Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Heikki Vanhala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Heikki Vanhala"

Transkriptio

1 ESY Q16.2/2003/ Espoo Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Heikki Vanhala

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Katsaus ikiroudan geofysikaalisiin mittauksiin GTK:ssa Tiivistelmä Raportissa tehdään katsaus Suomessa tehtyyn, tai suomalaisten ulkomailla tekemään, routaan ja ikiroutaan liittyvään tutkimukseen, jossa geofysiikan mittauksilla on ollut merkittävä rooli. Tarkastellaan myös GTK:n valmiuksia geofysikaalisiin tutkimuksiin ikirouta-alueilla. Raportissa käsitellään perinteisiä geofysiikan maanpinta- ja lentomenetelmiä. Kaukokartoitusmenetelmiä ja lämpötilan mittaamista ei käsitellä, ei myöskään merialueilla tehtäviä tutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) ikirouta, arktiset alueet, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) suomi, Enontekiö Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Q-raporttisarja Arkistotunnus Q 16.2/2003/1 Kokonaissivumäärä 26 Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, merigeologia ja geofysiikka, 215 Hanketunnus ( )

3 2 Sisällysluettelo Lyhennelmä Johdanto Tausta ja tarkoitus GTK:n ikiroutageofysiikasta Katsaus geofysiikan rooliin ikiroutaan liittyvissä tutkimuksissa Lähtökohta geologisten materiaalien ominaisuudet sulana ja jäätyneenä Geofysiikan menetelmät ja geofysiikalla ratkaistavat ikiroutaprobleemat Vastusluotaus Lento- ja maanpinta-em-menetelmät EM-luotaus (TEM, Sampo) Maatutka Seisminen luotaus Saastunut maa & haudatut esineet, rakenteet & kaatopaikat Yhteenveto...20 Kirjallisuus...22 Palsoja (kuvassa palsa Enontekiön Peerassa) esiintyy tyypillisesti laikuittaisen ja epäyhtenäisen ikiroudan alueella.

4 3 Lyhennelmä Tämä raportti liittyy Ympäristögeofysiikka-hankkeen ( ) ikirouta-aiheeseen ollen kirjallisuuskatsaus joka käsittelee ikiroudan ja ikiroudassa olevan maankamaran tutkimiseen soveltuvaa geofysiikkaa ja ikirouta-alueen geologisia ja geoteknisiä ongelmia joiden kartoittamiseen geofysiikka soveltuu. Ikiroudan tutkimusmenetelmien osaaminen on perusteltua: Ikirouta peittää lähes viidenneksen maapallon maapintaalasta (24 %). Venäjällä ja Kanadassa ikiroudan peittämien alueiden osuus on noin puolet (49 % ja 50 %) maapinta-alasta. Suomessa ei yhtenäistä ikiroutaa esiinny, mutta pohjoisimpien osien käsivarren Lapissa ja Tunturi-lapissa katsotaan kuuluvat epäjatkuvan ikiroudan alueeseen. Tämän paperin tarkastelu rajautuu menetelmiin ja tekniikoihin, joita käytetään maanpinnan alla vallitsevien olosuhteiden kartoittamiseen. Kaukokartoitus- ja vastaavia tutkatekniikoita ei (niiden tärkeydestä huolimatta) käsitellä, ei myöskään lämpötilan mittaamista. Suomessa geofysiikan käyttö ikiroutatutkimuksissa rajoittuu suppeisiin testimittauksiin. GTK on kartoittanut ikiroudan paksuutta Antarktiksella ja Kanadassa. Kanadassa ja Alaskassa (ilmeisesti myös Venäjällä, helposti saatavilla oleva englanninkielinen kirjallisuus käsitteli lähinnä Kanadan ja Alaskan ikiroutatutkimuksia ) geofysiikkaa on käytetty perinteisesti ja laajasti paitsi raaka-ainevarojen etsintään ikirouta-alueilla, myös itse ikiroudan tutkimiseen. Geofysiikan hyödyntäminen perustuu muutoksiin joita jäätyminen maankamaran fysikaalisissa ominaisuuksissa aiheuttaa. Tärkeimmät muutokset ovat ominaisvastuksen ja seismisen nopeuden kasvu maan jäätyessä. Tästä johtuen tutkimuksissa on käytetty pääasiassa erilaisia sähkömagneettisia (EM), sähköisiä ja seismisiä mittaustekniikoita. Käytetyimmät menetelmät ovat maatutka, EM-luotaus (kuten Sampo ja TEM) ja refraktio- ja reflektioseisminen luotaus. Myös painovoimamittausta on käytetty. Merialueiden öljyteollisuuteen liittyvissä hankkeissa geofysiikka on lähes pelkästään seismiikkaa, myös routaan liittyvät tutkimukset. Merialueiden geofysiikka ei tässä käsitellä. Ikiroutaa on tutkittu sekä merellä että maalla sekä lentomittauksin, maanpintamittauksin että porareikämittauksilla. Geofysiikkaa on käytetty ennen kaikkea ikiroudan paksuuden määrittämiseen, aktiivisen kerroksen paksuuden määrittämiseen ja roudan sisäisten sulakohtien kartoittamiseen. Kokemusta ikiroutaolosuhteista ja geofysiikan käytöstä ikiroudassa olevan maankamaran tutkimiseen GTK:lla on niukasti, mutta sekä geofysiikan laitteistojen että yleisen mittaus/tulkintaosaamisen puolesta GTK:lla on hyvät valmiudet osallistua erilaisiin routa- ja ikiroutahankkeisiin. Viime vuosien ulkomaisissa raporteissa esiintyneet geofysiikan menetelmät vastaavat hyvin tai tietyin rajoituksin GTK:n valmiuksia lentogeofysiikassa, seismisessä luotauksessa ja sähköisissä sekä maanpinta-em-menetelmissä (Sampo, Max-Min slingram, vastusluotaus, maatutka). GTK:n painovoimamittaus on korkeaa kansainvälistä tasoa ja lentomagneettinen mittaus ja UXO soveltuvat sellaisenaan myös ikirouta-alueille.

5 4 Kuva 1.1a. Ikiroudan levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla. (kuva monisteesta: POHJOISET JÄRJESTELMÄT- Pohjoisia alueita ja globaalimuutosta käsittelevän tutkimustoiminnan ja opetuksen tarpeet ja kehittäminen - Oulun yliopiston linjaukset pohjoisuustutkimuksen strategiaksi. Oulun yliopisto 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tarkoitus Routaantuneen maan geofysiikan kehitystyö alkoi GTK:n Ympäristögeofysiikkahankkeessa vuonna 1999 pienimuotoisilla kokeilulla Peeran palsalla ja Saanatunturilla käsivarren Lapissa. Kohteet sijaitsevat ns. epäjatkuvan ikiroudan alueella 1. Mittausten tavoitteena oli selvittää sähköisten ja sähkömagneettisten menetelmien soveltuvuutta routaantuneen maan rakenteen ja roudan ominaisuuksien tutkimiseen. Tässä vaiheessa katsottiin että sovelluskohteita olisivat lähinnä saastuneet maat routa- ja ikiroutaalueilla, samoin kuin jäässä olevaan maahan tukeutuvat rakennetut kohteet (tiet, kaivospadot, öljyjohdot, ym.) routa- ja ikirouta-alueilla. Erityisesti työhypoteesina oli roudan ja ikiroudan osittainen sulaminen (ilmastomuutoksen seurauksena tai muuten) ja sulamisen ja sulamiseen liittyvien routaantuneen maan rakenteiden mittaaminen ja monitorointi geofysiikan keinoin. Kiinnostuksen kohteena oli maankamaran ylin kerros metristä muutamaan kymmeneen metriin. Aihe raportoitiin Vuosien 2001 ja 2002 aikana, kun tuloksia esiteltiin ulkomailla 3 ja Suomessa 4, tarve routaantuneen maan ja ikirouta-olosuhteiden geofysiikan kehitystyön jatkamiseksi kävi ilmeiseksi ja vuoden 2003 ympäristögeofysiikan hankesuunnitelmaan (hanke ) liitettiin kehitystyön jatkamiseen, kirjallisuusselvitykseen ja tutkimusyhteistyöhön tähtäävä osio.

6 5 Tässä raportissa käsitellään Suomessa tehtyjä routaan liittyviä geofysiikan mittauksia ja jäätyneen maan tutkimiseen soveltuvaa geofysiikka. Tämän kirjallisuusselvityksen perusteella vuonna 1999 asetetut tavoitteet routa-olosuhteiden ja sovelluskohteiden osalta ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Ikirouta-alueen ongelmat kärjistyvät ohuen ikiroudan ja osittaisen ikiroudan alueella ja geofysiikan sovellukset liittyvät paljolti juuri sulana olevien kerrosten ja paikkojen määrittämiseen ja monitorointiin. Ikiroutaan liittyvien geofysiikan tutkimusmenetelmien osaaminen on monessakin mielessä hyvin perusteltua - EU:n pohjoinen ulottuvuus, ikirouta-alueiden laajuus (ks. kuvat 1.1a ja 1.1b) ja merkittävyys Euroopan energiahuollossa, kasvihuonekaasujen ja ikiroudan välinen yhteys. Maapallon maapinta-alasta noin neljännes (24 %) kuuluu ikirouta-alueisiin. Tärkeimmät ikiroutamaat ja alueet ovat: Venäjä 49 % maapinta-alasta km 2 Kanada 50 % maapinta-alasta km 2 Kiina 22 % maapinta-alasta km 2 Alaska Etelämanner Grönlanti Huippuvuoret Vuoristoalueet kuten, Köli, Alpit, Pyreneet, Andit, Kalliovuoret, Himalaja, Kaukasus, Lisäksi osa valtaerien pohjasta on ikiroudassa (mm Itä-Siperian meret ja Laptevin, Beaufortin meri). 1.2 GTK:n ikiroutageofysiikasta GTK:ssa on tehty jäätyneeseen maankamaraan (ikiroutaan) liittyvää geofysiikkaa edellä mainittujen Peeran palsan ja Saanatunturin lisäksi (ja huomattavasti laajemmassa mittakaavassa) Etelämantereella ja Lupinissa Kanadan ikirouta-alueella. Seuraavassa esitetään lyhyesti ensin Peeran ja sitten Etelämantereen ja Kanadan mittaukset ja tulokset. Saanan ja Peeran mittausten kimmokkeena oli ainakin osittain King n ja Seppälän 5 artikkeli, jossa esitettiin että vastusluotauksella voidaan kartoittaa kiteisen kallion olosuhteissa ikiroudan paksuutta. Julkaisussa esitettyjä vastusluotausten tulkintoja (sähkönjohtavuuden kerrosmalleja), enempää kuin sähkönjohtavuusmallien geologisia tulkintoja, ei voida pitää luotettavina eivätkä mittaukset todista Saanan ikiroudan olemassaoloa tai sen puuttumista (mm. siksi että tulkitut ominaisvastukset eivät sinällään viittaa jäätyneeseen kallioon, vaan ovat tyypillisiä myös ehjälle kalliolle ja siksi että 1D-vastusluotaus ja kerrosmaatulkinta on erittäin virhealtis menetelmä vaihtelevan topografian ja pystyrakenteiden alueella). Toisaalta, on mainittava että vuonna 1999 Ympäristögeofysiikkahankkeessa tehtyjen 1D vastus- ja IP-luotausten tulokset olivat samansuuntaisia kun King n ja Seppälän esittämät. Peeralla testattiin paitsi vastusluotausta, myös maatutkaa (kuva 2.9). Gobra-kairauksin selvitettiin jään paksuutta ja maalajeja. Ohessa esimerkki vastusluotauksen antamasta

7 6 sähkönjohtavuusleikkauksesta ja tulkinnasta palsalla. Peeran palsan halkaisevalla maantiellä on lisäksi tutkittu 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa tien ikiroudan päällä olevan tien käyttäytymistä Kuva 1.1b. Ikiroudan paksuus Venäjällä (entisen Neuvostoliiton) alueella 9.

8 7 Kuva 1.2. Sähköinen leikkaus Peeran palsalta. Korkea ominaisvastus palsan alla kalliossa viittaa ikiroutaan. Palsan sulaneet ja osittain sulaneet osat erottuvat paremmin sähkö johtavina. Leikkauksen syvyys noin 15 metriä ja pituus 40 metriä. Suomessa ikiroudan paksuuden määrittämiseen tähtääviä mittauksia (Sampoluotauksia) on tehty Yllästunturilla, mutta roudan paksuutta ei voitu tulkita kallion mineraalisten johteiden ja ympäristön häiriöiden (hiihtokeskuksen?) takia. Laajemmin geofysiikkaa (Sampo-luotauksia ja painovoimamittauksia) on käytetty ikiroutakerroksen kerroksen paksuuden määrittämiseen Etelä-mantereella ja Kanadassa 16 Lupinissa. Kummassakin tapauksessa asetelma oli sähkömagneettisen (EM) luotauksen tulkinnan kannalta otollinen resistiivinen pintakerros, jonka alla hyvin sähköä johtava, vaaka-asentoinen, kerros. Lupinissa ikiroutakerros oli noin 500 metrin paksuinen koostuen kalliosta (kuva 3), etelämantereella vastaavasti metriä (kuva 4) koostuen pääasiassa jäästä. Kummassakin tapauksessa jäätyneen kerroksen alapuolinen kohonnut sähkönjohtavuus on katsottu johtuvan pohjaveden kohonneesta suolapitoisuudesta jään alapuolisissa kerroksissa. Lupinin EM-luotausten tulkinta - sulan kerroksen syvyys (tai ikiroudan paksuus) noin 500 metrissä - vastaa hyvin vallitsevaa kuvaa kohteen ikiroudasta 12. Etelämantereen tulkintaa ei ole vastaavalla tavalla todennettu. Mittaus- ja tulkintateknisesti merkittävää kummassakin tuloksessa on syvyys jolta sula kerros on todettu. Sampo-luotaus (ks. luku 2.2.3) on sähkömagneettisena syväluotausmenetelmänä teknisesti erittäin kilpailukykyinen ja parhaimmillaan tyypillisessä ikiroutakohteessa, eli tilanteessa jossa pintakerros on huonosti sähköä johtavaa materiaalia ja metrin syvyydessä oleva vaaka-asentoinen kerros on hyvin sähköä johtava.

9 8 Kuva 1.3. Tulkittu ikiroudan alapuolisen johteen syvyys (ikiroudan paksuus), Sampo-luotaus, Lupin, Kanada 12 Kuva 1.4. Tulkittu ikiroudan alapuolisen johteen syvyys (ikiroudan paksuus), Sampo-luotaus, Etelämanner. Jään ja kallion raja perustuu painovoimatulkintaan.

10 9 2 Katsaus geofysiikan rooliin ikiroutaan liittyvissä tutkimuksissa 2.1 Lähtökohta geologisten materiaalien ominaisuudet sulana ja jäätyneenä Geofysiikan kannalta merkittävät fysikaaliset ominaisuudet joita jäätyminen muuttaa ovat sähkönjohtokyky, suhteellinen permittiivisyys (dielektrinen vakio) ja seismisen aallon nopeus, seuraavasti: Sähkönjohtokyky (Ominaisvastus Suhteellinen permittiivisyys Seismisen aallon nopeus heikkenee kasvaa) pienenee kasvaa Edellisten lisäksi tiheys voi muuttua materiaalin jäätyessä ja sulaessa. Irtomaakerroksissa (turve, moreeni, lajittuneet maalajit) veden jäätyminen estää sähköisesti varautuneiden partikkeleiden liikkeen ja materiaalin sähkönjohtavuus heikkenee merkittävästi, tyypillisesti 1-2 dekadia sulasta 10 o C lämpötilaan. Sedimenttikivissä ja kiteisessä kalliossa mekanismi on sama, mutta tulkinta ei aina yhtä yksiselitteinen kuin vedessä ja huokoisissa irtomaissa. Kiteisen kallion ominaisvastus, mikäli kivi on riittävän ehjä, voi olla erittäin korkea vaikka kivi ei olisikaan jäässä. Toisaalta, jäätyminen ei juurikaan muuta kiteisen kallion ominaisvastusta, jos sähkönjohtavuusmekanismi on muu kuin elektrolyyttinen, siis elektroninen eli kivessä on grafiittia, kiisuja tai sähköä johtavia oksidimineraaleja. Kirjallisuuden mukaan maan sähkönjohtavuus ei muutu nolla-asteessa epäjatkuvasti vaan kasvaa tasaisesti lämpötilan laskiessa. Kuvassa 2.1a karkeimmilla lajitteilla soralla ja hiekalla sekä siltillä ja turpeella ominaisvastus kasvaa noin kymmenkertaiseksi lämpötilan laskiessa 0 o C asteesta -5 o C asteeseen. Savella ja savi-moreenilla ominaisvastuksen kasvu lämpötilan laskiessa on pienempää ja kiteisillä kivillä suurempaa kuin hiekoilla ja turpeella (kuva 2.1a). Kuvassa 2.1a näkyy että ominaisvastus kasvaa lämpötilan madaltuessa vaikka materiaali pysyy sulana. Kuvassa 2.1b, jossa on esitetty veden ominaisvastuksen muuttuminen lämpötilan funktiona, näkyy että ominaisvastus kasvaa merkittävästi lähestyttäessä nollapistettä. Verrattuna jäätymisen yhteydessä tapahtuvaan ominaisvastuksen muutokseen sulassa tilassa tapahtuva ominaisvastuksen kasvu on kuitenkin vähäistä.

11 10 Kuva 2.1a Ominaisvastuksen riippuvuus lämpötilasta eräillä maa- ja kivilajeilla Olhoeft n (1979) 17, Hoekstra and McNeill n (1973) 18 ja Scott and Kay n (1988) 19 mukaan. Dependence of electrical resistivity on temperature (Gulf of Finland, sea water) Resistivity (Ohmm) Temperature (C) Kuva 2.1b Veden ominaisvastuksen riippuvuus lämpötilasta Kellerin ja Frischknechtin (1966) mukaan 20.

12 11 Kuva 2.2. Saven suhteellisen permittiivisyyden riippuvuus lämpötilasta Annan ja Davis n (1978) 21 mukaan. Kuva 2.2 esittää suhteellisen permittiivisyyden riippuvuutta lämpötilasta yhdellä savinäytteellä tässä esimerkissä arvo puolittuu lämpötilan laskiessa nollasta 5 o C:een. On huomattava että laboratoriomittaukset kuvaavat vain yksittäisiä näytteitä ja ominaisvastuksen ja permittiivisyyden muutos riippuu elektrolyytin koostumuksesta ja jäätymispisteestä. Toisin kuin sähkönjohtavuus ja suhteellinen permittiivisyys, seisminen nopeus muuttuu jyrkästi heti aineksen jäätyessä (kuva 2.3). Vesipitoisen maa-aineksen tiheys pienenee sen jäätyessä. Jään ja jääpitoisen maan tiheyseroja kallion ja sulaan maahan voidaan hyödyntää esimerkiksi määritettäessä jäämassan paksuutta.

13 12 Kuva 2.3. Seismisen nopeuden riippuvuus lämpötilasta savella, siltillä, hiekalla ja hiekkakivellä Aptikaev n (1964) 22 mukaan. 2.2 Geofysiikan menetelmät ja geofysiikalla ratkaistavat ikiroutaprobleemat Routatutkimuksissa yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat sähkömagneettinen luotaus (kuten TEM ja Sampo), maatutka ja seisminen luotaus (refraktio ja reflektio). Galvaanisia (kuten vastusluotaus) ja painovoimamittauksia käytetään erikoistapauksissa. Merialueilla öljyteollisuuteen liittyvissä tutkimuksissa heijastusseisminen on hallitseva menetelmä. Geofysiikalla ratkaistavat ongelmat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ikiroudan (1) paksuuden ja levinneisyyden määrittäminen ja (2) ominaisuuksien määrittäminen. Ikirouta-alueen rajojen (ja roudan paksuuden) tuntemisen tärkeys liittyy ikiroutaalueiden geoteknisiin ratkaisuihin (mm. tiet, padot), ja on erityisen tärkeää ikiroutaalueen eteläreunalla ja osittaisen ikiroudan alueella, jossa jäätyneet ja sulat alueet voivat paikallisesti vaihdella arvaamattomasti ja sulaminen olla nopeampaa kuin paksun ikiroudan alueella. Yhtenäisen ikiroudan alueella tärkeimpiä kartoituskohteita ovat ikiroudan sisällä olevat sulat kerrokset sekä sulan pintakerroksen (aktiivisen kerroksen) laajuuden ja paksuuden ja ikiroutakerroksen paksuuden määrittäminen. Geofysiikan kannalta tilanne on periaatteessa hyvin yksinkertainen, sulan ja jäätyneen materiaalin erottaminen, eli hyvin ja huonosti sähköä johtavan materiaalin erottaminen korkean ja matalan suhteellisen permittiivisyyden omaavan materiaalin erottaminen matalan ja korkean seismisen nopeuden materiaalin erottaminen ja

14 13 normaalin ja anomaalisen tiheyden omaavan materiaalin erottaminen. Käytännössä tilanne on luonnollisesti ongelmallisempi, etenkin kun pyritään tulkitsemaan mitattuja maankamaran fysikaalisia ominaisuuksia maalajeiksi ja rakenteiksi. Fysikaaliset ominaisuudet riippuvat paitsi lämpötilasta, monimutkaisesti materiaalin koostumuksesta (mm suolapitoisuudesta), tekstuurista, rakenteesta ym. Käytännössä tämä tulkintaan ongelma on ratkaistavissa vain työkokemuksella ikiroutaolosuhteissa. Tilanteeseen soveltuva geofysiikan menetelmä tai menetelmien yhdistelmä riippuu ensisijaisesti tutkittavan kohteen syvyydestä ja laajuudesta Vastusluotaus Vastusluotaus soveltuu erittäin hyvin lähellä pintaa (< 50 metriä) oleviin pienialaisiin tutkimuksiin, sekä sulakohtien paikantamiseen että materiaalin laadun tulkintaan. Vastusluotauksella saadaan tarkka kuva ominaisvastusvaihtelusta sekä horisontaaliettä vertikaalisuunnissa. Menetelmä edellyttää kuitenkin hyvää elektrodikontaktia ja sopii käytettäväksi kesäaikana alueilla joilla aktiivinen kerros on sulana. Vastusluotausta on käytetty ikiroutatutkimuksissa menestyksekkäästi jo 1940-luvulta lähtien sekä maa- että matalilla vesialueilla 23. Nykyään vastusluotauksen rooli on korostunut lento-em-mittausta 24, seismistä 25 ja painovoimamittausta tukevana, referenssitietoa antavana menetelmänä. Edelleen, toisin kuin EM-menetelmät, vastusluotaus toimii kiitettävästi hyvinkin myös resistiivisessä (korkea ominaisvastus) ympäristössä ja laajentaa näin olosuhteita joissa ikiroudan ominaisuuksia voidaan kartoittaa. Muita sähköisiä menetelmiä, kuten IP ja SP, on kokeiltu mutta ne eivät ole koskaan olleet yleisessä käytössä. Uutena ikiroudan pintaosien tutkimusmenetelmänä voidaan mainita ns. OhmiMapper, joka ei edellytä galvaanista maadoitusta ja sopii erittäin hyvin korkean ominaisvastuksen kohteisiin. Laitteiston kehitystyö alkoi Venäjällä luvulla nimenomaan ikiroutatutkimuksia silmällä pitäen 26. Menetelmän syvyysulottuvuus on alle 50 metriä. Nykyisin laitetta valmistaa mm. Geonix 27, ja kiinnostusta sen hankkimiseen on esiintynyt myös GTK:ssa Lento- ja maanpinta-em-menetelmät Lento-EM- ja maanpinta-em-menetelmillä tarkoitetaan tässä menetelmiä joiden syvyysulottuvuus on muutamia kymmeniä metrejä, erotukseksi EM-luotausmenetelmistä (Sampo ja TEM) joiden syvyysulottuvuus on joitain satoja metrejä, ja parhaimmillaan yli kilometrin. Syvyysulottuvuuden rajaaminen pinnasta muutamaan kymmeneen metriin rajaan tutkittavat ongelmat epäjatkuvan ikiroudan ja ohuen ikiroudan alueelle (ikirouta-alueen eteläreunalle) ja jatkuvan ikiroudan alueella aktiivikerrokseen ja pinnassa ja lähellä pintaa olevien sulakerrosten ja taskujen kartoitukseen. Sähkömagneettisia menetelmiä on käytetty erilaisiin ikiroutatutkimuksiin jo pitkään Nykyiset monitaajuus maanpinta- ja lento-em-systeemit, kuten GTK:n 2-taajuuslento-EM-systeemi ja käytössä oleva maanpintalaitteisto Max-Min-slingram, tuottavat

15 14 dataa, josta voidaan määrittää sähkönjohtavuuden vaihtelu myös syvyyssuunnassa (kuva 2.4). Kuva 2.4. Esimerkki GTK:n lento- ja maanpinta-em-mittauksiin perustuvasta sähkönjohtavuusmallista, Kyrönjokijoki-laakso, Ilmajoki 30. Kuva ja tulkinta I.Suppala Palacky ja Stephens (1992) 31 ovat verranneet Max-Min-slingram tulkintoja reflektioja refraktioseismisiin tulkintoihin ja kairareikämittauksiin merenalaisen ikiroudan kartoitushankkeessa Beaufourtin merellä. Tutkimusalueella ikirouta oli metrin syvyydessä. EM-mittauksista tulkittu ikiroudan syvyys vastasi hyvin seismisillä menetelmillä ja kairaamalla saatuja syvyyksiä. Myös alueilla joilla ikiroutaa ei esiintynyt seisminen ja EM-tulos vastasivat toisiaan. EM-mittauksella saatiin määrättyä myös ikiroudan paksuus (alapinnan taso), mutta referenssitiedon puuttuessa tuloksen oikeellisuutta ei voitu todeta kuin yhdessä kairauspisteessä. GTK:n nykyisessä lento-em-systeemissä on 2 taajuutta (3.1 khz ja 14.4 khz). Suunnitelmat kahden lisätaajuuden rakentamisesta ovat käynnissä. 4-taajuus EM-systeemi tulee toteutuessaan oleellisesti parantamaan lentodatan tulkittavuutta. GTK:n lentosysteemiä on testattu merijään paksuuden määrittämiseen , mutta varsinaisissa ikiroutatutkimuksissa sitä ei ole käytetty. Merijäämittauksia on tehty myös Venäjällä, Obin lahdella. Kellet ja muut (2000) 35 ovat esittäneet tuloksia, joissa 3-taajuus helikopteri-em (HEM, 900, ja Hz) mittausten perusteella kartoitettiin ikiroudan paksuutta 45 km 2 alueella Kanadan sub-arktisella osittaisen ikiroudan alueella (kuva 2.5). Työssä korostetaan maanpinta- porareikä- ja lentogeofysiikan yhteiskäytön tarpeellisuutta. Kuvassa 2.6 on esimerkki vastusluotauksesta kyseisellä lentoalueelta.

16 15 Kuva taajuus-helikopteri-EM (HEM) dataan perustuva ikiroudan paksuusmalli Kanadasta Kellet n ja muiden (2000) mukaan (viite 29). (vertaa kuva 2.4). Kuva 2.6. Kuvan 2.5 HEM-datan tulkinnassa käytetty vastusluotaus-tulos lentomittausalueelta. Viite sama kuin kuvassa 2.5. (vrt. kuva 1.2 Peeran palsalta) EM-luotaus (TEM, Sampo) Aiemmin kuvissa 2.3 ja 2.4 esiteltiin Sampo-luotaustuloksia Etelämantereelta ja Kanadasta ikirouta-alueelta. Sampo 36 ei ole menetelmänä ja ideana uusi vaan perustuu vanhaan ja tunnettuun Maxi-Probe menetelmään ja laitteistoon Sampo on taajuusalueen sähkömagneettinen luotaussysteemi jota on, huolimatta sen eittämättömistä eduista syvärakenteiden tutkimuksissa, viime vuosina ja vuosikymmeninä käytetty ja kehitetty lähes pelkästään GTK:n ja Outokumpu Oy:n toimesta. Maailmalla Sammon sijalla käytetään aika-alueen sähkömagneettista luotausta, TEM:ä. Näkyvin ulkoinen ero menetelmien välillä on lähetinsilmukan koossa Sammossa se on hal-

17 16 kaisijaltaan metriä, TEM:ssä metriä. GTK:n kokemukset TEMmittauksista ja tulkinnasta ovat tuoreita perustuen lähinnä vuonna 2002 hankittuun venäläiseen velkakonversio-tem-laitteistoon ja testimittauksiin ja tulkinnan kehitystyöhön jota kuluvan ja edellisen vuoden aikana on tehty Kuva 2.7. Sampo-luotauksen tulkinta, Etelämanner, Base-Fossilryggen. Hyvin sähköä johtava sulaksi tulkittu kerros noin 600 metrin syvyydessä hyvin resistiivisen (ikirouta) kerroksen alla. Sampo- ja TEM-luotausten tulkinta on perustunut kerrosmaa-oletukseen (1Dinversio), eli maankamara luotauspisteen alapuolella oletetaan horisontaalisesti kerrostuneeksi. 1D-luotaus- ja tulkintatuloksia yhdistelemällä sähkönjohtavuuden vaihtelu voidaan esittää 2- tai 3-dimensionaalisena kuvana (kuva 2.3, 2.4). Paremmin maankamaran 3D-luonteen huomioonottavia 3D-mittaus- ja tulkintarutiineja on viime vuosina kehitelty etenkin TEM-luotaukseen. Sampo- ja TEM ovat nimenomaan syvärakenteiden luotausmenetelmiä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan TEM olisi parhaimmillaan 50 metristä muutaman sadan metrin syvyyteen, Sampo muutamasta sadasta metristä aina km syvyyteen. TEMlaitteiston heikkoutena on pidetty nimenomaan suuresta lähetinsilmukasta (esimerkiksi 400x400 m 2 ) aiheutuvaa mittauksen hitautta. Itse mittaustapahtuma on TEM:ssä nopea kestäen muutaman sekunnin. On huomattava että esimerkiksi Brian n ja muiden (1998) 41 esittämät TEM-tulkinnat ovat syvyysulottuvuudeltaan ja luonteeltaan samantyyppisiä kuin edellä mainitut GTK:n Sampo-tulokset (kuva 2.8).

18 17 Kuva 2.8. TEM-tulkinta ikirouta-alueelta Mackenzie deltalta, Kanadasta Todd n ja Dallimoren (1998) mukaan. Vrt. kuvien 1.3 ja 1.4 sampotulkintoihin Maatutka Ikirouta on korkean resistiivisyytensä takia maatutkalle periaatteessa erittäin otollinen kohde koska signaalin vaimeneminen on vähäistä ja niin ollen signaali/kohina-suhde ja syvyysulottuvuus suuri. Lisäksi ero jään ja veden dielektrisissä ominaisuuksissa on suuri (jäällä dielektrinen vakio on 3-4, vedellä 80). Tutkaa onkin käytetty Kanadassa ja USA:ssa ikirouta- ja routatutkimuksissa erityisesti detaljitietoa vaativissa insinöörigeologisissa rakennuskohteissa laajamittaisesti ja systemaattisesti. Tyypillisiä tutkakohteita ovat olleet mm. öljyputkien aiheuttamat sulamisvyöhykkeet 42 (kuva 2.10), turvemaat epäjatkuvan ikiroudan alueella 43 ja glasiofluviaalisten muodostumien rakenteiden kartoitukseen liittyvät kohteet 44. Jään paksuuden mittaamiseen tutka on erittäin nopea ja tarkka menetelmä riippumatta jään paksuudesta. Suomessa maatutkaa on käytetty mm. edellä mainitulla Peeran kohteella Kilpisjärven lähellä (kuva 2.9) tietutkimuksissa ja Haltitunturin lähellä Ridnitsohkkan alueella 47. Okko ja muut ( , ), Okko ja Hassinen ( ) ja Bondarev, Okko ja Rokos ( ) ovat raportoineet tutkan käytöstä ikiroutarakenteiden rajapintojen ja sedimentin laadun kartoitukseen Siperian rannikkoalueella.

19 18 Kuva 2.9. Esimerkki vastusluotauksen ja maatutkan yhteiskäytöstä. Tutkakuvasta tulkittu ikiroudan syvyys on sopusoinnussa vastusluotauksen kanssa, lisäksi tutkakuvasta voidaan tulkita rakoilua ja sisäistä rakennetta, Peeran palsa. Vuonna 2001 päättyneessä eurooppalaisesen EU PACE ikiroutaprojektin Work Package 2:ssa (Geophysical Mapping of Permafrost Distribution, Depth and Character) mitattiin ikiroutakohteilla maatutkalla, EM-31:lä, vastusluotaus- ja refraktioseismisellä laitteistolla, mutta tuloksia mittauksista ei juuri ole raportoitu. Yleensä routatutkimuksissa on käytetty samoja laitteita ja antenneja kuin maaperätutkimuksissa ( MHz), useassa tapauksessa 50 MHz. Jäätikkötutkimuksissa on käytetty myös nimenomaan jään rakenteen ja paksuuden tutkimiseen viritettyjä maatutkasovelluksia ja tutkaa on liikutettu myös helikopterilla. Kuva Esimerkki 52 maatutkaprofiilin tulkinnasta ikirouta-alueella Kanadassa. Hankkeessa käytettiin maatutkaa öljyputken aiheuttamien sulamien paikantamiseen.

20 Seisminen luotaus Seismisten menetelmien todettiin edellä (luvussa 2.1, ks. kuva 2.3) kuuluvan keskeisiin ikiroutageofysiikan menetelmiin sähköisten ja sähkömagneettisten menetelmien ohella. Seismisen ääniaallon nopeus maa-aineksessa kasvaa voimakkaasti aineksen jäätyessä ja jäätymisen jälkeen maa-aineksen lämpötilan edelleen laskiessa. Useissa tutkimuksissa on havaittu että nopeuden kasvu on hienorakeisilla sedimenteillä, kuten savella, hitaampaa kuin karkeilla sedimenteillä. Refraktiota on käytetty mm. routaantuneen kerroksen syvyyden määrittämiseen ja sedimentin jääpitoisuuden, lämpötilan ja koostumuksen arviointiin. Voimakas nopeuskontrasti sulan ja jäätyneen sedimentin välillä tekee refraktiosta erityisen sopivan menetelmän mm. aktiivikerroksen paksuusvaihteluiden seuraamiseen ja sulakerrosten tutkimiseen rakennetuilla kohteilla. Useassa tapauksessa, seismisen ja luotauksen rinnalla on käytetty muita menetelmiä kuten sähköistä luotausta. Edellä mainitussa Lupinin ikiroutatutkimuksessa tehtiin Sampoluotausten lisäksi refraktio-seismisiä luotauksia 53. Sulan aktiivikerroksen nopeudeksi mitattiin noin 300 m/s ja jäässä olevan sedimenttikerroksen nopeudeksi m/s. Ikiroudassa olevassa kalliossa mitattiin kerroksia joissa nopeus oli ympäröivään kallioon nähden alentunut m/s. Nämä alentuneen nopeuden kohdat tulkittiin rikkoutuneeksi kallioksi. Reflektio- ja refraktioseisminen luotaus ovat laajemmissa rakennus ja mm. öljyputkiprojekteissa perusmenetelmiä sekä maa-alueiden että merialueiden ikiroudan ominaisuuksia kartoitettaessa Saastunut maa & haudatut esineet, rakenteet & kaatopaikat Geofysiikan käytöstä saastuneen maan tutkimuksiin ikirouta-alueella on niukalti julkaisuja. Dyke ja muut (2000) käyttivät ikirouta-alueella Kanadassa vanhan kaivoksen ympäristötutkimuksien ja jälkihoidon yhteydessä maanpinta ja poreikä EMmittauksia 54. Metallikappaleiden paikantamiseen on käytetty magneetista mittausta ja maatutkaa. Saastuneen maan tutkimusmenetelmät ikirouta-alueella eivät poikkea sulan maan menetelmistä. Hyvin sähköä johtavien suotovesien ja valumareittien kartoittaminen on resistiivisessä ikiroutaympäristössä periaatteessa jopa helpompaa kuin sulan maan alueella. Saastuneen maan geofysiikan tutkimusmenetelmistä oleva kokemus (vaikkakin eiikirouta-alueilta) on GTK:ssa laajaa ja monipuolista ja on pienin muutoksin tai sellaisenaan siirrettävissä myös ikirouta-alueille. Magneettista lento- ja maanpintamittausta (myös vesialueilla) on GTK:ssa käytetty menestyksekkäästi haudatun metalliromun ja hylättyjen kaatopaikkojen ja mm. räjähtämättömien ammusten paikantamiseen. Menetelmä soveltuu sellaisenaan myös ikirouta-alueen tutkimuksiin. Samoin lentomittauksen radiometrinen systeemi ja mittaus

21 20 toimii sulan maan olosuhteita vastaavalla tavalla ja jotakuinkin samoin rajoituksin myös ikirouta-alueiden säteilykohteiden kartoitukseen. 3 Yhteenveto Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli hankkia yleiskuva ikirouta-alueilla käytettävistä geofysiikan menetelmistä ja tutkimuskohteista joihin geofysiikkaa käytetään ja arvioida GTK:n geofysiikan valmiuksia ja puutteita ikiroutatutkimuksiin. Tyypillisin tilanne jossa geofysiikka ikirouta-alueella käytetään on sulassa tilassa olevan maankamaran (joko ihmisen aiheuttaman tai luonnon aiheuttaman) laajuuden ja syvyyden kartoittaminen, eli - roudan päällä olevan sulan kerroksen (aktiivikerroksen) paksuuden ja laajuuden määrittäminen, - roudan alla olevan sulan kartoittaminen, eli routakerroksen paksuuden määrittäminen - roudan sisällä olevien sulasulkeumien paikantaminen, roudan alueellinen rajaaminen epäjatkuvan ikiroudan alueella. Ikirouta-alueilla ja tutkimuksissa käytettävät geofysiikan menetelmät ovat pääpiirteissään samoja joita GTK:ssa käytetään pohjavesi- maa-aines- ja ympäristötutkimuksissa ja malminetsinnässä. Varsinaisia ikiroutageofysikaalisia menetelmiä ei ole olemassa. Kokonaisuutena GTK:n geofysiikan laite- ja tulkintavalmiudet maa-alueiden ikiroutatutkimuksiin ovat vähintään kohtuulliset. Puutteena, ajatellen kansainvälisiä hankkeita, voidaan pitää referenssien vähäisyyttä ja alan tutkimusperinteen ja kokemuksen vähäisyyttä alan hankkeista ja tutkimusaiheista. Lentomittauksien käytöstä ikiroutatutkimuksiin on raportoitu, mutta menetelmä ei liene ollut kovinkaan yleisessä käytössä. GTK:n lentosysteemin sähkömagneettinen (EM) osa soveltuu ikirouta-aleen sulakerrosten paikantamiseen ja paksuuden tulkintaan samalla tarkkuudella kuin esimerkiksi sulan alueen savikoiden ja soiden paksuusmäärityksiin, siis hyvissä oloissa johtavan kerroksen paksuus voidaan määrittää. Nykyinen taajuuksien vähäinen määrä (2) ja nykyisiä korkeampien ja matalampien taajuuksien puutuminen on kuitenkin selvä puute joka rajoittaa systeemin soveltuvuutta mm. ikirouta-alueen tutkimuksiin. Suunnitelmat neljästä taajuudesta korjaavat toteutuessaan tilanteen. Pintaosien sähkönjohtavuuden maanpintaluotauksiin ja -mittauksiin on käytetty erilaisia tekniikoita ja eri syvyysulottuvuuden omaavia laitteistoja kevyistä EM-31- tyyppisistä malmiharavoista monitaajuuslaitteistoihin joilla saavutetaan yli 100 metrin syvyys (Max-Min-slingram). GTK:n maanpinta-em-laitteistovalikoima ja tulkintavalmius vastaa tasoltaan maailmalta raportoituja tapauksia. Vastusluotaus menetelmänä hallitaan ja menetelmää on testattu ikiroudan tutkimiseen. Raportoitua tietoa GTK:n kokemuksista maatutkan käytöstä ikiroutatutkimuksiin on niukalti. Muiden tulosten perusteella voi GTK:n laitteisto- ja tulkintavalmiuksia pitää kuitenkin hyvinä.

22 21 Syvä-EM-luotauksissa ( metriä) GTK:lla on käytössä Sampo ja opettelun alla maailmalla yleisessä käytössä oleva aika-alueen EM-luotaus (TEM). GTK:n raportoimat Sampo-tulokset vastaavat hyvin tasoltaan maailmalta raportoituja vastaavia tutkimustuloksia ja osin ylittävätkin nämä. GTK:n valmiudet seismisiin refraktioluotauksiin ja painovoimamittauksiin ovat hyvät. Reikäluotausosaamista on ja osa laitteistoista soveltuu myös iki-roudan tutkimiseen. Saastuneen maan geofysikaalista tutkimusmenetelmistä monet (mm. magneettinen UXO ja radiometriset mittaukset) sopivat sellaisenaan myös ikirouta-alueille.

23 22 Kirjallisuus 1 Seppälä, M. (1997) Distribution of permafrost in Finland. Bulletin of the Geological society of Finland. Number 69, part 1-2, Vanhala, Heikki Vastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa s., 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 16.1/2000/3. 3 Vanhala, Heikki; Lintinen, Petri; Lehtimäki, Jukka Mapping frozen ground using electrical measurements - a case from Peera, a palsa in Finnish Lapland. In: Hill, I. (ed.) 7th Meeting Environmental and Engineering Geophysics, Birmingham, England, September 2nd-6th 2001 : proceedings. Lausanne: Environmental and Engineering Geophysical Society, European Section, Vanhala, Heikki; Lintinen, Petri Test of geophysics for monitoring frozen ground - a case from the southern limit of discontinuous permafrost in Finnish Lapland. In: The Second AMAP International Symposium on Environmental Pollution of the Arctic, Rovaniemi, Finland, October 1-4, 2002 : extended abstracts. AMAP Report 2002:2, 3 p. 5 King, Lorenz; Seppälä, Matti Permafrost thickness and distribution in Finnish Lapland - results of geoelectrical soundings. Polarforschung 57 (3), Lehtonen, J.; Saarelainen, S Arctic road construction. In: Rathmayer, H. (ed.) Frost in geotechnical engineering : international symposium, Saariselkä, Finland, March, Vol. 2. VTT Symposium 95, Saarelainen, S Problems of arctic road construction and maintenance in Finland. In: Sollid, J. L. (ed.) V. International conference on permafrost, Trondheim, Norway, August Excursion guide: tour C to northern Finland - Norway - Sweden. Meddelelser fra Geografisk institutt, Universitetet i Oslo. Naturgeografisk serie. Rapport 12, Saarelainen, Seppo; Onninen, Heikki Long term settlement of a road built on permafrost at Kilpisjärvi, northern Finland. In: Senneset, K. (ed.) International workshop on permafrost engineering, Longyearbyen, Svalbard, Norway, June 2000: proceedings. Trondheim: Tapir, Kartta on esite karttasarjasta joka on myynnissä mm. seuraavan linkin kautta. 10 Ruotoistenmäki, T.; Lehtimäki, J Analysis of flow parameters of continental ice and permafrost geometry in underlying bedrock using geodetic and geophysical ground measurements on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. In: Skinner, D. N. B. (ed.) 8th International Symposium on Antarctic Earth Sciences, 5-9 July 1999, Wellington, New Zealand : programme & abstracts. Wellington: Royal Society of New Zealand, Ruotoistenmäki, T.; Lehtimäki, J Analysis of bedrock geology and thermal gradients using geophysical ground measurements on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. In: Ricci, C. A. (ed.) The Antarctic region : geological evolution and processes. Siena: Terra Antartica Publication,

24 23 12 Ruotoistenmäki, Tapio; Lehtimäki, Jukka Estimation of permafrost thickness using ground geophysical measurements, and its usage for defining vertical temperature variations in continental ice and underlying bedrock. Journal of Glaciology 43 (144), Ruotoistenmäki, Tapio; Lehtimäki, Jukka Estimation of permafrost thickness using ground geophysical measurements and its usage for defining vertical temperature variations in continental ice and underlying bedrock. In: King-Clayton, L.... [et al.] (eds.) Glaciation and hydrogeology : workshop on the impact of climate change & glaciations on rock stresses, groundwater flow and hydrochemistry - past, present and future, April 1996, Stockholm, Sweden : workshop proceedings. SKI Report 97:13, A Ruotoistenmäki, Tapio; Lehtimäki, Jukka Ikiroudan paksuuden sekä mannerjään ja kallioperän lämpögradienttien arviointi käyttäen geofysikaalisia maastomittauksia. In: Periglasiaaliset ilmiöt ja ympäristön muutos Suomessa symposio Siuntio. Helsinki: Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea, Lehtimäki, J.; Ruotoistenmäki, T The depth of permafrost and saline groundwater on glaciated terrain: a geophysical case history from Antarctica. In: King-Clayton, L.... [et al.] (eds.) Glaciation and hydrogeology : workshop on the impact of climate change & glaciations on rock stresses, groundwater flow and hydrochemistry - past, present and future, April 1996, Stockholm, Sweden : workshop proceedings. SKI Report 97:13, A39-A40 16 Paananen M. ja Ruskeeniemi T., Permafrost at Lupin Interpretation of Sampo electromagnetic soundings at Lupin. Geologian tutkimuskeskus, Ydinjätteiden sijoitustutkimukset, Tiedonanto YST-117, 22 p. (Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, Report YST-117, 22p). 17 Olhoeft G.R., Electrical properties of permafrost: Proc. 3rd Internat. Conf. On Permafrost. Nat. Res. Counc. Canada. 18 Hoekstra, P and McNeill, D., Electromagnetic probing of permafrost: Proc. 2nd Internat. Conf. On Permafrost. Nat. Acad. Sci., Scott, W.J. and Kay, A.E., Earth resistivities of Canadian soils: Can. Elect Assoc., Montreal. Vol 1, Main Rep., Vol 2., Site data. 20 Keller, G.V. ja Frischknecht, F.C., Electrical methods in geophysical prospecting. Pergamon Press, Oxford. 21 Annan, A.P. and Davis, J.L., High frequency electrical methods for the detection of freeze-thaw interfaces: Proc. 3rd Internat. Conf. On Permafrost, Nat. Res. Counc. Canada, Aptikaev, F.F., Temperature field effect on the distribution of seismic velocities in the permafrost zone. Akad. Nauk SSSR Sibjskoe otd-ie. Inst. Merzlotovedeniia. (Kuva artikkelissa: Scott, W.J., Snellmann, P.V., and Hunters, J.A.,. In Geophysics in the study of permafrost, 1990, ingeotecnical and environmental geophysics, Vol 1. Ed. S.H. Ward, Society of Exploration Geophysicists (SEG), Tulsa, Usa. 23 Scott, W.J., Snellmann, P.V., and Hunters, J.A., 1990, Geophysics in the study of permafrost. In: Geotecnical and environmental geophysics, Vol 1. Ed. S.H. Ward, Society of Exploration Geophysicists (SEG), Tulsa, Usa. 24 Kellett, R.; Hinnell, A.; Gamey, J.; Hodges, G., Mapping discontinuous permafrost in the Canadian sub-arctic using a combination of airborne and surface geophysical surveys. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists,

25 24 25 Benjumea, B.; Macheret, Y.; Teixido, T.; Martin, C.; Navarro, F.; Ximenis, L., Comparing seismic and RES data. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists,Geophysical survey of Johnsons Glacier (Antarctica), Timofeev, V.M, Rogozinski, A.W., Hun, J.A. Douma, M., A new ground resistivity method for engineering and environmental geophysics. Procedings of SAGEEP 94. Symposium on the Application of Geophysics to Engineering and Environmental Problems, Ed: Ronald S. Bell and C. Melvin Lepper, March 27-31, 1994 Boston, Massachusetts. 27 Geometrics, 2001, DataMap OhmMapper User Guide, , Rev 3.0, Manual Rev. A. ftp://geom.geometrics.com/pub/res/literature/report-cpomdraft1.pdf 28 Hoekstra, P., Sellmann, P.V., and Delaney, A., 1975, Ground and airborne resistivity surveys of permafrost near Fairbanks, Alaska: Geophysics, 40, Hoekstra, P., 1978, Electromagnetic methods for mapping shallow permafrost: Geophysics, 43, Suppala, I.; Vanhala, H.; Lintinen, P Comparison between ground and airborne EM data in mapping acid sulphate soils and sulphide bearing clays in the river Kyrönjoki valley, western Finland. In: Mares, S. & Pospísil, L. (eds.) 9th Meeting of Environmental and Engineering Geophysics, Prague, Czech Republic, August 31st - September 4th 2003 : proceedings. Prague: Czech Association of the Applied Geophysicists, 4 p. 31 Palacky, G.J., and Stephens, L.E., 1992, Detection of sub bottom ice-bonded permafrost on the Canadian Beaufort Shelf by ground electromagnetic measurements: Geophysics, 57, Multala, J.; Hautaniemi, H.; Oksama, M.; Leppäranta, M.; Haapala, J.; Herlevi, A.; Riska, K.; Lensu, M An Airborne electromagnetic system on fixed wing aircraft for sea ice thickness mapping. Gold regions science and technology 24 (1996) Elsevier 33 Multala, J.; Hautaniemi, H.; Oksama, M.; Leppäranta, M.; Haapala, J.; Herlevi, A.; Riska, K.; Lensu, M Airborne electromagnetic surveying of Baltic Sea ice. University of Helsinki. Department of geophysics. Report series in geophysics p. 34 Oksama, Matti; Multala, Jukka; Hautaniemi, Heikki Measurement of sea ice thickness with airborne electromagnetic system. In: European Association of Exploration Geophysicists 54th meeting and technical exhibition, Paris, France 1-5 June 1992: technical programme and abstracts of papers (oral and poster presentations). Zeist: European Association of Exploration Geophysicists (EAEG), Kellett, R.; Hinnell, A.; Gamey, J.; Hodges, G., Mapping discontinuous permafrost in the Canadian sub-arctic using a combination of airborne and surface geophysical surveys. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists, Valli, T., Jokinen, T., Lehtimäki, J. and Vanhala H., Sampo - frequency domain wide-band EM system for deep hydrogeological and environmental studies. In: Mares, S. & Pospísil, L. (eds.) 9th Meeting of Environmental and Engineering Geophysics, Prague, Czech Republic, August 31st - September 4th 2003: proceedings. Prague: Czech Association of the Applied Geophysicists, 4 p.

26 25 38 Sinha, A. K., Maxiprobe EMR-16: A new wide-band multifrequency ground EM system. Current research, Part B, Geol. Survey of Canada, Paper 79-1b, (23-26). 39 Vanhala, Heikki., Valli Tuire ja Taija Huotari, Kokemuksia aika-alueen EM-transienttiluotauksista pohjavesi- ja ympäristökohteella. Abstrakti, lähetetty VMTY:n XIV Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäiville. 1 p. 40 Hongisto, H., jokinen Oksama, M kokemuksia GTK:n strobe-em-transienttimittauksista. Abstrakti, lähetetty VMTY:n XIV Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäiville. 1 p. 41 Todd, B.J., and Dallimore, S.R., 1998, Electromagnetic and geological transect across permafrost terrain, Mackenzie River delta, Canada: Geophysics, 63, Robinson, S.D. and Moorman, B.J., Six years of ground penetrating radar surveys along woodchip insulated slopes, Norman Wells pipeline. Geological Survey of Canada Open file report 3094, Ottawa, Ontario, 45 Pages. 43 Kettles, I.M., and Robinson, S.D., Peatland morphology in the discontinuous permafrost zone, Fort Simpson, N.W.T. Proceedings of the International Symposium on the Ecology and Management of Northern Forested Wetlands (Trettin, C.C., editor), CRC Press, New York, p Wolfe, S.A., Burgess, M.M., Douma, M., and Robinson, S.D., Geological and geophysical investications of ground ice in glaciofluvial deposits, Slave Province, District of Mackenzie, Northwest Territories. In: Current Research, 1997-C, Geological Survey of Canada, p Saarenketo, T., The use of dielectric and electrical conductivity measurements and ground penetrating radar for frost susceptibility evaluations of subgrade soils. Procedings of SAGEEP 94. Symposium on the Application of Geophysics to Engineering and Environmental Problems, Ed: Ronald S. Bell and C. Melvin Lepper, March 27-31, 1994, Boston, Massachusetts. 46 Saarenketo, T Dielektrisyys- ja sahkonjohtokykymittausten kaytto pohjamaan routivuuden luokitteluun. FinnRA, Road District of Lapland, p. 26 (In Finnish). 47 Hirvas, Heikki; Lintinen, Petri; Kosloff, Pekka An extensive permanent snowfield and the possible occurrence of permafrost in till in the Ridnitsohkka area, Finnish Lapland. Bulletin of the Geological Society of Finland 72 (1-2), Okko, Olli; Bondarev, Vladimir; Rokos, Sergei; Lisunov, Valery Engineering geophysical studies on permafrost in the Pechora Sea. In: EAGE 61st conference and technical exhibition, Helsinki, Finland, 7-11 June 1999: extended abstracts book. Vol. 1: Oral presentations. Houten: European Association of Geoscientists & Engineers, 4 p. 49 Okko, Olli; Bondarev, Vladimir; Rokos, Sergei; Lisunov, Valery Engineering geophysical studies on permafrost in the Pechora Sea. In: Senneset, K. (ed.) International workshop on permafrost engineering, Longyearbyen, Svalbard, Norway, June 2000 : proceedings. Trondheim: Tapir, Okko, O.; Hassinen, P Remote sensing of ice characteristics and bottom relief using ground penetrating radar. In: Tuhkuri, J. & Riska, K. (eds.) POAC'99 : proceedings of the 15th International Conference on Port and Ocean Engineering under Arctic Conditions, Espoo, Finland, August 23-27, Vol. 1. Espoo: Helsinki University of Technology, Ship Laboratory, Bondarev, V.; Okko, O.; Rokos, S Engineering-geological investigations on permafrost in the Russian arctic offshore and coastal areas. In: Tuhkuri, J. & Riska, K. (eds.) POAC'99 : proceedings of the 15th International Conference on Port and

27 26 Ocean Engineering under Arctic Conditions, Espoo, Finland, August 23-27, Vol. 1. Espoo: Helsinki University of Technology, Ship Laboratory, Robinson, S.; Burgess, M.; Kettles, I.; Wolfe, S., The use of ground-penetrating radar in permafrost environments. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists, Ruskeeniemi, Timo; Paananen, Markku; Ahonen, Lasse; Kaija, Juha; Kuivamäki, Aimo; Frape, Shaun; Moren, Lena; Degnan, Paul Permafrost at Lupin: Report of phase 1. Tiivistelmä: Lupinin ikirouta: raportti 1 tutkimusvaiheesta. Geologian tutkimuskeskus. Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. Tiedonanto YST p. + 3 app. 54 Dyke, L.; Douma, M.; Hyde, C., Electromagnetic detection of subsurface contaminants in permafrost. SEG 70th 6-11 August, 2000, Calgary, expanded abstracts, Tulsa: Society of Exploration Geophysicists,

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near

Lisätiedot

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa 3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa

Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa 1 Astrock Oy Arto Julkunen Kaikutie 1, PL 101 99600 Sodankylä www.astrock.com email: arto.julkunen@astrock.com Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa Useimmissa kuvissa viitataan kirjan 'Peltoniemi,

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Meri Liisa Airo, Liisa Kivekäs, Tuula Laine, Matti Leino, Satu Mertanen, Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen Geologian tutkimuskeskus Abstract

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Majvik, Metrolinjaus TJM201313/22.4.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OMINAISVASTUSLUOTAIMET. R. Puranen, K. Sulkanen, R. Nissinen & P. Sirnelius

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OMINAISVASTUSLUOTAIMET. R. Puranen, K. Sulkanen, R. Nissinen & P. Sirnelius GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS OMNASVASTUSLUOTAMET R. Puranen, K. Sulkanen, R. Nissinen & P. Sirnelius Q15127.419912 R. Puranen K. Sulkanen R. Nissinen P. Simelius GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Tutkimus & kehitys / geofysiikka

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Paaluseminaari 2015 Ajan vaikutus geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

Paaluseminaari 2015 Ajan vaikutus geoteknisen kestävyyden kehittymiseen 1 20.11.2015 Paaluseminaari 2015 Esityksen sisältö: Johdanto Teoriaa Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys kehittyy ajan kuluessa Tausta

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus KYT puoliväliseminaari 26.9.2008 Leena Korkiala - Tanttu Tutkimuksen tavoitteet Sisältö Tutkimuksen sisältö ja rajoitukset

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Rovaniemi 19.1.2016 3/2016 Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 Pertti Turunen Soklin magneettinen anomalia pintakuviona ja painovoima-anomalia

Lisätiedot

GTK:n aerosähkömagneettisen mittausjärjestelmän vaikutusala pehmeikön paksuuden määrittämisessä Ilkka Suppala

GTK:n aerosähkömagneettisen mittausjärjestelmän vaikutusala pehmeikön paksuuden määrittämisessä Ilkka Suppala ESY Q16.1/2007/88 31.12.2007 Espoo GTK:n aerosähkömagneettisen mittausjärjestelmän vaikutusala pehmeikön paksuuden määrittämisessä Ilkka Suppala GTK:n AEM mittausjärjestelmän vaikutusalasta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 7.12.2015 K/467/44/2015 87/2015 Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015 Niskanen

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

ISO-HENNA, ORIMATTILA

ISO-HENNA, ORIMATTILA MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI ISO-HENNA, ORIMATTILA TJM201332/18.11.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN

JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN Maria Kämäri 1,2 Eliisa Lotsari 2, Petteri Alho 3, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot