menetelmistä. Hyvin sähköä johtavien suotovesien ja valumareittien kartoittaminen on resistiivisessä ikiroutaympäristössä periaatteessa jopa helpompaa kuin sulan maan alueella. Saastuneen maan geofysiikan tutkimusmenetelmistä oleva kokemus (vaikkakin eiikirouta-alueilta) on GTK:ssa laajaa ja monipuolista ja on pienin muutoksin tai sellaisenaan siirrettävissä myös ikirouta-alueille. Magneettista lento- ja maanpintamittausta (myös vesialueilla) on GTK:ssa käytetty menestyksekkäästi haudatun metalliromun ja hylättyjen kaatopaikkojen ja mm. räjähtämättömien ammusten paikantamiseen. Menetelmä soveltuu sellaisenaan myös ikirouta-alueen tutkimuksiin. Samoin lentomittauksen radiometrinen systeemi ja mittaus

21 20 toimii sulan maan olosuhteita vastaavalla tavalla ja jotakuinkin samoin rajoituksin myös ikirouta-alueiden säteilykohteiden kartoitukseen. 3 Yhteenveto Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli hankkia yleiskuva ikirouta-alueilla käytettävistä geofysiikan menetelmistä ja tutkimuskohteista joihin geofysiikkaa käytetään ja arvioida GTK:n geofysiikan valmiuksia ja puutteita ikiroutatutkimuksiin. Tyypillisin tilanne jossa geofysiikka ikirouta-alueella käytetään on sulassa tilassa olevan maankamaran (joko ihmisen aiheuttaman tai luonnon aiheuttaman) laajuuden ja syvyyden kartoittaminen, eli - roudan päällä olevan sulan kerroksen (aktiivikerroksen) paksuuden ja laajuuden määrittäminen, - roudan alla olevan sulan kartoittaminen, eli routakerroksen paksuuden määrittäminen - roudan sisällä olevien sulasulkeumien paikantaminen, roudan alueellinen rajaaminen epäjatkuvan ikiroudan alueella. Ikirouta-alueilla ja tutkimuksissa käytettävät geofysiikan menetelmät ovat pääpiirteissään samoja joita GTK:ssa käytetään pohjavesi- maa-aines- ja ympäristötutkimuksissa ja malminetsinnässä. Varsinaisia ikiroutageofysikaalisia menetelmiä ei ole olemassa. Kokonaisuutena GTK:n geofysiikan laite- ja tulkintavalmiudet maa-alueiden ikiroutatutkimuksiin ovat vähintään kohtuulliset. Puutteena, ajatellen kansainvälisiä hankkeita, voidaan pitää referenssien vähäisyyttä ja alan tutkimusperinteen ja kokemuksen vähäisyyttä alan hankkeista ja tutkimusaiheista. Lentomittauksien käytöstä ikiroutatutkimuksiin on raportoitu, mutta menetelmä ei liene ollut kovinkaan yleisessä käytössä. GTK:n lentosysteemin sähkömagneettinen (EM) osa soveltuu ikirouta-aleen sulakerrosten paikantamiseen ja paksuuden tulkintaan samalla tarkkuudella kuin esimerkiksi sulan alueen savikoiden ja soiden paksuusmäärityksiin, siis hyvissä oloissa johtavan kerroksen paksuus voidaan määrittää. Nykyinen taajuuksien vähäinen määrä (2) ja nykyisiä korkeampien ja matalampien taajuuksien puutuminen on kuitenkin selvä puute joka rajoittaa systeemin soveltuvuutta mm. ikirouta-alueen tutkimuksiin. Suunnitelmat neljästä taajuudesta korjaavat toteutuessaan tilanteen. Pintaosien sähkönjohtavuuden maanpintaluotauksiin ja -mittauksiin on käytetty erilaisia tekniikoita ja eri syvyysulottuvuuden omaavia laitteistoja kevyistä EM-31- tyyppisistä malmiharavoista monitaajuuslaitteistoihin joilla saavutetaan yli 100 metrin syvyys (Max-Min-slingram). GTK:n maanpinta-em-laitteistovalikoima ja tulkintavalmius vastaa tasoltaan maailmalta raportoituja tapauksia. Vastusluotaus menetelmänä hallitaan ja menetelmää on testattu ikiroudan tutkimiseen. Raportoitua tietoa GTK:n kokemuksista maatutkan käytöstä ikiroutatutkimuksiin on niukalti. Muiden tulosten perusteella voi GTK:n laitteisto- ja tulkintavalmiuksia pitää kuitenkin hyvinä.

22 21 Syvä-EM-luotauksissa ( metriä) GTK:lla on käytössä Sampo ja opettelun alla maailmalla yleisessä käytössä oleva aika-alueen EM-luotaus (TEM). GTK:n raportoimat Sampo-tulokset vastaavat hyvin tasoltaan maailmalta raportoituja vastaavia tutkimustuloksia ja osin ylittävätkin nämä. GTK:n valmiudet seismisiin refraktioluotauksiin ja painovoimamittauksiin ovat hyvät. Reikäluotausosaamista on ja osa laitteistoista soveltuu myös iki-roudan tutkimiseen. Saastuneen maan geofysikaalista tutkimusmenetelmistä monet (mm. magneettinen UXO ja radiometriset mittaukset) sopivat sellaisenaan myös ikirouta-alueille.

23 22 Kirjallisuus 1 Seppälä, M. (1997) Distribution of permafrost in Finland. Bulletin of the Geological society of Finland. Number 69, part 1-2, Vanhala, Heikki Vastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa s., 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 16.1/2000/3. 3 Vanhala, Heikki; Lintinen, Petri; Lehtimäki, Jukka Mapping frozen ground using electrical measurements - a case from Peera, a palsa in Finnish Lapland. In: Hill, I. (ed.) 7th Meeting Environmental and Engineering Geophysics, Birmingham, England, September 2nd-6th 2001 : proceedings. Lausanne: Environmental and Engineering Geophysical Society, European Section, Vanhala, Heikki; Lintinen, Petri Test of geophysics for monitoring frozen ground - a case from the southern limit of discontinuous permafrost in Finnish Lapland. In: The Second AMAP International Symposium on Environmental Pollution of the Arctic, Rovaniemi, Finland, October 1-4, 2002 : extended abstracts. AMAP Report 2002:2, 3 p. 5 King, Lorenz; Seppälä, Matti Permafrost thickness and distribution in Finnish Lapland - results of geoelectrical soundings. Polarforschung 57 (3), Lehtonen, J.; Saarelainen, S Arctic road construction. In: Rathmayer, H. (ed.) Frost in geotechnical engineering : international symposium, Saariselkä, Finland, March, Vol. 2. VTT Symposium 95, Saarelainen, S Problems of arctic road construction and maintenance in Finland. In: Sollid, J. L. (ed.) V. International conference on permafrost, Trondheim, Norway, August Excursion guide: tour C to northern Finland - Norway - Sweden. Meddelelser fra Geografisk institutt, Universitetet i Oslo. Naturgeografisk serie. Rapport 12, Saarelainen, Seppo; Onninen, Heikki Long term settlement of a road built on permafrost at Kilpisjärvi, northern Finland. In: Senneset, K. (ed.) International workshop on permafrost engineering, Longyearbyen, Svalbard, Norway, June 2000: proceedings. Trondheim: Tapir, Kartta on esite karttasarjasta joka on myynnissä mm. seuraavan linkin kautta. 10 Ruotoistenmäki, T.; Lehtimäki, J Analysis of flow parameters of continental ice and permafrost geometry in underlying bedrock using geodetic and geophysical ground measurements on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. In: Skinner, D. N. B. (ed.) 8th International Symposium on Antarctic Earth Sciences, 5-9 July 1999, Wellington, New Zealand : programme & abstracts. Wellington: Royal Society of New Zealand, Ruotoistenmäki, T.; Lehtimäki, J Analysis of bedrock geology and thermal gradients using geophysical ground measurements on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. In: Ricci, C. A. (ed.) The Antarctic region : geological evolution and processes. Siena: Terra Antartica Publication,

24 23 12 Ruotoistenmäki, Tapio; Lehtimäki, Jukka Estimation of permafrost thickness using ground geophysical measurements, and its usage for defining vertical temperature variations in continental ice and underlying bedrock. Journal of Glaciology 43 (144), Ruotoistenmäki, Tapio; Lehtimäki, Jukka Estimation of permafrost thickness using ground geophysical measurements and its usage for defining vertical temperature variations in continental ice and underlying bedrock. In: King-Clayton, L.... [et al.] (eds.) Glaciation and hydrogeology : workshop on the impact of climate change & glaciations on rock stresses, groundwater flow and hydrochemistry - past, present and future, April 1996, Stockholm, Sweden : workshop proceedings. SKI Report 97:13, A Ruotoistenmäki, Tapio; Lehtimäki, Jukka Ikiroudan paksuuden sekä mannerjään ja kallioperän lämpögradienttien arviointi käyttäen geofysikaalisia maastomittauksia. In: Periglasiaaliset ilmiöt ja ympäristön muutos Suomessa symposio Siuntio. Helsinki: Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea, Lehtimäki, J.; Ruotoistenmäki, T The depth of permafrost and saline groundwater on glaciated terrain: a geophysical case history from Antarctica. In: King-Clayton, L.... [et al.] (eds.) Glaciation and hydrogeology : workshop on the impact of climate change & glaciations on rock stresses, groundwater flow and hydrochemistry - past, present and future, April 1996, Stockholm, Sweden : workshop proceedings. SKI Report 97:13, A39-A40 16 Paananen M. ja Ruskeeniemi T., Permafrost at Lupin Interpretation of Sampo electromagnetic soundings at Lupin. Geologian tutkimuskeskus, Ydinjätteiden sijoitustutkimukset, Tiedonanto YST-117, 22 p. (Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, Report YST-117, 22p). 17 Olhoeft G.R., Electrical properties of permafrost: Proc. 3rd Internat. Conf. On Permafrost. Nat. Res. Counc. Canada. 18 Hoekstra, P and McNeill, D., Electromagnetic probing of permafrost: Proc. 2nd Internat. Conf. On Permafrost. Nat. Acad. Sci., Scott, W.J. and Kay, A.E., Earth resistivities of Canadian soils: Can. Elect Assoc., Montreal. Vol 1, Main Rep., Vol 2., Site data. 20 Keller, G.V. ja Frischknecht, F.C., Electrical methods in geophysical prospecting. Pergamon Press, Oxford. 21 Annan, A.P. and Davis, J.L., High frequency electrical methods for the detection of freeze-thaw interfaces: Proc. 3rd Internat. Conf. On Permafrost, Nat. Res. Counc. Canada, Aptikaev, F.F., Temperature field effect on the distribution of seismic velocities in the permafrost zone. Akad. Nauk SSSR Sibjskoe otd-ie. Inst. Merzlotovedeniia. (Kuva artikkelissa: Scott, W.J., Snellmann, P.V., and Hunters, J.A.,. In Geophysics in the study of permafrost, 1990, ingeotecnical and environmental geophysics, Vol 1. Ed. S.H. Ward, Society of Exploration Geophysicists (SEG), Tulsa, Usa. 23 Scott, W.J., Snellmann, P.V., and Hunters, J.A., 1990, Geophysics in the study of permafrost. In: Geotecnical and environmental geophysics, Vol 1. Ed. S.H. Ward, Society of Exploration Geophysicists (SEG), Tulsa, Usa. 24 Kellett, R.; Hinnell, A.; Gamey, J.; Hodges, G., Mapping discontinuous permafrost in the Canadian sub-arctic using a combination of airborne and surface geophysical surveys. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists,

25 24 25 Benjumea, B.; Macheret, Y.; Teixido, T.; Martin, C.; Navarro, F.; Ximenis, L., Comparing seismic and RES data. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists,Geophysical survey of Johnsons Glacier (Antarctica), Timofeev, V.M, Rogozinski, A.W., Hun, J.A. Douma, M., A new ground resistivity method for engineering and environmental geophysics. Procedings of SAGEEP 94. Symposium on the Application of Geophysics to Engineering and Environmental Problems, Ed: Ronald S. Bell and C. Melvin Lepper, March 27-31, 1994 Boston, Massachusetts. 27 Geometrics, 2001, DataMap OhmMapper User Guide, , Rev 3.0, Manual Rev. A. ftp://geom.geometrics.com/pub/res/literature/report-cpomdraft1.pdf 28 Hoekstra, P., Sellmann, P.V., and Delaney, A., 1975, Ground and airborne resistivity surveys of permafrost near Fairbanks, Alaska: Geophysics, 40, Hoekstra, P., 1978, Electromagnetic methods for mapping shallow permafrost: Geophysics, 43, Suppala, I.; Vanhala, H.; Lintinen, P Comparison between ground and airborne EM data in mapping acid sulphate soils and sulphide bearing clays in the river Kyrönjoki valley, western Finland. In: Mares, S. & Pospísil, L. (eds.) 9th Meeting of Environmental and Engineering Geophysics, Prague, Czech Republic, August 31st - September 4th 2003 : proceedings. Prague: Czech Association of the Applied Geophysicists, 4 p. 31 Palacky, G.J., and Stephens, L.E., 1992, Detection of sub bottom ice-bonded permafrost on the Canadian Beaufort Shelf by ground electromagnetic measurements: Geophysics, 57, Multala, J.; Hautaniemi, H.; Oksama, M.; Leppäranta, M.; Haapala, J.; Herlevi, A.; Riska, K.; Lensu, M An Airborne electromagnetic system on fixed wing aircraft for sea ice thickness mapping. Gold regions science and technology 24 (1996) Elsevier 33 Multala, J.; Hautaniemi, H.; Oksama, M.; Leppäranta, M.; Haapala, J.; Herlevi, A.; Riska, K.; Lensu, M Airborne electromagnetic surveying of Baltic Sea ice. University of Helsinki. Department of geophysics. Report series in geophysics p. 34 Oksama, Matti; Multala, Jukka; Hautaniemi, Heikki Measurement of sea ice thickness with airborne electromagnetic system. In: European Association of Exploration Geophysicists 54th meeting and technical exhibition, Paris, France 1-5 June 1992: technical programme and abstracts of papers (oral and poster presentations). Zeist: European Association of Exploration Geophysicists (EAEG), Kellett, R.; Hinnell, A.; Gamey, J.; Hodges, G., Mapping discontinuous permafrost in the Canadian sub-arctic using a combination of airborne and surface geophysical surveys. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists, Valli, T., Jokinen, T., Lehtimäki, J. and Vanhala H., Sampo - frequency domain wide-band EM system for deep hydrogeological and environmental studies. In: Mares, S. & Pospísil, L. (eds.) 9th Meeting of Environmental and Engineering Geophysics, Prague, Czech Republic, August 31st - September 4th 2003: proceedings. Prague: Czech Association of the Applied Geophysicists, 4 p.

26 25 38 Sinha, A. K., Maxiprobe EMR-16: A new wide-band multifrequency ground EM system. Current research, Part B, Geol. Survey of Canada, Paper 79-1b, (23-26). 39 Vanhala, Heikki., Valli Tuire ja Taija Huotari, Kokemuksia aika-alueen EM-transienttiluotauksista pohjavesi- ja ympäristökohteella. Abstrakti, lähetetty VMTY:n XIV Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäiville. 1 p. 40 Hongisto, H., jokinen Oksama, M kokemuksia GTK:n strobe-em-transienttimittauksista. Abstrakti, lähetetty VMTY:n XIV Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäiville. 1 p. 41 Todd, B.J., and Dallimore, S.R., 1998, Electromagnetic and geological transect across permafrost terrain, Mackenzie River delta, Canada: Geophysics, 63, Robinson, S.D. and Moorman, B.J., Six years of ground penetrating radar surveys along woodchip insulated slopes, Norman Wells pipeline. Geological Survey of Canada Open file report 3094, Ottawa, Ontario, 45 Pages. 43 Kettles, I.M., and Robinson, S.D., Peatland morphology in the discontinuous permafrost zone, Fort Simpson, N.W.T. Proceedings of the International Symposium on the Ecology and Management of Northern Forested Wetlands (Trettin, C.C., editor), CRC Press, New York, p Wolfe, S.A., Burgess, M.M., Douma, M., and Robinson, S.D., Geological and geophysical investications of ground ice in glaciofluvial deposits, Slave Province, District of Mackenzie, Northwest Territories. In: Current Research, 1997-C, Geological Survey of Canada, p Saarenketo, T., The use of dielectric and electrical conductivity measurements and ground penetrating radar for frost susceptibility evaluations of subgrade soils. Procedings of SAGEEP 94. Symposium on the Application of Geophysics to Engineering and Environmental Problems, Ed: Ronald S. Bell and C. Melvin Lepper, March 27-31, 1994, Boston, Massachusetts. 46 Saarenketo, T Dielektrisyys- ja sahkonjohtokykymittausten kaytto pohjamaan routivuuden luokitteluun. FinnRA, Road District of Lapland, p. 26 (In Finnish). 47 Hirvas, Heikki; Lintinen, Petri; Kosloff, Pekka An extensive permanent snowfield and the possible occurrence of permafrost in till in the Ridnitsohkka area, Finnish Lapland. Bulletin of the Geological Society of Finland 72 (1-2), Okko, Olli; Bondarev, Vladimir; Rokos, Sergei; Lisunov, Valery Engineering geophysical studies on permafrost in the Pechora Sea. In: EAGE 61st conference and technical exhibition, Helsinki, Finland, 7-11 June 1999: extended abstracts book. Vol. 1: Oral presentations. Houten: European Association of Geoscientists & Engineers, 4 p. 49 Okko, Olli; Bondarev, Vladimir; Rokos, Sergei; Lisunov, Valery Engineering geophysical studies on permafrost in the Pechora Sea. In: Senneset, K. (ed.) International workshop on permafrost engineering, Longyearbyen, Svalbard, Norway, June 2000 : proceedings. Trondheim: Tapir, Okko, O.; Hassinen, P Remote sensing of ice characteristics and bottom relief using ground penetrating radar. In: Tuhkuri, J. & Riska, K. (eds.) POAC'99 : proceedings of the 15th International Conference on Port and Ocean Engineering under Arctic Conditions, Espoo, Finland, August 23-27, Vol. 1. Espoo: Helsinki University of Technology, Ship Laboratory, Bondarev, V.; Okko, O.; Rokos, S Engineering-geological investigations on permafrost in the Russian arctic offshore and coastal areas. In: Tuhkuri, J. & Riska, K. (eds.) POAC'99 : proceedings of the 15th International Conference on Port and

27 26 Ocean Engineering under Arctic Conditions, Espoo, Finland, August 23-27, Vol. 1. Espoo: Helsinki University of Technology, Ship Laboratory, Robinson, S.; Burgess, M.; Kettles, I.; Wolfe, S., The use of ground-penetrating radar in permafrost environments. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists, Ruskeeniemi, Timo; Paananen, Markku; Ahonen, Lasse; Kaija, Juha; Kuivamäki, Aimo; Frape, Shaun; Moren, Lena; Degnan, Paul Permafrost at Lupin: Report of phase 1. Tiivistelmä: Lupinin ikirouta: raportti 1 tutkimusvaiheesta. Geologian tutkimuskeskus. Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. Tiedonanto YST p. + 3 app. 54 Dyke, L.; Douma, M.; Hyde, C., Electromagnetic detection of subsurface contaminants in permafrost. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists,

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo Geologian tutkimuskeskus Raporttitunnus 6/2011 Etelä-Suomen yksikkö 02.02.2011 Espoo Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä Elo Seppo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

Ikiroudan mallinnus geofysikaalisin mittauksin. Tutkimukset Ridnitsohkkalla elokuussa Heikki Vanhala & Petri Lintinen

Ikiroudan mallinnus geofysikaalisin mittauksin. Tutkimukset Ridnitsohkkalla elokuussa Heikki Vanhala & Petri Lintinen Geofysiikan tutkimukset Ridnitsohkkalla 2008 1 GTK/ESY Q 16.2/2009/13 1.3.2009 Espoo Ikiroudan mallinnus geofysikaalisin mittauksin Tutkimukset Ridnitsohkkalla elokuussa 2008 Heikki Vanhala & Petri Lintinen

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Paivamaara 7.9.1999 Tekijät Raportin laji Pertti Turunen Työraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä 4522 12 vuosina

Lisätiedot

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama ESY Q16.2/2007/89 20.12.2007 Espoo Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 20.12.2007 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

GECCO Highperformance. geoscientific computing in multiscale. potential studies. Heinonen Korhonen Markovaara-Koivisto Suppala + GTK geologists!

GECCO Highperformance. geoscientific computing in multiscale. potential studies. Heinonen Korhonen Markovaara-Koivisto Suppala + GTK geologists! GECCO Highperformance geoscientific computing in multiscale mineral potential studies GTK Laine Aatos Heinonen Korhonen Markovaara-Koivisto Suppala + GTK geologists! ÅA Westerholm Aspnäs Finnish Academy

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa Jukka Konnunaho ja Tuomo Karinen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Esityksen asialista Asiakastarvekartoitus ja sen tulokset

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Askeläänen parannusluvun määritys

Askeläänen parannusluvun määritys TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska

Lisätiedot

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT) Poistuvat kurssit ja korvaavuudet 2016-2017 (RRT ja YYT) Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I CIV-E1030 Fundamentals of Structural Design Rak-43.3111 Prestressed

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

SEISMISET LUOTAUKSET POHJAVEDEN SEURANTAKOHTEISSA ROVANIEMEN ALUEELLA

SEISMISET LUOTAUKSET POHJAVEDEN SEURANTAKOHTEISSA ROVANIEMEN ALUEELLA Q 19/3612/98/1/23 Erkki Lanne Ulpu Väisänen 16.2.1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto ARKISTORAPORTTI SEISMISET LUOTAUKSET POHJAVEDEN SEURANTAKOHTEISSA ROVANIEMEN ALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen SSAB Teräspaalupäivä 21.1.2016 1 21.1.2016 SSAB Teräspaalupäivä 2016 Esityksen sisältö: Johdanto Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma 08.01.2004 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ULKUJÄRVI 1. JA ULKUJÄRVI

Lisätiedot

Tutkijaseminaari, Espoo

Tutkijaseminaari, Espoo Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva

Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva ESY 86/2012 04.10.2012 Espoo Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 04.10.2012 Authors Jaana Lohva Type of report

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen 07.05.2012 Ohjaaja: Raimo Hämäläinen Valvoja: Raimo Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Rovaniemi 19.1.2016 3/2016 Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 Pertti Turunen Soklin magneettinen anomalia pintakuviona ja painovoima-anomalia

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change Risto Kauppi, CEO Rugged Tooling 2013. Subject to change Experience of multicore network processors SW programming Deep expertise of IP network testing solutions: 1. load testing 2. deviation and error

Lisätiedot

ay-4 Espoossa marraskuussa 1977

ay-4 Espoossa marraskuussa 1977 1 -.-.- -ay-4 Espoossa marraskuussa 1977 Pocket-Seis ES - 1 A Taman vuoden elokuussa saatiin maaperaosastolle taskuseismografi ES - 1 A. Tama digitaaliseismografi on alkukantaisin lyontiseismografeista

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO Espoo 137/2015 Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2013-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 137/2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines

Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines SYKE Helsinki 28.8.2015 Jaakko Seppälä M.Sc Eng. Head of the Board EHP-Tekniikka Ltd. EHP-Tekniikka Oy Jaakko

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto

Lisätiedot

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot